RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan

julkaisema tiedotuslehti

6. Vuosikerta N :o 3/63 Lokakuu 1963

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI-YHDISTYS ry 30 VUOTIAS

Ev V KARVINEN

Joulukuun 5. päivänä 1933 kokoontui silloiselle Katajanokan upseerikasinolle 111 rannik-kotykistön upseeria perustamaan uutta aselajiyhdistystä monien muitten aselajien esimerk-kiä noudattaen. Erityisesti rannikkotykistön upseerien yhteenliittymistä perusteltiin sillä, että aselajiin kuuluvat upseerit toimivat laajalla rannikkoalueella Mantsin ja Utön linnak-keitten välillä asuen pääosin eristetyillä ja yksinäisillä linnakesaarillaan.

Tässä kokouksessa perustetun Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen tehtävänä ja pää-määränä oli lähinnä:

— jäsenten välinen yhteydenpito mm julkaisutoiminnan avulla, — aselajin yhteisten kysymysten ajaminen ja eteenpäin vieminen, — aselajin tunnetuksi tekeminen suuren yleisön ja eritoten rannikkoväestön piirissä. Uusi yhdistys lähti liikkeelle nuorekkaan innostuneesti ja voidaankin sanoa, että ajan-

jakso ennen sotia oli yhdistyksemme voimakasta nousuaikaa. Vuosikirjaa julkaistiin joka vuosi ja lukemattomat olivat ne erilaatuiset tilaisuudet, joissa rannikkotykistöaselaji esiin-tyi julkisuudelle. Sotien aikana yhdistyksen jäsenmäärä saavutti huippunsa (1058 jäsentä), mutta muuten oli toiminta luonnollisista syistä sangen rajoitettua. Sotien jälkeen on yh-distystoiminnassa ollut nousua ja laskua, mutta sitkeästi on yhdistyksemme yrittänyt so-peutua puolustuslaitoksen organisaatiomuutoksien aselajillemme määrittämiin uusiin tehtä-viin ja uuteen asemaan.

Julkaisutoiminta on ollut eniten ulospäin näkyvä toimintamuoto. Tänä juhlavuotena il-mestyy Vuosikirja X, joka entistä tapaa noudattaen on yritetty pitää sisällöltään varsin korkeatasoisena ja ajankohtaisena. Vuonna 1958 julkaistuin aselajimme historiakirja "Suo-men Rannikkotykistö 1918—1958", joka maassamme ensimmäisenä varsinaisena aselajihis-toriana saavutti varauksettoman tunnustuksen sekä sotilas- että siviilipiireissä. Erilaisia mui-ta julkaisuja on yhdistyksen teosluetteloon vuosien kuluessa kertynyt 8 kappaletta ja lisäksi tämä tiedotuslehti "Rannikon Puolustaja" täyttää pian 6. vuosikertansa nyttemmin yhteise-nä tiedotuslehtenä Rannikon Puolustajain Killan kanssa.

R A N N I K K O T Y K I S T Ö N UPSEERI Y H D I S T Y S r . y : n V U O S I K O K O U S S U O M E N L I N N A S S A 23. 11. 1963

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen 30-vuotisjuhlakokous pidetään Suomen-linnassa 23.11.1963 SlRtR:n ja VaaRPston suojissa. 1. PÄIVÄN OHJELMA KLO 10.10 Lähtö seppeleenlaskuun Hietaniemeen Eteläsatamasta. 10.30 Johtokunta laskee seppeleet Suomen Marsalkan, tykistönkenraali Nenosen

ja kenrl Järvisen haudoille. 11.25 Kokoontuminen Suomenlinnan lautalle Eteläsatamaan ja lähtö Suomen-

linnaan. 12.00 Tutustuminen moottoroidun keskiöpatterin toimintaan VaaRPstossa. 12.50 Seppeleenlasku Suomenlinnan sankaritaululle. 13.00 Yhdistyksen 30-vuotisjuhla Suomenlinnan Upseerikerholla. 15.00 Vuosikokous Suomenlinnan Upseerikerholla. 19.30 Iltajuhla Katajanokan Upseerikerholla Helsingissä. 2. AUTOKULJETUKSET järjestetään eri joukko-osastoista Helsinkiin, joten il-moittautumiset näihin on suoritettava 15.11.1963 mennessä paikalliselle yhteys-upseerille.

4. PUKU: päiväjuhlassa paraatipuku, iltajuhlassa juhlapuku. 5. JÄSENIÄ pyydetään runsaslukuisina osallistumaan vuosipäivän juhlallisuuksiin ja naisineen iltajuhlaan.

3. ILMOITTAUTUMISIA iltajuhlaan vastaanottavat joukko-osastojen yhteysupsee-rit sekä Helsingissä lisäksi — sihteeri puh 66 83 94 iltaisin — Un Peltomaa puh 12 581/636 virka-aikana ja — kapt Tukiainen puh 12 581/314 virka-aikana. Pyydetään, että ilmoittautumiset tehtäisiin ajoissa, viimeistään 15.11. mennessä. Illallismaksu on n 20 mk.

6. TUNNUS: Kaikki mukaan.

Muista yhdistyksemme aikaansaannoksista on mainittava Rannikkotykistömuseo Suo-menlinnan Susisaarella, siellä olevat muistotaulut aselajimme sankarivainajista, rannikko-joukkojen muistoristi ja rannikkotykistön kantahenkilökunnan keskuudessa toimiva hau-tausapurengas. Lisäksi on yhdistyksemme hankkinut rannikkotykistön jokaiselle patterille päivystäjän kilvet ja kasarmeihin perinnemuistotaulut, palkinnut Merisotakoulun parhaat rannikkotykistökadetit ja -upseerikokelaat sekä nyt viimeksi ollut aktiivisesti mukana Rannikon Puolustajain Killan palkintolevykkeen aikaansaamisessa jokaisen patterin par-haalle tykkimiehelle.

Tämä lyhyt yhteenveto yhdistyksemme saavutuksista ei 30 vuoden taustaa vastaan tar-kasteltuna tunnu mitenkään täysin tyydyttävältä, sillä paljonkin on jäänyt tekemättä men-neitten vuosien toimintasuunnitelmia selailtaessa. Kuitenkin se ehkä kestänee vertailun muitten vastaavien ja pienten aselajiyhdistysten kanssa ja antanee meille eräänlaisen uuden lähtökohdan yhdistyksen 23. 11. 1963 pidettävälle 30-vuotisjuhlakokoukselle ja alkavalle uudelle kymmenvuotistaipaleelle.

10

KENRAALILUUTNANTTI MANNERHEIMRISTIN-

RITARI MARTTI JOHAN-NES MIETTINEN

60 v u o t t a 14. 10. 1963.

TASAVALLAN PRESI-DENTTI ON NIMITTÄNYT

KENRAALIMAJURI REINO HI RV A N TYKIS-

TÖN TARKASTAJAKSI PÄIVÄMÄÄRÄLLÄ

15. 10. 1963

R A N N I K O N P U O L U S T A J A N P Ä I V Ä

Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti ja Rannikon Puolustajain Kilta viettivät sunnun-taina syyskuun 22 p:nä rannikon puolustajain päivää Isosaaressa. Kiltaveljiä ja heidän omai-siaan saapui saarelle n 250 henkeä. Taistelunäytöksen ja lounaan jälkeen kokoontuivat va-rusmiehet ja vieraat päiväjuhlaan saaren kentälle, jossa tervetuliaissanat lausui Killan pu-heenjohtaja Eero S a l o v a a r a . Opetusneuvos Antero R a u t a v a a r a piti puheen selvitellen suomalaisen sotilasominaisuuksia. Tämän jälkeen seurasi Rannikon Puolustajain Killan ansio-plakettien jako, joka nyt suoritettiin ensimmäistä kertaa. Tarkoituksena on antaa näitä plaket-teja varusmiesten kotiuttamisen yhteydessä yksi kappale perusyksikköä kohden hyvin palvel-leelle varusmiehelle. Jaon suoritti Helsingin paikallisosaston puheenjohtaja Sulo V ä r t ö . Plake-tin saivat Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä tykkimiehet U J A v e 11a n, R I T o i -v a k k a ja V I L e h t o n e n sekä Vaasan Rannikkotykistöpatteristossa J J E k ja C G W a 11-d e n . Plaketin on suunnitellut everstiluutnantti T K n u u t t i l a . Kaupunginjohtaja A T u u r n a esitti tilaisuudessa Karjalan Kaartin Killan tervehdyksen. Tervehdyssähkeitä olivat lähettäneet kenraaliluutnantti V V a l v e ja eversti V H a s s i n e n .

3

KILTOJEN N E U V O T T E L U K U N T A O N PERUSTETTU

Joukko-osasto- ja aselajikiltojen toiminnan edistämistä ja saatujen kokemusten vaih-tamista varten on perustettu joukko-osastokiltojen neuvottelukunta.

Perustetun neuvottelukunnan puheenjohtajaksi on valittu Porin Rykmentin Killan jäsen, pääjohtaja Klaus W ar is ja varapuheenjohtajaksi Rannikon Puolustajain Killan puheen-johtaja, johtaja Eero Salovaara. Neuvottelukunnan hallitukseen kuuluu lisäksi 13 eri kiltoja edustavaa jäsentä. Sen sihteerinä toimii kapteeni Paavo L o u sk ar i Porin Ryk-mentin Killasta.

KILTA O N L Y Ö T T Ä N Y T A N S I O P L A K E T I N

Kuten rannikon puolustajain päivää kos-kevassa selostuksessa mainitaan, jaettiin sen yhteydessä ensimmäiset Rannikon Puolusta-jain Killan ansioplaketit.

Plaketti, jonka kuva on oheisena, on suunnitellut everstiluutnantti evp T Knuuttila. Sitä tullaan jakamaan varus-miesten kotiuttamistilaisuuksissa hyvin pal-velleille rannikkotykistön varusmiehille yksi kappale perusyksikköä kohti.

R A N N I K O N P U O L U S T A J A I N K I L L A N PAIKALLISOSASTOJEN K U U L U M I S I A

KYMENLAAKSO Kymenlaakson paikallisosasto on suorit tanut antoisan re tken Rankkiin. Vastaisesta toimin-

nasta mainittakoon m m marraskuun 16 päivänä pidettävä kokous, jonne saapuu esitelmöi-mään eversti evp A E L y y t i n e n Helsingistä.

Jäsenhankintaa pyri tään tehostamaan ja alkutavoit teena on 100 jäsentä.

HELSINKI Helsingin paikallisosasto osallistui mieslukuisasti syyskuun 22 p:nä Isosaaressa vietettyyn

rannikon puolustajain päivään. Tilaisuuden yhteydessä osaston puheenjohta ja Sulo V ä r t ö suoritti killan ansioplakettien ensimmäisen jaon ansioituneille varusmiehille.

TURKU Turunmaan paikallisosasto on toiminut aktiivisesti. Sen jäsenluku on nyt n 120 ja sen

yhteydessä toimii naisosasto. Turun Rannikkotykistörykmenti l le on lahjoi tet tu kiertopalkinto, lukuisia henkilökohtaisia urhei lupalkintoja sekä mm kir jo ja ja äänilevyjä varusmiesten käyt-töön. Alaosasto on valmistut tanut oman viirin, joka kotiuttamistilaisuuksien yhteydessä jaetaan parhaalle varsinais-suomalaiselle vänrikil le ja aliupseerille.

Jäsenille on pidetty juhlatilaisuus, jossa oli mm rannikkoaiheinen esitelmä.

RAUMA Rauman seudun osasto on pitänyt syyskokouksensa puheenjohta jansa Lasse V i r t a l a n

johdolla. Kokouksessa keskitytt i in erityisesti to iminnan kehit tämistä koskeviin kysymyksiin ja todettiin mahdollisuuksien tässä suhteessa olevan suurien.

Osasto seurasi alueellaan pidet ty jä syyssotaharjoituksia.

10

RANNIKON PUOLUSTAJAN LUKIJOILLE! Rannikkotykistön Upseeriyhdistys täyttää tänä syksynä 30 vuotta. Kuten toisaalla tässä

lehdessä on mainittu, vietetään yhdistyksen 30-vuotisjuhlaa 23. päivänä marraskuuta Hel-singissä. Tähän vuosijuhlaan valmistuu myöskin "Rannikkotykistön vuosikirja X" vuodelle 1964. Kirja sisältää jälleen aselajia kiinnostavia taktillis- ja teknillisaiheisia kirjoituksia ja tutkielmia, jotka kukin omalta puoleltaan ovat omiaan valottamaan rannikkosodankäyn-nissä tapahtunutta viimeaikaista kehitystä ja sen suuntausta.

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen johtokunta toivoo, että nyt valmistuva vuosikirja niinkuin edellinenkin vuodelle 1962 löytäisi tiensä jokaisen tämän lehden lukijan käteen.

Alla kirjan sisällysluettelo Päätoimittaja Evl V Vuorela Toimituksen sana Tykistön tarkastajan tervehdys Eversti V Karvinen: RtUY:n 30-vuotistaipaleelta Rannikkotykistön kenraalit Rannikkotykistöjoukko-osastojen liput ja kunniamerkit Eversti J L Rikama: Suomen rannikkotykistön kehitysvaiheita Ye-majuri A Kantola: Maihinnousun kuva toisen maailmansodan jälkeisten tapahtumien ja

kehityksen valossa Ye-majuri O Kettunen: Maavoimien osuus maihinnousun torjunnassa rannikollamme Ye-majuri V Lappinen: Ydinräjähteiden vaikutus rannikon puolustukseen Ye-evl O Saari: Rannikkotykistön laskutoiminan koneellistamisesta Majuri P Silvast: Eräs keino tulipatterin ampumateknillisen luotettavuuden määrittämiseksi Ye-evl, dipl ins P Myyryläinen: Suuntaradioiden käyttömahdollisuudet rannikkotykistössä Ye-evl M Kumpula: Maahanlaskuista ennen ja nyt sekä niiden suoritusmahdollisuuksista olo-

suhteissamme Ye-evl Y Pohjanvirta: Utön taistelu 10. 8. 1915 Majuri O Airola: Vedenalaisen arkeologian tutkimustyöstä

Valtiot maist vänrikki Esko Koivu

V1ESTIUPSEERIT KER Hyvissä ajoin kevättalvella Turun Rannik-

kotykistörykmentil tä tuli tiedustelu, jossa ky-syttiin, olisiko res vänrikillä mahdollisuus osallistua kertausharjoi tuksi in 12. 9.—6. 10. 1963. Samalla kysytti in painoa sekä lakin ja kengän numeroa. Samanlaisen k i r jeen sai seitsemän muuta eri sotilaspiireissä rannikkotykistön viestiupseeriksi määrät tyä vänrikkiä. Sen mu-kaan, mitä myöhemmin asianomaisilta kuulin, vastasivat kaikki mielellään myöntävästi. Kertausharjoi tuksi in on kuulemma "tungosta". Valitettavasti puolustusvoimien määrärahat eivät riitä tilaisuuden jär jestämiseen kaikille halukkaille.

Heinäkuussa saapui rykment in lähettämä käsky kertausharjoi tuksi in saapumisesta ja kaksi oppikirjaa, Rannikkotykistön taistelu-ohjesääntö I ja II. Jo tku t meistä olivat saa-neet jopa viisi k i r j aa kesälukemisekseen. Koska olin saanut pelkän viestiupseerikoulu-tuksen, koetin oppikir jojen avulla mahdolli-simman hyvin perehtyä uuteen aselajiini.

Kertausharjoi tukset alkoivat lupaavasti hy-vällä lounaalla Turun l innankasarmin upsee-rikerholla. Kahdeksasta kutsutusta oli yksi

jostain syystä joutunut peruut tamaan tulonsa, joten vahvuudeksemme jäi seitsemän; sopiva määrä ajatel len tutustumista ja yhteishenkeä. Fyysiseltä iältään vanhin oli 32 ja nuorin 24. Virkaiäl tään vanhin oli 10 ja nuorin 5.

Ilmoittautumisen jälkeen oli varusteiden vas-taanotto ja lääkärintarkastus. Varusteista suu-rin osa oli uusia ja varsinkin uusi kent täpuku tuntui meistä onnistuneelta, samoin kuin kent-täpuvun kanssa käytet tävä pomppamallinen sadetakki paksuine villavuorineen. Kypärä ja kaasunaamari ennakoivat sotaharjoitusta. So-ta-asun täydennykseksi saimme myöhemmin "Pelti-Hessun" henkilökohtaiseksi aseeksi.

Ker taushar joi tus ten 25 päivästä käytett i in seitsemän Turussa, seitsemän Janhual la Uuden-kaupungin vieressä ja loput yksitoista sota-harjoi tuskokoonpanon edellyttämissä paikois-sa; kaksi miestä oli Janhualla, kaksi Katan -päässä ja kolme Kuuskajaskarissa. Ennen so-taharjoi tusta päivät olivat säännöllisiä; aamu-kahvi, oppitunteja ja harjoi tuksia klo 8—11,30, ruokatunt i ja jälleen oppitunteja klo 13—17. Lauantaisin "työpäivä" päät tyi klo 15. Illat, yöt ja sunnuntai t olivat vapaasti käytettävis-

5

sämme, kunhan aamulla klo 8 jälleen olimme paikalla. Sotaharjoituksen kestäessä päivät ja silloin tällöin yötkin kuluivat "sotahommissa". Aika ei koskaan käynyt pitkäksi. 25 vuoro-kautta kului poikkeuksellisen vauhdikkaasti.

Koulutusohjelma oli merkille pantavan hy-vin suunniteltu ja toteutettu. Tietääkseni kapt Simonen oli laatinut tämän ohjelman. Siihen sisältyi mm rykmentin komentajan eversti Hassisen puhuttelu ja rykmentin esittely sekä useita majuri Vernon, majur i Aarnion, kap-teeni Simosen ja yliluutnantti Nurmen pitämiä oppitunteja. Opetuksessa lähdettiin liikkeelle suurista yleisistä linjoista ja edettiin aste as-teelta kohti viestiupseerin kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja. Opetuksen huolellisen suun-nittelun ja suorituksen ansiosta aikaisemmin oppimamme taidot kertautuivat ja palautuivat mieleen, samalla kun mielestäni perusteelli-sesti saimme perehtyä uusiin viestivälineisiin ja "uusimpaan tietoon" aselajin ja viestiyh-teyksien osalta.

Varsinaisessa syyssotaharjoituksessa kahden viikon opetus toisaalta pantiin koetukselle, toisaalta sitä täydennettiin ja kerrattiin. Esi-miehinä Kuuskaj askarin rannikkolinnakkeella olivat sotaharjoituksenmukaisessa kokoonpa-nossa pston komentaja majur i Aspinjaakko-, patteristoupseeri kapteeni Saramo, kapt Vir-tala ja pston viestiupseeri yliluutnantti Iivo-nen. Aikaisemmin mainitsemieni sekä näiden upseereiden perusteella sain sen vakaan käsi-tyksen että tasavallan armeijan rannikkoty-kistön upseerit ovat kauttaaltaan täysfiksuja miehiä.

Sotaharjoitusten näkyvimmät tapahtumat Kuuskaj askarissa olivat keltaisten maihinnou-su ja tykistöammunnat, varsin mielenkiintoista katseltavaa. Mikäli ymmärsin oikein, käytet-tiin näissä ammunnoissa ensi kertaa helikop-teria maalin hinaajana. Oli lohdullista havai-ta, kuinka hyvin rannikkotykistö selvisi no-peasti liikkuvan maalin ammunnassa.

Koska viestiyhteydet toimivat hyvin, ryh-dyimme esimiestemme luvalla "leikkimään" vihollisen lähisaarille jättämien sissien kanssa. Oli mielenkiintoista todeta, kuinka halukkaita varusmiehet olivat osallistumaan näihin va-paaehtoisiin ja "jännittäviin" partioretkiin.

Kun vielä mainitsen juhlavan ja maanpuo-lustushenkeä nostaneen paraatin Raumalla, lie-nevät tärkeimmät asiat tulleet esille. Tosin vain lyhyinä mainintoina. Tiiviit oppimisen ja yhteishengen merkeissä eletyt 25 vuorokautta merkitsivät meille toki paljon enemmän kuin näin lyhyessä esityksessä on mahdollista ker-toa.

Kertausharjoitukset päättyivät kahvitilaisuu-teen, jossa rykmentin komentaja eversti Hassi-nen ja rykmenttiupseeri majur i Verno puheis-saan korostivat maanpuolustushengen merki-tystä sekä sitä, että kertausharjoituksen tar-koituksena ei ole pelkästään kerrata ja opet-taa, vaan myös luoda yhteishenkeä, millä to-sitilanteessa saattaa olla ratkaiseva merkitys.

10 6

TURUN RANNIKKO-TYKISTÖRYKMENTTI

Kaikkien rt-joukko-osastojen yhteisen ty-kistöleirin järjestäminen pv:n suureen syys-sotaharjoitukseen liittyvänä on ollut rykmen-tille päätapahtuma. Leirivalmistelut eri toi-mintapaikoilla valuttivat hikeä loppukesän helteillä ja kuluttivat aikaa taas syyskuun al-kupuolen myrskyjen takia. Nyt on harjoitus ohi. Leirin aikana oli myrskyä ja tyyntäkin. Onneksi vm enemmän niin, että suunnitellut lukuisat ammunnat saatiin suoritetuiksi. Myrs-kyllä opittiin keinot, millä teltan saa pysy-mään kalliolla 8 bf:n tuulessa. Terveys osoit-tautui rautaiseksi ja ruostumattomaksi rasi-tuksista huolimatta.

Helikopteri hinasi maalia ja siihen suori-tettu ammunta onnistui hyvin. Rauman alueel-la käytiin "veristä" ja katkeraa maihinnousun torjuntataistelua linnakkeiden omistuksesta. Keltaisten ja sinisten saaristosissit kyttäsivät ja ahdistelivat toisiaan, pulikoivat kylmässä vedessä ja pimeässä, osa pinta-uintipuvuissa osa "sammakko"-varusteissa. Kuivilla Olleita-kin tahtoi viima värisyttää. Osa TurRtR:n jou-koista osallistui Raumalla suoritettuun sota-harjoituksen lopettajaisohimarssiin edustaen rt-joukko-osastoja rt-leirin päällikön ev H a s -s i s e n johdolla.

Kiinteän rannikkotykistön viestiupseerien ja -aliupseerien kertausharjoituksiin rykmen-tissä osallistuivat vänrikit R I H e n t u n e n , S S I m m o n e n , O I U J a l o n e n , R E P K a u h a n e n , E V K o i v u , U P R i n n e ja T T e t r i sekä kers V J V i r k k i , alikersan-tit I A H a l l a , T J K a t a v i s t o , K G K e -k o n i , S K L a a k s o n e n , M J L o m m i , T R P a l m g r e n T J R a i l a m a a , A O R o s v a l l ja R J T o l p a n n i e m i .

Kertausharjoituksen johtajana toimi ylil V N u r m i .

Rykmentin 15. 10. 62 saapumiserän upseeri-kokelaat ylennettiin vänrikeiksi Turun linnas-sa 9. 9. 63. Joukko-osastopalveluksessa parhaa-na palkittiin Reserviupseeriliiton plaketilla vänr Vesa A l a r e Harjavallasta ja parhaana varsinais-suomalaisena sai vänr Heikki Ka-levi J o u s i Turusta RP:n killan Turunmaan osaston viirin.

Kotiuttamistilaisuudessa Kuuskaj askarissa luovutti Rauman resaliupskerhon puheenjohta-ja Y 1 ä j ä kers Jorma Kalevi A k e 11 e Re- 1

servialiupseeriliiton levykkeen. Hän sai myös sotilaskotiyhdistyksen kunnialautasen II Pston parhaana ryhmänjohtajana.

15.2.63 saapumiserän kotiuttamistilaisuu-dessa Linnankasarmilla luovutettiin yksiköit-ten parhaille varusmiehille RP:n killan par-haan sotilaan levyke:

1. Ptrin korpr Osmo Johannes P a r k k i -l a l l e Alatorniosta

2. Pt r in tkm Lasse Juhani B e r g q v i s t -t i 11 e Siipyystä sekä

EPtr in korpr Mauno Johannes K l e e m o -l a l l e Vehmersalmelta.

Rt:n viestikurssi 2/63 parhaaksi selviytyi tkm Ismo T u o m i n e n Raumalta ja rykmen-tin venemieskurssin parhaaksi alik Martti Tapani N e v a r i Rymättylästä.

Henkilötietoja: Täysin palvelleena ovat eronneet palveluk-

sesta sotm B J T u r k k i 5. 8. ja yliv K F I L e h t i n e n 5. 10.

Siviilialoille ovat siirtyneet: lääkkapt P J T o l a 1.10-., vänr I T A a p o-

l a 5.8., vänr M J L a a k s o 15.8. ja kers A A M ä e n r a n t a 31. 8.

Ylennyksiä: yliv B J T u r k k i ja O O S j ö m a n soti-

lasmestareiksi, vääp A J H e i n i n e n ja K H L a a k s o , ylik T J H e i n o ja T J T a -l a s m ä k i vääpeleiksi sekä kers E R V a r a l a ja R A A v i k k o ylikersanteiksi.

15.10. 62 saapumiserän alik P S N u r m e s ja M P u l k k i n e n 1.

Ptrista, KoulPtrin alik J J A l a j o k i sekä 2. Ptrin alik J K A k e kersanteiksi.

Siirtoja: kapt K O A r o n e n ylennettiin majuriksi

ja siirtyi SlRtR:n huoltopäälliköksi, kapt E K K a l l i o siirrettiin SKK:n jälkeen 20.7. Pääesikuntaan.

Vänrikit K J L a k i o, E J H a a p a l a ja A J T a m m i n e n aloittivat opintonsa Kadet-tikoulussa 50. kadettikurssilla 17'. 9. 63.

SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ-RYKMENTTI

Kauniin syyskesän vallitessa on toiminta ryk-mentissä jatkunut erittäin vilkkaana.

Puolustusvoimien komentaja kenraali S S i -m e l i u s kävi tarkastamassa Mäkiluodon lin-nakkeen 20. 5. 63. Tämän vierailun lisäksi on tänä kesänä 7 muuta kenraalia tutustunut ryk-menttimme olosuhteisiin. Mäkiluodossa ovat työt sujuneet suotuisasti niin, että 15. 10. 63 saapumiserästä voidaan noin puolet sijoittaa tähän karuun linnakesaareen oppimaan soti-laan alkeita.

22. 9. oli Isosaaressa Rannikon Puolusta-jien Killan tutustumistilaisuus rykmenttimme linnakkeeseen. Lähes 300 henkeä seurasi ryk-mentin komentajan ev V K a r v i s e n opasta-mana näytösammuntoja sekä osallistui päivä-juhlaan ja yhteiselle lounaalle. Päiväjuhlassa jakoi Kilta historiassaan ensimmäisen kerran kunnialevykkeet SlRtR:n ja VaaRPston par-haille tykkimiehille. Tilaisuus oli kokonaisuu-dessaan erittäin onnistunut.

9. 9. pidetyssä kotiuttamistilaisuudessa jakoi "Johtorengas" parhaalle kokelaalle ja Helsin-gin Reservialiupseerien Rannikkopuolustus-osasto parhaalle aliupseerille kunniaplaketit hyvästä joukko-osastopalveluksesta. Plaketit joutuivat kok Matti Ilmari A a r i o n ja alik Timo Tapio L u o t o l a n käsiin. Kertaushar-joituksiin osallistui kahden viikon ajaksi 20 t j -au:ksi ja 10 kiö-au:ksi koulutettavaa. Ensim-mäinen viikko kului Isosaaressa koulutuksen merkeissä ja toinen Lounais-Suomen sotahar-joituksissa. Innolla pojat olivat mukana ja yh-teishenki oli koko ajan korkealla. Päättäjäis-tilaisuus pidettiin Suomenlinnan aliupseeriker-holla, jolloin parhaalle, alik Lauri Armas N a -p a r i l l e , ojennettiin "tulenjohtajan kiulu".

Henkilötietoja Ylennyksiä: Kapt K A r o n e n majuriksi 30.

7. 63. Ltn O S i m o l a yliluutnantiksi 22. 8. 63. Talh E J P e l t o n e n vänrikiksi 30. 7. 63. Ylik S J S a v i r a n t a vääpeliksi 1. 8. 63. Kers M J o u s i s t o ylikersantiksi 1. 8. 63.

Vääp L A K i v e l ä nimitettiin sotilastekni-koksi 1. 8. 63.

Kanta-aliupseerikoulun I ja II-jakson suorit-tivat ja rykmentin koulutustehtäviin astuivat 21. 9. 63 kersantit R V M a s a l i n , H K J M i e t t i n e n , L J N i i t t y a h o , K A S a a -r e l a , T E V a l t o n e n , H M S a l m e l a i -n e n ja N J S a n k a l a.

Krh-spesialistiksi kouliintui ltn M K S u o -m i n e n krh-kurssilla 6. 6.—2. 9. 63.

Kapt O V e h m a s tunsi tarvitsevansa lisä-oppia ja lähti opiskelemaan S K K u u n 2. 9. 63.

KOTKAN RANNIKKO-PATTERISTO

Ruotsinsalmen meritaistelun päivänä heinä-kuun 9:nä psto vietti 45-vuotisjuhliaan. Päi-vällä pidettiin Kyminlinnassa paraati, jonka vastaanottivat 3.D:n komentaja kenrl J J ä r -v e n t a u s ja KotRPston komentaja evl E T u -1 i k o u r a. Kutsuvieraina nähtiin paikalla mm pston entinen komentaja ev V K a r v i n e n , Kotkan kaupungin poliisimestari E K e t t u -n e n sekä Rannikon Puolustajien Killan Ky-menlaakson alaosaston puheenjohtaja kapt Y R i k k o n e n ja Karhulan reserviupseeriker-hon puheenjohtaja kapt T P o h j a n l e h t o .

Paraatia seuranneessa päiväjuhlassa puhui-vat ev Karvinen, evl Tulikoura ja poliisimesta-ri Kettunen. Juhlaesitelmässään ltn M H a a -p a n e n loi katsauksen KotRPston ja sen pe-rinnejoukko-osastojen vaiheisiin. Tilaisuuteen olivat lähettäneet tervehdyksensä rt:n ja 3.D:n joukko-osastojen lisäksi mm everstit A L y y -t i n e n ja N K e s ä m a a .

Varuskuntakerholla vietettiin rattoisa ilta-juhla, jota 3.D:n komentaja kunnioitti läsnä-olollaan.

Elokuun alussa psto osallistui Kotkan meri-päivien järjestelyihin kaikkiaan noin 70 mie-hen voimalla. Meripäivien kohokohdaksi muo-dostui englantilaisen fregatin HMS Palliserin suorittama epävirallinen laivastovierailu. Pston kantahenkilökunta vieraili aluksella ja Kotkan urheilukeskuksessa järjestettiin köydenvetokil-pailu HMS Palliser — KotRPsto, joka päättyi isäntien voittoon.

Melkein samaan hengenvetoon meripäivien kanssa seurasivat it-kurssin ammunnat. Maali-hihaa hinaavalla NH 2:11a oli nyt osumailmai-sin perässään ja parhaan ammunnan osuma-prosentiksi saatiin peräti 55,6. I lmatorjunnan tarkastaja kenrm E P e u r a seurasi ammun-toja.

Kuluvana vuonna on ryhdytty palkitsemaan Sähkö- ja voimakonekurssin sekä It-kurssin parhaita varusmiehiä. Konekurssin mäntä on tähän mennessä jaettu TurRtR:n alik K M i k -k o s e l l e ja SlRtR:n tkm T L a p p a l a i s e l -l e sekä Itkurssin hylsy SlRtR:n tkm M e 11 i n-i 11 e. Mainittu hylsy on annettu tunnustuk-seksi myös kahdella kurssilla menestyksellise-nä kouluttajana toimineelle TurltPston ylik H G r ö n r o o s i l l e .

Sosiaalisella kentällä on KotRPstossa jälleen syytä tyytyväisyyteen. Jo vuosia esillä ollut Rankin vesipulma ratkesi heinäkuussa, kun kahden K-veneen hinaamasta proomusta las-kettiin 8 500 m pitkä muoviletku välille Kot-ka •—• Rankki. Itse lasku kesti hyvissä kesäyön olosuhteissa kuusi tuntia ja veden tulo alkoi 22. 8.

Rakennustyöt ovat olleet vilkkaana käynnis-

VAASAN RANNIKKO-PATTERISTO

Patteristolla on kuluneen syksyn aikana ollut suorastaan kiirettä. Patteristo on huhkinut elo-syyskuun a jan ja alun lokakuutakin kirjaimel-lisesti ympäri Suomea. Ensin elokuun olimme Rovajärven tykistölei-rillä yhdessä kenttätykistön kanssa. Siellä oli todella puuhaa yllin kyllin. Tavanomaisten al-kuhankaluuksien jälkeen —- pienoinen ero toi-mittaessa Suomenlinnan museoalueella ja toi-saalta Lapin erämailla — sujuivat loppuam-munnat kaikella kunnialla. Patteristossa oli siellä koulutettavana myöskin 7 reservinup-seeria ja saman verran aliupseereja.

Syyskuussa meillä oli kunnia esittäytyä USA:n kenraali Wheeler'ille UudPr:n järjes-tämässä näytösharjoituksessa Hankoniemellä ja T y k K n harjoituksessa Santahaminassa, ja sitten syys—lokakuun vaihteessa osallistuimme tietenkin 2.Divisioonan järjestämään lounais-Suomen suureen sotaharjoitukseen Rauma — Uusikaupunki suunnalla. Tähän harjoitukseen osallistui myöskin kiinteä rannikkotykistö ko-konaisuudessaan. Harjoitus oli aselajillemme erittäin hedelmällinen nimenomaan yhteistoi-mintarharjoittelun kannalta rannikkotykistön ja muiden aselajien kesken.

Niin että tällaisena "joka paikan höylänäpä" sitä oppii olemaan herkästi lähtövalmiina.

sä koko kesän ja suuret materiaalin kuljetuk-set on suoritettu hyvässä yhteistyössä HelLAs:n kanssa. Lokakuun puolessa välissä vietettiin Rankissa ns työn juhlaa, johon osallistui väki kaikista rakennuspisteistä.

Kesän aikana on 3.D:n komentaja suorittanut kaksi tarkastuskäyntiä Kotkan ulkosaaristoon.

Suurin osa pstoa osallistui Lounais-Suomen sotaharjoitukseen Rauman vesillä.

Henkilötietoja Yliv A K i r v e s täytti 50 v 22. 9. Ylik M M u s t a l a h t i siirtyi SavPr:sta

KotRPstoon 1. 7. hoitaen Rankissa viestialiup-seerin tehtäviä.

Kapteeni H K u r k i , joka palveli pstossa jo vuosia sitten, ilmoittautui palvelukseen 1. 8. toimien toistaiseksi pston esikunnassa.

Vänr A Y l ö n e n ja kers J T i k k a ilmoit-tautuivat palvelukseen 1. 10. Molemmat toimi-vat koulutustehtävissä Kirkonmaassa.

Vääpeli E T i a i n e n siirtyi VKeskKmo:n 10. 6.

Väliaikaisena pstossa palvellut vänr J K a l -l i o lähti jatkamaan opintojaan 15. 8.

HANGON RANNIKKO-PATTERISTO

Patteristossa on kesäkausi kulunut tavan-omaisesti. Syyskuun 2.—5. päivänä suoritet-tiin järeän patterin ammunnat, jotka onnistui-vat odotusten mukaisesti. Ammuntaa seurasi-vat myöskin tykistöosaston edustajat.

Syys- lokakuun vaihteessa otti patteristo osaa suureen syyssotaharjoitukseen. Katan -päässä toimi paikallisen harjoituspatteriston harjoituksen johtajana ja erotuomarina evl P H e i k k i l ä sekä harjoituspatteriston esi-kunnassa patteristoupseerina kapt H V i i t a -n e n , huoltopäällikkönä ltn A V a i t t i n e n , viestiupseerina ltn E A h t i k a r i sekä maali-upseerina sottekn S A h o k a s . Maj O I n k i -n e n toimi erotuomaritehtävissä Rauman suun-nalla.

Sää leirin aikana oli sateinen ja tuulinen, joskin juuri ammuntapäivä oli mitä ihanteel-lisin. Itse ammunnat sujuivat ensimmäisenä ammuntapäivänä tyydyttävästi ja toisena kii-tosta ansaitsevalla tavalla.

Kustavin—Rauman alueella toimi merival-vontakurssista kokoonpantu harjoitusyksikkö,

Henkilötietoja

— Kapteeni T S P e n t t i l ä on siirretty MeriSK:sta VaaRPstoon ja määrätty 2.Ptrin päälliköksi ja ltn O J V e h m a s on komen-nettu pysyväisesti MeriSK:uun.

Ylil V T P K n u u t t i l a on siirretty KadK: uun ja k t ltn:t E K u r k a ja R S i n k k o -n e n on komennettu suoraan K a d K s t a 2 vuo-deksi VaaRPstoon tutustumaan keskiötykis-töön.

Sottekn R H i e t a h a r j u PohmltPstosta on nimitetty patteriston aseteknikoksi.

Kapteeni S H L e i j a l a komennetaan oppi-laaksi esiupseerikurssille TK:uun 7. 1. 64.

—• Ylivääpelit E R e i n i k a i n e n ja E T a m m i s t o on ylennetty sotilasmestareiksi sekä kersantit O K a j a n u s ja K H e i s k a -n e n ylikersanteiksi.

Ylikersantit E H i u k k a ja E I K o i v i s t o on siirretty MeriSK:uun ja P M i t i k k a Poh-janlahden Merivartiostoon Vaasaan vääpelin toimiin, kers E T u o m i k o s k i EUudSpE:aan yilkersantin toimeen sekä ylik J E T T o l s a MeriSK:sta VaaRPstoon.

Kersantit E L ö n n , M P ö y t ä l a a k s o ja R E l o on komennettu MeriSK:sta kau II jak-

joka perusti merivalvonta-asemia rannikon uloimmille saarille. Asemien tehtävänä oli valvoa merialuetta ja ilmatilaa sekä selvittää vihollisen liikkeet ja toiminta. Havaintonsa ne välittivät aluekeskukseen. Aluekeskuksen teh-tävänä oli pitää ylemmät johtoportaat selvillä tilanteesta merialueilla. Asemilla oli 6 varus-miestä, useimmilla korpraali vanhimpana. Mie-het keittelivät itse muonansa ja vain pari kertaa saivat kahden viikon aikana lämmintä muonaa huoltoaluksen tuodessa täydennystä. Kovat myrskyt olivat kaataa teltat ja jatku-vat sateet koettelivat vartiomiesten kestävyyt-tä. Kaikki mv-asemat suoriutuivat kuitenkin tehtävistään hyvin eikä vihollinen päässyt yl-lättämään rannikon puolustajia.

Henkilötietoja Kersantti Reijo Rafael L a h t i n e n on 1.7.

63 ylennetty ylikersantiksi. Ylikersantti Aulis Harri H u u s k o n e n on

16. 8. 63 ylennetty vääpeliksi. Kersantti Erkki K u r o n e n on 16.8.63

ylennetty ylikersantiksi. Tasavallan presidentin sotilaskäskyllä no

19/63 on ylennetty vänrikiksi päivämäärällä 9. 9. 63 reservissä upseerikokelaat:

Jar l Harry Allan F i n e r Pekka Ensio H e i n i l ä

(jatkuu seur sivulla)

son suorittaneina takaisin patteristoon. Kers E Lönn saavutti kurssillaan I järjestyssijan.

Yliv N P i l s a r i on oppilaana automestari-kurssilla AutoP:ssa, vääp H L a u k k a n e n MeriSK:n ru-osastolla ja vääp K, S i m p a n e n RUK:ssa.

Kersantti H I M o b e r g on astunut vakinai-seen palvelukseen VaaRPstoon.

Kersantit R V i r t a n e n , A K a i k u a h o , J P u r s i a i n e n , A L a u l a i n e n , J J u n n o -la , E T a i p a l e ja R K L u u k k o n e n on komennettu KAuK:uun Lappeenrantaan loka-kuussa alkavalle peruskurssille.

Joten pientä verenkiertoa on patteriston kan-tahenkilökunnan keskuudessa ollut viime ai-koina.

— Vänrikki H H S v e n d b l a d sai Reser-viupseeriliiton kunniaplaketin patteriston par-haana kokelaana, kersantti T J H y t ö n e n Helsingin Reservialiupseerikerhon plaketin 9. 9.63 ja korpraalit J K E k ja C G W a l d e n Rannikon Puolustajien Killan plaketit 22. 9. 63.

Kersantin arvon saivat patteriston syyskuus-sa vapautuneista varusmiesaliupseereista T J H y t ö n e n , R P K o k k o l a ja R K V a l o -n e n .

9

RANNIKKO-JAAKARI-PATALJOONA

Heinäkuun 5. pnä kolmatta vuosipäiväänsä viettäneessä RannJP:ssa jatkuu kehitys vilk-kaana. 1. 5. 63 perustettiin pataljoonaan uusi perusyksikkö, venekomppania, jonka kokeilu-kokoonpano käsittää uiskojoukkueen, kuljetus-vene joukkueen ja alushuoltoryhmän.

17. 9. pataljoona osallistui Syndalenissa ame-rikkalaiselle kenraali Wheelerille järjestettyyn näytösharjoitukseen, jossa pataljoona suoritti maihinnousun. Näytösharjoituksessa käytettiin ensimmäisen kerran erityisesti rannikkojääkä-reitä varten valmistettuja pelastusliivejä. 2.Di-visioonan komentaja antoi päiväkäskyssään pa-taljoonalle kiitoksen hyvin suoritetusta mai-hinnoususta.

Navigare -63 näyttelyssä oli Messukentällä yleisön nähtävänä uusi kahdella 100 hv:n ulko-laitamoottorilla varustettu lasikuituinen uisko ja pataljoonan pintauimurit suorittivat uinti-näytöksiä Eteläsatamassa merivoimien esittäy-tymisen yhteydessä.

Puolustusvoimain komentaja on 23. 9. -63 vahvistanut Rann-JP:n väliaikaiseksi joukko-osas-tomerkiksi ankkurikuvion.

Rannikkojääkäripataljoonaan 15. 2. -63 pal-velukseen astuneitten varusmiesten kotiutta-mistilaisuus pidettiin 11. 10. -63 klo 10.00 Pork-kalan varuskunnan sotilaskodissa. Tilaisuudessa jaettiin ensimmäisen kerran pataljoonan ko-mentajan evl M H a a k s a l o n muotoilema ja Porkkalan Korjaamon valmistama rannikko-jääkäriplaketti, jossa on kupariin valettuna merisyöksyvene eli uisko sekä jääkärien no-peaa liikettä kuvaavat nuolet. Kotiutuvasta ikäluokasta saivat plaketin seuraavat rannikko-jääkärit: E A T a k k u n e n , V J a l o n e n , P

Aarne Armas H ä m ä l ä i n e n Toivo Antero K a r h u l a Simo Erkki K i v i s a a r i Tauno Juhani L u n d s t r ö m Kaino Alpo Kalevi R a n t a n e n Matti Tapio S i p i l ä Klaus Toivo S o h l b e r g Yrjö Tapani V i r k k i Vakinaisesta palveluksesta ovat eronneet

seuraavat henkilöt: kersantti Matti H e r r a l a omasta pyynnöstään 30. 6. 63, rouva Aino Elina S o 1 a m o säädetyn eroamisiän perusteella 15.8.63. Patteristo esittää hänelle parhaim-mat kiitoksensa pitkäaikaisesta työstä patte-riston hyväksi.

V L e p p ä l ä ja R A L e h t i n e n . Tilaisuu-dessa jaettiin myös palkinnot yksikköjen par-haille ilmakivääriampujille, jotka olivait Esi-kuntakomppaniasta rannjääk P. M i s e n k o , 1 Jääkärikomppaniasta rannjääk N P e l t o l a , 2. Jääkärikomppaniasta rannjääk M P ä r s s i -n e n ja Tukikomppaniasta rannjääk R R e i s .

Henkilösiirtoja Pataljoonanupseerin sijaisena toiminut kapt

J L i n t u n e n siirtyi syyskuun alussa PE:an edelleen komennettavaksi Moskovassa toimivan sotilasasiamiehemme apulaiseksi.

Pataljoonanupseerina on 2. 9. lähtien toimi-nut S K K s t a siirtynyt maj A E H u k a r i .

AuK:n johtajana toiminut kapt E L o h i se-kä koul- ja järj tston päällikkönä toiminut kapt V K e s k i n e n siirtyivät 2. 9. oppilaiksi SKK: un.

AuK:n johtajana on nyt kapt O S a v o l a i -n e n sekä koul- ja järj tston päällikön sijaisena ltn M a a s a l o .

Pataljoonan pitkäaikainen pioneeriupseeri kapt R P u 1 a k k a on 31. 5. 63 siirretty KAuK:un ja hänen tilalleen pioneeriupseeriksi on pataljoonaan 12. 8. 63 siirretty ltn M A l a n k o .

Ltn R L a a j a n i e m i on 21. 6. 63 siirtynyt SluK:un, josta kapt M H y v ä r i n e n on 4. 9. 63 siirretty pataljoonaan l .JK:n päälliköksi.

Palvelukseen ovat astuneet: neiti Marja-Liisa H e d b a c k 1.9.63 al-

kaen patteriston ylimääräisen piir täjän toi-meen ja neiti Ritva Irmeli K e t t u n e n 9.9. 63 alkaen konekirjoit tajan toimeen.

Puolustusvoimain komentaja on 12. 9. 63 siir-tänyt kapteeni Erkki Harry Juhani V i r m o n HanRPstosta MeriSK:un sekä kapteeni Martti Allan P i e n s o h o n SlRtR:stä HanRPstoon.

Ylil Pentti K a r v i n e n on määrätty 28.8. 63 1. Ptr in päälliköksi kapteeni Jukka K a r -v i s e n tultua komennetuksi oppilaaksi Sota-korkeakouluun.

Vääpeli Kyösti H u r r i on komennettu 31. 8. 63 alkaen automestarikurssille AutoP:an.

10

MERISOTAKOULU

Menneen kesän muistoihin liittyy MeriSK:ssa Ru-Os:n kesäleiri Miessaaressa, Kanta-aliup-seeriosaston leiri Miessaaressa ja Ru-Os:n maastoharj oitus Östersundomissa.

Koulun johtaja kommodori Pekkanen kiersi Euroopan myötä- ja vastapäivään Matti Kur-jella. Mukana oli vanhempi merikadettikurssi kokonaisuudessaan.

Koulu vietti 18. 10. 1963 vuosipäiväänsä van-hoissa suojissaan. Koulun johtaja mainitsi tervehdyspuheessaan MeriSK:n viettävän vuo-sipäiväänsä viimeistä kertaa tässä kokoonpa-nossa. Rannikkotykistölinjat siirtyvät Tykistö-koulun alaisuuteen ensi kuun puolella, vaikka toiminta toistaiseksi tapahtuu Suomenlinnassa Ru-Os:n osalta.

Evl O S a a r i piti juhlaesitelmän aiheena MeriSK:n historia.

Merivoimien komentaja vara-amiraali Oiva K o i v i s t o kunnioitti tilaisuutta läsnä-olol-laan ja esitti tervehdyksensä juhlivalle kou-lulle.

Tämän alkusyksyn toiminnalle lyö leimansa Ru-Os:n puolella syysleiri Miessaaressa.

Merisotakoulussa päättyi 25. 10. 1963 33. Me-

rikadettikurssi, jolta valmistui rannikkotykis-töön neljä ja merivoimiin kuusi luutnanttia. Rannikkotykistöjoukko-osastot saivat lieven-nystä upseeripulaansa seuraavasti

— TurRtR ltn, kad Thomas-Eric B l o m ja ltn, kad Jukka Sakari S a v o n h e i m o

— SIRtR ltn, kadkers Mikko Tapani Oskari S a a r i n e n (kurssin primus)

— KotRPsto ltn. kad Yrjö Heikki T i i l i -k a i n e n .

Henkilötietoja Ylil Esko Kalevi I l l u k k a on siirtynyt Vaa-

RPstosta kouluun 1. 8. 1963 ja ylennetty vääpe-liksi samalla päivämäärällä.

Yliv Vilho Armas L a p p a l a on siirtynyt täysin palvelleena eläkkeelle 6. 9. 1963.

Ylik Eero Ilmari K o i v i s t o on siirtynyt VaaRPstosta kouluun tuliasemalinjan koulut-tajaksi 10. 9. 63. Hänet on ylennetty vääpeliksi samalla päivämäärällä.

Ylik Jouko Tapio T o l s a on siirtynyt Meri-SK:sta VaaRPstoon 10. 9. 63.

Ltn Ossi Juhani V e h m a s on komennettu VaaRPstosta eriSK:un 7. 10. 63.

Kapt Tapani Salomon P e n t t i l ä on siir-retty MeriSK:sta VaaRPstoon 12. 10. 63.

Kapt Erkki Harri Juhani V i r m o on siir-retty HanRPstosta MeriSK:uun 17. 10. 63.

Ltn, kadkers Saarinen

"MATTI KURKI KIERTÄNYT EUROOPAN VASTA- JA MYÖTÄPÄIVÄÄN."

Näillä sanoilla ilmoitti kommodori P e k k a -n e n 22. 9 laivastomme koululaivan sen palat-tua kahden kuukauden purjehdukselta Väli-mereltä ja Mustalta Mereltä. Tähän tapahtu-maan päättyi myös neljän rannikkotykistön kadetin palvelus Suomen laivastossa. Huolelli-sesti ruskettuneina ja hieman keinuen kävele-mään oppineina astuimme jälleen oman maan tutulle kamaralle.

Kun ensimmäisen kerran kuulimme pääse-vämme tälle matkalle mukaan, luulimme tie-don olevan valitettavan "ankan". Hyvin pian huomasimme kuitenkin jo vaihtavamme yl-lemme laivapalveluspukua ja valmistautuvam-me ensimmäiseen merivahtiin. Lähtiäisseremo-niat olivat ohi ja perä kääntyi toistaiseksi Suomeen päin. Keulan edessä olivat Itämeri, Tanskan salmet ja Norja, tarkemmin sanoen Oslo.

Kurki oli menevällä päällä ja hädin tuskin Hoburgin ukko, Neptunuksen pikkuveli, pääsi alukselle kastettaan suorittamaan. Täysinä merimiehinä saavuimme siis Osloon. Sen ver-ran "maahenkeä" meissä kuitenkin oli, että kiinnostuneina katselimme Oslon vuonossa olevia rannikkotykistölaitteita.

Ensimmäinen vierailukohteemme otti meidät ystävällisesti vastaan ja vapaavahdissa olevat kansoittivat kaupungin kadut. Viegeland puis-to, Holmenkollen, Kon-Tiki museo ja Viikinki-

museo yrn katsottiin ja ystävyyssuhteita sol-mittiin. Näitä suhteita solmittiin myös kadetti-vastaanotolla laivan peräkannella. Tämä sol-miminen oli sitäkin miellyttävämpää kun suu-rin osa vieraista oli kauniita norjattaria. Norja vaikutti vielä liian kotoiselta ja vasta sieltä lähdettyämme tunsimme olevamme matkalla "ulkomaille". Pisin merimatkamme, 10 vrk kulki yli Pohjanmeren, Kanaalin, Biskajan lahden, läpi Gibraltarista ja. yli Välimeren länsiosan Civitaveccian satamakaupunkiin Ita-liassa. Keula-aalloissa sukeltelevien delfiinien sijaan katselimme kohta tummia Italian signo-rinoja. Roomassa käytiin päivisin läpi miltei kaikki välttämättömät nähtävyydet ja iltaisin sekä öisin kului aika nopeasti Via Venetolla.

Niin mukavaa kuin Italiassa olikin, täytyi pian taas soittaa irroitushälytys ja lähteä eteen-päin aurinkoiselle merelle. Kreikan saaristos-sa olikin jo jokainen varmistanut itselleen mukavan rusketuksen. Dardanellien kohdalla muistelimme hieman siellä epäonnistunutta maihinnousua, mutta pian molskahti ankkuri jo Bosporin vuolaasti virtaavaan veteen Is-tanbulin edustalla.

Turkkilaiset pitävät suomalaisia sukulais-kansanaan. Kohtelu oli myös sen mukaista. Tutustumiskohteina olivat bazaarit, sulttaanin palatsi, Sininen moskeija ym. Kadetit tutus-tuivat myös yhden iltapäivän aikana Turkin

1 1

V e h m a s O

G 52

J K A A N K U U L U M I S I A

:>n muutamia innokkaita "me-muiden viettäessä kesälomaa nokkaasti merenkulkua sekä

leUllclöÄcl cu a ^ uytännössä. Tämän Johtoren-kaan piirissä Meriporukaksi kutsutun, joukon kova harjoi t te lu tähtäsi jokakesäisiin Reservi-upseeripiirin ja -liiton meritaitokilpailuihin. Piirin kilpailuissa Porkkalassa 27. 7 sijoituim-me toiseksi ja koko maan käsittävissä Reservi-upseeriliiton kilpailuissa oli tuloksena kunnia-kas viides sija. Nämä kilpailut pidettiin Tu-russa 30—31. 8. Näitten saavutusten perusteel-la Meriporukkamme olisi ollut oikeutettu edus-tamaan Suomea Pohjoismaisissa merikilpailuis-sa, mut ta valitettavasti — ja ihme kyllä — kilpailujen säännöt määräävät, että osallistu-jien pitää olla joko meriupseerin koulutuksen saaneita tai kuulua laivaston reserviin. Meri-porukan kokoonpano on ollut: vänr V E r a -v u o , luutnant i t P T i i v o l a ja P P o h j o l a ja vänr M J ä n t t i . Huol ta jan vakanssia on huolella hoitanut ylil R H e l k e .

Koko Johtorenkaan puitteissa aloitettiin syyskausi 12. 9 retkellä Puolustusvoimien Kes-kussääasemalle Vallisaareen. Täällä saatiin tu-tustua asiantuntevalla opastuksella sääaseman toimintaan ja olosuhteisiin, mut ta saatiin li-säksi nähdä saaren rehevä luonto ja kaunii t historialliset l innakkeet kiertokäynnillä, joka

ulotettiin Kuningassaareenkiin. Täällä oli jär -jestetty vielä tilaisuus tutustua Merivartioase-maan. Retki oli eri t täin onnistunut, voisipa sa-noa elämys, varsinkin sellaisille, jotka eivät olleet aikaisemmin käyneet saarilla.

Lämpimät kiitokset isännille. Jokasyksyinen "kir jeot te lu" pienoiskiväärillä

tanskalaisia vastaan suoritettiin Viikin radalla 21. 9. Tätä kirjoitet taessa naapur in tuloksista ei ole vielä tietoa, mut ta parhaat meikäläiset olivat:

1) vänr V Siren 189 pist. 2) luutn T Kult t i 186 „ 3) luutn P Tiivola 182 „ 4) vänr O Riisalo 180 „ 5) ylil E Virtala 178 „

Rannikon Puolustaj ien Killan jär jestämil lä Rannikon Puolustaja in Päivillä Isosaaressa 22. 9. oltiin mukana runsaslukuisasti, 7. 10. käyti in tervehtimässä upseerioppilaita Merisotakoulus-sa ja 20. 10. oltiin kuntolenkil lä hankkimassa Johtorenkaal le pisteitä RUL:n kuntomarssikil-pailussa.

Syyskauden tulevasta ohjelmasta on tätä kir-joitettaessa tiedossa seuraavat:

—• kuntolenkki par ina sunnuntaina — RtUY:n vuosijuhlaan osallistutaan van-

han tavan mukaan — kauden päättäjäisti laisuus Suomenlinnas-

sa joulukuussa — lisäksi osallistutaan Reserviupseeripiirin

kilpailuihin ja tilaisuuksiin.

merisotakouluun. Nuoria olivat sikäläiset ka-detit. Erään r ikkaan teollisuusmiehen huvilas-sa pidetty loistava Garden Par ty jäi varmast i mukana olleiden mieleen. Neljä päivää Idän Portilla oli pian ohi ja Bosporin vihreä vesi muut tu i Mustan Meren todellakin tummah-koon veteen.

Kronstadt- luokan vartioalus johdatt i Matti Kur j en Sevastopoliin. Ystävälliset isäntämme pitivät huolen siitä, että ohjelmaa riitti tääl-läkin. Tutustuimme kaupungin maineikkaa-seen historiaan melkoisen perusteellisesti. En-simmäisen kerran näimme täällä kuuluisan risteili jäluokka Kirovin edustajan. Ystävyy-den mal jo ja juotiin Matruusiklubilla, käyti in uimassa Omegan lahdella ja tehtiin kiertoaje-luja. Tutustuminen kansaan oli kielivaikeuk-sista johtuen täällä kaikkein vaikeinta. Krimin kuuluisimpaan paikkaan, Jal taan, pääsivät vain muutamat tutustumaan. Paikka oli mai-neensa veroinen.

Mahtavien läksiäis juhlallisuuksien jälkeen siirtyi alus samalle reitille kuin tullessa. Jo-kainen maili vei meitä nyt lähemmäksi koti-maata. Pikkainen koti-ikäväkin närhi jo yhtä jos toistakin. Vielä oli kui tenkin kaksi vie-i~ailukohdetta jäljellä.

Maltalle saavuimme todellisen helteen val-litessa. Kolme päivää, jotka oli varat tu tätä paikkaa varten, osoittautuivat aivan liian ly-hyeksi ajaksi. Paikka osottautui nimittäin useimmille suureksi yllätykseksi varsin mu-

kavaksi. Monia tuttavia saatiin sekä arabia-lais-italialaisista maan asukkaista että kritt i-läisistä upseereista ja kadeteista. Pian kuiten-kin poijut, joihin olimme olleet kiinnitettyinä, jäivät kel lumaan yksikseen ja Matti Kurk i lähti tavoit tamaan vanhaa reit t iään läpi Gib-ral tar in ja yli tällä ker taa kovin myrskyi-sen Biskajan Ranskaan. Brestin sotasatamaan saavuimme koleassa sumussa. Hyvin kuitenkin pääsimme perille. Parhai ten jäi täältä mie-leen käynti laivaston koulukuvalla ja eräällä helikopteritukialuksella sekä uuden muoti-tanssin Alli-Gallin opetteleminen ranskat tar ien opastuksella. Ikävä oli jä t tää Ranska, mut ta samalla kaikki jo innokkaasti odottivat pa-luuta kotiin. Tähystäj ien määrä olikin hyvin suuri Suomen saariston ilmestyessä näkyviin.

Ei koko matka ainoastaan hauskaa vierailua ollut, vaan suurimmalta osaltaan vahtipalve-lusta, oppitunteja sekä harjoituksia. Vanha tut tu "lomapiano" raksut t i hyvinkin usein lin-j an joh ta jamme ltn Niskan toimesta Matti Kur j en aurinkoisella perä jaoksella, josta muo-dostui vakituinen rt-luokka.

RANNIKON PUOLUSTAJA RtUYrn j a R a n n i k o n P u o l u s t a j a i n Ki l l an

t i edo tus l eh t i n : o 3/63 P ä ä t o i m i t t a j a evl V V u o r e l a , Suomen l inna , V a a R P s t o T o i m i t t a j a t : k a p t M L a p p a l a i n e n , Hels inki P1M

l t n M P e l t o m a a , Suomen l inna , SIRtR Levikki : 1 100 kpl

Hels inki 1958. M a a l a i s k u n t i e n Li i ton K i r j a p a i n o .