puun eri osat - tkkpuukemia.tkk.fi/fi/opinnot/kurssit/19-1000/luennot/... · 2008. 1. 29. · mm....

12
Puusta pintaa syvemmältä Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus TKK Puunjalostustekniikka PUU-19.210 Pekka Saranpää 20.1.2005 Puun eri osat • puulla voidaan erottaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti kolme erilaista osaa: – juuristo – runko – sekä oksat ja latvus Pekka Saranpää 20.1.2005 Puun eri osat • puun rungolla on kolme tärkeää tehtävää: – tukirakenne – vedenkuljetus – sekä ravinteiden varasto Pekka Saranpää 20.1.2005 Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta Suurimmissa puissa veden täytyy nousta jopa 100 metrin matka tyveltä latvaan: – paine-ero on suuri tyven ja latvan välillä – puun solukon on oltava kestävä

Upload: others

Post on 15-Feb-2021

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

  • 1

    Puusta pintaa syvemmältä

    Pekka Saranpää

    MetsäntutkimuslaitosVantaan tutkimuskeskus

    TKK Puunjalostustekniikka PUU-19.210Pekka Saranpää 20.1.2005

    Puun eri osat

    • puulla voidaan erottaarakenteellisesti jatoiminnallisesti kolmeerilaista osaa: – juuristo– runko– sekä oksat ja latvus

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Puun eri osat

    • puun rungolla on kolmetärkeää tehtävää:– tukirakenne– vedenkuljetus– sekä ravinteiden varasto

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

    Suurimmissa puissaveden täytyy nousta jopa100 metrin matka tyveltälatvaan:– paine-ero on suuri tyven

    ja latvan välillä– puun solukon on oltava

    kestävä

  • 2

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    läpimitan muutos, mm

    0

    5

    10

    15

    20

    25

    30

    17.5 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.

    Kasvupanta

    Rungon läpimitan muutokset näkyvät erivuorokauden aikoina: runko turpoaa yöllä jakutistuu päivällä

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Millainen on puun rungon solurakenne?

    Pintapuu elimanto kuljettaaja varastoi vettä

    Sydänpuu on täysin kuolluttasolukkoa

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Puussa erotetaan kolme leikkaussuuntaa

    • poikkileikkaus (P)• pinnanmyötäinen (T)• säteensuuntainen (S) leikkaus

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Miten puusolukko muodostuu?

    kuori nila jälsi jakaantuvat solut puutunut solukko

  • 3

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    0

    10

    20

    30

    40

    50

    60

    0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55

    µm

    JUNE JULY AUGUST

    earlywood latewood

    lumen diameter

    double wall thickness

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    ____ 1 mmkuitujen läpimitta putkiloiden läpimittaØ 20-40 µm 30-130 µm 150-350 µm

    Havupuu Lehtipuut: haja- ja kehäputkiloisetkuusi koivu tammi

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Havupuut

    • Suurin osa solukosta on pitkiä kuituja eliputkisoluja

    • Kuusen putkisolujenpituus vaihtelee 1–4 mm

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    kevätpuu kesäpuu

    Havupuut

    • Putkisolujenrakenne on erilainenkevätpuussa jakesäpuussa.

    • Yhdessä nemuodostavatvuosiluston.

  • 4

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Pitkittäissolut: trakeidit eli putkisolut, tracheids

    kevätpuu, kesäpuu; earlywood and latewoodkesäpuussa soluseinän kaksinkertainen paksuuson suurempi kuin soluontelon läpimitta jaettuna

    kahdella (Mork’s definition)⇒ vuosilusto, growth ring, annual ring

    cf. valevuosilustot, false rings, latewood voiaiheutua keväthalloista tai kasvukauden

    aikaisesta kuivuudesta

    Havupuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Trakeidit eli putkisolutläpimitta 25--23 µm tangentin

    suunnassa ja30--21 µm in säteen suunnassa

    Pituus vaihtelee 1--4 mm, kesäpuussa 10 % pidempiä

    Araucaria cunninghamii jopa 11 mm

    Havupuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Kesäpuun selluloosapitoisuus on korkeampi kuin kevätpuussa,

    Kesäpuun tiheys on korkeampi,(810--920 kgm-3) verrattuna kevätpuuhun

    (300--370 kgm-3)

    Havupuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Bordered pitsrengashuokoset

    Kahden putkisolun välilläHuokospari

    Sekundaarisenästä muodostunutrengas peittää huokoskammion

    Keskellä oleva ohut kalvomuodostunut keskilevystä ja

    primaariseinästä

    Havupuut

  • 5

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Bordered pitsrengashuokoset

    Paksuuntunut keskiosa: torusYmpäröivässä margossa on pieniä

    aukkoja,

  • 6

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Ydinsäteet RaysYksiriviset Uniseriate

    Pihkatiehyeelliset Fusiform raysHomosellulaariset: vain tylppysoluja

    Heterosellulaariset, tylppysolujenlisäksi 1--3 riviä putkisoluja reunoilla

    Hammaspaksunnoksia putkisolujenseinissä: mänty

    Ristikentän huokoset

    Ydinsäteet

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Ristikentän huokoset

    Cross-field pits

    Hammas-paksunnokset

    putkisolunseinämissä

    Yksirivinen japihkatiehyeellinen

    ydinsädePutkisoluja ylä- ja

    alaosassa

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Lehtipuut

    Putkilon soluja japuusyitä pituus 0,8-1,0

    mm

    Vuosilustossavoidaan erottaasuuriläpimittaisia

    putkiloita, jotka ovatsolusulautumia.

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Aukkolevyt Perforation platesYksiaukkoiset Simple perforations

    mm. haapa, pajutPorrasmaiset, tikapuumaiset

    Scalariform perforationsBetula pendula rauduskoivulla 14

    pienaaBetula pubescens hieskoivulla 21

    pienaa

    Lehtipuut

  • 7

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Aukkolevyt Perforation platesYksiaukkoiset Tikapuumaiset; reiälliset

    Simple perforations Scalariform perforations

    Lehtipuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Neljä pääsolutyyppiä: putkilot, putkisolut, puusyyt jatylppysolut

    Putkisolut, trakeidit eivät yleisiäPuusyyt, paksu, voimakkaasti puutunut soluseinä,lisäävät puun lujuuttaPienet, rakomaiset huokoset

    Lehtipuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Kehäputkiloinenputkiloita ja puusyitä0,1--0,4 mm (2 m)

    Hajaputkiloiset Diffuse porousKehäputkiloiset Ring porous

    Suuret kevätpuuputkilot (tammiQuercus, jalava Ulmus, saarni

    Fraxinus)Pienet kesäpuun putkilot

    PitkittäistylppyVarastosolukkoa (tärkkelys,

    rasvat)

    Lehtipuut

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Esimerkki puu rakenteen monimuotoisuudesta

  • 8

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    TectonagrandisTeakinitial

    boundary parenchyma

    Chlorophoraexcelsa

    Irokoparatracheal

    aliform confluent

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Vertikaalisysteemi

    Vain tylppysolukkoaYksi-, kaksi- ja moniriviset y.s.

    Homogeeniset tai heterogeenisety.s.: reunoilla joko vaaka- ja/tai

    pystysoluja

    Ydinsäteet

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Ydinsäteiden koko vaihtelevaTammella suuria, jopa yli 30 solua

    leveitäHaavalla yksisoluisia

    Tilavuudesta suurempi osuus kuinhavupuilla koivulla 10--15 %

    Ydinsäteet

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    ONKO PUUN RAKENNE JA KEMIALLINEN KOOSTUMUS

    SAMANLAINEN RUNGON ERI OSISSA?

    EI!

  • 9

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    NuorpuuNuorpuu-- elieli ydinpuuydinpuu

    CorewoodCorewood, juvenile wood, juvenile wood

    HeartwoodHeartwood

    SydSydäänpuunpuu SapwoodSapwood

    PintapuuPintapuu

    KuusiKuusi, Norway spruce, Norway spruce

    < 10 < 10 lustoalustoa

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

    •Vuosiluston sisäinen vaihtelu: kevät-kesäpuu

    •Kasvupaikkojen välinen vaihtelu: ravinteisuus

    •Runkojen välinen vaihtelu: perinnöllinen vaihtelu, kilpailu

    •Rungon sisäinen vaihtelu: nuorpuu, sydän-pintapuu

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Ydinpuu Kevätpuu

    kesäpuuLyly __________________

    0,1 mmPekka Saranpää 20.1.2005

    Tracheid length of Norway spruce

    1 m

    4 m8 m

    R2 = 0,93

    R2 = 0,95

    R2 = 0,96

    0.5

    1.0

    1.5

    2.0

    2.5

    3.0

    3.5

    4.0

    4.5

    0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140

    Etäisyys ytimestä, mm

    mm

    Log. (1 m)

    Log. (4 m)

    Log. (8 m)

    Log. (12 m)

    KuusenKuusen putkisolujenputkisolujen pituudenpituuden kasvukasvu ytimestytimestää pintaanpintaan

  • 10

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Vaikuttaako kasvunopeus puunrakenteeseen ja kuitujen

    ominaisuuksiin?

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Growth ring widthFlakaliden experiment

    lannoitus

    control

    0,0

    1,0

    2,0

    3,0

    4,0

    0 5 10 15 20 25Ring no. from the pith

    Kasvunopeuden vaikutus: lustonleveys

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Kuusikuidun pituus

    0,5

    1,0

    1,5

    2,0

    2,5

    3,0

    3,5

    0 20 40 60 80Ydin Kuori

    Etäisyys ytimestä, mm

    mm

    hitaasti kasvanut

    lannoitettu

    • Kuidun pituus kasvaavoimakkaasti puun iänmyötä, ts. lyhyimmätkuidut ovat puunytimessä

    • Voimakas lannoituslisää kuusen kasvua jalyhentää kuituja

    Kasvunopeus vaikutus puun rakenteeseen

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Kasvunopeuden lisäys vaikuttaa myöskuituseinämän paksuuteen

    hitaasti kasvanut

    Poikkileikkaus nähtynä mikroskoopissa

    lannoitettu

  • 11

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Voidaanko puulaji tunnistaa rakenteen avulla?

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Albergan kartanonkunnostus aloitettiin v.

    1992

    • Rakennutti konsuli FeodorKiseleff vuonna 1874

    • Seinien laudoitus peräisin Havannasta tuoduistaraakasokerin kuljetuslaatikoista

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Molemmin puolinrapattu piirurunko

    Laudat hyvin leveitä, jopa 60 cm, punertavia.Mahonkia?

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    • Puuaine on väriltäänkellertävän ruskeaa, javuosilustot erottuvatselvästi

    • Vaihettuminenkevätpuustakesäpuuksi on asteittainen

    Kyseessä on havupuu!

    Laudan pintahionnanjälkeen

  • 12

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Vertailun kohteenametsämänty

    Säteen suuntainenleike, jossa näkyymikroskoopissahuokosten rakennesolujen välillä

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Tuntomerkit syötettiinpuulajitunnistusohjelmaan, joka antoi kolmevaihtoehtoa:

    – Pinus strobus– Pinus monticola– Pinus lambertiana

    Todennäköisin strobus-mänty eli Pinus strobus

    Pekka Saranpää 20.1.2005

    Valokuvat © Metla/Pekka Saranpää© Metla/Erkki Oksanen