op-pohjola, vallila-kortteli - safa• kiinteistöjohtaja auni palo, op-pohjola-ryhmä •...

OP-Pohjola, Vallila-kortteliVuorovaikutteinen suunnittelukilpailu 30.5.-14.11.2011ArVOsteluPöytäkirjA

2 3OP-Pohjola, Vallila-kortteli | Vuorovaikutteinen suunnittelukilpailu

tAittOramona lindberg

DigiPAinO tammisaaren kirjapaino

sisällysluettelo

1 yleistä 31.1 järjestäjä 31.2 kilpailun luonne ja kilpailutehtävä 31.3 kutsutut 41.4 Palkintolautakunta ja asiantuntijat 41.5 kilpailun kulku 52 kilPAilun tAustA 62.1 korttelialue 62.2 kilpailualue 62.3 kaavoitustilanne 62.4 kaupunkirakenne ja ympäristö 72.4.1 liikenne, nykytilanne 7

3 kilPAilun tAVOitteet 83.1 rakennusvolyymin sijoittaminen 83.2 kilpailualueen rakennukset 83.3 Huonetilaohjelma 93.4 Hankkeen kokonaisaikataulu 93.5 kilpailuehdotusten arvosteluperusteet 9

4 yleisArVOstelu 10

5 eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu 12

6 kilPAilun rAtkAisu 246.1 loppuarviointi 246.2 kilpailun tulos 246.3 jatkosuunnittelusuositukset 24

7 ArVOsteluPöytäkirjAn AllekirjOitus 25

8 eHDOtusten tekijät 268.1 ”yhdessä” | Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy 268.2 ”OP-tiiMit” | Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy 278.3 ”siivet” | Arkkitehtitoimisto jkMM Oy 288.4 ”särMä” | Arkkitehtitoimisto lahdelma & Mahlamäki Oy 308.5 ”kiehinen” | Verstas Arkkitehdit Oy 31

1 yleistä

1.1 järjestäjä

OP-Pohjola-ryhmässä pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminta on yhdistetty uudella ja inno vatiivisella sekä asiakkaiden arvostamalla tavalla. Suomen suurin finanssiryh-mä tarjoaa asiak kailleen maan kattavimman ja monipuolisimman pankki-, sijoitus- ja vakuutuspalvelujen kokonaisuuden. Ryhmän muodostavat yli 200 osuuspankkia sekä niiden omistama keskus yhteisö OP-Pohjola osk tytär- ja lähiyhteisöineen. Tytäryhtiöis-tä merkittävimpiä ovat Pohjola Pankki Oyj sekä OP-Palvelut Oy. Ryhmän liiketoiminta on jaettu kolmeen segmenttiin, jotka ovat pankki- ja sijoituspalvelut, henkivakuutus ja vahinkovakuutus.

OP-Pohjola-ryhmän perustehtävä on edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toiminta-ympäristön kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Ryhmän arvoja ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen, joita ehdotuksen toivotaan jollakin tavalla ilmentävän.

Finanssiryhmän päätoimipaikka tulee sijaitsemaan Vallilassa nykyisten toimitilojen yhteydessä, joita laajentamalla ja kehittämällä luodaan toimitilat pääkaupunkiseudun noin 3 400 työntekijälle. Nykyisin korttelissa työskentelee noin 2 600 henkilöä.

1.2 kilpailun luonne ja kilpailutehtävä

OP-Pohjola järjesti päätoimitilojensa laajentamisesta vuorovaikutteisen kutsukilpailun yhteis työssä Helsingin kaupungin kanssa alkuaan 30.5. – 30.9.2011 välisenä aikana. Palkintolauta kunnan kokouksessa 20.10. päätettiin järjestää jatkokilpailuosio kahden ehdotuksen tekijöille. Tämä vaihe päättyi 14.11.2011.

Kukin kilpailija esitti luonnosehdotuksensa kilpailuvaiheen aikana palkintolautakun-nalle, joka antoi ehdotuksista ja niiden jatkokehittämisestä palautteensa. Lisäksi kilpai-lijat esittelivät lopullisen ehdotuksensa palkintolautakunnalle kilpailuajan päätyttyä.

Kilpailutehtävänä oli laajentaa toimitiloja Vallilassa siten, että uutta rakennusoikeutta sijoit etaan Teollisuuskadun, siihen liittyvän pysäköinti- ja rinnakkaisväylän sekä korttelin länsikulman alueelle noin 12 000 kem2 vanhaan rakennuskantaan harmonisesti yhdis-tyvällä tavalla. Lopputuloksena uuden ja vanhan rakennuskannan tuli luoda finanssi-ryhmälle ryhdikäs ja mielenkiintoinen päätoimipaikan ilme. Kilpailijoiden tehtävänä oli myös kehittää Teollisuuskadun kaupunkikuvaa arkkitehtuuriltaan korkeatasoiseksi vahvistamaan positiivisella tavalla ryhmän identiteettiä.

Lisärakentamisen tuli tukeutua Teollisuuskadun kaarevaan päälinjaan ja täydentää sitä luonte valla ja luovalla tavalla. Ratkaisun tuli olla myös toiminnalliselta sisällöltään selkeä, muuntojoustava sekä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen.

Lisärakentaminen ylittää nykyisen asemakaavan salliman rakennusoikeuden. Asema-kaavan muutosprosessi on käynnistetty ja tarkoitus on viimeistellä kaavaluonnos kilpai-lun tuloksen perusteella.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA oli kilpailussa mukana SAFAn kilpailusääntöjen puitteis-sa. Kilpailijoiden valitsema SAFAn edustaja raportoi kilpailutoimikunnalle vuorovaikut-teisuudesta uusien menettelytapojen luomiseksi suunnittelukilpailuissa.

Kilpailuprosessin asiantuntijana ja kilpailun koordinoijana toimi arkkitehti Eija Larkas-Ipatti Pöyry Finland Oy:stä.

yleistä


1.3 kutsutut

Kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna viidelle arkkitehtitoimistolle, jotka olivat:

Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy•Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy•Arkkitehtitoimisto JKMM Oy•Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy•Verstas Arkkitehdit Oy•

1.4 Palkintolautakunta ja asiantuntijat

Palkintolautakuntaan kuuluivat:

OP-Pohjola osk:Hallintojohtaja Heikki Vitie, puheenjohtaja•Viestintäjohtaja Carina Geber-Teir•Professori Jyrki Tasa kutsuttuna•

Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto:Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi•Arkkitehti Martin Bunders•

yleistä yleistä

Haahtela-yhtiöt:Professori Yrjänä Haahtela•

Kilpailijoiden valitsemana SAFAn edustajana:Arkkitehti Sarlotta Narjus•

Palkintolautakunnan asiantuntijoina toimivat:

Kiinteistöjohtaja Auni Palo, OP-Pohjola-ryhmä•Toimitusjohtaja Markku Mäkiaho, Pohjola Kiinteistösijoitus Oy•Yksikön päällikkö Kari Hintikka, OP-Palvelut•Liikenneinsinööri Pekka Nikulainen, KSV, liikennesuunnittelu•DI Tiina Luhtanen, Haahtela-yhtiöt•

1.5 kilpailun kulku

Kilpailun aloitusseminaari pidettiin 30.5.2011. Seurantapalaveri järjestettiin 17.8.2011 ja lopullisten ehdotusten esittely 3.10.2011.

Palkintolautakunta kokoontui kaikkiaan 8 kertaa ja valmisteleva työryhmä lisäksi 3 kertaa.

“siiVet”, 1. VAiHe

“särMä”“OP-tiiMit”

“kieHinen, 1. VAiHe”

“yHDessä”


2.4 kaupunkirakenne ja ympäristö

Teollisuuskatu on suurmaisemassa kaupunkikuvaa yhdistävä elementti ja orientoiva pää-väylä, joka yhdistää lähivuosina rakentuvat Pasila-keskuksen, Pasilan konepaja-alueen ja Kalasataman. Kadun loivasti kaartuva linja on sen ominaispiirre.

OP-Pohjolan korttelin Teollisuuskadun julkisivu koostuu viidestä eri vuosina raken-netusta rakennuksesta, jotka muodostavat keskeisen osan Teollisuuskadun kaartuvas-ta julkisivu linjasta. Tasainen räystäslinja muodostaa ehjän kaupunkimuurin ja taustan Dallapénpuiston kaupunkiaukiolle.

Korttelin rakennukset erottuvat yhtenäisestä räystäslinjasta huolimatta erillisinä ja antavat suurkorttelille jäsentyneen mittakaavan.

kilPAilun tAustA kilPAilun tAustA

2 kilPAilun tAustA

2.1 korttelialue

OP-Pohjolan korttelialue muodostaa kolmion, joka sijaitsee kantakaupungin solmukoh-dassa, Teollisuuskadun varressa. Muilta sivuilta sitä rajaavat Päijänteentien katu- ja puis-toalue, Puu-Vallilan asuntoalue sekä Vääksynkuja ja sen toisella puolella asuinkerrostalot sekä Vääksyntie ja Lääkäritalo. Teollisuuskadun eteläpuolella on avara puistoalue.

Kortteliin kuuluvat tontit ovat OP-Pohjolan omistuksessa lukuun ottamatta tonttia osoit-teessa Vääksyntie 4, jonka OP-Pohjola on vuokrannut käyttöönsä.

2.2 kilpailualue

Kilpailualue käsitti Teollisuuskadun suuntaisen rinnakkaiskadun paikoitus- ja istutus-alueineen sekä Teollisuuskadun ja Päijänteentien nurkka-alueen kokonaisuudessaan.

Lisäksi Päijänteentien ja Vääksynkujan kulmatontille oli mahdollista lisätä vähäinen rakennusoikeus.

2.3 kaavoitustilanne

Nykyinen asemakaava on tullut voimaan 31.12.2009. Korttelialue on toimitilarakennus-ten kortteli merkinnällä KTY. Asemakaavan mukaiset rakennusoikeudet ovat:

Tontti 21, Teollisuuskatu 1 b 44 163 kem2 + 2155 m2 maTontti 7, Teollisuuskatu 1 a / Vääksyntie 2 11 970 kem2

Tontti 12, Päijänteentie 12 6 270 kem2

Nykytilanteessa kortteli ei vielä ole asemakaavan mukaisesti täyteen rakennettu.

2.4.1 liikenne, nykytilanne

Teollisuuskatu on 2 + 2 -kaistainen pääkatu. Vääksyntie on luokitukseltaan pääkatu. Vääksyn kuja ja Päijänteentie ovat tonttikatuja.

Teollisuuskatu haarautuu korttelialueen kohdalla molemmista päistään yksisuun-taiseksi rinnakkaiskaduksi, jonka varressa on asiointiin varattuja pysäköintipaikkoja. Rinnakkais kadun keskivaiheilta on poistumisliikenteelle suuntaisliittymä Teollisuus-kadulle länteen. Kortteli alueen sivuitse Teollisuuskadun pohjoispuolella kulkee jalan-kulku- ja pyörätie.

Korttelialueen tonttien pysäköintipaikat sijaitsevat pääosin maanalaisissa pysäköinti-halleissa, joiden sisäänajo- ja ulosajorampit sijaitsevat Teollisuuskadun rinnakkais kadulla ja Vääksyntiellä.

Asiointipysäköintiin on varattu Teollisuuskadun varresta korttelialueen eteläpuolella 66 pysäköintipaikkaa.


kilPAilun tAVOitteetkilPAilun tAVOitteet

3 kilPAilun tAVOitteet

3.1 rakennusvolyymin sijoittaminen

Kilpailijoiden tuli sijoittaa noin 12 000 kem2:n lisärakennus Teollisuuskadun rinnakkais-kadun puolelle ja sen päälle Teollisuuskadun kaarevaan päälinjaan tukeutuen ja pitkää katujulkisivua luovasti täydentäen ja kehittäen. Vanhat ja uudet rakennukset tuli sovit-taa kokonaisratkaisuksi.

Kilpailijan ei tarvinnut sijoittaa uusiin rakennuksiin autopaikkoja, koska ne tullaan sijoittamaan maanalaiseen paikoitusluolaan, jonka suunnittelu ei kuulunut kilpailuteh-tävään. Huolto liikenteen sisään- ja ulosajoreitit pyritään ratkaisemaan uuden paikoitus-luolan kautta.

Kilpailijan tuli ratkaista saattoliikenne, vieraspysäköinti sekä jalankulu- ja pyörätie-yhteys alueen läpi. Vieraspysäköintipaikkoja oli mahdollista vähentää.

3.2 kilpailualueen rakennukset

Rakennuksista oli annettu alkuaan seuraava ohjeistus:

C-TALOC-talo on rakennettu vuonna 1991. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee vierasneu-vottelutiloja (yhdistetty E-talon vierasneuvottelutiloihin). Rakennuksen kerroskorkeudet eivät vastaa nykyisin käytettyjä korkeuksia. Kellarikerroksia on kolme. Rakennuksessa joudutaan tekemään muutostöitä lisärakentamisen yhteydessä.

E-TALOE-talo on rakennettu vuonna 1973. Toimistokerrokset (3-6) on saneerattu moderniksi moni tilatoimistoksi 2000-luvulla. 7. kerroksessa ovat OP-Pohjola-ryhmän ylimmän joh-don työtilat. Rakennuksessa sijaitsee myös koko korttelin sisäänkäynti, infopiste, vahti-mestarin tila sekä suuri odotustila aputiloineen. Sisääntulojärjestelyissä on puolen kerrok-sen tasoero. Aulatilaa on saneerattu, mutta silti se jättää ahtaan ja pimeän vaikutelman. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee vierasneuvottelutiloja (yhdistetty C-talon vierasneuvottelutiloihin). Johdon tilat siirtyvät lisärakennukseen. Rakennuksen kerros-korkeudet eivät vastaa nykyisin käytettyjä korkeuksia. Kellarikerroksia on kolme. Raken-nuksessa joudutaan tekemään muutostöitä lisärakentamisen yhteydessä.

F-TALOF-talo on rakennettu normaaliksi toimistotaloksi 1970-luvulla. Toimistokerrokset (4-7) on saneerattu moderniksi monitilatoimistoksi 2000-luvulla. Rakennuksessa sijaitsee myös henkilöstöravintola, jossa ruokailee päivittäin n. 1200 ruokailijaa. Rakennuksessa voi-daan tehdä vähäisiä muutostöitä.

G-TALOTeollisuuskadun puoleinen osa on rakennettu 1982 ja edustaa aikansa toimitila-arkkiteh-tuuria. Takana oleva matalampi osa on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle asemakaavan mahdollistama uudisrakennus (toimistotiloja). Myös Teollisuuskadun puoleisessa osassa voidaan tehdä muutostöitä.

Kilpailun aikana ohjeistusta väljennettiin:

Vastauksissa kilpailijoiden kysymyksiin 20.6. todettiin: ”Mikäli kilpailuehdotuksessa on painavia syitä, osittaiselle tai jonkin rakennuksen purkamiselle sinänsä ei ole estettä. Kilpailijoiden tulee kuitenkin ottaa huomioon, että E-talo on juuri peruskorjattu samoin kuin G-talon 4 – 7 kerrokset.”

Seurantapalaverin 17.8. palautteessa todettiin, että on mahdollista purkaa G-talo kokonaan.

Kilpailijoiden 9.9. mennessä esittämiin kysymyksiin vastattiin, että ohjelmassa osoi-tetun kilpailurajan ylittäviin poikkeamiin täytyy olla kaupunkikuvallisesti, toiminnal-lisesti ja taloudellisesti hyvin perusteltu syy.

3.3 Huonetilaohjelma

Sisääntulotilat 400 – 500 ohm2

Asiakasneuvottelutilat 900 – 1000 ohm2

Johdon tilat 900 – 1000 ohm2

Muut työtilat 7200 – 7500 ohm2

3.4 Hankkeen kokonaisaikataulu

Hankkeen suunnittelua on tarkoitus jatkaa heti kilpailun jälkeen siten, että suunnitte-lulle varataan noin vuosi, jona aikana myös asemakaavan muutos toteutetaan. Kokonai-suuden tulee olla valmis vuoden 2015 keväällä.

3.5 kilpailuehdotusten arvosteluperusteet

Tärkeimmät tavoitteet, joita käytettiin arvosteluperusteina, olivat:

Arkkitehtuurin ja kaupunkikuvan korkeatasoinen sekä OP-Pohjola-ryhmän arvoja ja •identiteettiä positiivisella tavalla ilmentävä ratkaisuTeollisuuskadun kaarevaan linjaan tukeutuva ja sitä luovasti täydentävä uusi koko-•naisuus, joka noudattaa vaiheittain rakentuneen kaupungin logiikkaaEdustavan pääsisäänkäynnin ja hyvän toiminnallisen kokonaisuuden ratkaiseminen•Toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti mahdollinen sekä ympäristötehokas •ratkaisu

Kokonaisuutta ja ehdotuksen kehittämiskelpoisuutta painotettiin arvioinnissa.


4 yleisArVOstelu

Kilpailutehtävänä oli toivottu 12 000 kem²:n volyymin sijoittaminen Teollisuuskadun rinnakkaiskadulle ja sen päälle. Tehtävän ratkaiseminen arkkitehtonisesti ja kaupunki-kuvallisesti laadukkaasti huomioiden samalla oleviin rakennuksiin liittyvät yhteystar-peet osoittautui erittäin haasteelliseksi. Saapuneet ehdotukset olivat kaikki arkkitehtoni-sesti erittäin korkeatasoisia ja antoivat kiinnostavia ratkaisumahdollisuuksia annettuun tehtävään.

Kaupunkikuvallisesti parhaimmissa ehdotuksissa Teollisuuskadun ja Vääksyntien kulman julkisivua täydennettiin selkeällä, olevan kaupunkirakenteen mittakaavaan jä-sennöidyllä uudisrakentamisella. Korttelille luotiin uusi helposti havaittava identiteetin muutos, joka viestii OP-Pohjola-ryhmän arvomaailmasta ja uudistumisesta.

Uudisrakentamisen myötä parhaimmissa ehdotuksissa luotiin korttelille uuden näky-vän pääsisäänkäynnin lisäksi hyvät toiminnalliset yhteydet oleviin rakennuksiin ja uu-disosat saatiin sitoutetuksi osaksi korttelin toiminnallista kokonaisuutta. Uudisrakennuk-sen ja olevien sisätilojen osalle esitettiin toiminnallisesti hyviä ja tilallisesti vaikuttavia tilasarjoja, joiden kautta sekä vieraat että talon pysyvät käyttäjät pystyisivät paremmin orientoitumaan ja toimimaan korttelirakenteessa.

Rakennuttajan arvopohjan ja identiteetin ilmaisua arkkitehtonisin keinoin esitettiin kilpailuehdotuksissa vaihtelevasti. Osaa ehdotuksista pidettiin arkkitehtuuriltaan hyvi-nä, mutta varsin yleispätevinä ja jossain määrin turhan konservatiivisina. Parhaimpien ehdotuksien kokonaisarkkitehtuurissa korostui OP-Pohjola-ryhmän sitoutuminen juu-riltaan paikallisuuteen, kotimaisuuteen sekä suomalaiseen arvopohjaan raikkaalla ja nyky aikaisella kokonaisotteella.

Kaikissa ehdotuksissa oli työympäristöistä uudisrakentamisen osalla luotu tämän päi-vän vaatimusten mukaista muuntojoustavaa toimitilaa. Parhaimmillaan tilat muodostuvat yhteisöllisyyttä korostaviksi ja identiteetiltään rikkaiksi siten, että olevien rakennusten osat lomittuvat sekä visuaalisesti että toiminnallisesti uudisrakentamiseen. Joissakin

ehdotuksissa pääsisäänkäynnin ja aulan suhde jäi korttelin kannalta irralliseksi ja ko-konaisuudessa turhan vaatimattomaksi. Toisaalta parhaimmillaan pääsisäänkäynnin ja siihen liittyvien aulatoimintojen, kokouskeskuksen sekä ravintolan integroiminen toi-minnalliseksi kokonaisuudeksi onnistui erinomaisesti.

Vuorovaikutteinen kilpailumuoto tuntui tehtävän luonteen kannalta toimivalta – ja kaikki kilpailijat paneutuivat ansiokkaasti heille esitettyyn haasteeseen. Kilpailu avasi OP-Pohjolalle monia näkökulmia miettiä Vallilan korttelin jatkosuunnittelua tulevaisuu-den kannalta mielenkiintoisella ja innovatiivisella tavalla. Kilpailun parhaimmisto osoitti kuitenkin selvästi, että Vallilan korttelia taitavasti täydentämällä ja kehittämällä on mah-dollisuus luoda finanssiryhmän päätoimipaikasta identiteetiltään vahva, turvallisuutta, hyvinvointia ja ihmisläheistä vastuullisuutta korostava uudenlainen kokonaisuus.

Jatkotoimenpiteet:Kilpailuprosessin aikana tehtiin kilpailuohjelman ulkopuolisia selvityksiä mm. pysä-

köinti- ja liikennejärjestelyjen toteutettavuudesta. Toisaalta kilpailuehdotusten myötä käytyjen keskustelujen sekä teknis-taloudellisten vertailutarkastelujen perusteella myös OP-Pohjola-ryhmän sisällä muotoutui kilpailun edetessä uudenlaisia ajatusmalleja Valli-lan pääkonttoritoimintojen uudistautumisesta. Kilpailu tuotti useita käyttökelpoisia osa-ratkaisuja ohjelman eri ongelmiin, joita olivat esimerkiksi kaavallisesti rinnakkaiskadun käyttö liikenne- tai rakennusalueena, toiminnallisesti vanhojen runkojen säilyttäminen tai purkaminen sekä erilaiset ilmettä ja identiteettiä kuvaavat julkisivuratkaisut. Kilpai-luohjelmassa asetetut lähtökohdat rajasivat suunnittelualueen varsin tiukasti, mutta toi-saalta kilpailu vahvisti näkemystä korttelikokonaisuuden kehityskelpoisuudesta. Kilpailu osoitti myös, että Teollisuuskadun varteen olisi toteutettavissa vanhaa ja uutta yhdistä-mällä omaleimaisen identiteetin omaava ’kampus’- henkinen pääkonttorikokonaisuus, joka vaatisi kuitenkin ennakkoajatuksia laajempaa korttelikokonaisuuden tarkastelua.

yleisArVOstelu

”siiVet” | julkisiVu teOllisuuskADulle

yleisArVOstelu


>> vertikaaliyhteydet sekä talotekniikan uusimisen, mikä on teknisesti hankalaa. Järke-vämmältä ja tehokkaammalta sekä logistisesti toimivammalta tuntuisi tässä tapaukses-sa korvata koko E- / C-rakennus tehokkaalla uudisrakennuksella.

Tiukka pitäytyminen olevassa korttelirakenteessa on johtanut päärakennuksen kerros-alatavoitteiden alitukseen. Lisärakentaminen on osoitettu Päijänteentie 12 osalle, mitä ei pidetty tavoitteiden mukaisena.

Työympäristöiltään uudisrakennukset muistuttavat läheisesti olevaa tilannetta. Ker-roskorkeuksissa pitäydytään liian matalissa ympäröivien rakennusten tasoissa, mikä ei edistä muuntojoustavuuden lisääntymistä korttelissa. Integroituminen olevien kortteli-rakenteiden toimintoihin jää vähäiseksi. Kokouskeskus jakaantuu kahteen tasoon eikä liittymistä oleviin ravintola- tai sisäpihan tiloihin ole hyödynnetty.

toteuttamiskelpoisuus, taloudellisuus ja ympäristötehokkuus:

E- ja C-talon laajentaminen esitetysti ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa. Ensimmäi-sen kerroksen madaltaminen johtaisi myös kellareiden laajamittaiseen purkamiseen. Jul-kisivujen eteen rakennettavan kapean uudisrakennuksen hyödyntäminen vaatisi olevien rakenteiden ja julkisivujen purkamisen, kuten myös esitetyt aulan laajennukset. Katolle ra-kentaminen vaatisi vertikaalirakenteiden uusimisen ja mahdolliset lisätuennat rakenteille. Rakentamisen vaikutukset ulottuisivat korttelissa laajalle ja vaatisivat pitkäaikaisen väis-tötilojen organisoimisen. Tässä tapauksessa olisi järkevämpää esittää E- / C-rakennus ko-

konaan korvattavaksi uudisrakenteella. Rin-nakkaiskadun kaksi-suuntaistaminen ja väliliittymän poisto saattavat heikentää Teollisuuskadun ja Päijänteentien liitty-män toimivuutta.

johtopäätökset:

Ehdotuksen vahvuuksia ovat rauhallisuus, ajattomuus ja ryhdikkyys. Ehdotusta ei kui-tenkaan pidetty arkkitehtuuri-identiteetiltään eikä toiminnoiltaan OP-Pohjola-ryhmän tavoitteiden asettelun kannalta luontevasti jatkokehitettävänä. Ehdotuksen liikenteelli-set ratkaisut ovat kehityskelpoisia.

5 eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu

5.1 ”yhdessä” | Anttinen Oiva Arkkitehdit Oyyleistä:

Ehdotus pitäytyy olevassa korttelirakenteessa ja täydentää Teollisuuskadun vartta perin-teisellä toteutettavuuden, taloudellisuuden ja kestävän kehityksen mukaisella ja miellyttä-vällä tavalla. Rinnakkaiskadun miljöötä on kehitetty positiivisesti katutason yhtenäisellä avauksella ja liikennejärjestelyissä on pitäydytty jalankulun ja pyöräilyn ohjeellisissa ratkaisuissa.

Ohjelman rakennusoikeus sijoittuu vain osittain kilpailualueelle; suuri osa rakennus-oikeudesta on osoitettu myös Vääksyn- ja Päijänteentien kulmatontille.

kaupunkikuva, arkkitehtuuri sekä OP-Pohjola-ryhmän identiteetti

Esitetty arkkitehtuuri on muotokieleltään ajatonta ja rauhallista. Historian kerrostumat ovat luettavissa ja jäsentyminen katurakenteessa on luontevaa. Perinteinen ruuturasteri julkisivuissa on varmaotteista, mutta esitetyssä muodossaan turhankin rationaalista ja monotonista. Punatiili ei tunnu luontevalta materiaalivalinnalta OP-Pohjolan korttelira-kennetta täydentämään. Tummat sävyt yhdistettynä esitettyyn julkisivurakenteeseen antavat uudisrakenteelle synkeän ja sulkeutuvan muurimaisen luonteen, joka yhdis-tyy ennemmin kadun vastakkaisen puolen Nordean kortteliin tai luo kattolasiboxineen mielle yhtymiä Ruoholahden hiilikasojen kortteleihin. Erillismassat katolla voisivat par-haimmillaan toimia korttelia yhdistävänä tekijänä, mutta suhdemaailmaltaan ja arkki-tehtuuriltaan sekoittuvat esitetyn kaltaisina helposti teknisiin konehuonekerroksiin.

Pääsisäänkäynnin järjestelyt, toiminnallisuus:

Pääsisäänkäynnin kehittely on taidokasta, mutta jää lopputuloksena kuitenkin turhan paikalliseksi ja vaisuksi. Aulan vapaamuotoiset avaukset ja jatkuminen rakennuksen läpi on esitetty varmaotteisesti ja kiinnostavasti. Lopputuloksessa aula sekä ehdotetut uudis-rakennukset jäävät kuitenkin olevista tiloista irralleen, eikä ehdotuksessa luoda uusia korttelia yhdistäviä yhteyksiä olemassa olevien päätilojen välille. OP-Pohjolan identiteetin kannalta ehdotuksen arkkitehtoniset valinnat korostavat konservatiivisuutta, vakavarai-suutta ja pankkimaisuutta, mutta jättävät rakennuk-set samalla etäisiksi ja vaikeasti lähestyttäviksi. Rakennuksista ei välity ihmisläheisyys, avoimuus eikä elinvoimaisuus.

Kapean soiron rakenta-minen E- ja C-talon eteen on tehotonta ja vaatisi katutason purun lisäksi nykyisten rakennusten julkisivujen purkamisen. Laajennukset katolle vaa-tisivat uudet / jatketut >>

eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu

(tOiMistOjen AAkkOsjärjestys)


julkisiVu teOllisuuskADulle



5.2 ”OP-tiimit” | Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oyyleistä:

Lisärakentaminen on toteutettu pääosin Teollisuuskadun varteen ohjelman mukaiselle tontille. Liikenteellisesti rinnakkaiskadun järjestelyissä on pitäydytty ohjeellisissa ja-lankulun ja pyöräilyn ratkaisuissa. Pysäköintiä on esitetty vähäisessä määrin pääsisään-käynnin yhteyteen Teollisuuskadun rinnakkaiskadun itäpäähän.

Ohjelman rakennusoikeus on sijoitettu Teollisuuskadun varteen. Tämän lisäksi eh-dotuksessa on sijoitettu Vääksyn- ja Päijänteentien kulmaan kaavaan nähden runsaasti lisärakennusoikeutta.

Perusratkaisussa on esitetty G-talon purkamisen lisäksi myös nykyisten sisääntulora-kennusten C ja E purkamista kokonaan.


Nauhafasadi aaltoilee pehmeästi Teollisuuskadun suuntaan ja samaa pyöreää muotokieltä on käytetty myös rakennuksen sisätiloissa. Ehdotus uudistaa selkeästi Teollisuuskadun miljöön muodostaen näkyvän ja erottuvan hahmon OP-Pohjola-ryhmälle. Julkisivujen nauhafasadi luo kuitenkin kaupunkikuvallisesti massiivisen, jäsentymättömän ja var-sin tavanomaisen vaikutelman katumiljööseen ja sen luoma mielikuva jää vieraaksi OP-Pohjolan kotimaisuudesta ja suomalaisuudesta ammentavalle arvopohjalle. Liittyminen naapuruston olevaan, kahden kerroksen korkuiseen katufasadiin muodostuu epämää-räiseksi. Päijänteentien nurkan artikulointi on poistumistien ja parvekkeen myötä muo-dostunut turhan arkiseksi ja rikkonaiseksi.

Katutilaa jää ratkaisussa jalankululle, pyöräilylle, saatto- sekä asiointiliikenteelle run-saasti ja saavutettavuus on hyvä molemmista lähestymissuunnista. Sisäänkäyntikerrok-sen tilat ja toiminnot avautuvat ulos parantaen katutilan miljöötä.


Pääsisäänkäynnin painallus jää kokonaismassassa vaatimattomaksi. Sisääntuloaulan olisi toivonut avautuvan näkyvämmin ulos katutilaan ja toimivan laajemmin kokoa va-na tilana myös uudisrakennuksen ylemmille kerroksille sekä oleville tiloille. Arkkitehto-niselta ilmeeltään aula jää vaimeaksi eikä erityisemmin identifioidu juuri OP-Pohjolan käyntikortiksi.

Huolimatta radikaalista purkamisesta ei ehdotuksessa ole saavutettu merkittäviä hyö-tyjä korttelin keskeisten tilojen yhdistämisessä eikä Teollisuuskadun kaupunkikuvassa. Purkaminen ei mahdollistanut pitäytymistä olevassa julkisivulinjassa, vaan yhtenäinen uusi rakennusmas-sa paisuttaa korttelirakennetta osittain Teollisuuska-dun länsipäässä. Kellareiden osalta ei purkamisen vaikutuksia ole huomioitu.

Toimitilojen perusratkaisut ovat toiminnallisesti ammattitaitoisesti ja varmaotteisesti laadittuja. Uu-disrakennusten avulla on mahdollista saavuttaa erin-omainen muuntojousto ja myös mahdollisuus jakaa kerroksia tarvittaessa useammalle käyttäjälle. Esi-tetyt tilaratkaisut ovat yleispätevyydessään kuiten-kin varsin tavanomaisia, eikä niiden kautta välity >>

>> yhdessä tekeminen eikä integroituminen olevaan. Yhteydet oleviin tiloihin on esitetty, mutta ne ovat jääneet toisarvoisiksi ja tilallisesti toisistaan irrallisiksi. Työympäristös-tä tulee hajanainen, atriumit eivätkä aulat toimi työyhteisöä kokoavina vaan pikemmin erottavina osina. Kohtaamistilat nurkissa eivät luo yhteisöllisyyttä eivätkä spontaaneja tapaamismahdollisuuksia.

Syvästä rungosta johtuen työpisteet ja työhuoneetkin jäävät monin paikoin pimeiksi. Ehdotuksessa esitetty työpisteiden määrä on kunnianhimoinen; osa niistä jää todella vaatimattomiksi . Myöskään katutilan viereen sijoitetut työpisteet eivät luo positiivista työympäristöä eivätkä toisaalta aktivoi katutilan miljöötä.

G-talon kolmiomainen kerrostaso on runkosyvyydeltään suuri. Vertikaaliyhteyksien ja atriumin järjestelyjä kehittämällä olisi G-taloa mahdollista integroida paremmin nykyi-sen sisäpihan yhteyteen. Ehdotuksen liikenteellinen toiminnallisuus vastaa nykytilan järjestelyitä ja liikenteelliset ratkaisut ovat helposti kehitettävissä.


Uudisrakentamisella helpotetaan monia teknisiä ratkaisuja. Vaikka rakentamisen vaiku-tukset ulottuvat korttelissa laajalle ja vaativat pitkäaikaisemman ja mittavamman väis-tötilojen organisoimisen, on radikaalilta vaikuttava mittavampi purkaminen kokonais-talouden sekä ympäristönäkökulman kannalta tarkasteltuna järkevää.

johtopäätökset:

Ehdotus on toiminnallisesti kehityskelpoinen, siinä lisätään laajan purkamisen myötä merkittävästi korttelin kokonaisrakenteeseen modernia, tehokasta ja myös energialuoki-tuksiltaan erinomaista toimitilaa. Jatkokehittäminen vaatisi kuitenkin perusteellisen esitetyn kokonaisarkkitehtuurin ja perustoimintojen uudelleenarvioinnin. G-, C- ja E-talon purkamisen myötä ehdo-tuksessa luotiin liikkumavaraa ja mahdollisuudet vapaampaan, te-hokkaampaan ja innovatiivisem-paan tilankäyttöön. Ehdotuksessa purkamisella saavutettu etumatka jäi valitettavasti kuitenkin hyödyn-tämättä, ja arkkitehtuuriltaan sekä toiminnoiltaan ratkaisu jäi sekä ole-vista tiloista irralliseksi että ilmeel-tään tavanomaiseksi ja OP-Pohjola-ryhmän identiteetille vieraaksi.




5.3 ”siivet” | Arkkitehtitoimisto jkMM Oyyleistä:

Lisärakentaminen on toteutettu pääosin Teollisuuskadun länsipäähän ohjelman mukai-selle tontille. Saatto- ja asiointiliikenne on johdettu Teollisuuskadun rinnakkaiskadun itäpään kautta, ja rinnakkaiskadun länsipää on rauhoitettu kokonaan autoliikenteeltä. Jalankulun ja pyöräilyn erottelu toteutuu kadun itäpäässä.

Ohjelman rakennusoikeus on ratkaisussa osoitettu Teollisuuskadun varteen. Ehdotuk-sessa on todettu mahdollisuus pienentää Teollisuuskadun volyymiä sijoittamalla osa raken-nusoikeudesta kilpailuohjelman mukaisesti Vääksyn- ja Päijänteentien kulmatontille.


Komea, särmikkään veistoksellinen perusratkaisu ottaa Teollisuuskadun miljöön tehokkaasti haltuun. Uudisrakennuksen jäsentyminen kolmeen massaan, joiden julki sivut kallistuvat ja porrastuvat toisiinsa nähden, täydentää dynaamisella ja raikkaalla tavalla olevaa korttelirakennetta rinnakkaiskadulle. Samalla ratkaisu poistaa arkadin ja mah-dollistaa rakennusten toiminnallisen avautumisen katutilaan suoraan maantasolta.

Abstrakti julkisivukäsittely on kiinnostavaa ja odotuksia herättävää. Ehdotetut julki-sivumateriaalit, rappaus sekä luonnonkivi täydennettynä sisätilojen puulla korostavat hyvin OP-Pohjolan imagoon sopivaa identiteettiä ja suomalaisia juuria. Valitut materiaa-lit sitovat rakennukset myös hyvin kantakaupungin rakenteeseen. Pienet nyanssimaiset aukotukset julkisivussa luovat kokonaisuuteen inhimillistä mittakaavaa.

Rakennuksen kokonaisarkkitehtuurissa korostuu OP-Pohjola-ryhmän sitoutumi-nen juuriltaan suomalaisuuteen, paikallisuuteen, pysyvyyteen sekä kotimaisiin rakennusmateriaaleihin.


Pääsisäänkäynnin järjestelyt, toiminnallisuus:Uusi sisääntuloaula yhdistää olevan sisäpihan komeasti yhteen uudisrakennuksen toi-mintojen kanssa. Ravintolamaailma sekä kokouskeskus luovat toisen kerroksen sisä-pihan yhteyteen laajan ja toimivan kokonaisuuden, joka avautuu sisääntuloaulan läpi Teolli suuskadulle asti.

Pääsisäänkäynti ja yhteydet hahmottuvat hyvin Teollisuuskadulle. G-talon ja F-talon välille on luotu Teollisuuskadulle selkeästi hahmottuva koko rakennuksen halkaiseva atrium, joka helpottaa orientaatiota ja muodostaa pääportaikon kanssa vaikuttavan saa-pumisen kokouskeskukseen ja korttelirakenteen sisälle. Pääsisäänkäynnin aula yhdis-tyy luontevasti uuteen atriumtilaan.

Toiminnallisesti uudisrakennuksen työtilat sijoittuvat pääosin G-taloon ja lisäksi ole-vien rakennusten C, E ja F eteen. Tämä on johtanut paikoin syvärunkoisiin tiloihin, joita rasittaa olevien kerrosten äärimmäisen matala kerroskorkeus. Toisaalta pääosin kahden kerroksen korkuisiksi muodostuvat toimistokerrokset uudisosissa C- ja E-talon edessä luovat kiinnostavaa, omintakeista ja identiteetiltään vahvaa työympäristöä, joka sitoutuu korttelirakenteen historiaan. G-talo on ratkaistu tehokkaaksi ja muuntojoustavaksi yleis-päteväksi toimistoksi, jossa 2. kerroksen kokouskeskus muodostaa hyvän toiminnallisen kokonaisuuden olevan sisäpihan ja ravintolamaailman kanssa. >>



8. kerrOs, Ote


3. kerrOs

>> Muuntojouston osalta ratkaisu on normaaliratkaisuja rajoittuneempi. Kak-sikerroksisten tilojen käytettävyys huo-nekonttorina ei onnistu, mutta toisaalta vanhat rungot mahdollistavat riittävän 30 / 70 suhteen kombiratkaisun.

Saatto- ja asiointiliikenteen ajoyhtey-det Teollisuuskadulta lännestä saavutta-essa vaativat jatkosuunnittelua.


Rakenteellisesti julkisivujen purkami-nen kerroksissa olevien ja uudistilojen yhdistämiseksi on haastavaa. Rakenta-misen vaikutukset ulottuvat korttelissa laajalle, ja vaatisivat runsaiden ja pitkä-aikaisten väistötilojen organisoimisen.

Viisteet, särmät, julkisivun moniulotteisuus ja voimakkaat projektiot ovat aiheita, joille on jatkosuunnittelussa löydettävä tasapainoinen suhde arkkitehtonisten painotusten, kaupunkikuvan, teknisen kestävyyden, taloudellisuuden sekä toteutettavuuden kans-sa. Taloudellisessa tarkastelussa ehdotusta rasittavat lisäksi sen laajuus ja laajamittaiset vaikutukset oleviin C-, E- ja F-rakennuksiin. Ehdotus ei sellaisenaan täytä toteuttamis-kelpoisuuden ja taloudellisuuden kriteeriä, mutta omaperäinen ja vahva arkkitehtoninen perusratkaisu tekevät ehdotuksesta jatkosuunnitteluun kehityskelpoisen.

johtopäätökset:

Ehdotus on taitavasti tehty ja kiinnostava, ja sillä on voimakas arkkitehtoninen karak-tääri. Uudisrakennus luo dynaamisen, vahvasti ajassa olevan uuden ilmeen korttelille ja korostaa OP-Pohjolan näkyvyyttä Teollisuuskadun maisemassa. Ehdotuksen luonne on vahvasti kahtiajakoinen: Kaupunkikuvassa uudisrakennus täydentää rohkeasti ja itsenäi-sesti ympäristöään, mutta toisaalta sisätilojensa kautta ehdotus sitoutuu ja integroituu vahvasti olevaan korttelikokonaisuuteen. Särmikkään ratkaisun voima ja myös kehitys-kelpoisuus ovat sen omaperäisessä ja vahvassa arkkitehtonisessa perusratkaisussa.

eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu


5.4 ”särmä” | Arkkitehtitoimisto lahdelma & Mahlamäki Oyyleistä:

Lisärakentaminen on hajautettu kolmeen uudisrakennusmassaan Teollisuuskadun ko-ko julkisivun matkalle. Saapuminen on ratkaistu yksinomaan rinnakkaiskadun läntisen liittymän kautta Päijänteentien suunnalta. Suurin osa asiakaspysäköintipaikoista on eh-dotettu rakennettavaksi Teollisuuskadun rinnakkaiskadun alle pysäköintikellariin. Oh-jelman rakennusoikeus on sijoitettu Teollisuuskadun varteen, Vääksyn- ja Päijänteentien osalle osoitettu lisäksi kilpailuohjelmassa mainittu kerrosalalisäys.


Veistoksellinen perusratkaisu perustuu kolmeen erilliseen rakennukseen, jotka muodos-tavat näkyvän uuden elementin Teollisuuskadun miljööseen. Pyrkimys eheyttää Teolli-suuskadun julkisivu kokonaisuudessaan kolmella abstraktilla, mutta toisistaan irralli-silla veistoskappaleilla jää kuitenkin teoreettiseksi. Vanhat rakennukset uusien välissä korostuvat tarpeettomasti ja lopputuloksesta tulee sirpaleinen. Esitetyn taidegallerian funktio ei vakuuta, eivätkä tilojen koko ja muoto tue gallerian toimintaa. Rakennus jää irralliseksi ja päälle liimatuksi elementiksi kokonaisuudessa.

Puistotaskut luovat inhimillistä pehmennystä Teollisuuskadun varrelle, mutta ratkaisu vaatisi enemmän tilaa ympärille. Esitetyt liikenneratkaisut muodostavat rinnakkais-kadun jalankulkijalle ja pyöräilijälle paikoittain ahtaaksi sekä sisäänkäynnin pääraken-nukseen hankalaksi. Saattoliikenne- ja pysäköintitasku rinnakkaiskadulle G-talon alla ei toiminnallisesti vakuuta eikä ole osaltaan luomassa rinnakkaiskadusta toiminnallisesti ja arkki tehtonisesti viihtyisää.


Pääsisäänkäynnin järjestelyt suuntautuvat vain lännen suuntaan kutsuviksi. Ehdotettu ratkaisu olisi kaivannut aukiomaisempaa käsittelyä ympärilleen. Nyt myös Galleriatoi-minto jää pääsisäänkäyntiin nähden takaperoiseksi.

eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu eHDOtuskOHtAinen ArVOstelu

C- ja E- talojen olevat tilat kytkeytyvät komeasti uuden atriumin kautta uudisrakennuk-sen yhteyteen. Toiminnallisesti ehdotuksen sisäiset tilaratkaisut ovat kuitenkin jääneet hajanaisiksi erityisesti neuvottelukeskuksen ja sisääntuloaulojen osalle. Muuten kortte-lirakennetta ei ole yhdistetty oleviin kokoojatiloihin.

Valitusta perusratkaisusta johtuen toiminnallinen kokonaisuus jää hajanaiseksi ja työ-ympäristö tavanomaiseksi. Pääsisäänkäynnin uudisrakennusmassa on runkosyvyydel-tään varsin kapea ja terävänurkkaisena myös osin tehoton. G-siipeen on valittu uudisra-kenteeksi erittäin matala kerroskorkeus, mutta yhteydet H- ja F-talon osalle ovat yhteisestä kerroskorkeudesta huolimatta vaatimattomia.

Liikenteellisten toimintojen keskittyminen rinnakkaiskadun länsipäähän heikentää Teollisuuskadun ja Päijänteentien liittymän toimivuutta. Asiakaspysäköintitarve on huo-mioitu ehdotuksessa riittävästi.


Kapeat runkosyvyydet ja haasteelliset muodot tekevät ratkaisusta rakenteellisesti vai-kean sekä työympäristöstä muuntojoustavuudeltaan tehottoman. Ehdotusta on vaikea perustella myös energiataloudellisesti kokonaisuuteen jäävän suuren ulkovaippamäärän takia. Gallerian rooli jää kyseenalaiseksi. C-, E-, F- ja H-taloon on esitetty vain vähän ra-kenteellisia muutoksia, joten tilojen keskeytymätön käyttö vaikuttaisi mahdolliselta.

johtopäätökset:

Rohkea ja kiinnostava arkkiteh-tuuri muodostuu kokonaisuu-deksi, jossa myös rakenteella ja materiaaleilla on vahva roo-li. Ehdotuksessa onkin paneu-duttu kiinnostaviin materiaa-li- ja rakenneratkaisuihin, jotka valitettavasti jäävät detaljitar-kasteluiksi kokonaisratkaisun toiminnallisten ja arkkitehto-nisten puutteiden vuoksi. Eh-dotus vaatisi huomattavasti jatkosuunnittelua myös liiken-neratkaisujen suhteen.


AseMAPiirrOs


Tilallinen jatkuvuus korttelin läpi sitoo olevia tiloja kiinnostavalla tavalla uudisraken-nuksen yhtey teen. C-, E- ja F-talojen yhteys keskeisaulaan toimii uskottavalla tavalla sitoen olevat ja uudet tilat yhteen. Myös G-talon toimitilat kiertyvät yhteisöllisyyttä korostavalla tavalla atriumpihan ympärille. Aulat luovat jatkuvan, toisiinsa sekä olevaan sisäpihaan liittyvien vaikuttavien tilasarjojen kokonaisuuden, jota vertikaaliyhteydet rytmittävät.

Työympäristöinä tilat ovat moderneja, muuntojoustavia ja varsinkin G-talon osalta kehitettävissä erittäinkin tehokkaiksi. Auloihin ja vertikaaliyhteyksiin liittyvät avoimet kohtaamistilat ovat toiminnallisesti yhteisöllisyyttä korostavia ja luovat luontevia ym-päristöjä spontaaneille tapaamisille ja pikapalavereille.

Saatto- ja asiointiliikenteen uusi kääntymissuunta Teollisuuskadun länsisuunnasta ei ole mahdollinen heikentämättä Teollisuuskadun liikenteen välityskykyä liikaa. Jalanku-lun ja pyöräilyn erottelu on ratkaisematta. Jalankulkuyhteyksien jatkuvuus katutilassa pitäisi huomioida paremmin.


Vapaamuotoiset ylöspäin avautuvat aulatilat ovat muodonannoltaan taitavasti hallittuja, mutta rakenteellisesti haasteellisia. Kahden suuren aulan muodostaminen luo kokonai-suuteen turhaa tehottomuutta ja syö voimaa pääaulasta. C-, E-, F- ja H-taloon on esitetty vähän muutoksia, joten tilojen keskeytymätön käyttö vaikuttaisi mahdolliselta.

johtopäätökset:

Ehdotus on arkkitehtonisesti vaikuttavia tilallisia kokemuksia luova kiinnostava koko-naisuus, joka luo selkeästi uuden ilmeen OP-Pohjolalle Vallilan kortteliin. OP-Pohjolan

juuret ovat syvällä suomalaisuudessa, johon ehdotuksen kokonaisarkkiteh-tuurin kerronnalli-suus ja viesti ovat helposti yhdistettä-vissä. Suurimmat puutteet sisältyvät rakennuksen lähes-tymiseen, katutason ilmeen avaamiseen sekä Teollisuuska-dun pääjulkisivun käsittelyyn.


5.5 ”kiehinen” | Verstas Arkkitehdit Oyyleistä:

Lisärakentaminen on toteutettu pääosin Teollisuuskadun varteen ohjelman mukaiselle tontille. Liikenteellisesti on ehdotettu kehitettäväksi saattoliikenteen yhteyksiä Teolli-suuskadulta. Tämä on ainoa ehdotus, jossa pitäydyttiin säilyttämään Teollisuuskadun rinnakkaiskadun pohjakerroksen arkadi, jota hyödynnetään jalankulun ja pyöräilyn reit-tinä sekä vieraspysäköintialueena.

Ohjelman rakennusoikeus on sijoitettu Teollisuuskadun varteen. Vääksyn- ja Päijän-teentien kulman ratkaisuun ei ole otettu ehdotuksessa kantaa.


Ehdotus kerää kiinnostavalla tavalla uuden komean kokoavan aulatilan ympärille niin sisäänkäynnin, kokouskeskuksen kuin työtilojenkin toiminnot. Aula on tilallisesti vai-kuttava ja mieleenpainuva, mittakaavallisesti riittävän suuri ele toimiakseen uudistuvan OP-Pohjolan tunnusmerkkinä ja käyntikorttina.

Rakennuksen kokonaisarkkitehtuurissa korostuu OP-Pohjola-ryhmän sitoutuminen juuriltaan suomalaisuuteen, paikallisuuteen sekä suomalaiseen luontomaisemaan lumi-pyryineen ja kotimaisine rakennusmateriaaleineen.

Julkisivujen käsittely on nykyaikaista. Ikkunavariaatiot rytmittävät Teollisuuskadun pitkää fasadia, mutta jäävät kokonaisuudessa kaupunkikuvallisena jäsentelynä liian va-rovaiseksi eleeksi. Julkisivusta muodostuu mittakaavallisesti häiritsevän suuri yhtenäi-nen elementti Teollisuuskadun korttelirakenteessa. Päijänteentien loivasti käännetty katulinjaus on hienovarainen ja kaupunkikuvallisesti onnistunut ratkaisu. Valkoinen väri yhdistää uudisrakennuksen OP-kortteliin. Corten-teräksen materiaalituntu on läm-pimästä sävystään huolimatta kylmän oloinen.

Ehdotuksen ongelmana voi-daan pitää katutilan liikenne-järjestelyjä ja arkadin säilyttä-mistä, minkä vuoksi rakennus luo umpimielisen katutason jul-kisivun sekä sulkeutuneen län-sipäädyn. Huollon ja lastauksen tilat valtaavat nyt laajamittaises-ti Päijänteentien puoleisen G-ta-lon maantason. Saattoliikenteen sisäänkäynnin järjestelyt kes-keisesti rinnakkaiskadulla ovat sinällään toimivia ja aularatkai-sut sekä sisääntulotilat kutsuvan avaria.


Aulan maantasoratkaisu jää säilytetyn arkadin takia ahtaan oloiseksi. Pääporras on johdettu komeasti 2. kerroksen kokous keskukseen, josta yhteydet oleviin ravintola- ja keittiö tiloihin sekä sisäpihan ’torille’ ovat sujuvat. Yhteydet päähisseihin ovat jääneet toisarvoisiksi ja vaatisivat jatkokehittelyä.




6 kilPAilun rAtkAisu

6.1 loppuarviointi

Kaikki kilpailuehdotukset olivat erittäin korkeatasoisia ja osoittivat tekijöiden syventy-mistä korttelin ongelmiin. Kilpailun kuluessa päätettiinkin sallia tehtäväksi kilpailualu-eella enemmän purkamistoimenpiteitä kuin alkuaan kilpailuohjelmassa, perusteluna tuli kuitenkin esittää vahvat toiminnalliset tai taloudelliset syyt.

Kahden ehdotuksen, ”Siivet” ja ”Kiehinen”, kesken päätettiin järjestää pieni jatkokehi-tysosio selventämään ehdotusten kehityspotentiaalia.

6.2 kilpailun tulos

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti asettaa ensimmäiselle sijalle ehdotuksen ”Sii-vet”, jonka tekijä on Arkkitehtitoimisto JKMM Oy.

Palkintolautakunta suosittaa myös ehdotuksen asettamista jatkotyön pohjaksi ja suun-nittelutehtävän antamista Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:lle.

6.3 Ohjeet ehdotuksen ”siivet” jatkokehittämiseen:

Ehdotettu laajamittainen modifiointi korttelin oleviin rakennuksiin ei kokonaistaloudel-lisesti tarkasteltuna osoittautunut järkeväksi. Tulevaa kaavamuutosta varten palkintolau-takunta päätyi ehdottamaan jatkotarkasteltavaksi G-talon lisäksi C-, E- ja mahdollisesti myös F-talon purkamisen, jolloin voitaisiin selvittää kilpailuohjelman ulkopuolelle jätet-tyjen pysäköintitilojen sijoittaminen muodostuvan uudisrakennuksen kellariin.

Selvitettäessä jatkosuunnittelussa laajempaa purkamista tulee harkittavaksi kortteliin ja korttelin ulkopuoliselle alueelle sijoitettavan lisärakentamisen suhdetta. Jatkosuun-nittelussa tutkitaan korttelin sisäisten yhteyksien parantamista B-talon ympärille muo-dostuviin atriumtiloihin sekä keskitettyyn pääsisäänkäyntiin ’kampus’–ajattelumallin mukaisesti.

”siiVet” | julkisiVu Päijänteentielle ”siiVet”

Arvostelupöytäkirjan allekirjoitus

Helsingissä 15.12.2011

Hallintojohtaja Heikki VitiePalkintolautakunnan puheenjohtaja

Viestintäjohtaja Carina Geber-TeirPalkintolautakunnan jäsen

Professori Jyrki TasaPalkintolautakunnan jäsen

Virastopäällikkö Tuomas RajajärviPalkintolautakunnan jäsen

kilPAilun rAtkAisu

Arkkitehti Martin BundersPalkintolautakunnan jäsen

Professori Yrjänä HaahtelaPalkintolautakunnan jäsen

Arkkitehti Sarlotta NarjusPalkintolautakunnan jäsen

Arkkitehti Eija Larkas-IpattiPalkintolautakunnan sihteeri

kilPAilun rAtkAisu


7 eHDOtusten tekijät

7.1 ”yhdessä” | Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

TEKIJäNOIKEUS: Vesa Oiva

TYöRYHMä:Vesa Oiva, arkkitehti SAFASelina Anttinen, arkkitehti SAFATeemu Halme, arkkitehti SAFAJussi Kalliopuska, arkkitehti SAFALauri Virkola, arkkitehtiyoTomi Itäniemi, arkkitehtiyoJoakim Breitenstein, arkkitehtiyo

RAKENTEET: Anssi Kolehmainen / Finnmap Consulting OyIV: Seppo Markkanen / Pöyry

PIENOISMALLI: Klaus Stolt

7.2 ”OP-tiimit” | Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy

TEKIJäNOIKEUS: Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy

TEKIJä: Pekka Helin, arkkitehti SAFA

TYöRYHMä (myös pienoismalli):Mariitta HelinevaRitva MannersuoSatu JaatinenSanna-Maria TakalaSusanna TolvanenHeta RautiainenAnna Kontula

RAKENTEET: Jukka Ala-Ojala, Ylimäki-Tinkanen OyTALOTEKNIIKKA: Harri Ripatti, Climaconsult OyLIIKENNE: Seppo Karppinen, SITO Oy

eHDOtusten tekijät

Antti KorkkulaHarri KoskiSami HoviSam CrowleyTuomas MukariKirsi PajunenTuomo Salmi

eHDOtusten tekijät


7.3 ”siivet” | Arkkitehtitoimisto jkMM Oy

TEKIJäNOIKEUS: Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

TEKIJäT:Asmo Jaaksi, arkkitehti SAFATeemu Kurkela, arkkitehti SAFASamuli Miettinen, arkkitehti SAFAJuha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFAChristopher Delany, arkkitehti SAFAMarko Pulli, arkkitehti SAFA

AVUSTAJAT:Ilkka Ala-Rossi, arkkitehtiyoLuis Gonzales, arkkitehtiyoKatariina Hakala, suunnitteluassistenttiPäivi Meuronen, sisustusarkkitehti SIO

RAKENTEET: Antti Vilen, DI, Finnmap Consulting Oy

PIENOISMALLI: Klaus Stolt

eHDOtusten tekijäteHDOtusten tekijät


7.4 ”särmä” | Arkkitehtitoimisto lahdelma & Mahlamäki Oy

TEKIJäNOIKEUS: Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy

TEKIJäT:Rainer Mahlamäki Professori, arkkitehti SAFAIlmari Lahdelma Professori, arkkitehti SAFA

PROJEKTIVASTAAVA: Marko Santala, arkkitehti SAFA

TYöRYHMä:Eva Haggren, arkkitehti SAFAMikko Jakonen, arkkitehti SAFAMaritta Kukkonen, arkkitehti SAFATeemu Pirinen, arkkitehtiyo Jukka Savolainen, arkkitehtiMiguel Silva, arkkitehti SAFATarja Suvisto, rakennusarkkitehti

RAKENTEET: Eero Pekkari, Insinööritoimisto Magnus Malmberg OyENERGIA JA TALOTEKNIIKKA: Juha Åberg ja Teppo Tulokas, Projectus Team Oy

PIENOISMALLI: Alphaform RPI Oy

7.5 ”kiehinen” | Verstas Arkkitehdit Oy

TEKIJäNOIKEUS: Verstas Arkkitehdit Oy

TEKIJäT:Väinö NikkiläJussi Palva, arkkitehti SAFARiina Palva, arkkitehti SAFAIlkka Salminen, arkkitehti SAFA

AVUSTAJAT:Arto Ollila, arkkitehtiyoJohanna Mustonen, arkkitehti SAFAAapo Airas, arkkitehtiyoOssi Konttinen, arkkitehtiyo

LIIKENNESUUNNITTELU: Björn Silfverberg, DI, WSP Finland OyRAKENTEET: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

PIENOISMALLI: Pertti Parmes

eHDOtusten tekijäteHDOtusten tekijät

op-pohjola, vallila-kortteli - safa• kiinteistöjohtaja auni palo, op-pohjola-ryhmä •...

Documents