Rajaton PohjolaYhteistyöministerien erityisedustaja Poul Schlüter. Selonteko 2004

Sisällys

Esipuhe 3

Tiedottamisen ja koordinoinnin vahvistaminen 4

Työmarkkinasektori 5

Elinkeinosektori 7

Koulutussektori 10

Sosiaali- ja terveyssektori 12

Verosektori 16

Aluesektori 18

Oikeussektori 19

Kuluttajasektori 19

Sektorienväliset aiheet työssä rajaesteiden poistamiseksi 20

Erityiset esteet raja-alueilla 21

ANP 2004:776

Rajaesteiden poistaminen

© 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina

Ulkoasu: Due Design A/S 3382-221004

Painos: 1000 (vain tanskaksi)

Painopaikka: Buchs Grafiske A/S, Randers (vain tanskaksi)

Printed in Denmark

ISBN 92-893-1071-5

rajaton pohjola 3

Esipuhe

Pohjoismaiden ministerineuvoston työ rajaesteiden poistamiseksi sai uutta voimaa vuonna 2003, kun silloinen puheenjohtajamaa Ruotsi asetti Pohjoismaiden välisen integraation tärkeälle sijallepoliittisessa päiväjärjestyksessä. Minut nimettiin tuolloin puheenjohtajamaan erityisedustajaksi työssä rajaesteiden poistamiseksi Pohjoismaiden väliltä. Asia on tärkeä sekä pohjoismaalaisille ettäpohjoismaiselle elinkeinoelämälle, joten suostuin tehtävään epäröimättä ja mielelläni. En epäröinytsilloinkaan, kun vuoden 2004 puheenjohtajamaa Islanti ja tuleva puheenjohtajamaa Tanska tiedustelivat, haluanko jatkaa tehtävässä vuoteen 2005 saakka.

Tämän vuoden työtä on paljolti leimannut kaikkien vuonna 2003 käynnistämiemme määrätietoistentoimintojen jatkaminen. Monet virkamiehet ovat konkreettisesti työskennelleet useiden viime vuonnatekemieni ehdotusten parissa. Pohjoismaiset ministerit ovat keskustelleet useimmista ehdotuksista.Jotkin näistä keskusteluista ovat jo kantaneet hedelmää, ja konkreettisia ongelmia on saatu ratkaistuksi,mutta muita ongelmia on valitettavasti edelleen jäljellä. Tärkeä osa tätä prosessia on kuitenkin se, että työstä rajaesteiden poistamiseksi on tullut itsestään selvä aihe pohjoismaisten ministerienpäiväjärjestyksiin. Siten on pohjustettu mahdollisuuksia saavuttaa vielä useampia ja huomattaviatuloksia pyrkimyksissämme kohti rajatonta Pohjolaa.

Sekä vuonna 2003 että vuonna 2004 olen keskittynyt niihin rajaesteisiin, joita yksittäiset kansalaisetkohtaavat ylittäessään Pohjoismaiden rajoja. Samanaikaisesti myös Pohjoismaiden elinkeinoministerittarttuivat vuonna 2003 tärkeään tehtävään: he ryhtyivät selvittämään, minkälaiset rajaesteet haittaavatpohjoismaista elinkeinoelämää, ja päättivät ensi vaiheessa laadituttaa luettelon näistä esteistä. Luettelon kokosi Pohjoismainen innovaatiokeskus, ja se luo uuden ja tärkeän perustan jatkotyöllerajaesteiden poistamiseksi Pohjoismaista.

Meidän on tärkeää tarttua aivan konkreettisesti niihin esteisiin, jotka haittaavat pohjoismaisten työmarkkinoiden avoimuutta ja liikkuvuutta. Yhteisenä tavoitteenamme on oltava Pohjoismaiden yhävahvempi integroituminen. Pohjoismaiset yritykset pitävät jo Pohjolaa kotimarkkinoinaan. Koska maailmanlaajuinen kilpailu kiristyy jatkuvasti, on myös tärkeää, että Pohjola voi profiloitua avoimeksi jarajattomaksi alueeksi. Tätä tavoitetta vahvistavat edelleen EU:n kehitys ja varsinkin EU:n laajentuminen,sillä se merkitsee Euroopan kahtiajaon päättymistä. Tällä alalla pohjoismainen yhteistyö ei voi eikä senpidäkään kilpailla eurooppalaisen yhteistyön kanssa, vaan sen on toimittava yhteydessä siihen.Pohjoismaiden on myös suotavaa päästä hiukan pitemmälle, kun on kyse kansalaisten liikkuvuudestasekä yritysten kaupasta ja investoinneista yli valtionrajojen. Pohjolan on oltava edelläkävijäaluesisämarkkinoiden onnistumisessa. Aloittamamme tehtävän on johdettava konkreettisiin parannuksiin.

Saamani toimeksiannon mukaisesti annan marraskuussa 2004 Tukholmassa pidettävässä Pohjoismaiden neuvoston istunnossa selonteon siitä, mitä olemme saaneet aikaan vuoden kuluessa.Tässä kirjallisessa selonteossa esitän tilannekatsauksen siitä, mitä olemme saavuttaneet ja mitenolemme jatkaneet työtä sekä lopuksi siitä, mistä asioista Pohjoismaiden hallitukset eivät vielä ole päässeet yksimielisyyteen. Vastuu tästä kirjallisesta selonteosta on yksinomaan minun. Pohjoismaiden ministerit eivät ole sitä käsitelleet.

Kööpenhaminassa 14. lokakuuta 2004

Poul SchlüterYhteistyöministerien erityisedustaja

Kansalaistiedottamisen vahvistaminenOikea ja helposti saatava kansalaisille suunnattutieto on ratkaisevan tärkeää, jotta pohjoismaalai-set saadaan motivoiduiksi asumaan, työsken-telemään tai opiskelemaan muissa Pohjoismaissa.Tällaisen tiedon tarjoamiseksi Pohjoismaidenministerineuvosto käynnisti vuonna 1998 HalooPohjola -neuvontapalvelun, jonka tehtävänä onauttaa kansalaisia neuvoin ja opastuksin heidänhalutessaan asua, työskennellä tai opiskella toisessa Pohjoismaassa. Haloo Pohjola aloitti toimintansa puhelinpalveluna, mutta nyt siitä onkehitetty Internet-pohjainen neuvontapalvelu, jolla on oma kotisivu www.hallonorden.org ja joka on siten eniten käyttäjiä tavoittava alan neuvontapalvelu. Kotisivu toimii pohjoismaisenakirjastona, joka sisältää tietoja ja linkkejä tarvittaviin laitoksiin ja viranomaisiin ja jossapohjoismaiset sopimukset on koottu yhteen paikkaan. Haloo Pohjola -neuvontapalvelunvahvistamiseksi pohjoismaiset yhteistyöministeritpäättivät vuoden 2004 alussa myös lisätä palve-lun henkilöresursseja.

Työtä rajaesteiden poistamiseksi leimaa tällähetkellä toimijoiden suuri määrä. Nämä pyrkivätkukin osaltaan poistamaan konkreettisia rajaes-teitä, jotta saataisiin luoduksi avoimet ja liikkuvattyömarkkinat sekä pohjoismaalaisille että Pohjoismaiden yrityksille. Pohjoismaiset kahden-väliset tietopalvelut, Haloo Pohjola -neuvonta-palvelu ja pohjoismaiset raja-aluekomiteat osal-listuvat kukin osaltaan merkittävällä tavalla tähäntyöhön.

Rajaestetyöhön suunnattavan panostuksenvahvistamiseksi ja koordinoimiseksi on Pohjois-maiden ministerineuvoston sihteeristöön perus-tettu rajapoliittinen sihteeristö. Rajapoliittinensihteeristö koordinoi työtä rajaesteiden poistami-seksi sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston eri alojen kokoonpanoissa että suhteessa poh-joismaisiin tietopalveluihin ja pohjoismaisiin rajakomiteoihin. Rajakomiteoiden osalta ministe-rineuvoston sihteeristö on tehnyt aloitteen niinsanotun rajapoliittisen foorumin perustamiseksi.Foorumin tarkoituksena on muodostaa asiantunti-javerkosto, joka kokoontuu vaihtamaan kokemuk-sia ja tietoja rajaestetyöstä, tunnistamaan poliit-tista käsittelyä vaativia ongelma-alueita ja vahvis-tamaan tiedotuspanostuksia parantaen niidenkoordinointia yksittäisten pohjoismaisten tieto-palvelujen välillä. Konkreettisesti perustetaanvirtuaalinen kohtauspaikka, jossa rajaestetyöntoimijat voivat pitää yhteyttä ja vaihtaa tietoja.Toukokuussa 2004 pidettiin jo tämän verkostonperustamista käsitellyt seminaari, jonka seu-rantaseminaari järjestetään lokakuussa 2004.

Tiedottamisen ja koordinoinnin vahvistaminen

4 ra jaton pohjola

Työmarkkinasektorilla olen tehnyt useita ehdo-tuksia, jotka osaltaan edistäisivät liikkuvien jaavoimien pohjoismaisten työmarkkinoidenaikaansaamista. Eri Pohjoismaiden työmarkkinatovat monilta osin samankaltaiset, mutta niidenvälillä on edelleen myös monia eroja. Juuri siksion ratkaisevan tärkeää, että varmistamme käytännönläheisellä tavalla avoimien ja liikkuvientyömarkkinoiden puitteiden rakentamisen.

olen tehnyt seuraavat ehdotukset:a Sisällytetään pysyvän työ- ja oleskeluluvan

saaneet muiden kuin Pohjoismaiden kansalaiset pohjoismaisen työmarkkina-sopimuksen soveltamisalaan.

b Lievennetään Pohjoismaiden kansalaisilleasetettavia Pohjoismaiden työttömyys-vakuutusjärjestelmien pääsy- ja eroamis-vaatimuksia.

c Perustetaan Internetiin Pohjoismaidenvälinen pohjoismaisten raja-alueidentyönvälitysjärjestelmä.

d Korvataan kansalaisuusvaatimuksetosaamisvaatimuksilla täytettäessä avoimia tehtäviä.

Kutakin ehdotusta käsitellään tarkemminseuraavassa.

a Pysyvän työ- ja oleskeluluvan saaneidenmuiden kuin Pohjoismaiden kansalaistensisällyttäminen pohjoismaisen työmarkkinasopimuksen soveltamisalaan

ongelmaPohjoismaisella työmarkkinasopimuksella varmis-tetaan, että Pohjoismaiden kansalaiset voivatvapaasti työskennellä toisessa Pohjoismaassa.Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta kolman-sien maiden (muiden kuin Pohjoismaiden)kansalaisiin, joilla on pysyvä työ- ja oleskelulupa.

ehdotus Tältä pohjalta ehdotin pohjoismaisille työministe-reille, että nämä harkitsisivat muiden kuin Poh-joismaiden kansalaisten sisällyttämistä pohjois-maisen työmarkkinasopimuksen soveltamisalaan.

käsittely/tulos Pohjoismaiset työministerit ovat päättäneet ollakannattamatta tätä ehdotusta. Perusteena on se,ettei katsota olevan syytä laajentaa sopimuksensoveltamisalaa kyseiseen henkilöryhmään, koskase merkitsisi tälle ryhmälle edullisempaa kohteluakuin uusien EU-jäsenvaltioiden kansalaisille niinkauan kuin näihin sovelletaan siirtymäjärjestel-miä neljässä Pohjoismaassa.

Sen sijaan on asetettu pohjoismainen työryhmä,jonka tehtävänä on tarkistaa pohjoismainentyömarkkinasopimus. Tarkistus on määrä saattaapäätökseen vuonna 2005 Tanskan toimiessapohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajana.

b Joustava järjestelmä työttömyysvakuutuksenmyöntämiseksi Pohjoismaiden kansalaisilletoisessa Pohjoismaassa

ongelmaEri Pohjoismaissa sovelletaan eri vaatimuksiatyöttömyysvakuutusta myönnettäessä.

ehdotusTyöttömyysvakuutuksen sääntöjen harmonisoimi-seksi olen ehdottanut, että Pohjoismaiden työmi-nisterit tarkastelisivat lähemmin niitä ehtoja, jotka asetetaan pohjoismaisten työttömyysvakuu-tuskassojen jäsenyydelle. Yhtenä ehdotuksenaoli, että Pohjoismaiden kansalaisille asetettaviatyöttömyysvakuutusjärjestelmien pääsy- jaeroamisvaatimuksia lievennettäisiin.

käsittely/tulosPohjoismaiden työministerit ovat arvioineetmahdollisuuksia samankaltaistaa pohjoismaisiatyöttömyysvakuutusjärjestelmiä osana EU:n sään-telyä. Pohjoismaat ovat päätelleet, että tämän

Työmarkkinasektori

rajaton pohjola 5

d Kansalaisuusvaatimusten korvaaminenosaamisvaatimuksilla täytettäessä avoimia tehtäviä

ongelma Täytettäessä tiettyjä työpaikkoja Pohjoismaissavaaditaan kyseisen maan kansalaisuutta. Konk-reettinen esimerkki tästä esitettiin Suomen enti-sen yhteistyöministerin Ole Norrbackin raportissaPohjoismaalaisten oikeudet. Suomessa asuvaRuotsin kansalainen ei saanut seurakunnan talou-denhoitajan virkaa Suomessa, koska tehtäväänvaadittiin Suomen kansalaisuus.

ehdotusJoissakin tapauksissa kansalaisuusvaatimuson välttämätön yksittäisiä tehtäviä täytettäessä,mutta on myös esimerkkejä siitä, ettei se olevälttämätön vaan pikemminkin vanhentuneenlainsäädännön seuraus. Siksi olen ehdottanutpohjoismaisille työministereille, että tutkittaisiin,mihin tehtäviin vaaditaan tietty kansalaisuus.

käsittely/tulosTehtävät, joihin vaaditaan tietty kansalaisuus, on luetteloitu, ja odotan saavani tämän luettelon.Sen jälkeen esitän ehdotukseni asiastaministereille.

alan harmonisointi on hyvin monimutkaista. Ne ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että tärkeintäon varmistaa riittävä tiedottaminen säännöistä.Pohjoismaisten työttömyysvakuutuskassojenpääsy- ja eroamisvaatimuksia on selitettäväpohjoismaisen Haloo Pohjola -tietopalvelunkotisivulla.

c Pohjoismaiden välisen pohjoismaisten raja-alueiden työnvälitysjärjestelmänperustaminen Internetiin

ongelmaPohjoismaiden rajat ylittävää työnhakua onhelpotettava. Siksi tietoja vapaista työpaikoista japätevästä työvoimasta on oltava helposti saata-vissa Pohjoismaiden raja-alueilla.

ehdotusOlen tältä pohjalta ehdottanut pohjoismaisilletyöministereille, että pohjoismainen työnvälityssaatettaisiin käyttöön Internetin välityksellä siten,että esimerkiksi työnhakijat saisivat helpostitietoja viereisten raja-alueiden vapaistatyöpaikoista.

käsittely/tulosPohjoismainen työryhmä on arvioinut ehdotuksenteknisiä mahdollisuuksia. Pohjoismaiden työmi-nisterit ovat pohjoismaisen työryhmän pyynnöstäpäättäneet tehostaa pohjoismaalaisten työnsaan-tia ja parantaa pohjoismaisten työnhakijoiden jatyönantajien olosuhteita. Konkreettisena toimenakäynnistetään Juutinrauman alueella kokeiluhan-ke, jossa pohjoismaalaiset saavat sähköisestiInternetin kautta tietoja alueen vapaista paikoista.

6 ra jaton pohjola

Pohjoismaahan ja sellaisten riskipääomara-hastojen perustaminen, joihin investoidaanuseasta maasta.

ehdotusPohjoismaiden elinkeinoministerit päättivätsyyskuun lopussa 2004 pidetyssä kokoukses-saan ottaa kysymyksen pohjoismaisista riski-pääomamarkkinoista osaksi rajaestetyötä. Nyt selvitetään tarkemmin, miten tämän sektorin esteet saataisiin minimoiduiksi.

käsittely/tulosOn pyrittävä luomaan hyvin toimivat pohjois-maiset riskipääomamarkkinat ja lisäämäänpohjoismaisten kansantalouksien kapasiteet-tia siten, että luodaan nykyistä parempi perus-ta teknologiaan perustuville innovaatioille.

b Elinkeinoelämän tietoportaali

ongelmaVarsinkin pienet ja keskisuuret yritykset, joillaon rajoitetusti resursseja toimintaan naapuri-maissa, ovat riippuvaisia helposti saatavista ja asianmukaisista tiedoista, jotka koskevatmahdollisuuksia, vaatimuksia, veroja, viran-omaisia, yhteisöjä, mahdollisia asiakkaita jayhteistyösuhteita. Tietojen puuttuminen taivaikea saatavuus on jo itsessään rajaeste.

ehdotusEri maissa on jo nyt saatavissa varsin paljontietoja, jotka olisi hyvä koota tietoportaaliin.Siksi elinkeinoelämän pohjoismaisen tieto-portaalin rakentamiseen on panostettavaensisijaisesti kartoittamalla olemassa olevattiedot.

käsittely/tulosPohjoismaiden elinkeinoministerit ovat esit-täneet kysymyksen elinkeinoelämän tietopor-taalin perustamisesta. Pyrkimyksenä on yksin-kertaistaa oikeiden tietojen löytämistä. Perus-tamalla elinkeinoelämän tietoportaali saadaankootuksi jo olemassa olevat tiedot yhteen

Työtä rajaesteiden poistamiseksi pohjoismaa-laisilta täydennetään loppuvuodesta 2004 elinkeinoelämän rajaesteiden poistamisella. Työon jo meneillään. Pohjoismaiset elinkeinominis-terit ovat koonneet luettelon pohjoismaisen elinkeinoelämän konkreettisista rajaesteistä.Ministerit keskustelivat asiasta kokouksessaansyyskuun alussa 2004. Pohjoismaiset elinkeino-ministerit ovat jo alkaneet käsitellä omaan vastuu-alueeseensa kuuluvia rajaesteitä (ks. jäljempänä),mutta on myös esteitä, jotka kuuluvat muiden alojen ministerien ratkaistavaksi. Omana tehtä-vänäni on nyt saattaa konkreettiset kysymyksetPohjoismaiden hallitusten käsiteltäväksi.

elinkeinosektorin konkreettisia kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat:

a Tehokkaat pohjoismaiset riskipääoma-markkinat

b Elinkeinoelämän tietoportaalic Rakennus- ja asuntosektorin todistusten

ja lupien vastavuoroinen tunnustaminend EU:n yhtiöoikeudellisten direktiivien

täytäntöönpano e Mittalaitteiden valvonnan pohjoismainen

harmonisointi.

Näitä ehdotuksia käsitellään tarkemmin seuraavassa.

a Pohjoismaiset riskipääomamarkkinat

ongelmaHyvin toimivat riskipääomamarkkinat ovat olen-nainen edellytys uuteen teknologiaan perustuvilleinnovaatioille. Suurena haasteena on se, mitensaadaan lisätyksi mahdollisuuksia riskipääomankäyttöön yli valtionrajojen ja siinä yhteydessäpoistetuksi esteet vapaalta markkinoiden muo-dostumiselta. Kriittisimpiä rajat ylittäviä toimin-toja riskipääomamarkkinoilla ovat toiseen Poh-joismaahan tehdyn investoinnin tuoton kotiutta-minen, investointikohteen siirtäminen toiseen

Elinkeinosektori

rajaton pohjola 7

ja räjäytysasiantuntijoiden pohjoismaisetammattitodistukset sekä sähköasennusten pohjoismaiset lupamenettelyt.

d EU:n yhtiöoikeudellisten direktiivien täytäntöönpano Pohjoismaissa

ongelmaPohjoismaisten yritysten kilpailukykyä rajoittaase, etteivät ne voi perustaa pohjoismaista yhtiötä,toisin sanoen pohjoismaista konsernia, tämänedellyttämättä täydellisiä juridisia yksiköitäkussakin yksittäisessä maassa.

ehdotusOn tärkeää koordinoida pohjoismaisesti niinsanottua eurooppayhtiötä koskevan EU-direktiivintäytäntöönpanoa.

käsittely/tulosPohjoismaiden elinkeinoministerit ovat ottaneetehdotuksen käsiteltäväksi ja päättivät jo vuonna2003 asettaa pohjoismaisen työryhmän koordi-noimaan yhtiöoikeudellisten direktiivien kansal-lista täytäntöönpanoa. Siten saadaan EY-säädök-set saatetuksi mahdollisimman yhdenmukaisestiosaksi eri maiden kansallista oikeutta.

e Mittalaitteiden valvonnan pohjoismainenharmonisointi

ongelmaPohjoismaissa tuotetaan runsaasti mittalaitteita,kuten vaakoja ja lämpöenergia-, kaasu- ja vesi-mittareita. Maat noudattavat kuitenkin erilaisiakansallisia vaatimuksia esimerkiksi kalibrointi- jatestausmenetelmien hyväksymisessä.

ehdotusTällä alalla tarvitaan mielestäni harmonisointia.EU on käynnistänyt oman harmonisointinsa,mutta tuloksia on odotettavissa vasta vuosienkuluttua. Mikään ei kuitenkaan estä Pohjoismaitakulkemasta edellä. Siksi ehdotin Pohjoismaidenelinkeinoministereille, että Pohjoismaat sopisivat

paikkaan Internetissä. Portaali olisi suotavaakytkeä pohjoismaiseen Haloo Pohjola -neuvonta-palveluun. Ehdotuksen asiasisältöä ei vielä olekäsitelty.

c Rakennus- ja asuntosektorin todistusten jalupien vastavuoroinen tunnustaminen

ongelmaRakennus- ja asuntoalalla on useita kansallisia jakansainvälisiä sääntöjä, jotka vaikuttavat mark-kinoiden toimivuuteen ja siihen, miten ne estävätinnovointia. Haasteena rajaesteiden vähentämi-sessä tältä alalta on usein keskittyminen sään-töjen ja normien harmonisointiin maiden välillä.Säännöt perustuvat usein kansallisiin perinteisiin,ympäristövaatimuksiin ja turvallisuuteen.

ehdotusPohjoismaiden rakennusmarkkinat on voitava ke-hittää yhteisiksi kotimarkkinoiksi, joilla sekä toi-minnan harjoittajia (työntekijöitä ja urakoitsijoita)että rakennusmateriaaleja on saatavissa kokopohjoismaisilla markkinoilla yhtäläisin ehdoin.

käsittely/tulosPohjoismaiset elinkeinoministerit ovat olleetyhteydessä pohjoismaisiin rakennus- ja asunto-ministereihin käynnistääkseen yhteistyön, jossakoordinoidaan suunnitelmia rakennusmarkkinoi-den avaamisesta nykyistä pitemmälle. Rakennus-asioista vastaavat pohjoismaiset ministerit ovatjo käynnistäneet työn Pohjoismaiden välisenrakennustarvikkeiden kaupan lisäämiseksi. Tähäntyöhön osallistuvat aktiivisesti myös Viro, Latvia,Liettua ja Puola. Rakennusalan kaupan lisäämi-seksi kyseisten yhdeksän maan välillä on luon-nosteltu toimintasuunnitelma. Näiden maidenrakennus- ja asuntoministerien odotetaan hyväk-syvän tämä toimintasuunnitelma kokouksessaan1. marraskuuta 2004. Ensi vaiheessa tarkoitukse-na on vahvistaa aikataulu rakennus- ja asuntoalaneri lupasääntöjen harmonisoinnille yhteistyössärakennusjärjestöjen ja turvallisuusviranomaistenedustajien kanssa. Lisäksi pyritään muun muassa saamaan aikaan työkoneenkuljettajien

8 ra jaton pohjola

valvontajärjestelmiä koskevista yhteisistä vaati-muksista ja siten estäisivät voimavarojen tuhlaa-mista Pohjolassa.

käsittely/tulosPohjoismaiset elinkeinoministerit ovat asettaneetmittatekniikan työryhmän vahvistamaan pohjois-maista yhteistyötä EU:n mittalaitedirektiivinsoveltamisalalla.

rajaton pohjola 9

tunnustamisessa saatetaan säännöllisin väliajoinpohjoismaisten opetus- ja tutkimusministerienkäsiteltäväksi.

b Opiskelijoiden opintotuen parantaminenPohjoismaissa

ongelmaOpintotuen myöntäminen opiskelijoille perustuueri Pohjoismaissa hyvin erilaisiin järjestelmiin.Siksi opiskelijat voivat joutua tilanteisiin, joissahe eivät saa opintotukea, julkisen liikenteenmatkatukea tms.

ehdotusOlen kehottanut pohjoismaisia opetus- ja tutki-musministereitä varmistamaan käytännön toimin,ettei yksikään opiskelija jäisi väliinputoajaksi eriopintotukijärjestelmien väliin. Tarkoituksena on,että opintotukijärjestelmien erot eivät saa ollaesteenä opiskelijoille ja että tiedottamista opinto-tuen mahdollisuuksista ja ehdoista parannetaan.

käsittely/tulosPohjoismaiset opetus- ja tutkimusministerit ovatasettaneet opintotukityöryhmän, jonka tehtävänäon jatkaa työtä rajaesteiden vähentämiseksi.Työryhmä esitti ensimmäisen raportin pohjois-maisten opetusministerien kokouksessa kesä-kuussa 2003 ja toisen raportin kesäkuussa 2004.Ryhmä jatkaa työskentelyään.

c Ammatillisen koulutuksen vastavuoroinentunnustaminen Pohjoismaissa

ongelmaPohjoismaisessa koulutusyhteistyössä on tähänasti keskitytty lukiotason ja korkea-asteen koulu-tuksen vastavuoroiseen tunnustamiseen, muttamyös muissa koulutusjärjestelmän osissa esiintyyongelmia.

ehdotusTämän perusteella olen ehdottanut, että pohjois-maiset opetus- ja tutkimusministerit tarkastelisi-

Hyvin toimiva koulutusyhteistyö on perusedelly-tys avoimien ja liikkuvien pohjoismaisten työ-markkinoiden luomiselle. Pohjoismaiden hallitukset ovat asettaneet koulutusyhteistyönkeskeiselle sijalle pohjoismaisessa yhteistyössä.

työssä rajaesteiden poistamiseksipohjoismaista olemme keskittyneeterityisesti seuraaviin aiheisiin:

a Korkea-asteen koulutuksen vastavuoroinentunnustaminen Pohjoismaissa

b Opiskelijoiden opintotuen parantaminenPohjoismaissa

c Ammatillisen koulutuksen vastavuoroinentunnustaminen Pohjoismaissa

d Pohjoismaisen lukiosopimuksenparantaminen.

a Korkea-asteen koulutuksen vastavuoroinentunnustaminen Pohjoismaissa

ongelmaPohjoismaalaiset kokevat, että voi olla vaikeaasaada korkea-asteen koulutuksen suorituksia jatutkintoja hyväksytyksi muissa Pohjoismaissa.

ehdotusOn helpotettava korkea-asteen koulutuksen suori-tusten ja tutkintojen hyväksymistä Pohjoismaissa.Juuri näitä asioita säännellään yhä suuremmassamäärin EU:n tasolla. Siksi on tärkeää, että pohjois-maisen työn ja EU:n työn välillä on selvä yhteys.

käsittely/tulosPohjoismaiden opetus- ja tutkimusministerit päät-tivät kokouksessaan kesäkuussa 2004 hyväksyäja allekirjoittaa pohjoismaisen julistuksen – Reykjavikin julistuksen – korkea-asteen koulut-usta koskevien tutkintojen tunnustamisesta. Tämäjulistus korvaa niin sanotun Sigtunan sopimuk-sen. Julistuksen seurannasta raportoidaan sään-nöllisesti, ensimmäisen kerran vuonna 2005.Tämä merkitsee sitä, että konkreettiset ongelmatkorkea-asteen tutkintojen vastavuoroisessa

Koulutussektori

10 rajaton pohjola

hyödyntävien oppilaiden määrä on selvitetty.Tämän tuloksen pohjalta laaditaan lukiosopimuk-sen tiedottamisstrategia. Samassa yhteydessäpanostetaan kansallisiin tiedottamisstrategioihin,mukaan lukien osittain suoritetun koulutuksentunnustaminen. Ratkaisun etsiminen kysymyk-seen osittain suoritetun koulutuksen tunnustami-sesta kirjataan Pohjoismaiden ministerineuvostonkoulutussektorin strategiasuunnitelmaan vuosiksi2005-2007.

vat lähemmin muuta ammatillista koulutusta,johon osallistuu varsin monia pohjoismaalaisia.

käsittely/tulosOn toteutettu kokeiluhanke, jossa selvitettiin,miten ammatillisen koulutuksen tunnustaminentoimii Pohjoismaissa. Kesäkuussa 2004 pidetyssäkokouksessaan Pohjoismaiden opetusministeritkäsittelivät ja hyväksyivät raportin ammatillisenpätevyyden tunnustamisesta Pohjoismaissa(Erkännande av yrkeskompetens i Norden), jossaesitettiin viisi konkreettista suositusta kokemus-tenvaihdon tukemiseksi Pohjoismaissa ja muuallaEuroopassa. Suositukset kirjataan Pohjoismaidenministerineuvoston koulutussektorin strategia-suunnitelmaan vuosiksi 2005-2007. Ammatillisenkoulutuksen vastavuoroinen tunnustaminenvarmistetaan mahdollisimman pitkälle. Tämä työsovitetaan yhteen samaa aihetta käsittelevän EU-yhteistyön eli niin sanotun Kööpenhaminanprosessin kanssa.

d Pohjoismaisen lukiosopimuksenparantaminen

ongelmaPohjoismaiden opiskelijat hyödyntävät pohjois-maista lukiosopimusta varsin rajoitetusti. Tähänsaakka lukiosopimus ei myöskään ole sisältänytammattilukiokoulutuksen tunnustamista.

ehdotusOlen kehottanut pohjoismaisia opetus- ja tutki-musministereitä työskentelemään pohjoismaisenlukiosopimuksen ajantasaistamiseksi sekäharkitsemaan toimia, joilla lukion suorittaminentoisessa Pohjoismaassa tehtäisiin nuorillenykyistä kiinnostavammaksi.

käsittely/tulosPohjoismaiset opetus- ja tutkimusministerithyväksyivät kesäkuussa 2004 pidetyssä kokouk-sessaan uuden pohjoismaisen lukiosopimuksen.Uusi lukiosopimus on nyt ajan tasalla ja sisältäämuun muassa ammatillisen koulutuksentunnustamisen. Pohjoismaista lukiosopimusta

rajaton pohjola 11

käsittely/tulosPohjoismainen sosiaalivakuutustyöryhmä sekäsosiaalipalvelutyöryhmä ovat laatineet ehdotuk-sen Internetin käytön lisäämisestä kansalaisten javirkamiesten työvälineenä sekä järjestäneet virka-miesvaihtoa ja koulutusta ja ajantasaistaneetnykyistä asioiden valmistelijoiden koulutustarjon-taa. Konkreettisena toimenpiteenä pohjoismaisetsosiaali- ja terveysministerit ovat myöntäneetvaroja sähköiseen analyysivälineeseen, joka tuleeasianomaisten valmistelijoiden käyttöön Pohjois-maissa alkuvuodesta 2004. E-form Analysing Tool (EAT) on tietotyöväline, joka sisältää EU:nsosiaalivakuutussektorin tuoreimmat päivitykset,tuomioistuinratkaisut ym. Parhaillaan laaditaanmyös esitettä, jonka avulla levitetään tietoa EAT-työvälineestä.

b Sosiaalipalvelusopimuksenajantasaistaminen

ongelmaOn tärkeää, etteivät kansalaiset putoa kahdenjärjestelmän väliin, jolloin he voivat jäädä ilmansosiaaliturvaa tai oikeutta sosiaalipalveluihin.

ehdotusPohjoismainen sosiaalipalvelusopimus sisältäämääräykset muun muassa sosiaalituen maksami-sesta, sosiaalipalvelujen myöntämisestä sekähoitoa tarvitsevien kotiinkuljetuksesta, matkoistaja siirroista heidän oleskellessaan toisessaPohjoismaassa tai muuttaessaan toiseen Pohjois-maahan. Siksi on tärkeää, että sosiaalipalveluso-pimus saatetaan ajan tasalle ja hyvin toimivaksi.

käsittely/tulosPohjoismainen sosiaalipalvelutyöryhmä osinajantasaistaa ja osin parantaa pohjoismaista sosi-aalipalvelusopimusta. Pohjoismaiset sosiaali- jaterveysministerit päättivät elokuussa 2004 peri-aatteessa kannattaa ehdotusta, että sopimukseenlisättäisiin määräys muuton yhteydessä kunnilleasetettavasta yhteistyövelvoitteesta, joka koskeeliikuntarajoitteisten sosiaalituen ja sosiaalipalve-lujen tarvetta. Koottu ehdotus sopimukseen

Sosiaali- ja terveyssektorilla kansalaiset kokevat,että voi usein olla vaikeaa saada käsitystä siitä,mitä oikeuksia heillä on heidän opiskellessaan,työskennellessään tai asuessaan toisessa Poh-joismaassa. Siksi myös Pohjoismaiden sosiaali- jaterveysministerit ovat keskittyneet rajaesteidenpoistamiseen omalla vastuualueellaan. Jäljem-pänä luetellaan rajaestekysymyksiä, jotka ovatolleet pohjoismaisten sosiaali- ja terveysministe-rien päiväjärjestyksessä vuonna 2004. Näitäkysymyksiä on valmisteltu pohjoismaisia sosiaali-turva- ja sosiaalipalvelusopimusta käsittelevissätyöryhmissä eli sosiaalivakuutustyöryhmässä ja sosiaalipalvelutyöryhmässä. Ryhmissä onasiantuntijoita kaikista Pohjoismaista.

a Viranomaisten kouluttaminenb Sosiaalipalvelusopimuksen

ajantasaistaminenc Vanhempainlomajärjestelmien uudistaminend Pohjoismainen lääkepassie Liikuntarajoitteisten rajaesteetf Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus.

Lisäksi on käsitelty eläkkeiden karttumista jalääkemääräysten voimassaoloa kaikissa Pohjois-maissa. Näiden asioiden käsittely saatiinpäätökseen jo vuonna 2003. Käsittelyä seloste-taan lyhyesti seuraavassa.

a Viranomaisten kouluttaminen

ongelmaPohjoismaalaiset kokevat usein, että on vaikeaalöytää asianmukaisia tietoja oikeuksista jamahdollisuuksista.

ehdotusOngelma pyritään korjaamaan paitsi tehostamallatiedottamista voimassa olevista pohjoismaisistaoikeuksista myös parantamalla viranomaistentietämystä ja kansalaistiedottamista.

Sosiaali- ja terveyssektori

12 rajaton pohjola

tehtävistä muutoksista on valmisteilla. Lisäksiehdotuksesta käy ilmi, että yhteistyövelvoitettaharkitaan myös kuljetuspalveluille. Pohjoismaisetsosiaali- ja terveysministerit ovat korostaneet,että asia on käsiteltävä mahdollisimmannopeasti.

c Vanhempainlomajärjestelmien uudistaminen

ongelmaEri Pohjoismailla on hyvin erilaiset vanhempain-lomia koskevat säännöt. Siksi monet kokevat, että voi olla vaikeaa saada selvää käsitystä siitä, mitä sääntöjä sovelletaan, jos esimerkiksi asuuyhdessä Pohjoismaassa ja työskentelee toisessa.

ehdotusTämän perusteella ehdotin pohjoismaisille sosia-ali- ja terveysministereille, että selvitettäisiintarkemmin niitä konkreettisia tilanteita, joissakansalaiset putoavat eri säännöstöjen väliinlapsen syntymän yhteydessä. On tärkeää löytääkäytännönläheiset ratkaisut tähän ongelmaan.

käsittely/tulosPohjoismainen sosiaalivakuutusryhmä käsittelee

konkreettisia lapsen syntymään liittyviä ongelmia.Työn perusteella laaditaan raportti mahdollisuuk-sista uudistaa vanhempainlomajärjestelmiä. Sosi-aali- ja terveysministerien kokouksessa elokuussa2004 pidettiin hyvin tärkeänä tehdä käytännöl-lisiä ja konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaa-miseksi. Sosiaalivakuutusryhmä jatkaa työtäänraportoidakseen siitä sosiaali- ja terveysministe-reille kesäkuussa 2005.

d Pohjoismainen lääkepassi

ongelmaPohjoismailla on erilaiset määräykset siitä, mitänarkoottisia ja psykotrooppisia aineita sisältäviälääkkeitä saa viedä Pohjoismaasta toiseen.Tilanne on erityisen vaikea esimerkiksi niille, jotka matkustavat usein Bornholmiin ja poissieltä Ruotsin/Ystadin kautta.

ehdotusTältä pohjalta ehdotetaan, että Pohjoismaatsopivat yhteisen luettelon laatimisesta sellaisistanarkoottisia ja psykotrooppisia aineita sisältä-vistä lääkkeistä, joita saa viedä laillisesti Pohjois-maasta toiseen.

käsittely/tulosTyöryhmä on ehdottanut selvitettäväksi, mitänarkoottisia ja psykotrooppisia aineita sisältäviälääkkeitä saa viedä Pohjoismaasta toiseen.Huumeasioista vastaavat pohjoismaiset ministeritpäättivät elokuussa 2004 pidetyssä kokouk-sessaan

• hyväksyä työryhmän ehdottaman luettelonyhteisenä kantanaan

• saattaa luettelon sovellettavaksi kansallisestisiltä osin kuin se ei ole ristiriidassa kyseistenmaiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa,kansainväliset sopimukset mukaan lukien

• pyytää virkamieskomiteaa selvittämään, onkosuhteessa kansainvälisiin sopimuksiin joitakinongelmia, ja jos on, toimia muutosten aikaan-saamiseksi näihin sopimuksiin yhteisen kannanmukaisesti.

e Liikuntarajoitteisten rajaesteet

ongelmaJos liikuntarajoitteinen kansalainen muuttaatoiseen Pohjoismaahan, hänen on tärkeää saadahenkilökohtaista apua. Sama koskee tulkkipalve-lua siirtymäkausina muutettaessa Pohjoismaastatoiseen.

ehdotusTältä pohjalta olen ehdottanut, että Pohjois-maiden sosiaali- ja terveysministerit asettaisivattämän työn etusijalle ja selvittäisivät sen yhtey-dessä, mitä erityisiä oikeuksia liikuntarajoittei-silla on Pohjoismaissa.

käsittely/tulosJo vuonna 2002 Pohjoismaiden sosiaali- ja ter-veysministerit päättivät painottaa liikuntarajoit-

rajaton pohjola 13

teisten rajaesteitä työssään rajaesteiden poista-miseksi. Siksi he esittivät Pohjoismaiden neuvos-ton juhlaistunnossa vuonna 2002 erityisen mini-sterineuvoston ehdotuksen raportin Fri rörlighetför alla – Gränshinder för funktionshindradesrörlighet i Norden seurannasta. Seurantaa on hoidettu varsinkin pohjoismaisessa sosiaalipalve-lutyöryhmässä.

Sosiaali- ja terveysministerit hyväksyivät elokuus-sa 2004 pidetyssä kokouksessaan tarkemmanselvityksen pohjoismaisista kuljetuspalveluistasekä asiaa koskevan ehdotuksen. Samalla vahvis-tettaisiin tiedottamista ja mahdollisuuksia saadavamman perusteella henkilökohtaista muutto-apua, tulkkipalveluja ja vastavuoroisesti tunnus-tettuja etuuksia. Raportin seurantaa jatketaan.

f Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

ongelmaEU:n asetuksella 1408/71 säädettyä sosiaalialansäännöstöä muutetaan tasaisin väliajoin. Tämävoi luonnollisesti aiheuttaa epäselvyyttä siitä,mitä sääntöjä sovelletaan myös Pohjoismaissa.

ehdotusSiksi on tärkeää selkiyttää tilannetta ja tehdäselväksi, mitkä säännöt koskevat Pohjoismaidenkansalaisia.

käsittely/tulosPohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit alle-kirjoittivat elokuussa 2003 uuden pohjoismaisensosiaaliturvasopimuksen, jolla aiempi sosiaalitur-vasopimus ajantasaistetaan erityisesti suhteessaEU:n sosiaalialan säännöstön uusiin muutoksiin(asetus 1408/71). Uusi sosiaaliturvasopimustuli voimaan 1. syyskuuta 2004. Se ei kuitenkaantoistaiseksi ole voimassa Färsaarilla ja Grönlan-nissa. Näiden itsehallintoalueiden päätöksente-koelinten on päätettävä, liittyvätkö ne sopi-mukseen.

Eläkkeiden karttuminenPohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit päät-tivät vuonna 2002 selvittää ja arvioida mahdolli-suuksia muuttaa pohjoismaisten virkamiesteneläkkeiden karttumista koskevia sääntöjä. Ongel-ma otettiin esiin Pohjoismaalaisten oikeudet -raportissa. Asia oli esillä pohjoismaisessa sosiaa-livakuutustyöryhmässä, minkä jälkeen Pohjois-maiden sosiaali- ja terveysministerit käsittelivätsitä. Ongelmasta tehtiin seuraava päätelmä:

“Ehdotetaan, ettei asian johdosta ryhdytäerityisiin toimenpiteisiin seuraavista syistä: a) Sääntöjen tavoite. Säännöt koskevat niiden

henkilöiden peruseläkettä, jotka eivät oletyöskennelleet missään maassa, ja niiden on määrä helpottaa hyvin pienten summienhallinnointia. Kohderyhmä on pieni ja pienenee yhä vuosien saatossa.

b) EU-asetuksen 1408/71 tuleva laajentaminentyötä tekemättömiin henkilöihin. Tanska onlaajentamiskeskusteluissa ilmoittanut vaati-vansa poikkeuksen, joka tässä yhteydessätarkoittaa, että vastaisuudessakin sovelletaanpohjoismaisen sopimuksen mukaista kolmenvuoden sääntöä. Pohjoismaat eivät siis tueyksimielisesti kolmen vuoden säännön poista-mista ennen tarkistetun EU-asetuksen tule-mista voimaan.

Asian käsittelyn jatkamista ei pidetä tarpeel-lisena.”

Toisin sanoen kyse on rajaesteestä, joka ei oleerityisen tärkeä pohjoismaalaisille, koska sekoskee melko pientä joukkoa. Asiaa säännelläännyt EU:n lainsäädännöllä.

Pohjoismaisten lääkemääräysten voimassaolokaikissa Pohjoismaissa Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministerit ovatottaneet arvioitavaksi sopimuksen lääkemääräys-ten pohjoismaisesta voimassaolosta. Syyskuussa2003 kaikkien Pohjoismaiden lääkeviranomaistenedustajat kokoontuivat silloisen puheenjohtaja-

14 rajaton pohjola

maan Ruotsin ehdotuksesta käymään läpi koke-muksiaan lääkemääräysten pohjoismaista voi-massaoloa koskevasta sopimuksesta ja keskus-telemaan ajankohtaisista lääkekysymyksistäpohjoismaisella tasolla. Kokouksessa pääteltiin,että mahdollisuutta käyttää yhdessä Pohjois-maassa kirjoitettuja lääkemääräyksiä muidenPohjoismaiden apteekeissa hyödynnetään melkoniukasti. Ongelmia on esiintynyt vain vähän, jasopimuksen katsotaan yleisesti toimivan tyydyt-tävästi.

Säännöt on kaikissa Pohjoismaissa Tanskaa lu-kuun ottamatta laajennettu koskemaan myös EU:nja ETA:n kansalaisia. Laajennuksen arvioidaantotuttavan kansalliset apteekit käsittelemäänmuissa maissa kirjoitettuja lääkemääräyksiä.

Lääkesektorilla aiotaan jatkaa säännöllisiä poh-joismaisia kokouksia. Käytyjen keskustelujen jatehtyjen päätelmien perusteella ei kuitenkaanpidetty välttämättömänä välittömästi jatkaalääkemääräysten voimassaoloa koskevan sopi-muksen arviointia.

rajaton pohjola 15

Verosektorin merkitys on keskeinen ja yksityis-henkilölle ratkaisevan tärkeä, jos tämän ansiotu-lojen tai eläkkeen verottaminen on epäselväähänen harkitessaan muuttoa toiseen Pohjois-maahan tai työskentelyä siellä. Siksi verosektorion ollut tärkeä tekijä työssä rajaesteidenpoistamiseksi Pohjoismaista.

pohjoismaiden valtiovarain- ja vero-ministerit käsittelevät työssään rajaes-teiden poistamiseksi seuraavia asioita:

a Verosektorin konkreettiset rajaesteetb Pohjoismaisen veroportaalin rakentaminen

ja virtuaalisen pohjoismaisen verotoimistonperustaminen

c Tilisiirrot Pohjoismaasta toiseen.

a Verosektorin konkreettiset rajaesteet

Pohjoismaiseen Haloo Pohjola -neuvontapalve-luun, muihin tietopalveluihin ja Pohjoismaidenministerineuvoston sihteeristöön otetaan useinyhteyttä asioissa, jotka ovat konkreettisia esi-merkkejä verosektorin rajaesteistä. Tämä koskeeesimerkiksi eläkkeiden verotusta, tilapäisesti toisessa Pohjoismaassa työskentelevien työnteki-jöiden verotusta ja joidenkin ammattiryhmien,kuten merimiesten, verotusta.

ehdotusOlen ehdottanut, että Pohjoismaiden valtiovarain-ja veroministerit käsittelisivät konkreettisia estei-tä pitäen silmällä pohjoismaisen verosopimuksentarkistamista.

käsittely/tulosPohjoismaiden valtiovarainministerit päättivät jovuonna 2003 asettaa pohjoismaisen verotyöryh-män, joka kokoaisi ja selostaisi konkreettisiakysymyksiä. Työryhmä on nyt antanut työstäänraportin, jossa selostetaan useita konkreettisiaverosektorin rajaestetapauksia. Parhaillaan laaditaan kattavaa rajaesteluetteloa, joka esite-

tään Pohjoismaiden valtiovarainministereillenäiden kokouksessa marraskuussa 2004.

b Sähköinen veronlaskentamalli/Pohjoismai-nen veroportaali/Virtuaalinen verotoimisto

ongelmaYksittäisen kansalaisen voi olla vaikea nähdä,mitä seurauksia työskentelystä tai asumisestatoisessa Pohjoismaassa saattaa olla. Seurauksetvoivat luonnollisesti osaltaan tehdä toimimisenPohjoismaiden rajojen yli hankalaksi ja epävar-maksi.

ehdotusEhdotin alkuvuodesta 2003, että Pohjoismaidenvaltiovarain- ja veroministerit harkitsisivat mah-dollisuutta laatia sähköinen veronlaskentamallisiten, että yksittäinen kansalainen saa ennen toiseen Pohjoismaahan muuttamista yleiskäsityk-sen siitä, mitä puhtaasti verotuksellisia seurauk-sia muutto tai työskentely Pohjoismaiden rajojenyli aiheuttaa.

käsittely/tulosPohjoismaiden valtiovarain- ja veroministeritantoivat pohjoismaiselle verotyöryhmälletehtäväksi selvittää mahdollisuuksia laatia säh-köinen veronlaskentamalli. Ryhmä katsoi kuiten-kin, ettei ollut teknisesti mahdollista laatia sellaista mallia, joka antaisi pohjoismaalaisilleriittävän selvän kuvan tuloverotuksen tasosta heidän työskennellessään tai asuessaan toisessaPohjoismaassa. Pohjoismainen verotyöryhmäehdotti sen sijaan, että perustettaisiin pohjois-mainen veroportaali ja virtuaalinen pohjois-mainen verotoimisto.

Pohjoismainen veroportaali avataan Internetiinosana työtä, jossa parannetaan sekä kansalaisilleettä viranomaisille suunnattua tiedottamista siitä,miten Pohjoismaissa verotetaan kansalaisia, jotkajoko työskentelevät toisessa Pohjoismaassa taimuuttavat sinne asumaan. Siten pyritään autta-maan kansalaisia ja yrityksiä löytämään asianmu-

Verosektori

16 rajaton pohjola

kaista tietoa ja avustamaan heitä veroasioidenkäsittelyssä. Pohjoismaiset veroviranomaisetkokoavat erityisen hanketyöryhmän selvittämäänyhteistä sähköistä palvelua. Palvelu on niidenpohjoismaalaisten käytettävissä, jotka tarvitsevatyhteyttä useamman kuin yhden maan verovirano-maisiin.

Virtuaalisella pohjoismaisella verotoimistolla tar-koitetaan pohjoismaista yhteistyöorganisaatiota,joka vastaa yhteydenpidosta Pohjoismaiden väli-sissä veroasioissa ja tiedottamisesta pohjois-maalaisille pohjoismaisesta verotuksesta. Organi-satorisesti virtuaalinen pohjoismainen verotoi-misto koostuu yhdestä kunkin maan edustajasta.Pohjoismaisen verotoimiston tarkoituksena ontoimia Pohjoismaiden välisenä yhteysorganisaa-tiona, jonka käsiteltäväksi voidaan antaa kon-kreettisia veroasioita. Asioiden valmistelu javiranomaiskäsittely hoidetaan osana viranomais-ten varsinaista toimintaa.

c Tilisiirrot Pohjoismaasta toiseen

ongelmaTilisiirto Pohjoismaasta toiseen voi usein aiheut-taa paljon kuluja, ja saattaa kestää useita päiviäennen kuin vastaanottaja saa rahat tililleen.

ehdotusTämän johdosta ehdotin Pohjoismaiden valtio-varainministereille, että arvioitaisiin mahdolli-suuksia säännellä toisaalta Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen palvelumaksujen suuruutta ja toisaalta näiden siirtojen kestoa. Norden-yhdis-tysten liitto on useassa yhteydessä selvittänytPohjoismaiden välisten tilisiirtojen tilannetta japäätellyt, että pankit ovat parantaneet tiedot-tamistaan näistä asioista, mikä on jonkin verranjoustavoittanut tilisiirtoja.

käsittely/tulosPohjoismaiden valtiovarainministerit ovat useassayhteydessä keskustelleet Pohjoismaiden välisistätilisiirroista mutta eivät ole päässeet yksimielisyy-teen siitä, että pohjoismaisia pankkeja vaadittai-siin perimään pohjoismaisista tilisiirroistasamansuuruiset palvelumaksut kuin kotimaisistatilisiirroista. Sen sijaan Pohjoismaiden valtiova-rainministerit hyväksyivät toukokuussa 2004 julistuksen, jonka mukaan tilisiirto Pohjoismaastatoiseen saa kestää enintään kolme pankkipäivää.

rajaton pohjola 17

Aluesektori on erityisesti sitoutunut työhön raja-esteiden poistamiseksi pohjoismaisten raja-alue-komiteoiden avulla. Alueelliset raja-aluekomiteattyöskentelevät paikallis- ja aluetasolla epätarkoi-tuksenmukaisten esteiden poistamiseksi vapaaltaPohjoismaiden rajat ylittävältä liikkumiselta.Pohjoismaiset raja-aluekomiteat toimivat konk-reettisessa yhteistyössä Pohjoismaiden ministe-rineuvoston sihteeristön kanssa rajapoliittisensihteeristön kautta. Pohjoismaiset alueministeritkäsittelevät seuraavia asioita:

a Parhaiden pohjoismaisten raja-aluerat-kaisujen hanke – GOLIN-hanke

b Tilastot työmatkaliikenteestä Pohjoismaidenraja-alueilla

c Koulutukseen, osaamisen kehittämiseen jatyömarkkinoihin liittyvät hankkeet

a Parhaiden pohjoismaisten raja-alueratkaisujen hanke – GOLIN-hanke

Neljä pohjoismaista raja-aluetta (Juutinrauma,Östfold-Bohuslän/Dalsland, Haaparanta/Tornio jaARKO) selvittävät yhteistyössä parhaita pohjois-maisia raja-alueratkaisuja. Tämän GOLIN-hank-keen tavoitteena on kartoittaa yhteiset ongelmal-liset esteet työmarkkinoilla ja listata eri alueidentoimenpiteet ongelmien ratkaisemiseksi.

Hankkeen keskeisenä toimintamuotona ovat use-at työpajat, joissa asianomaiset toimijat esittele-vät paikallisia aloitteita ja joissa keskustellaansiitä, miten muut raja-alueet voivat hyödyntäänäitä kokemuksia. Kuhunkin työpajaan osallistuuhenkilöitä, jotka päivittäin työskentelevät ihmis-ten ja yritysten kanssa yli valtionrajan. Tämäantaa perustan hyvin konkreettisten kokemustenja parhaiden käytäntöjen vaihtamiselle.

Ensimmäinen GOLIN-työpaja, joka järjestettiinGrebbestadissa elokuussa 2003, oli ensisijaisestitarkoitettu vero-, sosiaalivakuutus-, työnvälitys- jamuille viranomaisille. Toisessa, Tornion-Haaparan-

nan työpajassa helmikuussa 2004 aiheena oliyhteisten työmarkkinoiden teoria ja käytäntö, ja kohderyhmä laajennettiin käsittämään myösyritykset, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekäerikseen valitut työmarkkinahankkeet eri puoliltarajaa. Kolmas työpaja järjestettiin syyskuussa2004 Helsingörissä, ja aiheena oli koulutus jaosaamishuolto Pohjoismaissa. Tämä aihe valittiinpitäen yleistavoitteena sitä, että pohjoismaisilleyrityksille on varmistettava sopivan ammattitai-don omaavan työvoiman saanti ja että työnteki-jöille on taattava mahdollisuus käyttää ammatti-taitoaan kaikissa Pohjoismaissa. Työpajaan osal-listui viranomaisten, koulutusasiantuntijoiden,työmarkkinaosapuolten ja järjestöjen edustajiasekä neljän raja-alueen paikallisten hankkeidenedustajia.

b Tilastot työmatkaliikenteestä Pohjoismaidenraja-alueilla

Täydellisten tilastojen laatiminen Pohjoismaidenvälisestä työmatkaliikenteestä on tärkeä edellytysrajaesteiden aiheuttamien ongelmien selvittä-miselle. Alueministerit ovat tässä yhteydessäkäynnistäneet työn, jonka tavoitteena on luodakokonaiskuva Pohjoismaiden rajat ylittävästätyömatkaliikenteestä. Osaraportti työmatkaliiken-teestä Ruotsin ja Norjan välisen rajan yli esitettiinhuhtikuussa 2004. Hanke on määrä saattaapäätökseen vuoden 2004 loppuun mennessä.

Koulutukseen, osaamisen kehittämiseen jatyömarkkinoihin liittyvät hankkeetSyyskuussa 2004 aluepolitiikan virkamieskomiteamyönsi erityisistä rajaestemäärärahoistaan varojakahdelle Juutinrauman komitean käynnistämällehankkeelle. Toisen hankkeen lähtökohtana ovattyömarkkinoilla esiintyvät esteet, jotka perustuvateri maiden erilaisiin lainsäädäntöihin ja perin-teisiin. Toinen hanke käsittelee valtionrajat ylit-tävää koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekätämän yhteistyön kehittämisen edellytyksiä.Molemmat hankkeet on määrä saattaa päätök-seen vuoden 2004 lopussa.

Aluesektori

18 rajaton pohjola

ongelmaEri Pohjoismaat noudattavat erilaisia periaatteitaavioeron yhteydessä tapahtuvan omaisuuden osi-tuksen ja aviopuolisoiden perintöoikeuden osalta.

ehdotusPohjoismaiden oikeusministerit ovat käynnis-täneet laajan työn Pohjoismaiden avioliitto- japerhelainsäädännön selvittämiseksi, ja vuodesta2003 alkaen asiasta on laadittu neljä raporttia.

käsittely/tulosPohjoismaiden oikeusministerit käsittelivät asiaaviimeksi kesäkuussa 2004, jolloin päätettiin • antaa pohjoismaiselle perheoikeuden asiantun-

tijaryhmälle tehtäväksi harkita ja selvittää jatku-vasti käytännön mahdollisuuksia alan harmoni-sointiin

• asetettaessa kansallista perheoikeudellistenkysymysten komiteaa kehottaa komiteaapainottamaan pohjoismaista oikeusturvaa

• antaa lainsäädäntökysymysten virkamies-komitealle tehtäväksi järjestää pohjoismainenkonferenssi pohjoismaisen perintölainsäädän-nön uudistamisesta jatkuvan yhteydenpidon jayhteistyön käynnistämistä varten.

Oikeussektori Kuluttajasektori

Perusmaksupalveluja koskeva hanke, mukaan lukien henkilötunnuksen vaatiminen pankkitiliä avattaessa.

ongelmaPankkitiliä avattaessa vaaditaan useimmitenhenkilötunnus. Joissakin tapauksissa pohjois-maalaiset voivat kuitenkin avata pankkitilin ilman henkilötunnustakin.

ehdotusAlan ohjeet näyttävät olevan melko epäselvät.Asiaa selvitetään muun muassa siltä osin, mitä vaatimuksia, henkilötunnus mukaan lukien,pankkitiliä avattaessa esitetään.

käsittely/tulosSelvitys annettiin alkuvuodesta 2004, muttakuluttajaministerit eivät vielä ole keskustelleetsiitä.

rajaton pohjola 19

Henkilötunnuksen antaminen

ongelmaPohjoismaiden kansalaisten muuttaessa Pohjois-maasta toiseen heille on annettava henkilötun-nus. Joissakin tapauksissa se annetaan, kun kaik-ki muuttajaa koskevat asiakirjat ovat kunnossa.Joskus henkilötunnuksen saaminen voi kuitenkinkestää varsin kauan. Tämä vaikuttaa moniin asioi-hin muuton yhteydessä. Ilman henkilötunnustavoi esimerkiksi olla vaikeaa saada pankkitiliäavatuksi, saada verokorttia palkanmaksua varten,tehdä vuokrasopimusta jne.

ehdotusPohjoismaiden yhteistyöministerit ottivat vuonna2003 tehtäväkseen parantaa pohjoismaista hen-kilötunnusten antamisen järjestelmää. Pohjois-maiden väestökirjanpitojärjestelmien asiantunti-jat ovat työskennelleet määrätietoisesti paran-taakseen järjestelmää Pohjoismaasta toiseenmuuttavien yksittäisten kansalaisten kannalta.Työ järjestelmän parantamiseksi on johtanutsopimuksen uudistamiseen.

käsittely/tulosYksittäisen kansalaisen kannalta merkittävä tulosväestökirjanpitosopimuksen uudistamisesta onse, että hän saa henkilötunnuksen helposti jailman tarpeetonta viivästystä kääntyessään jonkinpohjoismaisen väestörekisterin puoleen. Uudis-tettu sopimus on määrä allekirjoittaa marraskuus-sa 2004. Seuraavaksi on tarkoitus mahdollistaase, että pohjoismaiset väestökirjanpitojärjes-telmät voivat vaihtaa tietoja keskenään elektroni-sesti, jolloin muuttajan henkilötunnus vaihdetaanmuuton yhteydessä.

Pohjoismainen kielisopimus

On laadittu juridinen selvitys pohjoismaalaistenoikeudesta käyttää omaa kieltään asioidessaantoisen Pohjoismaan viranomaisten kanssa sekäpohjoismaista kielisopimusta koskeva tiedotus-strategia. Selvitys on luovutettu yhteistyöministe-reille, jotka odottavat asiantuntijoiden lausuntojaennen kuin vahvistavat lopullisen kannan asiassa.

Juridinen selvitys sisältää yhteenvedon pohjois-maisesta kielisopimuksesta suhteessa vastaaviinkansainvälisiin sopimuksiin sekä arvioinnin siitä,antaako kansallinen seuranta perusteita muuttaakielisopimusta.

Sektorienväliset aiheet työssä rajaesteiden poistamiseksi

20 rajaton pohjola

Kaikilla pohjoismaisilla raja-alueilla on erityisiämaantieteestä johtuvia rajaesteitä. Ruotsin jaNorjan välisellä rajalla on erityisiä ammattiliiken-teen rajaesteitä. Ruotsin toimiessa pohjoismaisenyhteistyön puheenjohtajana vuonna 2003 käyn-nistettiin määrätietoinen työ rajaesteiden poista-miseksi ammattiliikenteeltä Pohjoismaissa. MyösBornholmin raja-alueella on erityisiä esteitä.Yhtenä ongelmana ovat eri Pohjoismaiden erilai-set vaatimukset siitä, mitä narkoottisia ja psyko-trooppisia aineita sisältäviä lääkkeitä saa viedäPohjoismaasta toiseen. Tilanne on erityisen vai-kea niille, jotka matkustavat usein esimerkiksiBornholmiin ja pois sieltä Ruotsin/Ystadin kautta(ks. sosiaali- ja terveyssektoria koskeva jaksoedellä). Islantilaiset puolestaan kohtaavat ongel-mia erityisen islantilaisen nimiperinteensä vuoksi.

seuraavassa käsitellään esimerkkejä työstä, jolla pyritään poistamaan näitä erityisiä esteitä raja-alueilta:

a Elinkeinoelämän alueelliset rajaesteetb Bornholmiin ja sieltä pois Ystadin kautta

matkustavien rajaongelmatc Islantilainen nimiperinne

a Elinkeinoelämän alueelliset rajaesteet

ongelmaPohjoismaiden rajoilla on useita tullikäsittelyyn ja tullimaksuihin liittyviä ongelmia. Pohjoismaillaei myöskään ole yhteisiä sääntöjä ajoneuvojenpituudesta, leveydestä ja painosta.

ehdotusVuonna 2003 silloinen Pohjoismaiden ministeri-neuvoston puheenjohtajamaa Ruotsi piti Karlsta-dissa tulossuuntautuneen konferenssin, johon oli kutsuttu eri Pohjoismaiden asiantuntijoita javirkamiehiä etsimään ratkaisua näihin ongelmiin.Konferenssin seurannaksi järjestettiin myöhem-min vuonna 2003 Östersundissa toinen konfe-renssi, johon osallistui poliittisia tahoja.

käsittely/tulosKokoamalla yhteen oikeat asiantuntijat ja vir-kamiehet puheenjohtajamaa Ruotsi sai aikaanuseita merkittäviä ja konkreettisia tuloksia.Tämä työ on seuraavassa vaiheessa:• Tullikäsittelyä ja tullimaksukäytäntöä

Ruotsin ja Norjan välisellä rajalla paranne-taan vuoden 2004 aikana.

• Koneiden väliaikaisen maahantuonninmaksuja alennetaan. Asia on käytännössäratkaistu.

• Sekakuormia kuljettavien kuorma-auto-kuljetusten rajanylitysehtoja lievennetään –kokeiluhanke käynnistettiin tammikuussa2004.

• Ajoneuvojen pituutta, leveyttä ja painoakoskevia vaatimuksia joustavoitetaan –kokeilujärjestelmää on ehdotettu Norjaan jaTanskaan. Norja ei kuitenkaan pidä mahdol-lisena muuttaa nykyisiä vaatimuksia.

• Työkoneenkuljettajien lupien vastavuoroi-nen tunnustaminen – pohjoismainen sään-tely pyritään saamaan aikaan vuonna 2004.

b Bornholmiin ja sieltä pois Ystadin kauttamatkustavien rajaongelmat

ongelmaMatkustajille, jotka matkustavat lemmikki-eläinten kanssa Ruotsin/Ystadin kautta Born-holmiin ja sieltä pois, asetetaan erityisiä vaati-muksia. Näiden vuoksi lemmikkieläinten omis-tajien on pyydettävä Ruotsin maatalousviras-tolta Jordbruksverketiltä todistus, jonka alle-kirjoittamalla he vakuuttavat, että kauttakulkutapahtuu ainoastaan Limhamnin, Helsingbor-gin, Lernackenin ja Ystadin välillä, ettei eläintäole viety Tanskan, Ruotsin ja Norjan alueidenulkopuolelle viimeisen 6 kuukauden aikana,ettei eläin poistu ajoneuvosta matkalla Ruotsinalueella, ettei oleskelu Ruotsissa ylitä neljäätuntia, että eläin on tunnistemerkitty tatuoin-nilla tai mikrosirulla ja että eläin on madotettu.

Erityiset esteet raja-alueilla

rajaton pohjola 21

ehdotusOlen säännöllisin väliajoin kiinnittänyt sekä Tanskan elintarvikeministerin että Ruotsin maata-lousministerin huomiota tähän ongelmaan, jottaasiaan saataisiin helppo ja käyttäjäystävällinenratkaisu. Nykyistä kauttakulkujärjestelmää ei kuitenkaan sovelleta niihin matkustajiin, jotkamatkustavat Bornholmiin ja sieltä pois junalla tai bussilla Ruotsin kautta.

käsittely/tulosKun tämän alan uudet, tiukat EU-säännöt tulivatvoimaan, näytti alkuvuodesta siltä, että ongelmakasvaisi entisestään. Onneksi Tanska ja Ruotsikuitenkin sopivat ensi vaiheessa pyytävänsäEuroopan komissiota hyväksymään olemassaolevan kauttakulkujärjestelmän, joka sisältääedellä mainitut vaatimukset. Tämän asiankäsittelyä aion jatkaa edelleen.

c Islantilainen nimiperinne

ongelmaIslantilainen nimiperinne perustuu siihen, ettälapsille annetaan nimi isänsä mukaan lisäämälläisän nimeen dottir- tai son-pääte. On konkreet-tisia esimerkkejä siitä, että muiden Pohjois-maiden viranomaiset ovat evänneet vanhempienanomuksen islantilaisten nimien rekisteröinnistälapsilleen.

ehdotusOlen esittänyt ongelman Tanskan pääministerillesen ratkaisun perusteella, joka Ruotsissa onlöydetty tähän ongelmaan.

käsittely/tulosTähän asti islantilaisilla on ollut vaikeuksia nimi-perinteensä noudattamisessa Ruotsissa. Konk-reettisessa tapauksessa Ruotsin veroviranomaisetovat evänneet vanhempien anomuksen saadaislantilaiset nimet rekisteröidyiksi. Tämä ongelmaon nyt ratkaistu. Ruotsin hallitus on päättänytmuuttaa maan nimiasetusta. Muutoksen ansiostane Islannin kansalaiset, jotka ovat myös Ruotsinkansalaisia, voivat pitää tai saada haluamansa

islantilaisen nimiperinteen mukaisen nimenmaksutta. Muutos tuli voimaan 1. toukokuuta2003. Koska islantilaisilla on ollut samanlaisiaongelmia Tanskassa, olen esittänyt ongelmanTanskan pääministerille. Vastaukseksi olensaanut, että asiaa käsitellään osana Tanskannimilakikomitean työtä. Komitea on antanutmietinnön, jossa käsitellään muun muassatätä asiaa. Odotan kuitenkin käsittelynetenemistä.

22 rajaton pohjola

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952 Islannin, Norjan,

Ruotsin ja Tanskan kansanedustuslaitosten ja hallitusten yhteistyöeli-

meksi. Suomi liittyi siihen vuonna 1955. Färsaarten ja Grönlannin

valtuuskunnat kuuluvat Tanskan valtuuskuntaan ja Ahvenanmaan

valtuuskunta Suomen valtuuskuntaan. Neuvostoon kuuluu 87 jäsentä

(kansanedustajaa). Neuvosto on aloitteita tekevä, neuvoa-antava elin,

jonka tehtävänä on valvoa pohjoismaista yhteistyötä. Neuvoston

elimiä ovat yleiskokous, puheenjohtajisto ja valiokunnat.

Pohjoismaiden neuvosto – Nordisk Råd

Store Strandstræde 18

DK-1255 København K

Puh. +45 3396 0400

Faksi +45 3311 1870

Pohjoismaiden ministerineuvosto perustettiin vuonna 1971

Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelimeksi. Ministerineuvosto tekee

ehdotuksia Pohjoismaiden neuvoston istunnoille, toteuttaa neuvoston

suosituksia, raportoi Pohjoismaiden neuvostolle yhteistyön tuloksista

ja johtaa eri sektoreiden työtä. Yhteistyötä koordinoi kunkin hallituksen

keskuudesta nimetty yhteistyöministeri. Ministerineuvosto kokoontuu

tarpeen vaatiessa ja sen kokoonpano riippuu kulloinkin käsiteltävistä

asioista.

Pohjoismaiden ministerineuvosto – Nordisk Ministerråd

Store Strandstræde 18

DK-1255 København K

Puh. +45 3396 0200

Faksi +45 3396 0202

www.norden.org

Aiotko muuttaa, opiskella tai työskennellä Pohjoismaissa?

Apunasi on pohjoismainen neuvontapalvelu Haloo Pohjola.