power€¦ · · 2015-06-04s paino: sp-paino, 2015 s painosmäärä: 11 100 s issn: 1799-5213 06...
TRANSCRIPT
powerABB Oy:n
asiakaslehti
2 |15
Valvonnassa 2 400 raidekilometriä 6
MicroSCADA valvoo nyt myös Helsingin raideliikennettä
Teollisen evoluution seuraava askel 10
Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet
Sähköverkkojen etähallinnassa mobiiliverkot apuna 16
Vian hallinnan kehittäminen edellyttää yhä nopeampaa tiedonsiirtoa
Matka tulevaan – Solar Impulse
2 ABB power 2 |15
Pääkirjoitus
Tauno Heinola
Toimitusjohtaja
ABB Oy
power 2 |15
ABB power 2| 15 ABB:n asiakaslehti 31. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, p. 010 22 44627, [email protected]
Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Jaana Laukkanen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Tiina Turunen, Matti Vaattovaara,
Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: www.abb.fi/asiakaslehti, p. 010 22 22775 Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Family
Paino: SP-Paino, 2015 Painosmäärä: 11 100 ISSN: 1799-5213
062 400 raidekilometriä valvonnassa
ABB:n MicroSCADA valvoo yli kahtatuhatta
raidekilometriä Suomessa. 04Tuoteuutuudet ja uutiset
Esittelyssä esimerkiksi uuden sukupolven
Azipod D.
Kuka olisi vielä jokunen vuosikymmen sit-
ten uskonut, että ihminen lentää maailman
ympäri pelkällä auringon voimalla? Saati
että roboteista tulee kaksikätisiä, näke-
viä ja tuntevia ihmisen työkavereita? Ihmi-
sen luovuus ja kyky innovointiin on rajaton.
Tässä numerossa matkaamme tovin aurin-
koenergialla lentävän Solar Impulsen siivellä
ja tutustumme ABB:n vastikään lanseeraa-
maan Yumi®-robottiin.
Keskimäärin innovaatioaihiosta joka kym-
menes johtaa onnistumiseen. Mitä enem-
män innovoimme ja kokeilemme, sitä suu-
remmalla todennäköisyydellä onnistumme.
Uusi teknologia luo mahdollisuuksia paitsi
uusien tuotteiden tuotteistamiseen myös
tuottavuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen
olemassa olevien tuotteiden valmistuksessa.
Yksimielisyys vallinnee siitä, että kehitty-
neiden maiden haasteet tuottavuuden paran-
tamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi
edellyttävät toimenpiteitä ja uusia avauksia.
Suuria odotuksia ja hurjiakin visioita on esi-
telty jo vuosia internetin mahdollisuuksista
teollisen tuotannon viemisessä kokonaan
uudelle tasolle. Teollisen internetin tekniikka
on olemassa – on ollut jo pitkään. ABB on
vuosikymmeniä ollut mukana tehostamassa
teollisuuden kilpailukykyä älykkäillä inter netiä
hyödyntävillä sähkövoima- ja automaatio-
ratkaisuillaan. Kun tieto, työkalut, palvelut
ja ihmiset onnistutaan vielä yhdistämään,
syntyy merkittäviä mahdollisuuksia liike-
toiminnan ja tuottavuuden parantamiseen.
Aiheesta keskustelevat ABB:n asiantuntijat
ja Aalto yliopiston professori sivuilla 10–13.
Tulevaisuus on kirjaimellisesti käsin kos-
keteltavissa myös Helsingin Kalasatamassa,
jossa uusin kotiautomaatio tuo kodin reaali-
aikaisen sähkönkulutuksen asukkaiden kän-
nykän näytölle. Jo ensimmäinen asumis-
kuukausi on paljastanut kodin ehdottoman
energiarosvon. Tästä tarkemmin Kalasata-
man asukkaan suulla sivulla 23.
3ABB power 2 |15
Sisältö
10
20
Teollisen evoluution äärellä
Internetpohjaiset ratkaisut yhdistävät ihmiset, palvelut ja esineet.
Asiantuntijakeskustelussa pohditaan, mitä tämä teollisen evoluution
seuraava askel käytännössä tarkoittaa.
Yhteistyöllä laatua
Täysautomaattisen
suurtehosahan on
toimittava tehokkaasti.
Siksi sen on oltava
laadukas. Tämän vuoksi
suurtehosahalinjoja
valmistava Veisto
valitsee kumppaninsa
huolella.
Uutiset4 ATEX-sähkömoottoreita kaivoksiin
ABB:n uutuussarja tuo ATEX-luokiteltuja
pienjännitemoottoreita räjähdysvaarallisiin
kaivossovelluksiin.
5 Tarkka maasulkusuoja
Relion® 630 -tuotesarjan uusi maasulkusuoja
havaitsee sekä jatkuvat että katkeilevat maasulkuviat.
Asiantuntija14 Kommunikoivat robotit
ABB:n robottiasiantuntija Oskari Hakaluoto uskoo,
että robotit tuovat työpaikkoja Suomeen
Kestävä kehitys18 Auringon voimalla – Solar Impulse
Miten lentokoneen siipiin saadaan 17 000
aurinkokennoa? Esimerkiksi tätä kysymystä on ollut
pohtimassa ABB:n kenttäinsinööri Tamara Tursijan.
Mitä ihmettä23 Kalasataman älytalo
Kalasatamassa asuva Petja Partanen kertoo,
millaista älytalossa asuminen on.
Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä
Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com
haulla ABB Suomi. Lisäksi slideshare-mer-
killä merkityt jutut esityksinä tai pdf:nä
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi.
Lehden edelliset numerot on arkistoitu
abb.fi-sivustolle. Samasta paikasta voit
myös lukea kaikki lehden jutut.
ABB Suomi Twitterissä!twitter.com/abbsuomi
4 ABB power 2 |15
ABB on esitellyt sarjan pienjänni-
temoottoreita kaivosympäristöön.
Uudet Ex d -moottorit soveltuvat
myös kaivosten maanalaisiin räjäh-
dysvaarallisiin tiloihin (Group I).
Valurautaisia moottoreita on saatavilla
0,55 kW:n tehosta alkaen aina 710 kW:iin asti ja hyötysuh-
deluokkiin IE2 ja IE3. Moottorit on suunniteltu kestämään
korroosiota poikkeuksellisen hyvin C5M-luokan maalauksen ja
IP66-suojausluokan ansiosta. Moottoreiden vakiovarustelu on
kattava. Se sisältää esimerkiksi metallituulettimen ja huoltova-
paat labyrinttityyppiset akselitiivisteet, jotka tarjoavat perinteisiä
kumitiivisteitä paremman kosteus- ja pölysuojauksen.
Lisätietoja: Jarno Kinnunen, p. 050 33 23277.
Uutiset
SD200-sarjan kuormakytkimiä on turval-
lista käyttää niiden selkeän värikoodatun
asennonosoittimen ansiosta.
Kuormakytkimet sopivat monenlaisiin
käyttötarkoituksiin, sillä niissä on 25 kA:n
ehdollinen oikosulkukestoisuus. Lisäksi
kuormakytkimiä on saatavilla laajalle
jännitealueelle ja useisiin käyttöluokkiin.
Kuormakytkimet ovat DIN-kiskoasenteisia
ja yhteensopivia kaikkien ABB System
pro M compact® -järjestelmän tuotteiden
kanssa. Näin johdonsuojakatkaisijat,
vikavirtakytkimet, vikavirtajohdonsuoja-
katkaisijat ja muut moduulikojeet voidaan
asentaa siistiksi kokonaisuudeksi.
Kaksoisliittimen ansiosta kuormakytki-
met voidaan asentaa samalle virtakiskolle
kuin S200-, F200- ja DS200-sarjan
tuotteet
Uusi SD200-sarja:
– 1-, 2-, 3- ja 4-napainen. 16…63 A
– Nimellisjännite/käyttöluokka: 253/440 V
AC (AC-23A), 125 V DC (DC-21A)
– Selkeä värikoodattu asennonosoitus
– Samat virtakiskot ja lisätarvikkeet kuin
muissa ABB System pro M compact®
-järjestelmän tuotteissa
Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, p. 010 22 24354
Turvallisuutta, suorituskykyä ja käyttömukavuutta
ABB:n meriteknologiaa Tallinkin uuteen LNG-alukseen
Yli 5 500 suojarelettä Turkin verkkoon
Sähkömoottoreita kaivoksiin
ABB on solminut kaikkien aikojen suurimman suojarelekaupan
turkkilaisen verkkoyhtiön Cengiz Limak Kolinin (CLK) kanssa
sähköverkon modernisoimisesta. ABB toimittaa yli 5 500
suojarelettä, jotka tulevat vahvistamaan CLK:n verkkoa. Kyse
on Suomen ABB:n kaikkien aikojen suurimmasta yksittäisestä
suojareletoimituksesta. Sen avulla turvataan noin 10 miljoonan
turkkilaisen katkoton sähkönsaanti.
Kauppa sisältää lisäksi käytönvalvontajärjestelmän sekä
sähkönjakelun ala-asemat. Yhdessä suojareleiden kanssa ne
mahdollistavat kaikissa olosuhteissa sähköverkon luotettavan
hallinnan vikatilanteissa.
Kaupan sisältämät suojareleet toimitetaan ja asennetaan
vuoden 2015 aikana.
Lisätietoja: Antti Hakala-Ranta, p. 050 33 42389
Suomen ABB toimittaa Tallinkin ensimmäiseen nesteytettyä
maakaasua (LNG) polttoaineena käyttävään matkustajalauttaan
täydelliset sähköiset voimantuotanto-, sähköpropulsio- ja ener-
gianhallintaratkaisut. Alus rakennetaan Meyer Turun telakalla ja
se tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä.
ABB:n toimitus säästää polttoaine- ja energiakustannuksia ja
varmistaa luotettavan tehonsyötön kaikkiin aluksen laitteisiin ja
järjestelmiin. Kauppa sisältää suunnittelu-, projektinhallinta-,
käyttöönotto- ja etädiagnostiikkapalvelut sekä kattavan
koulutuksen miehistölle. Kaupan myötä Tallinkilla on käytös-
sään myös ABB:n huoltokontaktit sekä Helsingin että Tallinnan
satamissa.
Uuden aluksen energiatehokkuutta parantaa entisestään
ABB:n energianhallintajärjestelmä EMMA™, joka monitoroi
ja optimoi alusten energiankäyttöä kaikissa olosuhteissa.
Tuloksena on energiansäästöä ja päästövähennyksiä.
Tallinkin uusi lautta on valmis vuoden 2017 alussa. Aluksen
pituus on noin 212 metriä ja bruttovetoisuus 49 000 tonnia.
5ABB power 2 |15
Uudet DIN-kiskoasenteiset putkisulakealustat on suunniteltu
noudattamaan Pohjois-Amerikan markkinoiden määräyksiä ja turval-
lisuusvaatimuksia. Uudet putkisulakealustat on suunniteltu Class CC
-sulakkeille.
CC-sulakkeiden rajoitusominaisuuksia arvostetaan erityisesti Poh-
jois-Amerikan markkinoilla, koska näillä sulakkeilla voidaan suojata
myös laitteistoja, joiden oikosulun kesto on rajallinen. Loppukäyttäjien
turvallisuus- ja luotettavuusmääräykset ovat muuttuneet tiukemmiksi.
Siksi CC-sulakkeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Lisätietoja: Tom Arnold-Larsen, 010 22 2454
ABB on tuonut markkinoille uuden jäse-
nen Azipod®-ruoripotkurisarjaan. Azipod
D soveltuu energiatehokkuuden, ohjailta-
vuuden ja luotettavuuden optimointiin niin
öljynporauslauttoihin, offshore-huolto-
aluksiin kuin matkustajalauttoihinkin.
Azipod D vähentää alusten yllä-
pitokustannuksia ja polttoaineenkulutusta
ja parantaa näin merenkulun kannatta-
vuutta.
Uutuustuotteen tehoalue on 1,6–7 MW.
Potkurilaite perustuu hybridijäähdytyk-
seen, jolla sähkömoottorin suorituskykyä
voidaan lisätä jopa 45 prosentilla
Tuoteuutuudet
Entistä tarkempi maasulkusuojaRelion® 630 -tuotesarjan uuden
maasulkusuojausfunktion
avulla pystytään havaitsemaan
sekä jatkuvat että katkeilevat
maasulkuviat. Patentoitu monitaa-
juusadmittanssifunktio soveltuu
käytettäväksi maasta erotetuissa
ja kompensoiduissa keskijännite-
verkoissa.
ABB on pitkään tutkinut
yhdessä sähköverkkoyhtiöiden
kanssa erilaisia mahdollisuuk-
sia havaita verkkoon syntynyt
maasulkuvika entistä paremmin.
Maasulkusuojauksen vaatimukset
kasvavat, sillä sähköverkkoja kaa-
peloidaan yhä enemmän ja myös
aikaisemmin kaapeloidut verkot
ikääntyvät ja vikaantuvat.
Relion® 630 -tuotesarjan
monitaajuusadmittanssifunktion
toimintaperiaatteessa käytetään
hyväksi maasulkuvirran ja -jännit-
teen perustaajuuden lisäksi myös
yliaaltoja. Funktion tarvitsemat
asetteluarvot on pyritty pitämään
mahdollisimman yksinkertaisina.
Lisätietoja: Timo Vedenjuoksu,
p. 050 33 42542
Azipod®-potkurilaitteen kääntölaitteet nyt Haminasta
Azipod®-potkurilaitetuotanto
on käynnistynyt ABB:n uudella
tuotantolaitoksella Haminassa.
Uudella 2000 neliön tuo-
tantolaitoksella valmistuvat
Azipod-ruoripotkurilaitteen laivan
sisällä olevat kääntöjärjestelmät.
ABB työllistää Haminassa noin
20 henkilöä.
Ensimmäinen Haminassa
valmistettava kääntölaite on
osa Azipod-potkurilaitetta, joka
toimitetaan Helsingin telakalla
rakennettavaan Liikenneviraston
uuteen jäänmurtajaan.
Uuden sukupolven Azipod D
Uudet putkisulakealustat Class CC -sulakkeille
ABB:n uuden sukupolven ripajäähdyttei-
nen NXR-moottorisarja on täydentynyt
suuremmalla 450-runkokoolla. Moot-
torisarja kattaa nyt runkokoot 355–450
ja tehoalueen 100–1250 kW. Kaikkiin
runkokokoihin on saatavissa valinnaisena
myös IP66-suojausluokitus.
Uudistusten ansiosta NXR-moottori-
sarja soveltuu käytettäväksi aikaisempaa
useammilla teollisuudenaloilla ja sovelluk-
sissa. Se tarjoaa entistä enemmän tehoa,
luotettavuutta ja helpompaa huolletta-
vuutta.
Suomessa NXR-moottorit soveltuvat
käytettäviksi erityisesti paperitehtaissa ja
kaivoksissa.
ABB:n Suomessa tehdyn tuoteke-
hityksen tuloksena syntynyt maailman
tehokkain ripajäähdytteinen NXR-mootto-
risarja tuotiin markkinoille viime vuonna.
Lisätietoja: Marko Koski, p. 050 33 23433
j
ABB:n uuden sukupolven ripajäähdytteinen
NXR-moottorisarja tarjoaa nyt entistä enemmän
tehoa ja valinnaisen IP66-suojausluokan.
verrattuna nykyisiin vastaavan tehoalueen
Azipod-ruoripotkurilaitteisiin.
Lisätietoja: Jaakko Aho, p 010 22 26021
Uusi NXR
6 ABB power 2 |15
Paikalla
Seuraavana Pasila, nästa BöleABB:n raideteknologia näkyy pääkau-
punkiseudun junaliikenteessä vihreäval-
koisten Flirt-junien rakenteissa. Kohta
seitsemän vuotta lähiliikenteessä palvel-
leiden junien moottorit sekä sisävalais-
tus, lämmitys, ilmastointi, automaatti-
ovet ja matkustajainformaatiojärjestelmät
saavat virtansa ABB:n toimittamien
veturimuuntajien kautta. Koko sähköinen
voimalinja on siten ABB:n käsialaa.
Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä
Flirt-junia on liikenteessä tällä hetkellä
41 kappaletta, kahden vuoden päästä
niitä saapuu Sveitsistä 34 lisää.
7ABB power 2 |15
Helsingin käyttökeskuksen ikkunan
alla kulkee junien kyydissä päivittäin
jopa 100 000 matkustajaa.
Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tietää kaiken, mitä eteläsuoma-laisilla junaradoilla tapahtuu.
Sähkö-radan paimenet
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Teksti Jaana Ahlblad, Kuvat Junnu Lusa
RINGG. Paimiolaisen maanviljelijän kevättyöt pyräh-
tävät Helsingin keskustaan yhdellä puhelinsoitolla.
Junaradalle ajolankojen päälle on pellolta lennähtänyt
kasvuharson pala. Veturin päälle joutuessaan kangas
voi aiheuttaa sähkökatkon tai rikkoa sähkövirtaa välittävän vir-
roittimen.
Jarkko Kärhä soittaa Turun alueen kunnossapitoon, joka
lähtee kalastamaan harsoa. Kun ihmiset ovat valmiina toimen-
piteeseen ja liikenteenohjaus antaa liikenteen puolesta luvan,
Kärhä katkaisee rajatulta alueelta jännitteen parilla hiirennäpäy-
tyksellä. Sähköistetyllä junaradalla ei tehdä mitään ilman tätä
elintärkeää toimenpidettä.
Rataverkon sähköjärjestelmän käyttökeskuksia on Suomes-
sa neljä. Verkon omistaa Liikennevirasto ja sitä valvoo Finrail Oy.
Käyttöpäivystäjä Jarkko Kärhä tarkkailee sähkörataa valvovaa
järjestelmää Helsingissä suurasetinlaitteessa – rakennuksessa,
joka eittämättä kuuluu pääkaupunkiseudun maisemakonttorien
parhaimmistoon: ikkunoista avautuu 300 asteen avoin näkymä
Töölönlahdelle, ratapihalle, Tuomiokirkolle, Eduskuntatalolle...
Ikkunan alta junien kyydissä kulkee kiireisimpinä päivinä jopa
100 000 ihmistä. Ruuhka-aikaan sähkökapasiteetti ei aina tah-
do riittääkään, kun junat kiihdyttelevät yhtaikaa.
Tässä maisematoimistossa vuosikymmeniä istuneet liiken-
teenohjaajat ovat jo siirtyneet uusiin, nykyaikaisempiin toimitiloi-
hin muutaman kilometrin päähän Pasilaan. Sinne käyttöpäivystä-
jätkin muuttavat. Suoraa näköyhteyttä junarataan ei modernien
tietojärjestelmien myötä tarvita.
8 ABB power 2 |15
Melkein säältä suojassa
Juniin ja ratatekniikkaan sähköä tuot-
tavat jännitemuuntajat ovat tehomyllyjä.
Henkilöautossa on tehoa keskimäärin 100
kilowattia, sähköradan päämuuntajissa jopa
12 500 kilowattia. Kun ratajohtoon osuu
lintu tai ajolanka putoaa esimerkiksi mur-
tumisen takia, suojaustoimena katkaisija
laukeaa ja sähkö katkeaa automaattises-
ti. Tieto kulkee valvontajärjestelmästä Kär-
hän ruudulle saman tien. Tarvitaan hetki
neuvonpitoa liikenteenohjauksen kanssa
ja päätös sähköjen palauttamisesta tai nii-
den sulkemisesta jatkoselvittelyjen ajaksi.
Sää vaikuttaa kaikkeen liikenteeseen,
mutta ei juurikaan sähköverkkoon. Myrs-
kyssä ajolangoille kaatuneet puut työllistä-
vät. Talvisin sähköverkkoa voi kuorimittaa
sankka lumisade, jos vaihteita joudutaan
sulattamaan sähköllä.
Junarataverkkoa kunnostetaan aktiivi-
sesti ja useasta syystä. Lumitöiden ja laa-
jojen vuosihuoltojen lisäksi esimerkiksi säh-
köasemien akkuja testataan säännöllisesti.
Huoltotöiden aikahaarukka suunnitellaan
etukäteen ja vasta hetkeä ennen katkais-
taan sähköt, jotta työ häiritsisi mahdolli-
simman vähän junaliikennettä. Helsingissä
huollot tehdään yleensä öisin, pohjoises-
sa ehtii päivälläkin.
Veturitalliin uusi maalipinta
RINGRING. Kärhä vastaa. Päivän
ohjelmassa on jännitekatkopyyntö nume-
ro 94615 Helsingin Ilmalassa veturitallin
remonttia varten. Maadoituksen teosta vas-
taava henkilö pyytää lupaa lähteä paikalle.
Kärhä soittaa liikenteenohjaukseen selvit-
01
Paikalla
– Sähkörataverkon kaukokäyttö
hoidetaan Suomessa ABB:n
MicroSCADA-järjestelmällä kol-
messa valvomossa neljästä.
– ABB on toimittanut järjestel-
mää Liikennevirastolle vuodes-
ta 2003.
– Järjestelmä otettiin käyttöön
Helsingissä vuonna 2011.
– MicroSCADA on yleises-
ti käytössä teollisuudessa ja
energiayhtiöissä.
2 400 raidekilometrin valvontaa
02 03
tääkseen, ettei alueella ole junia liikkeellä.
Kun lupa saadaan, hän katkaisee sähköt
ratapihalta ja tarkastaa ruudulla näkyvästä
kaaviosta, että tehty katko vastaa kaavio-
kartan kuvaa. Soitto takaisin katkoa pyy-
täneelle henkilölle, käyttökeskuksen puo-
lesta etenemislupa myönnetty.
Kärhä saa tiedon, että Paimiossa karan-
nut hallaharso on korjattu talteen ja että
sähköt on turvallista palauttaa.
Voiko sähköä kuulla?
Suomen liki 6 000 liikennöidystä juna-
ratakilometristä on sähköistetty yli puolet.
Ensimmäinen sähkörata avattiin vuonna
1969 Helsingin ja Kirkkonummen välille.
Seuraavana suunnitelmissa on sähköis-
tää Kemijärvi–Isokylä–Patokankaan raa-
kapuuterminaalin välinen osuus. Kokkolan
ja Ylivieskan välistä uutta kaksoisraidetta
sähköistetään parhaillaan.
Entä voiko junamatkustaja kuulla säh-
kötekniikkaa? Kyllä. Jarkko Kärhä antaa
vinkin. Kun seuraavan kerran kuljet junal-
la, kuuntele katolla olevaa puhallinta. Kun
juna ajaa maadoitetun erotusjakson yli,
puhallin sammuu. Kun sähköistetty alue
taas alkaa, puhallin käynnistyy.
TUUUT. Sumutorvimainen ääni rikkoo
käyttökeskuksen hiljaisuuden. Jarkko Kärhä
katsoo ja kuittaa järjestelmän lähettämän
viestin tilapäisestä häiriöstä. Kaikki taas
kunnossa eteläsuomalaisilla junaradoilla.
Jarkko Kärhän lisäksi juttuun on haas-tateltu käyttöpäivystäjä Harri Hämeto-jaa sekä kunnossapitopäällikkö Markku Granlundia Liikennevirastosta ja toimiala-johtaja Juha Muhosta ABB:lta.
01 Käyttökeskus on sähköjunaliikenteen
hermokeskus. Kuten kaikki tiet vievät
Roomaan, kaikki junaratojen vikatilanteet ja
huoltotyöt raportoidaan johonkin Suomen
neljästä valvomosta.
02 Helsingin käyttökeskus tarkkailee
rataosuuksia muun muassa Turkuun ja
Pohjois-Riihimäelle sekä ratoja Sköldvikiin
ja Vuosaaren satamaan ja pian avattavaa
Kehärataa. Muut valvomot sijaitsevat
Kouvolassa, Tampereella ja Oulussa.
03 Erilaisia työpäiviä, vaihtelevien
asioiden ja vikatilanteiden selvittelyä.
Käyttöpäivystäjänä viisi vuotta
työskennellyt Jarkko Kärhä pitää
työstään. Hän on koulutukseltaan
sähkövoimatekniikan insinööri.
9ABB power 2 |15
Outokummun Tornion ferrokro-
mitehtaalla vaihdettiin viime
vuonna ferrokromiuuni 2:n
muuntajat. Elinkaarensa lop-
pupäähän päässeet kolme uunimuuntajaa
ja yksi varamuuntaja vaihdettiin uusiin.
”Vaihdos nostaa tuotantokapasiteet-
tia, sillä uusien uunimuuntajien avulla uunin
tehoa on mahdollisuus kasvattaa. Käyttö-
astetta voidaan nostaa ja tavoitteeseemme,
99,5 prosenttiin pääseminen on realisti-
sempaa ja myös se nostaa tuotantomää-
räämme”, Outokummun osastoinsinööri
Petteri Linja sanoo.
Outokummun Tornion tehtaat ovat Suo-
men suurin yksittäinen sähkön käyttäjä.
Tuotanto on erittäin energiaintensiivistä:
tehdasalueella kulutetaan noin 3,5 pro-
senttia koko Suomessa käytettävästä
sähköenergiasta. Uusien pienihäviöisten
muuntajien avulla tehdas säästää sähkös-
sä vuositasolla noin sadan omakotitalon
sähkönkulutuksen verran.
Olennainen uudistus muuntajien vaih-
don yhteydessä oli myös jäähdytysjärjes-
telmässä tehty allasvesikierron muuttami-
nen suljetuksi vesikierroksi, joka vähentää
lämmönvaihtimien huoltotarvetta ja paran-
taa jäähdytysjärjestelmän luotettavuutta.
”Tärkeimmät hyödyt ovat tuotannon var-
mistaminen ja tuotantomäärän kasvattami-
nen. Kyseessä olevan kakkosuunin osuus
tuotannosta on 180 000 tonnia ferrokro-
mia vuodessa”, Linja sanoo.
Ennustettu elinikä tuplaantui
Vanhat, Strömbergin valmistamat muun-
tajat palvelivat 30 vuotta. Ikä on kunnioi-
tettava uunikäytössä oleville muuntajille.
Muuntajien uusiminen tuli ajankohtaiseksi,
kun kuukauden sisällä kahden muuntajan
käämikytkimiin tuli vaurioita.
”Vanhojen muuntajien käämien termi-
nen elinikä oli jo lähes ylitetty ja kytkimien
vaihto tai muu huolto ei olisi tuonut pro-
sessin vaatimaa luotettavuutta”, laatu-
päällikkö Timo Tuomisto ABB:ltä sanoo.
Uusien muuntajien elinikä on ennus-
teen mukaan noin kaksinkertainen van-
hoihin verrattuna. Muuntajiin asennettiin
myös uudenaikaiset on-line-valvontajär-
jestelmät. Niiden avulla muuntajista saa-
daan reaaliaikaista tietoa kunnossapito-
ohjelman tueksi.
”Uusien muuntajien on laskettu toimivan
noin 60 vuotta. Tärkeimpiä uusien muun-
tajien tuomia hyötyjä ovat häviöiden pie-
nentyminen ja käyttövarmuuden lisäänty-
minen”, Tuomisto summaa.
Uudet uunimuuntajat kasvattavat tuotantoa ja säästävät rahaa.
senttia koko Suomessa käkäyty ettäväväststää
sähköenergiasta. Uusien pienihäviöistenn
nenn elelininikikää ololii jojo llähäheses yylilitetettttyy jaja kkytkimienn
vaihtoo ttai muu huolto ei olisi tuou nunutt prpro-UUuudddeeettt uuuunniiimmuuuunntttaajjjaatt kkaassvvaattttaavvaatt ttuuoottaannttooaa
Säästöä 100 omakotitalon sähkönkulutuksen verran
Figure
01
02
03
01 Outokummun Tornion tehtaat
ovat Suomen suurin yksittäinen
sähkönkäyttäjä.
02 Petteri Linjan mukaan tärkeimmät
hyödyt ovat tuotannon varmistaminen ja
tuotantomäärän kasvattaminen.
03 Uusien muuntajien elinikä on ennusteen
mukaan noin kaksinkertainen vanhoihin
verrattuna.
Teksti Mika Kulju, Kuvat Petteri Löppönen
10 ABB power 2 |15
Teema
Teollisen evoluution seuraava suuri askel on siirtyminen ihmiset, palvelut ja esineet yhdistäviin internetpohjaisiin ratkaisuihin. Kun kaikki tieto laitteista ja prosesseista on käytettävissä pilvipalve-luiden tai tietoturvallisten rajapintojen kautta, päätöksenteolla on merkittävästi aiempaa laajempi tietopohja. Tietoa voidaan käyttää myös uudenlaisten ennakoivien huoltopalvelujen kehittämiseen.
Teksti Thomas Freundlich, Kuvat Junnu Lusa
Ihmisten, palveluiden ja esineiden internet
ABB on esitellyt kaksi sovellusta, jotka helpottavat taajuusmuuttajien käyttöä.
Bluetooth-pohjainen Drivetune mahdollistaa taajuusmuuttajan käyttöönoton ja
sen asetuksien säätämisen älypuhelimella.
Drivebase-sovellus tuo saataville tiedot taajuusmuuttajan toiminnasta ja
käyttöhistoriasta. Sovellus perustuu taajuusmuuttajan näytölle luotuun yksilöi-
tyyn QR-koodiin, joka luetaan älypuhelimella. Drivebase mahdollistaa ennakoi-
van huollon laitteen koko käyttöiän ajan.
Drivebase-sovelluksen voi asentaa Google Play-, Apple App Store- ja Win-
dows Store -palveluista. Drivetune-sovellus on saatavilla vuoden 2015 aikana.
ABB tuo taajuusmuuttajien tiedot älypuhelimiin
”Teollisen Internetin tekniikka on jo pit-
kälti olemassa. Näkökulma aiheeseen on
kuitenkin aiempina vuosina ollut turhan
mekanistinen. Ei ihmisiä ole tarkoitus auto-
matisoida ulos järjestelmästä”, teknologia-
johtaja Simo Säynevirta ABB:ltä sanoo.
Kun teknologia ei enää rajoita laitteiden
keräämän tiedon käyttömahdollisuuksia,
teollisuusyritysten rooli asiakkaan arvoket-
juissa voi olla merkittävästi aiempaa laa-
jempi. Luotettava tietoturva on kynnysehto
kaikelle toiminnalle. ”Teknologia ja palvelut
pitää rakentaa niin, että ne ovat tietoturval-
lisia, mutta myös niin, että toimijat voivat
kontrolloida, mitä tietoa prosesseista jaetaan
valituille kumppaneille”, Säynevirta sanoo.
Tukea maalla ja merellä
Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-
netissä yritykset voivat järjestää tuki- ja
huolto-organisaatioitaan uusin tavoin. ABB
tarjoaa varustamoasiakkailleen kokonais-
valtaisen palvelun, jossa risteilyalusten ja
muiden laivojen laitetietoa jaetaan reaali-
aikaisesti eri puolilla maailmaa sijaitseviin
palvelukeskuksiin. Tiedon avulla voidaan
tehostaa laivaston hallintaa sekä parantaa
tuottavuutta ja turvallisuutta niin aluksilla
kuin maissa.
ABB kutsuu kehityssuuntaa ih-
misten, palveluiden ja esinei-
den Internetiksi. Antureilla ja
älykkäillä ohjelmistoilla varus-
tetut laitteet pystyvät kommunikoimaan
toistensa kanssa. Laitteiden keräämien
tietojen avulla voidaan tehostaa palvelui-
ta ja kehittää kokonaan uusia konsepte-
ja. Kaiken keskiössä ovat ihmiset, jotka
tekevät päätökset ja ohjaavat laitteita
sekä palveluita.
11ABB power 2 |15
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Universaali käyttöliittymä ABB:n laitteisiin
ABB:n uusi Field Information Manager (FIM) -liittymä
tekee kenttäväyläpohjaisten laitteiden käytöstä merkittä-
västi aiempaa helpompaa. Verkon saattaminen käyttö-
valmiiksi vaatii vain muutaman painalluksen, ja graafinen,
www-sivuilta ladattava ilmainen ohjelmisto tarjoaa selkeän
näkymän laitteiden hallintaan.
”Automaatio-objektien ja laitteiden konfigurointi on
perinteisesti vienyt paljon aikaa”, kertoo ABB:n markkinoin-
tipäällikkö Antti Vuorivirta. ”Alustasta ja väylästä riippu-
maton FIM-käyttöliittymä tekee teollisuusautomaation käyt-
töönotosta yhtä vaivatonta kuin mihin kuluttajaratkaisuissa
on totuttu.”
Kaikkien ABB:n valmistamien kenttäväyläyhteyksillä
varustettujen laitteiden valmiit, standardisoidut kuvaustie-
dostot löytyvät ohjelmasta. Kolmansien osapuolien kuvaus-
tiedot pitää pyytää laitteen valmistajalta.
Lisätietoja: new.abb.com/control-systems/
fieldbus-solutions/fim
12 ABB power 2 |15
lisuus yhdentyvät, ja syntyy uusia tapoja
arvon luomiseen.
”Ennen rakennettiin toimialakohtaisia
sovelluksia. Nyt tarvitaan horisontaalisia
ratkaisuja, jotka läpäisevät organisaati-
oiden rajat”, kertoo Aalto-yliopiston tie-
totekniikan professori Martti Mäntylä.
”Tänä päivänä olennaista on se, miten
yritys kykenee toimimaan yhdessä asiak-
kaiden, kumppanien ja muiden sidosryh-
mien kanssa.”
”Kyse on uusien arvoverkostojen luo-
misesta”, jatkaa ABB:n Simo Säynevirta.
”Nämä verkostot ovat yksilöllisiä, ja yrityk-
sellä voi olla hyvinkin erilaisia rooleja eri asi-
akkaille. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin
ABB on julkistanut käänteente-
kevän ratkaisun teollisuuslaittei-
den kunnonvalvontaan. AC500-
logiikkaperheen FM502-prosessori
yhdistää ohjelmoitavan logiikan ja
kunnonvalvontalaitteiston.
”Kunnonvalvonnassa on totuttu
käyttämään erilaisia vain kunnonval-
vontaan tarkoitettuja laitteita”, mark-
kinointipäällikkö Antti Vuorivirta
ABB:ltä sanoo.
”FM502:een saa liitettyä värinäan-
tureita ja muita mittausdataa tuotta-
via laitteita. Sen kautta mittaustiedon
liittäminen ylempiin järjestelmiin on
helppoa. FM502 kykenee myös työs-
tämään mittaustietoa erilaisia analyy-
sejä käyttäen. Näin siirrettävän datan
määrää saadaan minimoitua”, Vuorivir-
ta jatkaa.
Ihmisten, palveluiden ja esineiden
Internetin keskeisiin mahdollisuuksiin
kuuluu järjestelmien toiminnan reaaliai-
kainen seuranta. Koneet integroituvat
huollon työjonoihin ja kunnonvalvonta-
järjestelmiin, ja huoltotarvetta voidaan
ennakoida esimerkiksi laitteen mekaa-
nisissa värähtelyissä tapahtuvien hie-
novaraisten muutosten perusteella.
Tavanomaiseen teollisuuslogiikkaan
perustuva ABB FM502 tarjoaa merkit-
tävästi aiempaa edullisemman ratkai-
sun, joka tuottaa dataa hyödynnettä-
väksi näissä järjestelmissä.
Lisätietoja: www.abb.fi/PLC
Kustannustehokasta kunnonvalvontaa
Teema
Nopeiden sateliitti-yhteyksien avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt paremmin reaali aikaista asian-tuntija tukea sekä kattava analytiikka.
Richard Windischhofer
ABB:n Marine Integrated
Operations
”Aiemmin miehistö oli merellä yksin
ja jokaisella laivalla jouduttiin ylläpitä-
mään omaa huolto-organisaatiota”, ker-
too Richard Windischhofer, joka joh-
taa ABB:n Marine Integrated Operations
-hanketta. ”Nopeiden sateliittiyhteyksien
avulla koko laivaston käyttöön saadaan nyt
paremmin reaaliaikaista asiantuntijatukea
sekä kattava analytiikka, joka tehostaa toi-
mintaa merellä ja alusten tukitoiminnoissa.”
Arvoverkosto laajenee
Yritysten liiketoimintasovelluksissa on
yhä useammin kyse siitä, miten yrityksen
toiminta integroituu ympäröivään maail-
maan. Tietotekniikka ja valmistava teol-
13ABB power 2 |15
liiketoimintaa tukevan tiedon kerääminen
ja jakaminen verkoston osapuolille ja se,
että ihmiset ovat luomassa tätä arvoa.”
Tekniikka ja ihminen kohtaavat
Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-
netissä merkittävä arvo syntyy järjestelmien
toiminnan ennakoinnista. Keräämällä lai-
tekannasta tai prosessista käytönaikais-
ta tietoa saadaan tilastollisesti luotettavia
indikaattoreita esimerkiksi huoltotarpeen
ennustamiseen.
”Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan
vikaantunutta sähkömoottoria”, Simo Säy-
nevirta sanoo. ”Nykyään tieto laitteen toi-
minnasta voidaan viedä asiantuntemuksen
luo eikä toisin päin.”
Huoltoinsinöörejä tarvitaan tulevaisuu-
dessakin, mutta laitteista kerätyn tiedon
avulla ongelmien paikantaminen on hel-
pompaa ja järjestelmät saadaan useam-
min takaisin tuotantoon jo ensimmäisellä
huoltokäynnillä.
Tulevaisuuden tehtaissa ihmiset ja
koneet toimivat entistä sulavammin osa-
na yhteisiä prosesseja. ABB:n kevääl-
lä 2015 esittelemä kaksikätinen Yumi on
ensimmäinen ihmisen kanssa yhteistyö-
hön kykenevä teollisuusrobotti.
”Seuraava teollinen vallankumous on
yritysten toimintatavoissa”, sanoo Richard
Windischhofer. ”ABB pystyy parantamaan
sekä omaansa että asiakkaidensa tuotta-
vuutta yhdistämällä tiedon, työkalut, pal-
Teknologiapuoli on tässä se yksinkertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on jo olemassa. Liike-toimintakuvioissa ja palvelukonsepteissa on loputtomasti miettimistä.
Martti Mäntylä
Professori, Aalto yliopisto
Ennen piti lentää Kiinaan tutkimaan vikaantunutta sähkömoottoria. Nykyään tieto laitteen toiminnasta voidaan viedä asiantuntemuksen luo eikä toisin päin.
Simo Säynevirta
Teknologiajohtaja, ABB
ABB parantaa risteily laivaston energia tehokkuuttaSuomen ABB toimittaa saksalaisen risteilijävarustamo
AIDAn kymmeneen alukseen energiankäytön seuran-
ta- ja hallintajärjestelmän. EMMA™ Advisory Suite -jär-
jestelmä seuraa potkurien työntövoimaa, työntötehoa,
aluksen kulkuasentoa, sähköntuotantoa, ilmastoinnin
tehoa ja polttoaineen kulutusta. Tiedot siirretään pil-
visovellukseen ja ne ovat seurattavissa etänä. ABB:n
kattavat analyysipalvelut tukevat varustamoa energia-
tehokkuuden jatkokehittämisessä.
velut ja ihmiset. Juuri integraatio on avain
tähän kaikkeen. Ihmisten, palveluiden ja
esineiden Internetin liiketoiminnallistami-
sessa menestyvät parhaiten ne yritykset,
jotka yksinkertaisesti saavat asiat tehtyä
ja huolehtivat samalla onnistuneesti päi-
vittäisistä toiminnoistaan. Helppoa tämä
ei ole. Tällä hetkellä markkinoiltamme löy-
tyy uskomaton määrä innovatiivisia ideoi-
ta, ratkaisuja ja uusia yrityksiä.”
”Teknologiapuoli on tässä se yksin-
kertaisempi tekijä – kaikki tarvittava on
periaatteessa jo olemassa. Liiketoiminta-
kuvioissa ja palvelukonsepteissa on loput-
tomasti miettimistä”, professori Martti Män-
tylä toteaa.
14 ABB power 2 |15
ABB on kehittänyt robotteja jo 40 vuoden ajan. Oskari Hakaluoto liittyi joukkoon 15 vuotta sitten tuoreena insinöörinä, ja robotiikka vei mukanaan.
Asiantuntija
Nykyrobotilla yhä paremmat viestintätaidot
Kuinka paljon robotit ovat ”vii-
sastuneet” 15 vuoden aikana?
Huikeasti. Robottien kehitystä
on helppo verrata tietokoneiden ja
matkapuhelinten kehitykseen. Laitteita on
entistä helpompi käyttää ja liittää muihin
laitteisiin. Merkittävin yksittäinen muutos
liittyy kommunikointiin. Robotit eivät suo-
rita enää vain kiinteää työkiertoaan, vaan
niihin voidaan vaikuttaa ulkoapäin, ja toi-
saalta ne viestivät ulospäin.
Kuinka valmis suomalainen teollisuus
on roboteille?
Riippuu pitkälti teollisuudenalasta. Esi-
merkiksi auto- ja elintarviketeollisuudessa
automaatio on pitkällä, ja siellä on luonnol-
lista lisätä myös robotiikkaa. Kokonaisuu-
tena Suomen kehitys on kuitenkin hidas-
tunut erityisesti elektroniikkateollisuuden
kutistuttua, kun taas Aasian robottimark-
kinat kasvavat nopeasti.
Mitä robotiikka mahdollistaisi yrityk-
sille ja koko yhteiskunnalle?
Vielä kymmenen vuotta sitten pelättiin,
että robotit vievät työpaikat. Viime vuosi-
na tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet,
että robotit säilyttävät ja jopa lisäävät työ-
paikkoja korkeiden työvoimakustannus-
ten maissa. Automaatio alkaa olla elineh-
to suomalaiselle teollisuudelle. Samalla
työstä tulee mielekkäämpää ja ihmiset
voivat paremmin.
Teksti Marianna Salin, Kuva Junnu Lusa
vat kertoa muun muassa, milloin ne ovat
vikaantumassa, jolloin voimme reagoida
siihen ajoissa. Pystymme myös ohjelmoi-
maan asiakkaan robottia etänä, ja kameran
avulla voidaan jopa tarkastaa heti, miten
muutos toimii.
Millaiseen asiaan toivoisit itse apua
robotilta?
Toimin vahvasti teollisuusrobotiikan puo-
lella, joten minun pitäisi varmasti ensin
myöntää, että automaattiset pölynimurit-
kin ovat robotteja. Toki välillä tulee mieleen
asioita, joita olisi hauska teettää robotil-
la. Tavallisesti sovellus löytyy myöhemmin
YouTubesta.
Mitä kaikkea robotit voisivat teolli-
suudessa hoitaa?
Vaaralliset, likaiset ja yksitoikkoiset teh-
tävät. Lisäksi, robotit voivat hoitaa esimer-
kiksi tietyt tarkkuutta tai nopeutta vaativat
tehtävät paremmin ja tehokkaammin kuin
ihminen. Teknisesti on mahdollista teettää
roboteilla jo aika lailla mitä vain, joten robo-
teilla voitaisiin tehdä kaikki ne tehtävät, joi-
ta ei muuten Suomessa kannata tehdä.
Mitä uudenlaisia mahdollisuuksia
Yumi® tuo?
Perinteiset robotit on pidetty visusti
suljettuina häkkiin turvallisuussyistä. Yumi
puolestaan voi tehdä turvallisesti yhteis-
työtä ihmisten kanssa. Yumin avulla voi-
daan hyödyntää fiksusti esimerkiksi ihmi-
sen kykyä tehdä nopeasti luovia ratkaisuja
ja robotin kykyä suoriutua yksitoikkoisista
tehtävistä. Nämä ominaisuudet ovat tär-
keitä lukuisilla teollisuudenaloilla. Kynnys
robotin hyödyntämiseen laskee Yumin
myötä merkittävästi.
Miten Ihmisten, palveluiden ja esi-
neiden internet (IoTSP, Internet of
Things, Services and People) muuttaa
robottisovellusten luonnetta?
Ihmisten, palveluiden ja esineiden Inter-
net on jo vaikuttanut paljon viimeisen kym-
menen vuoden aikana. Robottien kommu-
nikointikyky on parantunut merkittävästi
ja paranee edelleen. Robottimme osaa-
TOP5 – Mitä robotiikka tarjoaa?
01 Työpaikkoja Suomeen, koska
robotti tehostaa tuotantoa
02 Työturvallisuutta, koska robotti
tekee vaaralliset työt
03 Mielekkyyttä työhön, koska
robotti tekee yksitoikkoiset työt
04 Tuotannon ketteryyttä, koska
robotti voi reagoida nopeasti
kysyntään
05 Energiatehokkuutta, koska
robotti sopeuttaa tuotantoa
joustavasti
Mikä on puheenaiheena nyt? Lue ABB:n asiantuntijoiden blogikirjoituksia. Löydät ne osoitteesta: abb-conversations.com/fi
15ABB power 2 |15
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Projekti-insinööri Oskari Hakaluoto
tukee ABB:n asiakkaita robottien ja
robottijärjestelmien käyttöönotossa ja
käytössä. Hän tarkastelee robotteja erityisesti
ohjauksen ja ohjelmoinnin näkökulmasta.
16 ABB power 2 |15
Sähköverkko ja mobiiliv
Ratkaisu
Sähköverkkojen etähallinnassa hyödynnetään yhä useammin julkista mobiiliverkkoa. Verkkoyhtiöiden tiivis yhteistyö ja laadukkaat mobiiliverkkoja käyttävät verkkolaitteet varmistavat, että etähallinta toimii silloinkin, kun puhelut pätkivät.
Teksti Marianne Salin, Kuvat ABB
17ABB power 2 |15
Viola Systems
erkko tukevat toisiaan
Älykäs sähköverkko parantaa
sähkönjakelun luotettavuutta ja
tarjoaa perustan tulevaisuuden
sähkömarkkinoille, joilla kysyn-
tä joustaa ja kuluttajakin tuottaa sähköä.
Sähköverkon älyllä viitataan verkon au-
tomaatioon ja etähallintaan, jota lukuisat
verkkoyhtiöt hyödyntävät ja kehittävät
tälläkin hetkellä.
Sujuva etähallinta edellyttää luotettavaa
ja nopeaa tiedonsiirtoa muuntamoiden ja
muiden kytkinlaitteiden sekä niitä ohjaa-
van valvomojärjestelmän välillä.
”Verkostoautomaation tietoliikenne kan-
nattaa rakentaa julkisten mobiiliverkkojen
varaan”, toteaa liiketoiminnan kehitysjohta-
ja Dick Kronman ABB:ltä. Väitettä tukee
VTT:n tutkimus, joka toteutettiin osana
älykkäisiin sähköverkkoihin keskittyvää
SGEM-tutkimusohjelmaa. Tutkimukses-
sa mallinnettiin tiettyjen alueiden sähkö-
ja mobiiliverkkojen toimintaa ja selvitet-
tiin, miten verkot reagoivat vikatilanteisiin.
Tieto kulkee vikatilanteessakin
Kukapa ei tietäisi, että myrskyn kaata-
ma puu voi katkaista sähköt mobiiliverkon
tukiasemalta ja mykistää siten kännyköi-
tä. Harvempi kuitenkaan tietää, että tieto
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Vuonna 2000 perustetun Viola Systems Oy:n viestin-
täratkaisut liittävät sähköverkon verkostoautomaa-
tiolaitteet toisiinsa turvallisesti julkisen mobii-
liverkon avulla. ABB on hyödyntänyt Viola
Systemsin laitteita omissa verkostoauto-
maatioratkaisuissaan jo reilun kymmenen
vuoden ajan. Vuonna 2011 ABB osti
yhtiöstä osuuden ja tämän vuoden alussa
koko yhtiön. Maailmanlaajuinen vienti tuo noin
80–90 prosenttia Viola Systemsin liikevaihdosta.
voi silti siirtyä häiriöttä sähköverkon lait-
teiden välillä.
”Sähköverkon viestintälaitteen vastaan-
ottoherkkyys on tyypillisesti parempi kuin
kännykässä tai yhteysvälin esteettömyy-
den parantamiseksi käytetään korkeampia
antenneja”, selittää johtava tutkija Seppo
Horsmanheimo VTT:ltä. Jos mobiiliver-
kon lähin tukiasema on poissa käytöstä,
sähköverkon viestintälaite saattaa tavoittaa
jopa kymmenen hieman kauempana sijait-
sevaa tukiasemaa. Tällaisia tuloksia tuotti-
vat tutkimuksessa Viola Systemsin laitteet.
”Meillä on tästä paljon käytännön koke-
musta Euroopan lisäksi eri puolilta maa-
ilmaa, kuten Lähi-idästä, Aasiasta ja Ete-
lä-Amerikasta, mutta on erittäin hyvä, että
saimme lisäksi riippumattoman tutkimus-
laitoksen tietoa”, sanoo Viola Systemsin
varatoimitusjohtaja Terho Into. Parhaim-
millaan sujuva tietoliikenne johtaa säh-
köverkon vikatilanteessa siihen, että vika
voidaan paikantaa automaattisesti ja vika-
alue erottaa valvomosta käsin. Näin säh-
kökatkot – ja myös mobiiliverkon häiriöt
– lyhenevät.
Hyödyt kasvavat vauhdin myötä
VTT tutki mobiiliverkon luotettavuu-
den ohella tiedonsiirron nopeutta. Hors-
manheimon mukaan verkostoautomaatio
lähettää tietoa harvakseltaan ja erittäin
pieninä paketteina, jotka GPRS-verkkokin
siirtää kohtuuajassa. Vian hallinnan kehit-
täminen edellyttää kuitenkin yhä nopeam-
VTT:n tekemä tutkimus osoitti,
että kaupalliset tietoliikenneverkot
soveltuvat Suomessa älyverkon
tiedonsiirtoon, kunhan verkkoyhtiöt
ja teleoperaattorit tuntevat langat-
tomien verkkojen mahdollisuudet
ja rajoitukset ja ottavat huomioon
verkkojen keskinäiset riippuvuudet.
Tietoliikenneviiveet 3G/4G-verkos-
sa ovat verkkoyhtiöiden vaatimalla
tasolla ja kattavuus on parantunut
LTE-800-tukiasemien myötä.
Tutkimustietoa älyverkon tiedonsiirrosta
paa tiedonsiirtoa.
”4G-verkko on jo selkeästi riittävän
nopea operaattorista riippumatta, ja tule-
vaisuuden 5G-verkko parantaa tilannetta
edelleen”, Horsmanheimo toteaa.
Into huomauttaa, että sähköverkon etä-
hallinta järjestyy mallikkaasti silloinkin, kun
saman verkon alueelle osuu monta erita-
soista mobiiliverkkoa sekä sähköverkkoyhti-
ön omia radioverkkoja ja valokuituyhteyksiä.
”Erilaiset verkot voidaan huomioida
rakennettaessa siirtymävaiheen viestin-
täjärjestelmää”, Into sanoo.
Kukin kehittää omaa verkkoaan
Teknisten ratkaisujen rinnalla VTT:n tut-
kimusryhmä perehtyi tapoihin, joilla mobii-
li- ja sähköverkkoyhtiöt voivat huomioida
toistensa kriittiset toiminnot suunnitelles-
saan verkkoja ja selvittäessään häiriötilan-
teita. Tutkimusryhmä löysi vahvasta riippu-
vuussuhteesta selvästi enemmän hyötyjä
kuin haittoja.
”Mobiiliverkon suurin hyöty sähköverk-
koyhtiölle on verkon kattavuus ja se, että
mobiilioperaattori kehittää ja päivittää verk-
koaan jatkuvasti”, Horsmanheimo sanoo.
Into painottaa, että kehittäminen ja ohjel-
mistojen päivittäminen kannattaa ottaa
huomioon myös sähköverkon viestintä-
laitteita ja koko järjestelmää valittaessa.
”Sähköverkkoyhtiöt kiinnittävätkin yhä
enemmän huomiota viestintäjärjestelmän
koko elinkaareen ja sen kustannuksiin”,
Into kertoo.
18 ABB power 2 |15
Kohti parempaa maailmaa
Tamara Tursijan oli kertomassa kokemuksistaan
Solar Impulsen lehdistötilaisuudessa
Ahmedabadissa Intiassa.
ABB lentää Solar Impulsen mukana ympäri maailman ilman fossiilisia polt-toaineita. Mukana lentokoneen reit-tiä seuraamassa on myös ABB:n nuori kenttäinsinööri Tamara Tursijan.
AAABBBBBB llleeennntttääääää SSSooolllaaarrr IIImmmpppuuulllssseen mukkaannnaaa
Aurinkoon kurkottaja
Teksti Vesa Eskola, Kuvat Solar Impulse, Anna Pizzolante
Unelmaduuni? Ehdottomasti.
Maailmanennätyksiä rikko-
va Solar Impulse 2 -lentoko-
ne sekä projektin isät ja pilotit
Bertrand Piccard sekä André Borsch-
berg ovat ottaneet projektiin mukaan
nuoria ja ennakkoluulottomia insinöörejä.
Serbiassa syntynyt ja Zürichin teknil-
lisestä instituutista valmistunut Tamara
Tursijan liittyi Solar Impulsen miehistöön
tämän vuoden alussa. Komennuksen myö-
tä hän matkustaa Solar Impulsen kanssa
maapallon ympäri. Matka kestää pysäh-
dyksineen puoli vuotta.
“Näin innovatiiviseen ja tärkeään projek-
”Tulos salpaa vieläkin henkeni: Solar
Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä.
Kone kuitenkin painaa vain ison henkilö-
auton verran eli 2 300 kiloa. Tehoa sen
neljässä sähkömoottorissa on vain skoot-
terin verran eli neljä kertaa 13 kilowattia.”
Aurinkoenergian potentiaali käyttöön
Matkansa aikana Solar Impulse todis-
taa aurinkoenergian potentiaalin.
“On tärkeää, että näytämme tosielämän
sovelluksessa, mitä aurinkoenergian avulla
voi tehdä jo tänä päivänä. Teknologia on
jo olemassa ja sitä voidaan soveltaa. Insi-
nöörinä olen aina uskonut aurinkoenergian
mahdollisuuksiin. Tämän projektin myötä
uskoni puhtaaseen tulevaisuuteen on vain
vahvistunut.”
Samalla opetusprojekti
Puolen vuoden matkansa aikana Tamara
ja muut tiimin jäsenet käyvät Solar Impul-
tiin pääsee mukaan vain kerran elämässä.
Solar Impulsen uraauurtavat uudet tekniset
ratkaisut ovat insinöörin unelma.”
Täysin uutta tekniikkaa
Aurinkoenergiaa on pidetty pitkään
lupaavana vaihtoehtona. Solar Impulsen
matkalla Tamara on päässyt kokemaan
ja näkemään, mikä auringonvoimalla on
mahdollista.
”Olen etuoikeutettu, kun pääsen seu-
raamaan projektissa sovellettua huipputek-
nologiaa näin läheltä. Tekniset ratkaisut,
hiilikuiturakenteet ja lentokoneen keveys
ovat jotain ennennäkemätöntä. Sähköjär-
jestelmät ja aurinkoenergian maksimaalinen
hyödyntäminen ovat opettaneet paljon.”
Ja kaikki on pitänyt luoda lähes tyhjästä.
“Meillä ei ollut esi- tai vertauskuvia. Aloi-
timme puhtaalta pöydältä. Monet projek-
tia sivusta seuranneet eivät uskoneet, että
onnistuisimme. Jo se, että ratkaisimme,
miten saamme koneen lentämään aurin-
koenergialla niin päivällä kuin yöllä, on ollut
iso haaste. Tiesimme, että siipien pitää
olla isot, jotta saamme luotua tarpeeksi
ison pinta-alan 17 000:lle aurinkokennolle.
Samanaikaisesti meidän oli rakennettava
ultrakevyt runko, jotta kone pystyy lentä-
mään yöllä neljään 41 kilowattitunnin liti-
um-ioni-akkuun varastoidulla energialla.”
Tiimin on keksittävä koko ajan vanho-
ja käsityksiä rikkovia ratkaisuja.
19ABB power 2 |15
sen välilaskujen aikana etappien paikalli-
sissa oppilaitoksissa kertomassa aurinko-
energian mahdollisuuksista.
”Oppimamme tiedon jakaminen ja sen
levittäminen tuleville sukupolville on erittäin
iso osa Solar Impulsen matkaa.”
Pioneerihenki ja ihmisen luontainen ute-
liaisuus sekä halu löytää uutta elää Solar
Impulsen myötä vielä vahvana.
Solar Impulse – mistä on kysymys?Solar Impulse on aurinkoenergiaa käyttävä lentokone,
jonka tavoitteena on lentää maapallon ympäri. Kaikkiaan
matkaa kertyy 35 000 kilometriä
Matkalleen Solar Impulse lähti 9.3.2015 Abu Dhabista.
Koneen välilaskuetappeja ovat muun muassa Ahmedabad
Intiassa, Mandalay Myanmarissa, Nanjing Kiinassa ja Havaiji,
Phoenix ja New York Yhdysvalloissa. Kone palaa Abu Dha-
biin tämän vuoden kesä-heinäkuussa.
Koneen lentäjät Bertrand Piccard ja Andre Borshberg len-
tävät konetta vuorotellen.
Solar Impulse on varustettu 17 248 aurinkokennolla. Sen
siipienväli on 72 metriä ja kone painaa 2 300 kiloa.
Solar Impulsen haastavin lento on Tyynenmeren ylitys.
Lento kestää viisi vuorokautta ja koneen on noustava päi-
vällä lähes 10 000 metrin korkeuteen, jotta se saa ladattua
akkunsa täyteen yölentoa varten.
Solar Impulsen tukitiimiin kuuluu kolme ABB:n insinööriä.
”Tulos salpaa henkeni: Solar Impulsen siipien kärkiväli on 72 metriä. Kone kuitenkin painaa vain ison henkilöauton verran eli 2 300 kiloa.”
”Uusi teknologia, jatkuva tekninen kehi-
tys sekä se, miten joudumme jatkuvas-
ti ratkomaan eteen ilmaantuvia ongelmia
– se kaikki on todella kiehtovaa. Lisäksi
luomme samalla jotain kokonaan uutta ja
jotain, jonka avulla on mahdollisuus muut-
taa maailmaa. Tämän vuoksi työni ABB:llä
on niin palkitsevaa. Kehitämme uutta tek-
nologiaa, jota viemme ympäri maailmaa.”
20 ABB power 2 |15
Case
Sahatavaran tuotantolinjat
valmistetaan Mäntyharjulla. ABB:n
toimittamat taajuusmuuttajat
lisäävät merkittävästi sahakoneiden
tehokkuutta ja säästävät energiaa.
21ABB power 2 |15
Kumppanuudessa on järkeäMäntyharjulla toimiva Veisto Oy toimittaa täysautomaattisia suurtehosahalinjoja ympäri maailmaa. Kun yrityksen avainsana on laatu, se vaatii myös kumppaneiltaan samanlaista otetta tekemisessä.
Tämä juttu löytyy SlideShare-palvelusta
osoitteesta slideshare.net/ABBSuomi
Teollisuudessa ainut järkevä toi-
mintatapa on pitkäjänteinen
kumppanuus tuotekehityksestä
tuotteen valmistukseen, jälki-
markkinoihin ja huoltoon. Tätä mieltä on
maailman johtaviin sahalinjavalmistajiin
kuuluvan mäntyharjulaisen Veiston toi-
mitusjohtaja Markku Rautio. Tuorein
yhteistyösopimus ABB:n kanssa takaa
sahalinjoja pyörittävien taajuusmuuttajien
toimintakunnon ympäri maailmaa.
Etelä-Savossa Mäntyharjulla toimiva
Veisto Oy on pitkien perinteiden kansainvä-
linen yritys, jonka täysautomaattisia suur-
tehosahalinjoja on käytössä teollisen mit-
takaavan sahalaitoksilla ympäri maailmaa.
80 prosenttia yrityksen tuotannosta menee
vientiin pääasiassa pohjoiselle havumet-
sävyöhykkeelle sekä enenevässä määrin
myös istutusmäntyvyöhykkeelle eteläisel-
le pallonpuoliskolle.
Yritys tekee yhteistyötä ABB:n kans-
sa usealla sektorilla. Veisto käyttää saha-
koneissa ABB:n taajuusmuuttajia, säh-
– Perheyritys, perustettu vuonna 1964
– Suunnittelee ja valmistaa HewSaw-
merkkisiä täysautomaattisia
suurtehosahalinjoja
– Päämaja Etelä-Savossa Mäntyharjulla
– Henkilöstön määrä 208
– 80 % tuotannosta vientiin
– Noin 400 sahalaitosasiakasta
– Yrityksellä on Suomalaisen Työn Lii-
ton Avainlippu-merkki
– Konserniin kuuluvat myös Vakiome-
talli Oy, joka valmistaa kylpyhuone-
kalusteita tuotemerkillä Polaria, sekä
kaksi sahalaitosta.
Veisto Oy pähkinänkuoressa
Alalla on pienet piirit, joten ainoa mahdollisuus pärjätä on tehdä koko ajan parhaansa ja käyttää laadukkaimpia olemassa olevia komponentteja.
Markku Rautio
Toimitusjohtaja, Veisto Oy
kömoottoreita, moottorikeskuksia ja
kojeistoja. Lisäksi Veisto käyttää ABB:n
palveluita muun muassa huolloissa ja
moottorimodifikaatioissa.
”Samalla kun merkittävä laitekauppa
tehdään, muodostetaan parin-kolmen-
kymmenen vuoden kumppanuus ja se
pitää hoitaa hyvin alusta loppuun”, pai-
nottaa Rautio.
Yhtiöiden tuorein yhteistyösopimus
takaa, että Veiston sahalinjoilla tehok-
kuutta lisäävät ABB:n taajuusmuuttajat
pysyvät kunnossa ympäri maailmaa.
Teksti Mervi Sensio, Kuvat Sami Funke
22 ABB power 2 |15
Case
Kilpailuetuna laatu
Veisto toimii maailmalla kapealla eri-
koissektorilla. Potentiaalisia asiakkaita eli
suuria sahalaitoksia maailmassa on noin
2 000. Kilpailijoita Veistolla on muutamia.
”Kilpailijoiden rinnalla olemme haasta-
jia. Tällä alalla 50-vuotias on melko nuo-
ri. Vastassa on yli satavuotiaita taloja, joil-
la on vahvat tuotemerkit”, Rautio sanoo.
Suomalaisen tuotteen merkittävä kil-
pailuetu on laatu. Suomessa sekä insi-
nöörityö että valmistuskokoonpanot ovat
korkealla tasolla.
”Meillä on suomalainen tapa lähestyä
markkinoita. Tarjoamme korkeinta ja edis-
tyksellisintä teknologiaa sahakoneissa,
teemme koko ajan parhaamme ja käytäm-
me laadukkaimpia olemassa olevia kom-
ponentteja. ABB:n kanssa olemme myös
kehittäneet uusia laitteita ja pitäneet lait-
teet toiminnassa ympäri maailmaa. ABB
on hyvä kumppani tuotekehityshankkeis-
sa. Yhteistyöllä ideat on saatu nopeasti
tuotteistettua.”
Tehokkuudella kannattavuutta
huonoinakin aikoina
Markkinoiden tila ei ole tällä hetkellä
paras mahdollinen. Sahatavaran kysyntä
Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa on hyvä,
mutta Euroopassa on rakentamisen lama.
”Tällaisena aikana asiakkaamme huo-
maavat, että on tärkeää pitää tuotantopro-
sessit tehokkaina, jotta pystyy pitämään
kannattavuutta yllä kaikkina aikoina.”
Raution mukaan suomalaiset koneen-
rakentajat osaavat räätälöidä ja mukautua
asiakkaiden toiveisiin siinä kun monet muut
perinteiset teollisuusmaat tekevät mielel-
lään samanlaista rakennetta ja isoja sarjoja.
Veiston kärkihankkeita on yhä kehitty-
neempi sahalinjojen ohjaus. Tulevaisuu-
dessa Rautio näkee sahalinjan osittain
miehittämättömässä käytössä. Tämä on
pilottilaitoksissa jo todellisuutta.
”Sahalaitos mielletään helposti low tech
-teollisuudenalaksi, mutta asia on päinvas-
toin. Prosesseja kehitetään ja automatisoi-
daan jatkuvasti, työergonomiaa sekä työ-
turvallisuutta korostetaan yhä enemmän.
Myös laitteiden tietokoneohjatut konenä-
köjärjestelmät ovat korkeatasoisia.”
01 ABB:n Olli-Petteri Karjalainen
sekä Veiston Markku Rautio,
Kimmo Vesalainen ja Marko Kuja-
la ovat tyytyväisiä yhteistyöhön.
02 Veisto valmistaa suurtehosaha-
linjat ja niidet osat Mäntyharjulla
omassa konepajassaan.
03 Veiston tuotekehityksessä
tavoitellaan parasta mahdollista
laatua. Yrityksen hakkurin terät
tunnetaan korkeasta laadusta.
04 Veiston päämaja toimii Mänty-
harjulla, mutta yritys toimii glo-
baalisti. Yrityksellä on esimerkiksi
varastoja eri puolella maailmaa.
Veisto ja ABB solmivat viime vuoden
loppupuolella huollon kumppanuusso-
pimuksen, joka tuo merkittäviä etuja
Veiston asiakkaille ympäri maailmaa.
”Huollon kumppanuussopimukset
eivät ole vielä tänä päivänä kovin ylei-
siä laitevalmistaja-asiakkaidemme
kanssa. Veisto on tässä edelläkävi-
jä”, ABB:n Olli-Petteri Karjalainen
toteaa.
Huollon kumppanuussopimuksen
myötä Veisto tarjoaa taajuusmuuttajien
ennakkohuoltoja osana omaa huolto-
liiketoimintaansa. Asiakkaan näkökul-
masta Veiston ja ABB:n yhteistyö tar-
koittaa palvelua ”yhdeltä luukulta”.
”Olemme kouluttaneet ja sertifioi-
neet Veiston henkilöstön taajuusmuut-
tajien huoltotöihin. Veistolla on omien
asiakkaidensa kanssa huoltosopimuk-
sia sahakoneiden huolloista. Taajuus-
muuttajien huollot ovat nyt osana näitä
sopimuksia”, Karjalainen sanoo.
ABB toimittaa huoltoihin tarvittavat
varaosat ja tukee Veiston toimintaa.
Laajemmat huollot ABB hoitaa Veiston
kanssa yhteistyössä.
”Taajuusmuuttajat ovat hyvin pit-
käikäisiä laitteita ja niihin tehdään
eriasteisia ennakkohuoltoja huolto-
ohjelman mukaisesti. Kaikessa toimin-
nassa ABB on taustatukena. Meillä on
eri maissa kontaktihenkilöt, joilta saa
nopeasti apua”, Karjalainen sanoo.
Osana huoltotoimintaa on laitteiden
kuntokartoitus. Samalla kun sahoilla
käydään, voidaan huoltotarpeet käydä
läpi kokonaisvaltaisesti.
”Ennakkohuolto parantaa asiak-
kaiden toiminnan kannattavuutta, kun
koneet pysyvät kunnossa. Järjestel-
mällisellä toiminnalla saadaan toimin-
tavarmuutta ja varmistetaan nopea
apu, oikeat työkalut ja varaosat”, Veis-
ton sähköautomaatiopäällikkö Marko
Kujala sanoo.
Huoltoyhteistyöllä etuja asiakkaille
01
03
02
04
23ABB power 2 |15
Energiarosvo esiin
Mitä ihmettä?
Kello lähestyy puolta päivää.
Sähköenergiaa on perheessäm-
me käytetty tämän vuorokau-
den puolella 1,3 kWh, lämmintä
vettä valunut 19 litraa, kylmää 32 litraa.
ABB:n ja Helenin toimittama taloauto-
maatiojärjestelmä kertoo kaltaisillemme
Kalasataman Fiskari-kerrostalon asuk-
kaille oman energiankulutuksen reaa-
liajassa. Kuukauden kokemuksen pe-
rusteella näyttää siltä, että tieto todella
kannustaa säästeliäisyyteen.
Kännykän ruudulla kotimme sähkönku-
luttajat on ryhmitelty kaikkiaan kolmeen-
toista eri ryhmään. Esimerkiksi liesi muo-
dostaa oman ryhmänsä, makuuhuoneiden
pistorasiat omansa. Kuluneet watit näky-
vät reaaliajassa parhaimmillaan pistorasi-
an tarkkuudella. Eilen kesken kauppareis-
sun mieltä alkoi kalvaa epäilys, mahtoiko
espressokone jäädä päälle. Kirjautuminen
Hima-verkkopalveluun paljastikin, että
keittiön pistorasia ahnehti sähkövirtaa yli
800 watin teholla ja WC:n valotkin olivat
päällä. Kytkin sähkönkuluttajat pois pääl-
tä – Kampin kauppakeskuksesta känny-
kän ruutua napsauttamalla.
15 prosentin säästö realistinen
Tuntuu oikeastaan hämmästyttävältä,
että taloamme esitellään pioneerikohtee-
na. Käytetty KNX-taloautomaatiojärjes-
telmä on standarditavaraa uusissa toi-
mistorakennuksissa, mutta harvinainen
uusissa kerrostaloissa. Ensikokemusten
perusteella tavoiteltu 15 prosentin säästö
sähkön ja veden kulutuksessa vaikuttaa
aivan realistiselta. Samaa kertoo Helenin
verkkopalvelu, jossa voi perehtyä omaan
kulutushistoriaan ja vertailla kulutustaan
vastaavan kokoisiin talouksiin. Maaliskuun
2015 sähkönkulutuksemme oli 246 kWh,
huomattavasti alle vastaavan kokoisten
asuntojen normaalikulutuksen.
Kun selaan ensimmäisen kuukauden
kulutusdataa, on sähkönkäytössä yksi
ylitse muiden. Oma huoneistosauna on
uutuus perheellemme. Keskimäärin kol-
mesti viikossa tuntikulutus pomppaa kohti
taivasta. Näppituntuma eri laitteiden ener-
giankulutuksesta on karttunut nopeasti.
Nyt saunan päälle kytkiessä tulee auto-
maattisesti vilkaistua Fingridin Tuntihinta-
kännykkäsovelluksesta, paljonko sähkö
tällä haavaa maksaa. Iltauutisten aikaan
illan hintapiikki on jo ohi, ja pörssihintai-
sen sähkön ostajakin saunoo halvalla. Jos
omistaisin sähköauton, voisin tehdä pien-
tä bisnestä: ladata akkuja öisin ja myydä
sähköä kalliilla kulutushuippujen aikaan.
Kirjoittaja on tiede- ja tekniikka-aiheista kirjoittava free lance -toimittaja, ja tuore kalasatamalainen.
Kalasatamassa Partasten perheessä kodin reaaliaikainen sähkönkulutus selviää kännykästä. Ensimmäinen asumiskuukausi paljasti suurimman energiarosvon.
Teksti Petja Partanen, Kuva Olli Urpela
Auringon voimalla maailman ympäri
17 248 aurinkokennoa, siipienväli 72 metriä ja koneen paino 2 300 kiloa - ABB lentää Solar Impulsen mukana maailman ympäri ilman fossiilisia polttoaineita. Puhtaat teknologiat eivät ole unelmia, vaan todellisuutta.
www.solarimpulse.com