R E I L U A E N E R G I A A

Energiaviraston sidosryhmälehti 3/2016

Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu

Uusiutuvan tukien perusteet ja dilemmat

7

Metsähakkeen käytön kasvu pysähdyksissä 2015

14

Oulun Energia suosii lähienergiaa

18

Sisältö

Elämme murrosvaiheessa ja lähiaikoina linjataan energiajärjestelmämme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen.”

Biopolttoaineilla merkittävä rooli liikenteessä – nyt ja 2020-luvulla

LU

KE

MA

3/2016

3 Tukeako vai eikö tukea, siinä pulma

4 Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu

7 Uusiutuvan energian tukien perusteet ja dilemmat

8 Kilpailutettava tuotantotuki-järjestelmä: vaihtoehtoja tarjolla

10 Tuulituet huipussaan 2019–2023

12 Uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi vuonna 2015

14 Metsähakkeen käytön kasvu pysähdyksissä vuonna 2015

16 Metsähakevoimalaitoksissa palaa puu ja turve

18 Oulun Energia suosii lähienergiaa

22 Järvenpään voimalaitoksella tuoksuu Suomen maaseutu

25 Sähköinen asiointi ei junnaa paikallaan

26 Biopolttoaineilla merkittävä rooli liikenteessä – nyt ja 2020-luvulla

28 Uusiutuva sähkö pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla

32 Portugalilla antelias syöttötariffijärjestelmä

34 Sähkön kuluttaja - tiedätkö mitä ostat?

36 Milloin tuulivoiman kiintiöitä voidaan vapauttaa?

37 Tuulivoimahankkeet ruuhkauttivat Energiaviraston - asiakirjapyyntöjen käsittelyajat

38 Yhteisrakentaminen edellyttää uusia toimintamalleja

R E I L U A E N E R G I A A

Julkaisija/toimitus: Energiavirasto | Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki | Puh. 029 505 0000 |

www.energiavirasto.fi | Twitter: @Energiavirasto | Päätoimittaja: Simo Nurmi | Toimitussihteeri: Anu Becker |

Osoitteenmuutokset ja tilaukset: viestinta@energiavirasto.fi | Graafinen ilme: Marker Creative Oy |

Kansi: Mikko Törmänen | Painopaikka: Finepress Oy | 16. vuosikerta ISSN 2242-6329

Suomessa biopolttoaineilla kulkee jo nyt hyvin, mutta tulevien EU:n päästövähene-mätavoitteiden takia vauhti ei saa hidastua.

Uusiutuvalla energialla tuotetun säh-kön tukijärjestelmät puhuttavat ympäri Eurooppaa. Poliitikot, virkamiehet, kansalaiset, tutkijat ja energia-alan yritykset käyvät monipolvista ja kiivas-takin keskustelua asiasta. Päätöksiä järjestelmien jatkosta on tiedossa Suomessakin loppuvuodesta.

Suomi murrosvaiheessaTuulivoimalla tuotetun sähkön nykyi-nen tukijärjestelmä on sulkeutumassa. Syyskuun lopussa 2016 lähes koko 2 500 MVA:n kiintiö oli varattu täyteen, kun otetaan huomioon järjestelmään hyväksytyt voimalat ja voimassa olevat kiintiöpäätökset sekä muut varaukset.

Toki tuulivoiman syöttötariffia maksetaan vielä pitkään, viimeisinä järjestelmään hyväksyttäville laitoksille aina 2030-luvun alkuun asti. Makset-tavien tukien määrä on suurimmillaan 2020-luvun alkupuolella, jolloin niiden määrä on arviolta runsaat 200 miljoo-naa euroa vuodessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön työ-ryhmän toukokuussa valmistuneessa raportissa käsitellään perusteellisesti eri tukimalleja ja niiden toimivuutta. Osana loppuvuodesta valmistuvaa ja vuoteen 2030 tähtäävää energia- ja ilmastostrategiaa linjataan, onko uudelle tukijärjestelmälle tarvetta ja jos on, niin millaisena.

Intressitahosta riippuen eri näkö-kulmia riittää. Toiset näkevät tuet tarpeelliseksi, jotta Suomea velvoittavat uusiutuvan energian tavoitteet kyetään saavuttamaan. Toiset taas näkevät tavoitteiden täyttyvän ilman tukiakin. Tukien vaikutukset pohjoismaisten

26

Yhteisrakentaminen edellyttää uusia toimintamalleja

Heinäkuussa tuli voimaan laki verkko-infrastruktuurin yhteisrakentamisesta ja -käytöstä. Sen odotetaan vauhdit-tavan merkittävien infrastruktuuri-verkkojen yhteisrakentamista sekä poistavan päällekkäisyyksiä erityisesti sähkö- ja televerkkojen rakentamisessa.

38

Tukeako vai eikö tukea, siinä pulma

sähkömarkkinoiden toimivuuteen kir-voittavat kriittisiä kommentteja. Jotkut peräänkuuluttavat laajoja tukijärjes-telmiä, toiset kehitysvaiheessa olevien teknologioiden maltillista tukemista.

Yhtä kaikki, elämme Suomessa-kin murrosvaiheessa ja lähiaikoina poliittiset päättäjät tulevat tekemään päätöksiä, jotka linjaavat energiajär-jestelmämme kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen. Myös me energiaviras-tolaiset osallistumme aktiivisesti tästä-kin aiheesta eri foorumeilla käytävään keskusteluun.

Kohti kapasiteettimarkkinoita?Tukijärjestelmien jatkon lisäksi päätök-siä olisi tehtävä ainakin markkinaeh-toisten sähköntuotantoinvestointien vauhdittamisesta, siirtokapasiteetin lisäämisestä Suomen ja Ruotsin välille sekä kysyntäjouston, sähkön varastoin-nin ja energiatehokkuuden kehittämi-sen edistämisestä. Myös sähkömarkki-namallia olisi uudistettava vastaamaan tulevaisuuden haasteita.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla päätökset eivät ole yksin meidän suo-malaisten käsissä. Päätöksenteossa olisi myös kyettävä ottamaan kokonaisuus huomioon, jotta eri maiden kansalliset ratkaisut eivät vääristäisi markkinoita ja aiheuttaisi kierrettä, jossa ei-toivottuja vaikutuksia joudutaan paikkaamaan uusilla toimenpiteillä. Ratkaisua edel-lyttävät asiat ovat muutoinkin hyvin vaikeita ja moniulotteisia.

Siksi onkin myös mahdollista, että yhteisymmärrystä kaikista asioista ei löydy, päätöksenteko venyy tai ratkaisut eivät muutoin ole riittäviä tai onnistuneita.

Tämä voi ohjata kehitystä kohti suun-taa, jossa Suomessakin olisi entistä laa-jemmin tuilla varmistettava sekä uuden sähköntuotannon tulo markkinoille että olemassa olevan tuotannon pysy-minen markkinoilla. Tällöin siis kaikkea riittävän sähköntuotantokapasiteetin varmistamiseksi tarvittavaa tuotantoa olisi tuettava energianlähteestä riippu-matta. Kyseessä olisikin jonkinlainen sovellutus kapasiteettimarkkinoista.

Riittävän nopeilla ja onnistuneilla ratkaisuilla kykenemme kuitenkin vielä välttämään sähkömarkkinamme ajautu-misen kohti kapasiteettimarkkinoita.

Mukana etujoukoissaMe Energiavirastossa ymmärrämme vastuumme energia-alan kehittämi-sessä. Seuraamme ja ennakoimme jatkuvasti alan kehitystä ja annamme osaamistamme yhteiskunnan käyt-töön jo asioiden valmisteluvaiheessa. Lähtökohtamme on, että esittämämme näkemykset perustuvat asiantun-temuksemme pohjalta neutraalisti tosiasioihin, eivätkä esimerkiksi ideolo-gisiin mielipiteisiin. Uskallamme myös olla kannanotoissamme itsenäisiä ja riippumattomia.

Tätä työtä jatkamme loppuvuodesta-kin yhdessä asiakkaidemme ja muiden sidosryhmiemme kanssa.

Työn iloa syksyyn 2016Simo NurmiYlijohtaja

Energiavirasto on nyt Twitterissä. Seuraathan meitä, esimerkiksi @Simo_Nurmi tai @Energiavirasto

P Ä Ä K I R J O I T U S

Kuv

a: L

auri

Rot

koVuonna 2015 syöttötariffitukea maksettiin

142 401 000 €

41 Kolmivuotistarkistukset päästökaupparekisterissä

42 ”Ensimmäiseksi oman alan työpaikaksi erittäin hyvä ja arvokas”

Portugalilla antelias syöttötariffijärjestelmä

Portugalissa tehtiin toukokuussa 2016 eurooppalaista historiaa, kun koko maan sähkön kulutus katettiin neljän päivän ajan pelkästään uusiutuvilla energialähteillä. Monipuolinen syöttö-tariffijärjestelmä otettiin maassa käyt-töön ensimmäisen kerran jo vuonna 1988.

32

Reilua energiaa | 3

Uutta uusiutuvan energian tukimallia pohtinut työryhmä sai työnsä päätök-seen toukokuussa. Jatkossa tukijärjes-telmän halutaan taipuvan energiamark-kinoiden muutoksien mukana. Tuesta linjataan pian energia- ja ilmasto- strategiassa.

Anu Becker

Aleksi Malinen, kuvapankki/TEM

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä sai tehtäväkseen arvioida mikä kolmesta tukimallista, investoin-tituki, tuotantotuki vai vihreät sertifi-kaatit, palvelee parhaiten hallituksen ilmastotavoitteisiin pääsyä teollisen mittakaavan sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja sähkön erillistuo-tannon osalta.

Loppuvuonna valmistuvalle energia- ja ilmastostrategialle taustatyötä tehnyt työryhmä selvitti laajasti valittujen tuki-mallien sopivuutta kestävään, kustan-nustehokkaaseen ja teknologianeutraa-

liin uusiutuvan tuotannon lisäykseen. Uusiutuvan tukien maksuun on nyt löydettävä kilpailuun perustuva malli, joka huomioi myös toimitusvarmuuden takaamisen talven kulutuspiikkeinä. Hallitus painottaa myös omavaraisuutta uusiutuvan tuotannossa.

”Euroopan komissio on yhtenäistä-nyt vahvasti unionin linjaa uusiutuvan tukijärjestelmille ja ensi vuoden alusta EU-maiden tulee määrittää tuotantotuki-järjestelmissä uusiutuvan tukitaso tarjous-kilpailumenettelyllä,” linjaa työryhmää vetänyt hallitusneuvos Anja Liukko työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Suomen syöttötariffijärjestelmän toiminnan komissio on hyväksynyt vuoteen 2021. Muualla Euroopassa tarjouskilpailukokeiluja on aloitettu suuremmalla kiireellä. Esimerkiksi Saksa on avannut rajattuja tarjouskil-pailuja maahan sijoitetun aurinkosäh-kön tuotantokapasiteetin lisäämiseksi. Tanska on kilpailuttanut merituulivoi-mahankkeita kahdella eri metodilla ja

U U S I U T U V A N E N E R G I A N T U K I

>

Uusiutuvan tukimallista halutaan joustava työkalu

Alankomailla on käytössä tarjouskilpai-luun perustuva tuotantotukijärjestelmä vuodesta 2011. Vaikka valtioilla on omat reunaehtonsa tukijärjestelmille, ovat kokeilut tuottaneet arvokasta tietoa Suomellekin ja tutkimusaineisto kasvaa jatkuvasti.

Liukko korostaa huolellisen suun-nittelun merkitystä tarjouskilpailun onnistumiselle, jotta sopiva riskinjaon taso tuottajan ja valtion välille löytyy ja hankesuunnittelulle onnistutaan takamaan kestävät olosuhteet. Aidon kilpailun syntymiseksi riittävä määrä hanketarjouksia on tarjouskilpailun käynnistymisen edellytys.

Tarjouskilpailu on järjestettävissä monella tapaa. Keskeinen vaade tek-nologianeutraaliudesta sallii tuotan-non tai kapasiteetin kilpailuttamisen koreittain, näin pystytään varmista-maan toimitusvarmuuden hyvä taso, kun vaihtelevan tuotannon osuutta ei päästetä kasvamaan liian suureksi. Tarjouskilpailusta voidaan myös rajata ulos kokeiluhankkeita, tiettyjä tuotan-tomuotoja tai energianlähteitä – uuden teknologian kokeiluhankkeille voidaan varata oma siivunsa investointituesta.

Tukitarvetta harkittava säännöllisestiYhden tukimallin nostamisessa voitta-jaksi Liukko on varovainen.

Nyt on löydettävä kilpai-luun perustuva malli, joka huomioi myös toimitusvar-muuden takaamisen talven kulutuspiikkeinä.

Hallitusneuvos Anja Liukon vetämässä työryhmässä oli edustus työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi maa- ja metsätalous, ympäristö- ja

valtiovarainministeriöistä sekä Energiavirastosta. Virastoa edustivat Pekka Ripatti ja Outi Vilén. Pysyvinä asiantuntijoina istui yhdeksän edustajaa eri

puolilta toimialaa. Lisäksi työryhmä kuuli kymmeniä asiantuntijoita.

”Kun punnitaan hyviä ja huonoja puolia, tarjouskilpailuun perustuvalla tuotantotukijärjestelmällä voi soveltaa yhteen monia eri näkökohtia. Sen voi toteuttaa hyvin monella tavalla ja toisin kuin syöttötariffijärjestelmässä, tuen tarvetta voidaan jatkuvasti arvioida ja toteuttaa tarjouskilpailuja vain tarpeen mukaan. Jos nähdään kilpailun tuovan kustannustehokkuutta, tällä mallilla tukitaso pitäisi saada mahdolli-simman alas.”

Työryhmän arvion mukaan kilpail-lulla tuotantotuella pystytään sovitta-maan yhteen tuen maksun joustavuus ja järjestelmän ennustettavuus hanke-suunnittelijoiden suuntaan. Yleissuun-nitelma kohdennuksista ja tukipa-nostuksista julkaistaisiin muutamiksi vuosiksi eteenpäin, samalla esimerkiksi uusiutuvan energian lisäystarpeeseen voitaisiin reagoida nopeasti. Tukimalli varmistaisi uuden tuotannon ja inves-tointien kotimaisuuden.

Tuotantotukea maksettaisiin valtion talousarvioista kiinteänä tai liukuvana preemiona, tai niiden yhdistelmänä ja tuelle määritettäisiin ala- ja ylärajat. Syöttötariffin tapaan kustannukset pysyisivät valtiolla ja tuotantoa syntyisi kysynnän sijaan tuen varaan.

”Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäykseen tuotantotukimalli näyttäisi kuitenkin olevan ainoa toimiva vaih-toehto. Uusien teknologioiden kokeilu ja kaupallistaminen vaativat sitten rinnalleen investointitukea. ”

Investointituki voi olla joko teknolo-gianeutraali tai se voidaan kohdentaa tiettyihin teknologioihin. Vakiintu-neista teknologioista se sopii lähinnä rajatusti päästökaupan ulkopuolella oleviin lämmön erillistuotannon ja sähkön pientuotannon hankkeisiin sekä energiatehokkuuden hankkeisiin. Tuella voidaan kattaa joustavasti erityyp-pisiä ja erikokoisia hankkeita, harkinnan-varaisuus näkyy kuitenkin suurempana

hallinnollisena työmääränä. Pienehköjen hankkeiden käynnistä-

miseen ympäri Suomea investointituki on osoittautunut toimivaksi, merkittä-viä lisäyksiä uusiutuvan tuotantopalet-tiin Liukko ei kuitenkaan odota.

”Meillä on jo monipuolisesti tuo-tantoa. Globaalisti selvä trendi on, että sähköntuotanto menee enemmän ja enemmän uusiutuvan suuntaan, tuuli-voima kasvaa merkittävästi ja pidem-mällä aikavälillä aurinko vielä voi-makkaammin. Kaikki maat panostavat näihin ja esimerkiksi Afrikan energian-tuotannossa hypätään suoraan tuuli- ja aurinkosähköön. Suomessa bioenergia on ja tulee pysymään keskeisenä.”

Päästöoikeuden hinnan mukaan määräytyvän metsähakesähkön tuo-tantotuen työryhmä totesi nykyisellään kustannustehokkaaksi ja toimivaksi - metsähakkeella on tehokkaasti korvattu turvetta monipolttoainevoi-maloissa. Euroopan komissio hyväksyi

Tarjouskilpailuun perustu-valla tuotantotukijärjestel-mällä voi soveltaa yhteen monia eri näkökohtia.

4 | Reilua energiaa Reilua energiaa | 5

>

Uusiutuvan energian tuotantotukiSyöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä lain edellytykset täyttävät tuulivoimalat, biokaasuvoimalat, metsähakevoimalat ja puupolttoaine-voimalat.

Tukea maksetaan laajamittaisesta tuotannosta sähkön kolmen kuukau-den välein muuttuvan markkinahinnan mukaan enintään 12 vuotta, metsähak-keen tuki maksetaan päästöoikeuden hintatason mukaan.

Voimalaitokset hyväksyy syöttötarif-fijärjestelmään Energiavirasto.

EnergiatukiEnergiatuella pyritään erityisesti edistä-mään uuden energiateknologian käyt-töönottoa ja markkinoille saattamista.Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt

voivat hakea tukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyt-töä, edesauttavat energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehosta-mista tai vähentävät energian tuotan-non tai käytön ympäristöhaittoja.

Pääsääntöisesti tuen myöntää paikallinen Ely-keskus. Investointi-kustannuksiltaan viiden miljoonan ylittävät tai uuttaa teknologiaa sisältävät hankkeet arvioi TEM.

Investointituki energiakärkihankkeisiinHallituksen ns. kärkihanketukea osoi-tetaan 100 miljoonaa euroa uusiutuvan energian ja uuden teknologian inves-tointeihin vuosina 2016–2018.

Uusiutuvan energian tuet

viime vuonna päivittyneen tukijärjes-telmän voimassaolon vuoteen 2021 saakka. Luonnoksessa tarjouskilpailuun perustuvasta tuotantotukijärjestel-mästä työryhmä ehdottaakin metsä-hakkeen tuottajille mahdollisuutta valita hakevatko ne tukea syöttötariffi-järjestelmän vai uuden tuotantotukijär-jestelmän kautta.

Sertifikaatit ohjaavat ulkomailleRuotsi ja Norja tukevat uusiutuvan tuotantoaan vihreiden sertifikaattien ostovelvollisuudella, maat muodostavat yhteisen sertifikaattimarkkinan, josta Norja on jo päättänyt irtautua. Yhtenä syynä on investointien keskittyminen Ruotsin puolelle ja Liukon vetämä työryhmä näkisi saman kohtalon uhkaavan Suomea.

”Suomen markkinat eivät ole likvidit ja yhteismarkkinalla etenkin tuulivoi-man investoinnit ohjautuisivat parem-

piin tuotanto-olosuhteisiin Ruotsiin. Sertifikaatin hinta on matala, enkä tiedä mitä hankkeita sillä Suomessa pystyisi toteuttamaan, mahdollisesti se riittäisi CHP-laitoshankkeiden rahoitukseen.”

Markkinalähtöinen sertifikaattijär-jestelmä ei rasita valtiontaloutta, eikä vaadi suurempaa hallinnointia. Toteutus vaatisi kuitenkin valtionsopimuksen sol-mimista Ruotsin kanssa, eikä markkinan luomisessa päästäisi liikkeelle tarpeeksi ajoissa uusiutuvan tuotannon kasvatta-miseksi ensi vuosikymmenellä.

Työryhmän raportin julkaisun ympä-rillä on käyty keskustelua tarvitseeko uusiutuvan energian tuotanto kannatta-vuutensa varmistamiseksi enää tukijär-jestelmää ylipäätään.

”Tämän työryhmän tehtävä ei ollut arvioida tarvitaanko tukijärjestelmää. Selvitys on käytettävissä energia- ja ilmastostrategian valmistelussa, jossa tullaan sitten linjaamaan tukijärjestel-

män tarpeellisuus,” kommentoi Liukko ja muistuttaa saamaan aikaan valmis-tuneesta selvityksessä, jossa on arvioitu myös tukijärjestelmän tarpeellisuutta.

Strategian taustatöinä valmistui keväällä myös valtioneuvoston Pöyry Management Consulting Oy:lta tilaama selvitys energia- ja ilmastopolitiikan toteutusvaihtoehdoista EU:n 2030-lin-jausten ja Suomen omien energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Raportissa mallinnetaan vaihtoehtoina kansallista tukijärjestelmää, unionin laa-juista tukijärjestelmää sekä vaihtoehtoa, jossa tukea ei makseta.

”Nyt meillä on arvioitavana keski-pitkän aikavälin toimenpiteet ilmas-tostrategian vuoteen 2030 tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkän täh-täimen tavoite on, että energiamarkkinat toimivat päästökaupan ohjaamana.”

Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt voivat hakea tukea yli viiden miljoonan euron investointihankkeille, jotka koskevat liikenteen kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa tai uuden energiateknologian kokeilua.

T&K –tuetYritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tuottajat voivat hakea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Tekesiltä. Tukien kohdentaminen vaihtelee ohjelmakausittain.

Lähde: TEM

Uusiutuvan energian tukien perusteet ja dilemmat

Suoraan yrityksille maksettavien tukien määrä on Suomessa noin 1,3 miljardia euroa, josta uusiutuvaan energiaan on suunnattu noin viidesosa. Tukia mak-setaan pääosin T&K-toiminnan tukina sekä investointi- ja tuotantotukina. Tukien tarpeellisuutta on perusteltu ennen kaikkea sillä, että EU:n päästö-kauppajärjestelmä ei ole kyennyt edis-tämään uusiutuvan energian tuotantoa.

Taloustieteen näkökulmasta tukia voidaan perustella ulkoisvaikutuk-silla ja pääomamarkkinoiden epätäy-dellisyydellä. Tukien ansiosta yhteis-kunnan kokonaishyvinvointi lisääntyy, jos tuotanto kasvaa alhaisempaan hintaan ja yritysten voitot ja tuotanto kasvavat. Toisaalta, hyvinvointi vähe-nee jos yritykset käyttävät resursseja

vain tukien saamiseksi. Lisäksi yhden toimialan tuista seuraa kuluttajille ja tukea saamattomille toimialoille hyvin-vointitappioita, koska tuet katetaan veroilla. Tuet myös siirtävät resursseja yrityksiltä ja toimialoilta toisille yrityk-sille ja toimialoille.

Uusiutuvan energian teknologinen kypsyysaste määrittää tukimallin. T&K-tuista seuraa positiivisia ulkoisvai-kutuksia jos yhden yrityksen inves-toineista hyötyvät muutkin yritykset. Hyvänä esimerkkinä T&K-toiminnasta ovat tuuli- ja aurinkoenergian patentit, joita vuosina 2007−2011 myönnettiin suomalaisille yrityksille 3,6 kappaletta ja tanskalaisille yrityksille 50 kappa-letta miljoonaa asukasta kohden.

Investointituet soveltuvat parhaiten uusiutuvan energian suurille kokeilu-hankkeille, joiden käynnistämisestä seuraa positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten oppimista. Investointitukien tavoitteena on alentaa suuria kiinteitä investointikustannuksia, esimerkiksi merituulivoimapuiston perustamiseksi. Myös pienemmät investointituki-hankkeet ovat perusteltavissa, mikäli ne kohdennetaan uuden teknologian edistämiseen.

Uusiutuvan energian tuotantotuet on tarkoitettu teknologian kypsyysas-teeltaan laajan käyttöönoton vaihee-seen, jolloin investoinnit rahoitetaan tuotantoon perustuvilla tuilla. Tukien tarpeellisuutta on perusteltu epäsym-metrisellä informaatiolla yrityksen ja rahoittajan välillä. Tällaisessa tapauk-sessa yksityinen rahoittaja usein arvioi, että hankkeen tulevat tuotot eivät kata siihen liittyviä riskejä. Suomessa tuo-tantotuilla on edistetty paitsi tuulivoi-man investointeja, myös metsähakkeen käyttöä fossiilisten polttoaineiden korvaajana.

Mitä uusiutuvan energian tuilla on sitten saatu aikaan? T&K-tuilla on luotu uuden teknologian perusteita, joita on edelleen kaupallistettu kokeiluhankkei-den investointituilla. Tuotantotuilla on puolestaan lisätty uusiutuvan energian teollisen kokoluokan tuotantoa, joka on syrjäyttänyt fossiilisia polttoaineita. Ja näinhän sen pitikin mennä, vai pitikö? Viime aikojen julkinen keskustelu on kuitenkin painottunut tukien kieltei-siin vaikutuksiin julkiseen talouteen ja sähköjärjestelmään.

On totta, että nykyistä tuotan-totukijärjestelmää luotaessa arviot maksettavista tuista olivat lähes puolta pienemmät ja arviot sähkön hinnan nykytasosta lähes kaksinkertaiset

toteutuneisiin verrattuna. Sen sijaan Suomen tukijärjestelmän

ja sen seurauksena lähinnä tuulisähkön vaihtelevan tuotannon lisääntymisen vaikutuksia sähköjärjestelmään on vah-vasti liioiteltu. Viime vuonna Suomessa tuotetun tuulisähkön osuus oli vajaat 3 prosenttia kulutuksesta. Tämä ei ole

romahduttanut sähkön hintaa, eikä se ole tehnyt markkinaehtoisia voimalai-tosinvestointeja kannattamattomaksi. Suomen tuulivoimakapasiteetti on myös niin vähäinen, että esimerkiksi viime tammikuun sähkön kulutus-huipuista selvittiin ongelmitta, vaikka tuulivoiman tuotanto oli alimmillaan 4 prosenttia asennetutusta kapasiteetista.

Se, että sähkö on halpaa ja pohjois-maisilla sähkömarkkinoilla on run-saasti vaihtelevaa tuulivoimatuotantoa, johtuu pääosin muista syistä kuin nimenomaan Suomen tukijärjestel-mästä. Sähkön luotettava toimitusvar-muus on kuitenkin tärkeää, mutta sen kehittämiseksi ei kannata haukkua vää-rää puuta. Sähköntuotannossa ja -siir-rossa katseet onkin suunnattava omaan peiliin ja läntisiin naapureihimme.

Pekka Ripatti

Johtaja, Uusiutuva energia

Twitter: @Pekka_Ripatti

Reilua energiaa | 7

Uusiutuvan energian teknologinen kypsyysaste määrittää tukimallin.

Suomessa tuotetun tuulisähkön vaikutuksia sähköjärjestelmään on vahvasti liioiteltu.

Kuv

a: P

ekka

Han

nila

Valoa asiaan

Reilua energiaa | 7

U U S I U T U V A N E N E R G I A N T U K I

Reilua energiaa | 76 | Reilua energiaa

Onnistunut kilpailutus vaatii tarkan suunnitelman, jolla monista vaihto-ehdoista sovitellaan yhteen Suomen markkinoihin sopivat palaset.

Outi Vilén

Jo EU:n valtiontukisääntely käytän-nössä edellyttää, että mahdollisessa uudessa tuotantotukijärjestelmässä tukitasojen tulee määräytyä kilpailutta-misen kautta. Teoriassa kilpailutuksen kautta määritelty tukitaso on juuri oikea, se vähimmäismäärä, jolla uusiu-tuvan energian investointeja saadaan toteutumaan energiapoliittisia tavoit-teita vastaava määrä. Onnistuakseen kilpailutus on kuitenkin suunniteltava huolella ja otettava huomioon markki-noiden erityispiirteet, mikä on varsin vaikea tehtävä.

Suomessa ei ole vielä kokemusta kansallisesta tuotantotukien kilpai-luttamisesta laajassa mittakaavassa. Monissa muissa maissa kilpailutuksia on jo järjestetty ja näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia. Kilpailutettavan tukijärjestelmän tulisi olla riittävän ennustettava tukeakseen pitkäjänteistä hankekehitystä. Kilpailutukseen osallis-

tumisen edellytykset tulisi suunnitella niin, että ne eivät karsisi tarjouskilpai-lutukseen osallistuvien tahojen määrää liian pieneksi, mutta toisaalta takaisivat riittävän varmuuden kilpailutukseen osallistuneiden hankkeiden toteutu-misesta.

TarjouskilpailumallitTarjouskilpailumalleista voidaan erotella kolme perusvaihtoehtoa, joita voidaan toki muokata ja yhdistellä monilla tavoin. Ennen kilpailutuksen aloittamista tulee määritellä kilpai-lutettavan kapasiteetin (MW) tai tuotannon (MWh) määrä, mutta tämän ei välttämättä tarvitse olla kilpailutuk-seen osallistuvien hankekehittäjien tiedossa. Kilpailutettavassa kapasiteetin tai tuotannon määrässä voi olla mah-dollisuus joustoon esimerkiksi saatujen tarjousten lukumäärästä tai hintata-sosta riippuen.Suljettu tarjouskilpailu. Suljettu tarjouskilpailu on tässä esiteltävistä tarjouskilpailumalleista yksinkertaisin. Tässä mallissa hankekehittäjät tekevät tarjouksen tukitasosta (euroa/MWh), jolla ovat valmiita toteuttamaan tietyn määrän kapasiteettia tai tuotantoa.

Tarjouskilpailun voittavat hinnaltaan alimmat tarjoukset.

Tukitason määräytymiseen on useita vaihtoehtoja:

• kaikki tarjouskilpailun voittaneet saavat oman tarjouksensa mukaisen tukitason tai

• kaikki tarjouskilpailun voittaneet saavat saman tukitason, joka voi olla korkein hyväksytty tai alin hylätty tarjous.

Laskeva tarjouskilpailu. Laskevassa tarjouskilpailussa asetetaan hallinnol-lisesti tietty tukitaso (euroa/MWh), minkä jälkeen tarjouskilpailuun osallistuvat tarjoavat kapasiteetin tai tuotannon määrän, jonka ovat valmiita toteuttamaan annetulla tukitasolla. Tukitasoa alennetaan, kunnes saadaan täsmälleen suunniteltu määrä kapasi-teettia tai tuotantoa.Nouseva tarjouskilpailu. Nousevassa tarjouskilpailussa asetetaan tietty tuki-taso (euroa/MWh), ja tarjouskilpailuun osallistujat tarjoavat kapasiteetin tai tuotannon määrän, jonka ovat valmiita toteuttamaan kyseisellä tukitasolla. Tarjouskilpailukierroksia on useita ja tarjottu tukitaso nousee jokaisella kier-

U U S I U T U V A N E N E R G I A N T U K I

Kilpailutettava tuotantotukijärjestelmä:

Vaihtoehtoja tarjolla

Suljetussa tarjouskilpailussa tukitaso voi määräytyä useilla eri tavoilla. Kaikki hyväksytyt tarjoukset voivat saada oman tarjouksensa mukaisen

tukitason tai hyväksytyt tarjoukset voivat saada saman tukitason. Sama tukitaso voi määräytyä korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan

(vaihtoehto 1) tai alimman hylätyn tarjouksen mukaan (vaihtoehto 2).

roksella. Tarjouskilpailuun osallistujilla ei ole tiedossa, kuinka monta kierrosta kilpailutuksessa järjestetään ja kuinka paljon kapasiteettia tai tuotantoa on kilpailutuksen kohteena.

Strategiset tarjouksetTarjouskilpailutuksen onnistumi-sen kannalta on erittäin tärkeää, että tarjouskilpailun osallistujat pyrkisivät tekemään todellista tukitarvettaan vastaavan tarjouksen. Riski strategiseen tarjoamiseen on kuitenkin olemassa ja siihen on kiinnitettävä kilpailutuksen suunnittelussa huomiota. Strateginen tarjoaminen vähentää tukijärjestelmän kustannustehokkuutta.

Osa hankekehittäjistä saattaa esi-merkiksi osallistua tarjouskilpailuun todellisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisilla tarjouksilla ja pyrkiä näin valtaamaan markkinoita

muilta toimijoilta. Suljetussa tarjouskil-pailussa osa tarjoajista voi myös luottaa muiden tekevän riittävän korkeita tar-jouksia, mikäli kaikille tarjouskilpailun voittaneille maksetaan sama tukitaso. Mikäli näin ei tapahdukaan, saattaa teennäisen alhaisen tarjouksen tehneen toimijan hanke jäädä kannattavuuden puuttuessa toteutumatta.

Strategista tarjoamista voidaan pyr-kiä estämään monin keinoin. Tarjous-kilpailutuksen mallin suunnittelu on näistä todennäköisesti tärkein. Lisäksi voidaan esimerkiksi määritellä ennak-koon enimmäis- ja vähimmäistukitasot, joita ei kuitenkaan paljasteta tarjous-kilpailuun osallistuville. Strategisen tarjoamisen riskin pienentämiseksi voidaan myös hyödyntää julkisissa han-kinnoissa kehitettyjä toimintatapoja tarjouskartellien torjumiseksi.

Toimiva kilpailuToimivan tarjouskilpailun suunnittele-minen on haastava tehtävä. Suunnitte-lussa tulee ottaa huomioon uusiutuvien energialähteiden potentiaalit, ener-giapoliittiset tavoitteet, hanketilanne ja sähkömarkkinoiden erityispiirteet. Tarjouskilpailumenettely olisi järkevää säätää mahdollisimman joustavaksi, jolloin sitä on mahdollista kehittää saa-tujen kokemusten perusteella. Suunnit-telun tavoitteena tulisi olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen tar-jouskilpailumalli. Tällöin kilpailutuksen kustannukset eivät nousisi tarpeetto-man korkeiksi niin viranomaisen kuin hankekehittäjänkään kannalta.

MW Tavoite

Suljettu tarjouskilpailu

€ /

MW

h

1) Korkein hyväksytty tarjous

2) Alin hyväksytty tarjous

Reilua energiaa | 98 | Reilua energiaa

T U O T A N T O T U K I

Reilua energiaa | 11

Tuulituet huipussaan 2019– 2023

Tuulivoimalle tullaan maksamaan syöttötariffijärjestelmän kautta tukea yhteensä noin 3,2 miljardia euroa. Syöt-tötariffijärjestelmä on käytössä vuosina 2011–2030. Enimmillään tuulitukea maksetaan vuosina 2019–2023, noin 260 miljoonaa euroa vuodessa.

Kari Lavaste

Tuulivoiman tuki perustuu tuotanto-tukilakiin, joka tuli voimaan vuonna 2011. Ensimmäiset tuet maksettiin samana vuonna. Kukin tuulivoimala voi saada tukea enintään 12 vuoden ajan, joten ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmän piiristä vuonna 2023.

Tuulivoimaloita hyväksytään tukijär-jestelmään 1.11.2017 asti. Merituuli-voiman demohanke voidaan hyväksyä

TUULIVOIMAN SYÖTTÖTARIFFITUET VUOSINA 2011–2030

1 000 €/vuosi

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

300 000

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

0

vielä tämän jälkeenkin. Näillä näkymin viimeinen tuulivoimala hyväksytään järjestelmään vuonna 2018, kun merituulivoiman demohanke saa hyväksyntänsä. Viimeinen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän tukimaksatus maksetaan siis vuonna 2030.

Tuulivoiman rakentaminen lähti liikkeelle ennakko-odotuksia hitaam-min nykyisen syöttötariffijärjestelmän alkaessa vuonna 2011. Suunniteltu 250 MVA:n vuotuinen tehonlisäys ylitettiin vasta vuonna 2014. Tuulivoiman raken-taminen on kuitenkin kiihtynyt siten, että vuonna 2018 järjestelmän piirissä odotetaan olevan n. 2150 MVA:n edestä tuulivoimaa. Tämän enempää tehoa ei järjestelmään ehdittäne hyväksyä ennen kuin kiintiö sulkeutuu marraskuun alussa 2017.

Vuonna 2011 tukea maksettiin vain 58 000 euroa. Seuraavana vuonna tukimäärä nousi 4,3 miljoonaan, ja 2013 tuulivoimaa tuettiin runsaalla 23

miljoonalla. Tukimäärä on noussut vuosittain siten, että tänä vuonna tukea maksetaan arvion mukaan jo 160 miljoonaa euroa. Tukimaksatus-ten huippu saavutetaan vuonna 2019, jolloin vuotuinen tukisumma on 260 miljoonaa. Tuki säilyy tällä tasolla vuoteen 2023 asti, jonka jälkeen voimaloita putoaa pois 12 vuoden tukikaudelta ja maksatusten määrä alkaa pienentyä.

Vuosina 2024–2030 tukisumma pienenee kiihtyvällä tahdilla, kunnes vuonna 2031 tukea ei enää makseta lainkaan. Kaikkiaan syöttötariffitukia tullaan maksamaan järjestel-män voimassaolon aikana vuosina 2011–2030 yhteensä noin 3,2 miljardia euroa, eli keskimäärin 160 miljoonaa euroa vuodessa.

Laskelma on tehty olettaen sähkön hin-naksi 33,50 euroa megawattitunnilta vuo-sina 2017–2030. Jos sähkön hinta nousee 40 euroon megawattitunnilta, syöttötariffi-tukia tullaan maksamaan yhteensä noin 2,8 miljardia euroa, eli veronmaksajien rahaa säästyy perusoletukseen verrattuna 400 miljoonaa euroa.

10 | Reilua energiaa

U U S I U T U V A E N E R G I A

Reilua energiaa | 13

Uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi vuonna 2015Mitä uusiutuvan energian tuotannossa tapahtui vuonna 2015 ja miltä tuotantopaletti näyttää tulevina vuosina uusiutuva energia-ryhmän johtaja Pekka Ripatti?

Energian kokonaiskulutus on ollut laskussa vuodesta 2010, mitä syitä tälle löytyy?Ensimmäinen ja merkittävin syy on talouden suuri rakennemuutos palve-luiden syrjäytettyä perinteistä savu-piipputeollisuutta. Myös taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt etenkin teollisuustuotannossa. Metsäteolli-suus on tästä hyvä esimerkki heikon vientikysynnän suljettua esimerkiksi paperitehtaita. Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on se, että tutkimusten ja kansainvälisten energia-alan järjes-töjen mukaan perinteisen taloudellisen toimeliaisuuden (bkt) ja energiakulu-tuksen kasvun yhteys ei ole nykyisen talouden rakenteessa yhtä selvä kuin ennen.

Toinen syy vähentyneeseen energian-kulutukseen ovat energiatehokkaammat tavat tuottaa tavaroita ja palveluita.

Muuttuiko uusiutuvan energian tuotantorakenne vuodesta 2014?Viime vuosi oli hyväsateinen, tämän vuoksi vesivoimalla tuotettiin sähköä aiempaa vuotta enemmän. Vesivoiman kapasiteetti ei kuitenkaan lisääntynyt lukuun ottamatta joitain täydennysin-vestointeja.

Pääosin uusiutuvan energian tuotantorakenne pysyi ennallaan, mutta merkille pantavaa oli liikenteen biopolttoaineiden, lämpöpumppujen, kierrätyspolttoaineiden ja tuulivoiman suhteellinen kasvu. Yhteensä näiden osuus kaikesta uusiutuvasta jäi kuiten-kin 12-13 prosenttiin.

Miksi uusiutuvan tuotannon osuus kasvoi edellisestä vuodesta?Ensinnäkin selluteollisuuden investoin-nit ovat lisänneet metsäteollisuuden sivutuotteina syntyvien nestemäisten ja kiinteiden puupolttoaineiden käyt-töä. Toisaalta politiikkatoimenpiteiden kohteena olevilla tuotantomuodoilla sähköä tuotetaan kysynnästä riippu-matta, jolloin esimerkiksi tuulella ja metsähakkeella tuotetun sähkön määrä kasvaa. Lisäksi liikenteen biopolttoai-neiden valmistuksen raaka-ainepaletti on kasvanut ja monipuolistunut.

Mikä on teollisuustuotannon sivutuotteiden osuus ja miten se on kehittymässä?Teollisuuden sivutuotteiden määrä oli viime vuonna 76 TWh, joka vastaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Arvioisin metsäteollisuu-dessa tehtyjen sellupäätösinvestointien myötä sivuvirtojen määrän kasvavan. Toivotaan, että tällä kertaa metsäteolli-suuden investointien realisoituminen osuus hyvien suhdanteiden aikaan, eikä kysyntä sakkaa kun tehtaat saadaan tuotantoon.

Hallituksen tavoite on kattaa 50 % energian loppukulutuksesta uusiutuvilla vuonna 2030, näyttääkö maali saavutettavalta?Ainakin teknologioiden puolesta maali näyttää realistiselta. Suomella on myös poliittinen tahto edistää toistaiseksi vähemmän kypsiä teknologioita ja taloudellisesti vielä kannattamattomia uusiutuvan energian tuotantomuotoja niin, että maali saavutetaan.

Löytyykö energian tuotantopalettiin uusia merkittäviä teknologioita ensi vuosikymmenelle?Puuta ei riitä ihan loputtomiin, eivätkä muutkaan käytössä olevat teknologiat yksistään riitä pidemmällä tähtäimellä. Uusia innovaatioita kyllä kaivataan. Näkisin, että energian varastoinnin täytyy olla kehityksen kyljessä mukana, koska monet uusiutuvan energian tule-vaisuudenkin muodot ovat luonteel-taan vaihtelevaa tuotantoa.

Kasvaako auringon merkitys lämmön ja sähkön tuotannossa?Ihan varmasti kasvaa, mutta se milloin aurinkoenergiasta tulee liiketalou-

dellisesti kannattavaa, on jo toinen kysymys. Tuleeko kehitys kulkemaan keskitetyn vai hajautetun rakenteen suuntaan? Toistaiseksi aurinkoenergia on hajautetussa mallissa sopiva täyden-tävä tuotantomuoto, mutta sen varaan ei voida vielä laskea minkään kokoisen yksikön ympärivuotista energiantar-vetta.

Mihin uusiutuva energia käytetään?Kolme neljäsosaa uusiutuvasta energi-asta käytetään lämmitykseen, käytän-nössä tämä tarkoittaa puun käyttöä teollisuuden lämmitykseen ja proses-seihin sekä pientalojen lämmitykseen. Sähköä uusiutuvilla tuotetaan 26 TWh, eli yli 30 prosenttia Suomen sähkön-kulutuksesta. Loput viitisen prosenttia uusiutuvasta energiasta käytetään liikenteessä lähinnä raskaiden ajoneu-vojen biodieselpolttoaineena.

ENERGIAN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA ENERGIALÄHTEITTÄIN 2015 (361 TWh)

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUOTANTO 2015 (126 TWh)

Sähkön nettotuonti 16

Uusiutuvat 126

Fossiiliset 138

Turve 15

Ydinvoima 68

Puupolttoaineet 74 %

Vesivoima 13 %

Muut uusiutuvat 11 %

Tuulivoima 2 %

Vesivoima 17

Puun pienkäyttö 16

Metsäteollisuuden jäteliemet 39

Teollisuuden ja energiatuotannon puupolttoaineet 37

Lämpöpumput 4

Kierrätyspolttoaine (bio-osuus) 4

Liikenteen biopolttoaineet 6

Tuulivoima 2

Loppukäyttö Uusiutuva Muu

TWh

Lähde: Tilastokeskus ja Energiavirasto

400

300

200

100

02005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

ENERGIAN KOKONAISKULUTUS JA LOPPUKÄYTTÖ 2005–2015

12 | Reilua energiaa

Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksilla supistui toista vuotta peräkkäin, mutta samassa suhteessa kuin energian kokonaiskulutuskin. Syöttötariffijärjestelmän metsähakelai-toksilla hakkeen osuus polttoaineiden kokonaiskäytöstä oli alustavien tietojen mukaan viime vuonna 27 prosenttia edellisvuoden tapaan. Maaliskuussa voimaan tullut metsähaketuen korotus lisännee hakkeen osuutta polttoainee-na tänä vuonna.

Olli Mäki

Vuonna 2015 metsähaketta poltettiin 7,4 miljoonaa kuutiometriä, joka on noin kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän ja noin kahdeksan prosent-tia vähemmän kuin vuonna 2013. Kun lukuihin lisätään pientalojen lämmi-tykseen käytetty metsähake, kokonais-käyttö ylsi silti hiukan yli 8 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2015.

Pienpuuta palaa enitenYksittäisistä metsähakkeen jakeista kokopuu- ja rankahakkeen käyttö jatkoi kasvuaan 4,2 milj. kuutiometriin. Eri-tyisesti pienpuun käyttö jatkoi kasvu-aan (4 %), sen sijaan laskua oli etenkin

hakkuutähteiden (-8 %) ja kantojen käytössä (-5 %).

Metsähaketta käytettiin viime vuonna vähemmän yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, mutta lämpölaitoksilla jopa 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lämpölaitok-set käyttävät nykyisin noin kolmannek-sen kaikesta metsähakkeesta.

Syitä metsähakkeen käytön vähene-miselle voi etsiä yleisemmistä markki-natekijöistä. Viime vuosina energiain-vestoinnit ovat ohjautuneet lähinnä tuulivoimaloiden ja lämpölaitosten rakentamiseen, kun pohjoismainen tuulivoimatuotanto on tehnyt säh-kömarkkinoista haasteellisen CHP-laitoksille. Toisaalta lämmitysöljyä on korvattu edelleen ahkerasti metsähak-keella uusissa lämpölaitoksissa.

Hakkeen käyttö seuraa energian tarvettaSuomen energian kokonaiskulutus väheni viime vuonna noin kolme prosenttia eli samassa suhteessa kuin metsähakkeen käyttö. Vuosi 2015 oli myös suotuisa vesivoiman tuotannolle, joka lisääntyi peräti neljänneksen eli 3,4 TWh vuodesta 2014. Lisääntynyt puunjalostus on kasvattanut sivu-

tuotteina kertyvien muiden puupolt-toaineiden, kuten purun ja kuoren tarjontaa. Kaikkiaan puupolttoaineiden osuus sähkön ja lämmön tuotannosta lisääntyikin prosenttiyksiköllä 26 prosenttiin. Myös siirtymä paperintuo-

tannosta markkinasellun tuotantoon on vähentänyt metsäteollisuuden ener-giantarvetta, koska sellun valmistus tuottaa energiaa yli oman tarpeen.Päästöoikeuden matalana pysynyt hinta hidastaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Hintataso oli lupaavassa nousussa viime vuoden lopulla, kunnes huoli Kiinan taloudesta masensi mark-kinat laskuun. Myös Iso-Britannian vii-meaikainen kansanäänestys EU-erosta rokotti jo hiukan elpynyttä päästöoi-keusmarkkinaa.

Kemera-ehdot tiukkenivatKestävän metsätalouden rahoitusjärjes-telmän uudistukset saattavat tule-

Monet tekijät kuitenkin povaavat metsähakkeen käytölle uutta kasvua

M E T S Ä H A K E S Ä H K Ö

vaisuudessa vaikuttaa metsähakkeen saatavuuteen. Edellisen muutoksen yhteydessä syntyneen hakemusruuh-kan vuoksi metsätalouden tukimää-rärahat vuodelle 2016 uhkasivat loppua, eikä uusia tukihakemuksia nuoren metsän hoitoon voida jättää enää tämän vuoden aikana. Nykyinen tukijärjestelmä sisältää tuen nuoren metsän hoitoon ja se voidaan maksaa korotettuna, mikäli kohteelta korjataan vähintään 35 kuutiometriä pienpuuta (pohjoisessa Suomessa 25 m³) hehtaaria kohti.

Nykyisillä tukiehdoilla tukea ei todennäköisesti riitä kaikille hakijoille. Siksi tuki halutaan kohdentaa nykyistä pienipuustoisemmille kohteille, joiden kaupallinen korjuukelpoisuus on heikko ja tarve taimikonhoidolle suuri. Nuoren metsän hoitoon tarkoitettua pinta-alatukea on myös esitetty pie-nennettäväksi 230 eurosta 160 euroon hehtaaria kohti. Toteutuessaan tuki-ehtojen tiukennukset tulevat vähen-tämään ns. kemera-kohteilta korjatun energiapuun määrää, koska aiempaa suuremmalta osalta nuoren metsän hoidon kohteista korjattavaa pienpuuta ei kerry riittävästi.

Järeän puun tukirajausRankapuun energiakäyttöä saattaa puolestaan rajoittaa vuoden 2019 alusta sovellettava järeästä puusta tuotetun sähkön tuotantotuen rajaus. Sen myötä järeällä puulla tuotetulle sähkölle maksetaan pääsääntöisesti 60 prosenttiin alennettu tuki. Sekä tuen rajaus, että muutokset kemera-tukeen ohjaavat siis koko- ja rankapuun korjuuta nuorempiin kohteisiin, joissa tukieurotkaan eivät välttämättä riitä korjuukustannusten kattamiseen.

Vaikka metsähakkeen käyttö supis-tuikin jo toista vuotta peräkkäin, se ei ole vähentynyt dramaattisesti, mutta vuodelle 2020 asetetun 13,5 miljoonan kuutiometrin tavoitteen edellyttämällä kasvu-uralta on nyt pudottu. Monet tekijät kuitenkin povaavat metsähak-keen käytölle uutta kasvua. Maaliskuun alusta laskenut turpeen vero vaikuttaa myös metsähakkeella tuotetulle sähkölle maksettavaan muuttuvaan tuotantotu-keen siten, että metsähakkeen kilpai-lukyky suhteessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin paranee. Tuki metsähak-keella tuotetulle sähkölle nousi siis 15,9 eurosta 18 euroon megawattitunnilta.

Ainespuun hakkuut lisäävät hakkuutähteen määrääSuomella olisi hyvä mahdollisuus lisätä metsähakkeen käyttöä muun puunkäytön rinnalla. Metsähakkeen käytön lisäys ei pitäisi olla saatavuu-desta kiinni, mikäli puun käyttö jatkaa ennustettua kasvuaan Äänekosken sellutehtaan sekä muiden kaavailtujen investointien toteutuessa.

Lisääntyvän selluntuotannon lisäksi heikkenevän euron tukema sahatava-ran vienti näyttää myös piristyneen ja tuoneen laajennusinvestointeja sahoille. Yleensä energiapuu saadaan kannattavasti talteen vain ainespuun rinnalla, joten lisääntyvä tukki- ja kui-tupuun käyttö voi hyödyttää energia-puun kustannustehokasta saatavuutta. Biopolttoaineiden tuotanto voi tosin olla kilpaileva käyttökohde energia- ja sivutuotepuulle. Tästä esimerkkeinä ovat St1:n Kajaaniin nouseva sahan-purua käyttävä bioetanolitehdas sekä kiinalaisen Kaidin Kemiin kaavailema energiapuuta hyödyntävä biopolttoai-netehdas.

METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ JAKEITTAIN LÄMPÖ- JA VOIMALAITOKSISSA VUOSINA 2006–2015

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä runkopuu

Lähde: Luonnonvarakeskus

1000 m3

Reilua energiaa | 1514 | Reilua energiaa

Syöttötariffijärjestelmän metsähake-voimalaitosten tärkein polttoaine on turve. Uusiutuvien puupolttoaineiden osuus on silti yhteensä vielä enemmän, noin puolet voimalaitosten polttoaineis-ta. Tukeen oikeuttava metsäperäinen metsähake vastaa noin 27 prosentista kaikesta polttoaineenkäytöstä. Kivihii-len ja maakaasun käyttö on vähentynyt turpeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn parannuttua.

Olli Mäki

Vuonna 2015 metsähakevoimalaitos-ten polttoaineiden käyttö väheni alus-tavien tietojen mukaan noin yhdeksän prosenttia vuodesta 2014. Myös metsä-hakkeen käyttö väheni voimalaitoksilla, mutta osuus kokonaiskäytöstä pysyi likimain ennallaan. Selkein muutos nähtiin kivihiilen käytössä, joka laski neljänneksellä 4,5 terawattituntiin. Arviot perustuvat syöttötariffijärjes-telmän 39 metsähakelaitoksen tähän mennessä jättämiin maksatushake-muksiin vuodelta 2015.

Metsähake piti pintansa, kivihiilen käyttö romahtiVuodelta 2015 maksetut tuet perus-tuvat yli 7 terawattitunnin sähkön tuotantoon, josta metsähakkeella tuotetun sähkön osuus on noin 1,9 terawattituntia. Metsähakevoimalai-tokset voivat jättää maksatushakemuk-sen Energiavirastolle kerralla enintään neljältä perättäiseltä tariffijaksolta,

joten viimeiset polttoainekäyttötiedot vuodelta 2015 saadaan loppuvuoden 2016 aikana. Metsähakkeella tuotetulle sähkölle voidaan maksaa tuotantotu-kea yhteensä 12 vuoden ajan, joten viimeiset tuotantotuet maksetaan vuonna 2015 järjestelmään hyväksy-tyille voimalaitoksille vasta vuoden 2026 aikana.

Vuoden 2015 lopussa syöttötariffi-järjestelmässä oli yhteensä 52 metsä-hakevoimalaitosta, joista kaksi ei hakenut tukia vuosina 2014 ja 2015. Kolme uutta metsähakevoimalaitosta hyväksyttiin syöttötariffijärjestelmään vuoden 2015 aikana. Toholammin Energia Oy:llä on uusi ORC CHP-voimalaitos ja vastaavasti Savon Sellun ja Storan Enson voimalaitokset Kuopiossa ja Varkaudessa ovat vanhoja voimalaitoksia. Niissä on päätetty aloittaa tukikelpoisen metsähakkeen käyttö. Metsähakevoimalaitoksilla tukikelpoisia polttoaineita ovat latvuksista ja oksista koostuva metsä tähdehake, kantomurske sekä kokopuu- ja rankahake.

Metsähakelaitoksilla palaa 60 prosenttia hakkeestaKivihiilen ja maakaasun käyttö on vähentynyt syöttötariffijärjestelmän voimalaitoksissa viime vuosina. Näiden polttoaineiden osuus on laskenut kah-den vuoden aikana reilusta viidennek-sestä noin 14 prosenttiin. Kivihiiltä on korvattu turpeella ja puunjalostuksesta saatavilla sivutuotteilla, kuten kuo-rella. Metsähakkeen osuus on pysynyt likimain ennallaan. Käyttömäärät riippuvatkin enemmän voimalaitosten käyntiasteista, jotka vaihtelevat säiden ja sähkömarkkinoiden mukana. Kivi-hiilen käyttökustannuksissa näkyvä

päästöoikeuden hinta on puolestaan jatkanut alamaissa öljyn halpenemisen sekä Brexit-päätöksen myötä.

Syöttötariffijärjestelmän metsäha-kevoimalaitokset vastaavat noin 40 prosentista sähkön yhteistuotannosta ja ne käyttävät noin 60 prosenttia met-sähakkeesta. Syöttötariffijärjestelmän voimalaitokset käyttävätkin keskimää-räistä enemmän turvetta ja puuperäisiä polttoaineita. Puu ja turve ovat yleensä teknisesti hyvä polttoaineyhdistelmä.

Uudet voimalaitokset vielä syöttötariffijärjestelmään?Kivihiilen käyttö metsähakevoima-laitoksissa on nykyisin keskittynyt neljälle voimalaitokselle, jotka yhtä lukuun ottamatta sijaitsevat Suomen länsirannikolla. Syöttötariffijärjestel-mään kuulumattomilla voimalaitoksilla käytetään valtaosa, eli 75 prosenttia kivihiilestä. Sen käytön vähentämi-nen nopeutuisi uusilla voimalaitosin-vestoinneilla, joilla pääsääntöisesti pyritään kasvattamaan kotimaisen bioenergian käyttöä.

Ensimmäinen uusista voimalaitok-sista onkin nousemassa Naantaliin ensi vuoden aikana, jolloin uusi moni-polttoainevoimalaitos korvaa osittain vanhan hiilivoimalan tuotantoa. Myös Kymijärven voimalaitoksen valmisteilla oleva korvausinvestointi Lahdessa voisi vähentää merkittävästi kivihiilen käyttöä nykyisestä. Uusi suunniteltu voimalaitos Oulun Toppilaan vähentäisi puolestaan turpeen polttoa.

Nykyinen syöttötariffijärjestelmä on voimassa vuoden 2021 alkupuolelle saakka, joten mahdolliset uudet voima-laitokset voivat halutessaan vielä ehtiä mukaan nykyiseen syöttötariffijärjes-telmään.

Tuotantotukijärjestelmään kuuluviin

voimalaitoksiin ja niiden keskeisimpiin

tietoihin voi tutustua tuotantotuen sähköisessä

asiointijärjestelmässä osoitteessa:

https://tuotantotuki.emvi.fi

POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖMÄÄRÄT JA OSUUDET KOKONAISKÄYTÖSTÄ

45

40

35

30

25

20

15

10

5

0

Muut polttoaineet Metsähake Kivihiili Turve

11,1 TWh / 29,0 %

5,9 TWh / 15,4 %

10,5 TWh / 27,3 %

10,9 TWh / 28,3 %

-8,6 %

-0 %

-24,6 %

-9,1 %

-8,4 %

2014 2015

TWh

Muut

Sahapuru

Kuori

Metsähake

Turve

Maakaasu

Kivihiili

POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖMETSÄHAKEVOIMALALAITOKSILLA

100

80

60

40

20

02012 2013 2014 2015

Polttoaineiden käyttö vuosina 2014 ja 2015 niillä metsähakevoimalaitoksilla, jotka ovat

jättäneet maksatushakemuksen koskien vuotta 2015. Tiedot kattavat noin 96 prosenttia

polttoaineiden kokonaiskäytöstä vuonna 2014.

Eri polttoaineiden osuudet kokonaiskäytöstä vuosina 2012-2015 syöttötariffijärjestelmään

kuuluvilla metsähakevoimalaitoksilla. Vuotta 2015 koskevat tiedot ovat alustavia.

Kivihiilen käyttö laski neljänneksellä

4,5

terawattituntiin.

M E T S Ä H A K E S Ä H K Ö

%

11,1 TWh / 31,8 %

4,5 TWh / 12,8 %

9,5 TWh / 27,1 %

10,0 TWh / 28,4 %

Reilua energiaa | 1716 | Reilua energiaa

M E T S Ä P O L T T O A I N E E T

Oulun Energia suosii lähienergiaaOulun Energialla on merkittäviä uusiutuvan energian käyttöä lisääviä suunnitelmia. Näillä se haluaa edistää myös Oulua ympäröivän maakunnan metsätaloutta.

Tuula Sipola

Kai Tirkkonen

Oulun Energia Oy:n polttoaineen hankinnasta ja energiantuotannosta vastaava liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala kertoo metsäpoltto-aineiden käytön lisääntyvän Oulun Energian tuotannossa. Hän korostaa, että tavoitteita eivät ole ainoastaan hiilineutraalius tai huoltovarmuuden parantaminen.

”Kannamme kortemme kekoon oman alueen metsätalouden ja siihen liittyvän yritystoiminnan edistäjänä – metsäpolttoaineesta syntyvät rahavir-rat haluamme ohjata omaan maakun-taan”, Vanhala perustelee ja kertoo lähienergian, turpeen ja puun, tuotta-misen työllistävän jo nyt maakunnassa yhteensä 1 500 ihmistä ja tuovan lähes 50 miljoonan euron tulot.

Yhtiön Toppilan ja Laanilan voimalai-tokset käyttävät pääasiassa kotimaisia, läheltä hankittuja polttoaineita. Toppi-lassa palavat turve ja metsäpolttoaineet, Laanilassa yhdyskuntajäte. Puun käyttö Toppilassa nousee lähitulevaisuudessa 70 prosenttiin. Sen osuus on nyt noin 40 prosenttia ja turpeen 60.

Kohti hiilineutraalia tuotantoaOulun Energia on aloittanut Toppila 1:n korvausinvestoinnin suunnitte-lun tavoitteenaan saada uusi yksikkö sähkön ja lämmön tuotantoon läm-mityskaudelle 2020-2021. Päätös rakentamisesta tehdään aikaisintaan vuonna 2017.

”Uusi voimalaitos antaisi mah-dollisuuden polttoainevalikoiman laajentamisen laadukkaisiin kierrä-tyspolttoaineisiin”, Vanhala kertoo. Pääpolttoaineina olisivat edelleen metsäpolttoaineet ja turve, jonka käyttö ajan oloon vähenee.

Yhtiön vuonna 2012 käyttöön otettu Laanilan ekovoimalaitos tuottaa höyryä syntypaikkalajitellulla yhdyskuntajät-teellä, jota palaa noin 150 000 tonnia vuodessa. Puolet tästä jätemäärästä tulee Oulun Jätehuollon alueelta ja toinen puolikas muualta Pohjois-Suomesta.

Toimillaan Oulun Energia pääsee lähemmäksi tavoitettaan tuottaa ener-giaa hiilineutraalisti. Tällöin elettäisiin vuotta 2050.

”Turve on hyvä lähipolttoaine, josta emme halua tyystin luopua. Ylipäätään siirtymäajan uudenlaisiin polttoai-neisiin tulee olla riittävän pitkä, jopa 20 vuotta. Energiantuotannossa ei voi tehdä lyhytjänteisiä ratkaisuja”, Van-hala muistuttaa.

Hän mainitsee myös Toppilassa syntyvän tuhkan. Se otetaan hyöty-käyttöön metsälannoitteena: ravinteet

”Toppilan voimalaitokselta saadaan myös aurinkovirtaa voimalaitok-

sen eteläseinälle rakennetusta aurinkovoimalaitoksesta. Paneeleita

tulee 872, tehoa on yhteensä 265 kilowattia. Asiakkaillamme on nyt

ensimmäisenä Suomessa mahdollisuus tehdä aurinkosähkösopimus

aurinkovirrasta”, Pertti Vanhala kertoo. >

Reilua energiaa | 1918 | Reilua energiaa

palautuvat näin metsään. Tuhkalannoi-tuksella moninkertaiseksi lisääntyvä puun kasvu on osa hiilensidontaa, joka tukee myös vähähiilisyyttä.

Puuta riittää PohjoisessaEri puolille Suomea on joko rakenteilla tai suunnitteilla useita metsäpolttoai-neita käyttäviä monipolttoainevoima-laitoksia tai biojalostamoita. Vanhala luottaa vakaasti siihen, että näille kaikille riittää puuta Suomen metsissä.

”Meillä on Pohjois-Suomessa hyvä pesämuna. Alueella on aikoinaan valtion tuella ojitettu kymmeniä tuhansia hehtaareja soita. Niissä on nyt kasvamassa nuorta metsää ja muhi-massa ensiharvennusrästejä, arviolta viisi miljoonaa kiintokuutiometriä”, Vanhala laskee.

Hänen mukaansa pelkästään ensihar-vennusrästit Oulun lähimaakunnissa takaavat metsäpolttoainetta viideksi vuodeksi. Tällä hetkellä tosin vaikuttaa siltä, että hoitorästisuma ei purkaudu

sillä vauhdilla kuin pitäisi, ja uusia hoitokohteita kasvaa koko ajan. Yhteis-kunnan harjoittamalla tukipolitiikalla on merkittävä rooli näiden hoitorästien purkamisessa.

”Tämä on iso kysymys metsänhoidon näkökulmasta, koska vasta ensiharven-nusten jälkeen metsät alkavat kunnolla tuottaa laadukasta puuta jalostuksen tarpeisiin.”

Vanhala toivoo erityisesti piristys-ruisketta Suomen sahateollisuudelta. Suomen sahojen tulisi olla kilpailuky-kyisiä maailman markkinoilla, jotta tukille olisi kysyntää. Tällöin sahoilta liikenisi kuorta ja purua myös ener-giakattiloihin. Myös yhteiskunta voisi tukea tätä tavoitetta.

”Metsänomistajan kannalta tukin ja kuitupuun kysynnän epätasapaino olisi onneton tilanne, joka alentaa metsästä saatavaa kokonaistuloa. Myöskään metsäpolttoaineen logistiikan solmu-kohdat eivät oikene, jos puu ei kaikissa kasvu- ja kehitysvaiheissaan tule käy-

tetyksi hyödyksi järkevällä ja kestävällä tavalla.”

Toimitusketjun pitää toimiaToppilan voimalaitoksen piippu kurkot-taa 130 metriin. Vanhala suhteuttaa lähi-energiamäärittelyn piipun korkeuteen.”Sopiva ja kannattava polttoaineen toimitussäde on piipun pituus kertaa 1000 eli korkeintaan 130 kilometriä. Tämä kuljetusalue toteutuu meillä 90-prosenttisesti. Kaukaa rahdattu puu ei ole meidän mielestämme lähiener-giaa, koska hyöty ei jää paikallistalou-teen, eikä työtä tehdä oman alueen ihmisten kanssa.”

Pääasiallisin puupolttoaine Toppi-lassa on ainespuuksi soveltumaton, kar-sittu ranka. Se toimitetaan puutavara-autolla välivarastoihin kuivumaan ja odottamaan haketusta sekä toimitusta voimalaitokseen.

Logistiikkavastuu kuuluu metsäpolt-toaineen toimittajalle. Polttoaineen hinta ei muodostu kiintokuutiomet-

Oulun Energia Oy on Oulun kaupungin

omistama, sähköä ja lämpöä tuottava yhtiö,

joka tarjoaa myös palveluja. Sähköä yhtiö

hankkii pääosin omista voimalaitoksistaan.

Osa sähköstä on peräisin osakkuusyhtiöiden

Pohjolan Voiman ja EPV Energian

voimalaitoksista. Lämpöä toimitetaan Oulun

kaukolämpöverkkoon ja teollisuuteen.

Vuoteen 2020 mennessä yhtiö toteuttaa

kaksi merkittävää linjausta: ensinnäkin se

haluaa aidosti palveluja tarjoavaksi yhtiöksi,

joka harjoittaa myös energian tuotantoa.

Toinen päätavoite on asteittain toteutettava

hiilineutraalius energiantuotannossa veden,

auringon, tuulen, geotermisen lämmön ja

biomassan avulla.

Oulun Energian arvioitu liikevaihto vuodelle

2016 on 286 miljoonaa euroa. Henkilöstön

määrä on 430.

Oulun Energia OyTurve

52%

Puu

28%

Jäte

16 %

Energiavirasto antoi 6.7. työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta siirto- ja jakelumaksujen korotuskat-toa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin.

Hallituksen esityksen luonnok-sessa ehdotetaan, että Energiavirasto toimisi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevien viran-omaistehtävien vastaavana viran-omaisena.Energiavirasto huolehtisi korotuskattosäännöksen soveltami-seen liittyvistä tehtävistä ja valvoisi lain noudattamista.

Energiavirasto kiinnittää lau-sunnossaan huomiota erityisesti korotuskattoa koskevien laskentape-

rusteiden ja termien määritelmien selvyyteen ja yksiselitteisyyteen. Näiden täsmentäminen on ensiar-voisen tärkeää, jotta verkonhaltijat voivat itse tarkastaa suunnittelemi-ensa maksujen korotusten lainmu-kaisuuden ja jotta Energiavirasto voi tehokkaasti valvoa lain noudatta-mista.

Virasto katsoo ehdotetun lasken-taperusteiden muotoilun olevan tulkinnanvarainen esimerkiksi niin, että laskenta voidaan ymmärtää toteutettavan usealla vaihtoehtoi-sella tavalla. Laskentaperiaatteisiin virasto ehdottaa täsmennyksiä ja muutoksia muun muassa verojen ja asiakasryhmän määrittelyyn, sekä

kokonaismaksujen määrittelyyn esimerkiksi uusien tariffien tapauk-sissa.

Energiaviraston näkemys on, että uudella kertakorotuskattolainsää-dännöllä ei tulisi muuttaa nykyistä hinnoittelun kohtuullisuuden koko-naisvalvontaa.

Lisäksi Energiavirasto toteaa, että hallituksen esityksessä esitettyjen uusien viranomaistehtävien hoita-minen edellyttää Energiavirastolta nykyiseen verrattuna lisää henkilö-resursseja.

Lausunto on luettavissa viraston sivulla:

www.energiavirasto.fi/paatokset-ja-lausunnot

Lausunto siirto- ja jakelumaksujen korotuskatosta

reistä tai tonneista, vaan tuotteen sisältämästä energiasta. Oulun Energia valvoo polttoaineen laatua voimalai-toksillaan. Näytteistä tutkitaan muun muassa kosteus ja lämpöarvo. Toimitus-sopimukset ovat monivuotisia.

”Jatkuvuus ja luotettavuus ovat tärkeitä, logistiikkaakin kehittäviä lähtökohtia, niin meille kuin poltto-ainetta toimittaville tahoille. Myös metsänomistajille ja polttoaineketjussa työskenteleville yrittäjille on luotava vaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä. Tässä olemmekin tehneet hyvää yhteis-työtä.”

Metsäpolttoaineen käyttöä ja siihen liittyvien investointien suunnittelua vaikeuttavat polttoaineen saatavuutta enemmän erilaiset tuet, niiden pysy-vyys ja muutokset. Näistä huolimatta perusperiaate säilyy.

”Pikavoitot eivät ohjaa toimin-taamme. Suosimme kestävän metsän-hoidon periaatteiden mukaisesti tuo-tetun kotimaisen energiapuun käyttöä samalla, kun vahvistamme osaltamme oman maakunnan kehittymistä.” Pertti Vanhalan mukaan Oulun Energia tavoittelee hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2050 mennessä.

>

M E T S Ä P O L T T O A I N E E T

Reilua energiaa | 2120 | Reilua energiaa

P Ä Ä S T Ö K A U P P A

Järvenpään voimalaitoksella tuoksuu Suomen maaseutu

Fortumin voimalaitos Järvenpäässä on jauhanut sähköä ja lämpöä yli kolme vuotta uusiutuvilla polttoaineilla. Kat-tilassa palaa puupolttoaineiden ohella hevosen kuivikelanta.

Tuula Sipola

Pekka Hannila

Fortumin voimalaitoksen portista vyö-ryy talvella sisään arkipäivisin suunnil-leen 25 ajoneuvoyhdistelmää lastinaan pääasiassa metsäpolttoaineita. Poltto-aineeksi soveltuvat kokopuu-, ranka- ja metsätähdehake, kantomurske sekä metsäteollisuuden sivutuotteista hake, puru ja kuori. Myös turvetta voidaan käyttää.

Polttoaineet päätyvät voimalaitoksen kattilaan korkeintaan noin 100 kilo-metrin etäisyydeltä voimalaitoksesta. Fortumin voimalaitoksen polttoainei-den hankinnasta vastaavan päällikön Jari Nylénin mielestä tämä hankinta-säde on kannattava ja tältä etäisyydeltä puuta myös hyvin saadaan.

”Suhtaudumme luottavaisesti metsäpolttoaineen saantiin Suomesta, myös Järvenpään voimalaitokseen sen lähialueelta. Näin siitä huolimatta, että Suomeen on rakenteilla tai suunnit-teilla useita puuta käyttäviä laitoksia. Jos jossain tilanteessa pulaa puupoltto-aineesta tulisi, olemme tietysti valmiita ostamaan polttoainetta muiltakin markkinoilta.”

Polttoaineesta vastaa polttoainetoimittaja Järvenpään voimalaitos sisältää uudenaikaista, pääasiassa suomalaista suunnittelua ja voimalaitostekniikkaa. Leijukerroskattila sietää hyvin melko kosteitakin puupolttoaineita ilman korroosiovaurioita.

Tämä ei poista tarvetta polttoai-neen laadun varmistamiseen monelta eri kantilta. Fortum on määritellyt

polttoaineiden laatuvaatimukset voi-malaitoksen teknisten vaatimuksien perusteella, alan standardien avulla ja ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet.

”Polttoaineen pitää olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hankittua. Polttoainetoimittajiksi valit-semme niin sanottuja hyviä yrityskan-salaisia. Lähes kaikilla toimittajillamme on PEFC- tai FSC Chain of Custody- sertifikaatti. Toimittajamme tietävät polttoaineen ketjun metsistä saakka”, Nylén selvittää.

Laatuvaatimuksiin kuuluvat myös polttoaineen koostumukseen ja läm-pöarvoihin sisältyvät seikat. Voimalai-tos ostaa polttoaineen monivuotisin, vähintään vuoden, sopimuksin toimit-tajalta, joka vastaa hankinnasta, käsit-telystä, varastoinnista ja kuljetuksesta. Nylén tähdentää ennustettavuuden ja molemminpuolista luottamuksen mer-kitystä polttoainetoimituksissa.

Voimalaitoksella polttoaineista otetuista näytteistä mitataan muun muassa kosteus, tuhkapitoisuus ja lämpöarvo. Joukkoon ei hyväksytä kiviä tai hiekkaa. Voimalaitoksella

ollaan parhaillaan ottamassa käyt-töön puupolttoaineiden kosteuden ja vierasaineiden mittauksessa jatkuvatoi-mista röntgenmittausta. Nylén odottaa röntgenmittauksesta laadunvalvonnan kattavuuden ja tarkkuuden parannusta sekä myös säästöä, koska näytteiden ottaminen ja analysointi loppuvat.

”Kosteuspitoisuus saa olla korkein-taan 55 prosenttia ja tuhkaa vain muu-tama prosentti. Haitallisia kemikaaleja, kuten klooria, rikkiä, kaliumia tai nat-riumia ei saisi olla liikaa”, Nylén lisää.

Järvenpään voimalaitosalue vai-kuttaa melko pieneltä - siellä ei näy valtavia puu- ja hakekenttiä. Polttoai-netoimitukset valmiina hakkeena tai murskeena tilataan toimittajilta ”just in time”.

”Sen verran tilaamme kuin arve-lemme viikossa polttoainetta kuluvan. Viikonlopun tarpeen varastoimme ”, Nylén sanoo ja muistuttaa energian-tuottajan ostavan toimittajalta kilowat-teja, ei tonneja tai kuutioita.

HevosvoimaaLähienergiaa tuotetaan myös talleilta hankittavalla hevosen kuivikelannalla.

Fortumin voimalaitos Järvenpäässä on kokoluokkansa ensimmäi-nen vain puupolttoaineita käyttävä voimalaitos Etelä-Suomessa. Se tuottaa vuosittain runsaat 300 gigawattituntia kaukolämpöä ja vajaat 100 sähköä. Sähkökapasiteetti on 23 megawattia ja lämmön 60 megawattia, joka sisältää 15 megawattia savukaasuista saatavaa lauhdutuslämpöä.

Voimalaitos kytkeytyy Tuusulan ja Järvenpään kaukolämpöverk-koihin kahdeksan kilometrin yhdysputkella. Polttoaineen hankinta, käsittely ja kuljetus työllistävät 70–80 ihmistä.

Hiilineutraalia energiaa

300GWh

Kaukolämpöä runsaat

Tuotanto vuosittain

100GWh

Sähköä vajaat

70–80Työllistää

ihmistä

Järvenpään voimalaitokselle tuleva metsä-

polttoaine on ollut riittävän tasalaatuista.

Laatuun kiinnitetään jatkuvaa huomiota –

vuoropuhelu polttoainetoimittajan ja tuotta-

jan välillä on kannattanut. >

M E T S Ä P O L T T O A I N E E T

Reilua energiaa | 2322 | Reilua energiaa

S Ä H K Ö I N E N A S I O I N T I

Se on uusi, puupolttoaineiden kanssa hyvin yhteen sopiva polttoaine sähkön ja lämmön tuotantoon. Järvenpäässä sitä on nyt poltettu hyvällä menestyk-sellä reilun vuoden ajan.

Nylén kertoo, että hevosen kuivi-kelanta luokitellaan jätteeksi. Voi-malaitokselle on huhtikuussa 2016 myönnetty vakituinen ympäristölupa kuivikelannan polttoon. Voimalai-toksen polttoaineiden joukossa saa olla enintään 20 prosenttia hevosen kuivikelantaa. Se tulee voimalaitokselle suoraan talleilta.

Nylén kertoo ainutlaatuisesta Fortumin Horse Power -konseptista. Kokonaispalvelu talleille sisältää kuivikepalvelun ja kuivikelannan pois viennin. Talli voi valita haluamansa, suomalaisesta puusta valmistetun kuivikkeen, joka voi olla sahanpurua,

kutterinlastuja tai puupellettejä. Näistä perustuotteena Fortum tarjoaa saha-teollisuuden sivutuotteena syntyvää purua. Kuukaudessa yksi hevonen kuluttaa yhdestä kahteen kuutiometriä kuiviketta.

”Suomessa on noin 75 000 hevosta. Kahden hevosen vuoden lannat kui-vikkeineen tuottavat energiaa yhden omakotitalon vuosilämmitykseen”, Nylén pelkistää.

Hänen mukaansa konseptissa on potentiaalia myös muualle. Ruotsissa on yli 300 000 hevosta ja monessa muussa Euroopan maassa vielä paljon enemmän.

Materiaalit kiertoonVoimalaitos tuottaa kaukolämpöä Järvenpäähän ja Tuusulaan kodeille ja kiinteistöille.

Fortumin voimalaitos Järvenpäässä toteuttaa hiilineutraalin kiertotalouden periaatteita paitsi polttoainevalinnois-saan, myös voimalaitoksessa syntyneen tuhkan jälkikäytössä. Tuhkan käsitte-lystä vastaa Ekokem, joka toteuttaa ja kehittää hyötykäyttöä.

”Metsäpolttoaineesta muodostuu käyttökelpoista tuhkaa, joka voidaan jalostaa esimerkiksi lannoitteeksi met-siin”, Nylén kertoo.

Ekokem on materiaalien ja jätteen kierrätykseen, loppusijoitusratkaisui-hin, maaperänkunnostukseen sekä ympäristörakentamisen palveluihin erikoistunut yhtiö, joka siirtyi For-tumin omistukseen elokuun 2016 lopussa.

Nylén uskoo metsäpolttoaineiden kannattavuuteen energiantuotannossa. Polttoaine on puhdasta ja sitä riittää metsissämme runsaasti kaikille tarvit-sijoille metsien eri kasvuvaiheista.

Metsätalouden suurimmat haasteet eivät ole vain metsässä ja polttoaineen saatavuudessa. Nylén viittaa EU-alu-eella käytössä olevien, keskenään hyvin erilaisten maakohtaisten sääntely- ja ohjausmekanismien vaikutukseen energian tuottamiseen ja sen hintaan.

”Toiminnan pitäisi olla markki-naehtoista ja päästökaupan ohjata nykyistä olennaisesti voimakkaammin polttoainevalintoja. EU:hun kehitteillä olevien kestävyyskriteereiden tulee olla yhteneväiset kaikille biomassoille riippumatta niiden käytöstä.”

”Toiminnan pitäisi olla mark-

kinaehtoista ja päästökaupan

ohjata nykyistä olennaisesti

voimakkaammin polttoaine-

valintoja. EU:hun kehitteillä

olevien kestävyyskriteereiden

tulee olla yhteneväiset kaikille

biomassoille riippumatta

niiden käytöstä.”

”Voimalaitos on toiminut erittäin luotettavasti ja polttoainetta on hyvin riittänyt”, Jari Nylén

kehuu ja toteaa Järvenpään voimalaitoksen sijaitsevan suurten havumetsien eteläreunalla. Pahit-

teeksi eivät myöskään ole hyvät liikenneyhteydet.

>

Tuotantotuen sähköistä asiointijärjes-telmä SATUa käyttää parhaillaan yli sata sähköntuottajaa ja viitisen toden-tajaa. Järjestelmän kautta on käsitelty jo 450 miljoonan euron edestä tukia. Sähköisen tukikäsittelyn sujumisesta vastaa Jani Torniainen.

Anu Becker

Kuudetta vuotta pyörivään SATU-asiointijärjestelmään valmistellaan parhaillaan jo kuudetta versiota. ”Satu kuutosen” käyttäjäksi pääsevät ensi vuonna myös suuret sähkönkäyttäjät, kun laki päästökaupan epäsuorien kus-tannusvaikutusten kompensaatiosta astuu voimaan.

Aiemmin tiivistä päivitystahtia on pitänyt yllä tuotantotuen muuttuva lainsäädäntö. Lainkirjaimen vaatimus-ten sovittaminen sähköiseen asiointiin on Energiavirastossa yli-insinööri Jani Torniaisen käsissä.

”Asiointijärjestelmä tuotantotuki-hakemuksille tuli saada melkoisella kiireellä pystyyn vuonna 2010, loimme nopeasti ykkösversion ja vasta toisella versiolla pystyimme kattamaan silloisen lainsäädännön hallinnoinnin. ”

Maksetut tukimäärät ja voimalai-toksien tiedot kiinnostivat yleisöä niin paljon, että kolmas versio laajemmalla julkisella puolella julkaistiin vuonna 2013. Seuraavilla SATU-muutoksilla toimenpantiin uusia lakeja ja lakimuu-toksia, kuten tutkakompensaatio ja kiintiön vahvistaminen tuulivoimaloi-den kokonaiskapasiteetista.

”Teemme Energiavirastossa laajaakin yhteistyötä ja mietimme miten tarpeet

ja lainpykälät saadaan huomioitu järjes-telmässä niin, että asiointi on helppoa tuottajille ja todentajille, itsellemmekin. Kriteereinä on, että asia on pystyttävä hoitamaan lähes kokonaisuudessaan sähköisesti ja järjestelmän on tuettava käyttäjän työn tehostamista”, summaa Torniainen.

Nyt SATUun soviteltava päästökaupan kompensaatiotuki on ensimmäinen täysin tuotantotuen ulkopuolinen asiakokonaisuus. Olemassa olevan jär-jestelmän käyttäminen on kustannus-tehokasta ja asiakasystävällistä, mutta sen ajan tasalla pitäminen ei ole ihan helppoa. Järjestelmän jatkuvasta kehittä-misestä onkin muotoutunut Torniaiselle kokopäiväinen työ.

Palautetta ylläpitäjälle on sadellut kuuden vuoden aikana verrattain vähän.

”Pidän palautteen vähäistä määrää rinnastettavana hyvään erotuomariin, kun erotuomari on näkymätön niin homma toimii - ilmeisesti asiointi SATUssa sujuu siis siinä sivussa. Toki ihmiset ovat jo tottuneet järjestelmään, mutta uudetkaan käyttäjät eivät juuri ole apua kaivanneet. Oikein mielelläni kuu-len kyllä kehitysehdotuksia käyttäjiltä.”

SATU-järjestelmän kautta voi hakea tuotantotukea vuoteen 2021, viimei-nen tuki lähtee maksuun viimeistään vuonna 2032. Vilkkain asiointivuosi osunee vuosikymmenen vaihteeseen, kun maksatushakemusten käsittely on suurimmillaan. Mahdollinen uusi tuo-tantotukijärjestelmä heittää haasteen sähköisen asioinnin kehittämiselle.

Kehittämisessä heti liikkeelleJani Torniainen siirtyi järjestelmäkehit-täjäksi päästökauppa-ryhmästä, jossa hän oli käsitellyt päästö- ja todentaja-lupahakemuksia kolmen vuoden ajan. Päästölupien asiointijärjestelmä FINETS ehti tulla tuoreelle energiatekniikan diplomi-insinöörille tutuksi.

”Monessa mielessä tuotantotukijärjes-telmässä on vastaavia piirteitä etenkin lupakäsittelyssä. Kun minua kysyttiin vetämään uuden asiointijärjestelmän rakentamista, se kuulosti yhdessä uuden lain toimeenpanon ja uuden perustetta-van ryhmän kanssa niin mielenkiintoi-selta, ettei tarvinnut juuri miettiä.”

Järjestelmäprojektien parissa Torni-ainen viihtyy hyvin ja kokee päässeensä kehitystyön pariin otollisessa ympäris-tössä.

”Energiaviraston ymmärrys sähköisten järjestelmien eduista on hyvällä mallilla. Meillä on hyvä kehitysote, jos jotain pystyy fiksusti kehittämään, lähdetään heti kehittämään eikä jäädä junnaamaan. Näin on luotu sähköinen allekirjoitus, sähköinen arkistointi, oma palveluväylä ja omia asiointijärjestelmiä. Viraston pie-nuus mahdollistaa ketteryyden.”

Sähköinen asiointi ei junnaa paikallaan

Järjestelmän on tuettava käyttäjän työn tehostamista

Jani Torniainen on myös Energiaviraston

liikuttaja, parhaillaan hän vetää salibandy-

kerhoa, järjestää open golf-turnausta ja opas-

taa työkavereita talon kuntosalin käyttöön.

M E T S Ä P O L T T O A I N E E T

Reilua energiaa | 2524 | Reilua energiaa

Siirtyminen kohti vähäpäästöistä liiken-nettä on alkanut maailmanlaajuisesti ja sen vauhti on kiihtymässä. Viime aikoina sähköautot ovat saaneet paljon julkisuutta, mutta biopolttoaineiden tärkeyttä ei voi sivuuttaa siirryttäessä ensi vuosikymmenelle. EU:ssa liikenne on noin 94-prosenttisesti riippuvainen öljystä ja se aiheuttaakin noin neljän-neksen kaikista kasvihuonekaasu-päästöistä. Suomessa biopolttoaineilla kulkee jo nyt hyvin, mutta tulevien EU:n päästövähenemätavoitteiden takia vauhti ei saa hidastua.

Harri Haavisto

Suomessa kulutukseen luovutettiin liikenteen polttoaineita vuonna 2015 yli 4 900 miljoonaa litraa. Energia-määrältään tämä vastasi yli 164 000 terajoulea. Energiavirastolle rapor-toitujen kestävyyskriteeriselvitysten mukaan biopolttoaineiden osuus tästä oli yli 660 miljoonaa litraa - energiasi-sällöltään, tuplalaskenta huomioiden, yli 40 000 terajoulea. Se tarkoittaa, että biopolttoaineiden osuus liikenteessä oli yli 24 prosenttia.

Merkittävää muutosta vuodesta 2014 ei tapahtunut, jolloin biopolttoaineiden osuus oli myöskin noin 24 prosenttia. Jakeluvelvollisia eli sellaisia yhtiöitä, jotka luovuttavat liikenteen polttoai-neita kulutukseen yli miljoona litraa vuodessa, oli Tullilta saatujen tietojen mukaan neljä yhtiötä: Neste, North European Oil Trade (NEOT), Teboil ja Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO).

Jakeluvelvollisia yhtiöitä koskee jakeluvelvoite, eli velvoite luovuttaa biopolttoaineita kulutukseen tietty osuus. Kulutukseen luovutettujen biopolttoaineiden tulee täyttää myös kestävyyskriteerit. Biopolttoaineista ja bionesteistä annetussa laissa säädetään kestävyyskriteereistä ja niiden täytty-misen osoittamisessa noudatettavista menettelyistä. Viime vuonna biopolt-toaineiden jakeluvelvoite oli kahdeksan prosenttia, tänä vuonna kymmenen, nousten tasaisesti kahteenkymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Mikäli jakeluvelvollinen yhtiö ei täytä sille asetettua velvoitetta, määrää Tulli jakelijalle seuraamusmaksun.

Biopolttoaineiden tuplalaskenta tarkoittaa sitä, jos biopolttoaine on valmistettu jätteistä, tähteistä, syöttä-mättömäksi kelpaavasta selluloosasta tai lignoselluloosasta, se lasketaan kaksin-kertaisena biopolttoaineiden jakeluvel-

voitteeseen. Käytännössä yksi litra täl-laista biopolttoainetta vastaa kahta litraa velvoitteen laskennassa. Tuplalasken-nalla kannustetaan yhtiöitä tuottamaan biopolttoaineita jätteistä ja tähteistä, sillä niiden katsotaan aiheuttavan selvästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin esimerkiksi peltoviljellystä bio-massasta tuotettujen biopolttoaineiden. Tuplalaskettavilla biopolttoaineilla on myös alempi valmistevero verrattaessa fossiilisiin polttoaineisiin, hiilidioksidi-veron ollessa nolla. ¹

Suomi Euroopan ykkönen biopolttoaineissaEU:n tilastoviranomaisen Eurostatin julkaiseman tilaston mukaan Suomi oli vuonna 2014 EU:n jäsenvaltioista kärkisijalla, mitä tulee biopolttoainei-den osuuteen liikenteessä. Suomelle oli tilastoitu 21,6 prosentin osuus liikenteen biopolttoaineille. Ainoastaan Ruotsi oli vajaan 20 prosentin osuudel-laan lähellä Suomen tasoa, keskiarvon jäädessä alle kuuden prosentin. Se, mistä ero Eurostatin ja edellä mainitun Energiavirastolle toimitettujen kestä-vyyskriteeriselvitysten kautta saatujen biopolttoaineiden kokonaismäärän välillä johtuu, on tällä hetkellä selvityk-sen alla. Molemmat tilastot kuitenkin osoittavat, että Suomessa ollaan omilla luvuilla biopolttoaineiden määrässä verrattaessa valtaosaan muita jäsenval-tioita.

Biopolttoaineiden raaka-ainevali-koima on Suomessa monipuolinen ja se painottuu vahvasti jäte- ja tähdeperäi-

siin raaka-aineisiin. Paljon kritisoidut peltobiomassat eivät ole Suomessa merkittävässä roolissa ja niiden käyttö on selvästi suositumpaa Keski-Euroo-passa. Viime vuonna annetulla ILUC-direktiivillä pyritäänkin rajoittamaan peltoviljellyn biomassan käyttöä ja lisää-mään kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoa. ILUC-direktiivin saattaminen kansalliseen lainsäädäntöön on vielä kesken. Se tulee kuitenkin olla imple-mentoitu syksyyn 2017 mennessä.

Kehittyneiden biopolttoaineiden tärkeys tuodaan esille myös EU:n komission heinäkuussa julkaisemassa vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevassa

tiedonannossa, jossa mainitaan muun muassa mahdollisuudesta hyödyntää sekoitevelvoitetta kehittyneille biopolt-toaineille tai velvoittaa vähentämään toimitetun energian aiheuttamaa kasvi-huonekaasujen vaikutusta. Esimerkkiä toimivasta sekoitevelvoitteen käytöstä voidaan hakea vaikkapa Suomessa jo käytöstä olevasta jakeluvelvoitteesta. Tiedonannossa on myös mainittu, ettei ravintokasveista tuotetuilla biopolttoai-neilla ole enää tulevaisuutta seuraavalla vuosikymmenellä, vaan ne tulisi poistaa asteittain ja korvata edistyneillä biopolt-toaineilla.

Panostusta kehittyneisiin biopolttoaineisiin jatketaanVaikka Suomessa ollaan jo nyt bio-polttoaineiden käytössä kärkisijalla Euroopassa, panostusta niihin tullaan jatkamaan. Pääministeri Juha Sipilän

hallituskauden yhtenä kärkihank-keena on ”hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannus-tehokkaasti”. Tavoitteena on nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä peräti 40 prosenttiin. Tavoitteessa huomi-oidaan liikenteen biopolttoaineiden, nestemäisten ja kaasumaisten liiken-teen polttoaineiden lisäksi uusiutuvilla energialähteillä tuotettu ja liikenteessä käytetty sähkö sekä vety. Jäte- ja tähde-peräisillä biopolttoaineilla säilyisi myös tuplalaskenta.

Lisäksi tuontiöljyn käyttö halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Hal-litusohjelmassa on myös mainittu, että suurimmat mahdollisuudet uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen saavute-taan juuri nestemäisten biopolttoainei-den ja biokaasun tuotannon lisäämisellä.

Haasteellinen päästöjen taakanjakoYksi merkittävä taustatekijä kovissa tavoitteissa liikenteen biopolttoaineille on se, että Euroopan komissio tulee asettamaan Suomelle korkean päästö-vähenemätavoitteen ei-päästökaup-pasektorille vuoteen 2030 mennessä. Heinäkuussa julkaistun taakanjakoa koskevan päätösehdotuksen mukaisesti Suomen tulisi vähentää ei-päästö-kauppasektorin päästöjä 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Liikenteen päästöjen osuus on Suomessa ei-päästökauppasektorin päästöistä noin 40 prosenttia, joten on selvää, että juuri liikennesektorille tulee kohdistaa riittävät toimet, jotta korkeat päästövähenemätavoitteet saavutetaan. Suomessa odotettiin, tai ainakin toi-vottiin, vähintään prosenttiyksikön tai kahden alempaa taakanjakoa. Nyt aino-astaan Ruotsille ja Luxemburgille ehdo-tettiin Suomea suurempaa tavoitearvoa eli 40 prosentin päästövähenemää.

Äkkiseltään muutaman prosent-

tiyksikön ero ei-päästökauppasektorin tavoitteissa voi tuntua turhan päiväiseltä valituksen aiheelta. Kuitenkin jokainen prosenttiyksikkö vaikuttaa päästöjen vähentämisen kustannuksiin mer-kittävästi. VTT ja VATT:n ² laskelmien mukaan 36 prosentin päästövähene-mävelvoite johtaisi 55 €/tCO2 rajakus-tannukseen päästöjen vähentämisessä, kun taas 40 prosentin velvoite nostaisi rajakustannuksen jopa 129 €/tCO2. Eroa voidaan pitää merkittävänä. Samai-sessa tutkimuksessa esitettyjen tulosten perusteella kehittyneet, kotimaisiin puuraaka-aineisiin perustuvat, bio-polttoaineet olisivat Suomelle kustan-nustehokkain tapa vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

On mielenkiintoista nähdä miten liikkuminen ja liikennevälineet ja niihin liittyvät toimialat kehittyvät siirryttä-essä ensi vuosikymmenelle. Edessä on paljon isoja muutoksia ja nyt tehtävillä liikenteen päästöjen vähentämiseen liit-tyvillä sääntely- ja edistämistoimilla on Suomessa merkittäviä, sekä taloudellisia että ilmastoon liittyviä vaikutuksia.

¹ Liikennepolttoaineiden verotuksesta säädetään

nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta

annetussa laissa (1472/1994). Polttoaineita

verotetaan polttoaineen poltosta syntyvän

hiilidioksidin ominaispäästöön perustuvan

hiilidioksidiveron lisäksi myös polttoaineen

energiasisältöön perustuvalla energiasisältöverolla.

Polttoaineiden verotuksen tarkoituksena ei ole

edistää tai tukea biopolttoaineiden käyttöä, vaan

verottaa kaikkia polttoaineita tasapuolisesti

niiden energiasisällön ja elinkaarenaikaisten

hiilidioksidipäästöjen perusteella

² T. Koljonen ym. EU:n 2030-ilmasto- ja

energiapaketin vaikutukset Suomen

energiajärjestelmään ja kansantalouteen.

Taustaraportti. VTT Tehnology 170, 2014.

Viime vuonna biopoltto-aineiden osuus liikenteessä oli EU-maiden korkein, yli 24 prosenttia

Biopolttoaineiden raaka-ainevalikoima on Suomessa monipuolinen ja se painottuu vahvasti jäte- ja tähdeperäisiin raaka-aineisiin

Biopolttoaineilla merkittävä rooli liikenteessä – nyt ja 2020-luvulla

B I O P O L T T O A I N E E T

Reilua energiaa | 2726 | Reilua energiaa

Uusiutuva sähkö pohjoismaisilla sähkömarkkinoillaSuomi on osa pohjoismaista sähkö-järjestelmää ja osa Pohjoismaista ja Baltiasta koostuvaa sähkömarkkinaa. Suomen sähköjärjestelmästä on vaih-tosähköyhteydet Ruotsiin ja Norjaan, joten Suomen sähköjärjestelmä on samaa taajuusaluetta Ruotsin ja Norjan sähköjärjestelmien kanssa. Lisäksi Suo-mella on tasasähköyhteydet Venäjälle sekä Viron kautta Baltiaan.

Aino-Mari Keskinen

Pohjoismainen yhteistyö alkoi jo 1950-luvulla; Suomen sähköjärjes-telmä tahdistettiin Ruotsin verkkoon huhtikuussa 1959. Yhteinen sähköjär-jestelmä mahdollistaa sen, että tuottajat voivat myydä sähköä ja kuluttajat ostaa sähköä yli kansallisten rajojen eli säh-köä voidaan tuottaa kaiken aikaa siellä missä se on edullisinta.

Jokaisella pohjoismaalla on hyvin eri-lainen sähkön tuotantorakenne. Norjalla ja Ruotsilla on merkittävät vesivarannot, Ruotsilla ja Suomella on ydinvoimaa ja Tanska tuottaa tällä hetkellä noin puolet sähköstään tuulivoimalla.

Pohjoismaat ovat laatineet viime vuosikymmeninä kunnianhimoisia tavoitteita energiantuotannon kasvi-huonekaasupäästöjen vähentämiseksi, energiaomavaraisuuden lisäämiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi. Uusiutuvan energian tuotanto on nähty

pohjoismaissa keskeisenä ratkaisuna näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja maat ovat edistäneet uusiutuvan ener-gian tuotantoa tai tuotantokapasiteetin lisäämistä eri keinoin.

Suomi edistää uusiutuvaa tuotantotukien avullaSuomessa merkittävimmät uusiutuvan sähkön tuotantomuodot ovat perintei-sesti olleet vesivoima ja biomassa. Suo-men vesivoimakapasiteetti oli vuonna 2015 noin 3 300 megawattia ja se on pääsääntöisesti rakennettu 1960-luvun loppuun mennessä. Suomen vesivoima-lat ovat niin kutsuttuja jokivesivoima-loita ja niiden teho on pääsääntöisesti 10 ja 100 megawatin välillä.

Perinteisesti metsäteollisuus on tuottanut sähköä bioenergiasta omien prosessiensa yhteydessä, mutta viime vuosina bioenergian käyttöä on edistetty myös tuotantotuella. Tuen piirissä ovat olleet sähkön tuotannon laitokset, jotka käyttävät polttohaketta ja mursketta suoraan metsästä saatavasta puusta valmistettuna. Tuotantotuella on edistetty myös tuulivoimarakenta-mista ja vuoden 2018 alkuun mennessä Suomessa odotetaan olevan noin 2 200 megawattia tuulivoimakapasiteettia.

Tanska tuottaa tuulella jo yli puoletTanskassa tuotettiin yli puolet sähköstä tuulivoimalla viime vuonna ja tuulivoi-

Pohjoismaat ovat laatineet viime vuosikymmeninä kunnianhimoisia tavoitteita energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, energia-omavaraisuuden lisäämiseksi ja toimitusvarmuuden parantamiseksi

U U S I U T U V A E N E R G I A

>

Reilua energiaa | 2928 | Reilua energiaa

makapasiteettia maassa oli noin 5 100 megawattia. Tuulivoimaa on hyödyn-netty maassa jo satoja vuosia. Öljy-kriisien seurauksena maassa laadittiin 1970-luvulla kansallinen energiasuun-nitelma. Suunnitelmassa tuulivoima nähtiin potentiaalisena tulevaisuuden sähköntuotantomuotona, vaikka tuol-loin moderni tuulivoimatekniikka oli vielä kovin kehittymätöntä.

Vuonna 1993 Tanska perusti syöttöta-riffijärjestelmän tuulivoimaa varten ja uutta tuulivoimakapasiteettia raken-nettiin sen turvin merkittävästi vuosina 1996–2003. Enimmillään tuulivoimaka-pasiteettia rakennettiin vuoden aikana noin 650 MW vuonna 2000. Vuonna 1999 syöttötariffijärjestelmä päätettiin kuitenkin lakkauttaa ja uusiutuvan energian tuotantoa suunniteltiin edis-tettäväksi sertifikaattijärjestelmällä, joka kuitenkin peruuntui. Tämän jälkeen vuosina 2004–2008 tuulivoimaraken-taminen oli Tanskassa vähäistä. Vuonna 2008 Tanska asetti EU:n 2020-tavoit-teiden seurauksena uudet uusiutuvan energian kansalliset tavoitteet ja uusiu-tuvan energian tukemiselle perustet-tiin preemiojärjestelmä. Sen myötä tuulivoimarakentaminen kiihtyi taas vuonna 2009 ja sen jälkeen tuulivoimaa on rakennettu tasaisesti. Samaan aikaan Tanska on lisännyt biomassan käyttöä sähkön tuotannossa ja siten onnistunut lisäämään uusiutuvan sähkön tuotantoa. Viime vuonna biomassalla Tanska tuotti 11 prosenttia sähköstään.

Norja ja Ruotsi lisäävät uusiutuvaa sertifikaattien avullaRuotsissa uusiutuvan energian tuo-tannon lisäämiseksi on ollut käytössä sertifikaattijärjestelmä vuodesta 2003 lähtien. Norja liittyi vuonna 2012 Ruotsin järjestelmään, mutta ilmoitti alkuvuodesta 2016 aikeistaan irtaantua

järjestelmästä. Järjestelmä on Euroopan unionin ainoa ylikansallinen sertifi-kaattijärjestelmä ja sen tavoitteena on tuottaa 28,4 terawattituntia uusiutuvaa sähköä vuonna 2020.

Järjestelmään hyväksytään uudet tuuli- ja vesivoimalat, investoinnit sähkön ja lämmön yhteistuotantoon biomassalla, aaltovoima, aurinkosähkö sekä geoterminen sähkön tuotanto. Sähkön tuotannolle myönnetään sertifi-kaatteja ja sähkön tuottajat voivat käydä sertifikaateilla kauppaa markkinoilla, joilla hinta määräytyy markkinaehtoi-sesti. Sähkön kuluttajille puolestaan on käytössä molemmissa maissa ostovel-voite, joskin osa loppukäyttäjäryhmistä on rajattu ostovelvoitteen piiristä pois.

Ruotsi tuottaa noin puolet sähköstään vesivoimalla ja maassa onkin 16 200 megawattia asennettua vesivoimaka-pasiteettia. Vesivoiman valjastaminen sähkön tuotantoa varten oli kiivaimmil-laan 1940−1960-luvuilla. Sen jälkeen rakentaminen kuitenkin hidastui, kun jokia alettiin suojella vesivoimarakenta-miselta ja sähköä alettiin tuottaa myös ydinvoimalla 1970-luvulla. Ruotsin suhtautuminen ydinvoimaan on kuiten-kin viime vuosina muuttunut kieltei-semmäksi ja maassa onkin keskusteltu ydinvoimaloiden ennenaikaisesta alas ajamisesta.

Norja tuottaa lähes kaiken sähkönsä vesivoimalla ja sähköä riittää myös vientiin. Vuonna 2015 vesivoimakapa-siteettia oli yhteensä noin 31 200 mega-wattia. Suuria nimellisteholtaan yli 100 megawatin laitoksia Norjassa on noin 80 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu teho on noin 20 000 megawattia, kun esimerkiksi Suomessa yli 100 megawa-tin vesivoimaloita on alle 10 kappaletta ja niissä on tehoa alle 1 300 megawattia.

Tuulisertifikaatit Ruotsiin, vesivoimasertifikaatit NorjaanNorjan ja Ruotsin yhteisessä sertifikaat-tijärjestelmässä suurin osa sertifikaa-teista on myönnetty ruotsalaiselle tuulivoimalle. Ruotsissa on rakennettu tuulivoimaa tasaisella tahdilla serti-fikaattijärjestelmän perustamisesta lähtien. Maassa oli vuonna 2015 tuuli-

voimakapasiteettia noin 6 000 mega-wattia, jolla tuotettiin noin 10 prosent-tia Ruotsissa tuotetusta sähköstä.

Ruotsissa sertifikaattijärjestelmä on myös lisännyt investointeja biomas-salla tuotettuun sähköön yhteistuo-tantolaitoksissa. Viime vuonna niille myönnettiin sähkösertifikaatteja noin 4,3 terawattitunnin edestä mikä vastaa vajaata kolmea prosenttia Ruotsin sähkön tuotannosta. Yhteensä Ruotsissa tuotettiin yli kuusi prosenttia sähkön tuotannosta biomassalla.

Norjassa suurin osa sertifikaateista on myönnetty uusissa vesivoimalaitok-sissa tuotetulle sähkölle, mutta myös tuulivoimaa on rakennettu järjestelmän ansiosta. Tuulivoimakapasiteetti vuonna 2015 maassa oli noin 850 megawattia, jolla tuotettiin kaksi prosenttia Norjassa tuotetusta sähköstä.

Tuetun sähköntuotantokapasiteetin lisääminen on myös merkinnyt muu-toksia sähkön hinnanmuodostukseen. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hinnanmuodostukseen on perinteisesti vaikuttanut etenkin vesivoimatilanne Norjassa ja Ruotsissa sekä päästöoikeu-den hinta. Nykyään hinnanmuodostuk-seen vaikuttavat perinteisten tekijöiden ohella tuulivoiman tuotantotilanne etenkin Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa, koska tuulivoimaa kannattaa tuottaa aina, kun se on mahdollista. Sähkön hinta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla onkin laskenut ilmiön seurauksena.

Koska kansalliset ratkaisut vaikutta-vat yli valtakuntien rajojen, tarvitaan

sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden takaamiseksi investointeja tuotantoka-pasiteettiin ja maiden välisiin siirtoyh-teyksiin. Euroopan komission odotetaan julkaisevan ehdotuksen uusiutuvia energialähteitä koskevaan direktiiviin päivittämiseksi vielä vuoden 2016 puolella. Pohjoismaiset energiatavoit-teet ovat olleet viime vuosikymme-ninä Euroopan kunnianhimoisimpia päästöjen vähentämisen suhteen. On siis todennäköistä, että uusiutuvat ja hii-lineutraalit energialähteet ovat jatkos-sakin tärkeä osa pohjoismaista sähkön tuotantorakennetta.

Sähkön vientimahdollisuuksia silmälläpitäen Islannissa on keskusteltu merikaapelin rakentamisesta Skotlantiin ja tätä varten perustettu hanke kuu-luukin Euroopan komission yhteisen edun mukaisiin hankkeisiin, joille EU voi myöntää investointitukea. Tulevai-suudessa kenties myös Islanti on osa eurooppalaista sähkömarkkinaa yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat keskellä murrostaPohjoismaissa sähkön tuotantorakenne on viime vuosina muuttunut, kun uusiutuvan sähkön tuotannon kapa-siteettia on lisätty. Samaan aikaan hei-kosti kannattavaa, käyttöikänsä lopussa ollutta lauhdekapasiteettia on suljettu. Myös ydinvoimakapasiteetin odotetaan tulevaisuudessa vähenevän.

Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat-kin keskellä suurta murrosta. Tuetun sähköntuotantokapasiteetin lisääminen useissa maissa samanaikaisesti on mer-kinnyt sähköjärjestelmässä tuotannon ajojärjestyksen muuttumista. Esimer-kiksi tuulivoiman tuotannon muuttuvat kustannukset ovat alhaiset ja sitä kan-nattaa tuottaa aina, kun tuuliolosuhteet sen sallivat. Tuulivoiman tuotanto siten syrjäyttää tuulisina ajankohtina viimei-senä ajojärjestyksessä olevia tuotanto-muotoja, jotka ovatkin muutoksen seurauksena muuttuneet kannattamattomiksi.

Ruotsilla ja Norjalla on Euroopan ainoa ylikansallinen sertifikaatti-järjestelmä.

Islannissa kaikki sähkö uusiutuvaaIslanti on eristäytyneenä muusta Poh-joismaisesta sähköjärjestelmästä, koska maasta ei ole sähkönsiirtoyhteyksiä muihin maihin. Islanti tuottaa kaiken sähkönsä uusiutuvilla energialäh-teillä. Siitä 70−75 prosenttia tuotetaan vesivoimalla ja loput geotermisellä lämmöllä. Vuonna 2015 vesivoima-kapasiteettia Islannissa oli lähes 2 000 megawattia. Geotermisellä lämmöllä tuotetaan kuudessa laitoksessa sähköä. Geotermisellä lämmöllä tuotettiin sähköä Islannissa jo 1970-luvulla, mutta kahden suurimman laitoksen käyttöönotto 2000-luvun alussa kaksinkertaisti geotermisen sähkön tuotannon.

GWh

%

>

U U S I U T U V A E N E R G I A

Reilua energiaa | 3130 | Reilua energiaa

Portugalissa tehtiin toukokuussa 2016 eurooppalaista historiaa, kun koko maan sähkön kulutus katettiin neljän päivän ajan pelkästään uusiutuvilla energialähteillä. Kulutus katettiin tuuli-, aurinko- ja vesivoimalla, joiden tuotanto vastaa useimpina vuosina yli 60 prosentin osuutta kaikesta sähkön tuotannosta.

Niklas Hokka

Toukokuun alussa 2016 alkoi 107 tunnin pituinen ajanjakso, jolloin Portugalissa tuotettiin kaikki sähkö uusiutuvilla energialähteillä. Vaikka ajankohtaan sattuikin samaan aikaan sekä erinomaiset sääolosuhteet että alhainen sähkön kysyntä, voidaan saa-vutusta pitää merkittävänä modernille eurooppalaiselle länsimaalle.

Vuonna 2014 Portugalissa tuotettiin sähköä 52 terawattituntia, josta uusiu-tuvan tuotannon osuus oli 61 pro-senttia. Portugali muodostaa Espanjan kanssa yhteisen sähkömarkkina-alueen ja siksi sähköä siirtyy rajan yli molem-piin suuntiin. Portugali kuitenkin toimii lähes vuosittain nettotuojana ja vuonna 2014 kotimaisesta sähkön kysynnästä kaksi prosenttia katettiin Espanjasta tuodulla sähköllä. Tuonti-sähkön määrä vaihtelee kuitenkin mer-kittävästi vuosittain, koska vesivoiman osuus on kummassakin maassa suuri.

Syöttötariffijärjestelmästä potkuaPortugalissa uusiutuvia energialähteitä on tuettu monipuolisella syöttöta-riffijärjestelmällä jo vuodesta 1988. Teollisen mittakaavan tuotantolaitos-ten tukitaso määräytyy monimutkai-sella laskukaavalla, jonka perusteella kullekin teknologialle määräytyy sopiva takuuhinta. Laskukaava ottaa huomioon muun muassa teknolo-gian ominaisuudet, kustannukset,

tehon, inflaation ja teknologian avulla saavutetun hiilidioksidipäästöjen vähennyksen. Esimerkiksi tuulivoiman osalta tukitaso määräytyy laitoksen huipunkäyttöajan mukaan. Toisin sanoen vähätuulisilla alueilla sijaitse-vat laitokset saavat enemmän tukea kuin runsastuulisilla alueilla sijaitsevat laitokset. Teknisesti ja taloudellisesti kypsemmät teknologiat, kuten tuuli-voimalat, saavat vähemmän tukea kuin esimerkiksi aurinkovoimalaitokset. Taulukossa 1 on esitetty eri uusiutuville teknologioille vuonna 2013 maksettu keskimääräinen syöttötariffituki sekä tukeen oikeutettu sähkön tuotanto.

Laitokset ovat teknologiasta riippuen oikeutettuja syöttötariffitukeen 12 - 25 vuoden ajan. Suurin osa tuetusta sähkön tuotannosta oli tuulivoimaa. Tuulivoimaloilla syöttötariffituen saanti

loppuu kun voimalat ovat tuottaneet 33 gigawattituntia sähköä jokaista asennettua megawattia kohden, mikäli tämä raja saavutetaan ennen 15 vuo-den pituista tukikautta. Vuonna 2012 Portugalin hallitus muutti järjestelmää ja tuulivoimalaitoksille sallittiin pääsy 5 tai 7 vuoden lisäajaksi syöttötariffi-järjestelmään alkuperäisen tukiajan jälkeen. Lisäajalla tukitasoa kuitenkin lasketaan ja tuulivoimayhtiöiden tulee vastineeksi maksaa kansallisen sähkö-järjestelmän huoltoa ja kunnossapitoa varten vuosittaista maksua.

Myös aurinkovoimalla syöttöta-riffituen saanti loppuu kun ennalta määrätty tuotantomäärä saavutetaan tai kunnes ajallinen tukikausi päättyy. Muille teknologioille oikeus syöttötarif-fitukeen on ainoastaan ajallinen.

Tukea myös pientuotannolleSyöttötariffijärjestelmällä tuetaan myös pien- ja omakäyttölaitoksia. Pientuo-tannoksi lasketaan laitokset, joiden nimellisteho on alle 250 kilowattia. Pientuotannon tukitaso määräytyy eräänlaisen tarjouskilpailun myötä,

jossa tuottajat tarjoavat alennuksia refe-renssitariffiin, jonka hallitus määrittää vuosittain. Teknologiasta riippumatta kaikki pientuotantolaitokset voivat olla syöttötariffijärjestelmässä 15 vuoden ajan.

Syöttötariffijärjestelmään pääse-vät myös omakäyttölaitokset, joiden nimellisteho on 200 watista aina yhteen megawattiin asti. Siirtämällä ylimääräisen sähkönsä kansalliseen sähköverkkoon, yhtiöt saavat rahallisen korvauksen. Pien- ja omakäyttötuotan-non tukemisella tähdätään erityisesti palvelusektorille: koulut, julkiset raken-nukset ja esimerkiksi kauppakeskuk-set voivat lisätä uusiutuvan energian tuotantoa helpommin kuin yksityiset kansalaiset. Pientuotannon tukemisen myötä myös esimerkiksi teollisuudelle aukenee laajemmat mahdollisuudet uusiutuvan energian käyttöön.

Tuen maksavat sähkön loppukäyttäjätSyöttötariffituen maksavat käytännössä kaikki loppukäyttäjät sähkölaskussaan. Vuonna 2013 uusiutuvalle sähkön tuotannolle maksettiin syöttötariffi-tukea yhteensä 978 miljoonaa euroa, mikä on lähes seitsenkertainen summa Suomessa vuonna 2015 maksettuun syöttötariffitukeen verrattuna.

Syöttötariffituki on nostanut sähkön hintoja Portugalissa ja myös esimer-kiksi teollisuuden energiakulut ovat nousseet. Loppukäyttäjien kasvanut sähkölasku on saanut monet vastusta-maan nykyistä järjestelmää ja Portuga-lin hallitus onkin leikannut syöttötarif-fitukien määriä uusille voimalaitoksille. Uusiutuvan sähkön tuottajat ovat lisäksi pelänneet, että jo syöttötariffi-järjestelmässä olevien voimalaitosten tukia leikattaisiin, kuten naapurimaa Espanjassa tehtiin. Portugalin talous kärsi pahoin vuonna 2007 alkaneesta maailmanlaajuisesta talouskriisistä. Tämän seurauksena vuoden 2020 tavoitteena ollutta 6950 megawatin tuulivoimakapasiteettia laskettiin 5300 megawattiin. Myös muita uusiutuvan energian tavoitteita laskettiin.

Vuosina 2004 - 2014 tuulivoiman osuus Portugalissa tuotetusta sähköstä

kasvoi 2 prosentista 23 prosenttiin. Samaan aikaan hiilisähkön osuus laski 33 prosentista 23 prosenttiin ja maakaasusähkön osuus 26 prosentista 13 prosenttiin. Kasvanut tuulivoima-tuotanto on onnistuneesti korvannut fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja vähentänyt energian tuotannon hiilidi-

oksidipäästöjä. Vuodesta 2005 vuoteen 2013 sähkön tuotannon hiilidioksidi-päästöt vähenivät 38 prosenttia.

Tuulivoiman osuus sähkön tuotan-nosta on kansainvälisen Energiajärjes-tön IEA:n jäsenmaista toiseksi korkein, heti Tanskan jälkeen. Uusiutuvaa säh-köä Portugali tuottaa järjestön maista viidenneksi eniten. Kuten muillakin EU-mailla, Portugalin nykyinen uusiu-tuvan energian politiikka kytkeytyy EU:n 2020-tavoitteisiin. Portugali on sitoutunut nostamaan kaikesta primäärienergian käytöstä uusiutu-van energian osuuden 31 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2014 uusiutuvan energian osuus kokonais-käytöstä oli 25 prosenttia.

Aaltovoimasta seuraava buumi?Portugalilla on edelleen kunnianhimoi-set tavoitteet lisätä uusiutuvan energian osuutta ja vähentää päästöjään. Maan virallisessa energiastrategiassa tode-taan, että uutta tuulivoimakapasiteettia voidaan rakentaa vielä runsaasti ilman suuria vaikutuksia tai ongelmia säh-köverkkoon. Strategiassa ehdotetaan uusien pumppuvoimaloiden rakenta-mista sähkön tuotannon ja kysynnän tasapainottamiseksi. Myös pientuotan-non odotetaan edelleen kasvattavan rooliaan syöttötariffijärjestelmän sekä helpoksi tehdyn sähköverkkoon liitty-misen ansiosta.

Portugalin kaunis rannikko ja suuret aallot soveltuvat muuhunkin kuin lai-nelautailuun ja maassa onkin jo testattu useaan otteeseen erilaisia aaltovoima-hankkeita, jotka tulevaisuudessa voivat tuoda uuden ulottuvuuden uusiutuvan energian tuotantoon. Tuulivoima tulee kuitenkin jatkossakin olemaan tärkein yksittäinen uusiutuvan sähkön lähde.

Lähteet: IEA, RES-Legal, Wind-Works, The Guardian,

The Wind Power

T U O T A N T O T U K I

Monipuolinen syöttötariffi-järjestelmä otettiin maassa käyttöön ensimmäisen kerran jo vuonna 1988

Vuonna 2013 syöttötariffitukea maksettiin yhteensä 978 miljoonaa euroa – lähes seitsenkertainen summa Suomen viime vuoden syöttötariffitukeen verrattuna

Portugalilla antelias syöttötariffijärjestelmä

Teknologia Keskimääräinen syöttötariffituki (€/MWh)

Tukeen oikeutettu sähkön tuotanto (TWh)

Tuulivoima, maa 53,49 11,75Tuulivoima, meri 131,4 0,004

Vesivoima (<10 MW) 54,89 1,32Aurinkovoima 293,67 0,26

Biohajoava jäte 76,59 0,68Muu biokaasu 71,89 0,24Uusiutuva CHP 58,69 1,86Muu kiinteä biomassa 46,09 0,47

Lähde: IEA

Portugalissa vuonna 2013 maksettu keskimääräinen syöttötariffituki ja

tukeen oikeutettu sähkön tuotanto energialähteittäin.

Kirjoittaja opiskeli Lissabonin

yliopistossa kevään 2016 ja

työskenteli Energiavirastossa

uusiutuvan energian teknisenä

asiantuntijana kesällä 2016.

PORTUGALIN SÄHKÖN TUOTANTO ENERGIALÄHTEITTÄIN VUONNA 2014

Uusiutuvat 61 % Hiili 23 %

Maakaasu 13 % Öljy 3 %

Vesivoima 30 %

Tuulivoima 23 %

Biopolttoaineet 6 %

Aurinkovoima 1 %

Reilua energiaa | 3332 | Reilua energiaa Reilua energiaa | 3332 | Reilua energiaa

sähköllä. Jäännösjakauman laskennassa tuontisähkön osuudelle käytetään eurooppalaisen jäännösjakauman mukaista tuotantojakaumaa, joskin Venäjältä tuodulle sähkölle käytetään venäläistä sähkön tuotantojakaumaa. Suomen sähköntuotannon ja -kulutuk-sen erotus ei ole kuitenkaan muuttunut kolmessa vuodessa kuin vajaan terawat-titunnin, joten se ei ole kovin merkittä-västi muuttanut jäännösjakaumaa.

Jäännösjakauma ei kuitenkaan kuvaa pelkästään suomalaista sähköntuotan-

34 | Reilua energiaa

Eri tuotantomuodoilla tuotettu sähkö sekoittuu sähköverkossa yhdeksi ku-lutettavaksi tuotteeksi. On lähes mah-dotonta sanoa, missä voimalaitoksessa tai millä polttoaineella yksittäinen kilowattitunti on fyysisesti tuotettu. Kuluttajan on kuitenkin mahdollista ostaa uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Tämän mahdollistaa sähkön alkuperätakuujärjestelmä.

Ville Laasonen

Sähkön alkuperätakuut ovat sertifi-kaatteja, joiden avulla varmennetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Suomessa alkuperä-takuujärjestelmää sääntelee alkuperä-takuulaki. Sen tarkoituksena on lisätä uusiutuvan energian käyttöä antamalla kuluttajille luotettavampaa tietoa hei-dän ostamastaan sähköstä.

Fingrid hallinnoi ja Energiavirasto valvooSähkönmyyjät ja -käyttäjät, jotka markkinoivat myyvänsä tai käyttävänsä liiketoiminnassaan uusiutuvaa ener-giaa, tulee varmentaa sähkön alkuperä alkuperätakuiden avulla. Niiden avulla kuluttajan on mahdollista saada tietoa kuluttamansa sähkön alkuperästä. Järjestelmän avulla on myös mahdol-lista varmistaa, että sähköntuottaja ei voi myydä tuottamaansa uusiutuvaa sähköä kuin kerran. Järjestelmää hallin-noi Suomessa Fingrid Oyj ja sitä valvoo Energiavirasto.

Alkuperätakuurekisteriin hyväk-sytyille voimalaitoksille myönnetään alkuperätakuita niiden toteutuneen tuotannon mukaisesti. Sähköntuottaja voi myydä saamansa alkuperätakuut

eteenpäin sähkönmyyjille, joiden tulee peruuttaa alkuperätakuita uusiutuvana sähkönä myymänsä sähkön määrä. Järjestelmä toimii Euroopan laajuisesti, ja sähköntuottajat tai -myyjät ovatkin vapaita myymään hallussaan olevat alkuperätakuut kenelle tahansa sähkön-myyjälle EU:n alueella. Alkuperätakuu on arvopaperi, jolla on käyty kauppaa myös pörssissä (EEX) vuodesta 2013 lähtien.

Sähkönmyyjän kokonaisjakauma ja jäännösjakaumaSähkönmyyjien tulee ilmoittaa asiak-kailleen vuosittain sähkölaskun yhte-ydessä sekä markkinointimateriaaleis-saan edellisen kalenterivuoden aikana myymänsä sähkön kokonaisjakauma. Sähkönmyyjä voi ilmoittaa myymänsä sähkön kokonaisjakauman joko oman tosiasiallisen tuotantojakaumansa avulla tai Suomen jäännösjakaman avulla. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuuteen saa laskea

vain alkuperätakuilla varmennetun osuuden. Kokonaisjakaumassa ener-giamuodot tulee erotella vähintään kolmeen eri kategoriaan: uusiutuvat energialähteet (RES), ydinvoima (NUC) sekä fossiiliset energialähteet ja turve (FOS). Sähkönmyyjän on ilmoitettava myös myymänsä sähkön tuotannosta

aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ja ydinjätteen määrä.

Energiaviraston vuosittain julkaise-man jäännösjakauman avulla sähkön-myyjät voivat ilmoittaa varmenta-mattoman sähkön tuotantojakauman sekä päästöt. Jäännösjakauma ilmaisee Suomessa kulutetun ”sekasähkön” tuotantojakauman eli kaiken muun kuin alkuperätakuilla varmennetun sähkön tuotantojakauman.

Kolme vuotta jäännösjakaumaaEnergiavirasto on julkaissut Suomen jäännösjakauman kolme kertaa, vuo-silta 2013, 2014 ja 2015. Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun sähkön osuus jäännösjakaumassa on pienentynyt ja ydinvoimalla tuote-tun sähkön osuus on kasvanut noin kolmella prosenttiyksiköllä vuodesta 2013 vuoteen 2015. Muita merkittäviä muutoksia jäännösjakaumassa ei ole tapahtunut.

Jäännösjakauman koostumukseen vaikuttavat monet tekijät. Samaan aikaan kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotettu sähkö on vähen-tynyt, on uusiutuvilla tuotettu sähkö lisääntynyt. Näiden muutosten tulisi periaatteessa vaikuttaa jäännösjakau-maan samansuuntaisesti.

Sähkön kokonaiskulutus ja -tuotanto ovat laskeneet Suomessa. Kulutuksen ja tuotannon välinen ero selittyy tuonti-

Alkuperätakuujärjestelmä toimii Euroopan laajuisesti

Fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella tuotetun sähkön osuus jäännösjakaumassa pieneni ja ydinvoimalla tuotetun sähkön osuus kasvoi noin kolmella prosentilla vuodesta 2013 vuoteen 2015

Sähkön kuluttaja – tiedätkö mitä ostat?

SUOMEN JÄÄNNÖSJAKAUMA 2015

RES 11,3 % NUC 45,8 % FOS 42,9 %

HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 2015 (g/kWh)

277,78 g/kWh

1,26 mg/kWh

YDINPOLTTOAINE 2015 (mg/kWh)

RES NUC FOS

45,8

42,5

11,7

44,2

46,4

9,4

42,9

45,8

11,3

JÄÄNNÖSJAKAUMAN KEHITYS %

100

80

60

40

20

02013 2014 2015

toa ja sähkön nettotuontia, vaan siihen vaikuttaa myös Suomessa peruutet-tujen alkuperätakuiden määrä, sekä Suomesta vietyjen ja tuotujen alkupe-rätakuiden suhde. Jos alkuperätakuita viedään Suomesta enemmän kuin niitä tuodaan, vähentää se uusiutuvan energian osuutta jäännösjakaumassa. Kolmessa vuodessa Suomi on muut-tunut alkuperätakuiden nettotuojasta nettoviejäksi. Alkuperätakuita myös peruutettiin viime vuonna vähemmän kuin vuosina 2013 ja 2014. Alhaisem-man peruutusten määrän pitäisi lisätä uusiutuvan sähkön määrän jäännösja-kaumassa.

Lisäksi eurooppalainen jäännös-jakauma ja siitä otettava Suomen kulutuksen ja tuotannon erotus sekä Venäjältä tuodun sähkön määrä ja tuotantorakenne vaikuttavat Suomen jäännösjakaumaan. Niiden vaikutus on kuitenkin jäänyt pieneksi.

Kulutus Tuotanto, RES Tuotanto, NUC Tuotanto, FOS

SÄHKÖNTUOTANTO JA -KULUTUS SUOMESSA (TWh)

9080706050403020100

2013 2014 2015

84 83,4 82,5

20,9

22,7

24,8

17,4

22,7

25,4

14,2

22,3

29,6

Peruutukset Tuonti Vienti

ALKUPERÄTAKUUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA (TWh)

35

30

25

20

15

10

5

02013 2014 2015

22,1

32,229,0

20,9 19,6

11,816,116,7 16,0

S Ä H K Ö N A L K U P E R Ä

Reilua energiaa | 3534 | Reilua energiaa

T U O T A N T O T U K I A S I A K I R J A P Y Y N N Ö T

Syöttötariffijärjestelmään hyväksyttävi-en tuulivoimaloiden osalta generaatto-reiden yhteenlaskettuun nimellistehoon perustuva kiintiö on 2 500 megavolt-tiampeeria, nykyisiä varauksia voi vapautua tietyin ehdoin.

Anne Kaartinen

Tuulivoiman kiintiötä täyttävät syöt-tötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevat päätökset, tehdyt kiintiöpää-tökset sekä merituulivoimalan kokeilu-hanke. Lisäksi vireillä oleva valituspro-sessi, eli niin sanottu muu varaus varaa kiintiötä.

Tuulivoiman kiintiötä on vapaana 88 296,40 kilovolttiampeeria (tilanne 26.9.2016) ja kiintiön tilannetta voi seurata ajantasaisesti tuotantotuen asi-ointijärjestelmän kiintiölaskurista: (https://tuotantotuki.emvi.fi/QuotaCounter).

Varaukset tuulivoiman kiintiöstäSyöttötariffijärjestelmään hyväksyt-tyjen tuulivoimaloiden ja kiintiöpää-tösten saaneiden lisäksi tuulivoiman kiintiötä varaa merituulivoimalan kokeiluhanke tuotantotukilain sään-nösten perusteella 49 megavolttiam-peerin määrästä. Muut varaukset kiin-tiöstä käsittävät tällä hetkellä vireillä olevan valitusprosessin perusteella tehdyn varauksen tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetista, 41 950 kilo-volttiampeeria.

Energiavirasto teki kevään ja kesän 2016 aikana yhteensä neljä päätöstä tuulivoimalan hyväksymishakemusten tutkimatta jättämisestä. Energiavirasto katsoi näissä neljässä päätöksessään, että kyseiset hyväksymishakemukset eivät ole tulleet vireille tuotantotuki-lain 14 §:ssä säädetyllä tavalla ennen 26.10.2016 voimaan tullutta laki-muutosta. Kyseisellä lakimuutoksella säädettiin muun muassa siitä, että tuulivoimalan syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksenä on voimas-

Uusiutuvan energian ryhmä käsittelee vuosittain useita kymmeniä asiakirja-pyyntöjä. Asiakirjapyynnöt vaihtelevat laajuudessaan, useimmiten virastolle esitetyt pyynnöt käsittävät suuren mää-rän erilaisia asiakirjoja. Käsittely voi ulkopuolisen silmiin vaikuttaa hitaalta, mutta kestolle löytyy syynsä.

Vilma Jeskanen

Yksi hallinnon perusperiaatteista on julkisuusperiaate, jolla turvataan hal-linnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Julkisuusperiaatteen mukaan viran-omaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia ja kenellä tahansa tulee olla mahdollisuus saada viranomaisen asia-kirja nähtäväkseen. Näin ollen kansalai-silla on oikeus saada kopio viranomai-sen asiakirjasta, kuten päätöksestä tai lausunnosta. Viranomaisen asiakirjoja ovat myös kirjallinen ja suullinen neu-vonta sekä esimerkiksi viranomaisen kanssa käyty sähköpostikirjeenvaihto.

Viranomaiselle toimitettu asiakirja voidaan katsoa kuitenkin salassapi-dettäväksi, jos salassapidolle on laissa säädetty peruste. Yleisin peruste salassa-pidolle on liikesalaisuus, jonka tarkoi-tuksena on suojata asianosaisen liike- tai ammattisalaisuutta koskevia tietoja. Viranomainen ei siten saa luovuttaa ulkopuoliselle asiakirjoja, jotka sisältävät tietoja asianosaisen elinkeinotoimintaa koskevista seikoista. Edellytyksenä on, että tiedon antaminen ulkopuoliselle voisi aiheuttaa asianosaiselle talou-dellista vahinkoa, kuten esimerkiksi kilpailuedun menettämisen.

Asiakirjapyyntöjen käsittelyn vaiheetLähtökohtaisesti Energiaviraston on annettava tieto julkisesta asiakirjasta asiakirjapyynnön esittäjälle kahden vii-kon kuluessa siitä, kun asiakirjapyyntö on vastaanotettu. Käsittelyn kulku on

saoleva kiintiöpäätös. Kaikista edellä mainituista päätöksistä

jättää hyväksymishakemukset tutki-matta valitettiin hallinto-oikeuksiin. Näistä kolme päätöstä on tullut lainvoi-maisiksi valittajien peruutettua valituk-sensa, joten yksi näistä päätöksistä ei ole vielä lainvoimainen. Kyseisen päätöksen osalta varataan tuulivoiman kiintiötä kunnes päätös tulee lainvoimaiseksi. Varaukset tuulivoiman kiintiöstä ovat yhteensä 90 950 kilovolttiampeeria.

Tuulivoiman kiintiön vapauttaminen ja vapautuminenKiintiötä on mahdollista vapauttaa sähkön tuottajien toimesta ennen 2 500 megawolttiampeerin rajan täyt-tymistä. Vapauttaminen on mahdol-lista käytännössä kahdella eri tavalla, merituulivoimalan kokeiluhankkeelle varattua kiintiötä vapautetaan tai sähkön tuottaja peruuttaa vireillä ole-van kiintiöhakemuksen. Kiintiötä voi myös vapautua, mikäli edellä esitetty Energiaviraston antama tuulivoimalan hyväksymishakemusten tutkimattajät-tämispäätös tulee lainvoimaiseksi.

Merituulivoimalan kokeiluhankeen alkuperäinen varaus tuulivoiman kiintiöstä on ollut 60 megavolttiampee-ria. Kyseisen kokeiluhankkeen osalta kiintiötä on vapautunut kiintiöjonossa olleille hankkeille kokeiluhankkeen sähköntuottajan ilmoitettua sitovasti Energiavirastolle alemmasta tarpeesta kiintiölle. Mikäli kyseisen hankkeen kiintiötarve pienenee edelleen, kiintiötä voi edelleen vapautua muille jonossa oleville hankkeille kiintiöjonon etusijan mukaisessa järjestyksessä.

Sähkön tuottajien kiintiöhakemus-ten osalta tuulivoiman kiintiötä voi vapauttaa peruuttamalla vireillä olevan kiintiöhakemuksen. Energiavirasto suositteleekin sähköntuottajia arvioi-maan ja harkitsemaan oman kiintiöha-kemuksensa menestymismahdollisuu-det. Sähkön tuottajien on hyvä arvioida

tilanteensa huolellisesti sen suhteen, täyttyvätkö kiintiöhakemuksen jät-tämistä koskevat tuotantotukilaissa säädetyt edellytykset kiintiöhakemuk-sen jättämiselle, onko sähkön tuottajalla edellytyksiä tai ilmeistä tarkoitusta-kaan tehdä syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevaa hakemusta ja onko hankkeen toteuttamisaikataulu realistinen ottaen huomioon hyväksy-mishakemusten jättämiselle asetettu määräaika 1.11.2017.

Lisäksi sähköntuottajan on hyvä arvi-oida onko hanke sellaisessa vaiheessa hyväksymishakemuksen jättämisajan-kohtana, että sen voidaan katsoa tulleen vireille tuotantotukilain 14 §:ssä sääde-tyllä tavalla. Kiintiöhakemuksen peruut-tamisen tosiasiallinen vaikutus kiintiön vapautumiseen riippuu kyseisen hake-muksen etusijasta kiintiöjonossa.

Edellä esitetyistä hyväksymishake-musten tutkimattajättämispäätöksistä tehdyt varaukset olivat ennen vali-tusten peruuttamista yhteensä 129,6 megavolttiampeeria. Kiintiötä vapautui valitusten peruutuksista johtuen 87 650 kilovolttiampeeria edelleen jaettavaksi kiintiöjonossa seuraavina oleville hank-keille. Jakaminen edelleen edellyttää, että kyseiset hankkeet täyttävät tuotan-totukilain asettamat edellytykset kiin-tiöhakemuksen jättämiselle tai kiintiö-päätöksen myöntämiselle. Kiintiötä on mahdollista vapautua myös, jos edellä mainittua yhtä hyväksymishakemusten tutkimattajättämispäätöstä koskeva valitusprosessi päättyy lainvoimaisella ratkaisulla ennen 1.11.2017.

Kiintiön sulkeutuminenKiintiö sulkeutuu lopullisesti kun 2 500 megavolttiampeerin kiintiö on täyttynyt tai määräaika 1.11.2017 johon men-nessä syöttötariffijärjestelmään hyväk-symistä on haettava kiintiöpäätöksen voimassaoloon perustuen, umpeutuu. Energiavirasto tiedottaa kiintiön sulkeu-tumisesta erikseen.

kuitenkin harvoin yksinkertainen ja siksi kahden viikon määräaika voi olla riittämätön. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassapi-dettäviä osia tai pyyntö muusta syystä vaatii tavanomaista suuremman työ-määrän, tieto julkisesta asiakirjasta on annettava asiakirjapyynnön esittäjälle viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on vastaanottanut asiakirjapyynnön. Asiakirjan sisäl-tämien salassapidettävien tietojen selvittäminen voi olla pitkäkin prosessi, joten käytännössä asiakirjapyynnön käsittelyaika voi venyä yli kuukauden mittaiseksi.

Käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa viranomaisen on selvitettävä asiakirja-pyynnön laajuus, eli kartoittaa mitä asia-kirjoja pyyntö koskee. Yksistään se voi kestää useita päiviä, kun viranomainen kirjallisesti selvittää pyynnön esittäjän ja asianosaisen kanssa, mitkä asiakirjat kuuluvat pyynnön piiriin.

Lähes poikkeuksetta työläin vaihe asiakirjapyynnön käsittelyssä on, kun viranomainen kerää pyynnön koh-teena olevat asiakirjat Energiaviraston arkistointijärjestelmästä ja ryhtyy selvittämään sisältävätkö ne salassapi-dettävää tietoa. Esimerkiksi asianosaisen solmimat liiketoimintaan keskeisesti liittyvät sopimukset, kuten verkkoliitän-täsopimukset, sisältävät usein liikesalai-suutena salassapidettävää tietoa. Ener-giavirasto tiedustelee aina asianosaisen näkemystä asiakirjojen salassapidosta ja pyytää asianosaista toimittamaan asia-kirjoista versiot, joista salassapidettävät tiedot on poistettu.

Tiedonsaanti ja liikesalaisuudetJos Energiavirasto ja asianosainen eivät pääse yhteisymmärrykseen asiakirja-pyynnön kohteena olevien asiakirjojen sisältämien tietojen salassapidosta, on viraston tehtävä asiassa päätös. Pää-töksessä virasto ratkaisee asiakirjojen sisältämien tietojen salassapidettävyy-den näkemyksensä mukaisesti ja asian-osaisella on oikeus valittaa päätöksestä. Ennen päätöksen antamista Energia-virasto kuulee asianosaista päätöksen antamisesta.

Päätöksen antaminen on menettelynä raskas ja pitkä, minkä vuoksi virasto pyrkii löytämään yhteisen näkemyk-sen asiakirjojen salassapidettävyydestä siten, ettei asiassa tarvitse edetä päätös-menettelyyn. Viraston tavoitteena on ratkaista näkemysero siten, että asiassa löydetään tasapaino yleisen tiedonsaan-tioikeuden ja asianosaisen liikesalai-suuksien turvaamisen välillä.

Käsittelyn keston osalta on kuitenkin huomioitava, että asiakirjapyynnön mahdollisimman nopea käsittely ei saa olla itseisarvo. Asianosaisen oikeustur-van kannalta on tärkeää huolehtia, että Energiavirasto noudattaa asiakirjapyyn-nön käsittelyssä huolellista menettelyä. Näin varmistetaan, ettei asianosaisen liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja anneta ulkopuolisille.

Asiakirjapyynnön käsittelyn työläy-destä ja monimutkaisuudesta voidaan mainita esimerkkinä tapaus kesältä 2015, jolloin uusiutuvan energian -ryhmälle esitettiin asiakirjapyyntö kos-kien kaikkia Energiavirastolle jätettyjä tuulivoiman kiintiöhakemuksia, joiden rakennusluvassa on ehdollinen kaava. Asiakirjapyynnön kohteena olevien asiakirjojen yhteen kokoaminen kesti useita viikkoja ja lopulta pyynnön esittä-jälle toimitettavaa materiaalia kertyikin kokonaisuudessaan useita satoja sivuja. Asiakirjapyynnön käsittely kesti noin kaksi kuukautta.

Milloin tuulivoiman kiintiötä voidaan vapauttaa?

Tuulivoimahankkeet ruuhkauttivat Energiaviraston -

Miksi asiakirjapyyntöjen käsittelyajat saattavat venyä?

Yleisen tiedonsaantioikeuden ja asianosaisen liikesalaisuuk-sien turvaamisen välille on löydettävä tasapaino

Reilua energiaa | 3736 | Reilua energiaa

Sähkö- ja lämpöpalveluja yli 100 kun-nan alueella tarjoava Elenia rakentaa tuhansia kilometrejä maakaapeloitua sähköverkkoa lähivuosina. Vapaa-ehtoinen yhteistyö muiden energia-yhtiöiden sekä viestintä-, liikenne ja vesihuoltoverkkotoimijoiden kanssa on osoittautunut kustannustehokkaaksi päällekkäisyyksien poistuessa. Nyt tätä vaatii laki.

Tuula Sipola

Janne Viinanen ja Elenia

Heinäkuun alusta tuli voimaan laki verkkoinfrastruktuurin yhteisraken-tamisesta ja -käytöstä. Sen odotetaan vauhdittavan yhteiskunnalle mer-kittävien infrastruktuuriverkkojen yhteisrakentamista sekä poistavan päällekkäisyyksiä erityisesti sähkö- ja televerkkojen rakentamisessa.

Laki edellyttää Viestintävirastoa perustamaan keskitetyn tietopistepal-velun. Se on tunnistusta edellyttävä tie-tojenvaihtojärjestelmä, johon energia-, viestintä-, liikenne- ja vesihuoltoverkko-toimijat toimittavat tietoa verkkojensa fyysisestä infrastruktuurista silloin, kun yhtenä osapuolena on viestintäverkko.

Elenia Oy:n rakennuttamis- ja hanke-johtaja Jarkko Kohtala uskoo tieto-pistepalvelun tukevan hyvin Elenian nykyistä toimintatapaa.

”Olemme jo pitkään tehneet yhteis-työtä teleyhtiöiden, kuntien sekä kuitu- ja vesiosuuskuntien kanssa. Pohdimme yhdessä hankkeiden suunnittelua, aikatauluja, kilpailuttamista ja yksik-köhintoja. Menemme niin sanotusti samaan ojaan.”

Kohtala kertoo yhteistyön teleyhtiöi-den kanssa käynnistyneen oikeastaan jo vuosia sitten, ilmaverkkoaikaan. Silloin samoihin pylväisiin asennettiin saman-aikaisesti sähkö- sekä telejohdot.

Vakiintuneet menettelytavatSähköverkkojen maakaapeloinnissa yhteistyö teleyhtiöiden, kuntien ja kau-punkien kanssa on kustannustehokas ja vakiintunut toimintatapa erityisesti uusilla kaava-alueilla.

”Sähköverkkoyhtiön ja kiinteää laa-jakaistaverkkoa rakentavan teleyhtiön toimintatavat rakennushankkeissa ovat aika samansuuntaisia. Laadimme yhtei-sen tarjouspyynnön ja kilpailutamme tietyn alueen. Sovimme reittikustannus-ten jakamisesta. Hinnoittelun pohjana käytämme yksikköhintoja. Liikkeelle voimme lähteä melko nopeasti,” Kohtala selventää ja toteaa eri teleyhtiöidenkin keskittyvän erilaisiin hankkeisiin: isot rakentavat enemmän mobiiliverkkoa ja paikallistoimijat vetävät maan alle kuitua.

Uusilla kaava-alueilla verkkoyhtiöi-den yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa korostuu jo suunnitteluvai-heessa. Töiden ja aikataulujen yhteen sovittaminen usean osapuolen kanssa voi olla hankalaa. Rakennusaikaan alueella hyörivät kaukolämpö-, vie-märi-, sähkö- ja kuituverkkourakoitsijat samanaikaisesti teiden ja katuvalojen rakentajien kanssa.

Uudeltamaalta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvaa sähköverkkoa Elenialla on yhteensä 67 600 kilometriä eli puoli-toista kertaa maapallon ympäri. Suurelta osin haja-asutusalueella ja metsissä kul-kevia sähkölinjoja myrskyt ja lumikuor-mat koettelevat joka vuosi enemmän tai vähemmän. Parannusta tähän on tehty jo vuosia ja lisää on luvassa.

Elenia päätti 2009 luopua ilmajoh-toverkon rakentamisesta. Se siirtää verkkoaan ripeässä tahdissa maan alle, 2500 kilometriä vuodessa. Yhteisraken-tamisen osuus ojapituudesta on noin neljännes. Maan alla kulkee nyt noin 35 prosenttia Elenian verkosta.

”Taajamat olemme lähes 100-pro-senttisesti kaapeloineet. Painopiste on seuraavien vuosien aikana haja-asu-tusalueilla. Niissä yhteisrakentaminen vaatii enemmän hankkeiden yhteen sovittelua.”

Lupaprosesseja nopeutettavaYhteisrakentamiseen liittyvän lain mukaan verkonrakentajien pitää toimittaa tietopisteeseen, yleisesti

I N F R A V E R K K O J E N Y H T E I S R A K E N T A M I N E N

Yhteisrakentaminen edellyttää uusia toimintamalleja

Infraverkkojen yhteisrakentaminen

vaatii niin energia- ja teleyhtiöiltä

kuin kunnilta tulevien hankkeiden

ennakointia ja rakennuttamisosaa-

mista sekä yhteistä pohdintaa

tuottavuuden parantamisesta. >

Reilua energiaa | 3938 | Reilua energiaa

saataville, suunniteltujen rakennustöi-den alue- ja reittitiedot, aikataulut sekä tiedot verkon fyysisestä infrastruktuu-rista, kuten kaapeleista ja putkista. Lain ulkopuolelle jäävät vain verkkotoimijat, joiden toiminta on alueellisesti suppeaa ja palvelun käyttäjämäärä vähäinen.

Yhteisrakentamisessa työt ja aikatau-lut pitää sopia erilaisten toimijoiden, erilaisten etujen kesken. Silti jokaisen osapuolen pitäisi hyötyä yhteisraken-tamista.

Eniten työtä ja kompromisseja Eleni-alle on aiheuttanut lupaviranomaisten verkkainen päätöksenteko: kaape-lin sijoituslupaa maantien varteen joudutaan odottamaan usein kahdesta kolmeen kuukautta ja vesistölupaa jopa useita kuukausia.

”Suunnittelemme kohteemme etupainotteisesti. Lupamenettely on onneksi hieman jo vauhdittunut, mutta kehittämistä on edelleen”, Kohtala arvioi.

Hänen mukaansa Elenia joustaa omissa hankeaikatauluissaan, että eri toimijoiden projektit saadaan sovitettua yhteen. Harvoin verkkoyhtiö alun perin-kään lähtee liikkeelle yksin. Sähköntoi-mitusvelvollisuus tosin asettaa omat, joustamattomat vaatimuksensa aika-tauluille. Kun myrsky tai lumikuorma katkaisee sähköt, aikailulle ei ole sijaa.

Kohtala antaa esimerkin suunnitte-lusyklistä.

”Olemme jo valinneet rakennuskoh-teet vuodelle 2018. Niiden suunnit-telu käynnistyy tulevana keväänä ja samalla esittelemme kohteet kunnille ja teleoperaattoreille. Reittien tarkemmat yhteensovittamiset katsotaan yhteis-työssä suunnitelmien valmistuttua.”

Kohtalan mielestä monilla kunnilla on vielä haastetta omien töidensä jaksottamisessa. Ennakointi ennen kuin ollaan jo kilpailuttamisvaiheessa, olisi tärkeää.

”Jos vasta hankkeemme lukkoon lyö-misen jälkeen saamme tiedon vuoden kuluttua rakennettavasta pyörätiestä samalle alueelle, yhteisrakentamisen toteuttaminen vaatii meiltä monen-laista säätämistä ja jalkatyötä.”

Elenialla on odotettavissa yhteishank-

keita kymmenissä kunnissa. Saneera-usta vaativat vesijohdot ja viemärit tai katuvalot olisi hyvä toteuttaa silloin, kun kaivanto kaapeleille luodaan. Ihmiset eivät useinkaan suhtaudu myötämieli-sesti jatkuviin kaivantoihin.

Ajoissa liikkeelleMaaseudulla maakaapelipituudet yhdessä projektissa ovat kymmeniä kilometrejä. Verkot kulkevat joskus useiden eri kuntien alueilla. Kohtalan mukaan 800-900 henkilöä tulee töihin joka päivä johonkin Elenian työkohtee-seen.

”Hankkeilla on yhteiskunnallista mer-kitystä työllisyyden kannalta. Tämän-kin vuoksi odotamme yhteiskunnan paukkuja esimerkiksi lisäresursseina ELY-keskuksen luvitukseen”, Kohtala toivoo.

Vuoden 2017 alusta vaiheittain käyttöön otettava tietopiste antaa tule-vaisuudessa tietoa verkkojen suunnitel-luista rakennustöistä ja rakentamiseen liittyvistä lupamenettelyistä. Vaikka yhteistoimintavelvoitteet eivät koske

verkon aktiivisia osia, kuten kuituja, kaapeleita ja putkia, pitää niiden sijainti siirtää järjestelmään digitaalisessa muodossa.

Verkkotoimija määrittelee pyynnöstä hankkeen aikatauluineen ja tarvittavine verkon osineen. Ensi vaiheessa verk-koyhtiöt voivat tallentaa järjestelmään tietoja rakennussuunnitelmistaan ja välittää tietopyyntöjä. Palvelua voivat käyttää hyödyksi myös muun muassa viranomaiset ja eri alojen urakoitsijat.

”Sijoitustarkkuus parantunee. Toivoa on myös, että sähköinen asiointi suju-voittaisi luvitusta. Tärkeää olisi sekin, että lupien vaateita yhtenäistettäisiin”, Kohtala odottaa tietopisteeltä.

Muitakin odotuksia Kohtalalla on. Eri verkkojen sijaintitiedot pitäisi saada laajamittaiseen käyttöön ja mietittävä, miten tietoa voi käyttää hyödyksi ja laajentaa sähköisiä palveluja tukemaan yhteishankkeita sekä palvelumarkkinan kehittämistä.

”Yritysten omaa aktiivisuutta ja halua yhteistyöhön tämä ei tietysti voi kor-vata”, Kohtala muistuttaa.

Jarkko Kohtala odottaa Viestintäviraston tietopistepalvelulta ennakoinnin parantumista.

”Jopa hankeaihiot olisi hyvä saada tietoon.”

P Ä Ä S T Ö K A U P P A

Linda Finska

Energiavirasto toimii kansallisena val-vojana päästökaupan rekisteriasioissa. Komission asetus (EU) N:o 389/2013, eli rekisteriasetus, asettaa Energiavi-rastolle velvoitteen estää ja ehkäistä rahanpesua, terrorismin rahoittamista ja muuta rikollista toimintaa yhteis-työssä asiaa hoitavien toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Asiakkaan tunteminen on yksi keskeisimmistä noudatettavista periaatteista velvoit-teen täyttämiseksi.

Asiakkaan tunteminen kattaa sellaiset menettelyt, joilla voidaan varmistua asiakkaan henkilöllisyydestä, sekä asiakkaan toiminnasta ja taustoista. Asi-akkaan tunteminen tarkoittaa erityisesti asiakkaan tunnistamista ja asiakkaan henkilöllisyyden todentamista. Asi-akkaan tunnistaminen on menettely, jossa luonnollisen tai oikeushenkilön henkilöllisyys selvitetään näiden toimit-tamien tietojen perusteella.

Päästökaupparekisterin kontekstissa tämä tarkoittaa, että päästöoikeustilin

avaamiseksi on toimitettava rekiste-riasetuksen tilivaatimusten mukaiset tiedot. Henkilöllisyyden todentamisessa tarkistetaan tunnistamisen yhteydessä saatujen tietojen oikeellisuus luotet-tavasta ja riippumattomasta lähteestä peräisin olevista tiedoista. Energiavi-rasto käyttää tähän tarkoitukseen mm. kaupparekisterin, rikosrekisterin ja väestötietojärjestelmän tietoja. Ulko-maalaisen toimittamat asiakirjat tarkis-tetaan laillistamismenettelyn avulla.

Tilin avausPäästökaupparekisterin kannalta asi-akkaan tunteminen on ollut tärkeässä roolissa juuri tilinavausten yhteydessä. Rekisteriasetus velvoittaa Energiavi-rastoa kuitenkin myös tilinavausten jälkeen pitämään tiedot ajan tasalla tekemällä asiakkailleen kolmivuotis-tarkastuksia. Kolmivuotistarkastuk-sessa Energiavirasto tarkistaa, ovatko tilin avaamista varten toimitetut tiedot tilinomistajista ja edustajista edelleen täydellisiä, ajantasaisia, tarkkoja, ja totuudenmukaisia, ja pyytää tilin-

omistajia ilmoittamaan mahdollisista muutoksista. Kolmivuotistarkis- tuksissa hyödynnetään samoja menette-lytapoja kuin tilinavausten yhteydessä.

Energiavirasto tulee tekemään ensimmäisen kolmivuotistarkastuksen vuoden 2016 loppupuolella. Tarkastuk-sen ajankohdasta tullaan tiedottamaan tilinomistajia ja edustajia erikseen.

Kolmivuotistarkistukset päästökaupparekisterissä

Päästökaupan ajankohtaispäivä

• Päästökaupan ajankohtaiset asiat

• Viranomaispuheenvuoroja mm. päästökaupan jatkonäkymistä ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuesta

Ilmoittautuminen Energiaviraston kotisivulta

tai sähköpostikutsun kautta.

23.11.2016 11.30 lounas 12.30 päivän ohjelma

Messukeskus, Helsinki

>

I N F R A V E R K K O J E N Y H T E I S R A K E N T A M I N E N

40 | Reilua energiaa

K E S Ä D U U N I 2 0 1 6

Lakimiesharjoittelija, päästökauppa

Tehtäväni olivat monipuolisia; val-mistelin päästölupa-asioihin liittyviä hallintopäätöksiä, vastasin oikeu-dellisesta neuvonnasta ja osallistuin todentajien sekä toiminnanharjoitta-jien valvontaan. Lakimiesharjoittelijan työhön liittyi kiinteästi myös erilaisten hallinto-oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen.

Työpaikkana Energiavirasto on reilu, asiantunteva ja lämminhenkinen. Tulevaisuudessa toivon työskenteleväni energia- ja ympäristöoikeuden parissa. Juristille nämä tarjoavat jatkuvia haas-teita ja kehittymismahdollisuuksia, sillä kyseessä on dynaaminen ja innovatiivi-sia sääntelyratkaisuja hyödyntävä oikeu-denala, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti ¬yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

Tekninen asiantuntija, uusiutuva energia

Vaihtelevia tehtäviäni olivat muun muassa tuotantotuen lomakkeiden käsittely, taustaselvitykset, esitysmateriaalin valmistelu, sisäisten lomakkeiden ja järjestel-mien päivitys sekä kirjoittaminen Reilua Energiaa – lehteen.

Olin jo kesän 2015 täyspäiväisenä harjoittelijana ja jatkoin syystalven osa-aikaisena, joten paluu nyt kesäksi oli suhteellisen helppoa. Ensimmäiseksi oman alan työpai-kaksi tämä on ollut erittäin hyvä ja arvokas, koska työskentely Energiavirastossa antaa kattavan näkökulman koko energia-alalle ja auttaa hahmottamaan koko energiajär-jestelmän- ja markkinoiden toimintaa todella laaja-alaisesti. Esimiehet ovat antaneet riittävästi ohjausta, mutta kuitenkin tarpeeksi vapaat kädet itsenäiseen työskentelyyn.

Lakimiesharjoittelija, uusiutuva energia

Valmistelin ja kirjoitin päätöksiä, osallistuin lainsäädännön valmiste-lutyöhön, tein todentajien valvontaa, käsittelin asiakirjapyyntöjä, selvitin julkisuusasioita ja annoin neuvontaa. Työtehtävät olivat todella monipuolisia ja vaihtelevia.

Parasta oli päästä oppimaan lisää tuotantotukiasioista ja uusiutuvan energian toimialasta yleensä, sekä päästä kehittämään itseäni juristina. Voimalai-tosvierailu Jyväskylässä oli myös hauska ja opettavainen kokemus! Tämän kesän jälkeen olen entistä vakuuttuneempi siitä, että aion jatkaa energiaoikeudellis-ten kysymysten parissa myös valmistu-misen jälkeen.

Tekninen harjoittelija, päästökauppa

Sain tehdä kesän aikana monenlaisia työtehtäviä, pääasiassa työskentelin päästösel-vitysdatan kanssa. Analysoin dataa tarkistamalla tietojen oikeellisuutta ja tekemällä erilaisia taulukoita ja kuvaajia sekä Energiaviraston, että TEMin käyttöön. Näiden pohjalta autoin laatimaan selvityspyyntöjä ja päätöksiä toiminnanharjoittajille. Alkukesästä pääsin myös mukaan laitoskäynnille valvomaan, että laitoksen toiminta on tarkkailusuunnitelman mukaista.

Kesä Energiavirastolla on ollut antoisa, olen saanut mielenkiintoisia työtehtäviä ja oppinut paljon. Pidän siitä, kuinka virastolla yhteishenki on hyvä ja kommunikointi toimii. On mahtavaa, että täällä kaikki syövät lounasta yhdessä.

Laskentatoimen harjoittelija, verkot

Tarkastin jakeluverkonhaltijoiden tilin-päätöstietoja, lisäksi käsittelin ostolaskuja hallinnossa. Olen aikaisem-min työskennellyt pelkästään yksityi-sellä sektorilla kirjanpidon ja tilintar-kastuksen parissa ja oli mielenkiintoista päästä tekemään töitä julkisella sektorilla, sekä vertaamaan toiminta-tapoja sektoreiden välillä.

Tekninen harjoittelija, verkot

Tehtäväni oli pääasiassa jakeluverk-koyhtiöiden sähköverkon teknisten tunnuslukujen ja rakennetietojen tarkistaminen. Loppukesästä tarkastin myös toimitusvarmuuskannustimen alaskirjaushakemuksia.

Kesän aikana opin paljon sähkömark-kinoiden valvonnasta, sähköverkon rakenteesta ja sähkönjakelun laatua kuvaavista tunnusluvuista ja siitä miten niitä hyödynnetään valvonnassa. Sain paljon ohjausta työkavereiltani ja kaikki auttoivat aina mielellään. Energiavirasto on työpaikkana mukava ja täällä on hyvä työilmapiiri.

Kesän yli Energiavirastossa työskenteli kuusi tekniikan, talouden ja lain alan korkea-kouluharjoittelijaa. Sörnäisten rannasta sai hyvän ensinä-kymän energiamarkkinoille.

Takaa vasemmalta Vilma Jeskanen, Elsa Kangaspunta,

Aino Siirala, Laura Penttilä. Edessä vasemmalta

Niklas Hokka ja Valtteri Varonen.

Ensimmäiseksi oman alan työpaikaksi erittäin hyvä ja arvokas"

"

Niklas Hokka

Vilma Jeskanen

Elsa Kangaspunta

Valtteri Varonen

Aino Siirala

Laura Penttilä

Reilua energiaa | 4342 | Reilua energiaa

Energiavirasto

Energimyndigheten

Lintulahdenkuja 4

FI-00530 Helsinki

Puhelin 029 505 0000

Fax 09 622 1911

Sähköenergian hinta NordPool -alueella elokuussa 2016Nuoligrafiikassa merkitty muutos vuoden 2015 toukokuuhun nähden.

NO2

NO5

NO3

NO4

SE1 FI

SE2

SE3

EE

LV

NO1

DK1

DK2LT

SE4

21,6 EUR/MWh

20,8 EUR/MWh

29,6 EUR/MWh

25,8 EUR/MWh

30,5 EUR/MWh

31,4 EUR/MWh

30,5 EUR/MWh

30,5 EUR/MWh

31,4 EUR/MWh

33,7 EUR/MWh

21,6 EUR/MWh

27,4 EUR/MWh

30,4 EUR/MWh

33,8 EUR/MWh

30,5 EUR/MWh

88,2

%94

,9 %

116,

6 %

121,

3 %

111,4

%

0,8

%11

1,4 %

82,7

%0

,6 %

4,9

%96

,2 %

27,1

%

-27,

2 %

-27,

2 %

82,8

%

Päästöoikeuksien hinta eur/CO2t(EUA DEC15, viimeiset 30 vuorokautta)

3.8. 5.8. 9.8. 11.8. 15.8. 17.8. 19.8. 23.8. 25.8. 25.5. 29.8. 31.8. 2.9. 6.9. 8.9.

Lähde: ICE

6,5

5,25

4,5

3,75

3,013.9.