RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan

julkaisema tiedotuslehti

5. Vuosikerta N:o 4/62 Joulukuu 1962

R A N N I K K O T Y K I S T Ö N U P S E E R I Y H D I S T Y K S E N

V U O S I K O K O U S K U U L U M I S I A

— RtTJY:n puheenjohtaja eversti V Karvinen —

RtTJY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin 25. 11. 62 Turussa ilahduttavan runsaan jäsenmäärän läsnäollessa: 78 paikalla olevaa ja 18 valtakirjalla edustettua jäsentä. Aluksi tutustuimme lähes 2:n tunnin ajan Turun linnan entisöityihin juhlakerr oksiin f il tri C J Gardbergin asiantuntevalla johdolla. Oli erittäin mielenkiintoista saada kuulla sen ajan linnanväen elämästä ja elintavoista linnan paksujen muurien suojassa. Kuningattaren juh-lasalissa ojennettiin oppaallemme Rannikkotykistön historiateos yhdistyksen kiitollisuu-den osoituksena.

Linnan kasarmin ruokasalissa nautitun lounaan jälkeen alkoi vuosikokous Turun kasarmin upseerikerholla. Vuosikokousesitelmän Turun saaristosta piti evl A Kurki selvitellen sen väestöön, liikenneyhteyksiin ja puolustukseen liittyvien kysymyksien ke-hittymistä. Iloksemme totesimme, että viimeksi mainitussa suhteessa uusi aika on alka-massa Turun saaristossakin. Tervehdyksensä vuosikokoukselle esittivät kunniajäsenemme kenrl V Valve, 2. divisioonan esikuntapäällikkö ev O J Lehti, Varsinais-Suomen re-serviupseeripiirin ja Turun reserviupseerikerhon johtaja kapt S S il j a mäki sekä RSKY:n tri Tony Järvinen.

Viimeksi mainitun yhdistyksen Turun osaston tarjoamien maukkaiden kahvien jälkeen alkoi varsinainen vuosikokous TurRtR:n komentajan ev V Hassisen puheenjohdolla. Yhdistyksen toiminta- ja tilikertomuksien hyväksymisen jälkeen nuorennettiin johtokuntaa varsin tuntuvasti valitsemalla erovuoroisten jäsenten tilalle evl V Vuorela, kapt J S Simonen, kapt J Lintunen ja ltn J Niska. Varajäseniksi tulivat maj A Ka-jaani, kapt L Rannisto, kapt A Tukiainen ja kapt O Vehmas. Entisen johto-kunnan esittämä tulevan vuoden toimintasuunnitelma aiheutti keskustelua ja lisäevästyksiä uudelle johtokunnalle.

Toveripäivällisten aikana pidettyjen puheitten pääteemana oli Rannikon Puolustajain Killan ja yhdistyksemme yhteistoiminnan muovautuminen alusta alkaen oikeille urille esimerkiksi Killan juuri perustetun Turunmaan paikallisosaston puheenjohtajan kapt J V erannon esittämin tavoittein. Palveluksessa olevien varusmiestemme palkitseminen oli vilkkaan keskustelun kohteena ja monet evp jäsenemme lupautuivat osallistumaan asian taloudellisen puolen järjestämiseen kunhan ensiksi palkitsemistapakysymys on lop-puun harkittu.

RannJP:n komentajan evl T Knuuttilan erotessa nyt sekä vakinaisesta palveluk-sesta että yhdistyksemme johtokunnan jäsenyydestä pohdittiin suppeammassa piirissä mainitun joukko-osaston upseeriston ja aselajimme tulevasta yhteydestä. Tällöin tuli

RtYU:n t< d e n 1 9 6 2 lrcarreltca 1. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen 29. toimintavuosi kului rauhallisesti vuodelle laadi-

tun suunnitelman puitteissa. Johtokunta kokoontui 7 kertaa vuoden aikana päättämään yhdis-tyksen johtamisasioista.

2. Yhdistys menetti vuoden aikana viisi ansioitunutta jäsentään: 13. 1. kuoli maj evp H P R a v i a, 1, 3 evl evp V A A l k i o , 23. 4 ev P E n k a i n e n ja 4.9 dipl ins T O S a r a h e i m o. Heidän poismenonsa surujuhlaan on yhdistyksen puolesta johtokunta osallistunut.

3. Tämä' tiedotuslehtisemme "Rannikon Puolustaja" on lisännyt neljäntenä ilmestymisvuo-tenaan levikkiään n 200 kappaleella ja on muodostumassa jokaisen rannikon puolustajan omaksi lehdeksi. Toivottavasti ensi vuonna on sen painos jo yli tuhat kappaletta.

4. Rannikkotykistön vuosikirjaa IX-1962 on vielä muutama kappale myytävänä. Rannikon puolustuksesta kiinnostuneelle kir ja on välttämätön, joten johtokunta toivoo, että jokainen sen itselleen hankkii, esimerkiksi vielä joulupukin konttiin.

5. Rannikon Puolustajain kilta perustettiin 16. 4. 1962. Sen johtokunnassa edustavat ev V Karvinen ja evl evp N Simonen yhdistystämme ja toimintaamme.

6. Johtokunta on edelleen jatkanut palkitsemislinjaansa sekä jäsentensä että kadetti- ja upseerikurssien keskuudessa.

Edellisessä vuosikokouksessa Hangossa johtokunta luovutti evl evp N S i m o s e l l e tyyli-tellyn Canet-tykin 60-vuotispäivän ja 20-vuotisen tuloksellisen johtokuntatyöskentelyn johdosta.

Parhaalle Merisotakoulun rannikkotykistökadetille ltn J K n u u t t i l a l l e , puheenjohtaja luovutti tunnustukseksi laskutikun.

Samoin on vuoden aikana palkittu Rannikkotykistön historia-teoksella Merisotakoulun up-seerikurssiah rannikkotykistöjen parhaat oppilaat.

Rt U Y: N V U O S I K O K O U S P Ö Y T Ä KI R J A S T A P O I M I T T U A Varsinaisen vuosikokouksen avasi yhdistyk-

sen puheenjohtaja ev V K a r v i n e n . Avaus-tervehdyksen jälkeen hän esitti vuosikokouk-selle tulleet sähkeet ja tervehdykset. Vuosi-kokouksen puheenjohtajana toimi vanhan ta-van mukaan paikallisen joukko-osaston ko-mentaja, ev V H a s s i n e n .

Yhdistyksen sihteerin kapt O V e h m a k s e n esitettyä toimintakertomuksen ja taloudenhoi-ta jan maj V L a p p i s e n tilinpäätöksen, ko-kous hyväksyi ne moitteitta ja myönsi joh-tokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Yhdistyk-sen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen yksi-mielisesti ev V Karvinen.

Yhdistyksen johtokunta vuodeksi 1963 on seuraava:

Puheenjohtaja ev V Karvinen ja jäsenet evl N S i m o n e n , evl V V u o r e l a , maj V L a p p i n e n, maj T V e r i ö, maj A K a -j a a n i , kapt L R a n n i s t o , kapt K I g n a -t i u s , kapt J L i n t u n e n , kapt J S i m o n e n , kapt A T u k i a i n e n , kapt O V e h m a s ja ltn J N i s k a .

Jäsenmaksu päätettiin pitää entisenä ja ko-kous hyväksyi johtokunnan laatiman talous-arvioehdotuksen. Toimintasuunnitelma, joka on toisaalla tässä lehdessä, hyväksyttiin sa-moinkuin hautausapurenkaan toimintakin.

Kokouksen päätteeksi lähetettiin jo perin-teeksi tulleen tavan mukaan tervehdyssähkeet puolustusministerille ja puolustusvoimain ko-mentajalle.

jälleen esille kysymys yhdistyksemme nimen mahdollisesta muuttamisesta, joka lienee syytä ottaa vakavasti harkittavaksi. Tietysti yhdistyksemme nykyinen nimi on meille kaikille rakas ja läheinen, mutta hyvinkin tärkeänä lienee myös pidettävä saaristojemme ja rannikkojemme puolustamisen elämäntehtäväkseen ottaneiden upseereiden yhteenkuu-luvaisuutta ja yhteisten asioitten pohtimista miellyttävässä ystäväpiirissä.

Yhdistyksemme 30:n juhlavuoden alkaessa lähetän parhaimmat terveiseni kaikille niille jäsenillemme, jotka vain hengessä olivat Turun vuosikokouksessa mukana!

10

RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI-YHDISTYKSEN TOIMINTA-

NNITELMA VUODELLE 1962 1. Yhteistoiminta Rannikon Puolustajain Killan ja RtUY:n johtokuntien sekä

yksityisten jäsenten välillä kaikkien samalla linjalla toimivien yhdistysten ja järjestöjen toiminnan ja tilaisuuksien yhtenäistämiseksi.

2. Vuosikirjan X — 1964 julkaiseminen. 3. Tiedotuslehden "Rannikon Puolustaja" julkaiseminen yhteistoimin Ranni-

kon Puolustajain Killan kanssa.

4. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlan järjestäminen Helsingissä. 5. Rannikkotykistölinjojen kadetti- ja upseerikurssien parhaiden oppilaiden

palkitseminen.

6. Yhdistyksen julkaisujen Suomen Rannikkotykistö 1918—1958 ja Vuosi-kirja IX—1962 sekä adressien yms myynnin tehostaminen.

7. "Rannikon Puolustajan" levikin lisääminen mm varusmiesten keskuuteen.

R A N N I K O N P U O L U S T A J A I N K I L L A N K Y M E N L A A K S O N

P A I K A L L I S O S A S T O N P E R U S T A M I N E N

Kilta-aatteen elinvoimaisuudesta antoi uuden todistuksen Kotkassa 11. 11. 1962 pidetty Ky-menlaakson Killan perustamiskokous, joka oli koonnut parikymmenpäisen osanottajajoukon. Kokouksen puheenjohtajana toimi johtaja Aarne V i s t a l a sekä sihteereinä kapteeni Yrjö R i k k o n e n ja vääpeli Eero H o v i . Killan toiminnanjohtaja Arvi K o l j o n e n ja sihteeri Väinö H e i n i k a i n e n olivat tulleet Helsingistä selostamaan asiaa. Kokous päätti selos-tukset kuultuaan yksimielisesti perustaa paikallisosaston, jonka nimeksi hyväksyttiin Rannikon Puolustajain Kymenlaakson Kilta.

Paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin keskusvarastonhoitaja, ylivääpeli evp Veikko V a r i s Kotkasta sekä johtokunnan muiksi jäseniksi kapteeni evp Yrjö Rikkonen Karhulasta, edustaja, korpraali Tauno M o k k a l a Kotkasta, ylivääpeli Kalervo T o r k k e l i Kyminlinnasta' myyjä, tykkimies Rainer K o i v u l a Anjalasta, työnjohtaja, ylikers Aulis L a i n e Kotkasta, opettaja, kapteeni Yrjö N i e m i Virolahdelta, muurari, korpraali Eino L i n d h o l m Hami-nasta ja johtaja, kapteeni evp Kauko O r a s v u o Haminasta.

Tilintarkastajiksi valittiin johtaja, ylil Pent t i B r u n i l a ja ylikers Leo S u o r t t i . Toiminta-alueen laajuuden takia kokous valitsi eri kuntiin yhdysmiehiä. Virolahdelle Ar-

mas R u u s k a n e n , Reino A h o k a s ja Uljas H ä m ä 1 ä i n e n, Miehikkälään Viljam H a r j u, Vehkalahdelle Emil M ä k e l ä i n e n , Haminaan Erkki P i t k ä n e n ja Eelis L i p p o n e n , Karhulaan Niilo K o s m a, Pyhtäälle Heikki K i i s k i ja Kyminlinnaan Lari R a n n i s t o .

11

U U S I A J Ä S E N I Ä R A N N I K O N P U O L U S T A J A I N K I L T A A N

f

R A N N I K O N P U O L U S T A J A I N K I L T A O S A S T O T U R K U U N

Rannikon Puolustajain Kilta r.y.n alaosasto, järjestyksessä kolmas maas-

samme perustettiin Turkuun 19. 11. 62 Urheiluliiton kerhossa pidetyssä osas-

ton perustavassa kokouksessa.

Tilaisuus oli kerännyt salin täyteen yleisöä. Kokouksen avasi kapteeni

John F V er ant o, joka selosti kiltaosaston toimintaperiaatteita ja killan

tarpeellisuutta paikkakunnalla. Killan jäseninä ovat miehet, jotka ovat

palvelleet rannikkotykistössä tai rannikkojalkaväessä ennen sotia, sotien ai-

kana ja sotien jälkeen. Killan tehtävänä on vaalia rannikkopuolustuksen

perinteitä ja ylläpitää suhteita varusmiehiin, rannikkoseudun väestöön sekä

vaalia maanpuolustushenkeä.

Osaston puheenjohtajana toimi John F Veranto ja sihteerinä edustaja,

kersantti Erkki V ilppu Littoisista. Päätös Kiltaosaston perustamisesta oli

yksimielinen ja siihen liittyi heti 54 jäsentä. Osaston nimeksi tuli Rannikon

Puolustajain Kilta r.y. Turunmaan osasto.

J

Rannikon Puolustajain T u r u n m a a n K i l -l a n perustamiskokouksessa Turussa 19. 11. 1962 liittyivät Killan jäseniksi

Aarnio, Kaino Selim Kalervo Andersson, Raimo Antero Aronen, Kaarlo Oskari Blom, Carl-Åke Cajander, Arthur Johannes Ekström, Leo Kasper Friberg, Kauko Aleksander Hassinen, Veikko Havo, Esko Aatos Heino, Albert Hilsfca, Eino Mikael Himanen, Johannes Honka, Armas Järventaus, Kustaa-Adolf Kainulainen, Taavi Kajander, Arvid A Karlsson, Mauno Olavi Kavela, Heikki Juhani Kyytsönen, Antti Kämäräinen, Timo Jorma Olavi Laaksonen, Risto Ernesti Laine, Raimo Jalmari Laine, Toivo Olavi Laitakari, Antti Lertola, Martti Lindqvist, Verner Vald. Lindholm, Clas Manninen, Armas Nummelin, Reino Aleksander Peltonen, Heikki Uolevi Pohjanvirta, Yrjö Erik

Poutiainen, Eino Armas Priewert, Walter Rafael Pulli, Toivo Johannes Ranta, Eino Jalmari Repo, Sulo Antero Rosenqvist, Fjalar Alfred Salminen, Verneri Mooses Siljansalo, Leo Aukusti Simonen, A. N. Juhani Sjöman, Osmo Olavi Suomalainen, Anton Suvanto, Toivo Hemming Tähkäpää, Emil Gabriel Wahlström, Antti Severi Vennelä, Veikko Tuomas Veranto, John Felix Verno, Einari J. Villanen, Tahvo Vilppu, Erkki Kalle Vuoristo. Onni Eero Emil

Muita jäseniä: Sahro, Helmer Kuusisto, Johannes Toivola, Kalle Pekka

Rannikon Puolustajain Kymenlaakson Kiltaan ovat liittyneet:

Brunila, Pentti Harju, Viljam Hovi, Eero Mikael Koivula, Ossi Rainer Kosma, Niilo

10

T O I M I T T A J A , V Ä Ä P E L I EVP. M A U N O R A T I A T Ä Y T T Ä Ä

50 V U O T T A 1. t. 1963

Suoritettuaan asevelvollisuutensa RT 2:ssa 1934—4935 ja käytyään joukko-osastonsa ali-upseerikoulun Ratia tuli kanta-aliupseerina RT 2:een 1. 5. 1937, sekä osallistui joukkueenjoh-tajana talvisodan taisteluihin mm Tuppuras-sa ja Säkkijärvellä. Puolustusvoimien uudes-t i jär j estelyn yhteydessä vääpeli Ratia nimitet-tiin Kotkan Rt-rykmentin I linnakkeiston esi-kuntavääpeliksi, toimi jatkosodan aikana mm Suursaareen sijoitetun RTR 12 :n esikuntavää-pelinä sekä osallistui saksalaisia vastaan syk-syllä 1944 käytyyn taisteluun haavoittuen vai-keasti päähän. Pitkän sairaala- ja toipumis-kauden jälkeen vääpeli Ratia palveli vielä Ha-minan Rannikkolinnakkeistossa linnakkeen vääpelinä, mutta oli vammansa takia pakoitet-tu eroamaan palveluksesta 1947.

Jo nuoruudessaan Ratia osallistui kotipaikka-

kunnallaan Humaljoella innokkaasti sk-työhön, sekä eroamisensa jälkeen sotainvaliidien jär-jestötoimintaan. Vuonna 1958 hän oli perusta-massa uudella kotipaikkakunnallaan Mäntsä-lässä res.aliupseeriyhdistystä ja on ollut alus-ta alkaen sen puheenjohtaja. Samoin hän on res.aliupseerien Uudenmaan piirin perustajia ja kuuluu sen johtokuntaan. Vääpeli Ratia on ansiokkaasti toiminut myös jatkosodan aikai-sen yksikkönsä ja entisen RT 2:n perinteiden vaalimistoiminnassa ja hänet valittiin viime ke-väänä Rannikon Puolustajain Killan johtokun-taan.

Nykyisin toimittaja Ratia toimii sanomalehti Uusimaan Mäntsälän piiritoimiston hoitajana ja Mäntsälän kunnan lastenvalvojana.

P a r h a a t o n n i t t e l u t !

Helsingin Reservialiupseerit ry:n ran-

nikkopuolustus-osaston kuulumisia

Suomenlinnan aliupseerikerhon järjestämässä kahvitilaisuudessa 8. 9. -62 vietettiin S1RTR: ssä ja VaaRPstossa kertausharjoituksista va-pautuvien reservien aliupseerien kotiuttamis-juhlaa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm edellämainittujen joukko-osastojen ko-mentajat, ev K a r v i n e n ja evl V u o r e l a . H:gin Reservialiupseeriyhdistyksen r.y. Ran-nikkopuolustusosastoa edustivat tilaisuudes-sa Hj. K o v e r o ja M. P a t u r i . Suomenlin-nan aliupseerikerhon puheenjohtajan, vääpeli

Koso, Unto Eelis Laine, Aulis Aleksanteri Mokkala, Tauno Anton Mäkeläinen, Emil Aleksander Niskanen, Vilho Orasvuo, Kauko Pentikäinen, Jalo Rannisto, Lari Kullervo Silvo, Seppo Juhani Suortti, Leo Torkkeli, Tauno Kalervo Vainio, Bruno Varis, Veikko 'Vistala, Aarne Jalmari Tulikoura, Esko Tapani Ojala, Antti

L i n n a n tervehdyssanojen jälkeen puhui ev Karvinen kotiutettaville aliupseereille. Pu-heessaan hän selvitteli kertausharjoitusten merkitystä sekä lausui lopuksi velvoittavia sanoja nyt palveluksensa päättäville aliupsee-reille. Rannikkopuoiustusosaston puolesta pu-hui M. Paturi kosketellen puheessaan vapaa-ehtoista maanpuolustustyötä sekä sen merki-tystä itsenäisyytemme kannattavana voimana. Lisäksi hän kertoi Suomen Reservialiupseeri-liiton toiminnasta sekä erityisesti Ran-nikkopuoiustusosaston tehtävästä aselajihen-gen ylläpitäjänä sekä yhteenkokoavana voima-na. Lopuksi puhuja yhdessä Hj. Koveron kans-sa luovutti osaston parhaille kertausharjoi-tuksiin osallistuneille aliupseereille kers L a n -g i l l e ja alik S u m u l l e kiertopalkinnoksi hopeahaarikan.

Vapaan seurustelun merkeissä kului aika nopeasti. Komentajat ja reserviläiset keskus-telivat vilkkaasti. Keskustelun aikana kävi mm ilmi, että toinen komentajista oli aikanaan harrastanut pituushyppyä. Tästä syntyikin mie-lenkiintoinen puheenaihe erään alikersantin, kanssa, joka oli saman lajin harrastaja.

Osastomme toiminnasta molemmat komen-tajat olivat hyvin kiinnostuneita, lausuivat' ilonsa lahjoitetuista haarikoista ja toivottivat hyvää menestystä tulevalle toiminnalle.

5

JOHTORENGAS

Kirjoittaessamme viime kerralla tanskalaisia vastaan käydystä pienoiskivääriottelusta aavistelimme, että voitto tulisi meille. Niin siinä kävikin. Johtorenkaan joukkuetulos oli 1742 pistettä ja Kystartilleriforeningens Skyt-tegruppen 1574 pistettä. Henkilökohtainen voitto meni sensijaan Tanskaan. Kymmenen parhaan tulokset olivat: 1) Anders Elgind Tanska 193 2) vänr Veikko Siren 190 3) ylil Erkki Virtala 189 4) ltn Toivo Kultti 185 5) Leif Larsen Tanska 183 6) kapt Paavo Nää-tänen 183 7) luutn Pentti Tiivola 182 8) ylil Paavo Mäkelä 174 9) Leo Stitz Tanska 172 10) Holm Knudsen Tanska 170.

Tärkeimmät tapahtumat toiminnassamme marras- ja joulukuussa olivat:

KUNTOMARSSI 11. 11. Tarkoituksena näillä marsseilla ei ole yksinomaan liikunta, vaan samalla tutustutaan kaupungin ympäristöön ja uusiin asumalähiöihin. Tällä kertaa olivat koh-teena Tammisalo ja Laajasalo.

RtUY:n VUOSIKOKOUS Turussa 25. 11. Meikäläisiä oli mukana tarkasti laskien yh-deksän kappaletta. Kaikkien yhtäpitävä ker-tomus oli: — Kannatti lähteä mukaan.

VIERAILU AMER-TUPAKKA OY:N TEH-TAILLE Hyrylään 4. 12. Siellä "puhtaimman tupakan syntysijoilla" oli todella paljon ihmet-telemisen aihetta. Kyllä kessun valmistus aikoi-naan oli yksinkertaista verrattuna nykyaikai-seen tieteelliseen siavuketuotantoon.

KAUDEN PÄÄTTÄJÄISILLAN VIETTO Suo-menlinnan Upseerikerholla 18. 12. Kerhomme jäsen luutn Veli C a s t r é n kertoili vaikutel-miaan viime kesänä tekemästään Afrikan matkasta. Lisäksi jaettiin palkinnot vuoden kilpailuista ja vietettiin iltaa pikkujoulun merkeissä.

Kulunut vuosi on ollut Johtorenkaalle an-toisa. Suuri osuus toimintamme onnistumisessa on ollut sillä tuella, jota olemme saaneet aktiiviupseereilta. Tästä pyydämme lausua heille parhaat kiitoksemme.

jatk. sivulta 5 Lopuksi lämpimät kiitokset sekä emännille

että isännille kaikesta vieraanvaraisuudesta. Seuraavana päivänä, 9. 9.— -62 klo 8.00 oli

paikallisen varuskunnan toimesta järjestetty yhteinen kotiuttamisjuhla Suomenlinnan ruo-kalassa 15. 10. -61 saaperän kotiutuville ups-kokelaille ja vm-aliupseereille. Myös em re-servialiupseerit olivat tilaisuudessa läsnä. Hel-singin varuskunnan soittokunnan esittämän kappaleen jälkeen puhui ev Karvinen, jonka jälkeen seurasi reserviupseerien maljan luo-vutus. Seuranneessa puheenvuorossaan yhdis-tyksemme edustaja Hj. Kovero lyhyesti sel-vitti res.au. liiton toimintaa, johon jokaisella nyt kotiutuvalla aliupseerilla vuorostaan on tilaisuus tulla mukaan kirjoittautumalla koti-seudullaan paikallisen yhdistyksen jäseneksi. Evästykseksi elämän tielle hän mainitsi siitä kunniakkaasta velvollisuudesta, joka jokaisella Suomen miehellä on isänmaan puolustajana siihen hetkeen saakka kunnes pääsee, päivä-työnsä päättäneenä, lepoon sen vapaaseen mul-taan. Tämän jälkeen hän luovutti Reserviali-upseeriliiton pronssilevykkeet ansiokkaasti suoritetusta varusmiespalveluksesta.

Varuskunnan pastori kohdisti miehekkään vakavat sanansa reserviin siirtyvän saaperän

pojille. Noista sanoista jäi varmasti monen sisimpään hyvä siemen itämään muistona ko-tiuttamispäivästä. Emäntien toimesta tarjot-tiin maittavat pullakahvit — kiitos heille re-serviläisten puolesta — ja soittokunta puhalteli reippaita säveliä poikiemme iloksi.

Arvokkaan päätöksen tilaisuudelle antoi yh-teisesti laulettu Vala-laulu.

H j . K o v e r o

Jk. Ovella, pois lähtiessään, sai jokainen aliupseeri liittoamme käsittelevän esittelyleh-tisen "herätyskellöksi" muistuttamaan ole-massaolostamme. Toivottavasti se herättää hei-dät aikanaan mukaamme rakentavaan työhön isänmaan hyväksi. Haarikoista valmistetaan pienoismallit, jollaisen jokainen "voittaja" saa ainaisesti haltuunsa. Alkuperäiskappaleet tul-laan säilyttämään em joukko-osastoissa, näky-vällä paikalla symbolisoimassa aselajin reservi-aliupseerien yhteenkuuluvaisuutta. Samalla se toimii näkyvänä siteenä myös tavallaan runko-osaan, kanta-aliupseeristoon, jonka työn tu-loksena versoo uutta oksistoa, reservialiup-seereita. Alkuperäiskappaleisiin kaiverretaan vuosittaisten saajien arvo ja nimi. Ketkähän ovat seuraavat vuorossa?

Ak:nut.

10

Merisotakoulun upseerioppilas-kunnan toiminnasta

Uuden upseerikurssin jälleen alettua MeriSK:ssa, oli oppilailla edessään jo perin-teelliseksi muodostuneen oppilaskunnan valitseminen.

Tällaisen oppilaskunnan muodostaa jokainen upseerikurssi omassa piirissään ja jäse-nyys jatkuu seuraavan kurssin alkuun asti. Kaikki MeriSK:n oppilaat kuuluvat oppilas-kuntaan ja valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka toiminnallaan vastaa siitä, että täl-laiselle oppilaskunnalle asetetut päämäärät ja tarkoitusperät saavutetaan.

Merisotakoulun upseerioppilaskunnan säännöt määrittelevät toiminnan seuraavasti: 1 § MeriSK:n upseerioppilaskunnan tarkoituksena on yhdistää upseerioppilaita ja kasvattaa heissä lujaa maanpuolustustahtoa ja suomalaiskansallista henkeä sekä kestävää rak-kautta isänmaahan, terästää jäsentensä itsekuria ynnä velvollisuuden- ja kunniantuntoa, ylläpitää ja edistää heidän vapaita harrastuksiaan sekä huolehtia heidän virkistyksestään ja viihtyisyydestään.

Oppilaskunnan toiminta on jakaantunut neljään pääsektoriin, jotka ovat: yhteistoi-minta RUK:n kanssa henkisellä ja urheilullisella rintamalla, oppilaskunnan kurssijulkai-sun laatiminen, kerhotoiminta ja upseerioppilaille järjestettävä nk kurssijuhla. Nämä toi-mintamuodot antavat oppilaskunnalle tarpeeksi työtä tiiviin opiskelun lomassa.

RUK:n ja MeriSK:n kesken on muodostunut traditioksi koulujen välinen soutukil-pailu, jonka viime kerralla voitti MeriSK. Lisäksi sisältää yhteistoiminta mm Isoympy-räjuoksun ja hallitusten välisen pistoolikilvan Haminassa sekä nk kolmiottelun: shakki, pöytätennis ja jokin pallopeli.

Kerhotoimintaan on oppilaskunnalla mainiot edellytykset, sillä sen käytössä on oma kerhohuoneusto, joka käsittää mukavasti sotilashenkeen kalustettuja kerhotiloja televi-sioineen, lehtineen ja muine mahdollisuuksineen.

Taloudellisesti suurisuuntaisin yritys on kurssijulkaisu, jonka toimittaminen antaa run-saasti työtä kaikille upseerioppilaille.

Oppilaskunnan toimintapiiriin kuuluvat myös teatteri- ja konserttimatkojen järjestelyt, osanotto erilaisiin akateemisiin ja Res.ups. liiton järjestämiin tilaisuuksiin.

Perustavassa kokouksessaan oppilaskunta valitsi 9 miehisen hallituksen oppilaskunnan toimikaudeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ups.opp. Reijo Kousa ja varapuh. johtajaksi ups.oppilas Jarmo Pellikka. Sihteeriksi valittiin ups.opp. Timo Suomu-lain e n. Oppilaskunnan kuraattorina toimii ltn P. Uski.

MERISOTAKOULU

Päivien pimeneminen näin syksyaikaan ei merkitse sitä, että Merisotakoulu siirtyisi tal-viteloille. Ei suinkaan —- koulutettavia tulee ja koulutettavia menee, kurssitoiminta jatkuu. Niinpä 45. Reserviupseerikurssi päätti opiske-

lunsa 10. 11. 1962. Kurssin priimukseksi sel-viytyi tuliasemalinjan oppilas Matti S i v u -r a n t a VaaRPsto ja muiden linjojen parhaat olivat: t j-l inja Jorma K i v i n e n VaaRPsto mv-linja Asko N y r ö k o r p i , merivoimien miinalinja John H o l m s t r ö m ja suvtorj-linja Raimo I r 1 a. Onnittelemme opiskelunsa hyvin suorittaneita tulevia reserviupseereita.

46. Reserviupseerikurssi on tultuaan 30. 11. kouluun jo kotiutunut ja aloittanut opiske-lunsa kapt T P e n t t i l ä n johdolla. Kurssi on jakaantunut kahteen linjaan, rt:n tuliasema-ja tulenjohtolinjaan.

7

Viimeisten kuulumisien jälkeen on rykmen-tissä jälleen päästy merkittävä askel eteen-päin. Keskiviikkona joulukuun 12. päivänä avattiin nimittäin peruskorjatussa Mäkiluodon kasarmissa uusi, viihtyisä sotilaskoti. Vieraat kuljetti saarelle merivoimien alus Purha 6 beaufortin joulukuisen tuulen keinutellessa miellyttävästi. Helsingin Varuskuntasoittokun-ta avusti juhlassa, jonka aikana rykmentin komentajan eversti V K a r v i s e n lisäksi käyt-tivät puheenvuoron mm Rannikkosotilaskoti-yhdistyksen puheenjohtaja rouva Anna-Liisa R e w e 11 sekä kenttäpiispa T L a i t i n e n . Tilaisuudessa nähtiin myös Rannikkosotilas-kotiyhdistyksen hallituksen jäsen Rouva An-na-Liisa S a r i o. Tilaisuuden päätteeksi juo-tiin kahvit oikein kakkujen kera. Ajanmu-kainen ja viihtyisä sotilaskoti oli tervetullut joululahja saaren asukkaille.

Kenttäpiispa T Laitinen suoritti neljän päi-vän aikana 9—12. 12 kirkollisen työn tarkas-tuksen rykmentissä. Tarkastuksen avasi Suo-menlinnan kirkossa suoritettu jumalanpalve-lus, jossa saarnasi kenttäpiispa Laitinen ja liturgina toimi rykmentin pastori J L i e h u .

33. ja 34. Merikadettikurssin iltalarnppu on palanut myöhään yöhön — syyslukukauden lopputentit ovat käynnissä. Sama tunnelma vallinnee KadK:ssa, jossa aselajimme nuorim-mat opiskelevat.

Ensi vuoden alkupäivinä alkaa Merivoimien Esiupseerikurssi 2, joten uusi vuosi tuo tul-lessaan uusia tehtäviä koulullemme.

Henkilötietoja:

Maj R G r ö n h o l m siirtyy siviilielämän palvelukseen pitkän ja ansiokkaan toiminnan jälkeen niin Merisotakoulun kuin yleensä aselajimme puitteissa. Kaptl K L e h t o n e n , ylil V N u r m i ja ylil P V ä y r y n e n ovat uusissa tehtävissä tätä luettaessa. Kaptl J K l e n b e r g ja ltn V a r j o l a saapuvat en-nen joulua kouluumme. Kaikenkaikkiaan lä-hitulevaisuudessa tapahtuvat siirrot mukaan-luettuna koulun henkilöstö on käytännöllisesti katsoen uusiutunut lyhyen a jan sisällä. Kulu-van vuoden päättyessä Merisotakoulun henki-lökunta toivottaa kaikille rannikon puolusta-jille Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta.

Tilaisuus radioitiin ja se on siviilipiireissäkin saanut tunnustusta juhlavuuden ja voimakkaan virrenveisuun ansiosta.

Tarkastuksen yhteydessä järjestettiin Up-seeri- ja Aliupseerikerhoilla keskustelutilaisuu-det, joissa vaihdettiin mielipiteitä henkisen työn merkityksestä, iltahartauden tarpeellisuu-desta ja pitotavasta jne.

Henkilötietoja Rykmenttimme sai palvelukseensa 1. päi-

vänä joulukuuta ensimmäisen naistutkamittaa-jan, kun rouva Terttu R a u n i o otettiin pal-velukseen värvättynä Isosaaren linnakkeelle.

Muista henkilömuutoksista mainittakoon, että kapteeni Matti W ä h ä j ä r v i on 20. 2.' 1963 nimitetty puolustuslaitoksen majur in virkaan ja määrätty Merisotakoulun reserviupseeriosas-ton johtajaksi.

Rykmentin henkilökuntaan kuuluvat ovat opiskelleet menestyksellisesti seuraavilla kurs-seilla:

Kanta-aliupseerien peruskurssin 21II jakson tutkalinja

1. sija ylikersantti Nisse Aarne L a i h o , arvosana kiitettävä.

Varusmiesten tutka-apuasentajakurssi 1/62 1. sija alikersantti Reijo Kalevi M e r i , ar-

vosana kiitettävä. 3. sija alikersantti Pekka Juhani H a r t i k -

k a, arvosana kiitettävä.

Varusmiesten kengitysseppäaliupseerikurssi 2/62

1. sija alikersantti Arimo Väinämö V a h e -r i o, arvosana kiitettävä.

Rykmentti toivottaa kaikille "Rannikon Puo-lustajan" lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

M I K S I PALELTAISI

Luutnantti V on toverinsa kanssa lähtenyt purjehtimaan ja sakean sumun yllättämänä ajanut matalikolle. Rykmentin komentaja, isällinen ja huolehtiva, lähtee itse etsintäve-neen mukaan. Aamuhämärissä näkyy epä-määräinen hahmo vedessä kainaloitaan myö-ten ja rykmentin komentaja tuntee alaisensa. "Eikö teitä palele, luutnantti" kysyy komen-taja. "Ei, herra eversti. Minulla on sukat jalassa", kuuluu selkeä vastaus.

SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ-RYKMENTTI

9

TURUN RANNIKKO-TYKISTÖRYKMENTTI

HANGON RANNIKKO-PATTERISTO

Rannikon puolustajain kiltaosaston perusta-minen on ollut rykmentin kantahenkilökun-nan kannattamana esillä loka—marraskuun ai-kana. Asia johtikin myönteiseen tulokseen ku-ten toisaalla kerrotaan. 25. 11. -62 pidettiin Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen vuosiko-kous Turussa. Osanotto oli runsasta.

20. 11. -62 oli rykmentin vieraana Turun Reserviupseerikerhon tykistöosaston jäseniä. Lokakuun saapumiserän alokkaiden valatilai-suus pidettiin 29. 11. Uudenkaupungin kirkossa. Sitä seurasi ohimarssi, jonka otti vastaan ryk-mentin komentaja seurueineen. Seppeleen san-karihaudalle laskivat ev H a s s i n e n ja alok P e n n i k k a l a , Kalannista. Valakahvit juo-tiin tilaisuuden päätteeksi Janhualla.

10—'11. 12. pidettiin rykmentin upseerien harjoitukset Turussa. Sen aikana suoritettu tu-tustuminen Jalostajan tehdaslaitoksiin antoi mieluisaa vaihtelua ja virkistystä. Turun Judo-seura esitteli uutta olympiakilpailulajia. Seuran varapuheenjohtajana on muuten kapt V H a n-n u n i e m i .

6. 11. on ylennetty vääpeli A A K y k k ä n e n ylivääpeliksi, ylikersantti R S V a r j u s vääpe-liksi ja siirretty Kuuskajaskariin ptrin vääpe-liksi sekä kersantti J A. L a i h o ylikersantiksi.

16. 11. on ilmoittautunut va vänrikkinä pal-velukseen vänr Eero Juhani H a a p a l a Rau-malta.

Lappeenrannassa alkaneelle peruskurssi 22. I jaksolle on komennettu kersantit P J ä r v i , A S n o r o , M S k o g ja H S i p i l ä . Upseeri-kurssille RUK:un on komennettu ylik O V ä-l i a h o ja MeriSK:un kers J L a k i o.

R a n n i k k o s o t i l a s ! Joko sinulla on Rannikkotykistön Historiateos ja RtUY:n vuoden

1962 vuosikirja?

Kirjoja saa joukko-osastojen yhteys-upseereilta tai suoraan RtUY:n talous-denhoitajalta asettamalla maksun pos-tisiirtotilille n:o 6514 (Historiakirjoista mk 1400:— ja Vuosikirjoista mk 700:—)

Molemmat teokset ovat myös sopivia lahjoja!

Patteristolla oli loka-marraskuussa kaistan itäosalla erittäin onnistuneet upseeriharjoituk-set. Harjoitusta suosi kohtalaisen hyvä sää. Harjoitusten aikana suurin osa upseeristoa tutustui maastoon, jonka aikaisemmin tunsi vain kartalta.

Varusmiesten viihtyisyyttä silmälläpitäen on 1. Ptr i valmistanut samantapaisen pienois-golfradan kuin 2. Ptrikin jo vuotta aikaisem-min.

Henkilötietoja 26. 10 on Tasavallan Presidentin sotilaskäs-

kyllä N:o 19/62 vänrikki Asko Olavi K i l p i -n e n nimitetty alemman palkkausluokan luut-nantin virkaan ylennettynä luutnantiksi. Luut-nantti Kilpinen on määrätty 1. Ptrin keskiö-upseeriksi.

6. 12 on rahastossa palvellut neiti Tyyne T u r u n e n siirtynyt säädetyn eroamisiän pe-rusteella eläkkeelle. Patteristo esittää hänelle parhaat kiitoksensa hänen suorittamastaan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä.

Ylik Ulf L i n d s t r ö m on suorittanut su-keltajakurssin saavuttaen sijaluvun 1/18. Pat-teristo esittää hänelle parhaat onnittelunsa hyvin suoritetusta kurssista.

Ylennettyjä:

— 1. 11 yliv Äke H e d b a c k ylennettiin sotilasmestariksi

1. 11 vääp Jorma P a r t a n e n ylennettiin ylivääpeliksi

—• 1. 11 ylik Kyösti H u r r i ylennettiin vää-peliksi

— 23. 7 kers Väinö M ä ä t t ä ylennettiin ylikersantiksi

—- 1. 11 kers UK L i n d s t r ö m ylennettiin ylikersantiksi

-—-1. 11 v-alik Toivo S i k a n e n ylennettiin kersantiksi

— 1. 10 v-korpr Eino L e h t o ylennettiin v-alikersantiksi

—- 1. 10 v-korpr Kullervo H ä r k ö n e n ylennettiin v-alikersantiksi ja 1. 12 kersantiksi

— 19. 10 v-korpr Erkki K ä m ä r ä i n e n ylennettiin v-alikersantiksi

—• 19. 10 v- tkm Matti V a l k o n e n ylen-nettiin v-korpraaliksi

—- 6. 12 Tasavallan Presidentin sotilaskäs-kyllä N:o 21/20'. 11. 62 on yliluutnantti Reino N i e m i ylennetty kapteeniksi.

11

RANNIKKO-

JÄÄKÄRI-

PATALJOONA

Pataljoonan loppusyksyn tapahtumia ovat tiiviin koulutusohjelman lomassa juhlistaneet joukko-osaston lipun naulaamiseen, vihkimi-seen ja luovutukseen liittyvät tilaisuudet,

31. 10. oli Sotilaskodissa Rannikkojääkäripa-taljoonan lipun arvokas naulaustilaisuus. Tä-hän osallistuivat kutsuvieraina 2. Divisioonan komentaja, kenrl Adolf E h r n r o o t h , lipun lahjoittajien edustajat ev A E L y y t i s e n johdolla, paikallisten joukko-osastojen komen-tajat ja Kirkkonummen kunnan edustaja, pa-taljoonan kantahenkilöstö sekä 250 varusmiestä.

Alkumarssin jälkeen piti RannJP:n komen-taja evl T K n u u t t i l a tervehdyspuheen, jossa hän lausui vieraat tervetulleiksi ja to-tesi iältään nuoren pataljoonan saaneen vel-voittavat perinteet Teikarsaaren taisteluista vuosilta 1940, 1941 ja 1944 ja näihin raskai-siin taisteluihin osallistuneiden halunneen nä-kyvällä tavalla uskoa perinteet nykyisille ran-nikko jääkäreille lahjoittamalla RannJP:lle joukko-osastolipun. Eversti A E Lyytisen pi-dettyä luovutuspuheen, jossa hän toi esille rannikko jalka väen merkittävän osuuden ran-nikon puolustuksessa, suoritettiin lipun nau-laus. 1. naulan lippuun löi divisioonan ko-mentaja, jonka jälkeen vuorossa seurasivat lahjoittajien, joukko-osastojen ja kunnan edus-tajat pataljoonan komentajan lyödessä vii-meisen 12. naulan.

Naulausta seuranneen RSKY:n järjestämän kahvitilaisuuden yhteydessä puhuivat RtUY:n puheenjohtaja eversti K a r v i n e n rannikko-tykistön ja rannikkojääkärien yhteistoiminnan merkityksestä, eversti M i k o l a pataljoonan perinteistä sekä lääkevl M e r i k a l l i o ja ylik S i l j a n s a l o Teikarinsaaren taistelupäivistä. Rannikkojääkäripatalj oonan lipun vihkiminen ja luovutus tapahtui 30. 11. Tasavallan Presi-dentin linnassa järjestetyssä juhlallisessa ti-laisuudessa, jossa kenttäpiispa vihki lipun ja Tasavallan Presidentti vastaanotti lipun lah-joittajien edustajilta ev A E Lyytiseltä, lääkev Merikalliolta ja maj W e i s s e n b e r g i l t ä luovuttaen sen RannJP:n komentajalle. Patal-joonan komentaja antoi tämän jälkeen lipun vastaanottajien puolesta juhlallisen vakuutuk-sen joukko-osastolipun käyttöön liittyvistä vel-voituksista.

Lipun vihkiminen ja luovutus tapahtui pa-taljoonan kannalta erittäin sopivana aikana, koska seuraavana päivänä 1. 12. 1962 tuli kuluneeksi tasan 10 vuotta RannJP:n "kanta-joukon" rannikkotykistön yhteydessä toimi-neen Rannikkopataljoonan perustamisesta. Tä-tä päivää vietettiin pataljoonassa juhlapäi-vänä, jonka ohjelmassa olivat 15. 10. 62 saa-pumiserän valatilaisuus ja juhlalounas, jonka

VAASAN RANNIKKO-

PATTERISTO

1. Vaasan Rannikkopat ter is to viett i 1. 12. 1962 10. vuosipäiväänsä. Vuosipäivän aamu-na klo 10,00 kokoontui pat teris to Suomenlin-nan kirkkokentäl le , missä pat ter is ton komen-taja , evl V V u o r e l a suoritti muutamia varusmiesten ylennyksiä sekä jakoi Ran-nikkosotilaskotiyhdistyksen lahjoi t tamat ho-pealautaset pat ter ien parhai l le alokkaille Veikko T a r k i o l l e ja Risto K o k k o l a l -l e . Tämän jälkeen seurasi Suomenlinnan kirkossa Jumalanpalvelus, jossa saarnasi kenttäpiispa Toivo L a i t i n e n sekä alokas-vala, jonka otti vastaan sotatuomari Yr jö P e l t o p i h k o . Välittömästi Jumalanpal-veluksen jälkeen seurasi paraat ikatse lmus j a ohimarssi, jonka otti vastaan Suomenl in-nan Rannikkotykis törykment in komenta ja , eversti V K a r v i n en, seurassaan 2. Di-visioonan esikuntapääll ikkö, eversti O L e h -t i .

Päivän kohokohdaksi muodostui klo 12.00 a lkanut pä ivä juhla S lR tR :n ruokasalissa runsaan kutsuvieras joukon läsnäollessa. Oh-jelmasta maini t takoon pat ter is ton komenta-jan tervehdyspuhe, jossa hän kosketteli m m moottoroidun rannikkotykis tön kehi t tymistä viime sodissamme sekä ylil P K n u u t t i l a n esi t tämä pat ter is ton 10-vuotishistoriikki. Vaasan kaupungin johta ja , r t -kapteeni , v a r a -tuomari Laur i J ä r v e n t a k a oli Vaasasta saakka saapunut patteristoa onnit te lemaan lahjoi t taen patteristolle kolme Vaasan k a u -punkia käsi t televää k i r jaa . Musiikista huo-lehti Helsingin Varuskuntasoi t tokunta .

Illalla oli illallistanssiaiset1 Suomenl in-nassa upseeri- sekä aliupseerikerholla va -rusmiesten saadessa il taloman.

2. Keskinäinen henkivakuutusyht iö Sala-ma lahjoit t i patteristolle 30. 10. 62 upean kiertopalkinnon, Salaman haarikan, kilpail-tavaksi perusyksikköjen välisessä kun to ra t a -ottelussa. Haarikasta kilpail laan ensimmäi-sen ke r ran nyt joulukuussa. Haar ikan luo-vut t ivat Salaman puolesta eversti evp Risto P a j a r i ja ta rkas ta ja Markus S e g e r -s t r å l e .

3. Merisotakoulun 10. 11. 62 päät tyneel tä upseerikurssi l ta pääsi pa rhaana oppilaana VaaRPston oppilas Matt i S i v u r a n t a ja toisena Jorma K i v i n e n .

yhteydessä kapt L o h i esitelmöi pataljoonan perinteistä palauttaen mieliin raskaiden sota-vuosien tapahtumat Viipurinlahdella.

Iltajuhlaa vietettiin upseerikunnan puitteissa muistellen pataljoonan perustamisvaiheita ja

10

niitä vaikeuksia, joita pataljoonan koulutuksen käyntiinsaamisessa ilmeni toimittaessa Miessaa-ressa ja Suomenlinnassa. Alkuvaiheissa suo-ritettu perustavaa luokkaa oleva työ vaikeissa

olosuhteissa onkin pääosalle upseeristoa vä-hemmän tunnettua, koska vain 30 % Rann JP:n nykyisistä upseereista on palvellut RP / SlRtR:ssa.

11

CAN RANNBKKO-ATTE RISTO

Kulunut syyskausi on sujunut patteristossa tähän vuodenaikaan ominaisen koulutustoi-minnan merkeissä. 15. 10. saapumiserän pe-ruskoulutuskausi huipentui Kirkonmaan kasar-min juhlasalissa 29. 11. pidettyyn valatilaisuu-teen. Koruttoman, mutta juhlallisen tilaisuu-den päätteeksi nimitti patteriston komentaja nuoret alokkaat tykkimiehiksi.

Ilmatorjuntakurssin ilma-ammunnat suoritet-tiin 3.—5. 12. Rankissa, tosin pienten säävai-keuksien vallitessa ja kranaatinheitinmiesten loppusilaus tapahtui 10.—13. 12. Kirkonmaas-sa kranaatinheitinammunnoissa.

Henkilöasioista mainittakoon, että ylil P V ä y r y n e n on ottanut vastaan Kirkonmaan päällikkyyden ja kapt L R a n n i s t o siirty-nyt esikuntaan koul. ja järjtoimiston päälli-köksi. Kersantti V L a r j a m a a on siirtynyt eläkkeelle saavutettuaan 2. 12. 1962 50-vuo-tisvirstanpylvään.

Patteristo toivottaa lukijoilleen, varusmies-ten omaisille ja aseveljille ympäri rannikon hyvää joulua.

Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 1963!

"Rannikon Puolustaja" saavuttaa nyt en-simmäisen 5-vuotistaipaleensa virstanpylvään tavoitteenaan ensi vuonna entistä monipuo-lisempi sisältö ja laajempi lukijakunta. Ke-hittäkäämme yhteisvoimin omaa julkaisuam-me siten voimistaen keskinäisiä yhdyssitei-tämme.

Toimitus

Joulun valot

Taas joulun valot loistavat Suomen kodeissa tuhansissa, pirteissä pienoisissa. Ne kertovat viestin kodeista kasarmeihin, myös rannoille rakkahan maan saarille myrskyisän ulapan sydämehen rannikon vartijan, mielehen nuoren sotilaan:

Te täytätte tehtävää, velvollisuutta, vartiopaikalla vapaan, maan. Ajatuksemme teitä seuraavat keralla oalojen lepattavain ja tähtien tuikkivain.

Ja luodolta uloimmalta tuo vastaus koteihin kiirehtää mukana tuulen tuiman yli aaltojen pauhaavain. Se tavoittaa isän, äidin, puolison, morsionkin: Kiitos tervehdyksestä lämpimästä.

Se velvoitus on pyhä, järkkymätön. Kuin liekit kotien kynttiläin, se kirkkaana loistavi mielessäin. Näin antaen intoa, voimaa taas askeliin rannikon vartijain.

RANNIKON PUOLUSTAJA K t r Y : n j a R a n n i k o n P u o l u s t a j a i n Ki l l an

t i edo tus l eh t i n : o 4/62

P ä ä t o i m i t t a j a evl V V u o r e l a , Suomen l inna , V a a R P s t o

T o i m i t t a j a t : k a p t M L a p p a l a i n e n , Hels inki PE

I tn J N i s k a , S u o m e n l i n n a , Mer iSK

Levikki: n 950 kpl

Hels inki 1958. M a a l a i s k u n t i e n Li i ton K i r j a p a i n o .