rakentamistapaohje - tampere

RAKENTAMISTAPAOHJEAsemakaava nro 8354

Lentävänniemen keskustan eteläosa

koskee kortteleita no. 2743-2748YLA: 21.1.2014

Tampereen kaupunki

Maankäytön suunnitteluAsemakaavoitus7.1.2014

PERUSTIEDOT T A M P E R E E N K A U P U N K I

Paikannuskartta

Tekijät ja tilaajat, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät

Tilaaja ja karttaoikeudet:Tampereen kaupunki

Tekijät:Tampereen kaupunki / Maankäytön suunnittelu / AsemakaavoitusProjektiarkkitehti Markku Kaila (viitesuunnitelmat, ohjeen esimerkkivalokuvat)Tekninen suunnittelija Kirsti Aro (viitesuunnitelmat)Kaavoitusarkkitehti Maija Villanen (väritys)

Tampereen kaupunki / / Tampereen Infra / SuunnittelupalvelutRodrigo Coloma (kaupunkimalli, 3D-kuvat)

Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus

Rakentamistapaohjeen tarkoitus on antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisiaohjeita ja suosituksia. Ohjeet tukevat ja täsmentävät asemakaavaa ja siihen liitty-vien kaavamääräysten sisältöä sekä antavat niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeetovat ohjeena suunnittelijoille, rakentajille ja rakennusvalvonnalle. Rakentamistapa-ohjetta tulkitsee rakennusvalvonta

Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja hel-pottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liite-asiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.

Suunnittelualueen ominaispiirteet

Alue sijaitsee n. 9 km etäisyydellä Tampereen keskustasta, välittömästi Lentävän-niemen keskustan ja Lielahdenkadun eteläpuolella Näsijärven rannassa. Kaava-alueen pinta-ala on n. 18,6 hehtaaria.

Kaava-alueeseen sisältyy Lielahdenkadun, Nottbeckinpolun Männistönkujan jaHalkoniemenkadun sekä Reuharinkadun katualuetta, Halkoniemen satama-aluesekä ranta-, metsä- ja vesialueita. Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy Lentävännie-men koulun tontti.

Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Lentävänniemen liikekeskukseen ja kerrostalo-alueeseen sekä idässä Reuharinniemen pientaloalueeseen.


Yleiset tavoitteet

Tämä rakentamistapaohje on laadittu ohjaamaan Lentävänniemen keskustan ete-läosan asemakaavan nro 8354 toteuttamista.

Asemakaavatyön tavoitteena on v. 2010 laaditun Lielahdenkadun ja Lentävännie-men keskustan ranta-alueiden yleissuunnitelman ja rakentamistapaohjeiden lähtö-kohdista muodostaa Lentävänniemen keskustaa tukeva ja Näsijärven ranta-alueiden luonto, maisemat sekä virkistystoiminnot huomioiva kaupunkirakennerat-kaisu.

Kaupunkikuvallisena tavoitteena on sovittaa uudet asuinkorttelialueet oman aika-kautensa edustajina luontevasti Lentävänniemen olemassa olevaan kortteliraken-teeseen. Asuinkortteleiden suunnilla, rytmityksellä ja kerrosluvuilla on pyritty sovit-tamaan uudet asuinrakennukset myös Näsijärven yli aukeavaan kaukomaisemaan.Erityisenä haasteena alueella on katuverkon, asuinkorttelien ja pysäköintiratkaisu-jen sovittaminen rinnemaastoon, joka laskee voimakkaasti kohti Näsijärven rantaa.

Suunnittelualue jäsentyy Lielahdenkadun suhteen kolmeksi osakokonaisuudeksi:Lielahdenkadun varren läntisiin (korttelit 2743 – 2746) ja itäisiin asuinkortteleihin(korttelit 2747 ja 2748) sekä niiden väliin Lentävänniemen liikekeskuksen kohdallemuodostettuun, avoimeksi tilaksi jäävään puistoalueeseen, jonka yli avautuu nä-kymä Näsijärvelle.

Suunnittelualueen länsiosalla on tavoitteena muodostaa Lielahdenkadun varteenselkeästi katutilaa rajaavia ja liikennemelulta piha-alueita suojaavia asuin- ja liike-kortteleita. Itäisissä kortteleissa uusien asuinrakennusten avoimemmalla ryhmitte-lyllä pyritään mahdollistamaan järvinäkymien säilyminen suunnittelualueen pohjois-ja itäpuolella sijaitsevista olemassa olevista asuinrakennuksista.


Asuinrakennusten julkisivut

Alueen kaikkien asuinrakennusten tulee olla ulkoarkkitehtuuriltaan kaupunkitaloja.Asuinrakennusten pitkien julkisivujen sekä päätyjen tulee olla katujen puolella sel-keitä, yksinkertaisia rapattuja väripintoja. Kullakin rakennuksella on oma päävärin-sä sekä tehostevärinsä. Näköalan puolelle sijoittuvat pitkät julkisivut taas saavatilmeensä selkeiksi ryhmiksi kootuista parvekekentistä, joita on rikastettu värikentil-lä.

Asuinympäristön muodostamisen osalta kaupunkikuvallisena tavoitteena on hallittuvaihtelevuus; toivottavaa on, että eri suunnittelijoiden käsiala näkyisi eri asuinkort-teleissa. Asuinrakennusten värit ja yksityiskohdat voivat vaihdella hallitusti raken-nuskohtaisesti asuinkortteleissa.

Asuinrakennusten julkisivuissa tulee olla riittävän suuret ikkunat kaupunkikuvan jaasumisviihtyvyyden kannalta. Pieniä, ns. ampuma-aukkoikkunoita tulee välttää.Pohjakerroksen julkisivut tulee jäsentää kaduille päin riittävän suurella ikkuna-aukotuksella; esim. ulkoiluvälinevarastoissa tulee olla ikkunat. Liian suuria umpi-naisia seinäpintoja tulee välttää.

Kattomuodot ja räystäsratkaisut

Asuinrakennusten kattomuotojen tulee olla tasakattoja, loivia pulpettikattoja (kalte-vuus max. 15°) ja tai niiden hallittuja yhdistelmiä.

Ylimmän kerroksen rakentaminen

Ylimmän kerroksen rakentaminen voi poiketa peruskerroksista näköalojen puolella.Ylimmässä kerroksessa voi sijaita esim. asukkaiden sauna- ja kokoontumistiloja.Ylimpään kerrokseen voi rakentaa näköalan suuntaan asuntoihin tai yhteistiloihinliittyviä suurempia terasseja.

Ilmanvaihtokonehuoneet

Ylimmän kerroksen yläpuolelle saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneen kerrosluvunestämättä. Ilmanvaihtokonehuoneet on sovitettava kattomaailmaan ja sen saarakentaa kiinni julkisivuun. Ilmanvaihtokonehuoneen laajuus saa olla enintään 80kem² porrashuonetta kohti.


Parvekkeet

Asuinrakennusten pitkien julkisivujen sekä päätyjen tulee olla katujen puolella sel-keitä, yksinkertaisia rapattuja väripintoja. Lielahdenkadun suuntaan saa rakentaavain ranskalaisia parvekkeita. Näköalojen suuntaan sijoittuvilla parvekesivulla par-vekerakenteiden ja parvekelasitusten tulee muodostaa yhtenäinen kenttä / sileäjulkisivu, jota voi rikastaa hallitusti esim. värillisillä umpi- / säleikköosilla. Mikäliparvekkeita ei ryhmitellä selkeäksi yhtenäiseksi kentäksi, parvekkeiden tulee ollakokonaan sisäänvedettyjä.

Parvekkeiden kiinteiden kaiderakenteiden lasiosissa tulee välttää sini- ja vih-reäsävyistä lasia sekä kirkkaan valkoisia metallirakenteita.

Oikealla esimerkkejä parvekekenttäratkaisuista (Göteborg / Eriksberg, Helsinki /Arabianranta, Vantaa / Martinlaakso)

KORTTELIALUEET T A M P E R E E N K A U P U N K I

Värit ja materiaalit

Suunnittelualueen väri- ja materiaalivalikoimassa on tavoitteenahallittu vaihtelu. Tavoitteena on, että katujen varsilla vierekkäis-ten talojen värisävyjen tulee poiketa toisistaan.

Asuinrakennusten pitkien julkisivujen ja päätyjen tulee olla katu-jen puolella olla selkeitä, yksinkertaisia rapattuja väripintoja.Kullakin rakennuksella on oma päävärinsä sekä tehostevärinsä.Kortteleissa on käytössä rappauspinnoille 3-4 pääväriä (esim.valkoinen / harmaa, keltainen ja okra / ruskea) sekä pääväreihinliittyviä aksenttivärejä esim. kadun puolen sisäänkäyntien yh-teydessä.

Rakennuksille muodostetaan kadun puolelle rapatut, sileät jaselkeät ”selkäpuolet” ja näköalojen puolella sijaitsevista parve-kekentistä monimuotoisemmat ”vatsapuolet”. Parvekkeidentaustaseinissä (esim. puuverhouksessa) saa olla asuntokohtais-ta värivaihtelua.

Myös kortteleiden 2747 ja 2748 II-kerroksisissa asuinraken-nuksissa sovelletaan samaa väri- ja materiaaliperiaatetta.

Vaaleahkot / heleät värisävyt ja niitä hallitusti täydentävät voi-makkaammat tehostevärit liittävät täydennysrakentamisen Len-tävänniemen olemassa olevan rakennuskannan väritykseen.Ohjeellinen valikoima kortteleissa käytettävistä pää- ja tehoste-värisävyistä:

Ohjeellinen esitys pää- ja tehostevärien vaihtelusta alueella.


KORTTELIT 2745 ja 2746

Korttelitason perusratkaisut

Rakennusten sijoittelu tontilla sekä liittyminen ympäristöönRakennusaloille on asemakaavassa osoitettu kerrosluvuksi VI.Asuinrakennukset rajaavat Lielahdenkadulle katutilaa sekämuodostavat suojaisia pihatiloja. Rakennukset kytketään toi-siinsa yksikerroksisella talousrakennuksella, jossa voi sijaitaesim. polkupyöräpaikkoja.

Korttelissa 2745 tontilla 2 sekä korttelissa 2746 asuinrakennus-ten pohjakerroksiin Lielahdenkadun puolella saa sijoittaa liike-ja palvelutiloja. Liiketilojen asiakaspysäköintipaikat sijaitsevatkorttelin kohdalle Lielahdenkadun tai Männistönkadun varrella.

Piha-alueet ja pihakannetAsuntokadun puolelle tulee rakentaa pihakansi, jonka alla sijait-sevat korttelin edellyttämät autopaikat. Pihakansille ei saa sijoit-taa autopaikkoja. Pihakansien rakenteiden suunnittelussa tuleehuomioida pelastusreittien kantavuus sekä palonkesto. Piha-kannen asuntokadun puoleiselle reunalle sijoitetaan piharaken-nuksia, pergoloita ja oleskelutiloja. Pihakannen ja asuntokadunväliselle tontin osalle tulee istuttaa isompia puita.Pihankansiin liittyviä suunnitteluohjeita on annettu myöhempä-nä kohdassa Piha-alueiden suunnittelu.



Julkisivut, parvekkeetAsunnot ja parvekkeet tulee suunnata kohti järvinäkymiä. Yksin-omaan Lielahdenkadun puolelle avautuvia asuntoja ei sallita.Lielahdenkadun puolelle saa rakentaa ainoastaan ranskalaisiaparvekkeita.

Porrashuoneet ja sisäänkäynnitPorrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Liiketiloihin tulee jär-jestää esteetön kulku kadulta. Esim. sisäänkäynneissä voi käyt-tää tunnistevärejä / aksenttivärejä.

YhteistilatOsa asemakaavassa asukkaiden yhteistiloiksi osoitetusta ker-rosalasta tulee sijoittaa kerrostasolle porrashuoneiden yhtey-teen, esim. urheilu- ja ulkoiluvälinevarasto lastenvaunujen ja rol-laattorien säilyttämistä varten.

Asunnot, asuntopihatKadun puoleisten ensimmäisen kerroksen asuntojen asuinhuo-neiden lattiapinnan tulee sijoittaa vähintään 0.5 m viereisen ajo-radan pintaa ylemmäksi. Asuntopihat tulee rajata kivimuurein jamatalin pensasistutuksin kansipihasta.

Polkupyöräpaikat ja -katoksetKaavassa polkupyöräpysäköintinormina on 1 pp / 40 kem². Puo-let polkupyöräpaikoista on toteutettava katettuna. Polkupyörä-paikat sijoitetaan kulkuväylien laidoille katoksiin, talousraken-nuksiin tai asuinrakennusten yhteistiloihin.

Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikenneLiiketilojen asiakaspysäköintipaikat sijaitsevat joko Männistön-kadulla tai Lielahdenkadulla kadunvarsipaikkoina.


KORTTELI T 2743 ja 2746


Tonttien rajaus ja liittyminen ympäristöön

Kortteleissa 2743 ja 2746 tulee kiinnittää erityistä huomioitapihakansien liittymiseen keskeisen puistoalueen (Pyhällönran-nan) suuntaan. Pihakannen tukimuuri sovitetaan puiston suun-taan maastotäytöillä ja istutuksilla. Pihakannesta näkyviin jäävämuurin osan on materiaaleiltaan liityttävä asuinrakennuksenjulkisivuun.

Pihakannen kaideratkaisujen tulee olla puiston suuntaan näky-mät mahdollistavia, esim. tummaksi maalattua latta- tai pinnate-rästä.

Esimerkki sisäänkäynnistä aksenttivärein (Tübingen / Französisches viertel)



Korttelitason perusratkaisutRakennusten sijoittelu tontilla ja liittyminen ympäristöön

Rakennusaloille on asemakaavassa osoitettu kerrosluvuksi VItai rinnerakentamismerkintä r50%VII. Asuinrakennusten väliinsaa rakentaa pihakannen, jonka alla sijaitsee korttelin autopaik-koja. Autohalliin ajetaan kadulta alarinteen puolelta ja ylärinteenpuolella ajetaan kadulta pihakannelle. Osa autopaikoista sijait-see pihakannella autokatoksissa.

Rakennuksen asuntokadun puolella sisääntulopiha jäsennöi-dään eri pintamateriaaleilla ja istutuksilla. Pihakannen rannanpuoleinen julkisivu reunalle sovitetaan maatäytöillä rinteeseensekä materiaaleilla asuinrakennusten julkisivuun.

Julkisivut, parvekkeetAsunnot ja parvekekentät tulee suunnata länteen, kohti järvinä-kymiä.

Porrashuoneet ja sisäänkäynnitPorrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Sisäänkäynneissävoi käyttää tunnistevärejä / aksenttivärejä


Asunnot, asuntopihatKadun puoleisten ensimmäisen kerroksen asuntojen asuinhuo-neiden lattiapinta tulee sijoittaa vähintään 0.5 m viereisen ajora-dan pintaa ylemmäksi.

Huolto-, pelastus ja pysäköintiliikennePelastusreitti kiertää rakennukset rannan puolelta.


KORTTELI 2747


Rakennusten sijoittelu tontilla ja liittyminen ympäristöönRakennusaloille on asemakaavassa osoitettu kerrosluvuksi Vtai rinnerakentamismerkintä r50%VI. Autokatokset tulee raken-taa pääosin Lielahdenkadun varrelle rajaamaan piha-alueetkatualueesta.

Julkisivut, parvekkeetAsunnot ja parvekekentät tulee suunnata länteen, kohti jär-vinäkymiä.


KORTTELITASO 2747 ja 2748

Porrashuoneet ja sisäänkäynnitPorrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Pysäköintipaikalta tu-lee olla esteetön yhteys porrashuoneeseen. Sisäänkäynneissävoi käyttää tunnistevärejä / aksenttivärejä.


Asunnot , asuntopihat, varastotKadun puoleisten ensimmäisen kerroksen asuntojen asuinhuo-neiden lattiapinta tulee sijoittaa vähintään 0.5 m viereisen ajora-dan pintaa ylemmäksi.

Rivitalon asuntojen etupihat on nostettu vähintään 0.5 m vierei-sen ajoradan pintaa ylemmäksi ja pihat on rajattu kivimuurein japensasistutuksin. Asuntojen piha-alueille muodostetaan näkö-suojattuja ulko-oleskelutiloja esim. rakennusmassojen sisäänve-doin, katoksin ja pergoloin. Rivitaloasuntojen asuntokohtaisetvarastotilat tulee sijoittaa rakennusrungon sisälle.

Asuinkerrostalojen päädyissä voi olla joko terassilla varustettuasunto tai tarvittaessa esim. 3 autotallia.

Polkupyöräpaikat ja -katoksetKaavassa polkupyöräpysäköintinormina on 1 pp / 40 kem². Puo-let polkupyöräpaikoista on toteutettava katettuna. Polkupyörä-paikat sijoitetaan kulkuväylien laidoille katoksiin, talousraken-nuksiin tai asuinrakennusten yhteistiloihin.


KORTTELI 2747 ja 2748


Rakennusten sijoittelu tontilla ja liittyminen ympäristöönRakennusaloille on asemakaavassa osoitettu kerrosluvuksi Vtai rinnerakentamismerkintä r50%VI.

Julkisivut, parvekkeetAsunnot ja parvekekentät tulee suunnata länteen, kohti järvinä-kymiä.


AutokatoksetAutokatoksissa tulee olla kattomuotona loiva pulpettikatto. Auto-katokset liittyvät kadunvarrella osittain rivitalomassoihin.

Esimerkkikuvia autosuojaratkaisuista (Tukholma / Nybodahöjden, Göteborg )


KORTTELI 2748


Rakennusten sijoittelu tontilla ja liittyminen ympäristöönRakennusaloille on asemakaavassa osoitettu kerrosluvuksi Vtai rinnerakentamismerkintä r50%VI.

Porrashuoneet ja sisäänkäynnitPorrashuoneiden tulee olla läpikuljettavia. Sisäänkäynneissävoi käyttää tunnistevärejä / aksenttivärejä


Jätehuoneet tai -astiatTomutus-, pyykinkuivaus- ja jätehuollon tilat sijoitetaan omille,pensasistutuksin rajatuille alueilleen riittävän kauas ikkunoistaja pohjakerroksen asuntopihoista.

Huolto-, pelastus- ja pysäköintiliikenne


PIHA-ALUEET JA PIHAKANNET

Yleiset suunnitteluperiaatteetPihaympäristön onnistuneen lopputuloksen kannalta on tärke-ää, että pihojen suunnitteluun varataan riittävät resurssit. Suun-nittelussa tulee huolehtia korttelipihojen teknisistä ja toiminnalli-sista ratkaisuista siten, että prosessin lopputuloksena syntyyesteettisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisia, viihtyisiä ja oma-leimaisia korttelipihoja kaikkien ikäryhmien käyttöön. Pihat tuleesuunnitella ja toteuttaa korttelin kaikkien asukkaiden yhteispi-hoina.

Kaikista pihoista laaditaan erillinen koko korttelin kattava yhtei-nen pihasuunnitelma, joka esitetään rakennuslupamateriaalinliitteenä. Pihasuunnitelman laatijan, pihan suunnittelijan, tuleeolla kokenut esim. maisema-arkkitehti. Pihasuunnittelija koor-dinoi koko korttelin suunnittelua ja huolehtii osaltaan pihaanliittyvien suunnitelmien yhteensovittamisesta. Korttelin hallin-tasuhteiden, tehokkuuden ja mahdollisen vaiheittaisen toteutuk-sen vuoksi pihasuunnittelijalle tulee varsinaisen pihasuunnittelu-työn lisäksi varata riittävät resurssit seuraavia tehtäviä varten:

- Korttelin arkkitehti- ja erikoissuunnitelmien yhteensovittami-nen pihan osalla.

- Rasitesopimusten laatimiseen osallistuminen.- Kaikkien korttelin tonttien pihoihin liittyviin suunnittelukoko-

uksiin osallistuminen.- Pihasuunnitelman hyväksyttäminen rakennusvalvontaviras-

tossa.- Väliaikaisten pelastustie- ja -paikkajärjestelyjen suunnittelu /

hyväksyttäminen ja valvonta.

Rakennusten ja pihojen luontevassa yhteensovituksessa onolennaista rakennusten kokonaisuutta suunnittelevan arkkiteh-din ja pihoja suunnittelevan esim. maisema-arkkitehdin saman-aikainen yhteistyö. Katusuunnitelmat ja ympäröivät sekä lähei-set muut suunnitelmat tulee sovittaa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Esimerkki pihakannen jäsentelystä (Helsinki / Herttoniemi)


Pihojen luonneKaava-alueella on sekä pihakansien päälle rakennettuja ettämaanvaraisia piha-alueita. Pihoilla tulee olla myös isoksi kasva-via puita.

Pihakansien liittyminen ympäristöönPihakansien korot sovitetaan esteettömästi asuinrakennustenporrashuoneisiin. Pihakannet sovitetaan muuhun piha-alueeseen pääsääntöisesti maaluiskin ja maastoportain. Auto-hallin seinäpintoja ei tavoitteellisesti jätetä näkyviin piha-alueilla.Niiden jäädessä näkyviin tulee seinän korkeuden olla mahdolli-simman vähäinen. Autohallin näkyvän seinäosuuden tulee ollakiviverhous tms. asuinrakennusten julkisivuihin liittyvää materi-aalia, ei saa jäädä pelkälle betonipinnalle.Jos pinnoite jatkuu kannen reunan yli, tulee kannen ja maanva-raisen piha-alueen liittymäkohdat varustaa riittävin siirtymära-kentein. Pihakannen pintarakennekerrokset ja vesieritys tuleehuomioida tasaussuunnittelussa ja rakennuksien lattiakoroissa.

Pihojen leikki- ja oleskelupaikatPihojen leikki- ja oleskelupaikat sijoitetaan piha-alueiden aurin-koisimmille ja suojaisimmille paikoille.

IstutuksetIstutusperiaatteet kansirakenteellaKorttelipihat suunnitellaan ja toteutetaan reheviksi ja puutarha-maisiksi. Kansien istuttaminen tulee ottaa pihojen suunnittelunlähtökohdaksi ja kansipihoista 50% tulee olla istutettua pintaa,josta vähintään 40% tulee olla puuvartista kasvillisuutta. Asun-topihat suositellaan rajattaviksi kivimuurien sekä leikattujenpensasaitojen pensasistutusten avulla.Kannella maanpintaa nostetaan pienpuita varten tarvittavasti tairakenteita lasketaan n. 0,6 – 0,8 m kasvualustan tarvetta vas-taamaan. Maanpinta tuetaan tarvittaessa reunoilta muuriraken-tein.

Istutukset kansirakenteellaPihan suunnittelussa tulee pysäköintiratkaisun luonnostelunalkuvaiheesta asti huomioida kasvualustojen ja kasvillisuudenpihakannelle tuottama kuorma, jotta kansirakenteet voidaanmitoittaa oikein ja kasveille saadaan hyvät kasvuolosuhteet.Myös pihakannen muotoilu, suojabetonilaatan korkeusasema,

jiirit, kaivojen paikat sekä liittyminen rakennukseen, tulee saattaa lähtötiedoksi pihasuunnittelijalle hetisuunnittelun alkuvaiheessa.Kannen kantavuus ja juuritila asettavat reunaehtoja kansirakennetta pistemäisesti kuormittavien puidenistuttamiselle. Lähtökohtaisena sääntönä puun juuristo on sen latvuksen levyinen.

Kasvien vesitalousKasvillisuuden vesitaloudesta tulee huolehtia hyvin äärevien kasvuolosuhteiden vuoksi. Pihakannetovat erittäin kuivia kasvupaikkoja ja lisäksi paikan ankarat ilmasto-olot rasittavat kasveja monella taval-la. Kansi-istutusten kastelu tulisi juuriston terveen kehittymisen takaamiseksi järjestää altapäin esim.altakastelusäiliöiden tai kivivillan avulla. Toimivin tapa on johtaa hulevedet ensin kasvillisuuden käyt-töön kasvualustoille ja kerätä vasta suojalaatan päältä ylimääräinen vesi kaivoihin. Vesi voidaan imeyt-tää kasvualustoihin esimerkiksi sora- ja / tai murskepäällysteiden kautta. Hulevesiä saadaan tehok-kaasti hyötykäyttöön johtamalla kattovedet syöksytorvista suoraan läpäiseville alueille, joista vedetpäätyvät kasvien hyötykäyttöön. Tätä ennen hulevedet on suositeltavaa johtaa riittävän etäälle raken-nuksista maanpäällisten kourujen avulla.

Istutusten suojaaminenIstutusten riittävästä suojauksesta on huolehdittava, mutta suoja-aitoja käytetään vain, jos se on vält-tämätöntä. Istutusten suoja-aitoina käytetään teräksisiä, rakennusten muiden teräsosien tai pihan tee-man väriin soveltuen pulverimaalattuja (tai corten-teräksisiä tulee kysymykseen silloin, jos cortenteräskuuluu pihan teemaan) suoja-aitoja. Väliaikaisia puisia suoja-aitoja ei saa käyttää. Hyvin suunniteltujaja rakennettuja puuaitoja voi käyttää.


Talousrakennukset

Kaikkien talousrakennusten kattomuotona on loiva pulpettikatto(kattokaltevuus max. 15°). Vesikatteeksi suositellaan tummaksimaalattua konesaumattua peltikattoa.

Puuverhoillussa autosuoja- ja muissa talousrakennuksissa ul-koverhouksen tulee olla rauhallinen ja selkeä, koko rakennuk-sen verhous samansuuntaisesti. Ulkoverhouksen nurkissa eisallita nurkkalautoja. Ikkunoiden ja muiden aukkojen pielilauto-jen tulee olla ikkunasyvennyksen suuntaisia, pielilaudat ulkone-vat vain vähän ja ne ovat väriltään samoja kuin julkisivun yleis-väri. Pielilaudat asennetaan oheista periaatekuvaa soveltaen.

Polkupyöräpaikat ja -katokset

Kaavassa polkupyöräpysäköintinormina on 1 pp / 40 kem². Puolet polkupyöräpaikoista on toteutettavakatettuna. Polkupyöräpaikat sijoitetaan kulkuväylien laidoille katoksiin, talousrakennuksiin tai asuinra-kennusten yhteistiloihin.

Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja varastotOsa asemakaavassa asukkaiden yhteistiloiksi osoitetusta kerrosalasta tulee sijoittaa kerrostasolle por-rashuoneiden yhteyteen, esim. urheilu- ja ulkoiluvälinevarasto lastenvaunujen ja rollaattorien säilyttä-mistä varten.

Jätehuoneet tai -astiatTomutus-, pyykinkuivaus- ja jätehuollon tilat sijoitetaan omille, pensasistutuksin rajatuille alueilleenriittävän kauas ikkunoista ja pohjakerroksen asuntopihoista.

Esimerkki polkupyöräkatoksesta (Freiburg)


HulevesijärjestelytKorttelialueiden hulevesien viivytysrakenteiden tilavuus ja nii-den ohjeellinen sijainti on osoitettu asemakaavaan liittyvässähulevesiselvityksen ja -suunnitelman liitekartalla.Viivytysrakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja helposti huollettavis-sa ilman rakenteiden ylöskaivamista (esim. huoltokaivojen kaut-ta). Puiden tai pensaiden juuristojen tunkeutuminen viivytysra-kenteiseen tulee estää. Viivytysrakenteet tulee asentaa riittävänetäälle rakennuksista. Rakennuksiin käytetään suojaetäisyytenä5 metriä ja puihin 2 metriä.

ERITYISALUEET

PuistomuuntamotPuistomuuntamoiden malliksi suositellaan metallipintaista,tummaksi maalattua tyyppiä, jonka sävy on RAL7012.

PROSESSI T A M P E R E E N K A U P U N K I

Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet

LISÄTIETOJA:

– Tampereen kaupungin rakennusjärjestyshttp://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/laitjaohjeet/rakennusjarjestys.html

RAKENNUSTAPAOHJEENLAATIMISEN VAIHEET

PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTATARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN

PROSESSI RAKENTAMISTAPA-OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI-TAAN OASISSA

RAKENTAMISTAPAOHJEET,ALUSTAVAT

RAKENTAMISTAPAOHJE-LUONNOS

RAKENTAMISTAPAOHJE-EHDOTUS

RAKENTAMISTAPAOHJEENHYVÄKSYMINEN

HYVÄKSYMISMERKINNÄNPÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPA-OHJEESEEN

ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET

vireillepano

osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma

(kuulutus)

LUONNOSVAIHTO-EHDOT

(kuulutus)

LUONNOS

YLA

EHDOTUS NÄHTÄVIL-LÄ

(kuulutus)vähäiset 14 vrk

merkittävät 30 vrk

YLAvähäiset merkinnät

KH

KV

valitusaika valitus hallinto-oikeus

VOIMAANTULO (kuulutus)

neuvotteluesitys ELY-keskus

osallistuminen,mielipiteet

lausunnot

oleellisiamuutoksia

muistutukset

ei oleellisiamuutoksia

ELY-keskus

http://www.tampere.fi/asuminenjarakentaminen/laitjaohjeet/rakennusjarjest

rakentamistapaohje - tampere

Documents