rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu ... · kaukolämpöveden lämpötila...

KAUKOLÄMPÖ Mirja Tiitinen 22.11.2013

Tiedote K62/2013 1 (1) Lämmönkäyttö

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu K1/2013)

Energiateollisuus ry:n julkaisu K1/2013 ”Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet” julkaistiin elokuussa. Julkaisussa määritellään vaatimukset rakennuksen kau-kolämmityslaitteiden suunnittelulle, asennukselle ja laitteille. Uusi julkaisu löytyy ET:n nettisivuilta sähköisessä pdf-muodossa http://energia.fi/julkaisut/112. Tämän tiedot-teen liitteissä on esitetty keskeiset muutokset sekä eräiden määräyksiin tehtyjen muutosten perusteita.

Siirtymäaika Julkaisun esipuheessa on määritelty, että uudet määräykset astuvat voimaan 1.9.2013 ja niitä sovelletaan 1.1.2014 jälkeen tapahtuvissa toimituksissa. Lyhyt siir-tymäaika on herättänyt kysymyksiä sekä kaukolämpöyrityksissä että LVI-suunnittelijoissa ja urakoitsijoissa. Selvennyksenä lämmönkäyttötoimikunta toteaa tulkinnoista seuraavaa:

uusia määräyksiä sovelletaan välittömästi syyskuun 2013 alun jälkeen käyn-nistyneissä uusissa suunnittelukohteissa

pääsääntöisesti uusia määräyksiä noudatetaan 1.1.2014 jälkeen tapahtuvissa toimituksissa, mutta myös edellisten määräysten (K1/2003, päiv. 2007) mu-kaisia lämmönjakokeskuksia voi toimittaa mm. seuraavissa tapauksissa:

o uudis- tai korjausrakentamisen LVI-suunnitelmat ovat valmistuneet en-nen 1.9.2013; tai

o tarjous- ja urakkalaskentoja sekä rakenne- ja laitevalintoja on tehty ennen 1.9.2013 valmistuneiden suunnitelmaluonnosten pohjalta; tai

o rakennuslupa on myönnetty ennen 1.9.2013 ja LVI-suunnitelmia ei päi-vitetä muista syistä; tai

o korjausrakentamisen tarjouspyynnöt on tehty ennen 1.9.2013; tai o rakennuksen suunnitteluvaiheen energiaselvitys on hyväksytty raken-

nusvalvonnassa ennen 1.9.2013 ja LVI-suunnitelmia ei päivitetä muista syistä.

Uusien määräysten käyttöönoton aikataululla ei ole tarkoituksenmukaista aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia uudis- tai korjausrakentamiselle suunnitelmien päivittämis-tarpeen muodossa. Sen vuoksi uusien määräysten käyttöönotosta kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa. Toisaalta ei ole syytä lykätä uusien määräysten mukaisia menettelyitä.

Mitoituslämpötilat – pientalokytkentä Edellä olevasta poiketen pientalokytkennöissä voidaan käyttää 2007 määräys-ten mukaisia lämmityksen ja käyttöveden lämmönsiirtimien mitoituslämpöti-loja 1.1.2015 asti. Tällä siirtymäajan pidennyksellä mahdollistetaan se, että jo val-mistetut pientalopaketit saadaan asennettua käyttöön ja toisaalta laitevalmistajille annetaan riittävän pitkä aika uusia esim. toimitussopimukset ja valmistusprosessit vastaamaan uusia määräyksiä. Julkaisua K1/2013 voi tilata myös paperimuodossa Adato Energia Oy:ltä, tarkemmat tiedot löytyvät www.adato.fi » Kauppapaikka » ETn kaukolämpöjulkaisut. Kaukolämpöterveisin Mirja Tiitinen puh. 050 434 6994, [email protected]

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet,

julkaisu K1/2013– keskeiset uudistukset

Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet

edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio 2007: käyttöveden lämpötila muutettu

vastaamaan YM:n määräyksiä (58 oC)muutoksia valmisteltu yhteistyössä erityisesti laitetoimittajien kanssa (lämmönjakokeskusvalmistajat, säätöautomatiikka, pumput)luonnosversio oli lausunnolla syksyllä 2012 kaukolämpöyritykset laitevalmistajat suunnittelijat ammattikorkeakoulut

21.11.2013Mirja Tiitinen

Muutosten tausta

Uudet rakentamisen energiamääräykset (ympäristöministeriö) D3 ”Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet

2012” D5 ”Rakennuksen energiankulutuksen ja

lämmitystehontarpeen laskenta”, Ohjeet 2012 (luonnos) korjausrakentamisen määräykset (YM asetus 4/2013)

Uudisrakennusten huomattavan erilainen energian- ja tehontarve verrattuna olemassa oleviin rakennuksiinEnergiatehokkuuden painoarvon nousuSelkeyttämisen tarveEdellinen vuodelta 2003 -> mielikuva


Keskeiset muutokset

Tekninen laitetila (kohta 2.2)- taulukko tilantarpeesta päivitetty


Lämpömäärämittarin sähköistys (kohta 2.8)

Yleisohje:”...Ryhmäjohto on suojattava 10 A sinetöitävällä varokkeella, joka sijoitetaan ensisijaisesti pääkeskukseen ja yleensä keskuksen mittaamattomaan osaan....”


3.4.1 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat- uudisrakennukset


Siirtimen asteisuus 3 oC

Mukavuuslattialämmitys

kohta 3.4.1: ”Mukavuuslattialämmityksen lämmönsiirtimen mitoituslämpötiloja käytetään vain silloin, kun tarkoituksena on ylläpitää lattian pintalämpötila mukavalla tasolla. Kun lattialämmitys on samalla myös tilojen varsinainen lämmönjakojärjestelmä, käytetään mitoituslämpötiloina normaaleja lattialämmityksen lämpötiloja.”kohta 14.4: ”Kosteiden tilojen lattialämmitys toteutetaan vesikiertoisenaomalla lämmönsiirtimellään ja säätöautomatiikallaan.” Rakentamismääräykset, osa D3: E-energia muodostuu pienemmäksi, kun mukavuuslattialämmitys toteutetaan vesikiertoisena


D5: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Ohjeet 2012 Luonnos 14.3.2012


Taulukko 6.2 Lämmitysjärjestelmien lämmönjaon ja -luovutuksen vuosihyötysuhteiden ja apulaitteiden ominaissähkönkäytön ohjearvoja

Lämmönjaon hyötysuhde 5 %-

yks. parempi!

Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat- käyttövesi (kohta 3.4.1)


Siirtimen asteisuus 10 oC

14.3 Lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat- olemassa olevat rakennukset

21.11.2013Mirja TiitinenSiirtimen

asteisuus 3 oC

Lämmitystekniset tiedot -taulukko

lisätty: lämmitetty nettoala (rakentamismääräysten mukainen määrittely, E-luvun laskentaperuste)lämmitystehon erittely: paikkakunnan mitoitusulkolämpötilassa + muu toimintapiste, joka määrittelee max tehontarpeen ennen täyden ilmanvaihdon alimmassa ulkolämpötilassa


Lämmönjakokeskus -taulukko

Lämmönmyyjän ilmoittama käytettävissä oleva paine-ero vaihtelurajoineen


Paine-erosäädin (kohta 5.3.3)

Tarpeen tarkastelu – kaavio:


Paine-erosäädin (kohta 5.3.3)

Paine-erosäädin kuuluu lämmönjakokeskukseen, jos lämmönmyyjä jo suunnitteluvaiheessa ilmoittaa suunnittelijalle sen tarpeesta.Kaukolämpöverkon paineen huojunnan eliminoimiseksi paine-erosäätimiä ei tule asentaa peräkkäin säätämään esimerkiksi kaukolämpöjohtoon ja mittauskeskukseen.


Putkistot, liitokset, varusteet (kohdat 6...9)

Ensiö- ja toisiopuolen määräykset eriytetty eri kappaleisiin puristusliitosta ei ole enää mainittu hyväksyttynä

menetelmänä ensiöpuolellaViitestandardit päivitetty


Peruskytkennät – kytkentävaihtoehtojen valinta


Valittava kytkentä Rakennus

Pientalokytkentä tilojen lämmitystehontarve on enintään 30 kW JA käyttövesiteho on enintään 120 kW.

Peruskytkentä tilojen lämmitystehontarve on yli 30 kW TAI käyttövesiteho on yli 120 kW lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan

kaukolämpöveden lämpötila ei ole hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi.

Välisyöttökytkentä tilojen lämmitystehontarve on yli 30 kW TAI käyttövesiteho on yli 120 kW JA lämmitys- tai ilmanvaihtosiirtimeltä palaavan

kaukolämpöveden lämpötila on hyödynnettävissä käyttövesisiirtimessä jäähtymän parantamiseksi.

Asennuksen dokumentointi - pöytäkirjamallit

Uusia malleja: laiteuusintapöytäkirja laiteuusintapöytäkirja, urakoitsijan omavalvonta

Muokattu (pieniä muutoksia): asennusvalvontapöytäkirja valmistumispöytäkirja


Suunnitteluohjeita (kohta 14)

Olemassa olevan rakennuksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat (kts. dia 11)Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitusohje /RakMK D1/: ”Lämpimän käyttöveden kiertojohto mitoitetaan ja säädetään

uudisrakennuksissa siten, että vesikalusteista saatavan veden lämpötila ja lämmönsiirtimelle palaavan veden lämpötila on vähintään 55 oC. Kiertojohto lämpöeristetään siten, että eristekerroksen lämmönvastus on vähintään 1 m2K/W.”

vanhassa rakennuksessa voidaan paluulämpötilaksi hyväksyä myös 50 oC. ”Lämpimän käyttöveden verkosto mitoitetaan veden

virtausnopeuksien mukaan. Virtausnopeus ei saa ylittää jako- ja kiertojohdon missään osassa 1,0 m/s. Kupariputken virtausnopeuden mitoitusarvona käytetään 0,5 m/s.”


Esimerkit

Kaikki laskentaesimerkit keskitetty loppuun myös säätöventtiilin valinta

Teknisen tilan laitteiden sijoitus – esimerkit muokattuEsimerkkikytkennät päivitetty


EsimerkkikytkennätEsim. 1: Pientalokytkentä, jossa lämmitykselle on kaksi lämmönsiirrintä. Esim. 2: Pientalokytkentä vanhaan omakotitaloon, jossa ei ole lämpimän veden kiertojohtoa. Esim. 3: Lattialämmitetyn pientalon kytkentä, jossa lämmitysjärjestelmänä on ulkolämpötilan mukaan säätyvä lattialämmitysverkostoEsim. 4: Välisyöttökytkentä, johon on lisätty ilmanvaihtosiirrin. Ilmanvaihtosiirtimeltä palaavaa kaukolämpövettä ei ole ohjattu käyttöveden esilämmittimeen, koska sen sallittu painehäviö ylittyisi. Esim. 5: Välisyöttökytkentä varustettuna paine-eron säädöllä. Tässä esimerkissä on kaksi lämmityksen säätöventtiiliä, joista toisen putkitus ohittaa käyttöveden esilämmittimen. Esim. 6: Katu- tai piha-alueen sulanpitokytkentäEsim. 7: Rinnakkaislämmön kytkentä, periaatteelliset kytkentämallit kiinteistön oman lämmönlähteen kytkemisestä lämmitysverkkoon ja käyttöveden lämmittämiseen.Esim. 8: Shunttikytkentä, jossa lämmityksen lämmönsiirtimen toisiopuolella on kaksi lämmityspiiriä toteutettuna 2-tiesäätöventtiilillä. Esim. 9: Kierrätysilmakoneen kytkentäEsim. 10: Ilmanvaihtokoneen putkikytkennät


K1/2013 käyttöönotto

Julkaisu astuu voimaan 1.9.2013Määräyksiä sovelletaan 1.1.2014 jälkeen tapahtuvissa toteutuksissa poikkeuksena pientalokytkennät, joissa uusia lämpötiloja

käytetään 1.1.2015 alkaenUusia määräyksiä voidaan käyttää soveltuvin osin jo syksyn 2013 suunnitelmissa ja toimituksissa


KAUKOLÄMPÖ Mirja Tiitinen

Muistio 22.11.2013 1(2)

Lämmityksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat

Uudessa julkaisussa K1/2013 on eroteltu olemassa olevien ja uudisrakennusten lämmityksen lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat. Uudisrakennusten osalta mitoituslämpötilat löytyvät taulukosta B (sivu 8), olemassa olevien rakennusten osalta taulukosta K (s. 57).

Uudisrakennukset

Uudisrakennuksissa lämmönsiirtimien toisiopuolen mitoituslämpötilat ovat huomattavasti aiempaa matalammat (taulukko B s. 8). Aiemmat lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat (esim. radiaattorilämmityksessä 70–40 oC) ovat olleet käytössä jo vuodesta 1983 lähtien.

Muutoksen perusteena on tiukentuneet rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. Rakennusten sekä energian että tehontarpeet ovat merkittävästi pienentyneet, kun esim. rakenteiden (seinät, ala- ja yläpohjat, ikkunat, ovet) sallittuja lämmönläpäisykertoimia on ympäristöministeriön rakentamismääräyksillä tiukennettu useaan kertaan vuoden 1983 jälkeen. Samalla uudisrakennuksissa on enenevässä määrin tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto ja rakennukset myös rakennetaan aiempaa tiiviimmiksi. Lisäksi asuinrakennusten lämmityksen tarpeesta katetaan osa erillisellä kosteiden tilojen lattialämmityksellä, joka sekin osaltaan vähentää radiaattorien kautta siirrettävää lämmitystehoa. Mitoituslämpötilojen muutoksen tavoitteena on:

parantaa lämmönjaon hyötysuhdetta (vrt. E-lukulaskenta, D3 ja D5) parantaa patteriverkon säädettävyyttä ja termostaattisten patteriventtiilien

toimintamahdollisuutta kasvattamalla vesivirtaa parantaa kaukolämpöveden jäähtymää.

Ympäristöministeriön ohjeen D5 (Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehon-tarpeen laskenta, Ohjeet 2012) mukaan lämmönjaon hyötysuhde on viisi prosenttiyksikkö parempi käytettäessä mitoituslämpötiloja 45-35 oC verrattuna lämpötiloihin 70-40 oC (taulukko 6.2, s. 40). Ominaissähkönkäyttö näille molemmille

järjestelmille on ko. taulukon mukaisesti saman suuruinen. K1:een valittiin em. viisi astetta suurempi lämpötilaero, joten jakelun hyötysuhde on vielä hivenen taulukkoarvoa parempi. Kun hyötysuhde matalammilla mitoituslämpötiloilla on parempi, voidaan sitä suoraan hyödyntää rakennuksen E-lukulaskennassa lämmönkulutusta pienentävänä tekijänä.

Olemassa olevat rakennukset – toisioverkoston lämpötilat ennallaan

Olemassa olevien rakennusten osalta patteriverkon mitoituslämpötilat ovat entiset 8taulukko K s. 57). Lämmönsiirtimen asteisuusvaatimusta kiristettiin siten, että kaukolämmön paluulämpötila saa olla enintään 3 oC korkeampi kuin toisiopuolen (esim. radiaattoripiirin) paluulämpötila. Mitoituslämpötilojen osalta kannattaa huomata, että taulukossa esitetyt arvot ovat maksimiarvoja ja myös olemassa olevissa rakennuksissa on suositeltavaa käyttää matalampia arvoja, jos mahdollista.

rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet (julkaisu ... · kaukolämpöveden lämpötila...

Documents