RAKENTAMISTAPAOHJE

Haukiluoma I, Tyvikulma ja Lintuviidankulma, asemakaava nro 8497

KOSKEE KORTTELEITA NO. 7425 ja 7426 DNO: TRE: 2243/10.02.01/2013

6.10.2014, tark.1.12.2014 ja 13.4.2015

2

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Paikannuskartta (kaava-alue, lähivaikutusalue katkoviivalla) Tekijät: Minna Kiviluoto ja Riikka Rahkonen Rakennusvalvonnan vastuuhenkilöt: Titta Tamminen / kerrostalot ja Sari Niittymäki / pientalot Kartat ja kuvat omistaa: Tampereen kaupunki Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan. Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavo-jen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnitteli-joille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003.

Suunnittelualueen ominaispiirteet Haukiluoma sijaitsee n. 10 kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnit-telualue on metsäistä viheraluetta vilkasliikenteisen Myllypuronkadun pohjoispuo-lella, Tyvikadun ja Lintuviidankadun välillä. Maastossa on irtolohkareita ja alueen itäosassa on korkea kallioselänne. Suunnittelualueen tuntumassa on pientaloja 1970- ja 80-luvulta. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella-hankkeen (EHYT) yhteydessä on laadittu Haukiluoman yleissuunnitelma vuonna 2013. Yleissuunnitelmassa on tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen. Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä, läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden. Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi konsulttityönä viitesuunnitel-mia. Viitesuunnitelmissa tutkittiin tarkemmin alueelle soveltuvan täydennysraken-tamisen mittakaavaa ja asuntotyyppejä, pyrkien luomaan uudenlaisia asumisen muotoja ja viihtyisää asuinaluetta, muodostaen samalla Haukiluoman asuinalueelle uuden laadukkaan, kaupunkimaisemman julkisivun ja suojan Myllypuronkadun liikennemelua vastaan. Liikennemelun takia Myllypuronkadun varrelle on muodos-tettu kerrostalojen ketju ja korttelien hiljaisiin sisäosiin on sijoitettu kerrostalojen ulko-oleskelutilat sekä erillis- ja kytkettyjen pientalojen pienimittakaavainen vyöhy-ke. Korttelin talotyypit liittyvät toisiinsa materiaalien ja värityksen osalta. Rakentamistapaohjeessa kaavan määräykset on esitetty korostetulla fontilla.

3

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

TYVIKULMA JA LINTUVIIDANKULMA, KERROS-

TALOTONTIT 7425-1,2 JA 3 JA 2095-1 Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Noppamaisten asuinrakennusten ketjun tulee muodostaa Myllypuronkadun varteen arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. Tavoitteena on luoda olemassa olevalle asuinalueelle uusi julkisivu Myllypuronka-dun suuntaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että muodostuu kaupunkikuval-lisesti korkealaatuista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Korttelitason perusratkaisut Rakennusalalla sallittu kerrosala tulee sijoittaa kahteen erilliseen asuinra-kennukseen siten, että niiden välille muodostetaan melusuoja auton säily-tyspaikoista, talousrakennuksista, polveilevasta meluseinästä tai kytketyistä parvekkeista.

Myllypuronkadun kerrostaloketjun massoittelun periaate. Asuinrakennukset on liitetty toisiinsa matalammilla rakennuksien osilla, autosuojilla/talousrakennuksilla Kerrostalot tulee sijoittaa kokonaan tai pääosin kiinni etelänpuoleiseen rakennus-alan rajaan, jotta saadaan Myllypuronkadun varren kevyen liikenteen väylälle selkeä rajaus. Rakennusten väliin sijoitetaan autosuojia ja/tai talousrakennuksia ja kerrostalojen oleskelupihat sijoitetaan korttelin sisäpihan puolelle. Rakennukset ja pihajärjestelyt tulee sijoittaa havainnepiirroksen periaatteita soveltaen.

Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen suuntaan rakennuksilla ja viheralueiden suuntaan pen-sasaidanteilla. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät tai tontille sijoittuvat sisäänkäyntiaukiot kivetään. Asuntokohtaisten pihojen sijoittuessa ra-kennuksen ja tontin rajan väliin pihat rajataan tukimuurilla ja kasvillisuudella.

Tonttien liittyminen maastoon ja ympäristöön Massanvaihtojen edellyttämien täyttömateriaalien laatu on varmistettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korke-ustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia. Asuinkorttelin tulee muodostaa selkeä rajaus Haukiluomanmetsän suuntaan.

Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Pysäköinti järjestetään pintapysäköintinä autokatoksissa jaoteltuna muutaman ajoneuvon kokonaisuuksiin. Korttelin liikenne järjestetään Tyvikatuun liittyvältä kadulta sekä Lintuviidankadulta.

Pysäköintinormina on 1 ap/110 asuinkerrosalaneliömetriä kohden.

4

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Piha-alueet Pihojen luonne, aitaaminen Sisäpihojen tulee olla yhteiskäyttöisiä pihoja eikä niitä saa aidata lukuun ottamatta asuntopihoja Pihatilat ovat rakennusten suojaamia sisäpihoja korttelin sisäpuolella. Tontin kadun puolen alue toteutetaan laadukkaana istutettuna alueena.

Autosuojat ja muut piharakennukset tulee sijoittaa kerrostalojen välisille osuuksille melusuojaksi sekä Pahkakadun varteen. Pihalle rakennetaan oleskelutiloja kaikille käyttäjä- ja ikäryhmille. Leikkitilat suositellaan sijoitettavaksi erilleen paikoituksesta.

Pihalle tulee olla esteetön kulku. Sisäänkäyntejä varten tarvittavat luiskat suunni-tellaan yhtenäisiksi muun pihan kanssa. Yksityiset asuntopihat rajataan selkeästi muusta pihaympäristöstä. Pihojen maastoon sovitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kasvillisuus ja istutukset Tonttien ulkorajoille viheralueita vasten istutetaan pääsääntöisesti aidanne keskikorkeista pensaista.

Oleskelu- ja leikkipiha-alueet tulee erottaa pysäköintialueista istutuksin.

Meluntorjunta

Meluseinän tulee olla yhtenäinen ja vähintään 2 m korkea. Melunsuojaraken-teet tulee suunnitella korttelin rakennuksiin sopeutuen materiaaleitaan ja muotokieleltään yhtenäisiksi. Kulkureittien kohdalla aitoihin tulee tehdä tarvittavat käyntiportit.

Tonteilla on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat muodosta-vat pihaa rajaavan melusuojan Myllypuronkadulle ja Tyvikadulle päin. Ra-kennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma.

Polkupyöräpaikat ja katokset Asuinrakennuksissa tulee olla pyörien säilytyspaikkoja yksi 37 asuinkerros-neliömetriä kohti ja sisäsäilytyspaikkoja vähintään puolet ulkosäilytyspaik-kojen määrästä.

Pintamateriaalit

Materiaalien ja rakenteiden tulee soveltua rakennusten arkkitehtuuriin.

Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Autopaikat suositel-laan kivettäväksi esim. nurmikivellä. Jalankulkualueiden tulee erota pintamateriaa-liltaan ajoväylistä ja pysäköintialueista.

5

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Hulevesijärjestelyt Tontteja koskevat seuraavat hulevesimääräykset: Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Korttelialuetta suunniteltaessa on huomioitava asemakaavan 8497 asiakir-joihin kuuluvat hulevesiselvitykset. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankkeen pohjalta laadittu selvitys hulevesimenetelmistä. Raken-tamisen aikaisesta hulevesien hallinnan toteuttamisesta tulee tehdä suunni-telma ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa

Pienkerrostalo- ja rivitaloalueilla esitetään mitoitukseksi hule-39-määräyksen mukaisesti 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pin-taneliömetriä kohden. Viivytysvaatimusta on mahdollista pienentää suosimalla vettä läpäiseviä pintarakenteita. Hulevesien hallinta voidaan sadepuutarhojen ohella toteuttaa matalilla ja pienikokoisilla viherpainanteilla sekä suosimalla läpäi-seviä päällysteitä. Lisäksi yleisille alueille suositellaan hulevesien hallintamenetelmiä, joilla hallitaan harvemmin toistuvia rankkasateita. Yleisillä alueilla hulevesiä viivytetään ja käsitel-lään viherpainanteilla.

6

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakennusten perusratkaisut Sovittaminen maastoon, sokkelit Rinteessä julkisivumateriaalin tulee myötäillä maanpinnan muotoja siten, ettei näkyvän sokkelin korkeus ylitä 1 metriä.

Mittasuhteet Rakennusten tulee olla massoittelultaan noppamaisia. Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuun-taisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä.

Julkisivumateriaalit ja värit Kadunpuoleisten julkisivujen tulee olla rapattuja, sävyinä käytetään vahvoja murrettuja maavärejä; esim. okraa, terrakottaa, tiilenpunaista, mudanharmaa-ta. Korttelin sisäpuolen julkisivut voivat olla läpivärjättyä vaaleaa tai katujul-kisivun sävyyn sävytettyä betonia. Tavoitteena on luoda Myllypuronkadun varteen arkkitehtonisesti laadukas uusi julkisivu. Kullakin kerrostalolla on oma tunnusvärinsä ja ne muodostavat yhdessä värikkään kokonaisuuden.

Katot Kerrostalojen kattomuotona käytetään pulpettikattoa. Kaikki rakennuksen tilat mukaan lukien ilmanvaihtokonehuoneet ja muut tekniset tilat tulee sijoittaa rakennusmassan sisälle yhtenäisen vesikaton alapuolelle. Kattomuoto suositellaan hyödynnettäväksi ylimmän kerroksen asunnoissa korkei-na huonetiloina. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä.

Parvekkeet

Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä. Parveke-kaiteissa ei tule käyttää tummaa lasia.

Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuu-riin. Tontille saa rakentaa erillisiä talousrakennuksia vain kerrostalojen välisille osuuk-sille ja Pahkakadun varteen, huolellisesti sovittaen asuinrakennusten arkkitehtuu-riin. Julkisivumateriaaleina mahdollisia ovat puu, rappaus ja levymateriaalit, peltiä ei tule käyttää.

Myllypuron kadun puolelle tavoitellaan vahvaa väriskaalaa.

7

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön Tilojen avautuminen lähiympäristöön Rakennettavat asunnot tulee suunnitella siten, että niiden asuinhuoneiden pääikkunoita on ainakin liikennemelulta suojatun pihan puolella. Parvekkeet ja muut asuntokohtaiset ulko-oleskelutilat tulee sijoittaa sisäpihan puolelle. Alimmat kerrokset Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita vähintään 0,5 m viereisen katualueen maanpinnan yläpuolella. Kaikki maantasossa sijaitsevat tilat suositellaan varustettaviksi ikkunoilla ja ovilla.

Porrashuoneet Porrashuoneen 15m² ylittävää tilaa saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja parantaa tilasuunnittelua ja mikäli kerrostasanne saa riittävästi luonnonvaloa. Porrashuoneissa tulee olla aukotusta pääasiassa Myllypuronkadun suuntaan ja Tyvikulmassa Tyvika-dun suuntaan. Asuntoja porrastasannetta kohden saa olla korkeintaan 5. Luhtikäytävää ei sallita.

Porrashuoneen sisäänkäynnin yhteyteen suositellaan aulaa, josta on käynnit aputiloihin, varastoihin ja polkupyörien paikotukseen. Vaikka käynti porrashuonei-siin johdetaan sisäpihalta, porrashuoneiden aukotus tulee suunnata Myllypuronka-dulle, jotta katumaisema elävöityy ja melulta suojattu ilmansuunta säästyy asunto-jen pääikkunoille ja ulko-oleskelutiloille

Yhteistilat Korttelin tai yhtiön kaikkia asuntoja palvelevan kerhotilan ja yhteisen saunan rakentaminen on suositeltavaa. Kortteliin suositellaan rakennettavaksi pesula ja kuivaushuone.

Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin on suora yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettuna ikkunoilla ja ulko-ovella. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmah-dollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista vähintään puolet tulee kattaa ja varustaa pyörän kiinnitysmahdollisuudella.

8

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

ASUINPIENTALOTONTTI (AP) 7425-13 Korttelitason perusratkaisut Korttelialueelle voidaan rakentaa I-II kerroksisia kytkettyjä tai erillisiä yhtiömuotoi-sia asuinrakennuksia, joissa asunnot eivät sijoitu päällekkäin. Tavoitteena on, että rakennukset ovat luonteeltaan townhouse-tyyppisiä.

Asuinrakennukset pyritään sijoittamaan tontin ajoväylän tuntumaan rajaamaan katutilaa korttelin keskelle. Pihan puolelle sijoittuvat asuntokohtaiset pihat ja mah-dolliset yhteispihat. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta.

Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Tavoitteena on katutilaa rajaava rakennusrivistö. Samalla yhteys kadulta asuntoon on helpompi järjestää varsinkin rinnemaastossa ja pihalle jää enemmän tilaa.

Tonttien rajaus Tontit rajataan ajoväylän suuntaan asuinrakennuksilla talousrakennus-ten/autosuojien sijoittuessa asuntojen väleihin ja/tai tontin laidalle. Viheralueen suuntaan asemakaava edellyttää pensasaidannetta. Naapureita vasten on tontit on myös rajattava pensasaidanteella.

Tonttien liittyminen maastoon ja ympäristöön Massanvaihtojen edellyttämien täyttömateriaalien laatu on varmistettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Tontin liittyminen ympäristöönsä tulee olla luontevaa. Maaston luonnollisia korke-ustasoja noudatetaan siten, ettei maastoon jouduta tekemään turhia pengerryksiä tai luiskia.

Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne

Tontille liikennöidään ajoyhteydellä tontin 7425-3 kautta. Huolto ja pelastus järjes-tetään ajoväylän kautta.

Esimerkkejä tiiviistä pientalomaisesta rakentamisesta.

Townhouse-talo on nimensä mukaisesti pientalon kaupunkimainen sovellus. Rakennukset ovat tyypilli-sesti kapeita ja syvärunkoisia, ja ne on kytketty toi-siinsa ulkoseinien tai autosuojien välityksellä. Raken-nusmassassa korostuvat yksittäiset asunnot.

9

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Piha-alueet Pihojen luonne Pihatilat ovat pääasiassa rakennusten ja aidanteiden rajaamia sisäpihoja.

Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu) Asuntokohtaisten oleskelupihojen ohella tulee tontille järjestää yhteistä oleskelu- ja leikkialuetta.

Pihojen liittyminen ympäristöön Tontilta tulee järjestää yhteys Pahkapolulle. Aidat, tukimuurit ja portit Alueelle ei tule rakentaa rakenteellisia aitoja muualle kuin asuntokohtaisiin teras-seihin liittyen.

Kasvillisuus ja istutukset Tonttien ulkorajoille viheralueita vasten istutetaan pääsääntöisesti aidanne keski-korkeista pensaista.

Polkupyöräpaikat ja katokset Polkupyöräpaikat ja katokset sijoitetaan asuntojen yhteyteen.

Kulkuväylät Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät ja paikoitusalue kivetään.

Pintamateriaalit Pihalle suositellaan vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita hulevesien hallinnan toteuttamiseksi. Maanvaraiset autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä.

Hulevesijärjestelyt Pienkerrostalo- ja rivitaloalueilla esitetään mitoitukseksi hule-39-määräyksen mukaisesti 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pin-taneliömetriä kohden. Viivytysvaatimusta on mahdollista pienentää suosimalla vettä läpäiseviä pintarakenteita. Hulevesien hallinta voidaan sadepuutarhojen ohella toteuttaa matalilla ja pienikokoisilla viherpainanteilla sekä suosimalla läpäi-seviä päällysteitä.

Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu

Jokaisen asunnon oleskelupihan yhteyteen tulee rakentaa suojaisa ja katettu ulko-oleskelupaikka.

10

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakennusten perusratkaisut Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on, että tontin rakennukset eivät hahmotu tyypillisinä pitkinä rivitaloina vaan massoittelussa korostuvat yksittäiset asunnot. Rakennuksia on suositeltavaa porrastaa suhteessa katuun.

Mittasuhteet Rakennukset muodostuvat melko pitkänomaisista asunnoista, joten katukuvassa korostuvat asuntojen päädyt. Asunnoissa voi olla yksikerroksisia osia ja osa asun-noista voi olla kokonaan yksikerroksisia. Tontin etelänpuoleisella sivulla tulee olla kaksikerroksisia asuntoja. Sovittaminen maastoon, sokkelit

Rakennukset tulee suunnitella maastoon sopiviksi ja porrastaa tarvittaessa.

Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuu-riin. Varastotiloja voidaan sijoittaa autokatosten ja asuntojen yhteyteen. Paikoitus Asemakaava edellyttää 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Autopaikat voidaan keskit-tää havainnekuvan tapaan tontin etelälaitaan tai sijoittaa asuntojen väliin. Autoka-toksia ei kuitenkaan saa sijoittaa asuntojen eteen siten, että hallitsevat pihamiljöö-tä.

Rakennusosat Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuotona sallitaan loiva pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä.

Julkisivujen materiaalit ja väritys

Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väriskaala on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä.

Jokaisen asunnon julkisivun tulee olla käsitelty eri sävyyn kuin viereisen, mutta tehostemateriaalien värien tulee olla rakennuksessa yhtenäinen.

Autosuojien julkisivumateriaalina sallitaan vastaavat kuin asuinrakennuksilla. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti

Ikkunat Ruutuikkunoita ja lasin pintaan sijoitettavia jakoja ei sallita. Ikkunan puitteiden väri ei saa olla valkoinen.

Sisäänkäynnit Asuntojen sisäänkäyntien tulee olla katettuja.

11

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

ERILLISPIENTALOTONTIT (AO) Korttelitaso Arkkitehtuurin lähtökohdat Erillispientalotonteilla pyritään tiiviiseen kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen.

Korttelitason perusratkaisut Tonteille on mahdollista rakentaa II-kerroksinen omakotitalo ja sen eteläpuolelle autosuoja. Sisäpihoille sijoittuvat asuntokohtaiset pihat. Asuntojen pääsisäänkäynti on ensisijaisesti kadun suunnasta.

Rakennusten sijoittelu tontilla ja etäisyydet viereisiin rakennuksiin Katutila rajataan asuinrakennuksilla ja samalla saavutetaan suojaisa piha. Au-tosuoja tai muu piharakennus suositellaan kytkettäväksi kiinni asuinrakennukseen.

Tonttien rajaus Tontit rajataan katujen suuntaan pääasiassa rakennuksilla ja viheralueiden suun-taan kasvillisuudella.

Tonttien liittyminen ympäristöön ja rakennuskantaan Viheralueen suuntaan asemakaava edellyttää pensasaidannetta. Naapureita vasten on samoin suositeltavin pensasaidanne.

Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne Autosuoja suositellaan rakennettavaksi viimeiseksi, jotta rakennustyöt ja varastoin-ti on mahdollista toteuttaa.

12

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Piha-alueet Pysäköinti Tontille tulee sijoittaa kaksi autopaikkaa; autosuoja yhdelle autolle sekä avopaikka autosuojan ja tontinrajan välissä. Aidat, tukimuurit ja portit Rakenteellisia aitoja ja portteja ei sallita. Kadun reunaan suositellaan matalaa, maks. 0,5 m korkuista tukimuuria ja sen tontin puolelle pensaita. Kasvillisuus ja istutukset Tonteilla on suositeltavaa säilyttää muutama oleva puu ja hyödyntää kivistä maas-to pihasuunnittelussa. Viheralueeseen rajoittuvina aidanteina ei tule käyttää tuijia. Kulkuväylät

Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät ja paikoitusalue kivetään.

Pintamateriaalit Pihalle suositellaan vettä läpäiseviä, imeviä ja viivyttäviä rakenteita hulevesien hallinnan toteuttamiseksi.

Hulevesijärjestelyt

Erillispientaloalueille esitetään 1,5m³:n viivytystilavuutta jokaista sataa kattoneliömetriä kohden ja menetelmäksi suositellaan kattovesien viivytystä maan pinnalla olevissa kasvillisuuspainanteissa eli sadepuutarhoissa sekä kattovesisäiliöiden käyttöä.

13

T A M P E R E E N K A U P U N K I

RAKENTAMISTAPAOHJE T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakennusten perusratkaisut Katto- ja räystäsratkaisut Kattomuotona sallitaan loiva pulpettikatto. Katemateriaalina tulee käyttää tummaa sileää peltiä.

Julkisivujen materiaalit ja väritys

Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään vaaleaa peittomaalattua puuta tai vaaleaa rappausta siten, että pintavaikutelma on sileähkö. Rakennusten tulee olla materiaaleiltaan yhtenäisiä siten, että pääasiallisen materiaalin lisäksi toista materiaalia käytetään vain vähäisessä määrin. Hallitsevan päämateriaalin lisäksi voi käyttää tehostemateriaalina puuta, lasia ja terästä. Pääasiallisen materiaalin väriskaala on vaalea, sävyinä käytetään murrettuja maavärejä. Tehostemateriaalissa voidaan käyttää toista väriä.

Autosuojien julkisivumateriaalina sallitaan vastaavat kuin asuinrakennuksilla. Myös autosuojan ulos näkyvä sisäpinta tulee verhoilla laadukkaasti

Ikkunat Ruutuikkunoita ja lasin pintaan sijoitettavia jakoja ei sallita. Ikkunan puitteiden väri ei saa olla valkoinen.

Kuistit, katokset ja muu ulko-oleskelu

Jokaisen asunnon oleskelupihan yhteyteen tulee rakentaa suojaisa ja katettu ulko-oleskelupaikka. Sovittaminen maastoon, sokkelit Rakennukset tulee sovittaa tontin olevaan maastoon ja liittyminen katuun sekä naapuritonttien korkoihin tulee olla luontevaa.

Talousrakennukset Autosuojien ja talousrakennusten tulee sopia asuinrakennusten arkkitehtuu-riin.

14

PROSESSI T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävillä olo 9.-30.10.2014 Ehdotuksen julkinen nähtävillä olo 18.12.2014 – 30.1.2015 Yhdyskuntalautakunta 12.5.2016 Selvitykset Meluselvitys Hulevesisuunnitelma

RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET

PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN

PROSESSI RAKENTAMISTAPA-OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI-TAAN OASISSA

RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT

RAKENTAMISTAPAOHJE-LUONNOS

RAKENTAMISTAPAOHJE-EHDOTUS

RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN

HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMIS-TAPAOHJEESEEN

ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET

vireillepano

osallistumis- ja arviointisuunnitelma

(kuulutus)

LUONNOSVAIHTO-EHDOT (kuulutus)

LUONNOS

YLA

EHDOTUS NÄHTÄ-VILLÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk

merkittävät 30 vrk

KH

KV

valitusaika valitus hallinto-oikeus

VOIMAANTULO (kuulutus)

neuvotteluesitys ELY-keskus

osallistuminen, mielipiteet

lausunnot

Oleellisia muutoksia

muistutukset

ei oleellisia muutok-sia

ELY-keskus