Raskan SanomatN:o 2, perjantaina 5. lokakuuta 2018 KARAN TALON ASIAKASLEHTI www.karantalo.net

Karan Talo Oy on perheyritys, jonka juuret ulottuvat pitkäl-ti 1990-luvulle. Yrityksen pää-toimialana on ollut erityis-ryhmille kohdennettu leiri-toiminta jo alkuajoista asti.

Alunperin leiritoiminta sai alkunsa vapaaehtoistyöstä ja ke-hitysvammaisia leiriläisiä saapui viettämään joulua Raskalle Hel-singistä Kotipolun ryhmäkodista.

Olet tervetullut vieraaksemme

Pienestä myymälästämme voit ostaa myös matkamuistotuot-teita, juhlarekvisiittaa sekä si-sustustuotteita. Järjestämme lisäksi teemallisia tapahtumia.

Raskalantien varrella on eri-tyisen hyvä paikka toimia yrit-täjänä ja yrittäjähenkisyys sekä yhteistyö on alueen suurimpia vahvuuksia. Jouluinen tapah-tuma, Wanhanajan Joulumark-kinat, on järjestetty yhteistyönä

alueen yrittäjien kanssa. Yhteistyökumppaneiden avul-la ja heidän työpanoksen-sa kautta, tapahtuma onkin kehittynyt vuosien varrella merkittäväksi tapahtumaksi.

Oma visiomme yritystoimin-nan kehittämiseen ja palvelun laadun ylläpitämiseen perustuu puhtaasti asiakaskokemukseen. Kun asiakas palaa luoksemme mielellään uudelleen, vasta sit-ten tiedämme onnistuneemme.

Kuva: Kreetta Järvenpää

Vähitellen leiriläisten määrä kasvoi ja palvelun kysyntää oli myös kesäaikaan. Siten tuli tarve rakentaa yritystoimin-taa palvelujen tuottamiseksi ja turvaamiseksi myös jatkossa.

Karan Talo Oy toimii Ras-kan tilan kauniissa maalais-miljöössä lähellä Kokemäen-jokea noin kuuden kilometrin päässä Huittisten keskustasta.

Raskan tila omaa pitkän histori-an Raskan, Karan ja Ryti-talon puitteissa, kaikki rakennukset ovat vanhojen tilojen päärak-ennuksia vuosilta 1850-1912.

Nyt vierastaloina elämäänsä jat-kavat rakennukset toimivat pää-asiassa leirikeskuksena sekä juh-la- ja majoitustiloina.Tarjoamme yhteisöllisten leiripalvelujen lisäksi tilausliikennepalveluja.

Erityisryhmille suunnatut leiri-palvelut ovat tärkein osa Karan Talon toimintaa. Leiripalvelut keskittyvät pääsääntöisesti ke-sään ja joulunaikaan. Lisäk-si tarjoamme erilaisia teemal-lisia yhteisöllisiä leiripalveluja toteutettavaksi eri vuodenaikoi-hin sekä joulunaikaan. Suositte-lemme lämpimästi tutustumista muun muassa Kurjenrahkan kansallispuiston luontoret-keen. Luontoseikkailuun meidät johdattaa luontomatkailua tar-joava yhteistyökumppanimme Ilon Tuli.

Karan Talo tarjoaa erityisryhmille täysihoitoleirejä ammattitaidolla jo yli 20 vuoden kokemuksella. Tarjoamme eri pituisia loma-vaihtoehtoja viikonlopusta use-ampaan viikkoon. Turvallisesta ja laadukkaasta leiristä vastaa ammattitaitoinen henkilökunta. Leireillä on täysihoito ja -ohjaus ympäri vuorokauden. Leireille voivat hakea vapaasti kaikki yhteisöllisistä leireistä kiinnos-tuneet sekä kehitysvammaiset.

Ensisijaisia hakijoita ovat nuo-ret ja aikuiset kehitysvam-maiset, lapset , nuoret ja lap-siperheet. Leireille haetaan sivuillamme olevien hakuohjei-den mukaisesti (karantalo.net).

Toiminnan tavoitteena on tuot-taa mielekästä ja viihtyisää lomaa kodinomaisessa ympäristössä. Täytämme päivämme erilais-illa retkillä ja arkipäiviin nor-maalisti kuuluvilla tekemisillä.Yrityksemme käytössä on omat linja-autot ja kuljetta-jat. Retkikohteet suunnitellaan

Huittisten halki virtaa viisi luonnonkaunista jokea. Leveä Kokemäenjoki isoine saarineen tarjoaa hienon ympäristön venei-lyyn, melontaan ja kalastukseen.

Puurijärvi-Isosuon kansal-lispuisto, Huittinen

Puurijärvi-Isosuon kansal-lispuisto perustettiin 1993ja se on kooltaan 2600 ha.

“Pakko antaa täydet pinnat!”

Kiitos Tertulle ihanasta palautteesta.

Luontokohteita

Ripovuori, Huittinen

Ripovuoren laki kohoaa Hu-ittisissa 36 metriä Kokemäen-joen pinnan yläpuolelle. Se on ollut jo noin kolmisen tuhatta vuotta yksi merkittävimmis-tä paikoista Huittisissa. Ripov-uori on tarjonnut entisajan ihmisille hyvän asuinpaikan. On mahdollista, että Ri-povuori on ollut

Kännönvuori, Huittinen

Kännönvuoren-Vihkimysvuo-ren-Pyölönvuoren kunto-reitistössä on valaistua reittiä 4 km. Reitistössä on eri pituisia lenkkejä. Se on kesäaikaan len-kkeilijöiden, sauvakävelijöiden ja muiden kuntoilijoiden käytet-tävissä, talviaikaan alue toimii hiihtoreitistönä. Kännövuorella on myös ulkokuntoilulaitteita.

Harjureitti, Huittinen-Säky-lä-Virttaa

“Pikkulapin” Harjureitti sijait-see Säkylänharjun-Virttaankan-gas alueella. Reitin varrella on jokamiehen oikeuksin käytet-tävissä useita laavuja, puucee ja puuhuone, Turvekammi, Luppokota, Myllylähteen luon-toalue ylivirtauksen havain-tokohteineen ja urheiluseuro-jen kaksi majaa, joissa hiihdon sesonkiaikaan on usein myös kahvi/munkki tarjoilua.

Lisätietoja harjureitti.fi.

* * *

erilaiset ryhmät huomioi-den ja mahdollisuuksien mu-kaan pyritään myös toteutta-maan leiriläisten omia toiveita.

Sijaitsemme maaseudul-la hyvien liikenneyhteyksien ulottuvissa. Maatilan raken-nukset sekä ympäristömme so-pivat hyvin erilaisten leirien ja leirikoulujen järjestämi-seen. Huoneemme ovat erittäin siistejä ja niissä on hyvät sängyt.

Kummassakin päärakennuk-sessa on lisäksi omat keittiöti-lat, pesutilat sekä yhteiskäytössä sauna. Majoitustilaa on yhteensä noin 30 hengelle 2-4 hengen huoneissa. Majoitushuoneis-sa on pääsääntöisesti klassi-nen sisustus. Sisustamisessa on käytetty paljon myös tunnel-mallisia vanhoja huonekaluja.

* * *

Kuva Säkylän Sydänmaan Tervatapahtumasta kesältä 2017.

Kansallispuisto sijaitsee Huit-tisten ja Kokemäen kaupunkien alueella. Se koostuu lintujär-venä tunnetusta Puurijärvestä sekä viidestä kermikaidassuosta. Puurijärven ja Isosuon kansal-lispuisto on yksi Etelä-Suomen suurimmista suo- ja lintuve-sialueista. Matala ja rehevöi-tynyt Puurijärvi on eräs par-haimmista lintujärvistämme.

* * *

Huittisten ensimmäinen asutettu paikka. Ripovuori sijaitsee noin kilometrin päässä Raskan tilasta.

Vanhankosken lehtojensuo-jelualue, Huittinen

Loimijoki virtaa Vanhan-kosken lehtojensuojelualueen läpi. Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Loimijoki saa alkunsa Tammelan Pyhäjärvestä. Loi-mijoki laskee Kokemäenjokeen Lauhassa. Lehtojensuojelua-lue kuuluu valtakunnalliseen lehtojen suojeluohjelmaan.

Huittisten metsäpolku, Hu-ittinen

Metsäpolku sijaitsee Vi-hkimysvuoren ulkoilual-ueella. Polun lähtöpisteessä on opastetaulu reitistöstä.

Luontoretket ja opastuksetRetkeilystä, luonnossa liikku-misesta ja oleilusta voi nauttia monella eri tavalla. Oppaan kanssa kuljettaessa luonnossa liikkuminen ei vaadi mitään erityisiä varusteita tai taitoja, mutta antaa parhaimmillaan energiaa, hyvää oloa, ren-toutumista, virkistymistä ja uusia oivalluksia ja ideoita kotiin viemiseksi. Tutkimus-ten mukaan luonnossa ole-minen laskee verenpainetta ja sykettä, tuo helpotusta psyyk-kisiin kuormituksiin ja paran-taa tarkkaavaisuutta. Luonto hoitaa ja hellii mieltä ja kehoa!

Lähiretkeily on oiva tapa yhdistää luontoliikunta ja vastuullinen retkeily. Aina ei tarvitse lähteä etsimään luonnon ihmeitä ja aarteita

jonnekin kauas, vaan omis-ta lähimetsistäkin löytää ihasteltavaa. Opastamme ret-keilyn saloihin, jotta pystyt seikkailemaan omatoimisesti ja turvallisesti lähimetsissä sekä muissa luontokohteissa. Voit lähteä mukaan muutaman tunnin luontoretkelle, use-amman päivän vaellukselle tai tulla opettelemaan luon-nossa tarvittavia erätaitoja. Pidemmillä vaelluksil-la perehdytään syvällisem-min retkeilyn maailmaan ja reissujen aikana vahvistetaan luonnontuntemusta, suun-nistustaitoja, ruokahuollon hallintaa, varustetietoutta, it-setuntemusta sekä erätaitoja. Erätaitojasi voit kehittää myös teemaretkillämme tai retkeilytapahtumis-samme. Pääset opettelemaan

IlonTulenluonto-seikkailutIlon Tuli vie sinut löytö-retkelle luonnon aartei-den äärelle. Hengäh-dä hetkeksi ja lähde seikkailuun. Suomen luonnossa riittää ih-meteltävää ja opittavaa kaikille kulkijoille. Voit löytää iloa ja uusia oivalluksia hiljentyessä-si kuuntelemaan metsän kuisketta tai ihaillessa-si ritariperhosen tans-sia. Oppiessasi lisää luonnosta saatat oppia jotain uutta itsestäsikin.

* * *

ruuanvalmistusta retkikeit-timillä, luonnonyrttien hyödyntämistä, nuotion sytyttämistä kiehisillä tai tu-luksilla, varusteiden valintaa, rinkan pakkaamista, vaellus-reitin suunnittelua tai vaik-kapa nokkosnarun tekoa. Lähde nauttimaan kanssamme Suomen luonnon ihmeistä ja löydä lisää hyvää oloa elämääsi. Löytöretket odottavat!

Hullumies Huittisista

Menneinä aikoina monia suku-polvia taaksepäin Huittisten vil-javainiot peittyivät Kokemäen-joen tulvien alle miltei vuosittain. Aloitettiin suuri-suuntainen Kokemäenjoen koskien ja matalikkojen per-kaus monien kuntien alueella.

Nykyaikaan verrattuna työvälineet olivat alkeelli-sia. Matalikkoja syvennettiin äkeellä, joka oli tehty tukeva-oksaisen puun latvuksesta niin, että siihen oli jätetty pit-kiä oksantynkiä. Runko-osa toimi äkeen vetoaisana, josta sitä kiskoi kaksi miestä pit-kin joen matalikkoa ja näin saatiin uoma syvemmäksi.

Kerran eräs itsekin jokavuoti-sista tulvista haittaa kärsinyt roteva huittislainen mies meni naapurikunnan puolelle per-kaustöihin. Hän joutui tois-en miehen pariksi vetämään tällaista raskasta puuäestä.

Huittislainen oli pienestä pitäen kasvatettu siihen, että työtä tehdään silloin kun on aika ja niin hän teki nytkin.

Raskas työ vaati kuitenkin särpimen ja huittismiehen päiväansio hupeni syömiseen. Tämän huomasi joku työ-tovereista ja tokaisi: “Hullu mies huittisista syö enem-män kuin tienaa.” Tästä huit-tisten mies kimpaantui niin, että seuraavana aamuna hän meni mestarin puheille ja sa-noi: “Jos saan kahden miehen palkan, niin vedän sitä karah-kaa yksin!” Näin hän sai teh-dä. Runsaasta ruokahalusta huolimatta hänelle jäi toinen puoli ansiosta säästöön, siis paljon enemmän kuin muille.

Tämän muinaisen Huittisten miehen mukaan valittava Huittisten Hullumies, kuvastaa siis paremminkin työhullua ja on näin ollen kunnianosoitus ahkeruudelle ja peräänanta-mattomuudelle (huittinen.fi).

Vanhat huittislaiset sananparret ovat löytäneet paikan postikorteissa Ryti-talolla. Postikorttien kuvat ovat Raskan väen ottamia kuvia vuosien takaa Raskan pihapiiristä. Postikortteja on myynnissä Ry-ti-talolla sekä Wanhalla Wpk:lla. Tämän kortin kuvassa on Alli-mum-mu (Alli Wilhelmiina Raska).

Leirielämää...

Kuva Ryti-talon pihapiiristä. Kuva: Kreetta Järvenpää

Vuokraa päiväksi tai

Karan Talo vuokraa leirikes-kustiloja erilaisiin tapahtu-miin, harrastus- ja leiritoi-mintaan sekä yritystoimin-taan.

Jos olet kiinnostunut ti-lojen vuokraamisesta, ota yhteyttä ja tule tutustu-maan tiloihin paikan päälle.

Kuva Aurajärven nuotiopai-kalta kesältä 2018. Kaisu Sep-pänen sytyttämässä leiri-nuotiota.

* * *

Luontoon - terveyttä, virkistystä ja hyvää oloa luonnosta!

Tule mukaan!

Karan Talo tarjoaa myös tilausliikennepalveluja erikokoisille pienryh-mille.

pidemmäksikin aikaa

Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisis-sa. Hän oli juuriltaan vank-kaa satakuntalaista talonpoi-kaissukua. Viides Suomen tasavallan presidenttimme oli koulutukseltaan juristi ja toimi myös asianajajana.

Rytiä pidettiin jo hyvin var-haisesta nuoruudesta alkaen älykkäänä ja lahjakkaana. Hän menestyi erinomaises-ti yksityisessä opetuksessa ja siirtyi kymmenenvuotiaa-na suoraan Porin klassilli-sen lyseon toiselle luokalle.

Hänen koulumenestyksensä ylitti lyseon siihenastiset en-nätykset. Ristolla oli erikoisen hyvä muisti ja hän oli selväs-ti älyllisesti kehittyneem-pi kuin luokkatoverinsa.

Joulukuussa vuonna 1911 K. E. Ryti laati kivityöurak-kasopimuksen sekä vuo-den 1912 alkupuolella siihen liittyvän urakkasopimuk-sen sekä ehtokirjan Rytin ti-lalle rakennettavasta uudesta asuinrakennuksesta. Näihin asiakirjoihin kirjattiin ra-kentamiseen liittyvät ehdot, urakasta maksettavat palkki-ot ja määräajat valmistumi-sen suhteen. Siten sai tänä päivänä Huittisissa Ryti-talok-si kutsuttu rakennus alkunsa.

Rakennuksella onkin hyvin mielenkiintoinen historia. Aikanaan se on toiminut Ry-tin tilalla asuinrakennuksena kahdelle eri suvulle, Rytin ja Pitkäsen suvulle. Rytien ai-kana tämä kotitalo antoi suo-jansa Karl Evertin ja Ida Vi-vikan perheelle sekä tarjosi ’toimistotilaa’ myös Risto Rytille ja Eric Serlachiukselle heidän pe-rustettua asianajotoimiston.

Ennen kuolemaansa äi-ti-Idan toivomuksesta Ry-tin tila jaettiin kahtia si-sarussarjan vanhimman ja nuorimman pojan välillä.

Nuorin poika, Eelo, jon-ka toimeentulosta Ida oli huolissaan, sai Loiman kylän osuuden vuonna 1924. Eelo, nuorin pojista, jatkoi Ryti I -tilan isäntänä 25-vuotiaa-na Loiman kylässä ja Kalle, sisarussarjan vanhin, josta alun perin oli pitänyt tulla koko tilan ainoa isäntä, jat-koi Rytin tilan pitämistä Joki

Risto Ryti

”Toimistostamme tulee Varatuomari Risto Ryti, ajamaan asioita Huittisten tämän vuoden varsinaisilla syyskäräjillä, ja on hän sitä varten tätä nykyä ja myöhemminkin, vast’edes ilmoitettavina aikoina tavattavissa kotonaan Loiman kylässä.” Tämä lainaus on Lauttakylälehdessä olleesta ilmoituksesta vuodelta 1914.

Äiti Ida Vivika hallitsi Ry-tin talon asioita tarmok-kaasti ja järkevästi. Ida oli omanarvontuntoinen ja seurusteli luontevasti pitäjän säätyläistenkin kanssa. Per-heeseen syntyi yhteensä seit-semän poikaa ja kolme tyttöä.

Rytin presidenttikausi (1940-44) osui hyvin vaikeaan ai-kaan. Suomi oli lähes kaik-ki nuo vuodet sodassa. Siitä päästiin irtautumaan Rytin uhrautuvan, henkilökohtai-sen ratkaisun avulla. Hänet tuomittiin sotasyylliseksi 10 vuodeksi kuritus-huoneeseen. J.K. Paasiki-vi armahti vaikeasti sairas-tuneen Rytin v. 1949.

*****

Ryti-talosivulla Turuntien varrella.

Äitinsä kuoltua Eelo kuitenkin myi talousvaikeuksiensa vuok-si Ryti I:n Pitkäsen suvulle vuonna 1930, jolla tämä tila on tänä päivänä edelleen hal-lussaan. Isä Evert asui syytin-gillä Ryti-talossa vielä vuoden päivät kuolemaansa saakka, vaikka talon omistus oli tuol-loin jo siirtynyt suvulta toiselle.

Rytin tila eli toinen osa Ry-tin koko tilasta on edelleen suvun hallussa, Kalle Rytin-sukuhaaralla. Upea vanha talo, jonka Risto Rytin veli, Kalle, rakensi jo vuonna 1925.

Rytin tilalla Loiman ky-lässä on yhä muistomerk-ki presidentti Risto Ry-tin synnyinkodin paikalla.

Tämän syytinkitalon omis-tus vaihtui vielä kerran vuon-na 2003, koska sitä ei alku-peräisellä paikallaan voitu säilyttää. Talon uudet omista-jat purkivat, siirsivät ja uudel-leen rakensivat talon Loiman kylästä Raskalan kylään, ny-kyiselle paikalleen, vuosina 2003-2006. Talo avattiin uudel-leen juhlatalona 1.5.2007.

Ryti-talolla voit kuunnel-la talon historiasta vuosilta 1912-30 kertovan kuunnel-man. Kuunnelma on fiktiivi-nen, mutta tositapahtumiinperustuva. Kuunnelma on to-teutettu yhteistyössä Huittisten Teatterikerho ry:n kanssa.

* * *

Ryti-talo tarjoaa kodinomai-sen, mutta juhlavan ympäristön historiallisessa miljöössä.Meille tärkeitä asioita ovat lähiruoan suosiminen, pai-kallisten tuottajien tuotteet, tuoreet raaka-aineet, terveel-lisyys ja ammattitaitoisen ruoka-mestarin itse valmistama ruoka.

Olemme aikanaan leikillisesti todenneet, että jos emme lähi-alueilta löydä tarvittavia raa-ka-aineita, voi keittiöryhmämme tarvittaessa itse maastoutua ja lähteä vaikka sienestämään!

Ruokapalvelut tuottaa paikallinen yhteistyökumppanimme, jonka henkilöstöllä on pitkä kokemus cateringista ja vaativienkin ti-laisuuksien järjestämisestä. Me-nut suunnitellaan yksilöllisesti erilaisten juhlien henkeen sopi-viksi asiakkaiden toivei-den mukaisesti aina pienemmistä ryhmistä noin 100 hengen ryhmiin asti.

karantalo.net.

Viihtyisät huoneet henkivät aitoa

Karan Talolla on kolmessa eri vierastalossa majoitustilaa 2-4 hengen huoneissa yhteensä noin 40 hengelle. Huoneet ovat yksilöllisesti sisustettuja, siistejä ja tilavia, joissa on hyvät sängyt. Majoitustilamme sopivat parhaiten erilaisille ryhmille.

Tarjoilemme runsaan aamupalan Ryti-talolla sopimuksen mukaan.

* * *

Talon siirtoprojekti

Ryti-talo on siirretty noin kymmenisen kilometria Huit-tisten Loimankylästä Raskalankylään. Hirsirunkoinen talo on purettu alkuperäiseltä paikaltaan, siirretty ja uudelleen rakennettu nykyiselle paikalleen talon omien perustukivien päälle. Remontissa on pyritty säilyt-tämään mahdollisimman paljon alkuperäistä henkeä. Vanhat lankkulattiat, kattoparrut, ovet, kaakelimuurit ja verholaudat ovat osa talon alkuperäistä sisustusta.

Rakennuksen tapetit ovat hengeltään aikakauden ta-petteja jäljitteleviä paperitapetteja. Niiden värit ja kuviot muistuttavat joitakin talon alkuperäisistä ta-pettikerroksista kuoriutuneita vanhoja alkuperäisiä tapetteja. Museovirasto on tallentanut talon alku-peräiset tapetit ja heidän työnsä kautta saimme myös lisätietoa tapettivalintojemme taustaksi.

Talossa on lisäksi yhteensä yhdeksän kaakelimuuria, joista seitsemän on alkuperäisiä kaakelimuure-ja sisuskivineen. Muurit ovat kaikki toimivia eli niitä voidaan edelleen käyttää kuten ennen vanhaan.

Kuva oikealla on tuvassa olevan kaakelimuurin koristeesta, jotka jugend-aikakaudelle tyypillisesti kuvasivat luontoaiheita.Kuva: Pauliina Jarttu

Hän pääsi ylioppilaak-si vain 17 vuoden iässä.

Rytille oli ominaista luon-teen pidättyvyys ja asiallisuus, joka yhdistyi solidaarisuuteen toveripiiriä kohtaan. Harras-tus talouselämää ja yhteiskun-taa kohti johti hänen askeleen-sa lainopilliseen tiedekuntaan.

Lapsuudenkodilla oli merkit-tävä vaikutus Risto Rytin po-liittisen vakaumuksen syntyyn.

Rytin kotitilaan kuului 410 hehtaaria ja 50 nautaa. Tila sijaitsi Loimijoen rannalla Huittisten Loimankylässä. Isä Karl Evert Mauriala oli avi-oiduttuaan muuttanut tilalle ja ajan tavan mukaan ottanut sukunimekseen tilansa nimen.

Kuva alapuolella on Ryti-talon alakerrasta Lakitu-vasta. Kuvan kalusteet ovat saadun tiedon mukaan eräältä metsästysmajalta, jonka historiasta kerro-taan presidentti Kekkosen levähtäneen samaisella vihreällä sohvalla osallistuessaan metsästysretkelle.Kuva: Pauliina Jarttu

Rytin tilan historiaa

Yläpuolella oleva kuva on tuvasta, jossa alkuperäiset, käytössä kuluneet vanhat, kuhmuraiset lattilankut antavat henkeä vanhalle tuvalle. Katossa olevat parrut ovat myös osa talon historiaa. Alapuolella oleva kuva on Ryti-talon majoitushuoneesta, joka on rakennettu talon vinttitilaan. Kuvat: Pauliina Jarttu

Aukeat pellot mutkittelevan ja kauniin maalaistien var-rella kiinnittävät katseesi. Lähellä virtaa Kokemäenjoki. Ympärillä on kaunista maalaismaisemaa. Silmäsi ei törmää mihinkään vaan kaikki näkemäsi vie eteenpäin his-toriaan ja tämän päivän elämään maaseudulla.

maalaisromantiikkaa

Mahdatko arvata, miksi tontut pysyttelevät mieluummin pii-lossa ja vain harvoin voi heistä nähdä vilaustakaan. Aikoinaan kun menninkäiset, maahiset, noidat ja tontut yrittivät elää sovussa ja rauhassa metsän uu-menissa rähnävuoren laaksos-sa ei siitä tahtonut oikein tulla mitään. Ei kerrassaan mitään.

Koko ajan oli menossa erilai-sia valtataisteluja. Taistelu kuk-kulankuninkuudesta, riitelyä ruokapaikoista, leirinuotiopuis-ta, majapaikoista....oli koko ajan erimielisyyksiä siitä, mitä kuka-kin sai tehdä ja mitä ei saanut tehdä. Kaikilla tuntui olevan omat säännöt ja oma lakin-sa. Yhdessäsovitut asiat eivät pitäneet vuorokautta pidem-mälle, kun jälleen joku teki taas niinkuin oli aina teh-nyt rähnävuoren asukaskun-nan säännöistä piittaamatta.

Tontut pitivätkin tilanteen kaaosmaisuuden vuoksi päh-käily ja asian äimistely palave-rin, jossa jokainen sai purkaa huolensa ja miettiä ratkaisua asiassa. Yksi tontuista huokai-li, että kunpa menninkäiset eivät näkisi heitä, niin ei tarvit-sisi aina aloittaa metsäpainia.Ohoo, tontut olivat heti hyvillään oivasta ideasta. Mutta miten he voisivat tulla näkymättö-miksi. Toinen tonttu sai tu-olloin ajatuksen: “Mitäpä jos pyytäisimme apua noidalta ja pyytäisimme häntä taikomaan meidät näkymättömiksi?

Mitäpä jos pyytäisimme apua noidalta ja pyytäisimme häntä taikomaan meidät näkymättö-miksi?

Niin noitahan pystyisi tai-komaan, mutta uskaltaisiko sitä antaa noidan tässä tilanteessa al-kaa lukemaan loitsujaan.. noita-han voisi taikoa heistä näkymät-tömyyden sijasta mitä tahansa! Muuttaa heidät puiksi tai hiirik-si. Eihän sitä varmaksi tietäi-si mitä loitsua noita käyttäisi.

Vuoden 2017 Wanhana-jan joulumarkkinoilla jär-jestettiin myös kukkawork-shop valokuvaaja ja taiteilija Kreetta Järvenpään johdolla.

Wanhanajan JoulumarkkinatPerinteinen joulutapahtuma Ryti-talolla.

Kuvassa: Terhi Toivonen vas. ja Kristiina Noppari. Tapahtuman järjestäjiä siivouspuuhissa. Kuva: Kaisu Seppänen

Raskalla vanhassa pelti-laatikossa on Alli-mum-mun vanhoja käsinkir-joitettuja reseptejä. Reseptit kertovat käytän-nössä tarkasta talou-denpidosta, miten eri ruo-ka-aineksista, mitä 'las-kettavasta' löytyy, voivat taitavat kädet ja mieli-kuvitus luoda hyvää ja ravitsevaa ruokaa sekä tietysti 'jottai hyvvää'.Resepteissä ei runsau-den pulaa ole, on sadon-korjuureseptejä, juhla-ajan erikoismenuita j a koko joulunajan repertuaari kaikkine herkkuineen.

Reseptejä on kerätty ja vaihdettu kai aina. Vie-raille on kannettu pöytään 'sen seitsemän sorttia'. Tämän ohjeen Alli on saanut naapurista Lammin emännältä.

Näin syntyvät Riikolan piparkakut vanhan resep-tin mukaan.

5 munaa900 g sokeria1/2 l hapanta kermaa400 g voita sulatettuna250 g korppujauh.100 g siirappia1/4 muskotti marjaa1/2 sitruunan mehu10 g potaskaa10 g hirvensarven suolaa20 g puhdist. suudaa1,500 g vehnäjauh.

Vaativat hyvän lämmön. Ei ennen 5 minuuttia saa avata uunin peltiä, muuten laskevat.

Riikolan piparkakut

Voi pahkana totesi tonttuvan-hus yhtäkkiä, hänen lasinsa, silmälasinsa! Ne eivät olleetkaan hänen taskussaan! Ne olivat varmasti pudonneet jonnekin. Alkoi suuri etsintäoperaatio.

Tontut alkoivat haravoida kat-seillaan maastoa ja lähtivät pa-laamaan samaa reittiä takai-sin mitä olivat juuri kulkeneet. Tonttuvanhusta harmitti hir-veästi huolimattomuuten-sa, menisikö koko reissu nyt mönkään vielä tämmöisen asian takia, mutta muut tontut vakuuttelivat että kyllä ne lasit löytyisivät pian, olihan heillä yhteensä niin monet silmäparit.

Tontut yrittivät katsoa sam-malmättäitä tarkasti, etteivät vahingossa astuisi lasien päälle. Sammaleet taipuivat tonttu-ryhmän villatossujen alla ja pui-den oksat humisivat tuulen väreiden mukana. Yhtäkkiä tarkkasilmäisin pikkutonttu huudahti, “täällä, löytyipäs!” Ja siinähän ne lasit taas olivat!

Voi miten onnellinen tonttu-vanhus olikaan silmälasien löy-dyttyä ja rutisti pikkutontun hellään syliinsä. Jotakin jännää tässä kaikessa oli ja luonnos-sakin. Miten helposti siihen voi kadota ja kuitenkin olla olemassa ja tulla löydetyksi.

Miten helposti siihen voi kadota ja kuitenkin olla olemassa ja tulla löydetyksi.

Vanhus istahti kannon nok-kaan ja koko muu tonttujouk-ko istahti mättäiden ja kantojen päälle ja kaikki alkoivat vitsailla tahollaan matkan aiheuttamas-ta jännityksestä ja miten has-sua tavallaan oli matkata noi-dan luokse saadakseen itsensä perille päästyä näkymättömäk-si. He miettivät jättäisivätkö he näkymättöminä kenties jälkiä mättäille ja näkyisikö heistä mitään vai kenties jotain. Pu-naiset ilmassa heiluvat lapaset, ilmassa heiluvat hiippalakit....

Osa tontuista ihmetteli,miten he löytäisivät edes toisensa, jos ketään ei näkyisi. Ajatus läh-ti yhdestä suusta ja vähän aikaa kaikki kyselivät samaa toisiltaan.

Kokeillaan piilosta ja katso-taan miten homma toimii, eh-dotti tonttu toimelias. Ja niin rähnävuoren lähistön metsässä alkoivat punaiset tonttulakit kadota kukin piiloihinsa. Vähän ajan päästä ei kenestäkään näkynyt enää vilaustakaan.

Tontut päättivät miettiä asiaa yön yli, sopien samalla että aamulla voisi asiaa päh-kiä ja äimistellä uudellen.

Aamulla kun ensimmäiset silmänräpsytykset oli tehty...alkoivat tontut, yksi toisensa jäl-keen, kerääntyä riisipuuropadan ääreen. Tonttutuvassa lusikat kau-hoivat puuroa suuhun ja kuului tasainen kilke lusikan kolahtaes-sa tasaisin välein savikulhon reu-noille. Sitten vanhin tontuista kili-sytti lusikkaansa tyhjässä kupis-sa ja muut lusikat pysähtyivät.

Hiljaisuuden laskeuduttua tont-tu nousi seisomaan ja alkoi pu-hua. Ehdotan, että aamupuuron jälkeen lähdemme tapaamaan noitaa. Suuret silmät eri puolil-la tupaa tuijottivat tonttuvan-husta, sitten toisia silmiä, sitten jälleen tonttuvanhusta, joka tont-tujen kunnassa piti hallussaan suurinta mahdollista viisautta.

Tontut alkoivat hitaasti nyökytellä ja pikku hiljaa tonttujen nyökkäykset levi-sivät koko tupaan.

Tontut alkoivat hitaasti nyöky-tellä ja pikku hiljaa tonttujen nyökkäykset levisivät koko tu-paan. Kun kaikki puuro oli syöty ja kupit tiskattu, lähtivät tontut ta-paamaan noitaa tonttuvanhuksen saattelemana rähnävuorta kohti.Noita asui rähnävuoren harjalla, jonne piti taivaltaa pikimetsän läpi. Polun alkupää oli tuttua, mutta loppumatkaa ei kukaan tontuista ollut ennen taittanut. Metsä oli näin aamuvarhain hiljainen ja luonto oli vielä unessa.

Samettinen sammalpolku tun-tui pehmeältä astella ja tontut haistelivat ilmaa, joka huokui mäntyjen ja kuusien tuoksua. Ilman raikkaus rentoutti tont-tujen huolestuneita mieliä ja he tarpoivat rohkeasti eteenpäin.

Siinä koko joukon astelles-sa alkoi pikkutonttua huvittaa tonttujen totisuus ja hän päät-ti hieman yrittää piristää muita tonttuja. Hän kipaisi nopeasti seitsemän tuulen voimalla jo-non kärkeen ja katosi edessäpäin.

Tonttuja tosiaan yleensä hu-vittivat pikkutontun tempauk-set, mutta tällä kertaa he jäivät suut ammollaan ihmettele-mään mihin pikkutonttu katosi.Herttinen sentään totesi tont-tuvanhus ja kaivoi lasit tas-kustaan ja asetti ne nenänsä päälle nähdäkseen paremmin. Yhtäkkiä kaikki tekivät samoin.

Pikku tontusta ei kuitenkaan näkynyt jälkeäkään. Hohoi pikku tonttu, tule jo esiin, he alkoivat huudahtelemaan. Hohoi, älä viitsi nyt pelleillä, he alkoivat huokailla.

Silloin alkoi jostain kuul-ua kikatusta. Metsän ava-ruus kierrätti ääntä tuulessa niin, että oli vaikea sanoa mistäpäin kikatus oikein kuului. Tont-tujen siinä pyöriessä ympäri ja yrittäessä hahmottaa äänen suuntaa, pikkutonttu olikin kuin usvasta palannut jonon perälle.

Suuri ällistys valtasi koko joukon.

Suuri ällistys valtasi koko joukon. Tonttuäiti torui pikkutonttua moisesta temppuilusta ja pellei-lystä ja sanoi pikkutontulle, että nyt ei ollut katoamistemppujen aika! Tonttuvanhus totesi, että hyvä kun pikkutonttu palasi ja pyysi kaikkia jatkamaan matkaa.

Rähnävuori ei olisi enää kau-kana, Varmuudeksi hän tutki vielä karttaa ja ohjasi ryhmää eteenpäin. Noidan tapaami-nen kuitenkin jännitti kovasti ja hän pyyhkäisi hieman hermos-tuneesti otsaansa ja päätti laittaa lasit takaisin taskuunsa. Muut tontut tekivät samoin. Epähuo-miossa lasit eivät kuitenkaan oikeasti menneetkään taskuun, vaan putosivat mättäälle tont-tuvanhuksen huomaamatta.

Rähnävuorta ympäröi iso valkoi-nen järvi. Aamu varhaisella se näytti lumoavan kauniil-ta auringon säteiden heijas-tuessa sen pinnalle. Vielä oli kuitenkin niin kovasti sumua, että vastarannalla olevan räh-nävuoren rantaa ei näkynyt.

Tonttujen vielä vähän uniset silmät kipristelivät ensimmäi-sissä auringonsäteissä. He saapui-vat rantaan ja pesivät kasvonsa puhtaalla vedellä ja katselivat peilikuviaan järven pinnalla.

Siinä he olivat koko joukko pällistelemässä kuvajaisiaan veden heijastaessa ne virheet-töminä takaisin, kun yksi ah-ven teki hypyn järven keskellä.

Ahvenen sukelluksesta syn-tyivät renkaat, jotka alkoivat suurentua hiljalleen ja liukui-vat kohti rantaa. Ne suurenivat ja suurenivat ja katosivat sitten hiljalleen takaisin tasaiseen ja virheettömään järven pintaan.

Tonttu-tarina

Kukkaworkshop

Oli hiirenhiljaista. Sitten yhtäkkiä alkoi kuulua melkoinen räkätys ja maa alkoi täristä.

Yhtäkkiä alkoi kuul-ua melkoinen räkätys ja maa alkoi täristä.

Totesivathan tontut tuos-ta tutusta metelistä, että menninkäisethän sieltä saapuivat. Tontut py-syttelivät kaikki visusti piiloissaan, ihan hiljaa.

Onpa täällä niin tonttu-mainen tuoksu ilmassa, totesi yksi menninkäisistä. Ihme ettei yhtään tonttua silti ole näköpiirissä, men-ninkäiset ihmettelivät.

Ehkpä tontut olivat juos-seet pakoon, kun tietävät kuitenkin häviävänsä metsäpainissa, tirskahte-li yksi menninkäisistä. Menninkäiset ihmettele-livät tilannetta ja jatkoi-vat sitten kohti järveä. Maa tärisi heidän nos-tellessaan vahvoja jalko-jaan ja yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin, olivat menninkäiset kadon-neet jälleen metsään.

Tontut olivat kukin yhä hiljaa piiloissaan. Maan tärinä kaikkosi men-ninkäisten mentyä. Joku-nen silmäpari vilkaisi puiden lomasta.... kuului hiljainen kuiskaus. Nyt varmaan voisi tulla jo esiin, menninkäisiä ei enää näy eikä kuu-lu, maa ei enää tärissyt.

Tontut tulivat esiin yk-sitellen ja taputtivat toi-silleen loisteliais-ta piiloista, kun yksi tontuista toisensa jäl-keen tuli esiin mitä erikoisemmista paikoista.

Kuin yhdestä suusta ton-tut alkoivat ihmetellä ja äimistellä retkensä tarkoi-tusta. Etsiessään ratkai-sua itsensä kadottami-seen noidan loitsujen avulla, he onnistuivatkin itse kadottamaan itsensä.

“Ohhoh, he äimiste-livät kukin vuoronperään ja yhtäaikaa!”

Asetelmat valokuvattiin Kreetan opastuksella 1600-luvun hollan-tilaiseen still life tyyliin tummalla taustalla (kreettajarvenpaa.com).

Kukkaworkshopissa osallistujat saivat valita Kreetan luomasta kukkabaarista omaan asetel-maansa sopivimmat kukkaset.

Etsiessään ratkaisua itsensä kadottamiseen noidan loitsujen avulla, he onnistuivatkin itse kadottamaan itsensä.

“Ohhoh, he äimistelivät!”, kukin vuorollaan ja yhtäaikaa.

Tontut juttelivat kukin eri keinoista piiloutua sala-mannopeasti ja ihmettelivät ääneen miksi tämän asian keksiminen piti näin vaival-loisesti todentaa. Noitaa ei totisesti tarvittu. Tont-tuvanhus totesi ylpeänä, että tontut olivat parhaita keksimään ja koska pul-ma oli ratkennut, voitai-siin lähteä takaisin kotiin!

Voi miten tonttujen jalkojen alla sammaleet tuntuivat-kin kuin pumpulipalloilta, metsä tuoksui ihanalta ja tontut hykertelivät mie-lissään. Tästä lähtien ei yhteiselo menninkäisten, maahisten ja noitien kanssa olisi lainkaan ongelmallista!

Aurinko alkoi laskea kun tontut saapuivat rättiväsy-neinä kotiin. Kävivät ham-maspesulla ja painoivat päät tyynyyn onnellisi-na päivän oivalluksista.

Tuosta retkestä ja oivalluk-sesta on kulunut jo valtavan kauan aikaa, mutta siitä lähtien ovat tontut olleet hyvin vaikeasti nähtävissä, vaikka he puuhastelevatkin lähellämme ihan koko ajan.

Kirjoittanut: KN

* * *

Karan Talo Oy ja Tmi Terhi Toivonen jär-

jestävät yhteistyössä vuosittain Wanhanajan

Joulumarkkinat tapahtuman. Tapahtuma on

järjestetty jo useana vuonna ja se on kasvanut

sekä saanut tunnettuutta vuosi vuoden perään.

Vuoden 2017 joulumarkkinoilla oli runsaasti eri

alan käsityöläisyrittäjiä myymässä tuotteitaan.

Lisäksi tarjolla oli myös erilaista ohjelmaa ku-

ten näytelmäkerholaisten esittämiä hölmöläis- ja

vanhan ajan koulutarinoita sekä kukkaworkshop.

Ryti-talon lämmin tunnelma tuo mieleen van-

hanajan joulun ja luo puitteet kiireettömälle

hetkelle. Kahvilasta leijailee ihana itsetehtyjen

leivonnaisten tuoksu. Joulukuusen van-

hanaikaiset olkikoristeet sekä käsinteh-

dyt kynttilät kaakelimuurien reunustoilla

muistuttavat entisaikojen jouluperinteestä.

Tervetuloa Joulumarkkinoille tänäkin vuonna!

Seuraa meitä facebookissa ja

nettisivuillamme karantalo.net.

Miksi tonttuja on niin vaikea

nähdä?

TervetuloaWanhanajan

Joulu-markkinoille!

karantalo.net

Joulumarkkinoilla on myynnissä erä uniik-keja tuotteitta ja myös tarjoilurekvisiittaa.Taiteilija Kreetta Järvenpään upeista valoku-vista on myynnissä erä tarjottimia. Lisäksi matkamuistovalikoimastamme löytyy Sa-takuntalaisia sananparsia sisältävä 12-osai-nen postikorttisarja. Kukkakoristeita jou-lupöytiin ja myös käsinpiirretty tontturivi ovat tämän vuoden tuotteita. Tontturivin mallikuvan löydät seuraavalta sivullta.

Asiakaslehti:Toimitus: Karan Talo OySivuntaitto: Kristiina NoppariPainopaikka: Vammaspaino OyValokuvat: Kreetta Järvenpää, Pauliina Jarttu, Susanna Oksanen, Kaisu Seppänen, Raskan väkiTekstit: Kristiina Noppari, Kaisu SeppänenRaskan Sanomat on painettu kierrätyspaperille.

Karan Talo OyKäyntiosoite: Raskalantie 218, HuittinenLaskutusosoite: Lauttakylänkatu 35, Huittinenp. 040 594 5525, 040 7558 544www.karantalo.net, info@karantalo.netfacebook.com/karantalo, instagram.com/karantalo

TavataanHuittinen omaa pitkän histo-rian jokivarsikaupunkina. Se huokuu yhä vahvasti kaupungin yllä ja sen lähiympäristössä, arkkitehtuurissa, kult-tuurissa, elinkeinoelämässä ja kaupungin asukkaissa.

Täällä ihmiset ovat oman arvon-sa tuntevia, vahvoja ihmisiä, jotka ovat rakentaneet elin-voimaisen kaupungin keskeiselle paikalle jokien varsille. Perin-teen mukaan Huittisissa on to-tuttu passaamaan vieraat hyvin ja tänä päivänä se näkyy parhai-ten hyvässä asiakaspalvelussa.

Tämä hullun miehen asuinpai-kaksikin kutsuttu paikkakunta on vahvan yrittämisen kaupun-ki. Hullu mies Huittisista on, kuten tarinakin kertoo, esi-merkki aikansa työhulluu-desta, jolloin Huittisten hullu mies teki kahden miehen työt ja sai vastineeksi paljon parem-man työpaikan kuin muut.

Tarina on itse asiassa kertomus ahkeruudesta ja peräänantamat-tomuudesta, joka sopii Huittisten tunnuskuvaksi vielä tänäänkin (tarina hullusta miehestä s. 3) Ei ole turhaa sanoa, että tämä vahva historia on luonut paikkakun-nalle myös vahvat päämäärät tulevaisuuteen. Koulutukseen panosataminen on eräs merkit-tävimmistä painopistealueis-ta kaupungin kehittämisessä.

Sijaintinsa vuoksi Huitti-nen on erittäin vilkas linja-au-toliikenteen risteämispaikka.

Yli 10.000 asukkaan kaupungin asuinympäristö on ihmislähei-nen, turvallinen ja puhdas. Se tarjoaa kaikki päivittäisessä elämässä tarvittavat palvelut lähes kävelymatkan päässä toi-sistaan. Keskustaajama Lauttaky-lä on alueensa kaupallinen kes-kus lukuisten erikoisliikkeiden ja markettien ansiosta. Voisi todel-lakin ajatella Lauttakylän olevan kuin “Ideapark ilman kattoa”.

Kulttuuritarjonta on korkea-tasoista ja monipuolista. Siitä voi nauttia esimerkiksi yli 400 -paikkaisessa Risto Ryti -salis-sa. Historiasta kiinnostuneille Huittinen on kuin aarreaitta pitäen sisällään paljon merkittäviä tapahtumia ja henkilöitä. Parasta antia matkailijoille voivat tarjo-ta paikkakunnan omat oppaat, jotka kuljettavat sinut ja ryhmä-si kauas historiaan ja sieltä aina takaisin tämän päivän elämään.

Tutustu tähän presidentti Risto Rytin synnyinpitäjään ja hänestä kertovaan näyttelyyn kulttuuri-historiallisesti arvokkaassa pai-kallismuseossa. Huittisten kes-kiaikaisen Pyhän Katariinan kirkon komeus vangitsee katseesi keskustassa. Vanhan kansan tari-nan mukaan ehtoollispikarina käytetty kultapikari on peräisin Pyölönvuoren luolien uumenista.

Lisätietoa palvelevasta Huittisten kaupungista löy-dät osoitteesta huittinen.fi ja Härkäpakarin infopisteestä.

*****

KokemäenjokiVeden ja vesistöjen läheisyys on tärkeää monelle meistä. On hienoa, jos voi asua veden äärellä tai ainakin näköyhteydessä vesistöön. Vapaa-aikana vesistöt kutsuvat ja mieli lepää, kun laineet liplattelevat rantakallioihin tai kaislat kohisevat tuulen hen-käysten mukana.

Huittisten halki virtaa viisi jokea, joista suurin on Kokemäenjoki. Karan Talon toi-mitilat sijaitsevat Kokemäenjoen rantamaisemissa. Joki tarjoaakin monenlaista har-rastusmahdollisuutta meille kaikille. Kokemäenjoella voit veneillä, kalastaa, uida, me-loa, suppailla, ajaa vesiskootterilla, jetskiillä ja hiihtää vesisuksilla.Sen rannoilla menee pyöräteitä ja siltoja pitkin sen voi myös ylittää. Paljon on myös rakennettu mökkejä joenvarsille, jotta kesälomalla ainakin pääsee luonnon lähelle rentoutumaan ja nauttimaan kauniista maisemista.

Kuva: Susanna Oksanen

Huittisissa

Upea

kauniiden Kokemäen-joen maisemien antaes-sa voimaa harrastajalle.

Vähemmän tuulisella ilmalla saattoi tuulen huminan sijas-ta kuulla melkoista huokailua sukulaisten seisoessa henkeä sal-paavaa esitystä katsomassa Einon kalliolla. Huokailtiin sitä Huhko-linnassakin kyläläisten toimesta jännittävän esityksen parissa.

Huittisten kylillä vaijeria pys-tyi ostamaan keskustasta Vir-tasen kaupasta, josta löytyi mitä tahansa kyläläiset Huit-tisissa tarvitsivat, se oli vähän kuten vanhanajan ‘alibaba’.

Kaupan omistaja ihmetteli kerran ääneen mihin sitä vai-jeria näin paljon tarvitaan?

Eikä taiteilija Eino Kallio unohda koskaan kauppias Eino Virtasen ihmetyksen sanoja: ”Onpa harvinainen harrastus!”

(Voit käydä katsomas-sa Einon videon Karan Ta-lon facebook-sivuilla.)

* * *

Vartalo jäntevöityi ja tasapai-no kehittyi. Syntyi tuhan-sia yrityksiä pysyä köydellä, tuhansia putoamisia tutulle maaperälle ja tuhansia harjoit-telutunteja ja sitkeää kiipeämistä takaisin vaijerin päälle.

Tahto tulla taitavammaksi oli vahvempi kuin kipeytynyt taka-puoli. Veri veti takaisin kallion-laelle, ylös vaijerille eikä pelko putoamisesta, satuttamisesta tai edes kuolemasta ollut kovem-pi kuin haaste voittaa itsensä.

Einosta tuli loistava akrobaat-ti. Eino ajoi vaijerin päällä polkupyörällä tai peruutteli, käveli puujaloilla, istui tuo-linpäällä… harjoittelupaikka-na toimiva Raskan kallio tun-netaankin tätä nykyä parem-min Raskalassa ‘Einon kalliona’.

Oli Einolla toki idoleitakin sirk-usmaailmassa kuten Jose Kan-ka tai Wallerin suku. Eikä tyt-töystävä voinut olla kukaan muu kuin taiteilijasielu hänkin ja niin vain kiipesi Raijakin Ei-non harteille ja tasapaino piti, kun Eino seisoi vaijerilla kat-se keskittyneenä eteenpäin,

Kun tuli kyläänEinon mielestä sirkusvau-nut huojuivat liikaa ja näytti siltä, että ne kaatuisivat. Kal-lion Eino ja Nopparin Juha kat-selivat Karan ikkunasta sillan ylittävää kulkuetta ja vaunua, joka liikkui lähellä tienreunaa ja lähestyi Karan riviä. Vaunu huojui ja eteni aivan tien- reunassa. Yhtäkkiä tapah-tui jotakin yllättävää, tienreuna sortui paina-valta näyttävän vaunun alta ja vaunu tössähti Karan pellolle.

Lapset juoksivat ulos ja totesi-vat suureksi ihmetyksekseen sirkuksen pysähtyneen Ras-kan tilalle. Eipä olisi uskonut, että sinä päivänä Raskan tilalla syötettiin norsulle heinää ja juotettiin janoista sirkusväkeä. Sirkus Sariolalle oli tullut yllät-tävä mutka matkaan ja erityi-nen keikka myös huittislaisille saada sirkusvaunu ylös. Nos-tamiseen tarvittiin kempsua.

Einoon sirkus jätti valtai-san kipinän. Eino alkoi har-joitella nuoralla kävelyä, voimisteli ja nosteli painoja Juhan kanssa. Vartalo jänte-vöityi ja tasapaino kehittyi.

Sirkus