Ratkaisukeskeiset menetelmät nuorten kanssa

työskentelyssä

Linda Ek

2020 Laurea

Laurea-ammattikorkeakoulu

Ratkaisukeskeiset menetelmät nuorten kanssa työskentelyssä

Linda Ek

Sosionomi

Opinnäytetyö

Elokuu, 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä

Sosionomi (AMK)

Linda Ek

Ratkaisukeskeiset menetelmät nuorten kanssa työskentelyssä

Vuosi 2020 Sivumäärä 56

Ratkaisukeskeiset menetelmät ovat useissa eri työympäristöissä paljon käytetty työtapa. On

hyödyllistä tutkia, millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työsken-

telyssä, jotta tämä tieto voidaan välittää kaikille nuorten kanssa työskenteleville. Siten he

voivat soveltaa tätä tietoa käytännön työskentelyssä. Tämä opinnäytetyö tehtiin lisämateriaa-

liksi perehdytystä varten Suomen Punaisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalolle.

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia

ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskentelyssä. Tavoitteena oli luoda

lisämateriaalia Suomen Punaisen Ristin Vantaan Nuorten turvatalon uusien työntekijöiden ja

sijaisten perehdytystä varten sekä ajantasaista tietoa vanhojen työntekijöiden muistinvirkis-

tykseksi. Teoriaperusta muodostui ratkaisukeskeisyydestä, ratkaisukeskeisistä menetelmistä

sekä nuoruuden erityispiirteistä.

Aineisto kerättiin käyttäen kirjallisuuskatsauksen eksplisiittistä valintaa. Aineisto muodostui

yhteensä kahdesta suomenkielisistä sekä kahdeksasta kansainvälisistä tutkimusjulkaisuista.

Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että

ratkaisukeskeiset menetelmät, joita käytetään nuorten kanssa työskentelyssä, saadaan jaotel-

tua kolmeen; kirjalliset menetelmät, suulliset menetelmät sekä toiminnalliset menetelmät.

Tulokset täyttävät opinnäytetyön tarkoituksen ja tavoitteen toimimalla lisäperehdytysmateri-

aalina Suomen Punaisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalon työntekijöille ja opiskeli-

joille.

Asiasanat: ratkaisukeskeiset menetelmät, nuoret, kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Laurea University of Applied Sciences Abstract

Bachelor's Degree Programme in Social Services

Bachelor's thesis

Linda Ek

Solution Focused Techniques Used in Working with Adolescents

Year 2020 Pages 56

Solution-Focused techniques are commonly used techniques in multiple work environments. It

is useful to research what kind of solution-focused techniques are used in working with ado-

lescents so that this information can be transferred to all who work with them. That way they

can apply this knowledge in practice. This Bachelor’s thesis was made for the Finnish Red

Cross, Vantaa’s Youth Shelter to be used as an additional material for their orientation.

The objective of this thesis was to describe with descriptive literature review what kind of so-

lution-focused techniques are used in working with adolescents. The aim was to create addi-

tional material for the Finnish Red Cross, Vantaa’s Youth Shelters orientation for the new em-

ployees and substitutes and to refresh the memory of the existing employees. The theoretical

framework was based on solution-focused approach, solution-focused techniques and special

characteristics of youth.

The data was collected by using the explicit selection of the descriptive literature review.

Two Finnish journal articles and eight international journal articles formed the data which

was analysed using content analysis. The results indicate that the solution-focused techniques

that are used in working with adolescents can be divided to three; written techniques, verbal

techniques and activity methods. The results carried out the objective of this thesis by func-

tioning as an additional material for the orientation material for the Finnish Red Cross, Van-

taa’s Youth Shelter.

Keywords: solution focused techniques, adolescents, descriptive literature review

Sisällys

1 Johdanto ................................................................................................ 7

2 Keskeiset käsitteet .................................................................................... 8

2.1 Ratkaisukeskeisyys ........................................................................... 8

2.2 Ratkaisukeskeiset menetelmät ............................................................. 9

2.2.1 Terapiatekniikat .................................................................... 11

2.3 Nuoruusikä .................................................................................. 12

2.3.1 Nuoruusiän kehitysvaiheet ........................................................ 13

2.3.2 Nuoruusiän kehitystehtävät ....................................................... 14

3 Opinnäytetyön toteutus ............................................................................ 15

3.1 Toimintaympäristö ......................................................................... 16

3.2 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ............................................................. 18

3.3 Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys .................................................. 19

3.4 Aineiston haku ja valinta .................................................................. 20

3.5 Aineiston analyysi .......................................................................... 25

4 Tulokset .............................................................................................. 26

5 Perehdytysmateriaali Nuorten turvatalolle ...................................................... 28

5.1 Uusia menetelmiä Nuorten turvatalolle ................................................. 29

5.1.1 The Resilience Doughnut .......................................................... 29

5.1.2 ”On track” -assessments .......................................................... 31

5.1.3 Solution-Focused Art Therapy .................................................... 32

5.2 Nuorten turvatalolla jo käytössä olevat menetelmät ................................. 33

5.2.1 Tulevaisuuden rappuset ........................................................... 33

5.2.2 Polkutyöskentely.................................................................... 34

5.2.3 Asteikko/Jana ....................................................................... 34

5.2.4 Aarrekartta .......................................................................... 35

5.3 Kirjallisuuslista ............................................................................. 35

6 Johtopäätökset ...................................................................................... 39

7 Pohdinta .............................................................................................. 41

7.1 Tutkimuksen luotettavuus ................................................................ 41

7.2 Tutkimuksen eettisyys ..................................................................... 44

7.3 Opinnäytetyöprosessin kulku ............................................................. 45

Lähteet ..................................................................................................... 47

Kuviot ...................................................................................................... 50

Taulukot ................................................................................................... 50

Liitteet ..................................................................................................... 51

7

1 Johdanto

Perinteisesti ajatellaan, että asiantuntija tietää enemmän ja paremmin, mikä on asiakkaalle

hyväksi, kuin asiakas itse. Erityisesti auttamisammateissa työskentelevät kokevat olevansa

vastuussa asiakkaan ongelmien nopeasta helpottamisesta. Ratkaisukeskeisyydessä on lähtö-

kohtana se, että asiakkaat itse löytävät ratkaisunsa omien voimavarojensa sekä hyvien omi-

naisuuksiensa kautta. Keskeisiä piirteitä ratkaisukeskeisyydessä ovat asiakaslähtöisyys, asiak-

kaan näkökulman painottaminen, yhteistyö sekä positiivisen ajattelun kohdistaminen parem-

paan tulevaisuuteen. Asiantuntijan vastuulla on esittää sellaisia kysymyksiä, joilla asiakas löy-

tää voimavaransa sekä saa välineet ratkaisujen tekemiseen (Petrelius & Erikson 2018,101;

Kostilainen & Nieminen 2018, 90.)

Tämän opinnäytetyö käsittelee ratkaisukeskeisten menetelmien käyttöä nuorten kanssa työs-

kentelyssä. Aihe valikoitui monen eri asian yhteisvaikutuksista. Pohdin miten edistää omaa

ammatillista kehittymistäni käyttäen apunani opinnäytetyön aiheen valintaa ja päädyin miet-

timään erilaisia menetelmiä, jotka tukisivat työskentelyäni tulevaisuudessa sosiaalialalla. Rat-

kaisukeskeiset menetelmät valikoituivat aiheekseni niiden käytön sekä käyttöympäristöjen

monipuolisuuden takia. Ratkaisukeskeisyys on ajankohtainen aihe sekä useissa eri työympäris-

töissä käytetty työtapa (Furman 2017). Halusin tämän opinnäytetyön syventävän omaa osaa-

mistani ja tietotaitoani sekä tuottavan ajankohtaista tietoa ratkaisukeskeisistä menetelmistä

työelämäkumppanilleni sekä kaikille nuorten kanssa työskenteleville tai ratkaisukeskeisistä

menetelmistä kiinnostuneille.

Halusin yhdistää ajankohtaisen sekä hyödyllisen menetelmän asiakasryhmään samalla rajaten

opinnäytetyön aihetta. Nuoret ovat asiakasryhmä, jotka ovat olleet opintojeni pääpainopis-

teenä, jonka lisäksi he ovat tämän opinnäytetyön työelämäkumppanina toimivan Suomen Pu-

naisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalon asiakasryhmä. Tämän kautta aihe rajautui

luonnollisesti nuorten kanssa työskentelyyn.

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan jo olemassa olevaa tietoa ratkaisukeskeisistä menetel-

mistä nuorten kanssa työskentelyssä. Työn menetelmänä toimii kuvaileva kirjallisuuskatsaus.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia ratkaisukeskei-

siä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskentelyssä. Tavoitteena on luoda lisämateriaa-

lia Suomen Punaisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalon uusien työntekijöiden sekä si-

jaisten perehdytystä varten sekä ajantasaista tietoa vanhojen työntekijöiden muistinvirkis-

tykseksi.

8

2 Keskeiset käsitteet

Seuraavissa kappaleissa kuvataan tämän opinnäytetyön keskeiset käsitteet, eli opinnäytetyön

teoriaperusta eli teoreettinen viitekehys. Kuvataan yleisesti ja laajasta näkökulmasta mitä ai-

heesta jo tiedetään.

Opinnäytetyön keskeisissä käsitteissä tiivistyy tutkimuksen tarvittava teoria, joka toimii tutki-

muksen viitekehyksenä. Nämä keskeiset käsitteet muodostuvat tutkimusta ohjaavan metodo-

logian sekä tutkittavasta ilmiöstä jo tiedettyjen tietojen perusteella (Tuomi & Sarajärvi

2018,18-19.)

Tämän opinnäytetyön keskeiset käsitteet nousivat tutkimuskysymyksestä sekä työelämäkump-

panin Suomen Punaisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalon toimintaympäristöstä. Tutki-

muskysymys on: Millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskente-

lyssä? Suomen punaisen ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalolla työskentely on ennaltaehkäi-

sevää perhetyötä, jossa työskentely perustuu ratkaisukeskeisyyteen sekä ratkaisukeskeisten

menetelmien käyttöön (Hyttinen 2020).

Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui näiden edellä mainittujen teemojen

pohjalta. Keskeiset käsitteet ovat ratkaisukeskeisyys, ratkaisukeskeiset menetelmät sekä nuo-

ruusikä. Nämä keskeiset käsitteet muodostivat rajauksen tähän opinnäytetyöhön.

2.1 Ratkaisukeskeisyys

Ratkaisukeskeisyyden historia juontaa juurensa terapiamaailmaan, jossa ratkaisukeskeisyy-

teen vaikutti merkittävästi psykiatri Milton H. Erickson. Hänen ajattelutapaansa kuului asia-

kaslähtöisyys, jossa jokaista asiakasta pidetään ainutkertaisena (Kostilainen & Nieminen 2018,

89.)

Systemaattisemmalla tavalla ratkaisukeskeisyyttä lähtivät kehittämään 1970-1980 -luvuilla In-

soo Kim Berg sekä Steve De Shazer, jotka ottivat vaikutteita muun muassa psykiatri Milton H.

Ericksonin näkökulmista. Ratkaisukeskeisyydessä tärkeitä asioita ovat ratkaisuihin keskittymi-

nen sekä kiinnostuksen kohdistaminen tapahtuneeseen edistykseen (Kostilainen & Nieminen

2018, 89-90.)

Suomessa ratkaisukeskeisyyttä kehitettiin myös aluksi terapiassa. Eniten tähän kehittymiseen

vaikuttivat sosiaalipsykologi Tapani Ahola sekä psykiatri Ben Furman. Ratkaisukeskeisyyden

kehittyminen jatkui edelleen 1990 -luvulla (Kostilainen & Nieminen 2018, 90.)

Nykyään ratkaisukeskeisyyttä käytetään terapian lisäksi monissa muissa erilaisissa työympäris-

töissä sekä työskentelytavoissa, kuten: lastensuojelussa, työnohjauksessa, sosiaalisessa kun-

toutuksessa, muutosprosesseissa, lasten ja perheiden kanssa työskentelyssä, työyhteisöjen

9

kehittämisessä, rikollisten kuntoutuksessa, kasvatuksen alalla, henkilöstöhallinnoissa sekä val-

mennuksessa. (Furman 2017; Kostilainen & Nieminen 2018, 90.)

Lähtökohtana ratkaisukeskeisyydessä on asiakkaan omat voimavarat sekä hyvät ominaisuudet,

joiden kautta asiakkaat löytävät omat ratkaisunsa. Pyritään edistämään asiakkaan itsehallin-

taa sekä autetaan edistämään tämän itseluottamusta. Keskeisiä piirteitä ratkaisukeskeisyy-

dessä ovat asiakaslähtöisyys, asiakkaan näkökulman painottaminen, yhteistyö sekä positiivisen

ajattelun kohdistaminen parempaan tulevaisuuteen (Petrelius & Erikson 2018,101; Kostilainen

& Nieminen 2018, 90.)

Ratkaisukeskeisyydessä nähdään asiakkaan roolin olevan avainasemassa. Asiakas itse tuottaa

ongelman, toiminnan tavoitteen sekä ratkaisun. Asiakkaalla on itsellään vastaukset ongelman

ratkaisuun. Ratkaisukeskeisyydessä painotetaan pienien muutosten merkitystä, sillä se voi

tuoda muutosta muihinkin asioihin (Petrelius & Erikson 2018,101.)

Ratkaisukeskeisyyttä voidaan kuvata toimintamallina; erilaisina tapoina nähdä ja ajatella

maailmaa sekä elää siinä. Sitä voi kuvata tapana olla vuorovaikutuksessa sekä suhteessa mui-

den ihmisten kanssa. Ratkaisukeskeisyydessä kuullaan asiakkaiden ongelmat, mutta nimetään

ne uudelleen tavoitteiksi. Ratkaisukeskeisyydessä on olennaista se, että ajatellaan muutoksen

olevan välttämättömyys, jolloin pienet askeleet kohti asetettua tavoitetta tulevat tärkeäksi.

Ymmärrykseen siitä, ettei ratkaisu ole välttämättä suorasti yhteydessä ongelmaan tarvitaan

ajattelutaitoja sekä reflektiivisyyttä. Tästä syystä ongelman ratkaisussa ei välttämättä hyö-

dytä suorasta kysymyksestä: mistä ongelma johtuu (Kostilainen & Nieminen 2018, 90.)

Ratkaisukeskeisyys liitetään usein voimavaralähtöisyyteen. Ratkaisukeskeinen terapia on kui-

tenkin yksi neljästä käytännöstä, johon voimavaralähtöisen lähestymistavan kehittäjät ovat

käytännön jakaneet. Voimavaralähtöisyyden sekä ratkaisukeskeisyyden yhteisenä liitoskoh-

tana on voimaantuminen, joka löytyy molempien taustalta. Ratkaisukeskeisyyden juuret juon-

tavat kuitenkin perheterapiaan, systeemiteoriaan sekä sosiaaliseen konstruktionismiin (Kosti-

lainen & Nieminen 2018, 86, 89.) Ratkaisukeskeisyys on siis vain yksi osa voimavaralähtöistä

työskentelytapaa. Voidaankin siis ajatella, että voimavarakeskeinen työskentelytapa on suu-

rempi kokonaisuus sekä teoreettiselta pohjalta että menetelmällisesti, kuin ratkaisukeskeinen

työskentelytapa (Holm 2003)

2.2 Ratkaisukeskeiset menetelmät

Ratkaisukeskeiset menetelmät, ratkaisukeskeisyys työskentelyssä, ratkaisukeskeinen lähesty-

mistapa, ratkaisukeskeinen työtapa tai -toimintatapa ovat useimmiten käytettyä termejä kir-

jallisuudessa ja niitä käytetään kuvaamaan samoja asioita (Kostilainen & Nieminen 2018, 90;

Petrelius & Erikson 2018,101; Furman 2017). Tässä opinnäytetyössä käytetään selkeyden

vuoksi termejä ratkaisukeskeiset menetelmät sekä ratkaisukeskeinen työskentelytapa. Nämä

10

valittiin käytettäviksi termeiksi, jotta luettava teksti säilyy ymmärrettävänä ja yksinkertai-

sena, olematta liian yksitoikkoinen tai sekava.

Ratkaisukeskeiset menetelmät perustuvat siihen, että luodaan yhdessä asiakkaan kanssa rat-

kaisuideoita toivottua tulevaisuutta kohti. Keskistytään asiakkaan tulevaisuuteen sekä voima-

varoihin. Hyödynnetään ja tuodaan esiin asiakkaan vahvuuksia mahdollistaen toimivampi tule-

vaisuus (AIPC 2010.)

Ratkaisukeskeiset menetelmät perustuvat ajatukseen siitä, että ratkaisut voivat löytyä yksi-

löstä itsestään ja tämän sosiaalisesta verkostostaan. Asiakas tunnustetaan nykyään oman elä-

mänsä asiantuntijaksi. Tämä luo yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan työskentelyyn ja

kontekstin, jossa ratkaisukeskeisyys kukoistaa (AIPC 2010.)

Työskentelyssä edellytetään, että ammattilainen esittää sellaisia kysymyksiä, joiden kautta

asiakas löytää omat voimavaransa sekä saa ratkaisun tekemiseen tarvittavia välineitä. Ratkai-

sukeskeisyyden konstruktionismin lähtökohdista voidaan tuoda esiin, että molemmat, sekä on-

gelmat, että ratkaisut ovat vuorovaikutuksella muutettavissa olevia rakennelmia, eli konstruk-

tioita. Toisin sanoen se, millä tavalla asioista puhutaan, muokkaa mielen sisältöä ja vaikuttaa

käyttäytymiseen. Työskentelyssä on tärkeää kunnioittaa jokaisen omaa kokemusta elämästä,

koska se toimii lähtökohtana keskustellulle siitä, miten aikaansaadaan nykyistä toimivampi tu-

levaisuus (Kostilainen & Nieminen 2018, 90.)

Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä kiinnitetään huomiota positiivisiin asioihin, kuten asiak-

kaan onnistumisiin tai siihen, mikä elämässä on kunnossa ja miten sitä hyödynnetään. Kiinni-

tetään esimerkiksi huomiota mielen terveyteen sen sairauden sijaan. Ratkaisukeskeisessä

työskentelyotteessa korostuu asiakkaan kykyjen, voimavarojen sekä terveiden ominaisuuksien

löytäminen, jotta niiden avulla voidaan ratkaista asiakkaan ongelmia. Työskentelyssä kuiten-

kin keskitytään valmiiksi annettujen vastausten antamisen sijasta löytämään asiakkaan omat

vastaukset ongelmiin (Petrelius & Erikson 2018, 101.)

Ratkaisukeskeisessä työskentelytavassa ammattilaiselle olennaista on hyödyntäminen. Se tar-

koittaa sitä, että ammattilainen hyväksyy asiakkaan viitekehyksen ja on valmis työskentele-

mään siinä. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa kulkee optimismin kautta ajatukseen muutok-

sen väistämättömyydestä. Ammattilaisen tulee ratkaisukeskeisen toimintamallin mukaisesti

huomioida suuntautuminen tulevaisuuteen sekä auttaa asiakasta sopeutumaan nykyiseen sekä

tulevaan elämään. Ratkaisukeskeisen työskentelyn tehtävänä on yhdessä ratkaisun kehittämi-

nen. Ammattilaisella tulee olla kyky kuunnella asiakasta ja ottaa huomioon asiakkaan asian-

tuntijuus omasta elämästään; mitä asiakas kokee hyväksi ja mistä asiakas on itse kokenut hyö-

tyvänsä. Ratkaisukeskeisessä työskentelytavassa pyritään auttamaan asiakkaan tilannetta vah-

vistamalla niitä asioita, joista asiakas kokee itse hyötyvänsä ja tuomalla optimistista näkökul-

maa asioihin. (Petrelius & Erikson 2018,101)

11

Ratkaisukeskeisiä menetelmiä voidaan käyttää monien mielenterveysongelmien sekä sosiaalis-

ten ongelmien hoitamiseksi. Näitä on muun muassa masennus, ahdistushäiriöt, päihderiippu-

vuus, neuropsykiatriset häiriöt, syömishäiriöt, itsetuhoisuus, traumaattiset kokemukset, psy-

koosit, muut vakavat mielenterveyshäiriöt, lastenpsykiatriset häiriöt, nuorten psykiatriset häi-

riöt, lähisuhdeväkivalta sekä lastensuojelu (Furman 2017.)

2.2.1 Terapiatekniikat

Selvyyden vuoksi, tämä Tekniikat -kappale on tehty erikseen ylemmästä Ratkaisukeskeiset

menetelmät -kappaleesta. Tämän kappaleen tekniikat sisältyvät ratkaisukeskeisiin menetel-

miin ja niistä voisi myös käyttää termiä ratkaisukeskeiset menetelmät. Ylemmässä kappa-

leessa 2.2. on kuvattu mihin ratkaisukeskeiset menetelmät/työskentelytapa perustuvat ja

mikä niissä on olennaista työskentelylle, mutta tässä kappaleessa 2.2.1. kuvataan yksityiskoh-

taisia, strukturoituja terapiatekniikoita, joita työskentelyssä voidaan käyttää.

Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä voidaan siis käyttää erilaisia menetelmiä, tekniikoita tai

työkaluja. Tässä kappaleessa kuvataan niistä terapiatekniikoiden avainkäsitteet.

Ratkaisukeskeisten menetelmien avainkäsitteitä kuvataan muun muassa näillä terapiateknii-

koilla: perusoletukset (basic assumptions); ihmekysymys (the miracle question); poikkeuskysy-

mykset (exception questions); aisteikollistavat kysymykset (scaling questions) ja edellyttäen

muutosta (presupposing change) (AIPC 2010.)

Perusoletuksiin sisältyvät nämä seitsemän olettamusta:

1. Muutos on jatkuvaa ja varmaa.

2. On korostettava sitä, mikä on muutettavissa ja mahdollista.

3. Asiakkaiden on haluttava muuttua.

4. Asiakkaat ovat hoidon asiantuntijoita ja heidän on kehitettävä omat tavoitteensa.

5. Asiakkailla on jo resursseja ja vahvuuksia ongelmiensa ratkaisemiseksi.

6. Hoito on lyhytaikaista.

7. Painopisteen on oltava tulevaisuudessa - asiakkaan historia ei ole keskeinen osa tämän

tyyppistä terapiaa.

(Ackerman 2020; AIPC 2009)

12

Ihmekysymys on ratkaisukeskeisen terapian ydin (Furman 2013). Ihmekysymys on tekniikka,

jota ammattilaiset voivat käyttää auttamaan asiakkaita ajattelemaan "laatikon ulkopuolelta"

uusia mahdollisuuksia ja tuloksia tulevaisuutta varten. Kysymyksessä on tarkoitus tiedustella

”mikä olisi sellainen ihme, joka muuttaisi tilanteesi hyväksi ja miltä elämäsi silloin näyttäisi?”

Näin kysyttynä ihmekysymys pyytää asiakkaita uskomaan ja kuvittelemaan, kuinka heidän elä-

mänsä muuttuu, kun ongelma ratkaistaan. (AIPC 2009.)

Kun ammattilainen on alkanut ymmärtää, mitä asiakas toivoo saavuttavansa, voivat he alkaa

työskennellä näiden ratkaisujen löytämiseksi. Tämä saavutetaan korostamalla asiakkaan elä-

mässä poikkeuksia, jotka ovat ongelman vastaisia. Tämä auttaa asiakkaita hakemaan ratkai-

suja. Poikkeuskysymykset tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden tunnistaa ajat, jolloin asiat

ovat olleet heille erilaisia. Esimerkkikysymyksinä voi olla ”Voitko ajatella aikaa, jolloin ongel-

maa ei ollut elämässäsi?” tai ”Kerro ajoista, kun et ole vihainen”. (AICP 2009.)

Asteikollistavat kysymykset pyrkivät saamaan asiakkaita havainnoimaan ongelmaansa jatku-

vuudella. Asteikollistavat kysymykset pyytävät asiakkaita miettimään tilannettaan asteikolla

1-10 (jolloin 1-tilanne on vähiten toivottu ja 10 on halutuin). Asteikollistavat kysymykset voi-

vat olla hyödyllinen tapa seurata asiakkaan edistymistä kohti tavoitteita ja seurata asteit-

taista muutosta. Esimerkkikysymys: ”Sanoit, että asiat ovat välillä 5–6. Mitä pitäisi tapahtua,

jotta voisit sanoa, että asiat olivat välillä 6–7?” (AICP 2009.)

Kysymykset, jotka edellyttävät muutosta. Kun asiakkaat keskittyvät muuttamaan elämänsä

negatiivisia ongelmia tai näkökulmia, positiiviset muutokset voidaan usein jättää huomiotta

ongelman jatkuvan esiintymisen vuoksi. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa haastaa ammatti-

laiset olemaan tarkkaavaisia positiivisiin muutoksiin, riippumatta pienistä, joita tapahtuu hei-

dän asiakkaidensa elämässä. Kysymykset, jotka edellyttävät muutosta, voivat olla hyödyllisiä

autettaessa asiakkaita tunnistamaan muutokset. Esimerkkikysymys, kuten "Mikä on erilaista

tai paremmin siitä, kun näin sinut viime kerralla?" kehottaa asiakkaita pohtimaan mahdolli-

suutta, että muutos (ehkä positiivinen muutos) on tapahtunut äskettäin heidän elämässään.

(AICP 2009)

2.3 Nuoruusikä

Nuoruuden erityispiirteitä ja merkityksiä työskentelylle. Nuoruuteen liittyy paljon erityispiir-

teitä, jotka muodostavat nuoruusiän kehittymisen. On tärkeää tietää ja tunnistaa näitä eri-

tyispiirteitä, jotta voidaan ymmärtää ja auttaa nuoria oikealla tavalla. Seuraavissa kappa-

leissa käsitellään nuoruusiän määritelmää, kehitysvaiheita sekä kehityshaasteita.

Nuoruusiän alkamisesta ja loppumisesta on monia eri tulkintoja eikä ole yhtenäistä lopputule-

maa siitä, milloin nuoruus alkaa tai loppuu. Eri instanssit määrittelevät nuoruuden ikähaaru-

kan eri tavoin. Suomen lainsäädännössä nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta, jos katsotaan

13

Nuorisolakia (1285/2016), kun taas Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) nuorella tarkoitetaan 18-

24-vuotiaita. Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalot seuraavat nuorisolain määritelmää

(Hyttinen 2020). Yhdistyneet kansakunnat eli YK määrittelee nuoriksi ihmisiksi 15-24-vuotiaat.

YK kuitenkin erittelee teini-ikäiset 13-19 vuotiaiksi ja nuoret aikuiset 20-24-vuotiaiksi johtuen

näiden ikäryhmien kohtaamien sosiologisten, psykologisten sekä terveysongelmien erilaisuuk-

sien vuoksi (United Nations 2020). Erilaiset järjestöt tarjoavat nuorten palveluja eri ikära-

joilla. Väestöliiton nettisivuilla nuoret on määritelty 13-19 vuotiaiksi. (Väestöliitto 2020), kun

taas Mannerheimin Lastensuojeluliiton palveluita on rajattu alle 21-vuotiaille (MLL 2020).

Nuoruusiän kehityksen voidaan sanoa alkaneeksi, kun biologiset muutokset alkavat murros-

iässä. Ei ole olemassa vain yhtä ainoaa oikeaa nuoruusikää, vaan jokaisella nuoruusiän kehi-

tyksen kulku voi olla hyvin yksilöllinen. Nuoruusikään kuuluu vahvasti keskushermoston nopea

kehittyminen sekä psyykkinen-, fyysinen- ja sosiaalinen kasvu. Välillä hyvin nopeastikin tapah-

tuvat muutokset kehossa sekä mielessä voivat aiheuttaa nuorelle hämmennystä. Eri kehitys-

vaiheille tyypillisiä ovatkin tunne-elämään liittyvät oireet. (Marttunen, Huurre, Strandholm &

Viialainen 2013, 7).

2.3.1 Nuoruusiän kehitysvaiheet

Nuoruuden eri kehitysvaiheet voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Nämä ovat varhais-

nuoruus, keskinuoruus sekä myöhäisnuoruus. Varhaisnuoruus sijoittuu noin ikävuosille 12-14.

Keskinuoruus sijoittuu noin ikävuosille 15-17. Myöhäisnuoruus on noin 18-22 ikävuosien paik-

keilla. Kaikilla näillä kehitysvaiheilla on omat kehitykselliset ominaispiirteensä. (Marttunen,

Huurre, Strandholm & Viialainen 2013, 8).

Varhaisnuoruuden, eli nuoruusiän alun kehitys alkaa puberteetista, jolloin merkittävimmät

muutokset ovat fyysisiä; sukukypsyyden kypsyttely ja kasvupyrähdys. Tämän lisäksi nuoren ih-

missuhteet, mielialat sekä käytös ailahtelevat. Tämän suhde vanhempiin vaihtelee itsenäisty-

mistarpeista ja yksityisyyden tarpeesta vanhempien apuun sekä läheisyyteen. Varhaisnuoruu-

dessa nuori ei osaa vielä sanoittaa tunteitaan kunnolla, joten tunnekuohut voivat näkyä im-

pulsiivisena käyttäytymisenä. Nuoren mielen myllerrys voi näkyä tilapäisesti heikentyvinä kou-

lusuorituksina sekä ilmetä levottomuutena. On tavanomaista, että nuoren kyky omien asioi-

densa huolehtimisesta heikkenee väliaikaisesti. (Marttunen, Huurre, Strandholm & Viialainen

2013, 8)

Keskinuoruuteen mennessä asiat ovat hieman seesteisemmin. Nuori ei ole enää niin riippuvai-

nen vanhemmistaan ja tämän käsitys vanhemmista muuttuu pikkuhiljaa realistisemmaksi.

Nuori on suurimmaksi osaksi jo sopeutunut muuttuneeseen kroppaansa sekä pystyy hallita im-

pulssejaan huomattavasti paljon paremmin, kuin varhaisnuoruudessa. Nuoren abstrakti ajat-

telu on kehittynyt siten, että nuori kykenee suunnittelemaan omaa toimintaansa sekä tutki-

maan omaa tunne-elämäänsä paremmin. Keskinuoruuden tärkeä osa on nuoren seksuaalinen

14

kehittyminen sekä tapahtuvat muutoksen nuorelle tärkeissä ihmissuhteissa. Tämä näkyy siten,

että nuoren ikätovereiden merkitys korostuu ja seurustelusuhteet tulevat tärkeiksi. (Marttu-

nen, Huurre, Strandholm & Viialainen 2013, 9)

Myöhäisnuoruudessa nuoren luonteenpiirteet sekä persoonallisuuden piirteet vakiintuvat pik-

kuhiljaa aikuisen ihmisen persoonallisuudeksi. Nuori alkaa tekemään tulevaisuuteen liittyviä

päätöksiä. Tähän liittyy aiempaa aktiivisempi kiinnostus ympäröivästä yhteiskunnasta. Nuo-

relle muodostuu omat päämäärät, ihanteet sekä arvomaailma (Marttunen, Huurre, Strand-

holm & Viialainen 2013, 9.)

2.3.2 Nuoruusiän kehitystehtävät

Nuoruusikään kuuluu jatkuva psyykkinen kasvu, mutta siihen liittyy myös tietyt omat kehityk-

selliset tehtävät. Jokainen nuori joutuu käymään nämä läpi sekä ratkaisemaan kehityksen

tuomat tietyt keskeiset kysymykset sekä haasteet (Aalberg 2020.)

Kehitystehtäviin kuuluu tottuminen ja sopeutuminen uuteen ruumiinkuvaan, eli hyväksyä uusi

muuttuva keho ja muodostaa siitä positiivinen kehonkuva. Seksuaalisuuden kasvu, eli oman

seksuaali-identiteetin löytäminen sekä seurustelutaitojen harjoittelu. Irrottautuminen lapsuu-

den vanhemmista, eli itsenäisen elämän aloittaminen. Suhteen muodostaminen ikätovereihin

ja kehitys heidän kanssaan sekä heidän avullansa. Tämä tarkoittaa uusien ystävyyssuhteiden

ja kontaktien luomista sekä aiempaa laajemman sosiaalisen verkoston luomista. (Aalberg

2020; Aalto-Setälä & Marttunen 2007, 207-208; Hiipakka 2011, 10.)

Nuoruuden kehitystehtävät ovat haasteita sekä tavoitteita, jotka kuuluvat kehitykseen. Muita

tyypillisiä kehitystehtäviä tai kehityshaasteita ovat itsenäinen tunteiden hallinta, oman tule-

vaisuudenkuvan ja omien arvojen hahmottaminen, erilaisten taitojen harjoitteleminen, oman

elämän tarkoituksen löytäminen, ammatti-identiteetin etsiminen ja sen harjoitteleminen sekä

vastuun ottaminen sekä omasta, että ympäristön hyvinvoinnista. (Hiipakka 2011,10)

Nuoruudessa tapahtuvaan itsenäistymiseen kuuluu useita osa-alueita, kuten vanhemmista ir-

taantuminen, opiskelujen tai työelämän aloittaminen sekä omien asioiden itsenäinen hoitami-

nen. Nämä merkittävät tilanteet elämässä tapahtuvat yleensä melko samoihin aikoihin. Tämä

luo nuorelle uudenlaista vastuuta ja vapautta sekä erilaisia tunteita ilosta jännitykseen. Joil-

lekin nämä uudet muutokset voivat olla haasteellisia, joten nuorten tueksi näihin itsenäisty-

misen vaiheisiin on kehitetty Itsenäistyvän nuoren roolikartta (Ranta & Mäkäräinen 2016.)

Roolikartan sisältämien teemojen kautta voidaan auttaa nuorta hahmottamaan eri elämänalu-

eidensa vahvuuksia ja niitä alueita, joita pitäisi vielä kehittää sekä pohtia nuoren valmiuksia

itsenäiseen elämään (Ranta & Mäkäräinen 2016).

15

Kuvio 1: Itsenäistyvän nuoren roolikartta

Itsenäistyvän nuoren roolikartta sopii moneen erilaiseen työskentelyyn. Sitä voidaan soveltaa

käytettäväksi kodin ja koulun lisäksi esimerkiksi lastensuojelussa, sijaishuollossa. Roolikartta

auttaa nuorten kehitysalueiden sekä tavoitteiden tarkastelemiseen ja löytämiseen sekä hel-

pottaa positiivisen palautteen antamista. Itsenäistyvän nuoren roolikarttaa on mahdollista so-

veltaa lähes rajattomasti (Ylitalo 2011, 37-38.) joten sitä voi käyttää myös ratkaisukeskeisen

työskentelyn apuvälineenä. Itsenäistyvän nuoren roolikarttaa käytetään myös apuvälineenä

Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalojen alla toimivassa Kotipolku -toiminnassa (Pe-

tersen-Jessen 2020c) Kotipolku -toiminta on tarkoitettu nuorille pääkaupunkiseudulla asuville

18-24 -vuotiaille, jotka tarvitsevat tukea ja apua itsenäistymisessä sekä asumisen ja arjen

haasteissa. Työskentelyssä on mukana nuoren lisäksi ammattilaiset sekä nuoren lähiyhteisö

(Punainen Risti 2020.)

3 Opinnäytetyön toteutus

Tämä opinnäytetyö tehtiin Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalolle Vantaalle lisä-

materiaaliksi perehdytystä varten. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aluksi

16

kuvataan opinnäytetyön työelämäkumppanin toimintaympäristöä. Tämän jälkeen esitellään

kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus, tavoite sekä tutki-

muskysymys avataan. Aineiston haku- ja valintaprosessissa käytetyistä tietokannoista, sisään-

otto- ja poissulkukriteereistä sekä valituista artikkeleista on muotoiltu havainnollistavat tau-

lukot ja kaaviot. Lopuksi aineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysiä.

3.1 Toimintaympäristö

Tämän opinnäytetyön aihe ratkaisukeskeisistä menetelmistä nuorten kanssa työskentelyssä

nousi omista ammatillisista kehittämiskohteistani sekä tulevaisuuden tarpeista. Aihe rajautui

siten, että opinnäytetyöhön yhdistettiin ajankohtainen sekä hyödyllinen menetelmä, ratkaisu-

keskeiset menetelmät sekä asiakasryhmä, nuoret, jotka ovat olleet opintojeni pääpainopiste

ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalon asiakasryhmä. Opinnäytetyöideaa tarjot-

tiin Vantaan Nuorten turvatalon koordinaattorille Sara Petersen-Jessenille, joka sen hyväksyi.

Nuorten turvatalolla työskentely perustuu ratkaisukeskeisten menetelmien käyttöön (Hyttinen

2018.) Toiveena oli saada ajantasaista tietoa, jotta tämä kirjallisuuskatsaus on hyödyllinen

myös vanhoille työntekijöille. Aihe sopi hyvin yhteen Nuorten turvatalotoiminnan kanssa, sillä

ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskennellessä. Tämän opinnäyte-

työn teoreettinen viitekehys rakentui tutkimuskysymyksen sekä työelämäkumppanin toimin-

taympäristön pohjalta. Nämä keskeiset käsitteet; ratkaisukeskeisyys, ratkaisukeskeiset mene-

telmät sekä nuoruusikä muodostivat rajauksen tähän opinnäytetyöhön ja tutkittavaan ilmiöön.

Opinnäytetyö tehtiin Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalolle Vantaalle. Nuorten

turvatalo tarjoaa väliaikaista majoitusta nuorille sekä keskusteluapua kenelle vain. Apua ja

tukea tarjotaan heti lähes vuorokauden ympäri. Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen ja on

maksutonta. Turvatalo sijaitsee Vantaan Rekolassa Rekolan kartanossa. (RedNet 2019.)

Ensimmäinen turvatalo avattiin Helsingin Pakilassa vuonna 1990. Nykyään Nuorten turvataloja

on yhteensä viisi kappaletta. Nämä sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa ja

Tampereella. Vantaan nuorten turvatalo on avattu vuonna 1994 (Punainen Risti 2017.)

Kuka tahansa keskusteluapua tarvitseva voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai mennä juttelemaan

paikanpäälle Rekolan kartanolle, jossa turvatalo sijaitsee. Asia voi koskea vanhemmuutta,

nuorten itsenäistymistä, murrosikää ynnä muita ihmissuhteisiin tai ristiriitatilanteisiin liitty-

vää. Nuorille on tukea ja apua saatavilla myös kohtaamiskahviloissa ja netissä sekaisin-cha-

tissa. Nuorten turvatalolla tuetaan sekä nuoria että vanhempia, joten myös vanhemmat voivat

käydä keskustelemassa työntekijöiden kanssa. (RedNet 2019.)

Kohtaamiskahvilat toimivat Vantaan Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä/Havukoskella.

Kohtaamiskahvilatoiminta on ikärajatonta, maksutonta eikä ajanvarausta tai lähetettä

17

tarvita. Toimintaan sisältyy maksuttomien kahvilatarjoilujen lisäksi helposti ja nopeasti saata-

vaa keskusteluapua esteettömästi ja joustavasti kaiken ikäisille, etenkin nuorille. Kohtaa-

miskahviloissa myös suunnitellaan tapahtumia ja toimintaa yhdessä nuorten kanssa (RedNet

2020a; RedNet2020b.) Keväällä 2020 Koronavirustilanteen takia kohtaamiskahvilat siirtyivät

nettiin Discord-alustalle. Kahvilatoiminta toimii nimellä Nuorten Olohuone ja se on auki arki-

sin klo 17-21. Paikalla on vapaaehtoisia keskustelemassa nuorten kanssa sekä valvomassa kes-

kustelua. Toiminnan suunnittelu ja teemailtojen suunnittelu jatkuu myös Nuorten Olohuo-

neessa (RedNet 2020c.)

Nuorten väliaikainen majoitus on tarkoitettu nuorille, mutta mitään tiettyä ikärajaa ei ole.

Pääsääntöisesti ikärajana pidetään 12-29 vuotta nuorisolain nuoruusiän mukaisesti, mutta tar-

peen vaatiessa ikärajoista voidaan joustaa (Hyttinen 2018.) Majoituksen syynä voi olla turval-

lisen yösijan tarve, päivärytmin palauttaminen tai mikä muu tahansa syy, jossa väliaikainen

majoitus turvatalolla voi auttaa. Turvatalolla voi majoittua klo 17-10 välisenä aikana. (RedNet

2019.)

Nuorten turvatalolla kävi avun piirissä 204 nuorta ja perhettä vuonna 2019. Nuorten väliaikai-

sessa majoituksessa oli samana vuonna 1153 yöpymistä. Luvut ovat olleet kasvamaan päin

vuodesta 2018. Nuorten väliaikaisesta majoituksesta 75% nuorista päätyi takaisin kotiinsa,

omaan asuntoon tai lähiyhteisönsä luokse. Matalan kynnyksen kohtaamiskahvilassa oli 1710

kohtaamista ja netissä tavoitettiin yli 1000 nuorta avuntarvitsijaa. (Petersen-Jessen 2020a)

Työskentely Nuorten turvatalolla on ennaltaehkäisevää perhetyötä. Nuorten turvatalolla en-

naltaehkäisevä perhetyö näkyy siten, että he pyrkivät olemaan alussa se taho, joka tekee

nuoren kanssa töitä, ennen kuin nuori päätyisi esimerkiksi sosiaalitoimen asiakkaaksi. Ennalta-

ehkäisevällä työskentelyllä tähdätään myös siihen, että vältettäisiin nuoren sijoittaminen ko-

din ulkopuolelle, ellei se ole tarpeellista. Työskentely tapahtuu hyvin matalalla kynnyksellä ja

koko perheen kanssa, ei pelkästään nuoren. Nuorten turvatalo on todella matalan kynnyksen

paikka. Ei ole niin pientä tai isoa asiaa, etteikö nuori tai nuoren sukulainen voisi mennä siitä

turvatalolle keskustelemaan. (Hyttinen 2020)

Turvatalolla asiakkaan kanssa työskentely voi kestää yhden käyntikerran, neljä kuukautta tai

kaikkea siltä väliltä. Ei ole mitään yhtenevää aika, joka menisi jokaisen asiakkaan kanssa

työskentelyyn, koska se vaihtelee. Keskiarvo on kuitenkin n. 9-10 päivää, mutta se saattaa

edellä mainituista syistä antaa harhaanjohtavan kuvan toiminnan kestosta. (Hyttinen 2020)

Työskentely Nuorten turvatalolla perustuu ratkaisukeskeisten menetelmien käyttöön. Se toi-

mii pohjana, jonka päälle muu työskentely rakentuu. Ratkaisukeskeisyys on valikoitunut työs-

kentelytavaksi turvataloille mitä luultavimmin siksi, että se sopii Suomen Punaisen Ristin hen-

keen. Mietitään ennemmin mahdollisuuksia ja voimavaroja, kuin sitä, kuka on syyllinen tai on-

gelma. Lisäksi ratkaisukeskeisyys oli uusi menetelmä 90-luvulla, kun turvatalot on perustettu.

18

Tarkan vastauksen menetelmän valikoitumiseen työskentelytavaksi saa kuitenkin turvatalojen

perustajilta, joita ei haastateltu tähän opinnäytetyöhön. (Hyttinen 2020)

Ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään työskentelyssä muun muassa siten, että Nuorten tur-

vatalo toimii ikään kuin tulkkina perheen välillä. Tuodaan uusia näkökulmia sekä mietitään

uusia vaihtoehtoja. Lähdetään yhdessä etsimään ratkaisua siihen, miksi perhe on Nuorten tur-

vatalolle hakeutunut. Ei anneta valmiita ratkaisumalleja vaan autetaan perheettä sekä nuorta

oivaltamaan ratkaisut itse. Tuetaan ihmisiä etsimään ratkaisut, mahdollisuudet sekä voimava-

rat omaan elämään. Autetaan yhdessä löytämään ne. (Hyttinen 2020)

Ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään koko perheen kanssa työskentelyssä, eli autetaan

sekä nuoria, että vanhempia tunnistamaan voimavarojaan. Jos vanhemmat eivät jaksa, se hei-

jastuu koko perheen hyvinvointiin. Tästä syystä myös vanhempien voimavaroja kartoitetaan ja

pohditaan yhdessä ratkaisuja, jotta he jaksavat huolehtia perheestään. (Hyttinen 2020)

Turvatalolla järjestetään paljon erilaisia koulutuksia vapaaehtoisille ja työntekijöille. Vapaa-

ehtoisille ja opiskelijoille on menetelmäkoulutus, jossa käydään läpi sekä harjoitellaan ratkai-

sukeskeisten menetelmien käyttöä. Työntekijöille ei järjestetä erikseen ratkaisukeskeisten

menetelmien koulutusta, sillä heillä on lähtökohtaisesti jo paljon koulutusta takanaan. (Hytti-

nen 2020) Yksi tarjolla olevista koulutuksista on Toivoa luova kieli -koulutus, jonka tavoite on

antaa valmiuksia sekä vahvistaa kykyä toimia toivoa luovassa vuorovaikutuksessa. Tämä koulu-

tus perustuu voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen (RedNet 2020d.)

3.2 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsausta voidaan tutkimustekniikkana ja metodina kuvata jo tehtyjen tutkimusten

tutkimiseksi, eli tehdään tutkimuksesta tutkimusta. Tarkoituksena on menetelmällisten sään-

töjen sekä -ohjeiden avulla kerätä ja koota tutkimustuloksia, jotka toimivat perustana uu-

delle tutkimukselle (Salminen 2011, 1.) Kirjallisuuskatsauksessa asetetaan tutkimuskysymys,

johon pyritään vastaamaan etsimällä ja analysoimalla systemaattisesti aiheeseen liittyvää kir-

jallisuutta (Aveyard 2014, 2). Kuten muissakin tieteellisissä metodeissa, kirjallisuuskatsauk-

sessa on tiettyjä yleisiä vaatimuksia, joita sen tulee täyttää. Kirjallisuuskatsauksen tulee olla

objektiivinen, julkinen, kriittinen sekä itsekorjattava. Nämä ovat tieteen metodille asettavia

yleisiä vaatimuksia (Salminen 2011, 1.)

Metodina kirjallisuuskatsaus mahdollistaa useita eri asioita, kuten jo olemassa olevan teorian

kehittämistä, uuden teorian rakentamista sekä teorian arvioimista. Sen lisäksi kirjallisuuskat-

sauksen avulla voidaan tunnistaa ongelmia sekä rakentaa tietyistä aihealueista kokonaiskuva

tai kuvata tietyn aiheen historiallista kehityskulkua (Salminen 2011, 3.) Kirjallisuuskatsauksen

lähestymistapoja onkin useita erilaisia. Kirjallisuuskatsaukseen voidaan viitata erilaisilla ter-

meillä, kuten systemaattinen kirjallisuuskatsaus, kuvaileva kirjallisuuskatsaus, nopea

19

kirjallisuuskatsaus ja kriittinen kirjallisuuskatsaus (Aveyard 2014, 2.) Nämä ovat erilaisia kir-

jallisuuskatsauksen sisällään pitämiä tyypittelyjä. Kirjallisuuskatsauksen perustyypit voidaan

jakaa kolmeen; systemaattinen kirjallisuuskatsaus, kuvaileva kirjallisuuskatsaus sekä meta-

analyysi (Salminen 2011, 6.) Tämän opinnäytetyön metodi on näistä perustyypeistä kuvaileva

kirjallisuuskatsaus.

Kuvaileva kirjallisuuskatsaus on itsenäinen metodi sekä yksi kirjallisuuskatsauksen perustyy-

peistä. Sen avulla voidaan kuvata laajasti tutkittavaa ilmiötä sekä luokittelemaan sen ominai-

suuksia. Tutkimuksessa käytettävät aineistot ovat laajoja. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen

avulla pystyy tuottamaan ajankohtaista tietoa (Salminen 2011, 6-7.) Kuvailevaan kirjallisuus-

katsaukseen kuuluu eri vaiheet, jotka ovat tutkimuskysymyksen asettelu, aineiston hankinta,

analyysin teko ja tulkinta sekä tulosten esittely. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus perustuu tutki-

muskysymykseen sekä valitun aineiston perusteella tuotettuun kuvailevaan vastaukseen. Ku-

vailevan kirjallisuuskatsauksen luonne perustuu ymmärtämiseen tähtäävään ilmiön kuvailemi-

seen sekä aineistolähtöisyyteen (Kangasniemi ym. 2013, 291-292.)

Laadukas kirjallisuuskatsaus pyrkii sisällyttämään systemaattisen lähestymistavan aineiston

etsimisessä, arvioimisessa sekä uudelleen analysoimisessa. Lisäksi se sisältää kuvauksen siitä,

miten kirjallisuutta etsittiin ja miten sen laatu arvioitiin (Aveyard 2014, 3.) Kuvailevan kirjal-

lisuuskatsauksen ydin on synteesin luominen, eli aiemman tutkimustiedon analysoiminen ja

yhdisteleminen sekä siitä uusien johtopäätöksien tekeminen. Kuvailevan kirjallisuuskatsauk-

sen analysoinnissa ei ole tarkoituksena tiivistää tai referoida alkuperäisaineistoa vaan luodaan

uusia laajempia päätelmiä aineiston avulla (Kangasniemi ym. 2013, 296.)

3.3 Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia ratkai-

sukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskentelyssä. Tavoitteena on luoda lisä-

materiaalia Suomen Punaisen Ristin Vantaan Nuorten turvatalon uusien työntekijöiden sekä

sijaisten perehdytystä varten sekä ajantasaista tietoa vanhojen työntekijöiden muistinvirkis-

tykseksi.

Tutkimuskysymys on: Millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työs-

kentelyssä?

Ratkaisukeskeiset menetelmät ovat useissa eri työympäristöissä paljon käytetty työtapa. On

hyödyllistä tutkia, millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työsken-

telyssä, jotta tämä tieto voidaan välittää ammattilaisille ja muille nuorten kanssa työskente-

leville. He voivat soveltaa tätä tietoa käytännön työskentelyssä. Tämä opinnäytetyö tehtiin

lisämateriaaliksi perehdytykseen Suomen Punaisen Ristin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalolle.

20

3.4 Aineiston haku ja valinta

Aineisto kerättiin käyttäen kirjallisuuskatsauksen eksplisiittistä valintaa. Tämä valikoitui ai-

neiston valintamenetelmäksi, koska se on kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineiston valinnan

prosessi. Aineiston eksplisiittisessä valinnassa kuvataan kirjallisuuden vaiheittainen valinta-

prosessi melko tarkasti. Aineiston hakuprosessia ohjaa tutkimuskysymys, sillä tarkoitus on löy-

tää siihen vastaavaa aineistoa. Aineisto haetaan eri sähköisisitä tietokannoista hyödyntäen eri

rajauksia, kuten aika- tai kielirajauksia. Valituista rajauksista voidaan kuitenkin tarvittaessa

poiketa, jos se on tutkimuskysymykseen vastaamisen kannalta merkittävää. (Kangasniemi ym.

2013, 295-296)

Tämän opinnäytetyön aineiston haettiin sähköisistä tietokannoista. Tietokannoiksi valittiin

koehakujen avulla Julkari, Finna, Pro Quest ja Google Scholar. Nämä valikoituivat tässä kirjal-

lisuuskatsauksessa käytetyiksi tietokannoiksi, sillä koehakujen perusteella pystyi alustavasti

rajaamaan pois ne tietokannat, joista ei tullut relevantteja artikkeleita.

Hakutermit muodostuivat opinnäytetyön keskeisten käsitteistä ja niiden synonyymeistä. Eng-

lanninkielisissä hauissa käytettiin näistä termeistä englanniksi käännettyjä sanoja sekä niiden

synonyymejä. Hakulausekkeet muodostuivat koehakujen perusteella. Koehakujen avulla pys-

tyttiin arvioimaan mitkä hakulausekkeet tuottivat toivottavia hakutuloksia. Hakulauseiksi

muodostuivat: ratkaisukeskeis* AND nuoret OR nuoriso OR nuoruus OR nuorten. Englanniksi

hakulausekkeena oli: ("solution focused techniques" OR "solution focused approach") AND

("youth" OR "young people" OR "adolescents" OR "teenagers")

Suomenkielisessä hakulausekkeessa ratkaisukeskeis* oli katkaistu kokonaisesta sanasta, jotta

hakukone ottaisi huomioon kaikki mahdolliset erilaiset päätteet, kuten esimerkiksi ratkaisu-

keskeisyys, ratkaisukeskeiset ja ratkaisukeskeinen.

Aineiston hauissa käytettiin tietokantojen rajaustoimintoja niissä tietokannoissa, joissa tar-

kennettu haku oli mahdollinen. Seuraavat rajaukset valittiin käyttöön: suomen kieli, englan-

nin kieli, 2015-2020, verkossa saatavilla, teksti, muu, tutkimusjulkaisu, lehti/artikkeli, aika-

kauslehti, artikkeli, muu/määrittelemätön, elektroninen, teksti. Nämä rajaukset valittiin

käyttöön sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella, jotka on valittu auttamaan rajaamaan

aihetta tutkimuskysymykseen vastaamisen helpottamiseksi.

Aineiston hakua ohjasivat tutkimuskysymyksen lisäksi sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Sisään-

otto- ja poissulkukriteerit ovat merkitty taulukkoon 1.

Sisäänottokriteereinä olivat suomen- ja englanninkieliset artikkelit, koska tämä opinnäytetyö

tehdään suomeksi ja englanti on yleisesti käytetty tutkimuskieli (Aarrevaara & Pekkola 110,

2010). Ammatilliset artikkelit, tutkimusjulkaisut, väitöskirjat ja pro gradu -tutkielmat sekä

21

oppaat olivat sisäänottokriteereinä, koska niistä muodostui aineisto tähän opinnäytetyöhön.

Lisäksi sisäänottokriteereinä olivat alle 5 vuotta vanhat artikkelit sekä artikkelit, joissa käsi-

tellään nuoria. Aikarajaus tuottaa mahdollisimman tuoretta aineistoa ja nuoret kuuluvat tä-

män opinnäytetyön aiheeseen sekä tutkimuskysymykseen.

Poissulkukriteereinä olivat artikkelit, jotka ovat muun kuin suomen- tai englanninkielisiä teks-

tejä sekä ammattikorkeakoulutasoiset opinnäytetyöt. Tässä opinnäytetyössä ei käytetty läh-

teinä muita ammattikorkeakoulutasoisia opinnäytetöitä. Yli 5 vuotta vanhat artikkelit sekä ar-

tikkelit, jotka käsittelevät lapsia, varhaiskasvatusta tai aikuisia jätettiin pois. Aikarajaus tuli

työelämäkumppanin toiveesta saada mahdollisimman ajantasaista tietoa sekä koehakujen

määrien perusteella. Koehakujen avulla selvisi, että viiden vuoden aikarajaus tuottaa tar-

peeksi aineistoa tätä opinnäytetyötä varten. Lapset, varhaiskasvatus ja aikuiset eivät vastan-

neet tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykseen, joka ohjaa aineiston hakua.

Sisäänottokriteerit Poissulkukriteerit

Suomen- ja englanninkieliset artikkelit Muut kuin suomen- ja englanninkieliset teks-

tit

Ammatilliset artikkelit, tutkimusjulkaisut,

väitöskirjat ja pro gradu -tutkielmat, oppaat

Ammattikorkeakoulutasoiset tutkimukset

Alle 5 vuotta vanhat artikkelit Yli 5 vuotta vanhat artikkelit

Nuoret Lapset, varhaiskasvatus, aikuiset

Taulukko 1: Sisäänotto- ja poissulkukriteerit

Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa aineiston valinnan keskeisimpänä perusteena on aineis-

ton sisältö ja sen suhde muihin valittuihin tutkimuksiin. Aineiston valinnassa pyritään kiinnit-

tämään huomiota siihen, vastaako jokainen valittu alkuperäistutkimus tutkimuskysymykseen.

Tämän kautta tulee esiin kirjallisuuskatsauksen aineistolähtöisyys sekä ymmärtämiseen täh-

täävä luonne menetelmänä. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa tutkimuskysymyksen laajuus

määrää sen, mikä on riittävä määrä aineistoa (Kangasniemi ym. 295-296.)

Aluksi aineistonhakutulokset käytiin läpi otsikko tai abstraktitasolla, eli katsottiin otsikon tai

abstraktin perusteella, vastaako artikkeli tutkimuskysymykseen tai sisäänottokriteereihin. Mi-

käli näin ei ollut tai artikkelissa oli jotakin poissulkukriteereihin sopivaa, se jätettiin pois. Tä-

män ensimmäisen vaiheen jälkeen jatkoon otetut artikkelit luettiin kokonaan. Näistä valittiin

22

vielä sopivat artikkelit lopulliseen tarkasteluun tutkimuskysymyksen ja sisäänotto- ja poissul-

kukriteerien perusteella.

Tietokanta Hakulauseke Rajaukset Tulokset Hyväksytty

otsikon tai

abstraktin

perusteella

Hyväksytty

koko tekstin

perusteella

Julkari rat-

kaisukeskeis*

AND nuoret

OR nuoriso

OR nuoruus

OR nuorten

AND

dc.date.is-

sued:[2015

TO 2020]

dc.date.is-

sued:[2015

TO 2020]

33 3 1

Finna ratkaisukes-

keis* AND

nuoret OR

nuoriso OR

nuoruus OR

nuorten

suomen kieli,

englannin

kieli, 2015-

2020, ver-

kossa saata-

villa, Teksti,

muu: Tutki-

musjulkaisu.

Lehti/Artik-

keli: Aika-

kauslehti &

Artikkeli.

Muu/Määrit-

telemätön:

Elektroninen

& Teksti.

11 1 1

ProQuest

Central

("solution fo-

cused

2015-2020,

full text,

60 9 4

23

Tietokanta Hakulauseke Rajaukset Tulokset Hyväksytty

otsikon tai

abstraktin

perusteella

Hyväksytty

koko tekstin

perusteella

techniques"

OR "solution

focused ap-

proach") AND

("youth" OR

"young peo-

ple" OR "ado-

lescents" OR

"teenagers")

peer re-

viewed, eng-

lish

Google Scho-

lar

"ratkaisukes-

keis*" AND

"nuoret OR

nuoriso OR

nuoruus OR

nuorten"

2015-2020 42 4 0

Google Scho-

lar

("solution fo-

cused tech-

niques" OR

"solution fo-

cused ap-

proach") AND

("youth" OR

"young peo-

ple" OR "ado-

lescents" OR

"teenagers")

2015-2020 1720 (100) 16 4

Taulukko 2: Aineiston haku ja valinta

Haut aloitettiin ProQuest Centralista, josta tuli aluksi 62 hakutulosta englanninkielisellä haku-

lausekkeella. Nämä hakutulokset käytiin läpi otsikkotasolla, mutta mukaan oli tullut muun

kielisiä artikkeleita. Rajauksesta oli unohtunut valita vain englanninkieliset artikkelit. Uusi

haku tehtiin samaa hakulauseketta käyttäen, mutta rajauksiin lisättiin valinta; englannin

24

kieli. Tästä hausta tuli 60 hakutulosta. Nämä käytiin läpi otsikko ja abstraktitasolla. Artikke-

lien valinnassa käytettiin määrättyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä sekä tutkimuskysy-

mystä. Pois jäi ensimmäisellä kierroksella artikkeleita, joissa oli väärä kohderyhmä, kuten ai-

kuiset tai lapset sekä artikkeleita, joissa ei ilmennyt otsikko tai abstraktitasolla ratkaisukes-

keisyys tai nuoret. Ensimmäisellä tarkastelulla ei suljettu heti pois artikkeleita, joissa otsi-

kossa saattoi olla sana child tai children, koska monissa artikkeleissa puhutaan lapsista, mutta

lähemmin tarkasteltuna käy ilmi, että puhutaan myös tai vain nuorista. Seuraavaksi artikkelit

käytiin läpi koko teksti tasolla, eli jäljelle jäi lopulliseen tarkasteluun otettavat artikkelit.

Tällöin pois jäi artikkeli, joka oli suunnattu alakouluikäisille sekä kolme kirja-arvostelua. Jäl-

jelle jäi viisi artikkelia, jotka otettiin tarkasteluun. Yksi näistä artikkeleista on opas, joka löy-

tyi kirja-arvostelun tiivistelmän kautta. Tämä opas sopii sisäänotto- ja poissulkukriteereihini

sekä tutkimuskysymykseen, joten se otettiin mukaan tarkasteluun.

Tämän jälkeen tehtiin suomenkieliset haut Julkari, Finna ja Google Scholar -tietokannoista.

Kaikkiin käytettiin samaa hakulauseketta, paitsi Julkari tietokantaan piti lisätä perään ha-

kuohjeen mukaan ” dc.date.issued:[2015 TO 2020]”, jotta saatiin aikarajauksen hakuun mu-

kaan. Finna tietokantaan saatiin hyvin lisättyä halutut rajausvaihtoehdot eli kieli, aika ja

tekstityyppivaihtoehdot, jotka helpottivat aineiston läpikäyntiä ja hakutulosten seulontaa.

Julkarista saatiin 33 hakutulosta, joista otsikon ja tiivistelmän jälkeen hyväksyttiin 4. Koko

tekstin jälkeen viimeiseen tarkasteluun jäi 1 artikkeli. Finnasta hakutuloksia tuli 11, joista ot-

sikon, tiivistelmän jälkeen hyväksyttiin vain 1 ja tämä jäi myös koko tekstin jälkeen tarkaste-

luun. Google Scholarista tuli 42 tulosta, joista 4 hyväksyttiin otsikon ja tiivistelmän perus-

teella. Koko tekstin jälkeen vain 1 teksti hyväksyttiin, mutta se sama teksti oli hyväksytty jo

Finnasta, joten koko tekstin perusteella hyväksyttyihin merkittiin 0.

Suomenkielisten hakujen jälkeinen huomio oli, että suomenkielisiä artikkeleita tämän opin-

näytetyön kriteereillä oli hieman hankala löytää. Siksi tehtiin vielä yksi haku Google Schola-

riin, mutta englanniksi ja samalla hakulausekkeella, kun mitä käytettiin Pro Quest Centralin

hakuun. Google Scholariin ei saatu muita rajauksia tehtyä, kuin aikarajauksen 2015-2020.

Tämä haku tuotti 1720 tulosta, eli 172 sivua tuloksia. Kuitenkin tässä vaiheessa opinnäyte-

työtä oli jo 7 artikkelia tarkastelussa, joten näistä 172:ta sivusta hakutuloksia otettiin tarkas-

teluun 10 ensimmäistä sivua, koska ne olivat relevanssiltaan korkeammalla, kuin viimeiset si-

vut. Jokaisella sivulla oli 10 artikkelia, joten tarkasteluun otettiin 100 artikkelia ja ne ovat

siksi merkitty sulkuihin taulukossa. Kuten jo aiemmin on todettu (Kangasniemi ym. 2013, 295-

296), aiemmista rajauksista voidaan poiketa, mikäli se on tutkimuskysymykseen vastaamisen

kannalta oleellista. Tässä vaiheessa koettiin sivut läpi silmäillen, että nämä hakujen viimei-

simmät sivut eivät olisi tuottaneet merkittävästi enempää relevanttia sisältöä tähän opinnäy-

tetyöhön ja siksi tarkasteluun otettiin ensimmäiset 10 sivua hakutuloksista. Otsikon ja tiivis-

telmän perusteella hyväksyttiin 19 artikkelia, joista 3 oli jo Pro Quest Centralista hyväksytty

koko tekstin perusteella. Siksi taulukkoon merkittiin 16. Koko tekstin perusteella tarkasteluun

25

jätettiin 4. Osa otsikon ja tiivistelmän perusteella valituista jätettiin pois koko tekstin luku-

vaiheessa, koska kävi ilmi, että artikkelit ovat maksullisia, eivät ole saatavilla kokonaan tai

vain tiivistelmä oli englanniksi, mutta lopputeksti oli eri kielellä. Näin koko opinnäytetyön

analysoitavan aineiston lukumääräksi saatiin 10 artikkelia.

3.5 Aineiston analyysi

Aineisto muodostui kymmenestä eri kansainvälisestä sekä suomenkielisestä artikkelista. Nämä

artikkelit muodostavat analysoitavan aineiston tähän opinnäytetyöhön. Tähän opinnäytetyö-

hön valitut artikkelit sekä niiden sisältö lyhyesti löytyy liitteenä 1. liiteluettelosta sekä tau-

lukkona 3. luvusta 5.3. Taulukkoa ei esitellä tässä kappaleessa liiallisen toiston välttämiseksi.

Tämän opinnäytetyön aineisto analysointiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä eli in-

duktiivista sisällönanalyysia. Sisällönanalyysi valikoitui menetelmäksi, koska tämä menetelmä

mahdollistaa aineiston systemaattisen sekä objektiivisen analysoinnin. Sisällönanalyysin avulla

on mahdollista asettaa kerätty aineisto järjestetyksi johtopäätöksiä varten. Sisällön analyysin

kautta pyritään saattamaan tutkittava aineisto tiivistettyyn ja yleiseen muotoon sekä etsitään

tekstin merkityksiä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 80.)

Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa analysointi on menetelmän ydin. Sen tavoitteena on

vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen aineiston tuottamalla laadullisella kuvailulla sekä uu-

silla johtopäätöksillä. Laadullisessa kuvailussa aineiston sisältöä yhdistellään sekä analysoi-

daan. Analyysin tarkoituksena ei ole tiivistää, referoida, siteerata tai raportoida alkuperäistä

aineistoa, vaan tavoitteena on aineiston sisäinen vertailu sekä laajempien päätelmien teko

aineistosta. Eli johtavana tekijänä voidaan pitää synteesin luomista (Kangasniemi ym. 2013,

296.) Sisällönanalyysin avulla tämä oli mahdollista.

Tämän opinnäytetyön aineisto kuvaa tässä opinnäytetyössä tutkittavaa ilmiötä, joten sisäl-

lönanalyysia käyttäen oli tarkoituksena luoda tiivis, selkeä sanallinen kuvaus tutkittavasta il-

miöstä. Tarkoituksena oli lisätä aineiston informaatioarvoa yhdistämällä hajanaista aineistoa

yhdeksi selkeäksi ja yhtenäiseksi tiedoksi tutkittavasta ilmiöstä. Aineisto käsiteltiin siten, että

se aluksi hajotettiin osiksi, jotka käsiteltiin ja koottiin uudelleen eri tavalla. Lopputuloksena

on looginen kokonaisuus ja luotettavat johtopäätökset tutkittavasta ilmiöstä. Aineistolähtöi-

sessä sisällönanalyysissä saadaan tulokset, eli vastaus tutkimuskysymykseen yhdistelemällä

käsitteitä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 91.)

Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöisen sisällönanalyysin kolmea eri vaihetta. Nämä

olivat pelkistäminen, ryhmittely ja teoreettisten käsitteiden luominen (Tuomi & Sarajärvi

2018, 91). Aluksi aineisto pelkistettiin etsimällä tutkimuskysymykseen vastaavia ilmaisuja tai

kuvailuja. Tämä on yksi pelkistämisen, eli redusoinnin toteuttamistapa, jolla aineistosta karsi-

taan tutkimukselle turhat osat pois (Tuomi & Sarajärvi 2018, 92). Jokainen artikkeli käytiin

26

yksitellen läpi ja tekstistä etsittiin kohtia, jotka vastasivat siihen, millaisia ratkaisukeskeisiä

menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskentelyssä. Jokainen tutkimuskysymykseen vas-

taava kohta kirjattiin ylös seuraavaa vaihetta varten. Kirjaukset tehtiin omaan erilliseen

Word-tiedostoon.

Pelkistämisen jälkeen siirryttiin klusterointiin eli ryhmittelyyn. Pelkistetystä aineistosta etsit-

tiin samanlaisuuksia sekä eroavaisuuksia. Pelkistetty Word-tiedosto käytiin kohta kohdalta

läpi. Samanlaisuudet ja eroavaisuudet eroteltiin omaan erilliseen tiedostoon. Samanlaisuuksia

löytyi huomattavasti enemmän, kuin eroavaisuuksia. Tämän jälkeen yhdistettiin samaa il-

miötä kuvaavat kohdat eri luokiksi, joista muodostui alaluokat. Näitä alaluokkia muodostui

yhdeksän kappaletta. Alaluokille annettiin sisältöä kuvaava nimi. Nimetyt alaluokat olivat ky-

symykset, haastattelut, interventiot, diagrammit, kuviot, monisteet, listat, käytännön har-

joitteet ja muut tehtävät.

Ryhmittelyn tavoite oli luoda alustava kuvaus tutkittavasta aiheesta. Luokittelun tarkoitus oli

tiivistää aineistoa sisällyttämällä yksittäiset tekijät yleisempiin käsitteisiin. Kuitenkin vasta

analyysin edistyessä selvisi, tuleeko alaluokkien ja yhdistävän luokan väliin muita luokkia vai

ei. Tämä johtuu aineistolähtöisyydestä, sillä etukäteen ei ole mahdollista määritellä minkä

tasoisia luokkia aineistosta pystytään muodostamaan. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 92, 94.) Tässä

opinnäytetyössä yläluokkia ei tarvittu, vaan siirryttiin suoraan pääluokkiin.

Kolmantena ja sisällönanalyysin viimeisenä vaiheena oli teoreettisten käsitteiden luominen eli

abstrahointi, käsitteellistäminen. Tässä vaiheessa tutkimukselle oleellinen tieto erotetaan ja

näin valitulla tiedolla muodostetaan teoreettisia käsitteitä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93.) Luo-

kittelua jatkettiin yhdistelemällä alaluokkia pääluokiksi. Luokittelua jatkettiin sisällön analyy-

sin mukaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93) niin kauan, kun se oli aineiston sisällön kannalta

mahdollista. Teoreettisten käsitteiden luominen tapahtui muodostamalla käsitekartta ala-

luokista, pääluokista sekä yhdistävistä luokista. Tässä opinnäytetyössä nämä yhdeksän ala-

luokkaa yhdistämällä saatiin muodostettua pääluokat terapiatekniikat, kirjalliset työkalut ja

harjoitteet. Yhdistämällä pääluokat saatiin lopuksi yhdistävät luokat siitä, millaisia ratkaisu-

keskeisiä menetelmiä käytetään nuorten kanssa työskentelyssä. Yhdistäviksi luokiksi muodos-

tuivat suulliset menetelmät, kirjalliset menetelmät sekä toiminnalliset menetelmät.

4 Tulokset

Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käyte-

tään nuorten kanssa työskentelyssä? Aineiston sisällönanalyysin avulla saadut tulokset esitel-

tiin kuviossa 2.

27

Kuvio 2: Tulokset

Vastaukseksi tutkimuskysymykseen; Millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään nuorten

kanssa työskentelyssä, saatiin käytetyt menetelmät jaoteltua kolmeen; kirjalliset menetel-

mät, suulliset menetelmät sekä toiminnalliset menetelmät.

Suulliset menetelmät muodostuvat terapiatekniikoista. Terapiatekniikat muodostuvat ratkai-

sukeskeisistä kysymyksistä, haastatteluista ja interventioista, joissa menetelmiä käytetään

suullisesti, keskustelemalla. Interventioihin kuuluu ratkaisukeskeinen lyhytterapia (SFBT, So-

lution-focused brief therapy), jossa käytetään tekniikkana ratkaisukeskeisiä kysymyksiä, kuten

ihmekysymystä (the miracle question) sekä asteikkoja (scaling) (Szlyk 2018, 197). Ratkaisukes-

keinen lyhytterapia (SFBT) perustuu ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan (SFA, solution-

28

focused approach) (Szlyk 2018, 197). Eniten aineistossa ilmeni ratkaisukeskeisistä kysymyk-

sistä ihmekysymystä (miracle question) ja sen eri muotoja, joita käytettiin haastatteluissa

sekä interventioissa (Szlyk 2018, 197; Ratnadevi R. Shunmugam & Sidek Mohd Noah 2017, 49;

Matter 2017, 144; Vuokila-Oikkonen, Hyväri & Keskitalo 2020, 103).

Terapiatekniikoista saatiin jaettua kaksi muuta eri kategoriaa. Nämä olivat kirjalliset työkalut

ja harjoitteet. Nämä perustuvat terapiatekniikoiden sisältämiin kysymyksiin ja interventioi-

hin, kuten ihmekysymykseen (the miracle question) ja ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan

(SFBT) eli ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan (solution-focused approach) (Worsley & Hjem-

dal 2016, 2); NSPCC 2015, 4).

Kirjalliset menetelmät koostuivat kirjallisista työkaluista. Kirjalliset työkalut muodostuvat

ratkaisukeskeisistä monisteista, listoista, kuvioista ja diagrammeista, joita käytetään piirtä-

mällä tai kirjoittamalla eli kirjallisesti. Kirjallisissa työkaluissa sovelletaan terapiatekniikoi-

den sisältöä, kuten ihmekysymystä (the miracle question) ja muunnetaan se kirjallisiksi mene-

telmiksi, kuten my miracle day -kuvioksi (NSPCC 2015, 43-44).

Toiminnalliset menetelmät koostuvat harjoitteista, jotka ovat toiminnallisia aktiviteetteja.

Harjoitteet sisältävät käytännön harjoitteita ja muita tehtäviä. Käytännön harjoitteita ovat

ryhmässä tehtävät harjoitteet sekä ratkaisukeskeinen taideterapia (SFAT, solution-focused art

therapy), asteitten käyttö tavaroiden avulla ja ulkona suoritettavat aktiviteetit (Ratnadevi R.

Shunmugam & Sidek Mohd Noah 2017, 52; Moosa, Afsal, Koorankot, Jaseem & Nigesh, K. 2017,

812, NSPCC 2015, 60, 24). Muut tehtävät ovat kotiin annettavia harjoitteita, niin sanottuja

kotitehtäviä (Worsley & Hjemdal 2016, 2).

Aineiston eroavaisuutena nousi esiin huumori, joka mainittiin ratkaisukeskeisenä menetel-

mänä vain yhdessä aineistossa (Matter 2017, 148).

Koska suulliset-, kirjalliset- sekä toiminnalliset menetelmät perustuvat terapiatekniikoiden

kautta ratkaisukeskeisiin menetelmiin (Szlyk 2018, 197), niitä voi soveltaa yksin tai ryhmässä

käytettäviksi (Karakaya, Dudu; Özgür, Gönül. 2019, 46).

5 Perehdytysmateriaali Nuorten turvatalolle

Tuloksiksi saadut suulliset-, kirjalliset ja -toiminnalliset menetelmät pitävät sisällään erilaisia

harjoitteita, joista avataan työelämäkumppania Suomen Punaista Ristiä (SPR) ajatellen heille

tuntemattomimmat menetelmät, joihin he voisivat uusina menetelminä perehtyä ja ottaa

käyttöön nuorten kanssa työskentelyyn. Tulokset -kappaleessa esiintyvät miracle question ja

scaling ovat jo auki kirjoitettu kappaleessa 2.2.1. Terapiatekniikat.

29

Lisäksi tässä kappaleessa avataan Nuorten turvatalolla jo käytössä olevia menetelmiä sekä vii-

meiseksi esitellään opinnäytetyössä käytetty aineisto, joka toimii samalla kirjallisuuslistana

Nuorten turvatalon työntekijöille. Näin tämä kappale muodostuu perehdytysmateriaaliksi

Nuorten turvatalolle.

5.1 Uusia menetelmiä Nuorten turvatalolle

Tulokseksi saaduista suullisista-, kirjallisista- ja toiminnallisista menetelmistä esitellään yksi

kustakin kategoriasta: The Resilience Doughnut, ”On track” -assessments sekä Solution-Fo-

cused Art Therapy. Nämä ovat uusia menetelmiä Nuorten turvatalolle käytettäväksi (Peter-

sen-Jessen 2020c).

5.1.1 The Resilience Doughnut

The Resilience Doughnut on ratkaisukeskeisyyteen perustuva malli, joka pitää sisällään kuusi

eri aluetta, joiden kohdalla voi kehittää resilienssiä. The Resilience Doughnut -malli Sen tar-

koituksena on aktivoida olemassa olevat vahvat resurssit nuoren elämässä auttaakseen heitä

kohti haluamaansa tulevaisuutta. The Resilience Doughnut -malli juontaa juurensa työskente-

lystä nuorten kanssa monista eri ympäristöistä, kuten nuorisotyöstä, kouluympäristöistä, las-

tenlääketieteestä, korjaavista palveluista sekä psykologisesta työstä. Malli on ollut hyödylli-

nen monissa eri konteksteissa, kun on suunniteltu tulevaisuutta yhdessä nuorten kanssa. The

Resilience Doughnut -malli vaikuttaa positiivisiin muutoksiin nuorissa ja toimii vahvistavana

menetelmänä mielenterveysongelmien kanssa työskentelyssä (Worsley & Hjemdal 2016, 2.)

The Resilience Doughnut -malli on yksinkertainen kuvio kahdesta ympyrästä, toinen toisen si-

sällä, joka edustaa näiden sisäisten ominaisuuksien ja ulkoisten kontekstien vuorovaikutusta

resilienssin kehittämisessä (kuvio 3.) Malli perustuu määritelmään, että resilienssi on jatkuvaa

henkilön kompetenssin kehityksen prosessia, kun puhutaan käytettävissä olevista resursseista

vastoinkäymisen kohdatessa (Worsley & Hjemdal 2016, 3.)

30

Kuvio 3: The Resilience Doughnut -kuvio

Sisäinen ympyrä; minulla on, minä olen, minä voin (I have, I am, I can) edustaa sisäisiä yksi-

löllisiä ominaisuuksia ja ulompi ympyrä edustaa ulkoisia konteksteja, joissa yksilö kehittyy.

Ulkoiset asiayhteydet on jaettu seitsemään osaan, joista kunkin on osoitettu tutkimuksessa

edistävän yksilön resilienssin rakentumista. Nämä seitsemän osaa koostuvat eri tekijöistä;

ikätoverit, (The peer factor), koulutus (the education factor), perhe + identiteetti (the family

+ identity factor), yhteisö (the community factor), raha (the money factor), vanhemmat (the

parent factor) ja taidot (the skill factor). Yksilön sisäisen ja ulkoisen maailman vuorovaikut-

teinen luonnetta edustaa visuaalinen yhteys sisemmän ja uloimman ympyrän välillä. Siten

kaksi ympyrää, sisempi ympyrä ja ulkoinen ympyrä, jotka on jaettu seitsemään ulkoiseen kon-

tekstiin, edustavat The Resilience Doughnut -mallin ydintä (Worsley & Hjemdal 2016, 4.)

Mallin sisäympyrä edustaa resilienssiä omaavan yksilön sisäisiä piirteitä; minulla on, minä

olen, minä voin (I have, I am, I can). Nämä piirteet auttavat kasvattamaan itsetuntoa, luotta-

musta omiin kykyihin ja yksilön tietoutta omista käytettävissä olevista resursseista. Yhdessä

ne lisäävät resilienssiä. Minulla on, minä olen, minä voin (I have, I am, I can) luokat ovat pe-

rustana The Resilience Doughnut -mallin sisäisille yksilöllisille käsitteille, jotka ovat vuorovai-

kutuksessa ulkoisiin tekijöihin (Worsley & Hjemdal 2016, 4.)

Ulompi ympyrä, joka on jaettu seitsemään osaan; ikätoverit (The peer factor), koulutus (the

education factor), perhe + identiteetti (the family + identity factor), yhteisö (the community

factor), raha (the money factor), vanhemmat (the parent factor) ja taidot (the skill factor,

kuvastaa ympäristöolosuhteita, joissa resilienssi voi olla estynyttä tai kehittynyttä. (Worsley &

Hjemdal 2016, 4.)

31

Mallin sisältämät seitsemän osaa koostuvat eri kohdista, joita käytettiin The Resilience

Doughnut -mallin alustavassa mallissa (kuvio 4.).

Kuvio 4: Ulkoiset tekijät aiemmasta mallista

Avain donitsin käyttöön on löytää kolme hyödyllisintä tekijää tai resurssia sekä kehittää niitä.

Resilienssiä omaavat yksilöt tarvitsevat vain kolme näistä seitsemästä tekijästä toimimaan hy-

vin elämässään. Kyky keskittyä kolmeen vahvaan tekijään on tärkeä osa resilienssiä ajattelu-

tapaa (The Resilience Doughnut).

Kolme hyödyllisintä tekijää tai -resurssia saadaan pisteytysmenetelmällä, jonka avulla arvioi-

daan donitsissa olevan seitsemän tekijän vahvuutta. Näiden pisteiden avulla tunnistetaan

kolme voimakkainta tekijää, jotka lisäävät resilienssiä. Tämän jälkeen tunnistetaan tapoja,

joilla kolmea vahvuustekijää voi käyttää arkielämässä ja vahvistaa niitä (Sue 2013.)

5.1.2 ”On track” -assessments

Oikeilla raiteilla arviointia (On track -assessments) käytetään silloin, kun nuoren työskentely

tavoitteita kohti etenee. Työntekijän on tärkeää aina silloin tällöin tarkistella nuoren edisty-

mistä. Elämänhallinnan edistymistä ja asiakkaan ratkaisuja arvioidaan oikeilla raiteilla (on

track) arvioinneilla. Näissä arvioinneissa pyritään saamaan nuori tunnistamaan, onko hän siir-

tymässä kohti tavoitteitaan. Pyydetään tunnistamaan merkkejä ja johtolankoja, jotka kerto-

vat oikeasta suunnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Kun nuori osaa tunnistaa nämä teki-

jät, työntekijä voi esittää erilaisia kysymyksiä, joilla arvioidaan kuinka vaikeaa tai helppoa

nuoren oli pysyä ”oikeilla raiteilla”. Työntekijä voi kysyä mitä nuoret tekevät aktiivisesti

32

pitääkseen itsensä oikeilla raiteilla ja kysyä kuinka tietoisesti nuoret ovat siirtyneet kohti ta-

voitteita. Nuoreta, joka on jo lähellä tavoitteidensa saavuttamista, voidaan kehottaa tarkkai-

lemaan tekijöitä, jotka pitävät tämän oikeilla raiteilla. Jos nuori arvioi olevansa ”Pois ra-

dalta” tai jopa “suistunut raiteilta” kysymykset siitä, mitä hänen saamisensa takaisin ”oike-

alle polulle” edellyttää häneltä (Matter 2017, 147-148)

5.1.3 Solution-Focused Art Therapy

Ratkaisukeskeisessä taideterapiassa (Solution-Focused Art Therapy), luodaan asiakkaalle hypo-

teettisia tavoitteita, jotka sisältävät halutut käyttäytymismallit, jotta asiakas voi nähdä mikä

itselleen on mahdollista. Tavoitteiden on oltava konkreettisia ja keskityttävä käyttäytymisen

positiiviseen ilmaisuun sekä tiettyyn käyttäytymiseen, jota asiakkaalla on halu kokea (Moosa,

Afsal, Koorankot, Jaseem & Nigesh, K. 2017, 812.)

Taideterapian toimii hyvin yhteen ratkaisukeskeisen lyhytterapian kanssa, koska ne sopivat

yhteen ja täydentävät toisiaan. Ne ovat kummatkin toimintapainotteisia, eli toiminnallisia.

Taideterapia mahdollistaa asiakkaan kontrollin yhdessä sen kanssa, mitä lopulliset taidetuo-

tokset edustavat. Terapia on tehokkaampaan, jos terapeutti asettuu asiakkaan maailmaan ja

mieleen, kuten taideterapiassa käy. Taideterapeutti pystyy kokemaan asiakkaan maailman

taiteen tekemisen kautta. Myös ongelman konkreettinen tallentaminen taiteen muotoon aut-

taa tunnistamaan, hajottamaan ja käsittelemään sitä välittömästi (Moosa, Afsal, Koorankot,

Jaseem & Nigesh, K. 2017, 812.)

Toipumisprosessissa on kolme kohtaa: turvallisuuden luominen, muistaminen ja surutyön sekä

elämän uudelleen yhdistäminen. Kaikkia näitä kolmea kohtaa voidaan käsitellä taiteen tera-

peuttisella käytöllä. Taideterapiassa taideilmaisu auttaa tuottamaan energiaa muutokseen ja

kasvuun, kun ihmiset katsovat itseensä ja antavat sisäisen materiaalin nousta pintaan. Tai-

teen tekeminen voi tarjota keskittymistä itsetutkiskeluun ja vuoropuheluun muiden kanssa

traumatisoituneille ja niille, joiden identiteettitaju on pirstoutunut. Tällöin he voivat muo-

dostaa uudelleen yhteyden elämäänsä, rakentaa uudelleen luottamusta ja palauttaa itsetun-

toaan. (Moosa, Afsal, Koorankot, Jaseem & Nigesh, K. 2017, 812.)

Traumaattiset muistot tallentuvat usein mieleen kuvan muodossa, joten kuvien luominen tai-

deterapiassa voi toimia tehokkaana traumaperäisen stressin oireiden vähentämisessä. Tarjoa-

malla ei uhkaava ympäristö, jossa traumatisoitunut voi kokeilla taidemateriaaleja, antaa tälle

mahdollisuuden saada itseluottamusta. Lopulta yksilö voi työskennellä tapahtuman läpi ja in-

tegroida kokemuksensa osaksi elämäänsä. Tämän lisäksi taidemateriaalien käyttö voi tarjota

uuden, erilaisen vaihtoehdon traumavasteen toistuvan luonteen torjumiseksi. Taiteen tekemi-

nen voi auttaa yksilöä pääsemään käsiksi ja tunnistamaan henkilökohtaiset vahvuutensa, jotka

toimivat keinona torjua trauman jälkivaikutuksia, kuten hallinnan menetystä ja avuttomuuden

tunteita. Luovan taiteen tekemisen prosessin lisäksi itse taideteoksella on suuri voima. Se

33

konkreettisesti heijastaa tekijän maailmankatsomusta ja toimii tunteiden ilmaisuna sanalli-

silla selityksillä tai ilman (Moosa, Afsal, Koorankot, Jaseem & Nigesh, K. 2017, 812-813.)

5.2 Nuorten turvatalolla jo käytössä olevat menetelmät

Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalolla Vantaalla käytetään monia erilaisia ratkaisukes-

keisiä työkaluja. Näitä ovat muun muassa tulevaisuuden rappuset, polkutyöskentely, as-

teikko/jana ja aarrekartta. Kaikkien näiden työkalujen on tarkoitus auttaa toteuttamaan ja

luomaan nuoren tulevaisuutta. Ne voivat toimia apuna kasvuprosessissa ja konkretisoida nuo-

ren toiveita ja haaveita. Näiden työkalujen avulla voidaan keskustella siitä, mitä tavoittee-

seen pääseminen vaatii sekä asettaa tarpeeksi pieniä askeleita niiden saavuttamiseksi. (SPR

työmenetelmiä)

5.2.1 Tulevaisuuden rappuset

Tulevaisuuden rappuset ovat menetelmä, jonka avulla suunnitellaan nuoren tulevaisuutta

tietty ajanjakso, kuten vuosi, eteenpäin. Menetelmä soveltuu myös lyhyemmän ajanjakson

tarkasteluun. Tarkoituksena on kirjata rappusten yläosaan nuoren suunnitelmat, toiveet ja

haaveet tietyn ajan päähän, kuten vuoden päähään. Tämän jälkeen rappusiin kirjataan aske-

leihin ne teot, jotka tulevaisuuden suunnitelmien saavuttaminen vaatii. Suunnitelmien ja toi-

veiden kirjaamisessa on tärkeää kysellä nuorelta tarkkoja kysymyksiä millainen tulevaisuuden

tilanne tulee olemaan, jotta saadaan suunnitelmat eläviksi nuoren mieleen. Kirjattavien as-

kelten tulee olla tarpeeksi pieniä, jotta ne eivät vaadi nuorelta liikaa ja tavoitetta kohti on

helpompaa kulkea (SPR työmenetelmiä)

Kuvio 5: Tulevaisuuden rappuset

34

5.2.2 Polkutyöskentely

Polkutyöskentelyyn kuuluu erilaiset polut -menetelmä, jossa kuvataan nuoren tilanteesta

kaksi erilaista polkua, kaksi erilaista vaihtoehtoa, johon nuori voi tilanteessaan päätyä. Nuo-

ren kanssa etsitään elämästä ne asiat, joissa menee hyvin sekä ne asiat, jotka nyt aiheuttavat

haasteita elämään. Toiseen polkuun kuvataan reitti, mihin nykyisen tilanteen jatkuminen voi

johtaa; rahaongelmat, koulutusta vaille jääminen, huostaanotto, vankila ja niin edelleen. Toi-

seen polkuun kuvataan mihin nykyisestä tilanteesta on mahdollista päästä, mikäli tarvittava

korjaus elämäntilanteeseen tehdään; kaverit pysyvät, välit perheeseen säilyvät, koulu sujuu,

ammatin hankkiminen ja niin edelleen. (SPR työmenetelmiä)

Kuvio 6: Erilaiset polut

5.2.3 Asteikko/Jana

Asteikko/Jana -menetelmässä on tarkoituksena merkitä asteikolle tai janalle, millaiseksi nuori

kokee tilanteensa nyt ja millaisena hän toivoisi tilanteen olevan. Menetelmän tarkoituksena

on kiinnittää nuoren huomio nykyhetkeen ja saada nuori arvioimaan omaa tilannettaan suh-

teessa kouluun, kavereihin, kotiin, vanhempiin ynnä muihin asioihin. Lopuksi keskustellaan

nuoren kanssa niistä askeleista, joita tavoitteeseen pääsemiseksi vaaditaan. (SPR työmenetel-

miä)

35

Kuvio 7: Asteikko/Jana

5.2.4 Aarrekartta

Aarrekartta on menetelmä, jonka avulla voidaan tehdä nuoren haaveet näkyviksi. Aarrekartan

teema voi olla yleisesti nuoren unelmat ja haaveet tai rajattu esimerkiksi ihmissuhteisiin,

koulutukseen, harrastuksiin tai tulevaisuuden konkretisoimiseen. Tarkoituksena on tehdä ku-

vakollaasi esimerkiksi etsimällä lehdistä kuvia tai piirtämällä tai maalamalla itse. Tavoitteena

on auttaa nuoria luomaan tulevaisuutta ja auttaa toteuttamaan unelmia. Menetelmää voi

käyttää kasvuprosessin apuna ja sillä voidaan visualisoida sekä konkretisoida nuoren haaveita

sekä toiveita. Aarrekartta on henkilökohtainen ja sitä on tarkoitus työstää vain itseään var-

ten. Näin se on arvokas nuorelle ja työntekijänä tuotosta ei pidä arvostella, vaan sen avulla

voidaan keskustella kartan asioista ja miten ne voi saavuttaa. (SPR työmenetelmiä)

Kuvio 8: Aarrekartta

5.3 Kirjallisuuslista

Yhtenä opinnäytetyön tavoitteista oli luoda ajantasaista tietoa vanhojen työntekijöiden muis-

tinvirkistykseksi. Taulukossa 3. on kuvattu tähän opinnäytetyöhön valitut artikkelit sekä

36

niiden sisältö lyhyesti. Nämä artikkelit muodostivat analysoitavan aineiston tähän opinnäyte-

työhön, mutta samalla toimivat ajantasaisena kirjallisuuslistana sekä lisämateriaalina ratkai-

sukeskeisistä menetelmistä Nuorten turvatalon työntekijöille.

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

James R. Matter. 2017. M.A-

Residential Therapist Came-

lot Schools, LLC. Article.

Solution-Focused Therapy

with Adolescents in Residen-

tial Treatment.

Kuusi ratkaisukeskeistä tek-

niikkaa nuorille, jotka ovat

laitoshoidossa. Nämä ovat

”The Miracle Question with

a Twist”, “Positive Coping”,

“Case Example”, “Scales”,

“On-Track” Assessments ja

”Finding the Funny Bone”

Karakaya, Dudu; Özgür,

Gönül. 2019. Journal of Psy-

chosocial Nursing & Mental

Health Services; Thorofare.

USA. Scholarly Journals,

Journal Article, CNE article.

Effect of a Solution-Focused

Approach on Self-Efficacy

and Self-Esteem in Turkish

Adolescents With Attention-

Deficit/Hyperactivity Disor-

der.

Ratkaisukeskeisen lähesty-

mistavan (Solution-focused

approach) vaikutus tarkkaa-

vaisuushäiriöisten (ADHD)

nuorten luottamukseen

omiin kykyihinsä sekä itse-

tuntoon.

Lyn Worsley and Odin

Hjemdal. 2016. 1. The Resil-

ience Centre, Epping. 2.

Norwegian University of Sci-

ence and Technology,

Trondheim. Journal of Solu-

ton-Focused Brief Therapy —

Vol 2, No 2, 2016. Journal

article.

Scale development and psy-

chometric qualities of the

Resilience Doughnut tool. A

valid, Solution Focused and

ecological measure of resili-

ence with Australian adoles-

cents.

Resilience Doughnut on rat-

kaisukeskeisyyteen perus-

tuva malli, joka pitää sisäl-

lään kuusi eri aluetta, jonka

kohdalla voi kehittää re-

silienssiä. Sen tarkoituksena

on aktivoida olemassa olevat

vahvat resurssit nuoren elä-

mässä auttaakseen heitä

kohti haluamaansa tulevai-

suutta.

37

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

Moosa, Afsal, Koorankot,

Jaseem & Nigesh, K. 2017.

Indian Journal of Health and

Wellbeing; Hisar, India.

Scholarly Journals, Journal

Article.

Solution focused art therapy

among refugee children

Ratkaisukeskeisen taidetera-

pian (SFAT -solution-focused

art therapy) vaikutus pako-

laisnuorten tunnehäiriöihin,

kuten masennukseen, ahdis-

tukseen sekä stressiin.

NSPCC. 2015. Solution-fo-

cused practice toolkit.

United Kingdom, UK.

Toolkit.

Solution-Focused Practice:

An NSPCC Toolkit for Work-

ing with Children and Young

People

Ratkaisukeskeinen työkalu-

pakki lasten ja nuorten

kanssa työskentelyyn. Kehi-

tetty Iso-Britanniassa lasten-

suojelujärjestössä. Työkalu-

pakki tarjoaa ratkaisukeskei-

siä ideoita ja tehtäviä nuor-

ten kanssa työskentelyyn.

Petrelius, P. & Eriksson, P.

(toim.) THL. 2018. Työpa-

peri 32/2018. PunaMusta.

Helsinki.

Uudistuva lastensuojelu -

kohti asiakkaiden ja ammat-

tilaisten yhteistoimintaa.

(Lapsen ja perheen kohtaa-

minen lastensuojelun avo-

huollossa – Tarkastelua sys-

teemisestä näkökulmasta)

Ratkaisukeskeinen ajattelu-

tapa, jota hyödynnetään las-

ten, nuorten ja perheiden

kanssa lastensuojelun avo-

huollossa tehtävässä työssä.

Ratkaisukeskeisessä ajatte-

lutavassa hyödynnetään sitä,

mikä on hyvin. Liitteenä on

kysymyspatteri sijaishuol-

lossa toimivien ammattilais-

ten työskentelyn tueksi. Ky-

symyspatteri koostuu ratkai-

sukeskeisistä/terapeuttisista

kysymyksistä, joiden tavoit-

teena on tuoda ratkaisukes-

keisiä työkaluja nuorten ti-

lanteiden pohtimiseksi.

38

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

Ratnadevi R.Shunmugam,

Sidek Mohd. Noah, Wan Mar-

zuki Wan Jaafar. 2019.

COUNS-EDU The Interna-

tional Journal of Counseling

and EducationVol.4, No.4,

2019, pp. 140-147. Univer-

sity of Putra Malaysia. Jour-

nal article.

Ingraining goal orientation

behavior among Malaysian

adolescents using Solution-

Focused Group Work (SFGW)

Ratkaisukeskeinen ryhmätyö

-interventio (SFGW-solution-

focused group work) lisää

nuorten tavoitteeseen suun-

tautuvaa käyttäytymistä.

Ratnadevi R. Shunmugam &

Sidek Mohd Noah. 2017.

COUNS-EDU •The Interna-

tional Journal of Counseling

and Education Vol.2, No.2,

2017, pp. 48-56. Faculty of

Educational Studies, Univer-

sity of Putra Malaysia. Jour-

nal article.

The construction and valida-

tion of solution-focused

group work (SFGW) for Ma-

laysian adolescents

Ratkaisukeskeinen ryhmätyö

(SFGW-solution-focused

group work) -lähestymistapa

on osoittautunut tehokkaaksi

ratkaisutavaksi teini-ikäisten

elämänhallinnassa ja johtaa

heitä menestyksekkäämpään

nuoruusikään. SFGW-mene-

telmää kuitenkin vielä kehi-

tetään. Siinä tarkastellaan

nuorten pystyvyyttä, tavoit-

teiden asettamista sekä

käyttäytymis- ja saavutuk-

sien motivaatiota.

Szlyk, Hannah Selene. 2018.

Learning Environments Re-

search; Dordrecht Vol. 21,

Iss. 2 School of Social Work,

University of Texas at Aus-

tin, Austin, TX, USA. Schol-

arly Journals, Journal Arti-

cle.

Fostering independence

through an academic culture

of social responsibility: a

grounded theory for engag-

ing at-risk students

Ratkaisukeskeisen lyhyt te-

rapia -menetelmän (SFBT -

solution-focused brief

therapy) soveltamista koulu-

ympäristössä lukioikäisille

nuorille, joilla päihteiden-

käyttöä, itsetuhoisuutta

sekä rikollisuutta.

39

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

Vuokila-Oikkonen, Päivi ;

Hyväri, Susanna ; Keskitalo,

Elsa. 2020. DIAK TYÖELÄMÄ

19. PunaMusta Oy. Tampere.

Tutkimusjulkaisu.

ASUKKAAT ALUEEN HYVIN-

VOINNIN RAKENTAJINA – KO-

KEMUKSIA OULUN RAJAKY-

LÄN KEHITTÄMISESTÄ

Projektissa ratkaisukeskei-

syys oli osallistujien voima-

varojen käyttöönottoa luo-

malla ratkaisuja ja visioita.

Ratkaisukeskeisyydessä pai-

notettiin ihmisen omaa asi-

antuntijuuttaan ja ääntä.

Toiminnallisuus ja ratkaisu-

keskeisyys tärkeitä. Olennai-

simpana pidettiin ”Miracle

question” eli ihmekysymystä

Taulukko 3: Opinnäytetyöhön valittu aineisto

6 Johtopäätökset

Tässä kappaleessa johtopäätöksiä tarkasteltiin kirjallisuuskatsaukselle olennaisella tavalla

(Kangasniemi ym. 2013, 297) kokoamalla, tiivistämällä sekä tarkastelemalla tuotettuja tulok-

sia. Avataan tuloksia sekä pohditaan jatkotutkimusideoita.

Kaikkien ratkaisukeskeisten menetelmien perustana toimii ratkaisukeskeinen lähestymistapa

(SFA, solution-focused approach), jonka Shazer ja Berg kehittivät 1970-1980 luvuilla (Kara-

kaya, Dudu; Özgür, Gönül. 2019, 46; Kostilainen & Nieminen 2018, 89). Tämän ratkaisukeskei-

sen lähestymistavan myötä Sherz ja Berg kehittivät ratkaisukeskeisen lyhytterapian (SFBT, so-

lution-focused brief therapy). Ratkaisukeskeinen lähestymistapa (SFA, solution-focused ap-

proach) sopii nuorten kanssa työskentelyyn, niin yksin kuin ryhmässäkin. Monet terapeuttiset

kommunikaatiotekniikat ovat sovellettu ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan, kuten avointen

kysymysten esittäminen sekä asteikollistavat kysymykset (Karakaya, Dudu; Özgür, Gönül.

2019, 46.) Tästä saatiin tuloksiin terapiatekniikat, jotka ovat suullisia keskusteluja, interven-

tioita, haastatteluita ja kysymyksiä.

Kirjalliset työkalut sekä harjoitteet pohjautuvat terapiatekniikoihin, eli ratkaisukeskeiseen

lähestymistapaan (solution-focused aprroach) ja ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan (SFBT)

40

sekä niistä pohjautuviin kysymyksiin, kuten ihmekysymykseen (miracle question) ja asteikoi-

hin (scaling) (Worsley & Hjemdal 2016, 2); NSPCC 2015, 4). Kirjalliset työkalut olivat kirjallisia

tehtäviä, kuvioita, listoja sekä diagrammeja, jotka tehdään piirtäen tai kirjoittaen. Harjoit-

teet olivat käytännön harjoitteita sekä muita tehtäviä, jotka tehdään toiminnallisesti.

Kun terapiatekniikat, kirjalliset työkalut ja harjoitteet yhdistettiin yläluokiksi, saatiin tämän

opinnäytetyön tulokset, eli vastaus kysymykseen: Millaisia ratkaisukeskeisiä menetelmiä käy-

tetään nuorten kanssa työskentelyssä, ja vastaus oli: Kirjallisia-, suullisia- ja toiminnallisia

menetelmiä. Näistä kirjallisista-, suullisista- sekä toiminnallisista menetelmistä avattiin yksi

kutakin kategoriaa olevaa uutta menetelmää: The Resilience Doughnut, ”On- track” -assess-

ments sekä Solution-Focused Art Therapy, Nuorten Turvataloa varten. Kaikki nämä menetel-

mät ovat käytettävissä ja sovellettavissa nuorten kanssa työskentelyssä.

Työelämäkumppani, Nuorten turvatalo tulee hyödyntämään tuloksia osana perehdytysmateri-

aalia (Petersen-Jessen 2020d). Uudet menetelmät ovat avattu niin uusille opiskelijoille ja si-

jaisille, kuin vanhoille työntekijöillekin käytettäväksi. Tuloksissa esitetyt menetelmät toivat

uutta tietoa työntekijöille (Petersen-Jessen 2020d). Lisäksi kirjallisuuslista, joka nousi kirjalli-

suuskatsauksen aineiston hankinnan yhteydessä toi ajantasaista kirjallisuutta työntekijöiden

saataville ja käyttöön. Kirjallisuuslista tulee käytössä helpottamaan tiedon löytymistä sekä

sen kautta työntekijöiden omassa työssä kehittymistä. Tulokset helpottavat myös uusien työn-

tekijöiden perehdytystä, sillä tarvittava tieto on kerätty ja analysoitu valmiiksi, joka säästää

aikaa. Tuloksista työelämäkumppani sai tarvitsemaansa materiaalia, jota heillä ei ennestään

ollut ja joka vastasi heidän tarpeisiinsa (Petersen-Jessen 2020d.) Tuloksien lisäksi tuotiin nä-

kyväksi Nuorten turvatalolla jo käytössä olevia menetelmiä, jotta kappaleesta 5. saatiin Nuor-

ten turvatalolle eheä ja selkeä perehdytysmateriaalikokonaisuus. Palaute työelämäkumppa-

nilta hankittiin suullisesti puhelimitse, sekä kirjallisella palautteella.

Tuloksista löytyi yhteneväisyyksiä Nuorten turvatalon käyttämien ratkaisukeskeisten menetel-

mien kanssa. Näitä oli muun muassa tulevaisuuden rappuset, viikkosuunnitelma, erilaiset po-

lut, asteikko, jana ja aarrekartta (SPR työmenetelmiä). Nämä ovat kirjallisia työkaluja eli kir-

jallisia menetelmiä. Muita yhtäläisyyksiä löytyi tämän opinnäytetyön teoriaperustassa mainit-

tujen ratkaisukeskeisten menetelmien kanssa, kuten terapiatekniikan sisältämät kysymykset:

perusoletukset (basic assumptions), ihmekysymys (the miracle question), poikkeuskysymykset

(exception questions), asteikollistavat kysymykset (scaling questions) ja edellyttäen muutosta

(presupposing change) (AIPC 2010). Nämä ovat suullisia menetelmiä.

Eroavaisuuksina löydettiin huumori, joka mainittiin vain yhdessä aineistossa käytettävänä me-

netelmänä (Matter 2017, 148). Se ei tarkoita, etteikö huumoria käytettäisi osana muitakin

menetelmiä, mutta siitä ei ollut muita mainintoja, joten oletetaan, ettei sitä pidetä kovin

suuressa roolissa ratkaisukeskeisissä menetelmissä.

41

Työelämäkumppani Suomen Punainen Risti (SPR) Nuorten turvatalot aikovat käyttää tätä opin-

näytetyönä jatkotutkimusehdotuksiin siten, että tämän opinnäytetyön tuloksista nousseiden

uusien menetelmien pohjalta tai kerätystä ja listatusta aineistosta tehdään uusia opinnäyte-

töitä (Petersen-Jessen 2020c). Omina jatkotutkimusehdotuksinani on, että otettaisiin huomi-

oon ”nuorten kanssa työskennellessä” laajemmin, eli tutkittaisiin toimintaympäristöjä, joissa

ratkaisukeskeisiä menetelmiä käytetään. Toinen ehdotus on, että otettaisiin kiinni tästä tässä

tutkimuksessa esiin nousseesta eroavaisuudesta; huumorista ja tutkittaisiin sen käyttöä osana

ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Kolmantena ehdotuksena on, että tukittaisiin mihin asioihin py-

ritään milläkin ratkaisukeskeisellä menetelmällä vaikuttamaan.

Perustietoa ratkaisukeskeisyydestä ja ratkaisukeskeisistä menetelmistä on kuvattu kohdassa

2.1 Ratkaisukeskeisyys ja 2.2 Ratkaisukeskeiset menetelmät. Ratkaisukeskeisistä menetel-

mistä on avattu yksityiskohtaisesti seuraavat avainkäsitteet: perusoletukset (basic assumpti-

ons); ihmekysymys (the miracle question); poikkeuskysymykset (exception questions); ais-

teikollistavat kysymykset (scaling questions) ja edellyttäen muutosta (presupposing change)

2.2.1 Terapiatekniikat. Tulokset 4. -kappaleesta löytyy taulukko, jossa on listattu useita rat-

kaisukeskeisiä menetelmiä sen mukaan, kuuluvatko ne suullisiin-, kirjallisiin- vai toiminnalli-

siin menetelmiin. Kappaleesta 5. löytyy Perehdytysmateriaali Nuorten turvatalolle. Kappaleen

alaotsikossa 5.1 on kuvattu kolme erilaista ratkaisukeskeistä menetelmää. Kappaleessa 5.2.

on avattu Nuorten turvatalolla jo käytössä olevat menetelmät. Kappaleesta 5.3. löytyy tämän

opinnäytetyön aineisto, eli kirjallisuuslista käytetyistä artikkeleista.

7 Pohdinta

Pohdinta on joustava osuus tutkimusta (Tuomi & Sarajärvi 2018, 137). Tässä kohtaa tarkastel-

tiin tämän opinnäytetyön luotettavuutta, eettisyyttä sekä opinnäytetyöprosessia kokonaisuu-

dessaan. Luotettavuudessa arviotiin käytetyn aineiston tasoa ja relevanssia sekä tarkasteltiin

tutkimusosion eri vaiheita, kuten aineiston hakua, valintaa, analyysia sekä tuloksia. Luotetta-

vuudessa tarkasteltiin myös työelämäkumppanin, Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turva-

talon antamaa palautetta opinnäytetyöstä sekä tulosten merkitysten tarkoitusta. Eettisyy-

dessä pohdittiin opinnäytetyön tekoon liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuten hyvää tieteellistä

käytäntöä ja tutkimusaiheen valintaa. Viimeiseksi pohdittiin opinnäytetyöprosessin kulkua;

mitä se sisälsi ja miten sen eri vaiheissa edettiin.

7.1 Tutkimuksen luotettavuus

Kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa luotettavuutta pohdittaessa on keskeistä, että tutkimus-

kysymys on selkeällä tavalla esitetty ja sen perustelut ovat teoreettisesti kirjattu ja eritelty

(Kangasniemi ym. 2013, 297). Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys on selkeästi eritelty ja

42

perustelut kirjattu kappaleessa 3.3 Tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymys. Tutkimuskysymys

muotoutui työelämäkumppanin sekä opiskelijan tavoitteista ja toiveista koskien tätä opinnäy-

tetyötä. Tutkimuskysymys muotoutui työelämäpohjaisesti. Kuvailevassa kirjallisuuskatsauk-

sessa tutkimuskysymys ohjaa tutkimusta, joten sitä on toistettu useasti tässä opinnäytetyössä

ja se on toiminut punaisena lankana toteutusvaiheessa. Tutkimuskysymyksen esitystapaa, pe-

rusteluja sekä erittelyä pidettiin luotettavana tätä opinnäytetyötä koskien.

Kirjallisuuskatsauksessa menetelmäosuuden läpinäkyvyys ja selkeä kuvaus ovat merkittäviä

osia, kun arvioidaan luotettavuutta (Kangasniemi ym. 2013, 297.298). Tässä opinnäytetyössä

aineiston haku ja valinta on kuvattu mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja selkeästi. On py-

ritty siihen, että kaikki aineiston hakuun ja valintaan vaikuttavat seikat on kuvattu tarkasti,

mitään seikkoja unohtamatta tai kertomatta jättämättä. Haut ja valinnat ovat tehty teoriaan

pohjaten ja menetelmän sääntöjä noudattaen. Opinnäytetyössä on selkeästi eritelty ja kir-

jattu käytetyt tietokannat, tietokantojen rajaukset, hakutermit ja hakulausekkeet sekä eng-

lanniksi, että suomeksi. Sisäänotto- ja poissulkukriteerit, hakutulokset ja valitut aineistot on

taulukoitu. Näiden käyttö on perusteltu ja avattu tekstissä. Luotettavuuden arvioinnissa on

keskeisenä osana aineiston perusteiden kuvaus (Kangasniemi ym. 2013, 297-298), joka on

tehty huolellisesti tässä opinnäytetyössä, joten voidaan sanoa sen lisäävän luotettavuutta.

Mikäli aineiston valintavaiheessa tutkijalla on tiedostamaton tai tiedostettu tarkoituksenha-

kuisuus, jota ei ole eritelty tai raportoitu, niin tämä heikentää luotettavuutta (Kangasniemi

ym. 2013, 297-298). Tällaista tarkoituksenhakuisuutta ei ollut tiedostettuna eikä tiedostamat-

tomana. Kaikki valintaan vaikuttavat tekijät avattiin mahdollisimman läpinäkyvästi ja perus-

teltiin.

Valittu aineisto koostuu suurimmaksi osaksi englanninkielisistä kansainvälisistä tutkimusartik-

keleista. Alustavien hakujen perusteella näytti, että suomenkielisiä artikkeleita tulisi enem-

män, kuin niitä loppupeleissä tuli. Tämä kävi ilmi siten, että kun oikeita valintoja alettiin

tehdä ottaen huomioon tutkimuskysymyksen, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, sekä rajaukset,

niin näissä alustavien hakujen suomenkielisten artikkeleiden kohdalla olikin yksi tai useampi

tekijä, joka rajasi artikkelin pois. Tästä syystä suomenkielisten artikkeleiden osuus jäi niin

pieneksi. Aineisto on tuoretta, maksimissaan viisi vuotta vanhaa.

Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöisen sisällönanalyysin kolmea vaihetta; pelkistämi-

nen, ryhmittely ja teoreettisten käsitteiden luominen. Valitun analyysimetodin valinta on pe-

rusteltu auki. Tässäkin vaiheessa edettiin menetelmän mukaisesti ja analyysin eri vaiheet on

kirjoitettu auki. Monesti sisällönanalyysilla analysoituja tutkimuksia saatetaan kritisoida siitä,

että analyysi on kuvattu tarkasti, mutta järjestelty aineisto esitellään tuloksina (Tuomi & Sa-

rajärvi 2018, 87). Tässä opinnäytetyössä tulokset eivät ole järjesteltyä aineistoa, vaan syntee-

sin luomista, uutta tietoa.

43

Tämän opinnäytetyön keskeisten käsitteiden teoriaosuuteen käytetyt lähteet olivat pääosin

sähköisiä, joka johtui keväällä 2020 olleesta poikkeustilanteesta. Maailmanlaajuinen Korona

pandemiasta sulki kaikki suomen kirjastot, niin koulun, että kaupungin (Jäntti & Anttonen

2020) ja ne olivat suljettuina juuri sinä aikana, kun tätä teoriaosuutta kirjoitettiin, joten oli

tyydyttävä sähköisiin lähteisiin. Painettujen lähteiden puutteesta huolimatta teoriaosuus saa-

tiin hyvin koottua laajasti eri lähteitä käyttäen, joten tämä ei vaikuttanut luotettavuuteen.

Opinnäytetyön teko kulki suoraviivaisesti metodologisia ohjeita ja sääntöjä mukaillen. Ereh-

dyksen mahdollisuus nousee siitä, että aineisto oli pääasiassa englanninkielistä eikä suomen-

kielistä. Tämä saattoi luoda tekstin tulkinnassa ja ymmärtämisessä käännösvirheitä, jotka ei-

vät kuitenkaan ole suuressa mittakaavassa vaikuttaneet aineiston analysointiin, saati tulok-

siin. Lisäksi kirjalliseksi luokiteltu The Resilience Doughnut olisi saattanut sopia paremmin

suulliset menetelmät -kategoriaan, sen keskustelevan luonteen vuoksi, mutta toisaalta dia-

grammin perusteella se voidaan myös sijoittaa kirjallisiin menetelmiin. Aineisto ei myöskään

tarjonnut kovin yksityiskohtaisia ohjeita The Resilience Doughnutin pisteytysmenetelmään,

joten sen käyttöönottoon saattaa tarvita lisäohjeistusta. Opinnäytetyön lähteissä on kuitenkin

käytetty lähdemateriaaleina linkkejä, joita voi hyödyntää tiedonhakuun.

Mahdollisia muita muutoksia, korjauksia tai asioita, joita olisi voinut tehdä eri tavalla oli ai-

neiston haku vaiheessa. Hakulausekkeesta olisi voinut muuntaa erilaisen, mutta se ei olisi

välttämättä lisännyt luotettavuutta verrattuna käytettyyn hakulausekkeeseen, jonka avulla

kuitenkin saatiin vaadittava aineisto kasaan. Kuitenkin näin jälkikäteen ajateltuna, olisi ollut

mahdollista, että varsinkin suomenkielisiä tuloksia olisi saatu enemmän, jos hakulauseketta

olisi hieman muutettu, esimerkiksi käytetty katkaistun ratkaisukeskei* tilalla useita eri syno-

nyymejä sanasta ratkaisukeskeisyys. Katkaistun sanan tarkoitus oli yhdellä sanalla saada

useita tuloksia, mutta ehkä monet eri synonyymit olisivat silti tuottaneet enemmän tuloksia.

Olisi siis voinut tehdä enemmänkin koehakuja, ennen lopullisen hakulausekkeen päättämistä.

Lisäksi aikarajausta muuttamalla olisi voinut saada erilaisen aineiston kasaan, esimerkiksi ai-

karajauksen asettaminen kymmenen vuotta vanhoihin artikkeleihin olisi voinut lisätä relevan-

tin aineiston määrää tai suomenkielisten artikkeleiden löytymistä. Muuten olin tyytyväinen

valittuihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Niiden, sekä tutkimuskysymyksen avulla aineis-

ton valintaprosessi kulki sujuvasti.

Tuloksilla oli merkitys oman oppimiseni kannalta. Halusin tämän opinnäytetyön syventävän

omaa osaamistani ja tietotaitoani ratkaisukeskeisistä menetelmistä, ja sen tämä opinnäyte-

työprosessi sekä tulokset ovat kohdallani tehneet. Tietotaito on ehdottomasti syventynyt. Jat-

kossa pystyn hyödyntämään ratkaisukeskeisiä menetelmiä työskentelyssäni. Voin työskennellä

ratkaisukeskeisellä otteella sekä hyödyntää monia oppimiani menetelmiä, kuten esimerkiksi

Solution-Focused Art Therapy:a tai ihmekysymystä sen eri muodoissa. Voin myös hyödyntää

44

omaa opinnäytetyötäni ja tästä löytyvää kirjallisuuslistausta tai tuloksia menetelmien käy-

tössä.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin jo olemassa olevaa ja ajantasaista tietoa ratkaisukeskei-

sistä menetelmistä nuorten kanssa työskentelyssä ja sen perustella. Tulokset ovat ajantasai-

sen tiedon perusteella tuotettuja, sillä aineisto ei ollut viittä vuotta vanhempaa. Työelämä-

kumppanin lisäksi muut ratkaisukeskeisistä menetelmistä kiinnostuneet saavat tämän opinnäy-

tetyn tuloksista ajantasaista tietoa ratkaisukeskeisistä menetelmistä.

Tulosten merkitysten tarkasteluun vaikuttaa myös työelämäkumppanin, Suomen Punaisen Ris-

tin (SPR) Vantaan Nuorten turvatalon palautekyselyiden vastaukset, joiden pohjalta tulosten

merkitystä voidaan pohtia. Palaute kerättiin kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran, ennen ar-

vioivaa seminaaria ja toisen kerran sen jälkeen. Kummankin palautteen perusteella tavoite

lisämateriaalin luonnista perehdytyskansioon toteutui ja työelämäkumppani sai ajantasaista

materiaalia käyttöönsä. Tämä opinnäytetyö tulee helpottamaan sekä auttamaan perehdytystä

Nuorten turvatalolla Vantalla. (Petersen-Jessen 2020b; Petersen-Jessen 2020d.) Opinnäytetyö

tulee käyttöön ja uutta materiaalia luotiin (Petersen-Jessen 2020d). Palaute kerättiin ensim-

mäisen kerran Laurean oman palautekysely -lomakkeen avulla ja toisen kerran SPR:n omalla

kirjallisella pohjalla.

7.2 Tutkimuksen eettisyys

Koska kuvaileva kirjallisuuskatsaus on menetelmällisestä väljä, korostuu tutkijan valintojen ja

raportoinnin eettisyys jokaisessa vaiheessa. Eettisyys ja luotettavuus ovat tiiviisti yhteydessä

toisiinsa. Niiden lisäämistä edesauttaa koko tutkimuksen kattava läpinäkyvä ja johdonmukai-

nen eteneminen aina tutkimuskysymyksestä alkaen johtopäätöksiin saakka (Kangasniemi ym.

2013, 297.) Tämän opinnäytetyön kohdalla tehdyt valinnat, raportoinnin läpinäkyvyys sekä

johdonmukainen eteneminen raportin alusta loppuun pyrittiin tekemään mahdollisimman eet-

tisesti ja rehellisesti. Toteutus kuvattiin auki totuudenmukaisesti, mitään kertomatta jättä-

mättä. Valinnat ja perustelut kirjoitettiin avoimesti.

Tämä opinnäytetyö tehtiin hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Tutkimuseettisen neuvot-

telukunnan mukaisesti (Tuomi & Sarajärvi 2018, 110-112) pyrittiin eettisesti oikeiden ja vas-

tuullisten toimintatapojen edistämiseen sekä noudattamiseen. Opinnäytetyössä noudatettiin

yleistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Sovellettiin eettisesti kestäviä sekä tieteellisen tutkimuk-

sen kriteerien mukaisia tiedonhankinta- sekä tutkimusmenetelmiä. Lisäksi otettiin huomioon

plagioinnin vastainen toiminta, huomioimalla asiaan kuuluvalla tavalla, oikein viittaamalla ja

lainaamalla muiden aiempia tuotoksia.

Tutkimusaiheen valintaa voidaan pitää eettisenä kysymyksenä. Eettisyyttä huomioon ottaessa

tuleekin pohtia selkeästi, kenen tarkoitusperiä tukien tutkimusaihe valitaan sekä miksi

45

tutkimusta on lähdetty toteuttamaan. Nämä käyvät lähtökohtaisesti ilmi jo auki kirjoitetussa

tutkimuksen tarkoitus ja tavoite -kohdassa (Tuomi & Sarajärvi 2018, 114.), kuten on myös tä-

män opinnäytetyön kohdalla tehty kyseisessä kohdassa. Tarkoitusta ja tavoitetta on lisäksi

selvennetty kohdassa 3.1 Toimintaympäristö, jossa avattiin laajemmin myös opinnäytetyön

taustaa. Voisi siis sanoa, että aiheen valinta on melko kattavasti käsitelty.

7.3 Opinnäytetyöprosessin kulku

Tämä opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä maliskuu 2020-elokuu 2020. Opinnäytetyö sai al-

kunsa maaliskuun loppupuolella 2020, kun maailmanlaajuisen pandemian aiheuttanut korona-

virus muutti alkuperäiset suunnitelmat opinnäytetyön teosta. Parin kanssa tehtävä laadullinen

tutkimus vaihtui yksin tehtävään kirjallisuuskatsaukseen. Maaliskuun aikana opinnäytetyöaihe

hioutui yhteistyössä työelämäkumppanin kanssa ja koululta näytettiin vihreää valoa aiheelle

sekä kirjallisuuskatsauksen tekemiselle.

Huhtikuussa alkoi perehtyminen kirjallisuuskatsaukseen menetelmänä. Tässä toimi loistavan

apuna 45 minuutin suomenkielinen videotallenne kirjallisuuskatsauksesta menetelmänä, jonka

oli tehnyt Laurean lehtori Jonna Vierula. Tästä videosta muodostui kattava käsitys siitä mitä

kirjallisuuskatsauksen teko pitää sisällään. Lisäksi apuna toimi kirjallisuuskatsauspaja, mene-

telmäkirjallisuus sekä ohessa oleva kirjallisuuskatsaus -opinnäytetyökortti. Kyseinen kortti

(Kuvio 3) kuvaa askel askeleelta kirjallisuuskatsauksen prosessin kulun hieman tiivistetyssä

muodossa. Tämä toimi hyvänä ohjenuorana läpi opinnäytetyöprosessin.

Kuvio 9: Kirjallisuuskatsaus -opinnäytetyökortti

46

Huhtikuun aikana alkoi myös itse suunnitteluvaihe, jolloin määriteltiin tutkimusongelma, teo-

reettinen viitekehys sekä tavoite, tarkoitus ja tutkimuskysymys. Nämä tuotokset esiteltiin

toukokuussa suunnitelmaseminaarissa.

Tästä opinnäytetyön tekeminen jatkui seminaarissa saatujen korjausehdotusten toteuttamisen

jälkeen tiedonhaun suunnitteluun ja toteuttamiseen, jolloin aineisto kerättiin. Kesän aikana

aineisto analysoitiin, jonka jälkeen saatiin kuvattua tulokset sekä tarkasteltua johtopäätök-

set. Kesän lopussa pohdittiin tutkimusta sekä prosessia sekä kerättiin palaute työelämäkump-

panilta. Elokuussa päästiin julkaisuvaiheeseen, jolloin tuotos esitettiin arvioivassa seminaa-

rissa.

Arvioivan seminaarin jälkeen opettajilta saadun palautteen perusteella alkoi opinnäytetyön

täydennys sekä korjaus. Otin myös yhteyttä Suomen Punaisen Ristin (SPR) Nuorten turvatalon

koordinaattoriin Sara Petersen-Jesseniin, jolta pyysin myös uutta palautetta ja korjausehdo-

tuksia. Yhdessä Saran kanssa pyrimme maksimoimaan opinnäytetyöstä tuotettavan hyödyn

Nuorten Turvatalolle, hänen palautteensa ja minun tekemien korjausten sekä muutosten pe-

rusteella. Opinnäytetyöhön lisättiin kappale 5, kokonaan uutena kappaleena alaotsikoineen.

Keskeisten käsitteiden otsikoita muutettiin selkeämmiksi. Johtopäätöksiin lisättiin kappale Sa-

ralta saadun palautteen perusteella. Opinnäytetyöhön valittu aineisto -taulukko 3. siirrettiin

kappaleesta 3.5 kappaleeseen 5.3 perehdytysmateriaalin selkeyttämisen vuoksi.

Kokonaisuudessaan koko opinnäytetyöprosessi eteni alusta loppuun suoraviivaisesti kirjalli-

suuskatsauksen eri vaiheita mukaillen. Tätä edesauttoi Laurean hyvät ohjeet kirjallisuuskat-

sauksen tekoa varten. Haastavinta oli prosessin alkuun saaminen korona-aikana, sillä epävar-

massa tilanteessa oli vaikeaa löytää työelämäkumppania opinnäytetyölle sekä arvioivan semi-

naarin jälkeen korjausten teko annetussa lyhyessä ajassa. Aikataulu pysyi hyvin siinä mitä so-

vittiin. Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä oli mielenkiintoinen ja sen soisi yleistyvän

terveysalan lisäksi enemmän myös sosiaalialan puolella. Se tukee itsenäistä työskentelyä ja

luo uusia näkökulmia aiemmasta, jo olemassa olevasta tiedosta.

47

Lähteet

Painetut

Aveyard, H. 2014. Doing a Literature Review in Health and Social Care: A Practical Guide: Vol.

Third edition. McGraw-Hill Education.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Aarrevaara, T. & Pekkola, E. 2010. Muuttuva akateeminen professio Suomessa -maaraportti.

Tampereen yliopistopaino. Tampere.

Sähköiset

Aalberg, V. 2020. Mielenterveystalo. Johdanto nuoruusikään. Veikko Aalberg. Nuorisopsykiat-

rian professori. Nuoruusiän kehitykselliset tehtävät. https://www.mielenterveystalo.fi/nuo-

ret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Johdanto-nuo-

ruusik%C3%A4%C3%A4n.aspx Viitattu 8.5.2020.

Aalto-Setälä, T. & Marttunen, M. 2007. Nuoren psyykkinen oireilu – häiriö vai normaalia kehi-

tystä? Nuorisolääketiede. Duodecim 2007;123:207–13. https://helda.hel-

sinki.fi//bitstream/handle/10138/297745/duo96233.pdf?sequence=1 Viitattu 8.5.2020.

Ackerman, C. 2020. What is Solution-Focused Therapy: 3 Essential Techniques. https://posi-

tivepsychology.com/solution-focused-therapy/ Viitattu 12.5.2020.

AICP. 2010. Australian Institute of Professional Counsellors. AIPC Article Library | Key Con-

cepts of Theoretical Models - Therapies & Approaches. Solution-Focused Therapy.

https://www.aipc.net.au/articles/key-concepts-of-theoretical-models/ Viitattu 12.5.2020.

AICP. 2009. Counselling Connection. Solution-focused techniques. https://www.counsel-

lingconnection.com/index.php/2009/03/30/solution-focused-techniques/ Viitattu 12.5.2020.

Furman. 2017. Ben Furman. Ratkaisukeskeisen terapia: teoreettinen viitekehys ja indikaatiot.

https://www.benfurman.com/blog/2018/01/09/ratkaisukeskeisen-terapia-teoreettinen-viite-

kehys-ja-indikaatiot/ Viitattu 12.5.2020.

Furman. 2013. Ben Furman. Varieties of the miracle question. https://www.benfur-

man.com/en/2013/12/09/varieties-of-the-miracle-question/ Viitattu 12.5.2020.

48

Hiipakka, H. 2011. NUORUUDEN AALLOILLA. OPAS NUORILLE JA HEIDÄN VANHEMMILLEEN.

Opinnäytetyö. Vaasan ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/han-

dle/10024/34059/Liite2_Opas.pdf?sequence=1&isAllowed=y Viitattu 8.5.2020.

Holm, P. 2003. Voimavarakeskeinen psykoterapia ja muutos. Dialogic. https://www.dialo-

gic.fi/wp-content/uploads/pdf/pt_julkaisut/muutos%20artikkeli.pdf Viitattu. 22.5.2020.

Jäntti, M. & Anttonen, M. 2020. YLE uutiset. Kirjastot ruuhkautuivat ympäri Suomen ennen

ovien sulkeutumista – kirjojen palautuksesta ei nyt tarvitse huolehtia, sakkoja ei tulossa.

https://yle.fi/uutiset/3-11261172 Viitattu 27.7.2020

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen, S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen, P. & Liikanen, E.

2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon.

Helsinki: Sairaanhoitajien koulutussäätiö. Hoitotiede 25 (2013) : 4, s. 291-301.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:ELE-1614408 VAI http://elektra.helsinki.fi.nelli.lau-

rea.fi/se/h/0786-5686/25/4/kuvailev.pdf Viitattu 23.4.2020

Kostilainen, H. & Nieminen, A. (toim.) 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdol-

lisuuksia. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. DIAK TYÖELÄMÄ 13. Juvenes Print: Tam-

pere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0 Viitattu 12.5.2020.

Mannerheimin lastensuojeluliitto. MLL. 2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lap-

siperheille/lasten-ja-nuorten-puhelin/ Viitattu 8.5.2020.

Marttunen, M., Huurre, T., Strandholm, T. & Viialainen, R. (toim.). 2013. Nuorten mielenter-

veyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Terveyden- ja hyvinvoinnin lai-

tos. THL. Opas 25. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-647-2 Viitattu 8.5.2020.

Nuorisolaki. 1285/2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285 Viitattu

8.5.2020.

Petrelius, P. & Erikson, P. 2018. Uudistuva lastensuojelu – kohti asiakkaiden ja ammattilaisten

yhteistoimintaa. TYÖPAPERI 32/2018. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. THL. Helsinki: Puna-

Musta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-208-6

Punainen Risti. 2020. Kotipolku. https://www.punainenristi.fi/kotipolku Viitattu 23.8.2020.

Punainen Risti. 2017. Aikalisä riitoihin, yösija tarvitsijalle – Nuorten turvatalo perustettiin

1990. https://www.punainenristi.fi/uutiset/20170511/aikalisa-riitoihin-yosija-tarvitsevalle-

nuorten-turvatalo-perustettiin-1990 Viitattu 22.5. 2020.

49

Ranta, M. & Mäkäräinen, S. 2016. Itsenäistyminen. Nuortenlinkki. https://nuortenlinkki.fi/tie-

topiste/tietoartikkelit/mielenterveys/itsenaistyminen Viitattu 22.5.2020.

RedNet. 2019. Punaisen risti sivusto vapaaehtoisille. Nuorten turvatalo. Vantaa. MAINOS PAL-

VELUISTA. face. UUSI. päivitetty.pdf. https://rednet.punainenristi.fi/system/fi-

les/branch/MAINOS%20PALVELUISTA%20face%20UUSI%20p%C3%A4ivitetty.pdf Viitattu

29.4.2020.

RedNet. 2020a. Punaisen ristin sivusto vapaaehtoisille. Kohtaamiskahvilat Vantaa.

https://rednet.punainenristi.fi/node/55157 Viitattu 22.5.2020.

RedNet. 2020b. Punaisen ristin sivusto vapaaehtoisille. Tikkurilassa. https://rednet.punainen-

risti.fi/node/51842 Viitattu. 22.5.2020.

RedNet 2020c. Punaisen ristin sivusto vapaaehtoisille. Nuorten kohtaamiskahvilatoiminta siir-

tyi verkkoon! https://rednet.punainenristi.fi/node/59603 Viitattu 22.5.2020.

RedNet 2020d. Toivoa luova kieli -koulutus. https://rednet.punainenristi.fi/node/57911 Vii-

tattu 23.8.2020.

Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hal-

lintotieteellisiin sovelluksiin. VAASAN YLIOPISTON JULKAISUJA. OPETUSJULKAISUJA 62. JUL-

KISJOHTAMINEN 4. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf Vii-

tattu 27.4.2020.

Sosiaalihuoltolaki. 1301/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 Viitattu

8.5.2020.

Sue 2013. The Resilience centre. What is the resilience doughnut and how does it build resili-

ence in young children? https://www.theresiliencecentre.com.au/2013/04/26/what-is-the-

resilience-doughnut-and-how-does-it-build-resilience-in-young-children/ Viitattu 24.8.2020.

The Resilience Doughnut. How does the resilience doughnut work? https://www.theresilien-

cedoughnut.com.au/how-does-the-resilience-doughnut-work/ Viitattu 24.8.2020.

United Nations. Department of Economic and Social Affairs Youth. 2020.

https://www.un.org/development/desa/youth/what-we-do/faq.html Viitattu 8.5.2020.

Väestöliitto. Nuoret. 2020. https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/ Viitattu 8.5.2020.

Ylitalo, P. 2011. Roolikartta vanhemmuuden, parisuhteen ja itsenäistymisen tueksi. Kunta-

liitto. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä. Helsinki. https://vslk.fi/uploads/fi-

les/519352_Roolikartta_verkkojulkaisu.pdf Viitattu 23.8.2020.

50

Julkaisemattomat

Hyttinen, M. 2020. Kriisi- ja perhetyöntekijän puhelinhaastattelu. 5.5.2020. SPR Nuorten tur-

vatalot. Vantaa.

Petersen-Jessen, S. 2020a. Vantaan Nuorten turvatalon lukuja vuodelta 2019. Power Point.

Nuorten turvatalot. Vantaa.

Petersen-Jessen, S. 2020b. Työelämän palaute. 10.08.2020. Nuorten turvatalot. Vantaa.

Petersen-Jessen, S. 2020c. Opinnäytetyön korjausehdotukset. 20.08.2020. Puhelinarviointi.

Vantaa.

Petersen-Jessen, S. 2020d. Työelämän palaute. 25.08.2020. Nuorten turvatalot. Vantaa.

SPR. Työmenetelmiä. 2020. Sähköposti. Sara Petersen-Jessen. Koordinaattori. SPR Nuorten

turvatalot. Vantaa.

Kuviot

Kuvio 1: Itsenäistyvän nuoren roolikartta ............................................................. 15

Kuvio 2: Tulokset ......................................................................................... 27

Kuvio 3: The Resilience Doughnut -kuvio .............................................................. 30

Kuvio 4: Ulkoiset tekijät aiemmasta mallista ......................................................... 31

Kuvio 5: Tulevaisuuden rappuset ....................................................................... 33

Kuvio 6: Erilaiset polut ................................................................................... 34

Kuvio 7: Asteikko/Jana .................................................................................. 35

Kuvio 8: Aarrekartta ...................................................................................... 35

Kuvio 9: Kirjallisuuskatsaus -opinnäytetyökortti ..................................................... 45

Taulukot

Taulukko 1: Sisäänotto- ja poissulkukriteerit ......................................................... 21

Taulukko 2: Aineiston haku ja valinta ................................................................. 23

Taulukko 3: Opinnäytetyöhön valittu aineisto ........................................................ 39

51

Liitteet

Liite 1: Opinnäytetyöhön valittu aineisto ............................................................. 52

52

Liite 1: Opinnäytetyöhön valittu aineisto

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

James R. Matter. 2017. M.A-

Residential Therapist Came-

lot Schools, LLC. Article.

Solution-Focused Therapy

with Adolescents in Residen-

tial Treatment.

Kuusi ratkaisukeskeistä tek-

niikkaa nuorille, jotka ovat

laitoshoidossa. Nämä ovat

”The Miracle Question with

a Twist”, “Positive Coping”,

“Case Example”, “Scales”,

“On-Track” Assessments ja

”Finding the Funny Bone”

Karakaya, Dudu; Özgür,

Gönül. 2019. Journal of Psy-

chosocial Nursing & Mental

Health Services; Thorofare.

USA. Scholarly Journals,

Journal Article, CNE article.

Effect of a Solution-Focused

Approach on Self-Efficacy

and Self-Esteem in Turkish

Adolescents With Attention-

Deficit/Hyperactivity Disor-

der.

Ratkaisukeskeisen lähesty-

mistavan (Solution focused

approach) vaikutus tarkkaa-

vaisuushäiriöisten (ADHD)

nuorten luottamukseen

omiin kykyihinsä sekä itse-

tuntoon.

Lyn Worsley and Odin

Hjemdal. 2016. 1. The Resil-

ience Centre, Epping. 2.

Norwegian University of Sci-

ence and Technology,

Trondheim. Journal of Solu-

ton-Focused Brief Therapy —

Vol 2, No 2, 2016. Journal

article.

Scale development and psy-

chometric qualities of the

Resilience Doughnut tool. A

valid, Solution Focused and

ecological measure of resili-

ence with Australian adoles-

cents.

Resilience Doughnut on rat-

kaisukeskeisyyteen perus-

tuva malli, jonka pitää sisäl-

lään kuusi eri aluetta, jonka

kohdalla voi kehittää re-

silienssiä. Sen tarkoituksena

on aktivoida olemassa olevat

vahvat resurssit nuoren elä-

mässä auttaakseen heitä

kohti haluamaansa tulevai-

suutta.

Moosa, Afsal, Koorankot,

Jaseem & Nigesh, K. 2017.

Indian Journal of Health and

Wellbeing; Hisar, India.

Solution focused art therapy

among refugee children

Ratkaisukeskeisen taidetera-

pian (SFAT -solution focused

art therapy) vaikutus pako-

laisnuorten tunnehäiriöihin,

53

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

Scholarly Journals, Journal

Article.

kuten masennukseen, ahdis-

tukseen sekä stressiin.

NSPCC. 2015. Solution-fo-

cused practice toolkit.

United Kingdom, UK.

Toolkit.

Solution-Focused Practice:

An NSPCC Toolkit for Work-

ing with Children and Young

People

Ratkaisukeskeinen työkalu-

pakki lasten ja nuorten

kanssa työskentelyyn. Kehi-

tetty Iso-Britanniassa lasten-

suojelujärjestössä. Työkalu-

pakki tarjoaa ratkaisukeskei-

siä ideoita ja tehtäviä nuor-

ten kanssa työskentelyyn.

Petrelius, P. & Eriksson, P.

(toim.) THL. 2018. Työpa-

peri 32/2018. PunaMusta.

Helsinki.

Uudistuva lastensuojelu -

kohti asiakkaiden ja ammat-

tilaisten yhteistoimintaa.

(Lapsen ja perheen kohtaa-

minen lastensuojelun avo-

huollossa – Tarkastelua sys-

teemisestä näkökulmasta)

Ratkaisukeskeinen ajattelu-

tapa, jota hyödynnetään las-

ten, nuorten ja perheiden

kanssa lastensuojelun avo-

huollossa tehtävässä työssä.

Ratkaisukeskeisessä ajatte-

lutavassa hyödynnetään sitä,

mikä on hyvin. Liitteenä on

kysymyspatteri sijaishuol-

lossa toimivien ammattilais-

ten työskentelyn tueksi. Ky-

symyspatteri koostuu ratkai-

sukeskeisistä/terapeuttisista

kysymyksistä, joiden tavoit-

teena on tuoda ratkaisukes-

keisiä työkaluja nuorten ti-

lanteiden pohtimiseksi.

Ratnadevi R.Shunmugam,

Sidek Mohd. Noah, Wan Mar-

zuki Wan Jaafar. 2019.

COUNS-EDU The Interna-

tional Journal of Counseling

and EducationVol.4, No.4,

Ingraining goal orientation

behavior among Malaysian

adolescents using Solution-

Focused Group Work (SFGW)

Ratkaisukeskeinen ryhmätyö

-interventio (SFGW-solution

focused group work) lisää

nuorten tavoitteeseen suun-

tautuvaa käyttäytymistä.

54

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

2019, pp. 140-147. Univer-

sity of Putra Malaysia. Jour-

nal article.

Ratnadevi R. Shunmugam &

Sidek Mohd Noah. 2017.

COUNS-EDU •The Interna-

tional Journal of Counseling

and Education Vol.2, No.2,

2017, pp. 48-56. Faculty of

Educational Studies, Univer-

sity of Putra Malaysia. Jour-

nal article.

The construction and valida-

tion of solution-focused

group work (SFGW) for Ma-

laysian adolescents

Ratkaisukeskeinen ryhmätyö

(SFGW-solution focused

group work) -lähestymistapa

on osoittautunut tehokkaaksi

ratkaisutavaksi teini-ikäisten

elämänhallinnassa ja johtaa

heitä menestyksekkäämpään

nuoruusikään. SFGW-mene-

telmää kuitenkin vielä kehi-

tetään. Siinä tarkastellaan

nuorten pystyvyyttä, tavoit-

teiden asettamista sekä

käyttäytymis- ja saavutuk-

sien motivaatiota.

Szlyk, Hannah Selene. 2018.

Learning Environments Re-

search; Dordrecht Vol. 21,

Iss. 2 School of Social Work,

University of Texas at Aus-

tin, Austin, TX, USA. Schol-

arly Journals, Journal Arti-

cle.

Fostering independence

through an academic culture

of social responsibility: a

grounded theory for engag-

ing at-risk students

Ratkaisukeskeisen lyhyt te-

rapia -menetelmän (SFBT -

solution focused brief

therapy) soveltamista koulu-

ympäristössä lukioikäisille

nuorille, joilla päihteiden-

käyttöä, itsetuhoisuutta

sekä rikollisuutta.

Vuokila-Oikkonen, Päivi ;

Hyväri, Susanna ; Keskitalo,

Elsa. 2020. DIAK TYÖELÄMÄ

19. PunaMusta Oy. Tampere.

Tutkimusjulkaisu.

ASUKKAAT ALUEEN HYVIN-

VOINNIN RAKENTAJINA – KO-

KEMUKSIA OULUN RAJAKY-

LÄN KEHITTÄMISESTÄ

Projektissa ratkaisukeskei-

syys oli osallistujien voima-

varojen käyttöönottoa luo-

malla ratkaisuja ja visioita.

Ratkaisukeskeisyydessä pai-

notettiin ihmisen omaa asi-

antuntijuuttaan ja ääntä.

Toiminnallisuus ja

55

Tekijä(t)/Vuosi/Jul-

kaisu/Maa/Tekstin tyyppi

(aakkosjärjestys)

Artikkelin nimi Keskeinen sisältö

ratkaisukeskeisyys tärkeitä.

Olennaisimpana pidettiin

”Miracle questionia” eli ih-

mekysymystä