psykologia tieteenalana - jyväskylän yliopisto · 2016 taitto ñ jutta aalto kannet riikka...

Jyväskylän yliopisto

Psykologian laitos

2016

Taitto: Jutta Aalto

Kannet: Riikka Aarnio

Psykologia tieteenalana

Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteiden ja kehityksen tutkimus. Tavoitteena on

kehittää interventioita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä.

Opetus edustaa laaja-alaisesti psykologian eri osa-alueita, ja se organisoidaan eri sektoreissa ja työryhmissä:

kehityspsykologia

neuropsykologia

kliininen psykologia

persoonallisuus- ja työpsykologia

menetelmäopinnot

ammattiopinnot

kv-opinnot

Opetus nojautuu voimakkaasti laitoksella tehtävään tutkimukseen. Laitoksen tutkimusstrategia perustuu

neljään pääsuuntaukseen:

koko elämänkaaren kattava kehityksellinen lähestymistapa, joka käsittää persoonallisuuden kehityk-

sen, motivationaalisen kehityksen ja kielen kehityksen

kielen kehityksen, oppimisen, oppimisvaikeuksien (erityisesti dysleksian) ja muistin hermostollisen

perustan tutkimus

psykoterapian ja terapeuttisten hoitojärjestelmien tutkimus, sisältäen hoitoprosessien, tuloksellisuuden

ja yhteistyöverkostojen tutkimuksen

työhyvinvoinnin ja terveyden tutkimus.

Psykologian maisterin tutkinto antaa pätevyyden hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna

ammatinharjoittajana.

Lisätietoja laitoksesta, laitoksen tutkimuksesta ja henkilökunnasta saat www-sivuilta:

www.jyu.fi/psychology.

Tarkempaa tietoa opintojaksoista ja opetuksesta löydät Korppi-järjestelmästä: korppi.jyu.fi

Psykologit toimivat

psykologeina

psykoterapeutteina

tutkijoina

opettajina

konsultteina

ym.

Psykologien työpaikkoja

terveyskeskus

mielenterveystoimisto

sairaala/poliklinikka

kasvatus- ja perheneuvola

koulutoimi (koulupsykologit)

työhallinto

yliopisto, muu oppilaitos

tutkimuslaitos

yksityinen yritys

Opiskelijavalinta 2017

Hakeminen

Psykologian hakukohteeseen valitaan 77 opiskelijaa. 65 % aloituspaikoista on varattu ensikertalaisille.

Valintakoekirjallisuus

Valintamenettely

Menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe on kirjallinen valintakoe ja toinen vaihe soveltuvuusko-

keet. Soveltuvuuskokeisiin valitaan 120 parhaiten menestynyttä hakijaa kahdessa jonossa:

1) ensin valitaan 60 hakijaa yhteispisteiden (valintakoepisteet 0–60 p. ja ylioppilastodistuspisteet 0–65 p.) pe-

rusteella (maks. 125 pistettä) ja

2) sitten 60 hakijaa valintakoepisteiden (maks. 60 pistettä) perusteella ottaen huomioon jo yhteispisteiden

perusteella valitut.

Mikäli usealla hakijalla on sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee:

yhteispistemäärän perusteella valittavien osalta valintakokeen pistemäärä ja

valintakokeen perusteella valittavien osalta todistuspistemäärän ja valintakokeen yhteispistemäärä.

Huom! Suomen Akatemian tiedekilpailu Viksussa palkitut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai vas-

taavan tutkinnon suorittaneet hyväksytään suoraan soveltuvuuskokeisiin edellyttäen, että palkitun työn aihe

liittyy psykologiaan.

Kaikki valintakokeisiin osallistuneet saavat viikolla 23 sähköpostitse tiedon valintakokeessa menestymises-

tään. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttujen nimet julkaistaan myös tiedekunnan www-sivuilla viikolla 23.

Valintakoe

Psykologian hakukohteen valintakoe on tiistaina 23.5.2017 klo 12–15. Se kestää kol-

me tuntia ja siinä hakija vastaa kirjallisen materiaalin perusteella laadittuihin kysy-

myksiin. Koe on monivalintakoe. Taskulaskinta ei tarvita eikä saa käyttää valintako-

keessa.

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakokeet järjestetään Jyväskylässä

Seminaarinmäellä / Mattilanniemessä/Ylistönrinteellä. Hakijoiden tulee saapua pai-

kalle ajoissa. Valintakokeeseen osallistuvilla tulee olla mukanaan kuvallinen henki-

löllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen

saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuina.

Valintakoepaikat julkaistaan toukokuussa: www.jyu.fi/psychology

Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Vanhoja valintakoekysymyksiä/vastauksia ei ole saatavissa.

Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen yhteisessä sähköisessä hakujärjestelmässä www.opintopolku.fi.

Hakuaika alkaa 15.3.2017 ja päättyy 5.4.2016 klo 15.00.

Karjalainen Leila: Tilastotieteen perusteet. Ensimmäinen tai uudempi painos. Pii-Kirjat, Otavan

Kirjapaino, Keuruu, 2010. ISBN 978-952-9776-33-7.

JA

Kirjallisuus, joka julkaistaan 1.3.2017 osoitteessa www.jyu.fi/psychology

http://www.jyu.fi/psychology

Soveltuvuuskokeet

Soveltuvuuskokeet järjestetään 19.–21.6.2017.

Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia. Soveltu-

vuuskokeet koostuvat

a) kirjallisista tehtävistä (enintään 18 p.),

b) ryhmäkeskusteluista (18 p.) ja

c) haastatteluista (18 p.).

Henkilökohtainen kutsu lähetetään soveltuvuuskokeisiin valituille noin viikko ennen koepäivää. Kokeet

kestävät kunkin hakijan kohdalla yhden kutsussa ilmoitetun päivän. Kokeet alkavat päivittäin klo 8:00 ni-

menhuudolla. Samassa yhteydessä jokainen hakija saa kokeiden henkilökohtaisen aikataulun.

Hakijoista ei kirjata muita tietoja kuin soveltuvuuskokeiden osa-alueittaiset pistemäärät ja yhteispistemäärä,

jotka ilmoitetaan kokeisiin osallistuneille.

Lopullinen valinta koulutukseen tehdään soveltuvuuskokeiden pistemäärän (enintään 54 pistettä) perus-

teella. Mikäli soveltuvuuskokeissa usealla hakijalla on sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee

valintakokeen pistemäärä.

Lopulliset valintatulokset julkistetaan viimeistään 30.6.2017 Opintopolussa ja tiedekunnan ilmoitustaululla.

Kaikille soveltuvuuskokeisiin osallistuneille hakijoille lähetetään sähköpostitse tieto valinnan tuloksista.

Pisteet ylioppilastutkintotodistuksesta

Pisteitä annetaan psykologian reaalikokeen tai muun aineen reaalikokeen tai ennen vuotta 2006 kirjoittaneil-

la reaalikokeen, äidinkielen sekä matematiikan tai vieraan kielen ylioppilaskokeista seuraavasti:

Mikäli ensimmäisen vieraan kielen koetta ei ole suoritettu, otetaan huomioon sen sijasta toisen kotimaisen kie-

len koe.

Aikaisemmin oppiaineen pitkän oppimäärän kirjoittaneilla, jotka myöhemmin ovat kirjoittaneet saman aineen

lyhyenä, otetaan pisteityksessä huomioon pitkän oppimäärän kokeen arvosana. Jos hakija ei ole kirjoittanut

ylioppilaskirjoituksissa suomea/ruotsia äidinkielenä, niin hänelle lasketaan äidinkielen pisteet suomi toisena

kielenä -kokeesta.

Psykologian

reaalikoe tai

Muu ainere-

aali/

reaali

Äidinkieli

Matematiikka tai vieras kieli*

pitkä lyhyt

Laudatur 25 20 20 20 15

Eximia cum laude

approbatur 23 18 18 18 13

Magna cum laude

approbatr 18 15 15 15 10

Cum laude

approbatur 12 12 12 12 7

Lubenter approba-

tur 9 9 9 9 4

Approbatur 6 6 6 6 1

Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä

(672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Päävalinnassa kelpoinen hakemaan psykologian kandidaatin ja maiste-

rin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:

1. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

2. vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot;

3. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon,

ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka

4. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopin-

toihin.

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät

tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Mikäli hakijalta puuttuu korkeakou-

lukelpoisuus, tulee hänen ottaa yhteyttä tiedekuntaan.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Psykologian kandidaatti- ja maisterikoulutus kuuluvat SORA-lainsäädännön piiriin.

Yhden paikan säännös Voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan korkeakoulujen yhteishaussa. Opiskelupaikan vastaanottami-

nen on tehtävä Opintopolussa (www.opintopolku.fi). Ilmoitus on sitova, etkä voi muuttaa sitä. Mikäli et

vahvista määräaikaan mennessä vastaanottavasi tarjottua opiskelupaikkaa, menetät opiskelupaikan. Haki-

jan on 14.7.2017 klo 15.00 mennessä ilmoitettava sitovasti, ottaako saamansa korkeakoulupaikan vastaan.

Oikaisumenettely Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen

julkistamisesta. Oikaisu osoitetaan Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnalle ja toimitetaan yli-

opiston kirjaamoon (Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto).

Palaute opiskelijavalinnasta Hakijalla on 14 päivän aikana mahdollisuus pyytää kopio kirjallisesta valintakoevastauksestaan (optinen

lomake). Tiedot kopion saamisesta löytyvät sivulta www.jyu.fi/psychology.

Soveltuvuuskokeista ei ole mahdollista saada kopiota. Soveltuvuuskokeisiin osallistuneet saavat sähköpos-

titse tiedon eri osa-alueista saamistaan pisteistä.

Ilmoittautuminen poissaolevaksi https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/poissaolo

Opintojen aloittaminen Opinnot alkavat viikolla 35.

Ensimmäisten viikkojen ohjelma julkaistaan elokuussa: www.jyu.fi/psychology

Neuvonta ja lisätiedot

[email protected]

Yliopiston hakijapalvelut

040 805 4132

[email protected]

Avoimen yliopiston väylähaku

Avoimen yliopiston opintoja suorittaneita hyväksytään psykologiaan enintään 5.

Tutkinnon suoritusoikeus johonkin pääaineeseen voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suo-

rittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa jonkun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja yhteis-

määrältään vähintään 100 opintopisteen verran ainakin kahdessa oppiaineessa. Näistä haettavassa pääai-

neessa tulee olla perus- ja aineopinnot (60 op) tai niitä vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään

25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai perusopintoja vastaavat opinnot. Opintokokonaisuudet

tulee olla suoritettuna vähintään hyvin tiedoin.

Avoimen yliopiston väylähaussa eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla jo on tutkinto yliopistosta tai opinto-

oikeus jossakin yliopistossa. Hakuaika alkaa 15.3.2017 ja päättyy 5.4.2017 klo 15.00.

Psykologian kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon pääaineena psykologia hakevilta vaaditaan

edellisten lisäksi, että hakijalla on valmiiksi suoritettuna ennen hakuajan päättymistä tutkintoon vaaditta-

vat kieli- ja viestintäopinnot (15 op): äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot

sekä valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot. Valintakriteereinä käytetään aikaisempien opintojen määrää ja

laatua, hakemukseen liitettyjä perusteluja opintoihin hakeutumisesta, valintakokeen pistemäärää sekä

haastattelua. Hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua psykologian valintakokeeseen 23.5.2017. Voidak-

seen tulla valituksi hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 40 pistettä 60 pisteestä. Pisterajan saa-

vuttaminen ei takaa valintaa, koska valinnassa käytetään myös muita kriteereitä, eikä valittavien vuo-

sittaista maksimimäärää voida ylittää. Lopullinen valinta tehdään psykologian laitoksen esityksen perus-

teella.

Filosofian maisterin tutkinto pääaineena psykologia ei anna psykologin ammattipätevyyttä, joten tutkin-

non suorittaneet eivät voi harjoittaa psykologin ammattia. Psykologian maisterin tutkintoon ei voi hakea

avoimen yliopiston väylän kautta.

Psykologian tutkinnot

Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninai-

sissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykolo-

gian alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Psykologeiksi valmistu-

neet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä julkisen

terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kou-

luissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa. Yksityispsyko-

terapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Mer-

kittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esi-

merkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat

työ- ja talouselämään sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Koulutuksessa ja

tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on

paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä

uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä.

OPINNOT

Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK)

180 opintopistettä

Perusopinnot

Kehityspsykologia

Neuropsykologia ja kognitiivinen psykologia

Persoonallisuuspsykologia

Kliininen psykologia

Psykologian tutkimusmenetelmät

Aineopinnot

Edellisten opintojaksojen syventäminen

Työ- ja organisaatiopsykologia

Kandidaatin tutkielma

Valinnaiset opinnot (esim. geropsykologia,

kognitiivinen neurotiede, orientoiva harjoittelu)

Psykologian maisterin tutkinto (PsM)

150 opintopistettä

Syventävät opinnot

Ammatilliset opinnot

Työelämävalmiudet I ja II (harjoitteluun

valmistavat opinnot)

Työelämävalmiudet III (harjoittelu)

Psykoterapia, kuntoutus ja neuvonta

Teoreettiset opinnot

Syventävät opintojaksot

Pro gradu -tutkielma

Loppukoe

Lisäksi opiskellaan pakollisina opintoina yleis-, kieli- ja tilasto-opintoja sekä muita sivuaineita oman

kiinnostuksen mukaan. Psykologian opiskelijoita kannustetaan myös sisällyttämään tutkintoonsa kan-

sainvälisiä opintoja joko opiskelijavaihdon tai vieraskielisen opetuksen kautta.

Psykologian ja filosofian maisterin tutkinnot antavat psykologian jatkokoulutuskelpoisuuden.

Psykologian tutkinnot:

Psykologian kandidaatti (PsK)

Psykologian maisteri (PsM) Psykologian tohtori (PsT)

Filosofian maisteri (FM) Filosofian tohtori (FT)

Psyk

olog

ian

kand

idaa

ttio

pinn

ot 1

80 o

pPs

ykol

ogia

n m

aist

erio

pinn

ot 1

50 o

p60

+ 3

op

60 +

3 o

p30

op

I sy

ksy

I kev

ätII

syks

yII

kevä

tIII

syks

yIII

kev

ät18

0 op

IV S

yksy

IV k

evät

V sy

ksy

V ke

vät

VI sy

ksy

150

opTe

oree

ttis

et o

pinn

otTy

öelä

mäo

pinn

ot

PSY

P110

Ke

hka

PSY

P130

Pe

rso

PSY

A110

Ke

hka

PSY

A12

0 N

euro

PSY

A202

Kv

anti

PSY

S311

Ar

vion

tiPS

Y S3

21

Harjo

ittel

u

PSY

P120

N

euro

PSY

P140

Kl

iinPS

Y A1

30

Pers

oPS

Y A1

40

Kliin

PSY

A203

Kv

ali

PSY

A190

* Va

linn

PSY

S III

-ku

rssi

***

PSY

SIII

-ku

rssi

***

PSY

S312

Kl

iin n

eur.

PSY

P201

Tu

tkim

PSY

A170

*

Kong

nit

PSY

A151

Ty

ö- o

rg.

PSY

S220

M

atur

PSY

S313

Pe

rs a

rv.

Aloi

ta

sivua

ine

PSY

A320

* O

rient

.har

jPS

Y A1

80*

Ger

oPS

Y A2

20

Mat

urPS

Y S2

91

Lopp

ukoe

PSY

S314

M

uut a

rv.

PSY

S301

Tu

tust

PSY

S302

He

nkil

PSY

A320

*

Orie

n Ha

rj

TIL

P100

Til

Johd

TIL

P150

Ti

l pe

rTI

LP35

0 SP

SSPS

YS20

2*

Tut.m

en II

I PS

Y S3

21

Diag

nost

.

YTK

Y003

eH

ops I

YTK

Y004

eH

ops I

I

YFIY

100*

* Ti

et.

teor

ia /

FIL

Y025

**

Tiet

. etii

kka

***

Valit

aan

vähi

ntää

n 10

op

Sivu

aine

opin

toja

väh

intä

än 5

0 op

: Ke

hity

spsy

kolo

gia

III A

/ B

yksi

aine

opin

toko

kona

isuus

(25

+ 35

op)

tai

Neu

rops

ykol

ogia

III A

/ B

kaks

i per

usop

into

koko

naisu

utta

(25

+ 25

op)

sek

ä m

uita

opi

ntoj

a (8

op)

Pers

oona

llisu

usps

ykol

ogia

III A

/ B

Kliin

inen

psy

kolo

gia

III A

/ B

/ CKi

elio

pint

oja

vähi

ntää

n 15

op

Työ-

ja o

rgan

isaat

iops

ykol

ogia

III A

/ B

* V

alin

nain

en o

pint

ojak

soM

aist

eritu

tkin

non

vapa

aval

inta

iset o

pinn

ot 3

0 op

** V

aiht

oeht

oise

t opi

ntoj

akso

t

SIVU

AIN

EOPI

NN

OT:

Tila

stot

iede

väh

intä

än 1

1 op

PSYS

329*

Orie

ntoi

va

harjo

ittel

u II

PSY

S340

** K

unto

utus

ja

neuv

onta

KV- v

aiht

o

PSY

S303

Haa

st. k

ou.

PSY

S330

** P

syko

tera

pia/

60 +

2 o

p57

op

55 o

p

PSY

S210

Tut

kim

usty

ö

PSYA

210

Kand

idaa

tin

tutk

ielm

a

K V - v a i h t o M a i s t e r i n

v a p a a v a l i n t a i s e t

11.1

1.20

16 H

akija

n pä

ivä

MAR

RASK

UU

201

6

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

JO

ULU

KU

U 2

016

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

TAM

MIK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1

2 3

4 5

6 7

8 9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

H

ELM

IKU

U 2

017

M

T K

T

P L

S

1

2 3

4 5

6 7

8 9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

1.3.

2017

Kirj

allis

uus j

ulka

ista

an

osoi

ttee

ssa

ww

w.jy

u.fi/

psyc

holo

gy

15.3

.–5.

4.20

17 H

akua

ika

psyk

olog

ian

kand

idaa

tin ja

m

aist

erin

tutk

into

on

ww

w.o

pint

opol

ku.fi

MAA

LISK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

56

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

1920

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

H

UH

TIK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

Haku

aika

pää

ttyy

5.4

. klo

15.

00

Tiis

tai 2

3.5.

2017

klo

12–

15

VALI

NTA

KOE

Valin

tako

kees

een

osal

listu

vat

kaik

ki h

akija

t ilm

an e

rillis

tä

kuts

ua

TOU

KO

KU

U 2

017

M

T K

T

P L

S 1

2 3

4 5

6 7

8 9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

K

ESÄK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

Henk

ilöko

htai

nen

kuts

u lä

hete

tään

sove

ltuvu

usko

keisi

in

valit

uille

noi

n vi

ikko

a en

nen

koep

äivä

ä.

19.–

21.6

.201

7 SO

VELT

UVU

USK

OKE

ET

Lopu

llise

t val

inta

tiedo

t, vi

imei

stää

n 30

.6.2

017

Opi

skel

upai

kka

on o

tett

ava

vast

aan

viim

eist

ään

14.7

.201

7

HEI

NÄK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

EL

OK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1 2

3 4

5 6

7 8

9 10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

O

pinn

ot a

lkav

at v

iikol

la 3

5

Ylio

pist

on a

vaja

iset

Ope

tus a

lkaa

SYYK

UU

201

7

M

T K

T

P L

S

1

2 3

4 5

6 7

8 9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

Sivuaineopintokokonaisuudet Psykologian laitoksella

Contemporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus

Opiskelijoita kannustetaan opiskelijavaihtoon opintojen aikana, mutta aina siihen ei kuitenkaan syystä tai

toisesta ole mahdollisuutta. Mainio keino “kotikansainvälistyä” on suorittaa tutkinnon sivuaineena Con-

termporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus.

Contemporary Issues in Psychology (CIP) focuses on the contemporary research and clinical practices in the

field of psychology. Furthermore, it provides the students information about the current research at the De-

partment of Psychology, University of Jyväskylä (JYU). Students will have an opportunity to participate in

lectures given by international researchers, visiting scholars, as well as teachers at the Department. Studies

consist of lectures and/or seminars. Contemporary Issues in Psychology (CIP, 25 ECTS) will be delivered in

English.

Kognitiivisen neurotieteen opintokokonaisuus

Tavoitteet

Monitieteinen opintokokonaisuus tarjoaa kattavat perustiedot aivotutkimuksesta ja sovelluksista useilla

aloilla, joilla tarvitaan tietoa aivojen toiminnasta ja tutkimusmenetelmistä. Opintokokonaisuus koostuu mo-

nitieteisestä ohjelmasta, jossa yhdistyy hermoston ja aivojen toiminnan teoria sekä uusimmat aivojen sähköi-

seen toimintaan perustuvat aivokuvantamisen teknologiat ja niiden käyttö. Opintokokonaisuus antaa val-

miudet hermoston ja aivojen toiminnan, sen kehityksen ja toiminnallisten poikkeavuuksien sekä sairauksien

ymmärtämiseen, mittaamiseen sekä hermoston ja aivojen signaalien eri analyysitekniikoiden hallintaan ja

mallintamiseen.

Sisältö

Opintokokonaisuus koostuu neljästä teema-alueesta:

I. Hermoston ja aivojen rakenne sekä toiminta

II. Aivojen mittaaminen ja aivotutkimusaineiston analyysitekniikat

III. Soveltava neurotiede

IV. Contemporary issues of cognitive neuroscience

Opetus- ja työmuodot

Opintokokonaisuus toteutetaan monitieteisenä yhteistyönä (psykologia, musiikki, liikuntatieteet, tilastotiede,

matematiikka ja informaatioteknologia) Aivotutkimuskeskuksessa (Center of Interdisciplinary Brain Re-

search, CIBR) toimivien laitosten kanssa. Opetusmuotoina ovat luentokurssit, lyhyet seminaarit ja laborato-

riodemonstraatiot. Opetus järjestetään osin englannin kielellä.

Aivotutkimuskeskus

Psykologian laitoksen Aivotutkimuskeskus on vuonna 2012 perustettu moni-

tieteinen tutkimuskeskus. Sen keskeisiä tutkimuslinjoja ovat oppiminen ja sen

ongelmat, oppimista tukevat psykologiset ja pedagogiset interventiot, musiikin,

liikunnan ja fyysisen harjoittelun sekä erilaisten terapioiden ja muiden interven-

tioiden vaikutukset ihmisen ja aivojen toimintaan. Aivotoiminnan muutoksen

kuvaaminen on eri tieteenaloja yhdistävä teema.

Aivotutkimuslaboratorioon on sijoitettu kansainvälisesti ensiluokkainen

aivotutkimusteknologia yliopiston tutkijakunnan sekä yhteistyöverkostojen

käyttöön, keskeisenä uutena hankintana magnetoenkefalografia (MEG).

Psykologian opiskelijavalinnat 2017

M U I S T I I N P A N O J A:

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________

_____________________________________________________Mikä minusta tulee isona?

Lue tarinoita opiskelusta ja työelämään sijoittumisesta...

1) Kuka olet?

Olen Hanna Pyykönen ja olen 33-vuotias. Alun perin olen kotoisin

Helsingistä, mutta muutin aikoinaan opintojen perässä Jyväskylään.

2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.

Valmistuin alkuvuodesta -09 ja heti valmistumisen jälkeen, ennen

äitiyslomani alkua, kävin pitämässä lyhyen Kuuloliiton sopeutumis-

valmennuskurssin kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille. Lu-

ennointikokemusta karttui myöhemmin saman vuoden syksyllä lu-

ennoidessani neuropsykologian peruskurssin JAMK:n sosiaali- ja

terveysalan opiskelijoille. Keväällä 2010 aloitin sijaisuuden Kinko-

maan sairaalassa Kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Kuntoutustutkimukseen liittyvän psykologisen tutki-

muksen tarkoituksena on selvittää potilaan psyykkisiä edellytyksiä ja mahdollisia psyykkisiä rajoituksia

työntekoon, koulutukseen tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen. Itse teen työtä neuropsykologisesta

viitekehyksestä käsin, jolloin painopisteenä on selvittää lahjakkuuden rakennetta ja tasoa erilaisilla tietojen-

käsittelyä ja oppimista vaativilla tehtävillä. Lisäksi teen työtä työryhmän jäsenenä, jolloin potilaiden tilan-

netta oppii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti. Syksyllä 2012 siirryin sijaiseksi Keskussairaalan neurologian

yksikköön, jossa teen neuropsykologisia tutkimuksia.

3) Milloin aloitit psykologian opiskelun?

Aloitin opiskelun vuonna 2003.

4) Mitä sivuaineita luit?

Sivuaineina luin kasvatustieteiden ja perheopintojen perusopinnot sekä laajemman sivuaineen sosiaalityöstä.

5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri?

Tein graduni neuropsykologian sektorille jossa tutkin klassisen ehdollistumisen keinoin aivojen spontaanin

theta-rytmin vaikutusta oppimiseen.

6) Missä suoritit harjoittelusi?

Suoritin harjoittelun Kinkomaan sairaalassa neurologian kuntoutusosastolla.

7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen?

Olen kirjoilla jatko-opiskelijana ja tavoitteena on hakeutua neuropsykologian erikoistumiskoulutukseen. Töi-

den ohessa olen käynyt koulutuspäivien sallimissa rajoissa mm. psykonetin sekä neuropsykologisen yhdis-

tyksen kursseja.

8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi.

Parhaat opiskelumuistot liittyvät opintojen osalta ehdottomasti harjoitustöiden tekemiseen hyvien opiskelu-

kavereiden kanssa. Väsymyksen painaessa ja palautuspäivämäärien lähestyessä tuli välillä naurettua vesi

silmissä hyvinkin mitättömille jutuille.

9) Lisäksi haluan sanoa, että..

Mikäli ihmismielen monimutkaisuus kiehtoo ja haluat valmiudet työskennellä monenlaisten ihmisten ja eri-

laisten ongelmatilanteiden parissa on Jyväskylän yliopiston psykologian laitos silloin sinun paikkasi.

1) Kuka olet?

Olen Miriam Nokia, aivotutkija Jyväskylästä. Minua kiinnostaa erityisesti, mitä

aivoissa tapahtuu oppimisen aikana ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää oppi-

misen säätelyssä. Toivon että tuottamaani tietoa voidaan tulevaisuudessa hyö-

dyntää muistihäiriöistä kärsivien yksilöiden auttamisessa.


Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologiksi tammikuussa 2005 ja filosofian

tohtoriksi loppuvuodesta 2009. Vuoden 2010 olin vierailevana tutkijana Rutgers-

yliopistossa, Yhdysvaltain itärannikolla. Jyväskylään palattuani olen työskennel-

lyt Suomen Akatemian rahoituksella ensin tutkijatohtorina ja nyt Akatemiatutki-

jana.

Työni on pääosin kokeellista tutkimusta eli tutkimuksen suunnittelua aiemman tieteellisen tiedon pohjalta,

rahoituksen hakua, kokeiden varsinaista suorittamista laboratoriossa, saadun numeerisen tiedon käsittelyä

eri tietokoneohjelmilla sekä lopulta tieteellisten artikkelien kirjoittamista. Työtä tehdään enemmän tai vä-

hemmän itsenäisesti mutta osana tutkimusryhmää, joka koostuu eritasoisista tutkijoista opiskelijoista profes-

soreihin.

Mukavinta työssäni on se, että saan tehdä juuri sitä, mikä minua itseäni eniten kiinnostaa. Tutkimuksen li-

säksi työhöni kuuluu jonkin verran opetusta, lähinnä opinnäytetöiden ohjausta ja satunnaisia luentoja. Lisäk-

si osallistun säännöllisesti kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin, joissa pääsen esittelemään

tutkimusten tuloksia muille tutkijoille ja laajemmallekin yleisölle.


Aloitin opinnot suoraan lukion jälkeen, 2000-luvun alussa.


Tilastotieteen lisäksi luin erityispedagogiikkaa ja kognitiotiedettä.

5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri?

Käyttäytymisneurotiede.


Tein harjoittelun Raahen perheneuvolassa.


Muodollisen koulutuksen kuten yliopistopedagogisten opintojen lisäksi tutkijan työhön sisältyy jatkuvaa

uusien menetelmien opettelua ja tieteellisen tiedon omaksumista. Viime vuosina olen esimerkiksi opetellut

tekemään immunohistokemiallisia värjäyksiä kudosnäytteille.


Hauskinta oli ehdottomasti istua porukassa kirjaston kahviossa lukemassa tenttiin. Lukeminen eteni niin ja

näin mutta maailma parani aina harppauksin.


Psykologia on tässäkin taloustilanteessa loistava tieteenala opiskella, koska valmistumisen jälkeen on niin

paljon erilaisia työllistymisvaihtoehtoja. Jyväskylässä psykologian opetus on monipuolista ja korkeatasoista,

hyvä valinta.

1) Kuka olet?

Olen Juha Arikoski, 51-vuotias kahden lukiopojan isä. Vapaaehtoinen maanpuolustus-

työ on minulle tärkeää ja koulutan reserviläisjohtajia, lisäksi olen vokalisti-rumpali pa-

rissa rock-kokoonpanossa ja harrastan kuntoliikuntaa.


Lukion jälkeen ja sen aikana työskentelin mm. isäni automaalaamo-kolarikorjaamossa,

vanhainkodissa ja vaneritehtaalla. Opiskeluaikana tein kesä- ja joululomansijaisuuksia

Niuvan sairaalassa (aiemmin Niuvanniemen kriminaalimielisairaala) mielenterveyshoi-

tajan sijaisena eli vipparina. Valmistumisen jälkeen pääsin töihin psykologian laitokselle. Neuropsykan assis-

tenttina toimenkuvaani kuului opetus ja tutkimus. Myöhemmin toteutin totaalisen ammatinvaihdoksen ja siir-

ryin johtamis- ja työyhteisökouluttajaksi Johtamistaidon Opisto JTO:lle Kirkkonummelle. Enkä muuten ollut lu-

kenut siihen mennessä riviäkään työ- ja organisaatiopsykologiaa. Nykyisin toimin Soprano-konserniin kuuluvas-

sa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä johtajana vastaten johtamisen kehittämisestä. Valmennan julkis-

ten (mm. yliopistojen), bisnesorganisaatioiden ja kolmannen sektorin (järjestöjen) johtoryhmiä, lähijohtajia ja asi-

antuntijoita. Johdon työnohjaajia olen kouluttanut yli kymmenen vuotta.


1986 eli kaksi vuotta siitä, kun kirjoitin ylioppilaaksi Kuopion Klassikasta. Suoritin sen jälkeen varusmiespalve-

lukseni ja hankin työkokemusta. Lukiossa olin peruslaiska seiskapuolen oppilas, mutta tsemppasin pääsykokei-

siin ja psykologiksi valmistuin erinomaisin arvosanoin 3,5 vuodessa.


Tilastotiedettä ja sosiologiaa, johon sain myöhemmin pääaineoikeudet. Suoritin myös biologian ja filosofian kurs-

seja.

5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri?

Oppimisen ja muistin hermostollista perustaa käsittelevä tutkielma (Arikoski, J. & Keskitalo, K. (1990) Behavioral

characteristics of alpha and delayed conditioned responses in cats during discriminative conditioning).


Niuvan sairaalassa Kuopiossa, jossa laadin mm. seitsemän psykologista mielentilatutkimusta.


Poistuin yliopistolta psykologian lisensiaattina, JTO:lla suoritin 2000 johtamisen erikoisammatti- eli JET -

tutkinnon ja 2001 valmistuin johdon ja esimiesten työnohjaajaksi. Myynnin ammattitutkinnon suoritin 2015.


Huh, niitä on paljon! Mm. kaikki hulvattomat opiskelijareissut ja -bileet, joissa tuli esiinnyttyäkin eri bändiko-

koonpanoilla ja Aivoliikuntaryhmällä (psykoparodiaa 1900-luvun alun miesvoimailun hengessä). Osin saman

poppoon kanssa perustimme 1991 kymmenmiehisen, vieläkin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan Aivokuollei-

den Psykologien Seuran (AKPS), jonka motto regressio egon palveluksessa kertoo kaiken oleellisen toiminnas-

tamme.


Mikäli aloitat psykologian opinnot, tutustu rauhassa psykologian eri sovellusaloihin. Ihmisiä voi auttaa usealla

muullakin tavoin kuin terapoimalla. Ja, mitä tahansa päätätkin opiskella, muista opiskella elämääsi varten - Non

scholae sed vitae discimus.

1) Kuka olet?

Terhi Partanen, 70 –luvulla syntynyt psykologi, joka hakeutui psykologian

opintoihin mm. venäläisen kirjallisuuden innostamana.

2) Kerro lyhyesti työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi.

Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologian maisteriksi vuonna 1998.

Valmistumiseni jälkeen työskentelin Satakunnan sairaanhoitopiirissä ai-

kuispsykiatrialla Harjavallan sairaalassa, ja vuonna 1999 aloitin kasvatus-

ja perheneuvonnan erikoistumisopinnot Jyväskylän perheneuvolassa, jossa myös samaan aikaan työskentelin.

Erikoistumisopintojeni jälkeen työskentelin Satakunnan shp:ssa lastenpsykiatrian poliklinikalla, ja vuonna

2000 aloitin tekemään jatkopintoja ja väitöstutkimusta lähisuhdeväkivaltaan liittyen Jyväskylän yliopistossa

psykologian laitoksella. Samaan aikaan tein terapiatyötä laitoksen Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla.

Vuonna 2007 valmistuin psykoterapian alalta erikoispsykologiksi ja psykoterapeutiksi, ja samana vuonna aloi-

tin psykologin toimessa Tampereen kaupungilla, avomielenterveyspalveluissa aikuispsykiatrian poliklinikal-

la. Tällä hetkellä työskentelen yksityisesti psykoterapeuttina eli itsenäisenä ammatinharjoittajana ja Kelan

palvelutuottajana.


Aloitin psykologian opiskelut vuonna 1992 Jyväskylän yliopistossa.


Sivuaineina suoritin filosofiaa, naistutkimusta ja kasvatustiedettä (muistaakseni).


Tein pro gradu -työni lähisuhdeväkivaltaa käyttäneiden miesten ryhmäterapeuttisesta hoidosta. Hoitomallia

aloitettiin kehittämään silloin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Myöhemmin tein samasta aihees-

ta väitöstyöni.


Harjoitteluni tein Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lastenpsykiatrian osastolla.


Lisäkoulutusta on tullut jonkin verran, mm. kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus 1999, erikois-

psykologikoulutus terapian alalta 2007, ja psykologian tohtorin tutkinnon suoritin vuonna 2008. Tammikuussa

2013 aloitin Integratiivisen psykoterapian kouluttajakoulutuksen. Koulutus järjestetään Psykologian laitoksen

Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla.


Yksi mukavimmista muistoista opiskeluajalta on psykologian laitoksen pikkujouluihin opiskelutovereiden

kanssa tehty laulunäytelmä ’Gradunkeljumi’, jota suurella innolla teimme ja harjoittelimme. Esitys oli

’arvatenkin mahtava menestys’, mutta yhdessä tekeminen teki siitä erityisen hauskaa ja antoisaa. Pohdimme

laulunäytelmässä ankarasti gradun tekemisen tuskaa, joka siinä opiskeluvaiheessa alkoi olla jokaisen todelli-

suutta. Yhä edelleen osa näistä opiskelutovereista on säilynyt läheisinä ystävinä.


Psykologin työ on haastavaa, antoisaa ja monipuolista, mutta ajoittain raskastakin. Jos olet kuitenkin utelias ja

kiinnostunut ihmismielestä ja ihmisten kanssa toimimisesta, tämä on ala, jota Sinun kannattaa ehdottomasti

harkita! Psykologina voi erikoistua monella eri alalla ja löytää siten itselleen sopivan alan ja tavan tehdä töitä.

1) Kuka olet?

Olen Sanna Kinnunen ja valmistuin Jyväskylän yliopistosta keväällä 2012.


Opiskeluaikanani olen osallistunut psykologian laitoksen lyhytterapiatutki-

muksiin ja projekteihin opiskelijaterapeuttina. Orientoivassa harjoittelussa

työskentelin kotisairaanhoidossa vanhusten parissa. Varsinaisen harjoitteluni

suoritin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla, missä työteh-

täviini kuului psykologisten tutkimusten teko ja kognitiivisen kuntoutuksen

ryhmän vetämiseen osallistuminen. Valmistumiseni jälkeen siirryin sairaalalta

Oulun Verveen, jossa työskentelin noin vuoden ammatillisen kuntoutuksen

parissa. Töitä tein moniammatillisessa työryhmässä, ja tehtäviini kuului muun

muassa yksilö- ja ryhmäohjausta sekä psykologisten tutkimusten tekoa. Oulus-

ta muutin takaisin Jyväskylään ja töitä sain Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, jossa työskentelin

projektitutkijana Mindfulness työuupumusoireiden lievittäjänä -tutkimushankkeessa. Nykyään työskentelen

psykologikollegan kanssa perustetussa yrityksessä Mielenhuolto Interventions Oy, jonka kautta tarjoamme

erilaisia hyvinvointipalveluita sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Olemme myös muutaman kollegan

kanssa laittaneet pystyyn Zeneraattorit-verkoston, jonka tarkoituksena on tuoda psykologista tietoa saatavil-

le helpossa ja kiinnostavassa muodossa.


Aloitin opiskelun 2007 syksyllä heti lukion jälkeen.


Olen suorittanut aikuiskasvatustieteen perusopinnot sekä filosofian aineopinnot. Muilta aloilta kursseja on

kertynyt hieman hajanaisemmin. Toisen pääaineeni tietojärjestelmätieteen puolella sivuaineenani olivat

kauppatieteet.


Tutkin gradussani työuupumuksen, työn imun ja palautumisen välisiä yhteyksiä eli tutkielmani aihepiiri si-

joittui työhyvinvoinnin alueelle.


Suoritin harjoitteluni Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla.


Olen vastikään valmistunut kauppatieteiden maisteriksi pääaineena tietojärjestelmätiede. Paraikaa suoritan

psykologian tohtorin tutkintoa.


Opiskelujen loppupuolella osallistuin terapiatutkimusprojektiin, johon kuului opiskelijaterapeuttina toimi-

misen lisäksi omien asiakastapaamisten nauhoitusten katselu jälkeenpäin. Siihen aikaan laitos oli vasta

muuttanut Ylistönmäelle, ja ulko-ovien lisäksi sisäovet menivät lukkoon melko aikaisin. Siinä saattoi sitten

helposti käydä niin, että videokuvatun itsen kanssa keskusteluun syventynyt opiskelija saattoi harhautua

väärään käytävään ja huomata jääneensä lukkojen taakse ilman puhelinta tai ulkovaatteita. Silloin piti aina

toivoa, että joku muukin opiskelijakollega olisi päättänyt viettää myöhäisiltaansa laitoksen uumenissa..

10) Lisäksi haluan sanoa, että…

Opiskeluaikana kannattaa tehdä muutakin kuin vain opiskella. Esimerkiksi itselleni ainejärjestötyö on

opettanut paljon työelämässäkin hyödyllisiä taitoja ja antanut mahdollisuuden tutustua aivan mahtaviin ih-

misiin.

1) Kuka olet?

Antti Äijänen, kuudennen vuoden psykologian opiskelija ja

uimahallin kahviosetä. Harrastan monipuolisesti liikuntaa, ja

olen mukana lastenteatteritoiminnassa.

2) Millaisia psykologian alan töitä olet tehnyt opiskeluai‐

kanasi?

Psykologian alan työtehtäviin on mahdollista hakeutua jo

opintojen aikana, mutta itse en ole niihin toistaiseksi pääty-

nyt. Sen sijaan olen toiminut monenlaisissa työtehtävissä

asiakaspalvelussa ja lasten kanssa. Näissä tehtävissä on ollut

mielenkiintoista havaita, kuinka kirjoista opitut teoreettiset

ilmiöt näkyvät esimerkiksi lasten kanssa leikkiessä tai kahvikuppia myydessä. Psykologian opinnot

antavat perspektiiviä monenlaisiin tilanteisiin.


Aloitin psykologian opiskelut sivuaineopiskelijana vuonna 2011. Ala vei mennessään, ja kaksi vuotta

myöhemmin pääsin sisään psykologian pääaineopiskelijaksi.

4) Mitä sivuaineita sinulla on?

Liiketoimintaosaamisen perusteet, kasvatustiede ja draamakasvatus. Sen lisäksi olen ottanut useita

yksittäisiä kursseja. Yliopisto on hyvä ympäristö oppia, kokeilla ja hajauttaa osaamistaan. Esimerkiksi

kielikeskuksen ja työelämäopintojen kurssit ovat osoittautuneet loistaviksi.

5) Mikä oli kandidaatin tutkielmasi/gradun aihepiiri?

Kandidaatin tutkielmani tein terapeuttien sisäisten dialogien ja nonverbaalisen liikesynkronian yh-

teydestä terapiatilanteessa. Graduni tein johtajien työn imun pysyvyydestä ja sen siirtymisestä alaisil-

le. Meillä psykologialla gradut tehdään usein paritöinä, ja vaikka graduvuodesta usein pelotellaan,

oli se minun kohdallani yliopiston antoisin ja mielekkäin vuosi.

6) Missä haluaisit suorittaa harjoittelusi?

Työ- ja organisaatiopsykologian alalla esimerkiksi henkilöstörekrytoinnissa tai työterveyspsykologin

tehtävissä.


Jossain vaiheessa yliopisto alkaa tuntumaan ihan kodilta ja mikäs sen parempaa. Eräänä päivänä pää-

tin isossa luentosalissa ummistaa vähän silmiä viereiseen penkkiin nojaten. Heräsin kun luentosali oli

jo tyhjä. Asiaan kuuluvasti penkille oli valunut mukava läikkä kuolaa. Hups. Olipahan taas ainakin

virtaa lähteä seuraavalle luennolle.

9) Lisäksi haluan sanoa, että...

Muistakaa opiskella itseänne varten ja tehdä opiskelusta itsenne näköistä. Esimerkiksi ainejärjestötoi-

minta on hyvä ponnahduslauta hupaisaan opiskelijaelämään ja uusiin ihmisiin tutustumiseen. Yli-

opisto tarjoaa myös huikeat liikuntamahdollisuudet jokaiselle opiskelijalle niin joukkuelajeista, te-

linevoimisteluun kuin tankotanssiinkin. Kaikkea kannattaa kokeilla. Suosittelen myös vaihto-opintoja

ulkomailla. Vaihtolukukauteni Yhdysvalloissa on muisto vailla vertaa!

psykologia tieteenalana - jyväskylän yliopisto · 2016 taitto ñ jutta aalto kannet riikka...

Documents