puolustusministeriön materiaali- poliittinen strategia · 4 puolustusministeriön...

1

Puolustusministeriön materiaalipoliittinen strategia

Puolustusministeriön materiaali-poliittinen strategia

Eteläinen Makasiinikatu 8

PL 31, 00131 HELSINKI

www.defmin.fi

Kuvalähde: Puolustusvoimat

Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö

Paino: Kirjapaino Keili Oy, 2007

ISBN: 978-951-25-1772-5

1


TIIVISTELMÄ

Suomen sotilaallisella maanpuolustuksella tulee olla uskottava suorituskyky ehkäistä ennalta

ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia 2020-luvun turvallisuusympäristössä. Tämä

edellyttää puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitoa ja materiaalista kehittämistä pitkäjänteisellä

resursoinnilla turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Euroopan unionin integraatiokehitys ja erityisesti kehitys unionin puolustusmateriaalia-

lalla vaikuttavat puolustusmateriaali- sekä tutkimus- ja teknologia-aloihimme. Järjestelmien

kansainvälinen yhteensopivuus on kansallisen puolustuksen ja eurooppalaisen kriisinhallin-

takyvyn kannalta keskeisin vaatimus.

Käytössä olevien resurssien riittävyys on keskeisin kysymys. Modernin puolustusmate-

riaalin hinta ja ylläpitokustannukset kallistuvat. Hintojen noususta huolimatta kolmannes

Suomen puolustusvoimien määrärahoista pyritään suuntaamaan varustukseen myös tule-

vaisuudessa. Materiaalin elinjakson aikaisten toimintojen tehokkaalla suunnittelulla ja to-

teutuksella mahdollistetaan riittävän varustuksen hankinnat myös tulevaisuudessa.

Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset joukkojen varus-

tuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle sekä varmistaa va-

rustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös poikkeusoloissa.

Laatustrategian avulla varmistetaan, että hankittavat tuotteet vastaavat asetettuja vaati-

muksia ja laadunhallintajärjestelmät täyttävät kansainväliset vaatimukset. Lisäksi strategialla py-

ritään saavuttamaan säästöjä, huomioimaan hankintojen ympäristönäkökulmat sekä luomaan

todelliset edellytykset maiden väliselle yhteistyölle kaikissa valmiustiloissa.

Puolustushallinnon tutkimus- ja teknologiatoiminnalla palvellaan suorituskyvyn kehittä-

mishankkeita ja erityisesti järjestelmien ja joukkojen varustuksen hankintoja, ajanmukaista-

mista ja ylläpitoa. Tutkimus- ja teknologiastrategian tavoitteena on saavuttaa mahdollisim-

man hyvä tulos käytettävillä olevilla resursseilla.

Puolustusvoimien hankintojen tulee perustua puolustusvoimien omiin tarpeisiin ja kehittämis-

suunnitelmiin. Hanke- ja hankintastrategialla tavoitellaan kustannustehokkaita hankkeita, materi-

aalisen suorituskyvyn elinjakson edullisuutta ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamista.

Kriittisen puolustusmateriaalin ja järjestelmien elinjakson kattava ylläpito on kyettävä to-

teuttamaan kotimaassa puolustusvoimien toimenpitein, kotimaisin kumppanuusjärjestelyin

tai järjestelmätoimittajan toimesta. Avun vastaanottoon ja saatavan tai ostettavan mate-

riaalin integrointiosaamiseen tulee varautua. Puolustusvoimilla tulee olla tieto materiaalin

tarpeesta, saatavuudesta ja tilaamiskäytännöistä.

Puolustushallinto edistää kotimaisen teollisuuden tuotannon ylläpitoa ja kehittämistä

Suomen puolustuksen kannalta strategisilla ja kriittisillä kompetenssialueilla ja luo omalta

osaltaan edellytyksiä alan tulevaisuudelle.

Omat kansalliset hankkeet eivät yksin riitä teollisuuden kannattavan toiminnan turvaa-

miseen, joten teollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä on tuettava aktiivises-

ti. Kansainvälistyminen on kotimaisen turvallisuus- ja puolustusteollisuuden tulevaisuuden

olemassa olon perusta.

Puolustusministeriö johtaa hallinnonalan materiaalipolitiikkaa ja ohjaa keskeisiä puolus-

tusmateriaalihankkeita. Se määrittää noudatettavan politiikan, resurssien käytön perusteet

sekä käsittelee teolliseen yhteistyöhön (vastakaupat) ja vientilupiin liittyvät asiat.

2


Sisällysluettelo

1 MATERIAALIALA ...................................................................... 3 1.1 Alan nykytila .................................................................. 3 1.2 Materiaalialan toimijat .................................................... 4 1.3 Materiaalipolitiikan tavoitteet ......................................... 4

2 MATERIAALIALAN TULEVAISUUS JA HAASTEET ........................... 5 2.1 Rahoitukseen liittyvät haasteet ..................................... 5 2.2 Puolustusmateriaalialan kansainvälinen kehitys .............. 5 2.3 Huoltovarmuuteen liittyvät haasteet ............................... 7

3 MATERIAALIPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN .................................. 8 3.1 Materiaalipolitiikan toimialueet ....................................... 8 3.2 Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen ................... 8 3.3 Kotimainen puolustus- ja turvallisuusteollisuus ............... 9 3.4 Hanke- ja hankintatoimi................................................ 10 3.5 Laadunvarmistus ......................................................... 10 3.6 Tutkimus- ja teknologiayhteistyö ................................... 10 3.7 Kansainvälinen materiaaliyhteistyö................................ 11

4 TOIMEENPANO ...................................................................... 12

Liitteet: ................................................................. 13 Liite 1: Hanke- ja hankintastrategia Liite 2: Laatustrategia Liite 3: Tutkimus- ja teknologiastrategia Liite 4: Puolustusmateriaalialan kansainvälinen strategia

3


1 MATERIAALIALA

1.1 Alan nykytila

Puolustusvoimien rungon muodostavat maa-, meri- ja ilmavoimien valmiusyhtymät.

Niiden ja koko puolustusvoimien johtaminen tulee perustumaan verkostokeskeisen

sodankäynnin vaatimukset täyttävään integroituun tiedustelu- valvonta- ja johtamis-

järjestelmään. Joukkojen vahvuus pienenee, mutta niiden liikkuvuus, asevaikutuksen

teho ja ulottuvuus paranevat.

Tärkeimpien joukkojen varustus on ajanmukaista ja pääosin puolustusvoimien hallin-

nassa. Puolustusvoimien muiden sodan ajan joukkojen varustamiseksi hankintaan ja varas-

toidaan normaaliaikana ainoastaan sellainen sotavarustus, jota kriisin tai sodan uhatessa,

tai niiden aikana, ei voida muulta yhteiskunnalta ostamalla tai ottamalla saada käyttöön.

Materiaalipolitiikkaan vaikuttavat tekijät ovat muutostilassa. Euroopan unionin

integraatiokehitys ja erityisesti kehitys unionin puolustusmateriaalialalla vaikuttavat

tutkimus- ja teknologia-alaamme sekä puolustusmateriaalihankintoihimme. Euroopan

puolustusviraston koordinoimat yhteiset tutkimushankkeet ja puolustusmateriaalihan-

kintojen käytännesäännöt pyrkivät yhtenäistämään Euroopan puolustusmateriaalialaa.

Entistä vaativammat puolustusjärjestelmät, kilpailu Yhdysvaltojen puolustusmateriaali-

teollisuuden kanssa ja EU:n jäsenmaiden puolustusmateriaali määrärahoihin kohdistu-

vat paineet kannustavat Eurooppaa yhteistyöhön.

Keskeiseksi kysymykseksi on noussut käytössä olevien resurssien riittävyys. Mo-

dernin puolustusmateriaalin hinnan arvioidaan kaksinkertaistuvan aina seitsemän vuo-

den kuluessa. Uuden materiaalin ylläpitokustannukset kasvavat samassa suhteessa.

Keskeinen hintojen nousuun vaikuttava tekijä on teknologian kehitys. Lisäksi hintoihin

vaikuttaa maailmankaupan ja -talouden kehittyminen.

Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset jouk-

kojen varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja

ylläpidolle sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdolli-

suudet myös poikkeusoloissa.

Materiaalipoliittinen strategia esittelee materiaalipolitiikan tavoitteet materiaa-

lialan eri sektoreilla sekä esittää keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan.

Strategiaan sisältyy erilliset alastrategiat hanke- ja hankintatoimesta, tutkimus-

ja teknologiatyöstä sekä laadunvarmistuksesta. Lisäksi strategiaan sisältyy eril-

linen liite, joka esittelee materiaalialan kansainvälistä yhteistyötä.

4


Uskottava puolustus, yhteiskunnallinen muutos ja Euroopan unionin integraatio

tuovat uusia haasteita sotilaalliselle huoltovarmuudelle. Tämä edellyttää jatkossakin

sekä koti- että ulkomaisia sopimusjärjestelyjä.

1.2 Materiaalialan toimijat

Puolustusministeriö johtaa hallinnonalan materiaalipolitiikkaa ja ohjaa keskeisiä puo-

lustusmateriaalihankkeita. Se määrittää noudatettavan politiikan, resurssien käytön

perusteet sekä käsittelee teolliseen yhteistyöhön (vastakaupat) ja vientilupiin liittyvät

asiat. Lisäksi puolustusministeriö pyrkii turvaamaan puolustus- ja turvallisuusmateriaa-

liteollisuuden toimintaedellytyksiä yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.

Puolustusministeriö johtaa puolustushallinnon osallistumista puolustusmateriaa-

lialan kansainväliseen yhteis työhön, vastaa puolustusmateriaalialan kansainvälisen

toiminnan linjauksista ja ohjaa hallinnonalan teknistä tutkimus- ja teknologiatoimin-

taa. Puolustusministeriö vastaa hallitusten välisistä puolustusmateriaa lialan sopimus-

ten solmimisesta. Kansallisena puolustusmateriaalijohtajana toimii puolustusministeri-

ön resurssipoliittisen osaston päällikkö.

Pääesikunta johtaa puolustusvoimien materiaaliseen valmiuteen liittyvää suunnit-

telu- ja kehitystyötä, tutkimus- ja teknologiatoimintaa, puolustusmateriaalihankkeiden

toteutusta, hankintatoimintaa ja materiaalialan kansainvälistä yhteistyötä asetettujen

linjausten ja tavoitteiden mukaisesti.

Materiaalialan suunnittelu- ja valmistelutyössä keskeisiä toimijoita ovat puolustus-

hallinnon materiaalipolitiikan johtoryhmä (MAJO) ja puolustushallinnon kaupallinen

johtoryhmä. MAJO valmistelee materiaalipoliittista päätöksentekoa, ohjaa materiaali-

politiikan toteutumista ja antaa lausuntoja. MAJO käsittelee merkittävimmät hankkeet

niiden alkuvaiheessa ja antaa lausuntoja hankkeista niiden elinjakson aikana. Kau-

pallinen johtoryhmä käsittelee suurimmat materiaalihankinnat päätöksentekoa varten.

Puolustusministeri päättää esittelystä materiaalin hankinnasta ratkaisuoikeuksiensa

puitteissa.

Puolustushallinnon materiaalipolitiikkaa toteutetaan linjaorganisaation toimival-

taisten johtohenkilöiden päätöksillä ja hallinnollisilla ohjeilla.

1.3 Materiaalipolitiikan tavoitteet

Puolustushallinnon materiaalipolitiikan tavoitteena on luoda edellytykset joukkojen

varustuksen kustannustehokkaille hankinnoille, ajanmukaistamiselle ja ylläpidolle

sekä varmistaa varustuksen käyttöedellytykset ja täydennysmahdollisuudet myös

poikkeusoloissa.

5


2 MATERIAALIALAN TULEVAISUUS JA HAASTEET

Sodan kuva on muuttumassa aseteknologian kehityksen myötä. Puolustus-

järjestelmäämme ollaan uudistamassa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tavoit-

teenamme on entistä tehokkaammat puolustushaarojen yhteisoperaatiot.

Suomen sotilaallisella maanpuolustuksella tulee olla uskottava suorituskyky ehkäis-

tä ennalta ja torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia 2020-luvun turvallisuu-

sympäristössä. Tämä edellyttää puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitoa ja materi-

aalista kehittämistä pitkäjänteisellä resursoinnilla turvallisuusympäristön asettamien

vaatimusten mukaisesti.

2.1 Rahoitukseen liittyvät haasteet

Tehtävien ja resurssien tasapainottaminen on puolustusvoimien tärkeimpiä haasteita. So-

tilaallisen suorituskyvyn edellyttämät materiaali-, henkilöstö- ja toimintamenot tulee pitää

tasapainossa. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi materiaalihan-

kintojen osuus Suomen puolustusbudjetista pyritään pitämään yhtenä kolmanneksena.

Materiaalin elinjakson aikaisten toimintojen paremmalla suunnittelulla ja toteutuk-

sella mahdollistetaan riittävän varustuksen hankinnat myös tulevaisuudessa. Puolus-

tusvoimien tukitoimintoja ulkoistetaan, jotta tulevaisuudessa voidaan keskittyä entistä

paremmin ydintoimintoihin. Samalla pyritään saamaan aikaan säästöjä toimintameno-

paineiden hillitsemiseksi.

2.2 Puolustusmateriaalialan kansainvälinen kehitys

Eurooppalainen puolustusmateriaalialan kehitys vaikuttaa yhä enemmän myös Suo-

men materiaalipolitiikkaan ja puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen. Keskeistä on

Euroopan unionin integraatio- ja lainsäädännöllinen kehitys, unionin turvallisuus- ja

puolustuspoliittinen yhteistyö, Euroopan puolustusviraston1 (EDA) sekä muiden yh-

teistyötahojen, kuten Naton, kehitys.

Perustamissopimuksen art. 296 mahdollistamista kansallisista rajauksista huoli-

matta ollaan siirtymässä asteittain ja maltillisesti kohti toimivampia ja avoimempia eu-

rooppalaisia puolustusmateriaalimarkkinoita. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat Euroopan

puolustusviraston puolustusmateriaalihankintojen käytännesäännöt, joilla pyritään

poliittista tietä parantamaan eurooppalaisia puolustusmateriaalimarkkinoita. Myön-

teistä markkinakehitystä voi jarruttaa maiden yleisesti harjoittama protektionismi, joka

voi estää vapaan kilpailun myös Euroopan talousalueen sisällä.

1 European Defence Agency, EDA

6


Euroopan unionin sotilaallisia voimavaroja kehitetään vastaamaan tulevaisuuden

uhkakuviin. Puolustus- ja turvallisuusalan tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yhteis-

hankkeisiin suunnattujen määrärahojen uskotaan kasvavan. Unionin sotilaallisen voi-

mavarojen kehittäjät painottavat kriisinhallintajoukkojen kehittämistä, mutta tulevai-

suudessa tulee keskittyä myös sellaisten sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiseen,

jotka palvelevat myös jäsenmaiden kansallisen puolustuksen tarpeita.

Teknologisen kehityksen myötä puolustus- ja turvallisuusmateriaali kallistuu selväs-

ti normaalia hintatasoa nopeammin. Tämä tulee lisäämään kansainvälistä yhteistyötä

tutkimus- ja teknologia hank keissa sekä materiaalihankkeissa. Yhteistyöllä pyritään eu-

rooppalaiseen yhteensopivuuteen ja kansallisen puolustuskyvyn tukemiseen. Samalla

se tukee puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vientiedellytyksiä kolmansiin maihin.

Materiaalialan yhteistyöjärjestelyt ovat kehittymässä myös muilla forumeilla. Yhteis-

työtä tehdään mm. Naton rauhankumppanuusohjelmassa (PfP) sekä Pohjoismaiden-

maiden kesken (NORDAC2). Lisäksi yhteistyöhön vaikuttavat lähinnä OCCAR3 ja LoI4

Yhteistyö Naton ja valittujen rauhankumppanuusmaiden kanssa materiaalin standardi-

sointiin ja huoltoon liittyen jatkuu ja syvenee. Nato ja rauhankumppanuusmaat kehittävät

yhdessä yhteistoimintakykyään muun muassa standardien avulla. Tämä parantaa kotimaan

puolustuskykyä ja tukee yhteistoimintaa kansainvälisissä kriisinhallinta tehtävissä.

Kansainvälinen yhteistyö materiaalin huollossa ja ylläpidossa tulee lisääntymään.

Naton huolto- ja hankintaorganisaatio NAMSA (Nato Maintenence and Supply Agency)

ja vastaavat järjestelyt vahvistuvat keskeisinä toimijoina. Teollisuuden tarjoamat huol-

topalvelut kriisialueilla lisääntyvät.

Kahdenvälinen yhteistyö jatkuu ja syvenee myös Euroopan unionin ulkopuolisten mai-

den kanssa. Yhteistyö tukee tutkimus- ja teknologiatoimintaa, kahdenvälistä materiaaliyh-

teistyötä ja kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden vientiponnisteluita. Suomen

ja Yhdysvaltojen vahvat puolustusmateriaalialan suhteet säilyvät myös tulevaisuudessa.

Puolustusmateriaaliteollisuuden konsolidoituminen jatkuu sekä Euroopan unionin

sisällä että transatlanttisia yhteistyöjärjestelyitä kehittämällä. Kansainvälinen kilpailu ki-

ristyy ja tapahtuu jatkossa yhä enemmän monikansallisten suurten yritysten ehdoilla.

Pienet ja keskisuuret yritykset säilyttävät asemansa kehittyvillä markkinoilla ainoastaan

ylivertaiseen osaamiseen perustuvilla tuotteilla ja verkottumalla alihankintaketjuihin.

Uuden turvallisuus- ja perinteisen puolustusteollisuuden välillä on entistä enem-

män yhteneväisyyksiä ja mahdollisuuksia. Turvallisuuskäsitteen laajetessa tarvitaan

ratkaisuja kokonaan uudentyyppisiin voimavaratarpeisiin. Markkinoilla voidaan hyö-

dyntää näiden alojen osaamista tarjoavia, usein siviilisektorilla toimineita yrityksiä,

2 NORDAC (Nordic Armaments Cooperation) yhteistyöhön osallistuvat Islantia lukuun ottamat-

ta kaikki Pohjoismaat.

3 OCCAR on Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Italian perustama yhteinen materiaalihankin-

taorganisaatio

4 Loi on Saksan, Ranskan, Ison-Britannian, Italian, Espanjan ja Ruotsin sopimus puolustusma-

teriaaliteollisuuden vapaammasta toimivuudesta

7


joilla on tarjota uusia innovatiivisia, kustannustehokkaita ja nopeasti käyttöön otetta-

vissa olevia ratkaisuja puolustuksellisiin tarpeisiin. Tämä on mahdollisuus kotimaiselle

teollisuudelle.

2.3 Huoltovarmuuteen liittyvät haasteet

Suomalaisen yhteiskunnan riippuvuus muista maista, erityisesti EU- ja Pohjoismaista,

kasvaa ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen pelkästään kansallisin toimenpi-

tein on entistä vaikeampaa. Suomi asettaa edelleenkin poikkeuksellisen korkeat vaati-

mukset sotilaalliselle huoltovarmuudelle.

Puolustusvoimat on riippuvainen muun yhteiskunnan huoltovarmuudesta ja sitä

kautta sotilaallista maanpuolustusta tukevasta tuotannosta ja järjestelmien ylläpidos-

ta. Muun yhteiskunnan tukea tarvitaan erityisesti maanpuolustuksen kannalta kriitti-

sen puolustusteollisuuden ylläpitoon.

Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen ottomateriaalia on saatavissa muulta yh-

teiskunnalta entistä vähemmän. Lisäksi ottomateriaalin korjaus- ja huoltotoiminta ovat

yhä vaikeammin sovitettavissa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään. Uskottavan

(logistisen) suorituskyvyn takaamiseksi on teollisuuteen luotava sellainen logistinen

kokonaisuus, joka kytkeytyy tehokkaasti muuhun yhteiskuntaan.

Euroopan unionin syvenevä yhteistyö mahdollistaa EU:n ja sen jäsenmaiden voima-

varojen hyödyntämisen huoltovarmuudessa. Tarve kansallisiin huoltovarmuusjärjeste-

lyihin vähenisi turvallisuusympäristön kehittyessä suotuisasti, keskinäisriippuvuuksien

lisääntyessä ja unionin sisäisten puolustustarvikesiirtojen helpottuessa.

8


3 MATERIAALIPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN

3.1 Materiaalipolitiikan toimialueet

Puolustushallinnon materiaalipolitiikkaa toteutetaan seuraavilla materiaalialan toimialueilla hanke- ja hankintatoimi (ml. teollinen yhteistyö)tutkimus- ja teknologiatyöteollisuus ja vienninedistäminenlaadunvarmistus vientivalvonta

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään kaikilla toimialueilla ja se tukee toimialan toimintaa.

Nämä toimialat muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joista jokainen linkittyy toisiin-

sa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kaikkien osa-alueiden hallintaa.

Tämän strategian liitteinä ovat erilliset ala-strategiat:Liite 1: hankintastrategiaLiite 2: laatustrategia Liite 3: tutkimus- ja teknologiastrategia

Alastrategiat kuvaavat niitä toimia ja keinoja, jotka mahdollistavat kyseisen toimialu-

een ja siten materiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamisen.

Materiaalialan kansainvälistä yhteistyötä ja sen eri foorumeita esitellään liitteessä 4.

3.2 Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen

Materiaalipolitiikan keskeinen tavoite on sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen

kaikissa tilanteissa. Kotimainen huoltovarmuus turvataan kilpailukykyisellä ja teknises-

ti edistyksellisellä teollisuudella, toimivilla logistisilla järjestelmillä, ostopalveluilla sekä

tehokkaalla huolto- ja korjaustoiminnalla. Kansainvälinen materiaaliyhteistyö parantaa

sotilaallista huoltovarmuutta.

Tärkeimpien joukkojen ja johtamisjärjestelmien materiaalin on oltava ajanmukaista,

ja määrävahvuisena sekä toimintakykyisenä puolustusvoimien hallussa.

Puolustusvoimien muiden sodan ajan joukkojen varustamiseksi hankitaan ja varas-

toidaan normaaliaikana sellainen sotavarustus, jota kriisin tai sodan uhatessa tai nii-

den aikana ei voida muulta yhteiskunnalta ottamalla eikä ostamalla saada käyttöön.

•••••

•••

9


Normaaliolojen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiseen on kiinnitettävä enem-

män huomioita, sillä yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisillä aloilla ei voida tehdä

selvää eroa normaaliolojen ja poikkeusolojen välillä.

Kriittisen puolustusmateriaalin ja järjestelmien elinjakson kattava ylläpito on ky-

ettävä toteuttamaan kotimaassa puolustusvoimien toimenpitein, kotimaisin kumppa-

nuusjärjestelyin tai järjestelmätoimittajan toimesta. Oman toiminnan kehittäminen voi

olla varteenotettava vaihtoehto kumppanuus- tai ulkoistamisjärjestelyjen sijaan. Ennen

mahdollisia kumppanuus- tai ulkoistamispäätöksiä tuleekin aina tutkia myös oman

toiminnan kehittämisen mahdollisuus ja kustannukset.

Suorituskykymme turvaaminen edellyttää kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä sekä

pitkäaikaista strategista kumppanuutta ma teriaalin ja palvelujen tuottajien kanssa.

Ulkomaiset huoltosopimukset varmennetaan kahden tai monenvälisin teollisuussopi-

muksin. Muiden jär jestelmien käytettävyyteen vaikuttavien ylläpito- ja korjausosaami-

sen, varaosien, materiaalin ja muun tuen saatavuus taataan kansallisilla ja kansainvä-

lisillä sopimuksilla ja järjestelyillä.

Myös avun vastaanottoon ja saatavan tai ostettavan materiaalin integrointiosaami-

seen tulee varautua. Puolustusvoimilla tulee olla tieto materiaalin tarpeesta, saatavuu-

desta ja tilaamiskäytännöistä. Toimitusvarmuus ja -nopeus varmistetaan normaalein

laatu-, vastaanotto- ja hyväksymiskäytännöillä, viranomaisten yhteistyöllä sekä toimit-

tajia koskevilla saatavuusselvityksillä. Eurooppalaisen keskinäisriippuvuuden kehittä-

misen myötä edellytetään myös meiltä vastavuoroista kykyä tukea muita maita.

Järjestelmien kansainvälinen yhteensopivuus on kansallisen puolustuksen ja eu-

rooppalaisen kriisinhallintakyvyn kannalta keskeisin vaatimus.

3.3 Kotimainen puolustus- ja turvallisuusteollisuus

Puolustushallinto edistää kotimaisen teollisuuden tuotannon ylläpitoa ja kehittämis-

tä Suomen puolustuksen kannalta strategisilla ja kriittisillä kompetenssialueilla ja luo

omalta osaltaan edellytyksiä alan tulevaisuudelle.

Kotimaisella teollisuudella on merkittävä rooli sotilaallisen huoltovarmuuden tur-

vaamisessa. Puolustusvoimien kotimaahan kohdistuvilla tilauksilla parannetaan toi-

mitusvarmuutta poikkeusolojen huolto-, ylläpito- ja korjausosaamisessa. Omat kan-

salliset hankkeet eivät kuitenkaan yksin riitä teollisuuden kannattavan toiminnan

turvaamiseen, joten teollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä on tuettava

aktiivisesti. Kansainvälistyminen on kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden

tulevaisuuden olemassa olon perusta.

Suuriin ulkomaisiin hankkeisiin sisällytettävällä teollisen yhteistyön velvoitteella py-

ritään ensisijaisesti turvaamaan hankittavan materiaalin ylläpito- ja yhteensovittamis-

osaaminen. Lisäksi sillä mahdollistetaan kotimaisen teollisuuden osallistuminen han-

kintoihin ja uuden teknologian saanti teollisuus- ja tutkimusyhteisön käyttöön.

10


Puolustusvoimien ulkopuolella toteutettava ylläpito, mukaan lukien sodan ajan

vauriokorjaukset, perustuu tulevaisuudessa strategiseen kumppanuuteen, joka kat-

taa ja takaa materiaalitoimitukset sekä huolto- ja korjaustoimen saatavuuden myös

poikkeusoloissa. Tämä edellyttää poikkeusoloihin varautumista koskevia sotatalous-

sopimuksia.

3.4 Hanke- ja hankintatoimi

Hanke- ja hankintastrategia tukee materiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Sen

tavoitteina ovat kustannustehokkaat hankkeet, materiaalisen suorituskyvyn elinjakson

edullisuus ja sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen.

Tavoitetilassa puolustushallinnon materiaalihankkeita tuottavan prosessi on teho-

kas, pitkäjänteinen, järjestelmällisesti etenevä, materiaalipoliittiset linjaukset riittävän

ajoissa varmistava ja johdon sitouttava kokonaisuus. Prosessin tulee varmistaa, että

vuosittain myönnettävät määrärahat vastaavat hankintojen maksuja.

Liitteenä 1 oleva hanke- ja hankintastrategia esittelee keinot, joilla edellä mainitut

tavoitteet saavutetaan.

3.5 Laadunvarmistus

Laatustrategian avulla varmistetaan, että hankittavat tuotteet vastaavat asetettuja

vaatimuksia ja laadunhallintajärjestelmät täyttävät kansainväliset vaatimukset. Lisäksi

strategialla pyritään saavuttamaan säästöjä, huomioimaan hankintojen ympäristönä-

kökulmat sekä luomaan todelliset edellytykset maiden väliselle yhteistyölle kaikissa

valmiustiloissa.

Liitteenä 2 oleva laatustrategia esittelee keinot, joilla edellä mainitut tavoitteet saa-

vutetaan.

3.6 Tutkimus- ja teknologiayhteistyö

Puolustusjärjestelmämme tarvitsee osaavaa ja kilpailukykyistä kotimaista puolustus- ja

turvallisuusteollisuutta. Sen on kyettävä tuottamaan puolustusjärjestelmälle sellaista

osaamista, joka parantaa puolustuksen suorituskykyä. Puolustus- ja turvallisuusteol-

lisuuden kilpailukyvyn kehittäminen ja ylläpito edellyttävät vaativaa ja asiantuntevaa

asiakasta, jonka tarpeisiin on kehitettävä tutkimusyhteisön tuella tuotteita ja palveluja

pitkäjänteisesti.

11


Puolustushallinnon tutkimus- ja teknologiatoiminnalla palvellaan suorituskyvyn ke-

hittämishankkeita ja erityisesti järjestelmien ja joukkojen varustuksen hankintoja, ajan-

mukaistamista ja ylläpitoa. Tutkimus- ja teknologiastrategian tavoitteena on saavuttaa

mahdollisimman hyvä tulos käytettävillä olevilla resursseilla.

Liitteenä 3 oleva tutkimus- ja teknologiastrategia esittelee keinot, joilla edellä mainitut

tavoitteet saavutetaan.

3.7 Kansainvälinen materiaaliyhteistyö

Kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö tukee materiaalipolitiikan tavoitteita. Yh-

teistyön tavoitteena on luoda edellytykset sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisel-

le ja taloudellisille materiaalihankkeille sekä edistää puolustusvoimien kykyä osallistua

kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

Liite 4 esittelee tarkemmin materiaalialan kansainvälisen yhteistyön tavoitteita ja kei-

noja eri foorumeilla.

12


4 TOIMEENPANO

Kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden tulevaisuutta turvaava osastrategia

valmistuu 1.7.2007 mennessä. Se tullaan liittämään materiaalipoliittiseen strategiaan

ja sen linjauksia sisällytetään seuraavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selon-

tekoon. Materiaalipoliittisen strategian linjaukset huomioidaan puolustus- ja turvalli-

suusteollisuutta käsittelevässä osastrategiassa.

Materiaalipoliittiset linjaukset on huomioitava toiminnan ja talouden suunnittelus-

sa. Pääesikunnan tulee sisällyttää tässä strategiassa esitetyt linjaukset sekä ministeri-

ön antamat ohjeet omaan ohjeistukseensa, koulutukseensa sekä hankeauditointiin.

Puolustusministeriö tulee antamaan tämän strategian pohjalta uusitun yleisohjeen

puolustushallinnon hankintatoimesta. Ohjeistusta tullaan päivittämään ja täydentä-

mään tarvittaessa. Lisäksi puolustusministeriö tulee tarpeen mukaan antamaan erillis-

ohjeita materiaalipolitiikan eri osa-alueiden toimintatavoista ja –keinoista.

Materiaalipolitiikan johtoryhmä ja puolustushallinnon kaupallinen johtoryhmä to-

teuttavat ja seuraavat tämän strategian toimeenpanoa.

Materiaalipoliittista ohjelmaa tarkistetaan noin neljän vuoden välein. Työssä huo-

mioidaan Valtioneuvoston selonteoissa, puolustushallinnon strategisessa suunnitel-

massa tai vastaavissa puolustuspoliittisissa asiakirjoissa annetut linjaukset.

13


Liitteet:

Liite 1: Hanke- ja hankintastrategia ........................................ 15 Yleiset hankintaperiaatteet ......................................... 21

Liite 2: Laatustrategia ............................................................. 23

Liite 3: Tutkimus- ja teknologiastrategia ................................. 25

Liite 4: Puolustusmateriaalialan kansainvälinen strategia ....... 27


Liit

e 1

15

LIITE 1

HANKE- JA HANKINTASTRATEGIA

Tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella hanke- ja hankintastrategialla tuetaan materiaa-

lipolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

Hanke- ja hankintastrategian tavoitteet ovat:kustannustehokkaat hankkeetmateriaalisen suorituskyvyn elinjakson edullisuussotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen

Tämä hanke- ja hankintastrategia esittelee keinot, joilla nämä tavoitteet ja tavoiteti-

la saavutetaan. Tämän strategian liitteenä ovat yleiset hankintaperiaatteet, joihin on

koottu keskeiset hankintoja koskevat linjaukset.

1 Yleistä hankkeista ja hankinnoista

Hankinnat on tehtävä valtiontalouden kannalta mahdollisimman edulli sesti ottaen

huomioon materiaalin elinjakson aikaiset kustannukset. Olemassa olevat kilpailumah-

dollisuudet on käytettävä hyväksi ja ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuoli-

sesti ja syrjimättä. Hankinnat on suunniteltava huolellisesti ja kansainvälistä yhteis-

työtä, yhteishankintoja ja yhteishankintayksiköitä on hyödynnettävä, aina kun se on

mahdollista ja luo säästöjä.

Hankkeiden ja hankintojen suunnittelussa on otettava huomioon eri käyt täji en,

puo lustushaarojen ja mahdollisuuksien mukaan muun val tion hallinnon tarpeet koko-

naisuuk sina, jotta hankin noissa voidaan pää stä kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ja

mah dollisimman edulli siin sopimusehtoihin. Eri puolustushaarojen ja aselajien samaan

tarkoitukseen kohdistuvat hankinnat on yhdistettävä aina, ellei erityistä estettä ole.

Suunnittelussa ja päätöksenteossa tulee huomioida koko elinjakson kustannukset

ja kokonaisvaikutukset resurssien käyttöön. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi on

tarpeettomasta materiaalista kyettävä luopumaan suunnitelmallisesti.

Ympä ristönäkökohdat huomioidaan niin hyvin, kuin puolus tusmateriaalihankintojen

erityisluonteen takia on mahdollista. Hankittavalle tuotteelle asetetaan mahdollisuuk-

•••

Tavoitetilassa puolustushallinnon materiaalihankkeita tuottavan prosessi on teho-

kas, pitkäjänteinen, järjestelmällisesti etenevä, materiaalipoliittiset linjaukset riittä-

vän ajoissa varmistava ja johdon sitouttava kokonaisuus. Prosessin tulee varmis-

taa, että vuosittain myönnettävät määrärahat vastaavat hankintojen maksuja.


Liit

e 1

16

sien mukaan ympäristökriteeri ja tärkeimmiltä puolustusmateriaalia tuottavilta toimit-

tajilta edellytetään ympäristöjärjestelmää, joka täyttää ISO 14001 vaatimukset.

Hankintamenettelyn valinnassa huomioidaan hankintaprosessis ta aiheutuvat kus-

tannukset. Leasing- vuokraus- tms. järjestelyitä voidaan käyttää ostamisen vaihtoeh-

tona silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja ostamista edullisempaa.

Erityisesti ns. harmaan alueen hankintojen toteuttamista EY:n hankintadirektiivien

mukaisesti tulee pyrkiä lisäämään. Nämä ovat hankintoja, joihin ei liity erityisiä valtion

turvallisuuteen, sotilaalliseen huoltovarmuuteen tai teolliseen yhteistyöhön liittyviä

erityisvaatimuksia.

2 Hankkeen taustalla pitkäjänteinen ja tehokas suunnittelu

Strategisen suunnittelun avulla määritetyt puolustusjärjestelmän suorituskykyvaati-

mukset muodostavat perustan puolustusvoimien kehittämisohjelmalle.

Kullekin kehittämisohjelmalle nimetään vastuutaho, jolla on edellytykset ohjelmien joh-

tamiseen. Kehittämisohjelman suorituskykyvaatimusten toteuttamiseksi laaditaan vaihto-

ehtoisia hankekonsepteja, joilla saavutettava suorituskyky ja synergiaedut sekä kokonais-

kustannukset ja yhtenevyys materiaalipoliittisen strategian kanssa analysoidaan.

Valitut hankkeet sisällytetään taloussuunnitteluun sopiviksi tilausvaltuuksiksi

yhdistettyinä.

Kuten luvussa 1 on mainittu, tulee hankkeen suunnitteluvaiheessa huomioida

hankkeen elinjaksokustannukset seurannaisvaikutuksineen. Jokaisen uuden suo-

rituskyvyn rakentamisen yhteydessä on määritettävä, mistä sen ylläpitäminen ja

purkaminen rahoitetaan. Tämän perusteella tulee määritellä, mistä suorituskyvystä

luovutaan ja minkä suorituskyvyn vaatimuksia lasketaan. Näin uuden suorituskyvyn

ostamiseen kohdennetaan rahoitus, joka vapautuu olemassa olevien järjestelmien

purkamisella, kunnossapitovaatimusten keventämisellä sekä teknisen elinjakson hal-

litulla vaiheittaisella alasajolla.

Hankkeen ja hankinnan määrärahatarpeet on esitettävä TTS- ja TAE – suunnitelmissa

mahdollisimman tarkasti. Tämä edellyttää, että hanke on valmisteltu riittävän pitkälle.

Talousarvioehdotukseen vietävät tilausvaltuudet tulee muodostaa hankkeista, joihin si-

sältyvistä hankinnoista on pääsääntöisesti saatu tarjous tai muu luotettava hintatieto.

Tilausvaltuuden käyttötarkoitus on ilmaistava täsmällisesti ja sen tulee olla rajattu.

Hankkeiden etenemistä tulee seurata jatkuvasti ja siitä on raportoitava vuosittaisis-

sa tulosneuvotteluissa. Tarvittaessa on kyettävä tekemään hankkeiden edellyttämiä

muutoksia määrärahojen käyttösuunnitelmaan.

Puolustusvoimien sisäisin toimenpitein on varmistettava rahoituksen jatkuvuus

merkittäviin, koko puolustusvoimia koskeviin hankkeisiin.


Liit

e 1

17

3 Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen hankinnoissa

3.1 Kotimainen teollisuus ja tutkimus

Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen on keskeinen hanke- ja hankintastrategi-

an tavoite. Keinoja huoltovarmuuden turvaamiseksi ovat:kriittisen puolustusmateriaalin ennakoiva hankinta hankinnat kotimaiselta teollisuudeltakotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden rooli kumppanuussopimukset teollisuuden kanssakotimaisen alan tutkimuksen toimintaedellytysten tukeminenhankittavan materiaalin yhteensopivuuskansainvälinen yhteistyö

Suuriin ulkomaisiin hankkeisiin sisällytettävällä teollisella yhteistyöllä (Industrial Participa-

tion, IP) pyritään ensisijaisesti turvaamaan hankittavan materiaalin ylläpito- ja yhteenso-

vittamisosaaminen. Lisäksi sillä mahdollistetaan kotimaisen teollisuuden osallistuminen

hankintoihin ja uuden teknologian saanti teollisuus- ja tutkimusyhteisön käyttöön.

Etusijalla on kotimaisen teollisuuden kanssa tapahtuva ja hankkeeseen liittyvä

suora teollinen yhteistyö, jolla turvataan hankittavan materiaalin ylläpito- ja yhteen-

sovittamisosaaminen. Hankkeessa tulee määritellä, minkälaista osaamista hankinta

edellyttää kotimaiselta teollisuudelta.

Epäsuora teollinen yhteistyö tukee puolustus- ja turvallisuusteollisuuden kilpailuky-

kyä ja siten myös huoltovarmuutta. Eri hankintojen teollista yhteistyötä ja velvoitteiden

hyödyntämistä tulee koordinoida mahdollisimman suuren hyödyn saamiseksi puolus-

tusvoimille sekä kotimaiselle puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.

Teollisuuden mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa tu-

lee parantaa. Keinona on mm. osallistuminen kehittämisohjelmaa tukevaan projektiryh-

mään ns. IPT -menettelyssä5. Teollisuuden osallistumisessa on huomioitava tasapuolisuus

ja objektiivisuus. On huomioitava, että IPT -menettely saattaa myös sulkea yrityksen(t)

hankkeen myöhemmässä vaiheessa toteutettavan kilpailutuksen ulkopuolelle.

Jos hankittavan materiaalin elinjakson aikainen huolto- ja ylläpito tullaan tekemään

kumppaniyrityksessä, tulee kumppani ottaa mukaan hankinnan valmisteluun jo esi-

suunnitteluvaiheessa.

5 IPT-menettelyllä (Integrated Project Team -menettely) tarkoitetaan yhteistyön käynnistämis-

tä kehittämisohjelmien alkuvaiheissa. IPT-menettelyn päämääränä on valmistella ja tukea

puolustusvoimien hankehenkilöstön työtä uskottavan hanke- tai esisuunnittelupäätöksen

aikaansaamiseksi. IPT-menettelyyn kuuluvat olennaisesti eri osapuolten väliset kumppanuus-

sopimukset, joissa tulee kuvata rajapintojen roolit, oikeudet, valtuudet sekä vastuut ja velvol-

lisuudet.

•••••••


Liit

e 1

18

3.2 Materiaalin yhteensopivuus sotilaallisen huoltovarmuuden osana

Kaikissa järjestelmähankkeissa otetaan huomioon ensisijaisesti kansallisen puolustus-

kyvyn vaatimukset. Lisäksi, kun määritetään varustettavan joukon yhteistoimintakyvyn

vaatimuksia, on huomioitava viranomaisyhteistyön ja kansainvälisen kriisinhallintayh-

teistyön tarpeet.

Joukkojen varustamiseen käytetyn materiaalin yhteensopivuuteen pyritään kansal-

lisesti ja kansainvälisesti. Eri puolustushaarojen, aselajien ja joukkojen käytössä olevan

materiaalin tulee olla mahdollisimman yhtenevää.

Materiaalin ja joukkojen yhteensopivuus (compatibility) kansainvälisessä kriisinhal-

lintayhteistyössä saavutetaan hankkimalla samaa materiaalia kuin muut. Materiaalin

hankinnoissa tulee pyrkiä Nato -yhteensopivuuteen, jota on kolmea eri tasoa:

1. perustasoyhteensopivuuden alin tasotehtävä kyetään täyttämään määrätyissä olosuhteissa toisten joukkojen toimin-taa vaikeuttamattaavun vastaanotossa esteitä

2. vaihdettavuuden tasotäyttää myös teknisiä STANAG –vaatimuksiavoidaan esim. käyttää samoin ehdoin tai vaihtaa varaosiaavun vastaanotto mahdollista, mutta tehtävä tarkoin rajauksin jotta saatava ma-teriaali on hyödynnettävissä

3. yhtenevyyden tasotäysin samanlainen materiaali kuin jollakin muulla maallavaihdettavuus täydellistäavun vastaanotossa ei ongelmia

Heti hanketta asetettaessa on operatiivisten vaatimusten asettajan otettava kantaa

missä laajuudessa yhteensopivuutta vaaditaan ja kenen kanssa halutaan olla yh-

teensopivia. Viimeistään tarjouspyyntövaiheessa on perusteltava hankinnan yhteen-

sopivuuden laajuus.

Kansalliseen puolustukseen käytettävän materiaalin tulee täyttää kansainväliset

yhteensopivuusvaatimukset. Tällä hetkellä käytössä olevaa, ei yhteensopivaa materi-

aalia, korvataan vaatimukset täyttävällä materiaalilla hankintojen myötä.

Kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa yhteensopivuusvaatimukset ko-

rostuvat. Suomen osallistuessa entistä vaativimpiin rauhanturvaoperaatioihin on

joukkojen käytössä olevan materiaalin oltava mahdollisimman yhteensopivaa, jopa

yhdenmukaista, jotta vältytään mittavilta huoltojärjestelyiltä. Kriisinhallinta- ja rau-

hanturvajoukoille hankittavan materiaalin tulee kuitenkin palvella myös kansallisen

puolustuskyvyn vaatimuksia.

••

•

•••

•••


Liit

e 1

19

Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteensopivuuden saa-

vuttamiseksi. Ulkomailta hankittavan materiaalin kohteena on pääsääntöisesti oltava

tuotteita ja järjestelmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta

on riittävä näyttö. Suomi ei saa olla hankittavan ulkomaisen materiaalin ainoa käyttäjä.

Hankittavan ulkomaisen materiaalin modifi ointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauk-

sissa. Hankitun materiaalin pitäminen eurooppalaisesti yhteensopivana edellyttää koko

elinjakson aikaista käyttäjien välistä yhteistyötä ja vaatimusten yhteensovittamista.

3.3 Kansainvälinen yhteistyö keinona hanke- ja hankintastrategian tavoitteiden saavuttamiseksi

Kansainvälinen yhteistyö hankkeissa ja hankinnoissa tukee huoltovarmuuden turvaa-

mista ja kustannustehokkuuden saavuttamista.

Eurooppalaiset ja kansainväliset yhteistyömahdollisuudet tulee selvittää hankkeen

varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja aina ennen uuden hankinnan käynnistämistä

huomioiden elinkaaren hallinta ja huoltovarmuus. Kahden- tai monenväliset yhteiset

hankkeet johtaessaan keskinäisriippuvuuteen voivat merkittävästi auttaa huoltovar-

muutta ja tuoda kustannussäästöjä. Myös hyllytavaratyyppisten tuotteiden ostoyhteis-

työn mahdollisuuksia tulee selvittää.

Hankinnoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja testaustoiminnassa on hyödynnettävä

muiden maiden vaatimuksia ja testejä sekä niiden tuloksia. Nato -standardit täyttävä

ja muussa tunnetussa käyttäjämaassa vaatimukset täyttävänä hyväksytty materiaali

on pääsääntöisesti hyväksyttävä sotavarusteeksi myös Suomessa toistamatta jo muu-

alla tehtyjä testejä ja kokeita.6 Samoin materiaalin vastaanotossa on sovittava käy-

tettäväksi ko. maan vastaanottovaatimuksia ja laadunvarmistuselinten palveluita (ks.

tarkemmin laatustrategia).

Yhteistyö- ja huoltovarmuustavoitteet merkitsevät kiinteää yhteistyötä sekä val-

mistavan myyjän että valmistajamaan puolustusvoimien/hallinnon kanssa. Aina ulko-

maalaista puolustusmateriaalia hankittaessa on luotava elinjakson mittainen yhteistyö

muiden samaa materiaalia käyttävien maiden kanssa tarkoituksena käyttökokemuksis-

ta oppiminen, yhteiset päivitykset ja yhteensopivuuden säilyttäminen.

Keskeisin yhteistyökanava on Euroopan puolustusvirasto. Puolustusmateriaalihan-

kinnat toteutetaan Euroopan puolustusviraston käytännesääntöjen mukaisesti niiden

piiriin kuuluvissa hankinnoissa. Myös tällaisissa hankinnoissa tulee pyrkiä yhteistyö-

hön ja yhteishankintaan muiden maiden kanssa tarvittaessa sovittaen yhteen aika-

tauluja ja vaatimuksia. Puolustusmateriaalihankintojen käytännesäännöistä poiketaan

vain perustelluissa erityistapauksissa.

6 Muu tunnettu käyttäjämaa on maa, jonka kanssa Suomella on voimassa laadunvalvontasopi-

mus tai sopimus yhteistyöstä puolustusmateriaalihankinnoissa.


Liit

e 1

20

Tarjouspyynnöt ja puolustusmateriaalihankinnat on kohdistettava ensisijaisesti EU-

maihin tai muihin Pohjois maihin.

Tarjouspyyntöjen suuntaamisessa sekä mahdollisuuk sien mukaan hankintapäätöksiä

tehtäessä tulee erityisesti huomioida eurooppalaisen ja kotimaisen puolustusmateriaa-

liteollisuuden yhteistyömah dollisuudet. Kotimaiselle teollisuudelle tulee pyrkiä luomaan

taloudellinen ja poikkeusoloissa tarvittava ylläpito-osaaminen (ks. kohta 3.1).

Yhteishankintayksiköitä kuten NAMSA (Nato Maintenance and Supply Agency) on

käytettävä aina varaosia ja huoltoa koskevissa hankinnoissa, ellei perustelluista syistä

muuta johdu tai kotimaahan ei ole luotu tarvittavaa huoltokykyä.

4 Siviilihankinnat

Ns. siviilihankintoihin (muu kuin pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön) sovelletaan ma-

teriaalipoliittisen strategian ja sen alastrategioiden linjauksia soveltuvin osin.

Siviilihankinnoissa pyritään valtion konsernitason hankintastrategian (26.1.2004)

sekä talousarviolain (447/2006) mukaisesti säästöihin yhteishankintojen kautta. Val-

tiohallinnolle kilpailutettua yhteishankinnan sopimusta on käytettävä aina, ellei perus-

telluista syistä muuta johdu. Mahdolliset poikkeamisperusteet on kirjattava hankinta-

päätöksen perusteluihin.

Valtionhallinnossa toteutettavilla keskitetyillä kilpailuilla ja yhteishankinnoilla on

mahdollista saada aikaan mm. säästöjä hankintatoimessa ja tehostaa henkilöresurs-

sien käyttöä. Keskitetty hankinta mahdollistaa myös nykyistä paremman yhteensopi-

vuuden hallinnon sisällä.

Poikkeusolojen hankintatoiminnan osalta noudatetaan näitä periaatteita so-

veltuvin osin.


Liit

e 1

21

HANKE- JA HANKINTASTRATEGIAN LIITE:

YLEISET HANKINTAPERIAATTEET

Puolustushallinto edistää kotimaisen teollisuuden tuotannon ylläpitoa ja kehittä-mistä Suomen puolustuksen kannalta strategisilla ja kriittisillä kompetenssialueil-la ja luo edellytyksiä alan tulevaisuudelle. Hankittavan materiaalin ylläpito- ja yh-teensovittamisen turvaamiseksi, tulee hankkeessa määritellä riittävän aikaisessa vaiheessa, minkälaista osaamista edellytetään kotimaiselta teollisuudelta

Hankinnat on tehtävä valtiontalouden kannalta mahdollisimman edulli sesti otta-en huomioon materiaalin elinjakson aikaiset kustannukset. Kilpailumahdollisuu-det on käytettävä hyväksi ja ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankinnat on suunniteltava huolellisesti ja kansainvälistä yhteis-työtä, yhteishankintoja ja yhteishankintayksiköitä on hyödynnettävä, aina kun se on mahdollista ja luo säästöjä. Eri puolustushaarojen ja aselajien samaan tarkoi-tukseen kohdistuvat hankinnat on yhdistettävä aina, kun se on mahdollista.

Suomi ei saa olla hankittavan ulkomaisen materiaalin ainoa käyttäjä. Ulkomailta hankittavan materiaalin kohteena on pääsääntöisesti oltava tuotteita ja järjes-telmiä, jotka ovat valmiita ja joiden toiminnallisesta luotettavuudesta on riittä-vä näyttö. Hankittavan ulkomaisen materiaalin modifi ointi tulee kyseeseen vain poikkeustapauksessa.

Suunnittelussa ja päätöksenteossa tulee huomioida koko elinjakson kustannuk-set ja kokonaisvaikutukset resurssien käyttöön. Kustannustehokkuuden lisäämi-seksi on tarpeettomasta materiaalista kyettävä luopumaan suunnitelmallisesti.

Puolustusmateriaalihankinnat toteutetaan Euroopan puolustusviraston käytänne-sääntöjen mukaisesti niiden piiriin kuuluvissa hankinnoissa. Käytännesäännöistä poiketaan vain perustelluissa erityistapauksissa. Erityisesti ns. harmaan alueen han-kintojen toteuttamista EY:n hankintadirektiivien mukaisesti tulee pyrkiä lisäämään.

Siviilihankinnoissa pyritään valtion konsernitason hankintastrategian (26.1.2004) sekä talousarviolain (447/2006) mukaisesti säästöihin yhteishankintojen kautta. Valtiohallinnolle kilpailutettua yhteishankinnan (esim. Hansel) sopimusta on käy-tettävä aina, ellei perustelluista syistä päädytä muuhun ratkaisuun. Poikkeamis-perusteet on kirjattava hankintapäätöksen perusteluihin.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Teollisella yhteistyöllä (Industrial Participation, IP) pyritään ensisijaisesti tur-vaamaan hankittavan materiaalin ylläpito- ja yhteensovittamisosaaminen, kotimaisen teollisuuden osallistuminen hankintoihin sekä uuden teknologian saanti teollisuus- ja tutkimusyhteisön käyttöön.

Hankintojen teollista yhteistyötä ja velvoitteiden hyödyntämistä tulee koor-dinoida mahdollisimman suuren hyödyn saamiseksi puolustusvoimille sekä kotimaiselle puolustus- ja turvallisuusteollisuudelle.

a)

b)


Liit

e 1

22

Ympä ristönäkökohdat huomioidaan mahdollisimman hyvin. Hankittavalle tuot-teelle asetetaan mahdollisuuksien mukaan ympäristökriteeri ja tärkeimmiltä puo-lustusmateriaalia tuottavilta toimittajilta edellytetään ympäristöjärjestelmää, joka täyttää ISO 14001 vaatimukset.

Tarjouspyynnöt ja puolustusmateriaalihankinnat on kohdistettava ensisijaisesti EU-maihin tai muihin pohjoismaihin. Eurooppalaiset ja kansainväliset yhteistyö-mahdollisuudet tulee selvittää hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja aina ennen uuden hankinnan käynnistämistä huomioiden elinkaaren hallinta ja huolto-varmuus. Ulkomaalaista puolustusmateriaalia hankittaessa on luotava elinjakson mittainen yhteistyö muiden samaa materiaalia käyttävien maiden kanssa.

Materiaalin yhteensopivuuteen pyritään kansallisesti ja kansainvälisesti. Eri puo-lustushaarojen, aselajien ja joukkojen käytössä olevan materiaalin tulee olla mahdollisimman yhtenevää ja materiaalihankinnoissa tulee pyrkiä Nato –yhteen-sopivuuteen. Kansallisista erityisvaatimuksista on tarvittaessa tingittävä yhteen-sopivuuden saavuttamiseksi.

Hankinnoissa sekä tutkimus-, kehittämis- ja testaustoiminnassa on hyödynnet-tävä muiden maiden vaatimuksia ja testejä sekä niiden tuloksia. Nato -stan-dardit täyttävä ja muussa tunnetussa käyttäjämaassa vaatimukset täyttävänä hyväksytty materiaali on pääsääntöisesti hyväksyttävä sotavarusteeksi myös Suomessa toistamatta jo muualla tehtyjä testejä ja kokeita. Samoin materiaalin vastaanotossa on sovittava käytettäväksi ko. maan vastaanottovaatimuksia ja laadunvarmistuselinten palveluita. Suorituskyvyn ja laadun varmistaminen toteu-tetaan pääsääntöisesti vain pistokokein.

7.

8.

9.

10.


Liit

e 2

23

LIITE 2

LAATUSTRATEGIA

1 Tavoite

Laatustrategian avulla varmistetaan, että hankittavat tuotteet vastaavat vaatimuksia

ja laadunhallintajärjestelmät täyttävät kansainväliset vaatimukset. Lisäksi strategialla

pyritään saavuttamaan säästöjä, huomioimaan hankintojen ympäristönäkökulmat sekä

luomaan todelliset edellytykset maiden väliselle yhteistyölle kaikissa valmiustiloissa.

2 Keinot

Puolustusvoimien materiaalihankkeissa noudatetaan vaatimusohjatun toimintamallin

periaatteita, eli materiaalihankkeiden suunnittelu käynnistetään suorituskykyvaatimus-

ten perusteella ja niistä johdetaan materiaalille asetettavat vaatimukset. Näin varmis-

tetaan että puolustusvoimille hankittavat tuotteet vastaavat puolustusselonteossa ja

PTS-työssä asetettuja tavoitteita.

Sen varmistamiseksi, että hankittavat tuotteet vastaavat vaatimuksia, noudatetaan

seuraavia, kohdissa 2.1 – 2.3 mainittuja laadunhallintaan liittyviä menettelyjä:

2.1 Vaatimukset toimittajille

Puolustusmateriaalia koskeviin tarjouspyyntöihin ja hankintasopimuksiin sisälly-tetään sopimusvaatimukseksi asiaankuuluva AQAP-julkaisu. Tärkeimmiltä puolustusmateriaalia tuottavilta toimittajilta vaaditaan ainakin puo-lustustarviketuotannon osalta ISO 9001- ja AQAP-vaatimukset täyttävä laadun-hallintajärjestelmä, jonka hyväksytty organisaatio on sertifi oinut.Muiden toimittajien osalta vaaditaan hanke- tai hankintakokonaisuuskohtainen laatusuunnitelma, joka on AQAP 2105 mukainen.Tärkeimmiltä puolustusmateriaalia tuottavilta toimittajilta edellytetään ympäris-töjärjestelmää, joka täyttää ISO 14001 vaatimukset. Tärkeimmän materiaalin toimittajilta edellytetään voimassa olevaa turvallisuus-sopimusta.

Näitä menettelyjä sovelletaan kotimaisiin ja ulkomaisiin toimittajiin materiaalin elinjak-

son eri vaiheissa.

•

•

•

•

•


Liit

e 2

24

2.2 Vaatimukset materiaalihankkeille

Materiaalihankkeisiin osallistuvan henkilöstön on tunnettava laadunvarmistuksen pe-

riaatteet ja käytännöt.

Koska kansallinen ja kansainvälinen yhteistoimintakyky on ehdoton edellytys us-

kottavalla puolustuskyvylle, tulee hankehenkilöstön tuntea ja käyttää kansainvälisiä

standardeja suunnitelmallisesti.

Puolustusvoimien varikoilta, korjaamoilta ja laitoksilta vaaditaan ISO 9001 -

vaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä ja ISO 14001 –vaatimukset täyttä-

vä ympäristöjärjestelmä. Lisäksi puolustushaarojen materiaalilaitoksilta vaaditaan

AQAP-vaatimukset täyttävä laadunhallintajärjestelmä. Näiden järjestelmien sertifi -

oinnista vastaa puolustusvoimat.

Kaikissa kehittämisohjelmien mukaisissa materiaalihankkeissa noudatetaan hanke-

auditointimenettelyä. Auditoinnilla varmistutaan hankittavan tuotteen laadunhallinta-

järjestelmästä sekä kehitetään henkilöstön osaamista.

2.3 Laadunvarmistusmenettelyt

Nato-standardit täyttävä ja muussa tunnetussa käyttäjämaassa vaatimukset täyttä-

vänä hyväksytty materiaali on pääsääntöisesti hyväksyttävä sotavarusteeksi myös

Suomessa toistamatta jo muualla tehtyjä testejä ja kokeita. Materiaalin vastaan-

otossa on sovittava käytettäväksi ko. maan vastaanottovaatimuksia ja laadunvar-

mistuselinten palveluita.

Hankinnan toteuttamisessa käytetään Naton laadunvarmistusmenettelyä GQA (Go-

vernment Quality Assurance), joka on kuvattu AQAP (Allied Quality Assurance Publica-

tion) -julkaisuissa. Asianmukaisen AQAP-julkaisun sisällyttäminen sopimusvaatimuk-

seksi mahdollistaa laadunvarmistusmenettelyn toteuttamisen (vrt. kohta 2.1).

Ulkomailta hankittaessa ministeriöiden solmimien kahdenvälisten laadunvarmis-

tussopimusten perusteella valtuutetaan myyjämaan viranomaiset tekemään laadun-

varmistusmenettelyt. Sopimukset ovat voimassa sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Laadunvarmistusmenettelyillä varmistutaan tuotteiden välittömästä käyttöönotosta,

säästetään puolustusvoimien resursseja ja voidaan paremmin varmistua hankittavan

materiaalin vaatimustenmukaisuudesta.

Laadunvarmistussopimukset edellyttävät myös Suomen puolustusvoimilta vas-

tavuoroista laadunvarmistustyötä silloin, kun tuotteita toimitetaan Suomesta muille

puolustusvoimille. Puolustusvoimien on varattava riittävät resurssit tämän toiminnan

mahdollistamiseksi.


Liit

e 3

25

LIITE 3

TUTKIMUS- JA TEKNOLOGIASTRATEGIA

1 Strategian tavoite

Puolustushallinnon tutkimus- ja teknologiatoiminnalla palvellaan suorituskyvyn kehit-

tämishankkeita ja erityisesti järjestelmien ja joukkojen varustuksen hankintoja, ajan-

mukaistamista ja ylläpitoa. Tutkimus- ja teknologiastrategian tavoitteena on saavuttaa

mahdollisimman hyvä tulos käytettävillä olevilla resursseilla.

Puolustusvoimien yleiset tutkimuksen ja kehittämisen periaatteet esitetään puo-

lustushallinnon tutkimus- ja kehittämisstrategiassa 2025.

2 Toimijat

Puolustusministeriö ohjaa hallinnonalan teknistä tutkimus- ja teknologiatoimintaa ja

vastaa kansainvälisten tutkimussopimusten solmimisesta.

Pääesikunta johtaa puolustusvoimien materiaaliseen valmiuteen liittyvää suunnit-

telu- ja kehitystyötä, tutkimus- ja teknologiatoimintaa, puolustusmateriaalihankkeiden

toteutusta, hankintatoimintaa ja tutkimus- ja teknologiatoiminnan kansainvälistä yh-

teistyötä asetettujen linjausten ja tavoitteiden mukaisesti.

Tutkimus- ja teknologiastrategiaa toteuttavat teknologianeuvosto ja TTK -koordi-

naatioryhmä (Tekninen Tutkimus- ja tuotekehitys) sekä näiden ympärille muodostu-

neet asiantuntijaverkostot.

Pitkäjänteisen kehittämisen tukena olevassa teknologianeuvostossa tutkimus ja

teollisuus pidetään tietoisena suunnitellusta tutkimuksen, tuotekehityksen ja materi-

aalihankintojen muodostamasta loogisesta ketjusta.

Pääesikunnan operatiivinen johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa T&K-kokoonpa-

nossa ja johtaa puolustusvoimien teknillistä tutkimusta ja kehittämistä.

Puolustusvoimien voimavarojen rakentamista tukevaa teknologista kehittämistä teh-

dään puolustushallinnon tutkimusorganisaatioiden lisäksi teollisuudessa ja tutkimus-

yhteisössä. Tunnustettu osaaminen avaa kotimaisille toimijoille mahdollisuuden olla

mukana kansainvälisissä hankkeissa. Euroopan puolustusviraston yhteistyö on Suomen

ensisijainen tutkimus- ja teknologia-alan kansainvälinen yhteistyökanava. Tutkimus tuo

suomalaiseen puolustukseen yhteistoimintakykyä ja yhteensopivuutta eurooppalaisten

toimijoiden kanssa sekä muodostaa perustan aidolle verkottumiselle.


Liit

e 3

26

3 Keinot strategian toteuttamisessa

Hankkeiden käynnistymistä, toteutusta ja elinjakson aikaista toimintaa tuetaan pitkä-

jänteisillä tutkimus- ja tuotekehitysohjelmilla. Puolustusvoimien oman teknisen tut-

kimuksen ja kehit tämisen tutkimusohjelmat keskittyvät maanpuolustuksen kannalta

tärkeisiin alueisiin, joita ei tutkita muualla kotimaisessa tiedeyhteisössä. Painopiste

tutkimustoiminnassa kohdistetaan kriittisiin teknologioihin ja aloihin, joiden uskotaan

parhaiten tuottavan puolustuksemme tarvitsemaa osaamista ja parantavan puolustus-

teollisuuden kilpailukykyä.

Tutkimustoiminnassa pyritään ylläpitämään ja kehittämään yhteistyöverkkoja, jois-

sa yhteiset projektit ja tutkimusten osto pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti muo-

dostavat toiminnan perustan. Teknisen tutkimuksen tulee kyetä vastaamaan nopeasti

muuttuvien tilanteiden aiheuttamiin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustieto on jaettava

laajasti tarvitsijoiden käyttöön siviili- ja sotilasorganisaatioihin.

Tutkimus- ja teknologiastrategian mukaisten resurssien suuntaamisen kannalta on

oleellista selvittää ne alueet, joilla osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Tämä tieto

hankitaan perehtymällä puolustusjärjestelmän tavoitetilakuvauksiin sekä teknologisiin

toteuttamisvaihtoehtoihin.

3.1 Kansainvälinen toiminta ja yhteistyö

Kansainvälinen tutkimus- ja teknologiayhteistyö tukee alan kansallista toimintaa, luo

kustannustehokkuutta ja mahdollisuuksia suomalaiselle tutkimukselle sekä puolustus-

ja turvallisuusteollisuudelle.

Eurooppalaisen tutkimuksen ja teknologian kehitystä tuetaan osallistumalla aktii-

visesti tutkimuksen ja teknologian eurooppalaiseen strategiatyöhön ja yhteisiin tut-

kimushankkeisiin erityisesti Euroopan puolustusvirastossa. Täysivaltainen osallistu-

minen eurooppalaiseen yhteistyöhön voi edellyttää myös osallistumista yhteistyön

rahoitukseen ja osallistumiskohteita on siten priorisoitava.

Kansalliset tutkimus- ja teknologiahankkeet tulee yhdistää Euroopan puolustusvi-

raston tai muun tahon kautta tapahtuvaan eurooppalaiseen kahden- tai monenväli-

seen tutkimus- ja teknologiayhteistyöhön aina kun se on mahdollista. Samalla lisätään

kotimaisen teollisuuden mahdollisuuksia yhteistyöhön ja verkottumiseen. Pienten ja

keskisuurten yritysten mukaantuloa yhteistyöhön tulee aktivoida.


Liit

e 4

27

LIITE 4

PUOLUSTUSMATERIAALIALAN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

1 Kansainvälisen yhteistyön toimijat

Eurooppalainen puolustusmateriaalialan kehitys vaikuttaa yhä enemmän myös Suo-

men materiaalipolitiikkaan ja puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen. Markkinoiden

kehittäminen ja kansainvälisen materiaaliyhteistyön tiivistäminen on etujemme mu-

kaista. Ensisijainen puolustusmateriaalialan eurooppalainen yhteistyöfoorumi on Eu-

roopan puolustusvirasto (EDA) ja siihen liitännäinen yhteistyö.

Merkittäviä yhteistyötahoja ovat myös:pohjoismaisen puitesopimuksen kattama puolustusmateriaaliyhteistyö NORDAC, (Nordic Armaments Co-operation)monenvälinen Naton Materiaalihuoltoviraston NAMSA:n tarkkailija-asemaan pe-rustuva yhteistyö, Naton räjähdeturvallisuusorganisaation MSIAC:n jäsenyyteen perustuva monen-välinen yhteistyö Naton rauhankumppanuusohjelmaan sisältyvä monenvälinen yhteistyöOCCAR7 ja vastaavat monenväliset yhteistyöverkostot

Lisäksi yhteistyötä tehdään eri maiden kanssa kahdenvälisesti.

2 Materiaalialan kansainvälisen yhteistyön tavoitteet

Kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö tukee materiaalipolitiikan tavoitteita. Yh-

teistyöllä luodaan edellytyksiä sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiselle ja talou-

dellisille materiaalihankkeille sekä edistetään puolustusvoimien kykyä osallistua kan-

sainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

7 Organisaation Conjointe des Matieres des Armement.

•

•

•

••

Kansainvälinen puolustusmateriaaliyhteistyö tavoitteena on luoda edellytykset

sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamiselle ja taloudellisille materiaalihank-

keille sekä edistää puolustusvoimien kykyä osallistua kansainvälisiin kriisinhal-

lintaoperaatioihin.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään kaikilla materiaalialan eri osa-alueilla. Puolus-

tushallinnon materiaalipoliittisen strategian alastrategioissa on tarkemmin selvi-

tetty ko. toimialan kansainvälisen yhteistyön tavoitteita.

Tässä asiakirjassa esitellään tarkemmin materiaalialan kansainvälisen yhteistyön

eri foorumit sekä niiden tarjoamat mahdollisuudet.


Liit

e 4

28

2.1 Tavoitteet ja toiminta eri foorumeilla

Kahdenvälisen yhteistyön tavoitteena on yhteistyö tutkimuksessa, kehittämistyössä,

tuotannossa, huollossa, ylläpidossa ja hankinnoissa. Yhteistyöhankkeissa erityisesti

EU- ja Pohjoismaat ovat tärkeitä.

Keinoina ovat mm. kahdenväliset laadunvarmistussopimukset ja vastaanottotestit,

joiden avulla varmistutaan tuotteiden välittömästä käyttöönotosta, säästetään puo-

lustusvoimien resursseja ja voidaan paremmin varmistua hankittavan materiaalin vaa-

timustenmukaisuudesta.

Yhteisten tehokkaiden kansainvälisten korjaus- ja huoltojärjestelyjen sekä varaosapoo-

lien avulla vähennetään teknologisesti kehittyneiden järjestelmien ylläpitokustannuksia.

Euroopan puolustusviraston EDA8 yhteistyöllä kehitetään yhdessä voimavaroja

sekä luodaan edellytyksiä vaatimusten ja aikataulujen harmonisoinnille ja kustannuk-

sia säästäville materiaalihankinnoille. Toimintamuotoja ovat mm. yhteishankkeet, tut-

kimus- ja kehittämisyhteistyö sekä puolustusmateriaalin markkinoiden kehittäminen.

Suomi osallistuu aktiivisesti viraston toimintaan ja sen kehittämiseen.

Osallistuminen Euroopan puolustusviraston toimintaan avaa alan kotimaassa toi-

mivalle teollisuudelle ja tutkimukselle eurooppalaiset markkinat, antaa mahdollisuuk-

sia eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä liittää alan kotimaiset osaajat osaksi Euroopan

puolustusteollista pohjaa.

NORDAC yhteistyöllä pyritään saavuttamaan taloudellisia ja teknisiä ja/tai teollisia

hyötyjä. Toimintamuotoja ovat materiaalin kehitysvaihetta koskeva tiedonvaihto sekä

yhteistyö hankinnoissa, vastaanotossa ja elinkaaren aikaisessa huollossa ja ylläpidossa.

Nato PfP yhteistyön tavoitteena on järjestelmien ja toimintatapojen kehittäminen

Nato -yhteensopiviksi osana PAR-prosessia.

Alatavoitteina ovat: tiedonsaanti eri työryhmien toiminta-alueilla (operatiivinen käyttö ja standardit STANAG ja AP)vaikuttaminen standardien sisältöön niiden luontivaiheessa ja vaikuttaminen jär-jestelmien vaatimusmäärittelyyn siten, että kansalliset näkökannat ja kokemuk-set tulevat otetuiksi huomioon jo yhteisiä perusteita määriteltäessäNaton toimintatapojen omaksuminenhankkia teknilliset ja taktiset perusteet järjestelmien hankintamäärittelyä vartenluoda edellytyksiä alan kansainväliselle yhteistyölle

NATO MAINTENANCE AND SUPPLY AGENCY (NAMSA) yhteistyön tavoitteina ovat

edulliset materiaalihankinnat ja huoltovarmuuden lisääminen. NAMSA:n käyttö tarjoaa

rinnakkaisen varmentavan materiaalihankintakanavan huollon ja ylläpidon käyttöön.

8 EDAn tavoitteena on Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) vahvistaminen, neu-

voston ja jäsenvaltioiden tukeminen sotilaallisten voimavarojen kehittämisessä vaarantamat-

ta nykyisiä poliittis-sotilaallisia rakenteita (PSC, EUMC, EUMS).

•

•

•••


Liit

e 4

29

NAMSA edustaa suurta ostajakuntaa, joten sille myönnetyt toimitusehdot voivat

olla huomattavasti edullisemmat kuin yksittäiselle pientilaajalle. NAMSA voi myös mah-

dollistaa pääsyn usean maan yhteisten varaosavarastojen käyttöjärjestelmiin.

Hanke- ja hankintastrategian mukaisesti ns. yhteishankintayksiköitä kuten NAMSA

on käytettävä aina, varaosia ja huoltoa koskevissa hankinnoissa, ellei perustelluista

syistä muuta johdu tai kotimaahan ei ole luotu tarvittavaa huoltokykyä. NAMSA:n käyt-

tö ei kuitenkaan sulje pois muita mahdollisia olemassa olevia kansallisia tai kansain-

välisiä huoltojärjestelyjä.

MUNITIONS SAFETY INFORMATION ANALYSIS CENTER (MSIAC)9 -jäsenyydellä py-

ritään keskuksen tietokannan käyttöön räjähdeturvallisuudessa tavoitteena ennalta-

ehkäistä onnettomuuksia. Jäsenyyden kautta on mahdollista kehittää kansallisia me-

nettelytapoja ja ohjeistusta yhteismitalliseksi kansainvälisiin järjestelmiin. Keskuksen

ylläpitämä tietokanta palvelee kotimaista teollisuutta räjähteiden tuotekehitystyössä

sisältäen tutkimus- ja testausmenettelyt. Puolustusvoimien tulee pitää kansallinen

puolustus- ja turvallisuusteollisuus tietoisena MSIAC:ssä tapahtuvasta työstä.

9 MSIAC on alkujaan perustettu edesauttamaan epäherkkien räjähteiden (Insensitive Munitions

= IM) kehittämistä ja hankintaa.

Puolustusministeriö Puhelin: vaihde (09) 16 001Eteläinen Makasiinikatu 8 Telefaksi: (09) 160 88 244PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi

puolustusministeriön materiaali- poliittinen strategia · 4 puolustusministeriön...

Documents