recipe of success - antwerp fashion cluster

30 Januari 2015

TradeMill, Company nr: KvK 61 777 668, VAT: NL234 776 833 B01

A: Molenweg 19, 1906 DE Limmen, The Netherlands T: +31 (0)6 502 65082, E: [email protected]

Rabobank Noord-‐Kennemerland SWIFT (BIC): RABONL2U, IBAN: NL41 RABO 0195 2836 94

1

Case Analysis: Recipe of Success -‐ Antwerp Fashion Cluster Petra Wullings, TradeMill Fashion is sentiment Sentiment is emotion Emotion is personal Persons make fashion Fashion is personal emotion expressed in garments Garments make money when sold in large quantities As fashion is linked to a person it cannot exist in large quantities Fashion is therefore programmed for select individuals And must therefore be high priced When the price is not high enough fashion will not cover the cost price And the person making that fashion will not survive whatever the talent he/she displays.

(Paelinck, 2012)

30 Januari 2015




2

Sisältö

Belgian Muoti-‐ ja Vaatetusteollisuus .......................................................................................................... 3 Muotiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys .......................................................................... 3 Belgian Muotikeskittymän Arvoverkko ............................................................................................... 6 Arvoverkon toimijat, yritykset ................................................................................................................. 6 1. Luomisprosessi ja valmistus ........................................................................................................... 7 2. Jakelu-‐ ja veistintäkanavat ............................................................................................................... 7 3.Kauppa ....................................................................................................................................................... 8

Belgialainen muoti kansainvälisillä markkinoilla ................................................................................ 8 Kasvutarina ja Historia ..................................................................................................................................... 9 Tekstiiliohjelma TextielPlan ..................................................................................................................... 9 Kultainen neula, Gouden Spoeld .......................................................................................................... 10 Muotia Belgiasta -‐ “Mode dit is Belgisch” ......................................................................................... 10 Antwerpenin Nuoret Suunnittelijat, eli “The Six of Antwerp” ............................................... 11

Menestyksen mahdollistajat ....................................................................................................................... 12 Royal Academy of Fine Arts Antwerp, Fashion Department ................................................... 12 Julkisen vallan tukitoimet ....................................................................................................................... 13 ModeNatie ................................................................................................................................................. 13 FFI Flanders Fashion Institute ......................................................................................................... 13 Enterprise Flanders (Agentschap Ondernemen) ..................................................................... 14 Flanders Investement & Trade (FIT) ............................................................................................. 14 PMV .............................................................................................................................................................. 14 Antwerpen ................................................................................................................................................ 15 Momu .......................................................................................................................................................... 15 CreaModa ................................................................................................................................................... 15 MAD Brussels ........................................................................................................................................... 15

Muotisektorin kasvun haasteet ................................................................................................................. 16 Belgian Muotisektorin Opit ......................................................................................................................... 18 Julkisten tahojen toimet ........................................................................................................................... 18 Taloudellinen tuki sektorille ............................................................................................................. 18 Sektorikohtainen tukiorganisaatio ................................................................................................ 18 Fasilitointi ................................................................................................................................................. 18 Yhteistyö .................................................................................................................................................... 18 Verkottuminen Arvoketjussa ............................................................................................................ 19 Kansainvälinen ilmapiiri ..................................................................................................................... 19 Mainonnan, viestinnän ja kommunikaation tärkeys .............................................................. 19

30 Januari 2015




3

Belgian Muoti-‐ ja Vaatetusteollisuus Belgialainen muoti ja vaatetusteollisuus on saavuttanut merkittävän roolin kansainvälisesti. Belgialla on pitkä historia kankaankutomisessa ja kansainvälistä kangaskauppaa villa-‐, puuvilla-‐ ja pellavakankailla on tehty jo keskiajalta lähtien. Perinteinen tekstiiliteollisuus kävi kuitenkin 1970 luvulla läpi kriisin, joka ajoi teollisuuden ahdinkoon ja siirsi suuren osan valmistuksesta ulkomaille. Tästä kriisistä kypsyi myös siemen alueen uudelle kukoistukselle. Lähes neljän viime vuosikymmenen aikana erityisesti Flanderin maakunta saanut tunnettuutta kansainvälisenä muodin keskuksena. Flanderin maineen pohjalla on 80-‐luvulla käynnistetty, tekstiiliteollisuutta tukeva ”Textiel Plan” tekstiilisuunnitelma. Samaan aikaan Antwerpenistä nousi ryhmä uusia, riippumattomia ja lahjakkaita suunnittelijoita, joista muodin edelläkävijöinä tunnetaan muun muassa ns. ”Antwerpenin Kuusikko”. Nykyään Belgialaisesta muodista puhuttaessa muoti yhdistetään Antwerpeniin, Brysseliin ja Ghentin kaupunkeihin, joissa kussakin tarjotaan kansainvälisesti korkeaksi tunnustettua vaatetussuunnittelun koulutusta ja joissa näin ollen kasvaa ja kehittyy kansainvälisesti kiinnostavaa luovaa potentiaalia. Tässä tutkimuksessa keskitytään enimmäkseen näistä merkittävimmän kaupungin, Antwerpenin tarkasteluun.

Muotiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys Tarkasteltaessa Belgian muotisektorin roolia kansantaloudellisesti, olemme käyttäneet aineistoa uusimmasta, ja erittäin yksityiskohtaisesta ja laajasta, Flanderin maakunnan luovien alojen selvityksestä. Selvityksen ovat tehneet yhdessä maakunnan oma luovien alojen toimisto, Flanders DC ja Antwerpenin Management School of Knowledge. Hyvin kukoistavalla ja kehittyneellä luovien alojen sektorilla on Flanderin maakunnassa merkittävä rooli. Tämän vuoksi maakunta on halunnut panostaa alojen toiminnan ymmärtämiseen, rakenteeseen, sekä kasvumahdollisuuksia luovien tukitoimien (mm. kaupallisen osaamisen) kehittämiseen. Oheisesta taulukosta näemme, että muotisektorilla on merkittävä rooli muiden luovien alojen kesken. Erityisesti on huomattavissa alan kyky luoda lisäarvoa toiminnallaan kokonaistaloudelle. Tässä voidaan ottaa huomioon esimerkiksi muodin merkitys Antwerpenin, Brysselin tai Ghentin turismissa. Ala myös ruokkii toimillaan muita luovia aloja, jotka ovat osaksi riippuvaisia muodista ja sen luovasta elinkaaresta; esimerkkinä valokuvaajat, stilistit, meikkitaiteilijat, av-‐osaajat, ja somistajat joita ilman muotinäytöksiä ei saataisi aikaan.

30 Januari 2015




4

Taulukko 1: Luovat alat Flanderin maakunnassa

Sektori Yksityisyrittäjät (# pers.) Työnantajat (#) Työntekijät

(VTE) Liikevaihto (€) Lisäarvo (€)

Arkkitehtuuri 10.450 895 5.916 1.517.055.979 665.953.220

Audiovisuaalinen 3.147 314 7.091 2.146.628.652 850.533.620

Kuvataide 2.393 220 791 382.956.953 132.090.133

Design 5.056 237 834 501.149.549 201.322.844

Kulttuuriperintö na na na na na

Pelit/Gaming 87 43 289 215.948.386 33.006.941

Kirjallinen tuotanto-kirjat 2.888 534 6.948 1.011.605.941 348.298.432

Kirjallinen tuotanto-lehdistö 3.479 738 7.358 2.931.736.100 866.954.740

Muoti 7.272 3.958 27.927 8.559.411.399 1.935.460.116

Musiikki 9.084 511 3.472 1.506.347.009 692.072.020

Uusi media na na na na na

Teatteritaide 5.868 431 4.814 1.306.906.730 470.935.730

Mainonta ja markkinointi 3.158 705 8.422 2.523.205.691 705.635.932

Luovat alat 52.882 8.586 73.862 22.602.952.389 6.902.263.728

Lähde: Creatieve Industries in Vlaanderen – update, www.ffi.be Vuonna 2010 koko luova sektori työllisti lähes 74.000 ihmistä Flanderissa, ja vastasi noin 3% Flanderin taloudesta Belgian tekstiili-‐ ja vaatetusteollisuus toimii vahvasti PK-‐sektorilla. Muotisektorin painopiste on pääasiassa Flanderin alueella, jossa selkeää keskittymistä on havaittavissa Itä-‐ ja Länsi-‐Flanderissa erityisesti Antwerpenin alueella.

30 Januari 2015




5

Ala työllistää +/-‐ 30.000 henkilöä, joista 60% kaupan puolelta.. Ala on osoittanut myös selvää (+20%) kasvua viimeisten viiden vuoden aikana, vaikka esim. (yksityis-‐)yrittäjien määrä on ollut laskussa.1

Flanderin muotialan ydinluvut * Indikatiivinen tulos

Muuttuja Top-down Bottom-up

Yksityisyrittäjät (#) 7.272 2.686

Työnantajat (#) 3.958 4.282

Työntekijät (VTE) 27.927 35.642

Liikevaihto (€) * 8.559.411.399 9.648.688.882

Lisäarvo (€) 1.935.460.116 2.379.944.791

Lähde: Flanders DC – Antwerp Management School Luvuissa on suuria eroja riippuen laskutavasta ja lähteestä, kuten jo oheisesta taulukostakin näkyy (top-‐down ja bottoms-‐up). Vaatetusteollisuuden liiton, Creamodan lukujen mukaan alan liikevaihto koko Belgiassa (Wallonia mukaan lukien) on 1,5 miljardia euroa, 2 miljardia euroa mikäli asusteet lasketaan mukaan. 2 Muotisektorin sivuvaikutukset, lisäarvon muodostus, näkyy selkeästi myös Antwerpenissä. Antwerpenille, luovat alat muodostavat pienen, mutta taloudellisesti tärkeän sektorin. Kaupungin turismille joka tukeutuu neljään peruspilariin: Antwerpenin satamaan, barokkiarkkitehtuuriin, timantteihin ja muotiin, se on tärkeä osa kaupungin houkuttelevuutta myös kansainvälisesti.3 Kaupunki on ottanut myös vastuuta ”Fashion City” maineen ylläpitämisestä. Se on tiiviissä yhteistyössä alan mahdollistajien ja toimijoiden kanssa, pyrkien tukemaan omalta osaltaan alan kasvua ja kansainvälistämistä. Se tukee toimillaan alan toimijoiden yhteistyötä, sopivien toimitilojen löytämistä, sekä suunnittelee yrityshautomoa sekä vaatetussektorin tukitoimien pitkäaikaissuunnitelmista vastaavan Muotineuvoston perustamista Antwerpeniin.

1 Creative Industries in Flaanderen – update, www.ffi.be 2 http://www.creamoda.be/NL/sectorinfo/cijfers 3 Haastattelu, Kris Achten, City of Antwerp

30 Januari 2015




6

Vuonna 2010 kaupungissa toimi 7.950 luovan alan yritystä, muodostaen 16,5% kaupungin yrityksistä. Vaatetussektorin yrityksiä oli yhteensä 661 kpl.4

Belgian Muotikeskittymän Arvoverkko Muodin arvoverkko (kuva 1) kartoittaa toimijat, jotka omalla toiminnallaan tukevat muotisektorin toimintaa. Kuten muillakin sektoreilla, voidaan mukaan lukea ydintoimijat, sekä sektoria suoraan ja välillisesti tukevat toimijat. Jokaisella toimijalla on kuitenkin tärkeä oma roolinsa sektorin kannalta. Kuva 1. Belgia, Muotiteollisuuden arvoverkko

Lähde: Creatieve Industrien in Flaanderen, update. www.ffi.be

Arvoverkon toimijat, yritykset Emme käy tässä kaikkia arvoverkon rooleja läpi, mutta nostamme muutaman esiin:

4 Mukana myös ICT ja NewMedia yhtenä suurimmista yritysryppäistä (1712 yritystä), sekä mainonta ja markkinointi (1255 yritystä)

30 Januari 2015




7

1. Luomisprosessi ja valmistus Muotisuunnittelijat Voidaan puhua kahdenlaisista suunnittelijoista; niistä, jotka suunnittelevat anonyymisti, usein suuremassa ryhmässä, projektipohjalta tietylle vaatetusmerkille vaatteita; sekä niistä suunnittelijoista, joilla on oman mallistonsa ja -‐merkkinsä. Alkavat belgialaiset suunnittelijat usein yhdistävät nämä molemmat roolit saadakseen kokemusta suuremmista kansainvälisemmistä toimijoista, ja rahoittaakseen taloudellisesti hankalat ensimmäiset oman malliston suunnitteluvuodet. Tunnettuja tämän päivän Belgialaisia suunnittelijoita ovat esimerkiksi Renzo Rosso, Ann Demeulenmeester, Raf Simons, Veronique Branquinho, Bernard Willhelm, Bruno Pieters, Haider Ackermann and A.F. Vandevorst. Kaavoittajat Kaavoittajan rooli on ”kääntää” muotisuunnittelijan luova visio kaavoiksi ja malleiksi, jotta ne voidaan siirtää mallikappaleiksi ja lopulta tuotantoon ja vaatteiksi. Kaavoittajat työskentelevät tiiviisti suunnittelijan kanssa. Useimmat belgialaisista kaavoittajista työskentelevät suunnittelijan tai valmistajan palkkaamina. Tekstiiliteollisuus Tekstiiliteollisuus raaka-‐aineiden tuottajana on muotiteollisuudelle tärkeä. Belgian tekstiiliteollisuus on paljolti kuitenkin siirtynyt kovan kilpailun ajamana maihin joissa voidaan saavuttaa halvemmat työvoimakustannukset. Valmistajat, vaatetusteollisuuden yritykset Valmistus voi tapahtua pienimuotoisesti flaamilaisissa ompelimoissa, ateljeissa, jos kyse on pienistä, riippumattomien suunnittelijoiden, omista kokoelmista, tai korkeaa käsityötä vaativista kappaleista. Suurien erien valmistus tapahtuu kuitenkin poikkeuksetta ulkomailla halpatyömaissa. Kilpailun koveneminen on vaikuttanut siihen että Belgialaiset valmistajat ovat joutuneet erikoistumaan (työvaatteet, mittatilausvaatteet, uniformut, jne.) tai tekemään osan työstä Belgiassa (valmistelu/viimeistely). 5

2. Jakelu-‐ ja veistintäkanavat Muotinäytökset ja näyttelytilat Erityisesti riippumattomien suunnittelijoiden omien (luksus)merkkien kannalta näytöksillä ja näyttelytiloilla on merkittävä rooli. Ensisijaisesti ne tarjoavat ketjujen ja vaatetusliikkeiden sisäänostajille mahdollisuuden tutustua mallistoihin, mutta toisaalta ne tarjoavat myös laajan yleisön näytöksiin osallistuvan median ja bloggaajien kautta. Omien muotiviikkojen puutteessa, Belgialaiset suunnittelijat ovat selvästikin fokusoituneet kansainvälisille messuille, joista useimmin mainitaan Pariisi ja Lontoo. Perässä tulevat Milano, New York ja Tokio. Vain parhaiten menestyvillä suunnittelijoilla on kuitenkin taloudellisesti varaa esitellä mallistoaan näytöksissä, tai kustantaa mallistolleen näyttelytila.

5 Lähde: Creatieve industrien in Flaanderen – Update. www.ffi.be

30 Januari 2015




8

Agentit ja muotimessut Agentit ja messut ovat tyypillisesti keskisegmentissä toimivien merkkien tapa esitellä tuotteitaan ja tavoittaa laajempi joukko vähittäiskauppojen ja ketjujen sisäänostajia. Tärkeimmät muotimessut messut järjestetään säännöllisesti Brysselissä. Media ja bloggaajat Belgialaisen muodin ja Flanderin muotikeskittymän kannalta ovat mielenkiintoisessa roolissa muotiin keskittyneet julkaisut, sekä bloggarit.6 Muotilehtien artikkelit ja julkaisut belgialaisista suunnittelijoista ja heidän mallistoistaan ovat kansainvälisen tunnettuuden luomisen kannalta erittäin ratkaisevassa asemassa. Erityisesti riippumattomille suunnittelijoille ja keskisegmentin merkeille on muotijulkaisujen mediahuomio usein ainoa mahdollinen PR-‐ ja markkinointikanava. Viime vuosina myös bloggaajilla on ollut erityisrooli muotimerkkien tunnettuuden lisäämisessä. Belgiassa on vain muutama ammattibloggaaja, kuten jotka pystyvät muodin alalla elättämään itsensä bloggaamisella. Bloggaajat ovat usein kuitenkin vannoutuneita, ammattitaitoisia muodintuntijoita, joita ei voi ottaa huomiotta.

3.Kauppa Vähittäiskauppa Muodin jakelukanavista tärkeimmät ovat merkkien omat lippulaivakaupat, muotitalot, tavaratalot ja shop-‐in –shop ratkaisut. Keskiluokan merkeille tavaratalot ja pop-‐up liikkeet, verkkokauppa ja outletit ovat tyypillisiä jakelukanavia. Verkkokauppa kasvattaa jatkuvasti osuuttaan ja ajaa perinteisiä liikeratkaisuja keksimään innovatiivisempia ratkaisuja houkutella asiakkaita viihtymään ja kuluttamaan, myös Belgiassa. Kuuluisia Belgialaisia muotitaloja, ovat esimerkiksi Natan (Edouard Vermeulen), Andres, Van de Velde / Marie Jo, Essentiel, Terre Bleue, Mayerline jotka omalta osaltaan tukevat Belgialaisen muodin mainetta Länsi-‐Euroopassa.

Belgialainen muoti kansainvälisillä markkinoilla Viennin osuus Belgian muoti-‐ ja vaatetusteollisuudesta on 65% -‐ 70%. Belgia on tunnettu luovista suunnittelijoista, osaavasta teollisuudesta, sekä korkeasta laadusta. Antwerpeniläiset suunnittelijat, kuten Antwerpenin kuusikko (Walter Van Beirendonck, Ann Demeulemeester, Dries Van Noten, Dirk Van Saene, Marina Yee en Dirk Bikkembergs), Maison Martin Margiela, A.F. Vandevorst, Raf Simons, Kris Van Assche, Anna Heylen ja monet muut ovat nostaneet pienen Belgian maailmankartalle. Kuuluisat muotitalot omalta osaltaan tukevat Belgialaista muoti-‐imagoa.

6 Katso esim: http://www.polienne.com ja http://www.fashionata.com

30 Januari 2015




9

Kuitenkin myös Belgialainen muoti ja vaatetusteollisuus on suurten haasteitten edessä. Globalisaation kasvaessa, nopean kulutuksen ”fast fashionin” lisääntyessä ja taloudellisen kriisin jatkuessa monet yritykset ovat joutuneet ahdinkoon. Siitä huolimatta Belgialaiset, tai ehkä paremmin sanottuna Flaamit, jotka vastaavat suurimmasta osasta Belgian muoti-‐ ja vaatetusteollisuutta, ovat optimistisia. Belgian maine, ja sijainti keskellä Länsi-‐Eurooppaa tärkeimpien muotikaupunkien Lontoon, Pariisin ja Milanon polttopisteessä on mahdollistanut oman kansainvälisen profiilin rakentamisen, ja verkostoitumisen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Belgialaisen muodin kantava voima, Antwerpenin Kuninkaallisen Taideakatemian vaatetussuunnittelulinja, ruokkii osaltaan kansainvälisyyttä. Vuonna 2013 Akatemian vaatetussuunnittelulinjan opiskelijoista 70 % oli ulkomaalaisia ja koulutuksen oli käynyt läpi opiskelijoita 32 eri kansallisuudesta. Koska Akatemia on nykyään näinkin kansainvälinen, on oikeastaan mahdotonta puhua enää Belgialaisista tai Antwerpeniläisistä suunnittelijoista, vaan paremminkin Antwerpenin koulun suunnittelijoista. "Belgialainen muoti" tai “Belgialainen tyyli” viittaakin parhaiten Akatemiasta valmistuneisiin, kuin maan vaatetusteollisuuteen.7

Kasvutarina ja Historia Belgiassa, erityisesti Flanderin alueella on perinteisesti ollut paljon tekstiili-‐ ja kutomoteollisuutta jo keskiajalta lähtien. Kuitenkin 1970-‐luvun lopulla teollisuudessa oli huomattavissa suuri muutos; tuotanto väheni, sillä yritykset siirtyivät kustannussyistä tuottamaan ulkomailla. Tässä vaiheessa valtio koki tärkeäksi säilyttää edes osa valmistuksesta maassa ja tekstiili-‐ ja vaatetusteollisuuden yritykset hengissä, tukemalla teollisuutta voimakkaasti. Syntyi ns. Tekstiiliohjelma eli "Textielplan".

Tekstiiliohjelma TextielPlan Tekstiiliohjelma oli Belgian hallituksen ja entisen talousministerin, Willy Claesin, projekti, jolla oli tarkoitus antaa uusi sysäys tekstiili-‐ ja vaatetusteollisuudelle viisivuotissuunnitelman muodossa. Ohjelma käynnistettiin vuonna 1981, ja se kattoi taloudellista tukea yhteensä 27,7 miljardia Belgian frangia. Yli 1 100 yritystä haki tukea ohjelman kautta.

7 Interview David Flamee, MoMu & Antwerpenin Kuninkaallinen Akatemia

“Korealainen opiskelija sanoi minulle: "Olen Belgialainen suunnittelija,” koska hän opiskeli täällä. Pidän tavasta, jossa koulu tulee heille niin tärkeäksi, että siitä tulee osa identiteettiä. Belgialainen muoti ei tarkoita sitä, että se tuotetaan täällä tai että sen on suunniteluut Belgialainen muotisuunnittelija; vaan sitä että sen on suunnitellut Akatemiassa opiskellut henkilö.” David Flamee, Antwerpenin Taideakatemia

30 Januari 2015




10

Suurin osa varoista ohjautui teollisuuden tuotantokoneiston uudistamiseen. Kuitenkin onnistuneimmaksi Belgian muotiklusterin osalta näytti muodostuvan vaatetusteollisuuden markkinointiin budjetoitu panostus. Sen pohjalta perustettiin myös ITCB, Institute for Tekstiili-‐ ja Confection, tekstiilialan liitto. Yksi toimielimen tärkeimmistä tehtävistä oli edistää Belgian tekstiilialaa, ja auttaa löytämään ja tukemaan nuoria, tuntemattomia kykyjä.

Kultainen neula, Gouden Spoeld Yksi menestyksekkäimmistä instituutin toimista heti alkuun, oli "Kultainen Neula" (Gouden Spoeld) kilpailun järjestäminen vuonna 1982. Instituutille oli vihjaistu Antwerpenin Taideakatemiassa opiskelevista nuorista lahjakkuuksista, joilla voisi olla annettavaa kilpailulle. Tuohon aikaan Akatemian vaatetussuunnittelun osasto oli ainoa korkeatasoinen oppilaitos, jossa pystyi opiskelemaan muotia ja vaatetussuunnittelua. Näistä seitsemästä nuoresta Kuninkaallisen Akatemian opiskelijasta, jotka kilpailuun osallistuivat, tuli Belgian muodin maineen ja menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeitä. Heistä – ryhmää kutsuttiin myöhemmin nimellä "Antwerpen 6", tuli kantava voima Belgian muotisektorille tulevina vuosikymmeninä. Kilpailun voitti yksi heistä, Ann Demeulemeester. 8 Seuraavana vuonna kilpailun voittajat löytyivät myös Akatemian opiskelijoista. Dirk van Saene, voitti pääpalkinnon ja Martin Margiela sai kunniamaininnan kansainväliseltä tuomaristolta, jota johti itse Jean-‐Paul Gaultier. Gaultierin läsnäolo tuomaristossa, sekä hänen myönteiset kommenttinsa nuorista lahjakkuuksista keräsi erityisesti kansainvälistä huomiota ja kasvatti Antwerpenin Akatemian kansainvälistä mainetta.

Muotia Belgiasta -‐ “Mode dit is Belgisch” Samaan aikaan, samasta miljardibudjetista tekstiiliteollisuudelle, oli käynnissä toinen kampanja “Muotia Belgiasta” (Mode dit is Belgisch). Sen pääpaino oli osoittaa että Belgialaisten suunnittelijoiden panostus kansainvälisessä muotiteollisuudessa oli merkittävä. Maasta lähti maailmalle monia suunnittelijoita, jotka saivat niemeä ulkomaisten merkkien kautta, mutta kotimassa tietoisuus ja suunnittelun , sekä muodin arvostus oli vähäistä. Tarkoituksena oli kasvattaa kuluttajat arvostamaan Belgialaista suunnittelua ja muotia. Hankkeeseen kuului myös uuden muotilehden perustaminen, jolla oli sama nimi kuin projektilla. Lehden tehtävänä oli saada julkisuutta Belgialaisille suunnittelijoille ja vaatetusteollisuudelle. Tämä promootiohanke toi lisää mainetta myös nuorille “juuri löydetyille” kyvyille: Gouden Spoeld kilpailun voittajille ja heidän mallistoilleen.

8 http://www.lifestylejetset.nl/de-‐invloed-‐van-‐de-‐antwerpse-‐zes/

30 Januari 2015




11

Antwerpenin Nuoret Suunnittelijat, eli “The Six of Antwerp” On hyvä muistaa ja ymmärtää, että vaikka nämä nuoret muotoilijat (Walter Van Beirendonck, Ann Demeulemeester, Dries Van Noten, Dirk Van Saene, Marina Yee en Dirk Bikkembergs) Antwerpenin Akatemiasta sattuivat olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan kun Belgian valtio päätti ryhtyä tukemaan vaatetusteollisuutta Tekstiilisuunnitelman eri projektien kautta, heidän menestyksensä perustui kuitenkin yhdistelmään erittäin kovaa työtä, lahjakkuutta, vahvaa omaa näkemystä, sekä loistavaa taipumusta tarttua tielle tuleviin mahdollisuuksiin ja käyttää ne hyväkseen. Sanotaan, että Antwerpenin kuusikko tunsi jo opiskeluaikanaan olevansa osa murrosvaihetta. Muutos oli nähtävissä niin Akatemiassa kuin sitä ympäröivässä maailmassakin. Muodissa oli uusi vaihe menossa: itseilmaisu, myös vaatetuksen kautta, oli tullut osaksi kulttuuria. Ilmassa oli toisenlaista energiaa. Tämä nuori suunnittelijaryhmä tunsi sen, koki sen, ja osasi käyttää sitä edukseen. Esimerkkinä voi mainita kuinka he imivät itseensä uusia vaikutteita ja kansainvälisiä kulttuureita jo opiskeluaikana pyrkien pois perinteisestä tavasta suunnitella muotia. Heidän työtänsä kehuttiin “uudeksi, raikkaaksi, helposti lähestyttäväksi ja täysin epä-‐ranskalaiseksi”. Kansainvälisestä ja kotimaisesta palautteesta heidän luottamuksensa kasvoi yrittämään saada myös kansainvälisempää huomiota. He myös ymmärsivät varsin pian, että Belgia ei ollut täysin valmis vielä heidän edustamaansa radikaaliin muotoiluun. Heitä pidettiin eksentrisinä ja erikoisina, ehkä jopa liian ylimielisinä, toimimaan paikallisten ja perinteisempien vaatetusteollisuuden ja tekstiiliteollisuuden yritysten kanssa. Vuonna 1986 ryhmä päätti lähteä Lontooseen. Luovan lähestymistapansa, kiehtovien lentolehtisten, erikoisen messuosaston ja huolellisesti tehtyjen valmisteluitten ansiosta, ryhmä onnistui herättämään hakemansa huomion ja saamaan mallistoilleen kansainvälistä tunnustusta. Johtuen heidän hankalista Belgialaisista sukunimistään, jotka englantilaisille olivat aivan mahdottomia lausua, heitä ruvettiin kutsumaan nimellä “The Six of Antwerp ". Vuonna 1987, "Antwerpenin kuusikko" osoitti toisen hyvän esimerkin luovista ratkaisukyvyistään perustaen Pariisin muotiviikkojen jatkoksi Antwerpenin ostopäivät, joissa he hakivat kansainväliset ostajat Pariisin jälkeen omiin näyttelytiloihinsa Antwerpeniin huolellisesti suunnitellulle kiertueelle. Pian tämän jälkeen ryhmä alkoi löytää tiensä kansainvälisen muotimaailmaan työskennellen, joko omien kokoelmiensa parissa, tai kansainvälisten kovien nimien leivissä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Antwerpenin kuusikon rooli on ollut ratkaiseva Belgian maineelle muodin alalla. Näiden suunnittelijoiden ahkeruus, persoonallinen ote ja

30 Januari 2015




12

panostus yksityiskohtiin loi maineen Belgialaiselle muodille, joka edelleenkin tasoittaa tietä monelle uudelle suunnittelijalle kansainvälisesti.

Menestyksen mahdollistajat

Royal Academy of Fine Arts Antwerp, Fashion Department Antwerpenin Royal Academy of Fine Arts on yksi maailman vanhimmista taideinstituutioista, perustettu jo vuonna 1663, Pariisin, Rooman ja Firenzen akatemioiden vanavedessä. Sen rooli Belgialaisen muodin synnyinsijana on ollut ratkaisevan tärkeä. Tällä hetkellä se on edelleen yksi maailman johtavista kansainvälisistä muotiakatemioista, ja selvästi eroaa opetusmetodeillaan muista Belgialaisista muotiakatemioista: Gentistä ja La Cambresta Muotisuunnitteluosasto näki päivänvalon vuonna 1963. Mary Prijotin johdolla Akatemia kehitti opetussuunnitelman, joka perustui taiteellisen näkemykseen ja perinteisiin, samalla kuitenkin seuraten moderneja vaikutteita ja muodin kehitystä. Erityisesti Pariisin muotia ja Pariisin Akatemiaa seurattiin tarkasti. Vuonna 1980 Linda Loppa muutti koulutusta tukemaan innovatiivisuutta ja luovuutta kuitenkaan edeltäjänsä perinteitä, klassisuutta ja taiteellisuutta unohtamatta. Klassinen taidekasvatus muodosti koulutuksen perustan, joka kuitenkin haastoi opiskelijat löytämään yksilöllisen, persoonallisen, ilmaisutapansa. Koulutuksen painopiste oli suunnitteluprosessissa, konseptoinnissa ja vähemmän itse teknisessä työprosessissa ja –taidoissa. Koulutus nähtiin ”luovana kotelona” opiskelijoille, mahdollisuutena keskittyä täysin vapaasti, rajoituksetta, suunnitteluprosessin vaiheisiin. Akatemia alkoi saada kansainvälistä mainetta, joka puolestaan veti puoleensa myös ulkomaalaisia opiskelijoita Ranskasta, Saksasta, Hollannista, Itä-‐Euroopasta, Japanista, Koreasta, Indonesiasta ja Venäjältä. Kansainvälisyys antoi myös tunnusmerkkinsä koulutuksen sisältöön ja puitteisiin joissa opiskelijat toimivat. On turha ehkä mainita, että opinnot suoritettiin jo varhaisessa vaiheessa englannin kielellä.

“ Koulu oli aloittaessaan hyvin ainutlaatuinen, koska se oli osa kuvataideakatemiaa. Myös

Antwerpenin Kuusikkoa opetettiin kuva-‐taideopetuksen keinoin -‐

piirustusta, maalausta, värioppia. He tiesivät että heidän piti luoda lopulta jotain, mutta miten – siihen heitä ei

koskaan opetettu. Nykyään painotetaan paljon

enemmän tutkimusta, ennen kuin mallisto aloitetaan; piirretään paljon, tehdään mood boardeja ja inspiraa-‐tiokansioita. Opettajat puskevat opiskelijoitaan syvemmälle inspiraatiolähteisiin, koska he

haluavat varmistaa että lähde on aitoa. Se kaikki vaikuttaa lähes

psykoanalyysiltä.”

30 Januari 2015




13

Vuonna 2013 Akatemian vaatetussuunnittelulinjan opiskelijoista 70 % oli ulkomaalaisia ja koulutuksen oli käynyt läpi opiskelijoita 32 eri kansallisuudesta. Koska Akatemia on nykyään näinkin kansainvälinen, on oikeastaan mahdotonta puhua enää Belgialaisista, tai Antwerpeniläisistä suunnittelijoista, vaan paremminkin Antwerpenin koulun suunnittelijoista. "Belgialainen muoti" tai “Belgialainen tyyli” viittaakin parhaiten Akatemiasta valmistuneisiin, kuin maan vaatetusteollisuuteen.9

Julkisen vallan tukitoimet Viimeisten reilun 30 vuoden aikana Belgialainen muoti on otettu huomioon kiinnostuksella kansainvälisillä muotimarkkinoilla. Kuten esitetty aiemmin, tästä saadaan kiittää niin Antwerpenin Akatemian opetusmetodeita, sieltä valmistuvia nuoria lahjakkaita ja uraauurtavia suunnittelijoita, kuin 80-‐luvulla käynnistettyä valtion Tekstiilisuunnitelmaakin, joka tarjosi oikealla hetkellä ymmärtävää tukeaan sektorille. Tätä prosessia kiihdytti 90-‐luvulla vielä kaksi toimenpidettä: Belgialaisen muodin edistämistä tukemaan perustettiin Flanders Fashion Institute (FFI), sekä ainutlaatuinen hanke nimeltään ModeNatie.

ModeNatie Tämä "muodin temppeliksikin" kutsuttu rakennus on hyvä esimerkki julkisen ja yksityisen sektorin välisestä yhteistyöstä Antwerpenin kaupungissa. Rakennuksessa toimivat Antwerpenin Akatemian vaatetussuunnittelun osasto, Flanders Fashion Insttute, MoMu eli vaatetus-‐ ja muotimuseo, sekä 8 yksityistä toimijaa kuten CreaModa. Vapauttaen yhden korttelin muotiin keskittyneille organisaatioille, Antwerpenin kaupunki on edesauttanut näiden organisaatioiden jokapäiväisen kanssakäymisen ja vahvemman yhteistyön.

FFI Flanders Fashion Institute Flanders Fashion Institute kuuluu osaksi Flanders DC (Flanders District of Creativity) organisaatiota ja sen rooli on kehittää Flandersin alueen muotisektorin yrityksiä ja yrittäjiä. Sen tavoitteena on kehittää osaavampaa muotisektoria, jonka yritykset ovat kypsiä toimimaan myös kansainvälisesti. Saavuttaakseen tämän, FFI neuvoo, mentoroi ja konsultoi vaatetussuunnittelijoita ja yrityksiä liiketoimintaosaamisessa; tiedottaa ja markkinoi Belgialaista muotiosaamista kansainvälisesti; välittää alan osaamista ja työpaikkoja; tiedottaa alaa ja alasta kansainvälisesti; sekä valmentaa valittuja, lahjakkaita nuoria kykyjä.10

9 Haastattelu David Flamee 10 www.ffi.be

30 Januari 2015




14

FFI perustettiin vuonna 1998 Flanderin hallituksen avulla, seimi-‐julkiseksi voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi. Se sai 25% rahoituksestaan Flanderin hallitukselta ja loput yksityisiltä sponsoreilta. Vuonna 2006 organisaatio kävi läpi rajun kriisin, joka uhkasi lakkauttaa koko organisaation. Suurin yksityinen sponsori, Fortis –pankki lakkautti tukensa FFIlle Myös Flanderin Talousministeriö uhkasi vetää tukensa, sillä FFIn johto ei nauttinut ministerin luottamusta. Johdon ja henkilöstön vaihdoksen jälkeen organisaatio pystyi jatkamaan toimia. Molemmat, niin FFIn missio, kuin koko organisaatiokin muotoiltiin uudestaan uuden johtajan vetämänä. FFi muuttui täysin valtionhallinnon alaiseksi organisaatioksi. Instituutti sai uusia rooleja, joista yksi tärkeimmistä oli kaupallisen, liiketoiminnallisen osaamisen järjestäminen suunnittelijoille ja luoville muotisektorin yrittäjille. FFIn rooli työllisyyden kasvattajana muotisektorilla otettiin myös huomioon. Lisäksi FFIn tuli ottaa vahvempi rooli belgialaisen muodin ja muotisektorin profiloinnissa kansainvälisesti ja täten seurata Flanderin hallituksen tulevaisuuden yleistä linjaa.

Enterprise Flanders (Agentschap Ondernemen) Enterprise Flanders on valtion virasto, jonka tehtävänä on talouden ja yritystoiminnan edistäminen Flanderissa. Enterprise Flanders toimii tiiviissä yhteistyössä rinnakkaisorganisaation, Flanders Investment & Traden kanssa auttaen ulkomaisia yrityksiä sijoittumaan Flanderiin, tai paikallisten yritysten liiketoiminnan laajentamisessa Flanderin alueella.

Flanders Investement & Trade (FIT) Flanders Investment & Trade tulee kansainvälisten yritysten sijoittumista Flanderiin, sekä yrittäjyyttä Flanderissa. FIT järjestää räätälöityä konsultointia ja kansainvälistymisneuvontaa, sekä tukiohjelmia Flaamilaisille yrittäjille. FITn kautta on myös mahdollista saada taloudellista tukea vientiponnisteluihin.

PMV PMV on itsenäinen Flanderin alueen rakenteellinen sijoitusyhtiö, joka tukee kulttuurin ja luovien alojen kasvuprojekteja. Yhtiö sijoittaa ja tarjoaa lainarahoitusta yrityksille, mikäli yksityisiltä markkinoilta ei löydy sopivaa rahoitusta. PMV tekee yhteistyötä sekä julkisen että yksityisen sektorin kanssa. PMV Hallitsee 900 miljoonan euron sijoitusvaroja. PMV ottaa toimeksiantoja vastaan myös Flanderin Maakunnalta.

“Flanders Fashion Institutella on erittäin tärkeä rooli kansainvälisen maineen

kasvattamisessa suunnittelijoillemme. Heillä

ei olisi koskaan ollut mahdollisuutta samanlaiseen näkyvyyteen, kuin mitä heillä nyt on Instituutin ansiosta..”

Marc van den Abeelen, parlamentin jäsen,

keskustelussa FFin säilyttämisestä vuoden 2006 kriisissä.

Lähde: www.vlaamsparlament.be

30 Januari 2015




15

Antwerpen Voidaan sanoa että Antwerpenin kaupunki on hyötynyt Akatemian ja Belgialaisten suunnittelijoiden maineesta, jopa siinä määrin että muotiteollisuus on kritisoinut kaupungin asennetta rahastaa ulkomaalaisilla ja kotimaisilla turisteilla. Antwerpenin kaupunki on kuitenkin huomioinut luovat alat ja yhtenä tärkeimmistä muotisektorin kaupunkisuunnittelussaan ja kehityssuunnitelmissaan ja haluaa jatkossa panostaa yhä enemmän myös itse sektorin tukemiseen. 11 Muotialaa tukee myös useita alakohtaisia ja ammatillisten järjestöjä, kuten: CreaModa, Comeos, ModeUnie ja Mode and Design Center Brussels (MAD). Antwerpenin muotikeskuksen kannalta tärkeimpiä mahdollistajia on käsitelty seuraavassa tarkemmin.

Momu MoMu on instituutiona varsin nuori, mutta sillä on tärkeä tehtävä Belgialaisen muodin kansainvälistämisessä. Siitä on tullut tärkeä kohde kenelle tahansa, joka on kiinnostunut konseptuaalisesta tai Belgialaisesta muodista. Museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä, joilla korkea kansainvälinen julkisuusarvo. Keväällä 2015 museossa on esimerkiksi Dries van Notenin retrospektiivinen näyttely. MoMun edeltäjänä toimi pieni, maaseudulla sijaitseva tekstiili-‐ ja käsityömuseo. Museon kokoelmiin kuuluu edelleen laaja kokoelma historiallisia Belgialaisia pitsejä ja vanhoja tekstiileitä. 12 Momu toimii tiiviissä yhteistyössä Akatemian kanssa ja sillä on tärkeä rooli kansainvälisessä tiedotuksessa ja Belgialaisen muodin promootiossa.

CreaModa Creamoda on vaatetustyönantajien liitto, joka edustaa Belgian vaatetusteollisuuden valmistajia, suunnittelijoita, tukkukauppiaita ja agentteja. Creamoda tekee myös promootioyhteistyötä vaatetussektorille, Brysselistä käsin yhdessä Modo Bruxellae ’n kanssa. 13

MAD Brussels Brysselissä sijaitseva valtionhallinnon alainen organisaatio, MAD Design & Fashion center, järjestää muodin ja design sektorin tapahtumia, näyttelyitä ja seminaareja. MAD tukee yrittäjiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti järjestäen koulutuksia, uravalmennusta ja työnvälitystä. MAD tarjoaa myös tiloja näyttelyitä, näytöksiä tai muita tapahtumia varten. 11 Haastattelu: Kris Achten, City of Antwerp 12 https://www.notjustalabel.com/editorial/karen-‐van-‐godtsenhoven : 13 Made in Belgium, Belgian ulkomaankaupan ja investointien opas Belgia, 26. painos, 2010

30 Januari 2015




16

Muotisektorin kasvun haasteet Belgialaiset vaatetusalan yritykset kokeneet rankasti globalisoinnin vaikutukset. Kilpailu on siirtynyt tehokkaampiin tuotantoprosesseihin ja työvoimavaltaisten prosessien siirtämiseen maihin, joissa työvoimakustannuksissa on mahdollista säästää. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan kilpailu on koventunut myös sillä tasolla että yritysten ja suunnittelijoiden on pystyttävä erikoistumaan, innovoimaan ja käyttämään luovuuttaan monella eri osa-‐alueella. Belgia on tunnettu nuorista trendikkäistä suunnittelijoista jotka auraavat vaatetustrendejä eteenpäin. Näistä suunnittelijoista suurin osa on valmistunut maineikkaasta Antwerpenin Kuninkaallisen Taideakatemian, vaatetussuunnittelulinjalta, Ghentin Kuninkaallisesta Akatemiasta tai La Cambresta Brysselistä. Antwerpenin kuusikon maineella on ratsastettu jo aika kauan. Kansainvälinen kilpailu on kuitenkin kovaa, tunnettuus ja maine eivät riitä. On oltava luova erikoinen ja innovaatiokykyinen pärjätäkseen.

Tuloksena on, että myös Belgiassa on huomattu että luovuus ja innovointi ovat yhä leviämässä arvoketjun tärkeämmäksi osatekijäksi; luovuuden merkitys ei enää yksinomaan kohdennu alkuvaiheeseen, suunnitteluun, vaan se liitetään yhä useammin myös lopputuotteeseen, tai ketjun muihin vaiheisiin. Belgian korkeatasoisen muodin (“high-‐end fashion”) liiketoiminnalle tyypillistä on pienten, mikroyritysten, korkea lukumäärä, mallistojen elinkaarien kompleksisuus, taitavan työvoiman puute, sekä rajoitettu paikallisten markkinoiden kysyntä. Vaikka tuotannon siirtämistä ulkomaille ei voida estää, on kuitenkin huomattu kuinka tärkeää on että kasvava nuori suunnittelijasukupolvi pystyy tukeutumaan paikallisiin valmistajiin erityisesti alkuvaiheessa oppimalla alan käytännölliset puolet, mutta myös myöhemmin kaavoituksessa, prototyyppien valmistuksessa, malliston ja pienten sarjojen

toimituksessa. Näin ollen olisi tärkeää varmistaa, että osa valmistavasta teollisuudesta pysyisi Belgiassa. Muotiala, joka perustuu luovuuteen ja innovointiin, vaatii jatkuvasti räätälöidympiä ja teknisempiä tuotteita, sekä korkeasti koulutettua työvoimaa. Belgian ongelma , joka täytyy ottaa alan tulevaisuuden suunnittelussa huomioon, on kuitenkin se että teollisuudelle ei ole tarpeeksi koulutettua työvoimaa Toinen huolenaihe on käytännössä epäyhtenäinen vaatetus-‐ ja tekstiilisektorin kokonaisuuden kehitys. Arvoketjun linkit, kansainvälisen kilpailupaineen alla, ovat

“Ensi sesongilla mallistoamme myydään Tokiossa, Lontoossa,

Kööpenhaminassa, Pariisissa ja Milanossa. Toimistomme on kuitenkin Antwerpenissä, kotikaupungissamme. Me voimme vielä ratsastaa Antwerpenin kuusikon

maineella, ja Antwerpenillä on laadukas maine. Jos

meidän pitäisi valita jokin muu kaupunki, Seoul, Koreassa voisi olla

vaihtoehto.” Patrick & Jan Olyslager, omistajat ja suunnittelijat, Howlin’ Lähde: Haastattelu, Fashiontalks Paper 17/10/2013

30 Januari 2015




17

yrittäneet etsiä niche markkinoita, joilla erikoistua innovaatioiden ja luovuuden kautta. Niinpä viime vuosikymmeninä, tämä uudelleen ”asemointi” on vaikuttanut Belgiassa siihen että tekstiiliala on selvästi siirtynyt enemmän muille markkinoille kun vastaavasti muoti-‐ ja vaatetusteollisuus. Viime vuosien aikana on nähty kuitenkin jonkin suuntaista lähentymistä tekstiiliyritysten puolelta vaatetusyritysten ja muodinluojien suuntaan.14 Innovaatiolla on tärkeä rooli muotialalla, ja viime vuosina innovaatioiden määrä on kiihtynyt jatkuvasti. Muotialalla voidaan tyypillisesti tunnistaa kaksi erillistä luovaa aaltoa:

• "ensimmäinen aalto": innovaattorit, itsenäiset suunnittelijat, individualistinen high-‐end muoti ja sillä toimivat luovat kyvyt;

• "toinen aalto": seuraajat jotka seuraavat innovoijia ja kaupallisten merkkien muunnokset ensimmäisestä aallosta .

Belgialla on merkittävä joukko kansainvälisesti tunnettuja suunnittelijoita ensimmäisessä aallossa, Suunnittelijoita, jotka toimivat kansainvälisesti “luovina lähettiläinä” ja positiivisen maineen levittäjinä, sekä inspiraatiosysäyksen antajina myös paikalliselle muotialalle. Yksi tunnistetuista ongelmista on, että tämänhetkinen koulutus tukee vahvasti suunnittelijoiden ilmaisukykyä ja luovuutta, mutta ei kasvata heidän kaupallisia taitojaan. Näin ollen esimerkiksi Antwerpenistä valmistuu erittäin lahjakkaita suunnittelijoita, joilla on kuitenkin (oman)liiketoiminnan johtamisesta olematon osaaminen. Vähäistä tai olematonta on myös koulutus aloilla, jotka tukisivat luovia suunnittelijoita; muodin markkinointi, myynti tai julkisuuskuvan rakentaminen. Design Management – tyyppistä, tai esim. muodin alaa tukevaa viestintäkoulutusta ei ole tarjolla. 15 Tämä johtaa siihen että nuoret suunnittelijat ovat varsin ”omillaan” koulusta valmistuttua. Harjoittelupaikka tai aloituspaikka vaatetusalan yrityksessä on usein ainoa mahdollisuus päästä näkemään kuinka ala käytännössä toimii. Näin ollen onkin tärkeää, että näitä paikkoja on tarjolla. Antwerpenin akatemia entiset kasvatit, kuten Dries van Noten, Ann Demeulemeester ja Haider Ackerman toimivat muotitaloineen Antwerpenissä tärkeinä uusien kykyjen työllistäjinä. Myös FFI on ottanut tärkeän roolin työn ja osaamisen välittäjänä paikallisesti.

14 http://ib.fgov.be/en/important_industries/ 15 Haastattelu Kris Achten, Antwerpenin Kaupunki

“Kun aloitimme, kaupoilla oli pienemmät valikoimat, mutta asiakkaat olivat kokeilunhaluisempia.

Muutama vuosi sitten pystyin ostamaan sisään Martin Margielan koko malliston ylellisiä kenkiä ja ne myytiin

loppuun ennen alennusmyyntejä. En minä enää saa myytyä vastaavaa Belgialaisille asiakkailleni. Lontoossa ja New Yorkissa ne

vielä menevät kaupan. Jos Antwerpen haluaa olla muodin mekka, siihen täytyy panostaa siihen enemmän,

kaikilla tasoilla” Geet Bruloot, Coocodrillo Lähde: Haastattelu, Fashiontalks Paper 17/10/2013

30 Januari 2015




18

Belgian Muotisektorin Opit Belgian muotisektori on rakentunut pitkälle perinteelle vaatetusteollisuudessa ja kansainvälisessä kaupassa, kuin myös maan keskeiselle sijainnille Keski-‐Euroopassa, monen kulttuurin välimaastossa. Näitä tekijöitä Suomen on vaikea muuttaa tai kopioida kasvua hakiessa. On kuitenkin muutamia asioita Belgian muotisektorin tarkastelussa, joista voisimme hakea inspiraatiota.

Julkisten tahojen toimet

Taloudellinen tuki sektorille Belgian hallitus on ymmärtänyt että se voi toimia kannustavana taloudellisena kumppanina muotialalla. Suurin yksittäinen panostus oli 80-‐luvulla myönnetty miljoonabudjetti Tekstiilisuunnitelma, sekä sen pohjalta syntyneet tukitoimet, joiden kauaskantoisista vaikutuksista Belgian muotiteollisuus nauttii yhä välillisesti. Uudempia toimia on muun muassa investointeja tukeva väline CultuurInvest, tai Win-‐Win lainat joka toimii PVMn (Participaatiemaatschappij Vlaanderen)16 kautta. Näillä pyritään helpottamaan aloittelevien muotiyrittäjien käynnistämistä ensimmäisinä taloudellisesti haastavina vuosina. Hallituksessa tutkitaan myös mahdollisuutta erityiseen muotisektorin rahastoon, joka tukisi muodin parissa toimivia yrittäjiä ja yrityksiä.

Sektorikohtainen tukiorganisaatio Flanderin hallitus tukee tällä hetkellä muodin ja vaatetusteollisuuden kehitystä näkyvimmin FFIn toimien kautta. FFIn tuki on merkittävä alalla toimiville pienyrityksille kahdella tavalla. Tukien ja työntäen (push): sparraajana, kouluttajana ja työnvälittäjänä. Sekä hakien imua, vetoa (pull): viestittäen ja hankkien kansainvälistä huomiota ja suhteita, joita muuten pienten alkavien yritysten on vaikea itse tavoittaa.

Fasilitointi Antwerpenin suunnitellaan mahdollisuutta perustaa muodin ympärille oma hautomo ja innovaatiokeskus “The House of Fashion” 17. Brysselissä toimii jo MAD Brussels, mutta Antwerpen haluaa näin auttaa nuoria yrityksiä paremmin alkuun avustaen näyttely -‐ja työtilojen tarjoamisessa, verkottamisessa, sekä tarjoten muita tukitoimia yrityskasvua tukemaan.

Yhteistyö Organisaatiot kuten Antwerpenin kaupunki, Akatemia, Muotimuseo ja Fashion Institute toimivat jatkuvassa yhteistyössä keskenään hakien yhteisiä projekteja. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kesällä 2012 lanseerattu Antverpenin matkailun (Antwerp Tourism & Congress) verkkosivu ja -‐sovellus ”Fashion in Antwerp”18. Projekti toteutettiin yhdessä Antwerpenin provinssin, Antwerpenin matkailutoimiston, 16 www.pvm.eu/eng 17 Pascal Cools, General manager FFI & Flanders DC 18 www.fashioninantwerp.be

30 Januari 2015




19

Muotimuseon MoMun sekä paikallisten valokuvaajien, muotisuunnittelijoiden, ja muodin ammattilaisten kanssa. Antwerpenissä nähdään että tätä yhteistyötä vahvistamaan ja jatkamaan kaupunkiin tarvitaan erityinen neuvosto muodille ”Fashion Council”, jonka tehtävänä on yhdistää tärkeimmät muodin alalla toimivat julkiset ja yksityiset organisaatiot laatimaan pitkän tähtäimen suunnitelmia sektorin kansalliselle kasvulle ja kansainvälistämiselle Antwerpenistä käsin. Neuvosto toimisi myös kansallisella tasolla lobbaten sektorin merkitystä kansantaloudellisessa päätöksentekoprosessissa19

Verkottuminen Arvoketjussa Belgiassa on ymmärretty että muotisektorin ydinosaajien tulisi olla lähemmässä yhteistyössä keskenään: tekstiilivalmistajat, vaatetusvalmistajat, suunnittelijat kaavoittajat tarvitsevat uutta ajattelua ja tehokkaampaa yhteistyötä kovassa kilpailuympäristössä. Uusien yritysten ja kykyjen on saatava mahdollisuus myös oppimisympäristöön paikallisesti, käytännön osaamisen ja kaupallisten kykyjen hankintaan kasvua nopeuttaakseen. Myös arvoketjun muut toimijat kuten viestintä, kommunikaatio, somistus, sisustussuunnittelu, valokuvaus, kaikki ne tukevat myös muotisektorin onnistumista. Nämä luovat alat ovat Belgiassa vahvoja, mikä osaltaan lue parempia edellytyksiä myös muotisektorille. Osaajia ei tarvitse hakea kaukaa.

Kansainvälinen ilmapiiri Kansainvälinen ilmapiiri luo paremmat mahdollisuudet kansainväliselle menestykselle, sillä yritykset ja suunnittelijat ottavat kansainvälisyyden alusta saakka itsestäänselvyytenä, eivät uutena askeleena. Antwerpenin kaupungissa, jossa asuu maailman kolmanneksi eniten eri kansalaisuuksia, on erinomainen testimarkkina. Antwerpenin akatemia suuntaa tarjontaansa ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka puolestaan vievät Akatemian mainetta kansainvälisesti eteenpäin. Kansallisuudet ovat moninaiset ja opetuskieli on englanti. Lisäksi, ranskan, saksan ja englanninkieliset markkinat ovat läsnä ja lähellä, koko ajan.

Mainonnan, viestinnän ja kommunikaation tärkeys Tutkimuksen aikana oli huomattavissa, että Belgian muodista ja Flanderin muotiklusterista oli varsin paljon tietoa saatavilla jo julkisista lähteistä, Internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Jokainen alalla toimiva taho on ymmärtänyt viestinnän ja markkinoinnin merkityksen alalla. Kansainvälisiä artikkeleita ja julkaisuja on paljon, yhteyksiä pidetään kansainvälisiin muotitoimittajiin, ja kontakteja haetaan aktiivisesti eri toimijoiden puolesta. 19 Haastattelu, Kris Achten, Antwerpenin kaupunki

“Suomalaisten tulisi ymmärtää missä he ovat hyviä, tai erikoisia; missä he voivat tarjota jotain erityistä (special). Keskittykää siihen. Sen jälkeen hoitakaa

tiedottaminen ja viestintä, ja antakaa kaikkien kuulla ja jakaa osaamisenne.” Haastattelu: David Flamee, Antwerpenin Akatemia

30 Januari 2015




20

Historiallisia esimerkkejä voidaan hakea Antwerpenin kuusikon taitavasta viestinnästä ensimmäisillä Lontoon muotimessuilla, tai Jean-‐Paul Gaultierin kutsumisesta kansainväliseksi tuomariksi Antwerpenin Akatemian päätösnäytökseen. Antwerpenin asema yhtenä maailman muotikaupunkina perustuu myös paljolti tähän työhön jolla sen mainetta on kasvatettu ja huolellisesti rakennettu aina sitten 80-‐luvulta lähtien kansainvälisessä mediassa. Muoti on ala, jossa pitää näkyä ja kuulua, kaikesta pitää ottaa julkisuusarvo irti. Jos ei maineesta huolehdi, voi käydä kuten Amerikkalainen muotisuunnittelija Michael Kors toteaa: ”One day you are IN, the next day you are OUT”.

recipe of success - antwerp fashion cluster

Art & Photos