1

QGIS Desktop 2.8.1 – ohje

Juha Härkönen

791637S

GIS-erikoistumisjakso

Maantieteen laitos

Oulun yliopisto

17.4.2015

2

Sisältö

1. Johdanto ohjelmiston käyttöön .................................................................................................................. 4

1.1. Käyttöliittymä ....................................................................................................................................... 4

1.2. Aineiston avaaminen ............................................................................................................................ 4

1.2.1. Vektoritason lisääminen .................................................................................................................. 5

1.2.2. Rasteritason lisääminen .................................................................................................................. 6

2. Koordinaattijärjestelmät ............................................................................................................................ 7

2.1. Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen ....................................................................................... 7

2.2. Koordinaatiston muunnos ................................................................................................................... 8

3. Karttaesityksen luominen ........................................................................................................................... 9

3.1. Väri- ja symbolimääritykset ................................................................................................................ 9

3.2. Tulosteen muodostus .......................................................................................................................... 10

3.3. Selite ..................................................................................................................................................... 11

3.4. Mittakaava .......................................................................................................................................... 12

3.5. Pohjoisnuoli ......................................................................................................................................... 12

3.6. Tekstielementit .................................................................................................................................... 13

3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan .............................................................................. 15

3.8. Objektien poistaminen kartalta ........................................................................................................ 15

3.9. Valmis karttaesitys ............................................................................................................................. 15

3.10. Työtiedostoksi tallentaminen ........................................................................................................... 15

3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen ........................................................................................................ 15

3.12. Karttaesityksen tulostaminen .......................................................................................................... 16

4. Teemakartat ............................................................................................................................................... 16

4.1. Kvalitatiivinen teemakartta ............................................................................................................... 16

4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta ................................................................ 19

4.3. Kvantitatiivinen teemakartta – Symboliteemakartta ...................................................................... 21

4.4. Excel-aineiston avaaminen................................................................................................................. 24

4.4.1. CVS – tiedoston luominen .............................................................................................................. 24

4.4.2. Ohjaustiedoston luominen ............................................................................................................. 25

4.4.3. Taulukon avaaminen...................................................................................................................... 25

5. Tietokantakyselyt ...................................................................................................................................... 27

5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt ................................................................................................ 27

5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt ......................................................................................... 29

3

5.3. Spatiaaliset kyselyt ............................................................................................................................. 30

6. Georeferointi .............................................................................................................................................. 32

7. Lähteet ........................................................................................................................................................ 36

4

1. Johdanto ohjelmiston käyttöön

Tämä moniste käsittelee QGIS Desktop 2.8.1. - sovellusta. QGIS on ilmainen avoimen lähdekoo-

din paikkatietojärjestelmäsovellus, joka tukee vektori, rasteri ja tietokantaformaatteja. Sovelluksen

saa ladattua QGIS:in kotisivuilta (www.qgis.org). Monisteessa käytetyt aineistot ja esimerkit ovat

suurilta osin Antikaisen ja Kortsalon (2012) tekemästä Johdatus ArcGIS 10 – ohjelmiston käyttöön

opetusmonisteesta. Kyseinen opetusmoniste on myös käytössä GIS – perusteet ja kartografia kurs-

silla. Tämä mahdollistaa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella käytetyn ArcGIS – ohjelmiston ja

QGIS – ohjelmiston keskinäisen vertailun.

1.1. Käyttöliittymä

Avaa QGIS Desktop 2.8.1, jolloin ohjelman käyttöliittymä avautuu. Graafinen käyttöliittymä koos-

tuu perusvalikosta, työkaluvalikosta, selaimesta, tasoista ja karttanäkymästä (kuva 1).

Kuva 1. Käyttöliittymän keskeiset osat.

1.2. Aineiston avaaminen

Aineistojen avaaminen onnistuu usealla eri tavalla ja esimerkkeinä avataan vektoriaineistoa sekä

rasteriaineistoa. Ensimmäinen keino lisätä aineistoa on, valita QGIS:in työpöydän vasemman reu-

nan valikosta pikanäppäimen avulla minkä tyyppistä aineistoa haluaa avata. Toinen keino aineiston

avaamiseen on avata perusvalikosta Tasot Lisää taso. Tämän valikon alta löytyy listattuna mah-

dolliset lisättävät aineistotyypit (kuva 2). Kolmas vaihtoehto on käyttää näppäinyhdistelmiä, jotka

ovat vektoriaineistolle Ctrl+Shift+V ja rasteriaineistolle Ctrl+Shift+R (QGIS User Guide, Release

2.6).

5

Kuva 2. Aineiston lisäämisvaihtoehdot 1 ja 2.

1.2.1. Vektoritason lisääminen

Lisää vektoritaso – valinta avaa ikkunan, josta tulee valita vektoritason lähdetyyppi, joka tässä

tapauksessa on Tiedosto. Koodaus – valikon System toimii tavanomaisessa tiedoston lisäämisessä

hyvin. Lähde – valikon tietoaineisto kohtaan valitaan Selaa – painikkeen avulla tiedosto, joka halu-

taan lisätä karttatasolle. Tiedosto-

tyypiksi on muistettava vaihtaa

ESRI shapefiles. Open – painik-

keen avulla haluttu tiedosto avau-

tuu karttanäkymään (kuva 3).

.

6

1.2.2. Rasteritason lisääminen

Lisää rasteritaso – valinta aukaisee Avaa GDAL tuettu rasteri tietolähde - ikkunan (kuva 4).

QGIS ehdottaa tiedostotyypiksi GeoTIFF muotoisia tiedostoja, jonka tyyppinen esimerkiksi Corine

– maankäyttöaineisto on. Taso lisätään Avaa – painikkeen avulla.

Kuva 4. Rasteritason lisääminen.

Ohjekirjan keinojen lisäksi aineistoa voi

lisätä myös neljännellä tavalla. Edellä mai-

nitsemani aineiston avaamiskeinot ovat siinä

mielessä ongelmallisia, että käyttäjän tulee

tietää, mikä on aineiston tiedostotyyppi.

Neljäs keino aineiston lisäämiseen on valita

Selain – ikkunasta kansio tietokoneelta,

johon on käytettävän aineiston tallentanut.

Kuva 3. Vektoritason lisääminen.

7

Tällä menetelmällä pystyy lisäämään niin vektori- kuin rasteritasoja (kuva 5).

Lisätyt tasot näkyvät QGIS:in vasemman laidan Tasot – listassa. Ylimpänä listassa oleva taso on

karttanäkymässä päällimmäisenä ja uusi aineisto lisätään aina listan kärkeen. Aineistojen järjestystä

voi muuttaa tarttumalla aineiston nimeen ja siirtämällä sitä ylös tai alas listassa. Klikkaamalla ai-

neiston nimeä hiiren oikealla painikkeella voi esimerkiksi tarkastella aineiston attribuuttitaulukkoa,

muokata aineiston ominaisuuksia tai poistaa aineisto listalta (QGIS User Guide, Release 2.6).

2. Koordinaattijärjestelmät

QGIS tunnistaa noin 2700 erityyppistä koordinaattijärjestelmää ja se käyttää sekä maantieteellisiä

että projisoituja koordinaattijärjestelmiä (QGIS User Guide, Release 2.6: 55). Antikainen ja Kortsa-

lo (2012: 21) toteavat ArcGIS 10 - opetusmonisteessaan, että projisoituja koordinaattijärjestelmiä

tarvitaan, kun paikkatieto halutaan esittää kaksiulotteisella tasolla. Kaikki projisoidut koordinaatti-

järjestelmät perustuvat kuitenkin maantieteelliseen koordinaattijärjestelmään, joka sisältää mate-

maattiset määrittelyt maapallon muodosta.

QGIS 2.8.1. sisältää yleisimmät maailmalla ja Suomessa käytetyt koordinaattijärjestelmät.

Maantieteellisten koordinaattijärjestelmien puolelta löytyvät vanhemmat KKJ - yhtenäiskoordinaa-

tistot sekä esimerkiksi WGS-84 järjestelmän koordinaatistot. Projisoitujen koordinaattijärjestelmien

joukosta löytyvät niin KKJ - yhtenäiskoordinaatistot kuin uudemmat EUREF FIN – koordinaatistot

(QGIS User Guide, Release 2.6: 55).

2.1. Koordinaatistojärjestelmän

tunnistaminen

Lisätyn aineiston koordinaattijärjes-

telmän tarkistaminen onnistuu pai-

namalla hiiren oikeaa näppäintä ai-

neiston nimen päällä ja valitsemalla

Ominaisuudet. (kuva 6). Avautu-

vasta valikosta valitaan vasemmasta

reunasta Yleiset, josta löytyy Koor-

dinaattijärjestelmä – otsikon alta

Kuva 5. Aineiston lisääminen Selain - valikon kautta.

Kuva 6. Lisätyn tason ominaisuudet

8

tieto kyseisen tason koordinaattijärjestelmästä (kuva 7).

Kuva 7. Koordinaattijärjestelmän tarkastaminen Tason ominaisuudet – valikosta.

2.2. Koordinaatiston muunnos

QGIS tukee vektori- ja rasteriaineiston koordinaatiston uudelleenmäärittämistä, mutta tämä työkalu

ei ole aktiivinen oletuksena. Mikäli aineistolle ei ole valmiiksi määritetty koordinaatistojärjestel-

mää, niin QGIS asettaa sen automaattisesti WGS 84 – koordinaatistoon.

Jos koordinaatistoa halutaan muuttaa, tulee aktivoida Aseta ”lennossa” CRS muunnokselle.

Aktivointi tapahtuu valitsemalla QGIS:in ylimmältä valikkoriviltä Projekti Projektin asetuk-

set. Avautuvasta valikosta valitaan CRS - välilehti, jonka yläreunasta löytyy aktivointipainike (ku-

va 8). CRS - välilehdeltä voi valita haluamansa koordinaattijärjestelmän ja OK – painiketta paina-

malla kyseinen järjestelmä tulee käyttöön.

9

Kuva 8. Koordinaattijärjestelmän muuttaminen.

3. Karttaesityksen luominen

Seuraavissa kappaleissa käydään läpi karttaesityksen luominen esimerkkien avulla. Aineistona käy-

tetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen GIS-perusteet ja kartografia – kurssilla käytettyjä

aineistoja, joita Antikainen ja Kortsalo (2012) ovat myös käyttäneet opetusmonisteessaan. Myös

esimerkit perustuvat pääosin edellä mainittuun opetusmonisteeseen. Ohjelmistojen eroista johtuen

olen kuitenkin käyttänyt ohjeina myös QGIS – käyttöopasta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015)

ja Gispo Oy:n (2013) ohjeita teemakartan tekoon.

3.1. Väri- ja symbolimääritykset

Lisätään tasot suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp ja asutuskeskukset.shp.

QGIS asettaa karttatasoihin värit sattumanvaraisesti, joten värien ja karttasymbolien määrittäminen

onkin karttaesityksen lopputuloksen kannalta tärkeää. Värien ja symbolien muokkaaminen onnistuu

vektorin tyypistä riippumatta samalla tavalla:

1. Kaksoisklikkaus tason nimen päällä (suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp tai

asutuskeskukset.shp) avaa Tason ominaisuudet – valikon.

2. Valitse vasemman reunan listasta Tyyli – valikko, joka avaa väri- ja symboliasetukset (kuva 9).

3. Valitse jokaiselle tasolle erikseen sopiva väri ja symboli ja paina OK, niin muutokset tulevat

voimaan karttatasolle.

10

Tason ominaisuudet valikossa voi muokata myös esimerkiksi symbolin ja värin läpinäkyvyyttä,

leveyttä ja rotaatiota.

Kuva 9. Tason ominaisuudet valikon Tyyli - välilehti.

3.2. Tulosteen muodostus

1. Monipuolisemman karttatulosteen voi laatia valitsemalla Projekti Uusi tulosteen muodostus

(kuva 10). Tämän jälkeen valitaan teemakartalle nimi (kuva 11). Näiden asetuksien jälkeen karttatu-

losteen muokkausikkuna aukeaa oletusasetuksilla (Gispo Oy 2013: 16).

Kuva 10. Teemakartan nimeäminen.

Kuva 11. Tulosteen muodostajan avaaminen.

11

2. Tulosteen lisääminen muokkausikkunaan tapahtuu valit-

semalla, joko muokkausikkunan vasemmasta reunasta Li-

sää uusi kartta tai avaamalla muokkausikkunan ylä-

reunasta Asettelu Lisää uusi kartta ja vetämällä kartta

paperille hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen.

3. Riippuen siitä halutaanko tuloste vaaka- vai pystysuun-

nassa, voidaan paperiasetuksia muuttaa valitsemalla Som-

mittelu Suuntautuminen (kuva 12).

4. Kartan lisäämisen jälkeen sitä voi sommitella sopimaan

paperiin käyttämällä muokkausikkunan vasemman reunan

työkaluja, joita ovat siirrä tulosteen muodostajassa ,

zoomaa , valitse/siirrä jäsen ja siirrä jäsensisältöä .

Valitsemalla Nimikkeen ominaisuudet - muokkausikkunan oikealla olevasta valikosta (Sommitte-

lu – valikon vieressä, kuva 12 & 13), kartan mittakaavan voi asettaa myös itse. Tämä voi olla tar-

peellista, mikäli karttaa ei saa sommiteltua paperille riittävän

hyvin edellä mainituilla työkaluilla.

3.3. Selite

1. Selitteen lisääminen onnistuu valitsemalla Asettelu

Lisää selite tai Lisää uusi selite – pikanäppäimellä,

joka löytyy vasemman reunan valikosta. Selite asetetaan

paperille sille sopivalle paikalle, esimerkiksi paperin vasem-

paan reunaan hiiren vasemmalla näppäimellä.

2. Selitteen muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty selite

Jäsenet – listalta. Nimikkeen ominaisuudet – valikosta

voidaan muokata selitteen tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten

fontin kokoa, otsikkoa, selitteen symbolien esitysjärjestystä

tai poistaa turhat jäsenet (kuva 13).

Kuva 12. Sommittelu - valikko.

Kuva 13. Selitteen muokkaus.

12

Kuva 14. Mittakaavan muokkaus.

3.4. Mittakaava

1. Myös mittakaava lisätään valitsemalla, joko Asettelu

Lisää mittakaavajana tai vasemman reunan valikon Lisää

mittakaava - pikanäppäimellä ja asettamalla se hiiren

vasemmalla painikkeella haluamalleen paikalle karttanäky-

mään.

2. Mittakaavan muokkaus onnistuu samalla periaatteella

kuin selitteenkin muokkaus. Eli valitaan mittakaava Jäsenet

– listalta ja Nimikkeen ominaisuudet – valikosta voidaan

muokata mittakaavan ominaisuuksia.

3. Tärkeimmät muokkausvalikot ovat Pääominaisuudet,

joista muokataan mittakaavan tyyliä, Yksiköt, josta valitaan

mittakaavan käyttämä yksikkö ja Segmentit, josta valitaan

kuinka monta segmenttiä mittakaavassa on (kuva 14).

4. Segmentit - valikosta asetetaan vasen0, mi-

käli halutaan, että mittakaavassa ei ole negatiivi-

sia lukuja. Samasta valikosta määritetään myös

segmenttien määrä ja oikea2 – valinta soveltuu

useimpiin karttoihin hyvin. Koko - valikosta

valitaan yhden segmentin pituus. Esimerkiksi 50 000 toimii Suomen kartassa (kuva 15).

5. Muista valikoista voidaan muokata esimerkiksi mit-

takaavan fonttia tai väriä.

6. Mittakaava asetetaan yleensä kartan alareunaan, ja

sen koko tulee säilyttää maltillisena. Eli se ei saa tär-

keydestään huolimatta ”hypätä” liian voimakkaasti esil-

le karttaesityksessä (Antikainen & Kortsalo 2012: 34).

3.5. Pohjoisnuoli

1. Pohjoisnuolen lisääminen tapahtuu vasemman reu-

nan valikon Lisää nuoli – painikkeella tai valitse-

Kuva 15. Mittakaavan segmenttien asettaminen.

13

malla Asettelu Lisää nuoli… ja vetämällä se tulosteenmuodostajan karttanäkymään hiiren va-

senta näppäintä pohjassa pitäen.

2. Nuolen ominaisuuksien muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty nuoli Jäsenet – listalta ja Nimik-

keen ominaisuudet - valikosta löytyvät nuolen muokkaamiseen tarvittavat työkalut (kuva 16).

3. Pohjoisnuolen sijoituspaikka on useimmiten karttaesityksen oikea yläreuna, mikäli siellä on tyh-

jää tilaa. Nuolen on oltava selkeästi erottuva, mutta ei liian suuri, sillä sen ainoa tehtävä on osoittaa

kartan orientaatio ilmansuuntien suhteen (Antikainen &

Kortsalo 2012: 35).

3.6. Tekstielementit

Karttaesitykseen voi lisätä vapaamuotoista tekstiä, kuten asiaankuuluvat copyright-tekstit ja kuvaot-

sikot (Antikainen & Kortsalo 2012: 35).

1. Tekstien lisääminen tapahtuu selitteen, mittakaavan ja pohjoisnuolen tapaan, joko pikanäp-

päimellä tai Asettelu – valikon kautta. Painamalla vasemman reunan pikanäppäintä Lisää uusi

nimiö tai valitsemalla Asettelu Lisää nimiö, voidaan tekstikenttä sijoittaa halutulle paikalle

karttaesityksessä.

2. Teksti kirjoitetaan valitsemalla Jäsenet – listalta lisätty nimiö ja kirjoittamalla Nimikkeen omi-

naisuudet – valikosta löytyvään Pääominaisuudet tilaan esimerkiksi kartan otsikko (kuva 17).

3. Nimikkeen ominaisuudet – valikosta löytyvät myös tekstin ulkoasun muokkausvalikot, joista

voi määrittää esimerkiksi tekstin kirjaisin-

koon ja fontin (kuva 18).

Kuva 16. Pohjoisnuolen muokkaaminen.

14

Kuva 18. Nimikkeen tekstin muuttaminen.

Kuva 17. Nimikkeen fontin muuttaminen.

15

3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan

Karttaesitykseen voi olla joskus tarpeellista lisätä esimerkiksi organisaation logo tai muu kuva. Li-

sääminen tapahtuu valitsemalla Asettelu Lisää kuva tai vasemman reunan Lisää kuva –

pikanäppäimellä ja asettamalla kuva halutulle paikalle karttalehdellä hiiren vasenta nappia pohjassa

pitäen.

3.8. Objektien poistaminen kartalta

Minkä tahansa edellä mainituista objekteista voi poistaa kartalta valitsemalla tulosteen muodostus –

ikkunassa, Jäsenet – listalta poistettava objekti aktiiviseksi. Tämän jälkeen valitaan ikkunan ylä-

reunasta Muokkaa Poista.

3.9. Valmis karttaesitys

Valmis karttaesitys, jossa on kaikki edellisissä kappaleissa mainitut komponentit, voisi näyttää esi-

merkiksi kuvan 19 kaltaiselta.

3.10. Työtiedostoksi tallentaminen

Tehty karttaesitys voidaan tallentaa valitsemalla

muokkausikkunan Tulosteen muodostaja Tal-

lenna projekti.

Aineiston avaaminen tapahtuu QGIS:in oletusikku-

nasta (ei tulosteen muodostus ikkuna) valitsemalla

Projekti Avaa… Tällöin tallennettu projekti

avautuu, mutta tulosteen muodostaja on avattava

vielä erikseen valitsemalla Projekti Tulosteen

muodostus, josta löytyy aikaisemmin tallennettu ja

nimetty tuloste.

3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen

Kuvatiedostoksi tallentaminen onnistuu valitsemalla

Tulosteenmuodostus – ikkunan Tulosteen muodos-

taja Vie kuvana…, josta voi valita kuvatiedoston

nimen ja tiedostomuodon. Painamalla Tallenna –

painiketta kuva tallentuu valittuun tiedostokansioon.

Kuva 19. Valmis karttaesitys.

16

3.12. Karttaesityksen tulostaminen

Tulostaminen onnistuu valitsemalla Tulosteenmuodostus – ikkunan Tulosteen muodostaja Tu-

losta… Avautuvasta ikkunasta valitaan käytettävä tulostin ja tulosteen määrityksiä voidaan muoka-

ta painamalla Määritykset – painiketta. Periaatteessa tulostaminen tapahtuu siis samalla tavalla

kuin minkä tahansa Windows-ohjelman kanssa, kuten esimerkiksi Microsoft Word – dokumentin

kanssa toimittaessa.

4. Teemakartat

Seuraavissa kappaleissa esitetään esimerkkien avulla erityyppisten teemakarttojen luominen

QGIS:llä. Tarkempia tietoja erilaisten teemakarttojen eroista voi lukea esimerkiksi Antikaisen ja

Kortsalon (2012) ArcGIS – opetusmonisteesta, jota mukaillen seuraavat esimerkitkin on tehty. Li-

säksi esimerkkien toteuttamisessa on käytetty Gispo Oy:n (2013) ohjetta teemakarttojen tekemiseen

QGIS:llä ja QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internetsivuston ohjeita taulukon ja

vektoritason liittämiseen.

4.1. Kvalitatiivinen teemakartta

Tässä esimerkissä luodaan kvalitatiivinen teemakartta, johon on luokiteltuna Suomen maakunnat.

1. Avataan kunnat2011.shp – taso QGIS:llä.

2. Klikataan tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan Ominaisuudet Tason

ominaisuudet.

3. Vasemman reunan listasta valitaan Tyyli, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi.

4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Luokiteltu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttu-

jaksi MAAKUNTA (kuva 20).

17

Kuva 20. Kvalitatiivi-

sen teemakartan muodosta-

minen.

5. Painamalla Luokittele

– painiketta saadaan nä-

kyviin kaikki yksilölliset

attribuuttiarvot (kuva 21).

Näiden attribuuttiarvojen

kohdalla on mahdollista

muuttaa väriä kaksois-

klikkaamalla värisymbo-

lin päällä ja sen jälkeen

valitsemalla haluamansa

värin.

6. Maakunnat tulisivat nyt näkyviin selitteeseen numerokoodeillaan (0 – 21), mutta niille voi kui-

tenkin antaa oikeat nimet kirjoittamalla ne Selite – kohtaan (kuva 22).

01 = Uusimaa 12 = Pohjois-Karjala

02 = Varsinais-Suomi 13 = Keski-Suomi

04 = Satakunta 14 = Etelä-Pohjanmaa

05 = Kanta-Häme 15 = Pohjanmaa

06 = Pirkanmaa 16 = Keski-Pohjanmaa

Kuva 21. Muuttujan luokittelu.

18

07 = Päijät-Häme 17 = Pohjois-Pohjanmaa

08 = Kymenlaakso 18 = Kainuu

09 = Etelä-Karjala 19 = Lappi

10 = Etelä-Savo 21 = Ahvenanmaa

11= Pohjois-Savo

7. Lisäk- si

listauk- sen

alim- masta

kohdasta voidaan ottaa rasti pois, sillä se kuvastaa puuttuvia arvoja, joita ei tässä aineistossa ole.

8. Lopuksi painetaan OK – painiketta, jolloin muutokset päivittyvät karttanäkymään (kuva 23).

Kuva 23. Kartta, jossa kunnat on luokiteltu maakunnittain.

Kuva 22. Selitteen muokkaaminen.

19

4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta

Tässä esimerkissä luodaan

kuntapohjainen koropleetti-

teemakartta työttömyysas-

teesta Suomessa vuonna

2010.

1. Avataan kunnat2011.shp

– taso QGIS:llä.

2. Teemakartan tekeminen

aloitetaan klikkaamalla hiiren

oikealla painikkeella kunnat2011.shp - tasoa ja valitsemalla Ominaisuudet.

3. Tällöin avautuvasta Tason ominaisuudet – ikkunasta valitaan vasemman reunan listasta Tyylit,

jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi.

4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Porrastettu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muut-

tujaksi TYOTPR2010 (kuva 24).

5. Seuraavaksi on aika luokitella kartta. Luokittelu tapahtuu Tason ominaisuudet – ikkunan Tyyli

– valikosta löytyvästä Tila – painikkeesta. Vaihtoehtoina ovat tasavälinen, kvantiili, luonnolliset

katkot (Jenks), keskihajonta ja somat katkot. Oletusarvona QGIS käyttää tasavälistä luokittelua (ku-

va 25).

Kuva 25. Luokittelutavan ja luokkien määrän valinta.

6. Valitaan tasavälinen luokittelu ja painetaan Luokittele – painiketta, jolloin koropleettikartta

muodostuu karttatasolle.

7. Koska työttömyysaineistossa 0-arvot ovat puuttuvia tietoja, kannattaa luokkia asettaa kuusi, jol-

loin ensimmäinen luokka sisältää 0-arvot. Nollaluokan voi asettaa väriltään muista luokista poik-

Kuva 24. Koropleettiteemakartan muodostaminen.

20

keavaksi (Antikainen & Kortsalo 2012:43). Eli Tason ominaisuudet Tyyli Luokat ja asete-

taan luokkien määräksi kuusi (kuva 25).

8. Nollaluokan lisääminen sekoittaa kuitenkin tasavälisen luokittelun, joten luokkarajat on hyvä

asettaa tässä tapauksessa manuaalisesti, Tason ominaisuudet – ikkunan Tyyli – valikosta löytyväs-

tä luokkalistasta.

9. Luokkarajat asetetaan kaksois-

klikkaamalla Arvot – sarakkeen

alapuolella olevia luokkia yksitel-

len, jolloin avautuu Syötä luokka

rajat – ikkuna (kuva 26).

10. Nyt luokittelu vastaa viiden

luokan tasavälistä luokittelua, mutta siinä 0-arvoille on oma luokkansa mukana. OK – painiketta

painamalla luokittelu päivittyy karttaan.

Edellä mainittujen asetusten jälkeen kartta on periaatteessa valmis, mutta varsinkin luokkarajojen

desimaalitarkkuutta ja luokkien väriskaalaa on hyvä muokata, jotta karttaesityksestä tulee selkeäm-

pi.

1. Tyyli – valikosta löytyvällä Tarkkuus – painikkeella voidaan valita selitteessä näkyvä desimaa-

litarkkuus. Tässä tapauksessa esimerkiksi yksi desimaali on hyvä vaihtoehto.

2. Myös Tyyli – valikosta löytyvällä Väritys – alasvetovalikolla voidaan valita karttaesityksessä

käytettävä väriskaala. Värit voidaan asettaa myös manuaalisesti kaksoisklikkaamalla Symboli –

sarakkeesta löytyviä värejä.

3. Tyyli – valikosta löytyvästä Selite – sarakkeesta voidaan manuaalisesti muuttaa karttaesityksen

selitteeseen tulevia arvoja. Esimerkiksi 0-arvot voidaan nimetä Puuttuva arvo – nimellä.

Kolme edellä mainittua karttaesityksen viimeistelyyn liittyvää asetusvalikkoa ovat korostettuina

kuvassa 27.

Kuva 26. Luokkarajojen asettaminen manuaalisesti.

21

Kuva 27. Koropleettikartan viimeistely.

Valmis koropleettiteemakartta voisi näyttää esi-

merkiksi kuvan 28 kaltaiselta. Karttaan on lisätty

tulosteen muodostajassa (ks. kohta 3.2.) selite,

mittakaava, otsikko, pohjoisnuoli ja copyright-

tekstit.

4.3. Kvantitatiivinen teemakartta – Symboliteemakartta

Tässä esimerkissä luodaan symboliteemakartta yhdestä muuttujasta Lapin kuntakarttapohjalle. Kart-

ta esittää vapaa-ajan rakennusten määrää kunnittain.

1. Avataan lappi.shp taso QGIS:iin.

2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä lisätyn tason nimen

päällä ja valitsemalla Ominaisuudet.

Kuva 28. Valmis koropleettiteemakartta.

22

3. Avautuvasta Tason ominaisuudet – valikosta valitaan Kaaviot – välilehti, jossa tulee laittaa

rasti Näytä kaaviot kohtaan (kuva 29).

4. Tämän jälkeen valitaan kaaviotyypiksi Piirakkakuvio.

5. Poistetaan rasti Kiinteä koko - kohdasta, jotta kuvioiden koot vaihtelevat vapaa-ajan rakennusten

lukumäärän mukaan.

6. Valitaan Ominaisuustieto – sarakkeeseen VapRaklkm. Ominaisuustieto sarakkeen oikealla

puolella ovat valikot, joista muutetaan symbolien kokoa ja mittakaavaa (kuva 30). Tässä kartassa

esimerkiksi koko 30 toimii hyvin.

7. Poistetaan rasti Kasvata pienten kaavioiden kokoa - kohdasta.

Kuva 29. Kaaviot - välilehti.

23

Kuva 30. Symbolin ominaisuustiedon valinta ja kokoasetukset.

8. Lisätään Ominaisuustiedot – listasta ”VapRaklkm” kaksoisklikkaamalla Käyttötarkoitukseen-

sa sidotut ominaisuustiedot – listaan (kuva 31).

Kuva 31. Ominaisuustietojen lisääminen.

9. Painetaan OK – painiketta ja ympyräteemakartta

ilmestyy karttanäkymään. Symbolien kokoa ja värejä

kannattaa muuttaa paremmin sopiviksi. Värien vaih-

taminen onnistuu Kaaviot – välilehden Käyttötarkoi-

tukseensa sidotut ominaisuustiedot – listasta.

10. Mikäli ympyrät eivät asetu karttaan hyvin, voi

niiden sijaintia muuttaa Kaaviot – välilehden Sijainti

– valikosta. Sijoittaminen – kohdan Pisteen päälle

toimii Lapin kuntien kanssa paremmin kuin alkupe-

räinen Pisteen ympäri - valinta (kuva 32).

Kuva 32. Ympyräsymbolien sijainnin vaihtami-

nen.

24

HUOM! Karttaesityksen viimeistely tulostuksen muodostajassa ei onnistu täysin, sillä ilman lisä-

osien (pluginien) lataamista QGIS ei osaa luoda oikeanlaista selitettä symbolikartalle. QGIS 2.8.1

versiolle ei ollut vielä tehty kyseistä lisäosaa, joten symboliteemakartan tekeminen loppuun saakka

ei toistaiseksi onnistu.

4.4. Excel-aineiston avaaminen

QGIS:iin ei voi suoraan avata Excel - taulukoita, sillä se ei tue *.xls tai vastaavia tiedostomuotoja.

Mikäli Excelillä luotu taulukko kuitenkin halutaan avata, tulee se tallentaa ensin *.csv muotoon,

jolloin QGIS tunnistaa sen. Tämän lisäksi on luotava ohjaustiedosto, jossa määritetään *.csv tiedos-

ton muuttujien tyypit. Ilman ohjaustiedostoa QGIS tulkitsee kenttien sisältävän vain merkkijonoja,

jolloin esimerkiksi koropleettiteemakartan tekeminen ei onnistu (Gispo Oy 2013: 8).

4.4.1. CVS – tiedoston luominen

1. Avaa Rikokset_1000as.xls (tai mikä tahansa muu .xls päätteinen tiedosto) Microsoft Excelissä.

2. Valitse File Save As.

3. Valitse tiedoston tallentamispaikka.

4. Tiedoston nimen voi pitää samana tai halutessaan sitä voi myös muuttaa.

5. Valitse tiedostotyypiksi CVS (Comma delimited) (kuva 33).

Kuva 33. Excel - taulukon tiedostotyypin muuttaminen.

25

4.4.2. Ohjaustiedoston luominen

1. Avaa Windowsista Muistio.

2. Kirjoita muistioon taulukossa käytettävät tiedostotyypit (kuva 34).

Huom! Kyseiset tiedostotyypit sopivat esimerkin aineistolle eli niitä ei voi suoraan kopioida eri

aineistoihin, vaan käytettävän aineiston tiedostotyypit on tiedettävä!

Kuva 34. Ohjaustiedoston sisältämä tieto.

3. Tallenna muistio samalla nimellä kuin aikaisemmin luotu *.cvs tiedostokin, mutta tallennustyy-

piksi valitaan *.cvst. Valitse tallennuskansioksi sama kansio kuin *.cvs tiedostolla, jotta ohjaustie-

dosto toimii (kuva 35).

Kuva 35. CVST – tiedostoksi tallentaminen.

4.4.3. Taulukon avaaminen

1. Itse taulukon avaaminen onnistuu samoin kuin

minkä tahansa muunkin aineiston avaaminen. Eli esi-

merkiksi Selain – ikkunasta valitaan kansio, johon

taulukko on tallennettu ja lisätään se Tasot – valik-

koon kaksoisklikkauksella (kuva 36).

2. Taulukon attribuutteja voidaan tarkastella paina-

malla hiiren oikealla näppäimellä taulukon nimen

päältä ja valitsemalla Avaa attribuuttitaulu.

26

4.5. Taulukon liittäminen vektoriaineistoon

Taulukkotiedostosta ei itsessään voi tehdä karttaesitystä, vaan taulukkotieto on liitettävä ensin jo-

honkin karttapohjaan attribuuttitiedoksi (Antikainen & Kortsalo 2012: 49). QGIS:ssä voidaan liittää

paikkatietoaineistoihin erilaisia ominaisuustietoja. Nämä ominaisuustiedot voivat olla pilkulla ero-

teltuja tiedostoja tai tietokantojen tauluja (Gispo Oy 2013: 9).

1. Avataan kunnat.shp ja Rikokset_1000as.cvs.

2. Avataan kunnat.shp – tason ominaisuudet klikkaamalla tason nimen päällä hiiren oikealla näp-

päimellä ja valitsemalla Ominaisuudet.

3. Valitse avautuvasta Tason ominaisuudet – ikkunasta Yhdistymät – välilehti (kuva 37).

Kuva 37. Yhdistymät - välilehti.

4. Lisätään kunnat.shp – tasolle ominai-

suustietoja valitsemalla Yhdistymät –

välilehdeltä, jolloin avautuu Lisää vektorien

yhdistäminen – ikkuna (kuva 38).

5. Kyseisessä ikkunassa valitaan Yhdistä

taso - kohtaan Rikokset_1000as eli se tieto,

joka halutaan liittää kunnat.shp – tasoon.

6. Liittämiskenttä ja Kohdekenttä – valik-

koihin täytyy laittaa toisiaan vastaavat attri-

buuttitiedot. Tällä aineistolla varminta on käyttää kuntakoodeja (kuntatunnus) yhdistämisperustee-

na.

Eli laitetaan liittämiskenttään Kuntatunnus ja kohdekenttään KUNTAKOODI.

Kuva 36. Luodun .cvs - tiedoston lisäämi-

nen karttatasolle.

Kuva 38. Taulukkotiedon yhdistäminen vektoritasoon.

27

Vaikka näiden attribuuttitietojen nimet ovatkin hieman erilaiset, niin ovat ne kuitenkin täysin toi-

siinsa verrattavissa olevia tietoja ominaisuuksiltaan.

7. Painetaan OK – painiketta, jolloin Yhdistymät – välilehdelle ilmestyy tiedot onnistuneesta lii-

toksesta.

8. Suljetaan Tason ominaisuudet – ikkuna painamalla OK – painiketta. Nyt kunnat.shp – tason

attribuuttitaulukossa ovat myös rikostiedot kunnittain lajiteltuna ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi

teemakarttojen tekemisessä.

5. Tietokantakyselyt

Osajoukkojen poimiminen aineistosta erityyppisillä kriteereillä on eräs yleisimmistä operaatioista,

joita paikkatietietoaineistojen kanssa työskennellessä joutuu tekemään. Osajoukkoja voidaan poimia

attribuuttiperusteisesti tai spatiaalisesti. Attribuuttikyselyt koostuvat erilaisista loogisista

ehtolausekkeista, joita kohdistetaan aineiston attribuuttisarakkeisiin. Spatiaalisilla kyselyillä

puolestaan voidaan valita aineistosta osajoukkoja havaintoyksikköjen sijaintiin perustuen

(Antikainen & Kortsalo 2012:53–58). Seuraavat esimerkit on tehty pääasiallisesti Antikaisen ja

Kortsalon (2012) opetusmonisteen perusteella, mutta lisäksi tekemisessä on käytetty QGIS –

ohjetta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015) tietokantakyselyiden toteuttamiseen.

5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt

Valitaan kunnat.shp - tasolta kaikki yli 10 000 asukkaan kunnat.

1. Avataan kunnat.shp - taso QGIS:iin.

2. Avataan tason attribuuttitaulukko painamalla hiiren oikealla painikkeella tason nimen päältä ja

valitsemalla avautuvasta valikosta Avaa attribuuttitaulu.

3. Valitaan attribuuttitaulukosta Valit-

se ominaisuudet käyttämällä lause-

ketta (kuva 39).

4. Valitaan avautuneesta ikkunasta Tiedot ja arvot v2010, joka tarkoittaa vuoden 2010 kuntien

väkilukua ja kaksoisklikataan se Lauseke – tauluun (kuva 40).

5. Valitaan Operaattorit > ja lisätään sekin kaksoisklikkauksella Lauseke – tauluun.

Kuva 39. Ominaisuustietojen valitseminen lausekkeen avulla.

28

6. Lisätään lausekkeeseen vielä haluttu lukuarvo eli 10 000, joka tulee kirjoittaa ilman välejä, jotta

lauseke toimii. Valmiin lausekkeen tulisi olla ”v2010” > 10000.

7. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät alueet tulevat valituiksi karttanäkymään ja

attribuuttitaulukkoon (kuva 41).

Kuva 40. Lausekkeen muodostaminen.

Kuva 41. Lausekkeella valitut kunnat karttanäkymässä ja attribuuttitaulussa.

29

Attribuuttinäkymään saa valittua näky-

viksi myös pelkästään valitut kohteet

(rivit). Valitsemalla Näytä valitut

ominaisuudet taulukon vasemmasta

alareunasta (kuva 42). Tehdyt valinnat

voidaan poistaa attribuuttitaulukon

Poista valinnat – painikkeella, joka

löytyy myös päänäytön työkaluvalikos-

ta. Toinen keino on käyttää näppäinyh-

distelmää Ctrl + U.

5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt

Attribuuttikyselyitä voidaan tehdä myös useamman kuin yhden kriteerin perusteella. Seuraavassa

esimerkissä valitaan kaikki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat alle 5000 asukkaan kunnat.

1. Avataan kunnat.shp – taso QGIS:iin.

2. Avataan attribuuttitaulukko, josta valitaan Valitse ominaisuudet käyttämällä lauseketta.

3. Muodostetaan ensin maakuntaa koskeva valintaehto valitsemalla Tiedot ja arvot – listalta

MAAKUNTA. Kyseisen muuttujan arvot saa-

daan näkyviin painamalla Lataa arvot – koh-

dasta kaikki yksilöllisiä (kuva 43). Nyt näky-

viin tulevasta listasta voidaan valita Pohjois-

Pohjanmaan maakuntaa tarkoittava maakunta-

koodi ´17´. Huomaa, että maakuntakoodissa

tulee olla ’’ – merkit ympärillä, jotta lauseke

toimii.

Lauseke on siis tässä vaiheessa ”MAAKUNTA”

= ’17’

4. Kysely ei kuitenkaan vielä ole valmis, vaan

lausekkeeseen tulee lisätä asukaslukua koskeva

kriteeri. Koska sekä maakunta- että asukaslukukriteerin tulee olla voimassa samanaikaisesti, vali-

taan Operaattorit – listalta AND.

Kuva 42. Valitut ominaisuudet attribuuttitaulukossa.

Kuva 43. Maakunta - muuttujan yksilölliset arvot.

30

5. AND-operaattorin perään laaditaan edellisen

esimerkin mukaan väkilukua koskeva kriteeri,

jolloin lauseke on valmis (kuva 44).

6. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyt-

tävät kunnat tulevat näkyviin karttatasolle ja

attribuuttitauluun (kuva 45).

Kuva 45. Lausekkeen avulla valitut kunnat attribuuttitaulukossa ja karttanäkymässä.

5.3. Spatiaaliset kyselyt

Valitaan rakennukset_linnanmaa.shp – tasolta ne rakennukset, joiden läpi tiet_linnanmaa.shp -

tason tiet on merkitty kulkevan.

1. Lisätään kyseiset tasot QGIS:iin.

2. Valitaan perusvalikosta Vektori Tutkimustyökalut Valitse sijainnilla, jota painamalla

aukeaa Valitse sijainnilla – ikkuna.

3. Valitaan kohteeksi rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet – kohtaan valitaan

tiet_linnanmaa. Rasti asetetaan Ota mukaan syötettävät ominaisuudet, jotka leikkaavat valin-

Kuva 44. Valmis lauseke, jossa huomioituna maakunta

ja väkiluku.

31

nan ominaisuuksia – kohtaan. Alimmasta valikosta voidaan valita luodaanko uusi valinta vai lisä-

täänkö tietoja esimerkiksi edelliseen valintaan. Tässä tapauksessa siinä voi antaa olla Luodaan uut-

ta valintaa (kuva 46).

Kuva 46. Valitse sijainnilla - ikkunaan tehtävät muutokset.

Edellinen esimerkki on melko hyödytön siinä mielessä, että tiet harvemmin leikkaavat rakennuksia,

mutta pienellä lisällä siitä saa huomattavasti hyödyllisemmän. Seuraavassa esimerkissä valitaan

rakennukset_linnanmaa – tasolta ne rakennukset, jotka ovat korkeintaan 20 metrin etäisyydellä

tiet_linnanmaa – tason kohteista.

1. Avataan edellä mainitut tasot QGIS:iin.

2. Jotta tiet_linnanmaa – tason etäisyys

voidaan ottaa huomioon, on tasolle luotava

20 metrin bufferivyöhykkeet valitsemalla

Vektori Geoprosessoinnin työkalut

Puskuri(t)…

3. Avautuvaan ikkunaan tulee syötettäväksi

vektoritiedostoksi valita tiet_linnanmaa ja

käytä vain valittuja kohteita – kohdasta

voidaan ottaa rasti pois.

Kuva 47. Puskurivyöhykkeen (bufferin) muodostaminen.

32

Puskuri etäisyys – kohta tulee olla valittuna ja sen kenttään syötetään luku 20 (kuva 47). Tulostet-

tava shapefile tiedosto – tilaan valitaan muodostuvan shapefilen tallennuspaikka. Lisää tulokset

karttapohjalle – kohdassa on hyvä olla rasti valmiina, jotta muodostuvaa tiedostoa ei tarvitse erik-

seen avata karttatasolle.

4. Painetaan OK, jolloin uusi bufferitaso ilmestyy Tasot – valikkoon ja karttanäkymään.

5. Avataan ylävalikosta Vektori Tutkimustyökalut Valitse sijainnilla.

6. Valitse kohteet – kohtaan valitaan rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet - kohtaan

valitaan luotu ja kartalle lisätty bufferitaso. Tässä tapauksessa rastin voi asettaa kohtaan Ota mu-

kaan syötettävät ominaisuudet, jotka koskettavat valinnan ominaisuuksia, jolloin enintään 20

metrin etäisyydellä tiestöstä olevat rakennukset tulevat valituiksi (kuva 48).

Kuva 48. Valitse sijainnilla ikkunaan tehtävät valinnat.

7. Painetaan OK ja suljetaan ikkuna, jolloin valitut rakennukset tulevat näkyviin karttatasolle ja

rakennukset_linnanmaa – tason attribuuttitaulukkoon.

6. Georeferointi

Georeferoinnilla tarkoitetaan rasterimuotoisen karttakuvan, esimerkiksi skannatun karttalehden tai

ilmakuvan, kiinnittämistä johonkin tunnettuun koordinaattijärjestelmään. Georeferointi mahdollis-

taa karttakuvan käytön osana paikkatietoaineistoja, koska kyseisen toimenpiteen avulla karttakuva

pystytään sijoittamaan oikeaan paikkaan maapallon pinnalla (Antikainen & Kortsalo 2012: 78).

Seuraava esimerkki on tehty Antikaisen ja Kortsalon (2012) opetusmonisteen georeferointiohjeen ja

33

QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internet-sivuston georeferointiohjeistuksen pe-

rusteella.

Esimerkissä georeferoidaan peruskarttalehti R4414:sta skannattu osa ja kiinnitetään se EUREF-FIN

– koordinaattijärjestelmään.

1. Georeferointi aloitetaan QGIS:ssä avaamalla Rasteri

Georeferoija Georeferoija… (kuva 49). Tämä

valinta avaa Georeferointi – ikkunan.

2. Georeferointi – ikkunaan avataan rasteriaineisto painamalla Avaa Rasteri – pikanäppäintä

vasemmasta yläreunasta ja valitsemalla avattava rasteritiedosto.

3. Rasteritiedoston valitsemisen jälkeen avautuu Koordinaattijärjestelmän valitsija – ikkuna, jo-

hon määritetään georeferoinnissa käytettävä koordinaattijärjestelmä. Tässä tapauksessa valitaan

ETRS89/ETRS-TM35FIN. Haluamansa koordinaattijärjestelmän voi etsiä käyttämällä Suodatin –

hakutoimintoa (kuva 50). OK – painiketta painamalla valittu karttakuva avautuu Georeferointi –

ikkunaan.

Kuva 49. Georeferoinnin aloitus.

34

Kuva 50. Georeferoitavan aineiston koordinaattijärjestelmän määrittäminen.

4. Tämän jälkeen painetaan Lisää piste – pikanäppäintä, jolloin hiiren kursori muuttuu ristiksi,

jolla voidaan osoittaa kiinnityspisteiden paikat. Kiinnityspisteet valitaan etsimällä karttalehdeltä

tunnettuja sijaintipisteitä, eli käytännössä karttaan merkittyjen koordinaattilukujen risteyskohtia.

Kun sopiva kiinnityspiste on valittu, painetaan hiiren kursorilla sen päältä, jolloin aukeaa Syötä

koordinaatit – ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään X/Itä – koordinaatiksi kartan yläreunasta löytyvä

luku ja Y/Pohjoinen – koordinaatiksi kartan vasemmalta reunalta löytyvä luku. Tässä toimenpitees-

sä kannattaa käyttää Georeferointi – ikkunan zoomaustyökaluja apuna . Kun koor-

dinaatit on asetettu, painetaan OK – painiketta (kuva 51).

HUOM! Koordinaattijärjestelmän mittayksikkönä on metri, joten koordinaattilukematkin on annet-

tava metreinä! Eli lisätään kartasta luettuihin lukuihin vielä kolme nollaa perään.

35

Kuva 51. Koordinaattipisteiden syöttäminen.

5. Asetettu kiinnityspiste näkyy kartalla punaisena ympyränä ja Georeferointi – ikkunan alareunan

GCP – tauluun tulee myös tiedot asetetusta pisteestä (kuva 52).

Kuva 52. Asetetun koordinaattipisteen tiedot.

6. Edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti lisätään vähintään 3 - 4 kiinnityspistettä, jotka kannattaa

sijoittaa mahdollisimman hajalleen karttakuvan alueelle, koska tällöin georeferointi onnistuu parhai-

ten.

7. Kun riittävä määrä kiinnityspisteitä on

lisätty, painetaan Muunnos asetukset –

pikanäppäintä, jolloin avautuu Muunnok-

sen asetukset – ikkuna (kuva 53).

8. Muunnoksen tyypiksi voidaan valita tässä

tapauksessa Thin plate spline ja uudel-

leenmuotoilun menetelmäksi Lineaarinen.

Pakkaus – kohtaan voidaan jättää NONE.

Kuva 53. Muunnoksen asetukset - ikkuna.

36

9. Tulosrasteri – kohtaan valitaan rasterin tallennuspaikka ja nimetään se. Tiedostomuotona on

oltava GeoTIFF.

10. Kohteen SRS – kohtaan valitaan sama koordinaattijärjestelmä kuin kohdassa 3. asetettiin kart-

takuvalle (ETRS89/ETRS-TM35FIN).

11. Muut kohdat voidaan jättää tyhjiksi, mutta asetetaan rasti lataa QGISiin kun valmis - kohtaan,

jotta georeferoitua karttaa ei tarvitse avata erikseen. Tämän jälkeen painetaan OK – painiketta, jol-

loin GCP – taulun residuaaliarvot muuttuvat mahdollisesti.

12. Residuaalien pitäisi olla mahdollisimman lähellä nollaa, jotta georeferointi onnistuu parhaim-

malla mahdollisella tavalla. Mikäli residuaalien arvot kuitenkin poikkeavat nollasta huomattavasti,

voidaan kohdassa 8 mainittua muunnoksen tyyppiä ja uudelleenmuotoilun menetelmää muokata

paremmin kyseiselle tapaukselle sopivaksi.

13. Painetaan Aloita georeferointi – pikanäppäintä. Kun georeferointi on valmis, avautuu

QGIS:in karttanäkymään georeferoitu karttataso. Tässä vaiheessa Georeferointi – ikkunan voi sul-

kea.

14. Kun hiiren kursoria liikutetaan georeferoidun tason päällä, myös koordinaattien pitäisi vaihtua

QGIS:in Koordinaatti – ikkunnassa (kuva 54).

Kuva 54. Georeferoidun karttakuvan koordinaatit.

7. Lähteet

Antikainen, H. & P. Kortsalo (2012). Johdatus ArcGIS 10 –ohjelmiston käyttöön. Oulun yliopiston

maantieteen laitoksen opetusmoniste no. 42.

Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Performing table joins.

<http://www.qgistutorials.com/en/docs/performing_table_joins.html> 17.4.2015.

37

Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Georeferencing basics.

<http://www.qgistutorials.com/en/docs/georeferencing_basics.html> 17.4.2015.

Gispo Oy (2013) Teemakarttojen laatiminen Quantum Gis ohjelmistolla.

<http://www.gispo.fi/ohjeita/teemakarttojen-laatiminen-quantum-gis-ohjelmistolla> 17.4.2015.

QGIS Project (2015). QGIS User Guide Release 2.6.

<http://docs.qgis.org/2.6/fi/docs/user_manual/> 17.4.2015.