ril 2013 yhdistää jätkäsaaren ja 10 22 26 1 13 · muiden julkaisujen pitkäaikainen toimittaja....

ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nyky-tila ja tulevaisuus – RIL 2013 raportti ilmestynyt s.10

vuOden dIIlkka Romo on valittu vuoden 2013 rakennusalan diplomi-insinööriksi s.22

cRusellIn sIlTaCrusellin silta Helsingissä yhdistää Jätkäsaaren ja Ruoholahden s.26

131

Rakennustekniikka • 1/20132

Sustainable procurement in urban regeneration and renovationNorthern Europe and North-West Russia

May 21–25, 2013

Organized by Today’s thinking for tomorrow’s leaders

Lue lisää konferenssista www.sb13.fi

Rakennuslehden ilmo.indd 1 4/5/2013 1:57:07 PM

1/2013 • Rakennustekniikka 3

Uusi Rakennustekniikka-lehti koeajalla

Arvoisa rakennetun ympäris-tön asiantuntija! Kädessäsi on uusi Rakennustekniikka-

lehti. Ensimmäinen havaittava eri aiempaan on lehden fyysinen koko – olemme siirtyneet lehdille tyy-pillisestä A4-formaatista pienem-pään B5-muotoon. Muutoksella on haluttu yhdenmukaistaa lehden koko RILin muiden julkaisutuot-teiden kanssa. Lisäksi toivomme, että kompaktimpi koko erottaa Ra-kennustekniikan myönteisellä ta-valla alan muista aikakauslehdistä.

Mittoja suurempi muutos löy-tyy kuitenkin lehden kansien vä-lissä. Teiltä lukijoilta saamamme palautteen perusteella lehden asiantuntija-aineistolle on varattu aiempaa huomattavasti suurempi sivumäärä. Osiossa esitellään opinnäytetöitä, konferenssiartik-keleita ja muita tieteellisiä tekstejä. Tässä numerosta löydätte IABSEn kansainvälisen seminaarin key-note-puhujan, professori Thomas Vogelin artikkelin riskien hallin-nasta rakenteiden suunnittelussa.

Toki Rakennustekniikka haluaa jatkossakin kertoa mielenkiintoi-sista talo- ja infrahankkeista, yh-dyskunta- ja ympäristötekniikan asioista sekä alan koulutuksen ja tutkimuksen kuulumisista. Koska lehti ilmestyy vain neljä kertaa vuodessa, tavoitellaan jutuissa laa-jempaa, taustoittavaa otetta uu-tisoinnin sijaan. Ajankohtaissi-sältöjä tarjoamme muun muassa RILin verkkosivuilla osoitteessa www.ril.fi.

Nyt-palstalle kokoamme kui-

tenkin otannan alan kannalta mie-lenkiintoisia ja tärkeitä uutisia, ku-ten säädösmuutoksia, kilpailuja ja palkintoja sekä uusia palveluja koskevia tiedotteita. Palsta pyr-kii toimimaan signaalikenttänä, jonka avulla lukija saa helposti ja nopeasti kiinni kiinteistö- ja ra-kentamisalan uusista tuulista ja ilmiöistä.

Rakennustekniikkaa julkaisee RIL, joka on Suomen johtava ra-kennetun ympäristön akateemis-ten muodostama yhteisö. Siksi huippuasiantuntijat ja muut ra-kennusalan ammattilaiset ovat läsnä kaikissa numeroissa henki-löhaastatteluiden ja -esittelyiden sekä mielipidekirjoitusten kautta. Vuoden 2013 ensimmäisessä leh-dessä parrasvaloissa ovat Vuoden 2013 rakennusalan diplomi-in-sinööri Ilkka Romo sekä Mr. Pä-tevyys, FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund.

Erittäin haasteellisen mark-kinatilanteen vuoksi ulkopuoli-sesta ilmoitusmyynnistä on tois-taiseksi luovuttu, mikä osaltaan vahvistaa Rakennustekniikka-leh-den roolia riippumattomana am-mattilehtenä. Samalla ratkaisu va-pauttaa tilaa entistä laajemmille kohde-esittelyille.

Rakennustekniikka haluaa olla myönteinen, monipuolinen ja kiinnostava lehti. Lehteä raken-taessamme kunnioitamme RILin toiminnasta tuttuja arvoja; asian-tuntevuutta, riippumattomuutta ja yhteistyötä. Nostamme esiin alan kehittämisen kannalta tärkeitä ai-

heita sekä annamme eväitä keskus-telulle kertomalla faktoja ja taus-toja. Kriittisiäkin olemme tarvitta-essa, mutta skuuppaaminen ei ole Rakennustekniikan ensisijainen tehtävä. Mieluummin vaikutamme tarjoa malla ratkaisuehdotuksia.

Kustannussyistä Rakennustek-niikkaa tehdään nyt RILin omin voimin. Lehden ulkoasusta vastaa RILin toimistolla julkaisusihteeri Jaana Henell, joka on myös RILin muiden julkaisujen pitkäaikainen toimittaja. Allekirjoittanut laatii ja editoi artikkelit yhdessä johtaja Teemu Vehmaskosken sekä vies-tintä- ja markkinointipäällikkö Ritva Solasaaren kanssa. Palaute niihin on lämpimästi tervetullutta.

Haluan lisäksi toivottaa kaikki lehden teosta kiinnostuneet il-moittautumaan mukaan talkoisiin. Juttuehdotukset, valmiit artikkelit, tutkimusreferaatit, mielipidekir-joitukset, kohde-esittelyt ja muut lehden kannalta potentiaaliset tekstit ovat erittäin tervetulleita. Niitä voi toimittaa RILiin osoit-teella [email protected].

Rakennustekniikka-lehti ilmes-tyy vuoden 2013 koeajalla. Tämän jälkeen arvioimme, onko sillä ta-loudellisia ja toiminnallisia edel-lytyksiä jatkaa. Rakennustekniikan historia kantaa aina vuoteen 1945, joten vilpitön toiveeni on varmis-taa yhdessä Teidän kanssanne hy-vät jäsenet ja lukijat, oman paine-tun lehtemme ilmestyminen myös tulevaisuudessa. ■

Pääto im ittaja He l ena So imaka l l i o • he l ena . so imaka l l i o@r i l . f i

Sustainable procurement in urban regeneration and renovationNorthern Europe and North-West Russia

May 21–25, 2013

Organized by Today’s thinking for tomorrow’s leaders

Lue lisää konferenssista www.sb13.fi

Rakennuslehden ilmo.indd 1 4/5/2013 1:57:07 PM


TÄSSÄ NUMEROSSA >>

3 Pääkirjoitus Helena Soimakallion kertoo uudistu-neesta Rakennustekniikka-lehdestä ja sen sisällöstä.

5 nyt - ajankohtaiset uutiset Vietnamin Da Nangin kaupun-gin vinoköysisillalta Länsimetron työmaalle.

10 ROTI 2013 Rakennetun ympäristön nykytila ja tulevaisuus – ROTI 2013 -raportin antia.

22 vuoden 2013 dI Vuoden rakennusalan diplomi- insinöörin tunnustuksen sai Ilkka Romo.

26 crusellin silta Vuoden Silta 2013 palkinto Crusellin sillalle, joka yhdistää Jätkäsaaren Ruoholahteen.

30 Päätökset putkiremontiin ryhtymisestä tehdään useasti kevätkokouksessa.

31 uusi uljas Töölönlahti Joutomaa jalostuu Suomen arvokkaimmiksi toimistoiksi ja asunnoiksi.

36 Haltia avaa portin nuuksion erämaahan Suomen luontokeskus avataan toukokuun lopussa..

40 vesitorni sortuman syyt Jyväskylässä vuonna 2012 sortuneen vesitornin tutkinta on edennyt.

42 RIlissä tapahtuu Kesäglögikutsuja, tekniikkaryh-mien tapahtumia ja tunnelmia kevätkokouksesta.

46 Grillissä Mitä laittaa grilliin FISE Oy:n toi-mitusjohtaja Klaus Söderlund?

50 IaBse workshop Asiantuntija-aineistoa suur-ten rakenteiden turvallisuudesta, vaurioista ja vaurionsietokyvystä.

52 Robustness of structures Professori Thomas Vogelin asian-tuntija-artikkeli riskien hallinnasta rakenteiden suunnittelussa.

70 viimeinen silaus Kevään kunniaksi katsaus venäläiseen vitsikulttuuriin.

Rakennustekniikka The Finnish Civil Engineering Construction Journal

69. vuosikerta

Aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisija ja kustantaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painosmäärä Keskimäärin 6000 kpl

Päätoimittaja Helena Soimakallio [email protected]

Toimitus Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected] Teemu Vehmaskoski [email protected] Jaana Henell [email protected]

Taitto Jaana Henell

Ilmoitusmyynti Helena Soimakallio [email protected] Ritva Solasaari [email protected]

Kansikuva Shutterstock

Palaute ja juttuideat Helena Soimakallio [email protected]

Toimituksen osoite Rakennustekniikka c/o Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Töölönkatu 4, 00100 Helsinki

Painopaikka Forssa Print ISSN 2243-0369

Rakennustekniikka

10

22

26


vietnamiin valmistui maailmanluokan vinoköysisilta suomalaisvoimin

Suomen johtaviin rakennusalan suunnittelu- ja konsulttiyrityksiin lukeutuvan WSP Finland Oy:n suunnittelema vinoköysisilta Vietnamin Da Nangin kaupungissa valmistui maaliskuun lopussa.

Tran Thi Ly -vinoköysisilta on pe-räti 731 metriä pitkä. Se on helppo tunnistaa sen pylonin molem-min puolin levittyvistä näyttä-vistä, punaisista köysiviuhkoista. Sillan kaaret on muotoiltu lohi-käärmeeksi. Sillan toisena erikoi-suutena on 145 metriä korkea py-loni, joka on kallistettu taaksepäin. ”Kallistettu pyloni lukeutuu maail-man korkeimpiin ja on vinoköysi-siltojen ennätys. Pylonin alla si-jaitsevat laakerit ovat vertikaali-kuormiltaan maailman suurimmat silloissa käytetyt laakerit”, sillan pääsuunnittelija Esko Järvenpää WSP:ltä kertoo.

Silta ylittää Han-joen, ja sen noin 65 miljoonan euron ra-kennuskustannukset rahoitet-tiin valtion ja kaupungin budje-tista. Hankkeen pääurakoitsija na toimi vietnamilainen Cienco 1

-rakennusyhtiö. WSP vastasi siltasuunnittelusta.

Da Nangin Tran Thi Ly -silta-suunnitelma voitti aikanaan kan-sainvälisen siltakilpailun ja suun-nittelu on palkittu myös kan-sainvälisellä Bentley-palkin-nol la sarjassa ’Innovatiivinen sil lan suunnittelu.’

WSP on tunnettu etenkin näyt-tävistä ja maastollisesti vaikei-siin ympäristöihin suunnitelluista silloistaan. Yhtiön suunnittele-mia suursiltoja ovat esimerkiksi Saigon-joen ylittävä Thu Thiem II -silta Ho Chi Minh Cityssä eli entisessä Saigonissa ja Vietna-min Haiphongiin toteutettu 1300 metriä pitkä Binh-vinoköysisilta. Myös Intiassa sijaitseva maailman korkein ja pitkäjänteisiin Chen-abin kaari-ratasilta on WSP:n suunnittelema.

Myös kaikki Suomen tunne-tuimmat vinoköysisillat ovat WSP:n käsialaa: esimerkiksi Jät-kän kynttilä Rovaniemellä, Lau-konsilta Tampereella, Auroran silta Helsingissä ja Raippaluodon silta Mustasaaressa Vaasan ku-peessa. ■


Presidentinlinnan peruskorjaus käynnistyiPresidentinlinna muuttuu vuo-denvaihteessa vajaan kahden vuoden kestoiseksi työmaaksi.

Samalla päättyi niin ikään kaksi vuotta kestänyt koerakennus-urakka. Sen tärkeimpänä tehtä-vänä oli selvittää sopivin mene-telmä huonokuntoisten perustus-ten vahvistamiseksi. Suunnittelu-vaiheessa selvitettiin rakennuksen ja rakenteiden kunnon ohella kohteen rakennushistoriaa ja esineistöä.

Peruskorjauksessa uudistetaan perustusten ohella rakennuksen talotekniikka, kunnostetaan pin-toja sekä parannetaan kulkuyhte-yksiä ja turvallisuutta. Korjauksille on tarvetta, sillä rakennusta perus-korjattu edellisen kerran 1970-lu-vun alussa. Hintaa hankkeelle ar-vioidaan tulevan kymmeniä mil-joonia euroja, ja se maksetaan val-tion budjetista.

Peruskorjaushankkeen pää-suunnittelijana toimii LPR-ark-kitehdit Oy ja projektinjohtoura-koitsijana SRV Rakennus Oy. SRV käyttää yhteistyökumppaneinaan korjausrakentamisen erikoisosaa-jia. Urakan rakennuttaja on Tasa-vallan presidentin kanslia. Kor-jaushankkeen rakennuttajakon-sulttina toimii Indepro Oy.

Korjaustöiden aikana Linna on pois käytöstä. Presidentti Sauli Niinistö saa väliaikaiset työti-lat Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntoon Aleksanterinka-dulle. Remontin vuoksi Linnassa ei myöskään tänä vuonna järjes-tetä itsenäisyyspäivän juhlavas-

taanottoa. Tänä vuonna juhlat jär-jestetään Tampere-talossa. Itse-näisyyspäivän juhlavastaanotto on järjestetty vain kerran muu-alla kuin Presidentinlinnassa. Vuonna 1972 juhlapaikkana toimi Finlandia-talo.

Helsingin Kauppatorin laidalla sijaitseva arvorakennus on val-mistunut vuonna 1814 alun pe-rin kauppiastaloksi. Pehr Gran-stedtin suunnittelema rakennus muutettiin keisarilliseksi palat-siksi arkkitehti Carl Ludvig Enge-lin suunnitelmien pohjalta vuosina 1843. Palatsin sisutusta uudistet-tiin 1890-luvun lopulla, ja siihen valmistui laajennusosa 1907. Mo-lemmat hankkeet suunnitteli ark-kitehti Jac Ahrenberg.

Ensimmäisen maailmansodan aikana palatsi toimi sotasairaalana, ja vuonna 1917 Venäjän vallanku-mouksen aikana sen otti haltuunsa sotilaskomitea. Suomi itsenäistyi vielä samana vuonna, mutta ra-kennuksesta tuli monien vaihei-den jälkeen Presidentinlinna vasta 1919, jolloin se muuttui päivittäi-sessä käytössä olevaksi maan kes-keiseksi rakennukseksi. ■

Valtiosalin Lex-patsas. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Rudus avasi suomen ensimmäisen kiviainesten verkkokaupanRudus Oy on avannut kiviainek-sia myyvän verkkokaupan. Verk-kokaupassa on myytävänä 15 eri kiviainestuotetta, muun muassa kalliomurskeita, kivituhkaa, sala-ojasepeliä, kapillaarikatkosepeliä sekä leikkihiekkaa ja turvahiek-kaa. Verkkokauppa palvelee sekä kuluttajia että yritysasiakkaita.

Verkkokaupasta voi ostaa ki-viaineksia toimitettuna asiakkaan rakennuskohteeseen Etelä-Suo-men alueella. Pelkän tuotteen os-taminen kaupasta ei ole mahdol-lista. Toimitusvaihtoehtoina on nuppi- tai kasettitoimitus. Myö-hemmin sen toiminta laajenee myös muualle Suomeen.

Soraostoksia voi tehdä osoit-teesta: www.sorakauppa.fi. ■


Motiva Oy on työ- ja elinkeinomi-nisteriön nimeämänä koordinaa-tiokeskuksena rakentanut palve-lupaletin yhdessä maakunnallis-ten toimijoiden kanssa. Palvelun tavoitteena on kannustaa kulutta-jia ottamaan huomioon oman toi-minnan ja valintojen vaikutuk-sia energiankulutukseen sekä te-kemään arjessa järkevää energian-käyttöä tukevia ratkaisuja.

Etenkin omaa kotia rakenta-vat ja remontoivat joutuvat teke-mään valintoja, jotka määrittä-vät energia- ja asumiskustannuk-sia pitkälle tulevaisuuteen. Vaikka tietoa on runsaasti saatavilla, on se ollut hajallaan ja kuluttajien on ollut vaikea arvioida eri lähteistä saamansa tiedon luotettavuutta ja puolueettomuutta.

Palvelu koostuu internetin neu-vontaportaalista, alueellisista neu-vojista sekä valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta. Verkkosi-vustolle eneuvonta.fi on koottu perusfaktat ja luotettavat linkit energiatehokkaasta asumisesta, ra-kentamista ja remontoinnista sekä kulkemisen valinnoista. Sitä kautta löytyvät myös energianeuvojan palvelut joko omasta maakunnasta tai sähköisesti. 17 alueellista ener-gianeuvojaa muun muassa järjes-tävät info- ja koulutustilaisuuksia sekä vievät neuvontaa messuille ja tapahtumiin.

Kysy ja keskustele -palstalle voi jättää kysymyksiä, joihin energia-neuvojien ohella voivat vastata myös muut keskustelijat.

Verkkopalvelua tukee valta-kunnallinen puhelinneuvonta.

Maakunnissa neuvontapalve-lua tuottaa esimerkiksi energia-toimisto, kunnan rakennus- tai ympäristöviranomainen tai muu maakuntakeskuksen valtuuttama luotettava toimija. ■

Motivalta valtakunnallinen energianeuvontapalvelu kuluttajille

Motiva käynnisti huhtikuun alussa kuluttajille suunnatun energia-neuvontapalvelun. Palvelun kautta on saatavilla opastusta sääs-täviin ja järkevää energiankäyttöä edistäviin rakentamisen, remontoinnin ja lämmitystapavalintojen sekä asumisen ja kulkemisen vaihtoehtoihin.

Soita energianeuvojalle

Puh. 029 0300 320*

• Rakentaminen ja remontointi

ma klo 9-12, ke klo 13-16

• Asumisen energiankäyttö

ti klo 9-12, to klo 13-16

*Puhelun hinta 0,0835 €/puhelu + pvm/mpm.

Byggmax lanseeraa Suomessa 3D-talosovelluksen, joka toimii ohjemateriaalina talonrakenta-jille perustuksesta viimeiseen peitelevyyn asti.

– Tavoitteenamme on auttaa asiak-kaitamme rakentamaan oikein ja minimoimaan virheet. Sen vuoksi Byggmax keräsi Ruotsissa tie-toa rakennusviranomaisilta ja alan ammattilaisilta ja kokosi tie-dot helppokäyttöiseen muotoon. Lopputuloksena syntyi vuorovai-kutteinen ja kolmiulotteinen ra-kennusopas, joka on nyt julkaistu myös suomalaisille asiakkail-lemme Byggmaxin suomenkieli-sillä verkkosivuilla. Sovelluksessa annetaan konkreettisia rakennus-ohjeita, jotka on helppo ymmärtää animoitujen 3D-videoiden avulla, kertoo Byggmax Suomen alue-päällikkö Rainer Sundkvist.

Lanseerausvaiheessa sovelluk-sessa on suomenkieliset 3D-ani-moinnit 32:ta rakennusprojektia varten. Rakennussovellusta kehite-tään edelleen.

Lisätietoja sovelluksesta on saa-tavilla Buggmaxin sivuilta: www.byggmax.com/fi-fi/. ■

3d-rakennusopas kuluttajille


Länsimetrohankkeessa muun mu-assa rakenne- ja talotekniikkaa suunnitellaan jo nyt tietomalli-pohjaisesti, joten suunnittelijoiden tuottamat tietomallit on tuotu suo-raan pilottimalliin. Lisäksi raken-netut rakenteet dokumentoidaan 5D-tietomallina ylläpidon tarpei-siin. 5D-tietomallin muodostavat rakenteiden ja laitteiden 3D-doku-mentaatio, neljäntenä ulottuvuu-tena aika sekä viidentenä määrä-tiedot, laatu ja linkit.

Lopputuloksena tulee olemaan sähköinen huoltokirja perintei-sen arkistomappivaraston sijaan. Jatkossa myös ylläpidon toimen-piteet voidaan suunnitella ajanta-saisen tietomallin avulla. Tällöin

sähköinen huoltokirja korvaa mapit länsimetron työmaallaLänsimetron työmaalla on Tekesin tuella käynnissä tietomallin-nukseen liittyvän pilottihanke, jonka tavoitteena on löytää työka-lut eri alojen, eritasoisten ja eri ohjelmiin perustuvien suunnitel-mien sisältämien tietojen sovittamiseksi yhteiseen malliin. Laut-tasaaren asema on toiminut mallin demonstraatiokohteena.

tieto huollettavista kohteista löy-tyy vaivattomammin sähköisessä muodossa. Huoltohenkilö voi ha-kea huolettaviin kohteisiin liit-tyvät ohjeet, aikataulut ja tekni-set dokumentit paikan päällä. Sa-malla huoltokäynnillä on mahdol-lista huoltaa myös muita huoltoa kaipaavia kohteita, jotka järjes-telmä automaattisesti ehdottaa huolettavaksi”, kuvaa toimialapääl-likkö Jarkko Sireeni Vianova Sys-tems Finland Oy:stä sähköisen 5D-huoltokirjan etuja. Vianova on toiminut Länsimetron yhteistyö-kumppanina tietomallipilotissa.

Norjassa on laskettu, että tie-tomallipohjaisilla toimintatavoilla voidaan saavuttaa rakentamisessa

jopa 4–5 prosentin kustannussääs-töt. Vastaavasti USA:ssa joissa-kin hankkeissa on päästy jopa yli 10 prosentin kustannussäästöihin tietomallintamisen avulla. Sääs-töt syntyvät siitä, että tietomallin avulla rakentamisprosessi voidaan simuloida ja optimoida virtuaali-sesti etukäteen. Tietomalli voi esi-merkiksi ilmoittaa automaattisesti, jos suunnitelmissa rakenteet eivät sovi yhteen tai jos toteutusaikatau-lussa on päällekkäisiä toimintoja samaan aikaan samassa paikassa.■Näkymä Länsimetron Lauttasaaren aseman yhdistelmämallista.

Hallituksen kehysriihestä vauhtia vuokra-asuntotuotantoonHallitus päätti maalikuun lopulla kehysriihessään laa-jasta asuntopoliittisesta uu-distuspaketista, jolla pyritään vastaamaan erityisesti pää-kaupunkiseutua piinaavaan vuokra-asuntopulaan.

Uudistuspaketin mukaan valtion omistama Kruunuasunnot ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan vuokra-asuntoja Helsingin seu-dulla. Valtio ja sen omistamat yh-tiöt osoittavat yhtiölle rakennutta-mista varten tontteja kohtuuhin-taan. Yhtiöön investoidaan omaa pääomaa yhteensä 30 miljoonaa euroa. Asia valmistellaan seuraa-vaan lisätalousarvioon.

Lisäksi hallitus sopi käynnistys-avustuksen käyttöönotosta Helsin-gin seudulla vuosina 2013–2015.


Avustusta osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuodessa ja sen suuruus on 10 000 euroa asuntoa kohden, kui-tenkin kuntien omistamille yhti-öille 5 000 euroa asuntoa kohden.

Uudistuotannon lisäksi asumi-sen kohtuuhintaisuutta edistetään myös olemassa olevassa asunto-kannassa: perusparannuksen kor-kotukilainoituksen omavastuu-korko alennetaan määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin.

Nykyisen 40 vuoden korkotuki-lainoituksen rinnalle otetaan käyt-töön uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. Tuen koh-teena olevia asuntoja on käytet-tävä sosiaalisin perustein valitta-ville asukkaille. Vuokrat määräyty-vät omakustannusperiaatteella.

40 vuoden korkotukilainan omavastuukorko alennetaan ny-kyisestä 1,7 prosentista yhteen prosenttiin vuosille 2013–2015, millä pyritään huolehtimaan pi-demmän lainan kilpailukykyi-syydestä. Lyhyempi, 20-vuotinen malli otetaan käyttöön vuokra-asuntotuotannon vaihtoehtojen monipuolistamiseksi.

Yleishyödyllisyyslainsäädän-töä kehitetään asiaa selvittäneen työryhmän esitysten pohjalta kui-tenkin niin, että työryhmän eh-dotuksia sovelletaan ainoastaan ARA-asuntojen uustuotantoon. Tällöin uudet vuokra-asunnot voi-daan siirtää yleishyödyllisen yhtei-sön ulkopuolelle heti, kun kuta-kin kohdetta koskevat rajoitukset päättyvät.

Asuntotuotannon tonttitarpei-den täyttämiseksi myös maapo-litiikan hoitoa kehitetään ja käy-täntöjä yhtenäistetään Helsingin seudulla. Keskeisenä työkaluna on maankäytön, asumisen ja lii-kenteen (MAL) aiesopimus, jonka Helsingin seudun kunnat ja valtio

solmivat viime vuoden kesäkuussa vuosille 2012–2015. Sen toimeen-panossa varmistetaan, että kun-nat tuottavat riittävästi kaavoja ja rakentavat alueelleen kohtuuhin-taista vuokra-asuntotuotantoa so-pimuksen mukaisesti.

Aiesopimukseen sisältyvän, alueen yhteisen maankäyttösuun-nitelman laadinnassa edistetään uusien alueiden saamista koh-tuuhintaiseen asuntotuotantoon. Maankäyttö- ja rakennuslakiin li-sätään kunnille velvoite lisätä tont-tivarantoa, mikäli kaavoituskat-sauksen yhteydessä tehtävä arvio osoittaa, että asumiseen varattu-jen tonttien määrä ei riitä sovittu-jen tavoitteiden saavuttamiseen. ■

Rakentamisen sähköinen lupa-asiointi käynnistyy pilottikunnissaRakentamisen lupakäsittelyjä tehostavan sähköisen asiointipalvelun Lupapiste.fi:n pilo tointi alkoi kunnissa maalis kuun lopussa. Ensimmäisenä palvelun ottaa käyttöön Järvenpää.

Lupapiste on sähköinen palvelu, jossa rakentamisen lupiin liittyvät hakemukset ja aineistot välittyvät kunnan järjestelmiin sähköisessä muodossa. Ensimmäisessä vai-heessa Lupapiste kattaa rakennus- ja toimenpidelupien, toimenpide-ilmoitusten sekä poikkeamislupien

hakemisen. Vuoden 2013 lopussa palvelu laajenee kattamaan kun-tien ympäristölupien, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden käytön lupien hakemisen. Palvelu mahdollistaa koko lupaprosessin hoitamisen sähköisesti.

Palvelun tilaaja on ympäristö-ministeriö, ja sen toteuttaa digi-taalisen liiketoiminnan asiantunti-jayritys Solita. Kevään aikana käyt-täjiksi liittyvät Järvenpään lisäksi Naantali ja Sipoo. Palvelu valmis-tuu vuonna 2014. Lupapiste-pal-velu on osa valtiovarainministe-riön koordinoimaa sähköisen asi-oinnin ja demokratian vauhditta-misohjelmaa (SADe).

Lupapiste-palvelussa kansalai-set, yritykset ja yhteisöt voivat hoi-taa ja jakaa lupa- ja ilmoitusasi-ansa viranomaisten sekä projektin muiden osapuolten kanssa. Palvelu sähköistää koko asiointiprosessin lomakkeista neuvontaan, seuran-taan ja päätöksiin saakka sekä vä-hentää virastoissa asioinnin tar-vetta. Siihen kuuluu myös neu-vontapalvelu, jossa kansalaiset voi-vat saada tietoja luvan tarpeesta, myöntämisestä vastaavasta vi-ranomaisesta ja luvan hakemisen vaatimuksista.

”Palvelu kattaa koko hankkeen elinkaaren ensimmäisestä kontak-tista hankkeen valmistumiseen saakka”, kertoo Lupapiste-palve-lusta vastaava Ilkka Mattila Solita Oy:stä. ■


RIl koordinoi Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013 -hankkeen jo neljättä kertaa. Raportti luovutettiin kuntaministeri Henna virkkuselle säätytalolla:

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OHJAAMISEEN EHDOTETAAN UUTTA MINISTERIÖTÄ

Asiantuntijapaneelit kokoon-tuivat työpajoihin helmi-maaliskuussa 2013. Samalla

teetettiin ensimmäistä kertaa myös kansalaiskysely maamme yhdek-sällä suurimmalla työssäkäynti-alueella. Rakennetun omaisuuden nykytilaa arvioitiin kouluarvo-sanoilla. Tulevaisuutta luodattiin määrittelemällä trendejä, kasva-

via ilmiöitä ja signaaleita sekä an-tamalla tehtäviä kunnille, valtiolle, toimialalle sekä käyttäjille.

asiantuntijat näkevät tulevaisuuden synkkänäAsiantuntijat antoivat rakennuk-sille kouluarvosanaksi 7+, liiken-neverkoille 7, yhdyskuntatekni-sille järjestelmille 8- sekä toimi-

alan koulutukselle ja kehitykselle 7. Kolmen ensiksi mainitun osalta arvosanat laskivat edellisestä tar-kastelusta, ja suunnan nähtiin ole-van yhä huonompaan päin. Ylei-siä syitä heikkenemiselle olivat mm. kustannustason nousu, kun-nossapidon määrärahojen pie-neneminen, rakenteiden elinkaa-ren päättyminen ja heikko tilaaja-

Teksti: TeeMu veHMaskOskI Kuvat: adOlfO veRa

ROTI 2013 -raportti selvitti neljättä kertaa asiantuntijoiden näkemyksiä rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäistä kertaa aiheesta teetettiin myös laaja kansalaiskysely. Työssäkäyntialueiden välillä on isoja eroja, ja ekologisuus on vielä kaukana kansalaisten arjesta. Nopeasti monimutkaistuvaan maailmaan valtioneuvostolle ehdotetaan työkaluksi hallinnonalojen uudelleenjärjestelyä – uudeksi rakennetun ympäristön ministeriöksi.


osaaminen. Peiliinkin katsottiin, ja tunnistettiin alan toistavan sa-moja laatuvirheitä vuosikymme-nestä toiseen. Koulutuksessa ja ke-hityksessä arvosana säilyi samana, ja kenttää parhaillaan ravistelevat uudistukset nostivat odotuksen tu-levasta positiiviseksi.

Tulevaisuuteen vaikuttavina isoina trendeinä nähtiin mm. yh-den ja kahden hengen asuntokun-tien määrän nopea kasvu (+20 % tällä vuosituhannella), henkilöau-tojen määrän kasvu (+ 40 % tällä vuosituhannella), kuntien mää-

Kuntaministeri Henna Virkkunen.

Raportti kokonaisuudessaan

on luettavissa osoitteessa

www.roti.fi. Teemu Vehmaskoski luovuttaa ROTI-raportin kuntaministeri Henna Virkkuselle.

tehostaa sektorin tuotteita ja pal-veluita merkittävästi.

Kokonaisuutena rakennetun ympäristön merkitys nähtiin niin suureksi, että sen ohjaukseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen olisi viimein saatava valtakunnan ta-solla kokonaisnäkemys ja riittävät resurssit. Tätä varten tulisi perus-taa uusi rakennetun ympäristön ministeriö. Se yhdistäisi maankäy-tön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittämisen ja ohjauk-sen. Se toisi valtakunnallisiksi sa-mat monialaisuuden ja yhteistyön tavoitteet joita on jo kokeiltu mm. kaupunkiseutujen MAL-sopimuk-sissa, Liikenneviraston perustami-sessa ja metropolipolitiikassa. ■

Paneelien puheenjoht ajat vasemmalta Petri Laurikka, Harri Kailasalo, Riku Vahala, Jukka Pekkanen ja RILin puheenjoht aja Risto Vahanen.

rän väheneminen (- 111 vuodesta 2006) sekä toimialan haasteiden nopea monialaistuminen. Kasva-viksi ilmiöiksi ja signaaleiksi tun-nistettiin mm. mittaustiedon laaja kerääminen ja jakaminen, viran-omaisten ja operaattoreiden säh-köiset palvelut sekä uudet yhteis-työ- ja sopimusmallit.

Rakennetun ympäristön rooli kasvaaTyöpajoissa käsiteltiin lisäksi val-misteltuja teemoja. Korjausvelka ja muutostappio kasvavat. Kaikki ra-kennettuun ympäristöön liittyvä kytkeytyy yhä tiiviimmin globaa-liin verkostotalouteen. Käyttäjien osallistuminen ja avoin data tarjo-avat mahdollisuuksia parantaa ja


Rakennuskantamme heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Ammattimaisen kiinteistöomistuksen työkalut ja ennakointi tulisi ottaa käyttöön koko rakennuskannassa.

Rakennukset-paneeli edellyttää:

KORJAUSVELASTA ENNAKOIVAAN KIINTEISTÖHOITOON

Kansallisomaisuudestamme 47 prosenttia edustavan talon-rakennuskannan kunto ei ole

parantunut viime vuosina. Erityi-sesti kuntien koulujen, päiväko-tien ja toimitilojen kunto heikke-nee. Ennakoivan kunnossapidon sijasta niukat resurssit on ohjattu kiiretöihin, ja sillä aikaa lievätkin korjaustarpeet ovat laajentuneet entisestään. Heikkoihin sisäilma-olosuhteisiin, kosteusvaurioille ja homeelle altistuvat kunnan työnte-kijät ja lapset, pahimmillaan elin-ikäisin seurauksin.

Asunnoista vanhemmissa talo-yhtiöissä käyttökustannukset nou-sevat edelleen ja putkiremontteja

tehdään 15 000–20 000 asuntoon vuosittain. Suurimmat peruskor-jaukset odottavat 1960–1980-luku-jen rakennuskannassa. Sen raken-nusosat ovat elinkaarensa päässä, ja monessa on nykytietämyksen valossa käytetty niin sanottuja ris-kirakenteita. Omakotitaloista on arvioitu 20 prosentin vaativan vä-litöntä isomman tai pienemmän vaurion korjaamista, ja jopa puo-lessa olisi tarpeen ryhtyä riva-kasti vaurioita ennaltaehkäisevät toimiin.

Kevättalvien vakiouutisiksi ovat nousseet vauriot ja romahdukset rakennuksissa, joiden omistajat ei-vät täysin ymmärrä vastuutaan nii-

den turvallisuudesta. Iso osa vau-rioista olisi nykytietämyksellä ja -tekniikoilla kohtuullisin kustan-nuksin ennaltaehkäistävissä. Ra-kennuksille kehitetään parhail-laan katsastusmenettelyä, joka otettaisiin aluksi käyttöön koh-teissa joissa on suuronnettomuu-den vaara.

Toimistoista asunnoiksi, taajamat tiiviimmiksiMaassamme jatkuu voimakkaana kaupungistuminen ja taajamien laajeneminen sekä tiivistyminen. Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää täydennysrakentamisella sekä esimerkiksi tyhjenevien toi-mitilojen uusilla käyttötarkoituk-silla. Muutosprosessi on Suomessa edelleen liian hankala ja hidas. Vi-ranomaistoiminnan kankeus jättää saneerattavaksi soveltuvia, hyvä-kuntoisia kiinteistöjä liian pitkiksi ajoiksi tyhjilleen.

Keskusta- ja taajama-alueiden ulkopuoliset peltomarketit ovat kasvaneet viime vuosina voimak-kaasti. Tilanne on kuitenkin muut-tumassa ja kauppa suuntautuu yhä enemmän takaisin keskustoihin. Samalla verkkokauppa tuo kas-vavan määrän ostoksista suoraan kotiovelle.

Ikääntyneiden muuttoliike kaupunkiseutujen keskuksiin ja isoimpiin alakeskuksiin tukee myös keskusta-alueiden elävöity-mistä. Samalla keskusten raken-netun ympäristön laatu- ja palve-lutasoa on kehitettävä merkittävin panostuksin.


Kaupunki- ja kiinteistökehittä-misen sekä yhdyskuntien eheyttä-misen uusille malleille onkin kova tarve. Kokeiluhankkeita, joissa rat-kaisuja etsitään rakennuttajien, kiinteistönomistajien ja tutkimuk-sen yhteistyöllä, tarvitaan lisää. Samalla myös kansalaiset ovat ot-taneet kaupunkitilan uudella ta-valla haltuun esimerkiksi ravinto-lapäivinä ja sissiviljelminä. Uusi 2010-luvun kaupunkikulttuuri on syntymässä.

säätelyn ja markkinoiden tasapainotteluaYmpäristöministeriö on ollut ener-giatehokkuusdirektiivin toimeen-panossa kiitettävän määrätietoi-nen. Samalla ministeriön rajalliset tutkimus-, tiedotus- ja seurantare-surssit ovat käyneet ilmeisiksi. Uu-sien ohjeiden mukaisten rakentei-den rakennusfysikaalisesta käyt-täytymisestä ollaan alalla yhä eri-mielisiä. Ympäristöministeriön omia sekä riippumattoman tutki-muksen resursseja on kasvatettava merkittävästi, jotta toteutettavien

ratkaisuiden vaikutuksia voidaan seurata.

Muutamien kaupunkien, kuten Oulun, rakennusvalvontayksiköt tukevat pienrakentajia esimerkilli-sellä energiatehokkuuden neuvon-tatoiminnalla. Ennakointi pienen-tää vaikeisiin rakenteisiin liittyviä riskejä ja tuottaa käyttövaiheessa suuria säästöjä.

Vuotuinen asuntotuotanto on metropolialueella jatkuvasti liian pieni. Samalla asuntojen kokoja-kauma ei vastaa kysyntää, vaan painottuu liiaksi isoihin perhe-asuntoihin. Tarvetta olisi varsin-kin yksiöille ja kaksioille. Viran-omaisten pinta-alavaatimuksista tulisi siirtyä markkinatarvepohjai-siin jakaumiin.

Työvoiman liikkuvuuden pa-rantamiseksi on varmistettava kohtuuhintaisten omistus- ja vuokra-asuntojen riittävä tarjonta. Ongelma on Suomessa ikuinen ja se korostuu, koska omistusasumi-sen osuus on maassamme poik-keuksellisen suuri. Valtion ja kun-tien on sen vastapainona järjes-

Kiitämme

■■ Viranomaisten ja yritysten he-räämistä harmaan talouden pitkäjänteiseen torjuntaan

■■ Alan toimijoiden yhteistä tu-loksekasta työskentelyä ener-giatehokkuuden parantamiseksi

■■ Edistyksellisten kiinteistön-omistajien esimerkillisen enna-koivaa kiinteistönpitoa

Moitimme

■■ Rakennusten kunnossapidon vähäistä viranomaisohjausta – PTS ei vielä riitä

■■ Rakennusvalvonnan kunnit-tain vaihtelevia määräystul-kintoja erityisesti korjausra-kentamisessa ja palomääräys-ten osalta

■■ Toimialaa samojen laatuvirhei-den toistamisesta ja osaami-sen kehittämisen vähyydestä

Mitä trendejä, kasvavia ilmiöitä tai signaaleja paneeli tunnisti? Entä mitä kunnilta, valtiolta, toimialalta ja käyttäjiltä edellytettiin? Mitä hallitusohjelmaan 2015

halutaan? Lue koko raportti osoitteessa www.roti.fi.

telmällisesti edistettävä vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä. Markkinoille tulisi saada lisää sekä vuokra-asuntotuottajia että -sijoit-tajia. ■


liikenneverkot-paneeli edellyttää:

PERUSVÄYLÄNPITO KUNTOON – VAIKKA UUSINVESTOINTEJA PRIORISOIMALLAKiristyvässä taloustilanteessa liikennepolitiikan pitkäjänteisyys on unohtunut. Älyliikenteen biteistä on hyötyä, mutta bitumia ne eivät korvaa. Perusväylänpitoon on saatava tasonkorotus, ja kohteiden priorisoinnin on perustuttava kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Liikennejärjestelmän merki-tys kansalaisten jokapäiväi-selle elämälle, koko kansanta-

loudellemme ja kansallisten pääs-tötavoitteiden saavuttamiselle on suuri. Hallitusohjelmassa ja vuo-den 2012 liikennepoliittisessa se-lonteossa luvattua pitkäjänteistä investointipolitiikkaa ei kuiten-kaan taantuman takia ole edes aloitettu.

Ylläpidon rahoitus on samalla jäämässä pahasti jälkeen kustan-nuskehityksestä, jota ajaa esimer-kiksi öljyn hinnan nousu. Lii-kenneverkosto uhkaa rapautua nopeasti tasolle, jolla nykyiset kelirikot ovat kasvaneet henkilölii-kenteen säännöllisiksi häiriöiksi ja tavarankuljetusten heikentyneeksi toimitusvarmuudeksi.

Liikenneväyliä koskevien kan-sallisten päätösten tulee perustua

kokonaishyötyyn, ei aluepoliitti-siin perusteisiin. Kilpailijamaista erityisesti Ruotsissa päättäjien ja asiantuntijoiden vuoropuhelu toi-mii, ja liikennejärjestelmän roh-kea kehittäminen parantaa kan-sallista kilpailukykyä. Esimerkiksi rataverkoston nykyaikaistaminen tukee siellä suurimpien kaupun-kien välistä liikennettä ja pohjoi-sen teollisuutta.

liikenneverkostojen nykytilaJaksolla 2011–2013 kehitys on ol-lut myönteistä erityisesti raidelii-kenteessä. Uusinvestoinneista to-teutusvaiheessa ovat Pohjanmaan lisäraide, Kehärata ja Länsimetro.

Kustannustason nousu on kui-tenkin 2000-luvulla vähentänyt perusväylänpitoa yhteensä run-saalla 500 miljoonalla eurolla. Tuottavuus on parantunut, mutta

todellinen vähenemä on vähintään 300 miljoonaa euroa. Kielteistä ke-hitystä vauhdittaa kevään 2013 ke-hysriihessä tehdyt hallitusohjel-man ja liikennepoliittisen selon-teon liikenneverkostoa koskevien tavoitteiden purkaminen.

Tällä hetkellä luokitellaan 4338 kilometriä maantietä päällysteel-tään huonoksi tai erittäin huo-noksi ja 102 rautatiesiltaa huono-kuntoisiksi. Keväisin rautatiever-kolla on alennettuja nopeusrajoi-tuksia routavaurioiden johdosta runsaasti, vuonna 2010 jopa 1068 km. Esimerkiksi Oulu–Helsinki välin pikajunan teoreettinen myö-hästyminen on tämän johdosta yli tunnin.

Lentoasemaverkoston tilanne on hieman heikentynyt, koska in-vestointeja on jouduttu priorisoi-maan. Sen seurauksena pienem-pien kenttien kunto on heikenty-nyt. Kauppamerenkulussa sen si-jaan väylien kunto on parantunut.

Kevyen liikenteen rooli on kas-vanut samalla, kun niiden väylä-verkostot vähitellen täydentyvät ja muut kulkumuodot ruuhkautu-vat. Väylien talvikunnossapito on


osin jäänyt kiireellisempien töi-den jalkoihin. Julkisen liikenteen matkaketjujen eheyttä on edelleen kehitettävä.

Joukkoliikenteen asema eten-kin suurilla kaupunkiseuduilla on melko vakaa. Kulkumuoto-osuu-den säilyttäminen ja parantami-nen edellyttävät hyvää palveluta-soa, monipuolisia sähköisiä palve-luja sekä entistä sujuvampia useita eri liikennemuotoja hyödyntäviä matkaketjuja.

nykytilan poikkileikkaavia teemojaToimialan sisällä uusia avauksia on odotettu älyliikenteeseen ja jouk-koliikennepalveluihin. Niitä on syntynyt hitaasti, koska päätökset ovat poliittisia ja esimerkiksi yk-sityisyyden suojaan liittyvistä ky-symyksistä ei ole yksimielisyyttä. Tuotannossa ja kunnossapidossa tietomallinnusta on pilotoitu esi-merkiksi koneohjauksessa. Suun-nittelussa tietomallintamisessa ol-laan lähellä kansainvälistä kärkeä, ja ohjelmistokehityksellä on Suo-messa jo pitkä historia.

Myös liikenteen sujuvuuden parantamisessa uusilla, käyttäjille suunnatuilla kevyillä ohjelmaso-velluksilla olisi suuria mahdolli-suuksia. Julkinen sektori on alka-nut kiitettävästi avata tarpeellisia

tietokantoja yksityisille palvelun-tarjoajille. Tämän kehityksen on jatkuttava ja voimistuttava.

Liikkumisen ja liikenteen hin-noittelumekanismeilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikenteen kysyntään ja siten ehkäistä tar-vetta liikenteen perusinfrastruk-tuurin kasvattamiseen. Teknisiä ratkaisuja on useita. Eteneminen riippuu ennen kaikkea poliittisesta tahtotilasta.

Maankäytön, asumisen ja lii-kenneverkoston suunnittelun yh-distäminen ns. MAL-mallin mu-kaan ei ole käytännössä edisty-nyt pääkaupunkiseutua ja suurim-pia kaupunkeja (Tampere, Turku, Oulu) lukuun ottamatta. Nykyi-sellä kuntarakenteella yhteistyön käynnistyminen on edelleen erit-täin vaikeaa ja päätöksenteko liian sirpaloitunutta.

Uusimuotoiset ELY-keskukset eivät toistaiseksi ole helpottaneet seudullista kehitystä, vaan tuoneet siihen lähinnä vain yhden hallin-noltaan sekavan toimijan lisää. Jul-kisissa hankintamenettelyissä on onneksi myös rohkeasti kokeiltu uusia avauksia, minkä seurauk-sena yhteistyö alan sisällä on li-sääntynyt. ■

Kiitämme

■■ Joukkoliikenteen palveluta-son parantumista ja edelly-tysten luomista jatkokehi-tykselle: sähköiset palvelut, joukkoliikennelaki

■■ Uusien toteuttamismallien kautta syntymässä olevaa yhdessä tekemisen kulttuuria: allianssit, elinkaarihankkeet

■■ Käyttäjien pitkämielisyyttä ajoittaista palvelutason heikkenemistä kohtaan

Moitimme

■■ Valtakunnallista liikenne politiikkaa, jota teh-dään vailla kokonaiskuvaa liikennejärjestelmästä

■■ Valtion ja kuntien väylien kun-nossapidon lyhytjänteisyyttä ja liian alhaista rahoitustasoa

■■ Tilaajasektorin vähäiset re-surssit estävät kehityksen ja hidastavat tuottavuuden parantamista


Yhdyskuntatekniikka-paneeli haluaa:

KAUPUNGIN SYDÄMEN KUNTOON!Talouden kurimus on iskenyt katuverkoston kunnossapitoon. Katujen alla yhdyskuntatekniset järjestelmät ovat yleiskuntonsa ja rappeutumisen osalta hyvin eri vaiheissa. Voimakkain väestönkasvu sijoittuu samoille kaupunkiseuduille, joilla on vanhimmat verkostot.

Kuntalaisten toimivan elämän edellytyksiä ovat oikein mi-toitetut ja toimintavarmat ka-

dut sekä yhdyskuntatekniset järjes-telmät – sähkönjakelu, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenneyhtey-det sekä jätehuolto. Olemassa ole-van kaupunkirakenteen tiivistämi-nen on teknisten järjestelmien nä-kökulmasta erittäin kannattavaa, koska näin nykyisille verkostoille saadaan parempi käyttöaste. Poik-keuksena ovat hulevedet, joiden määrä kasvaa vettä läpäisemättö-mien pintojen lisääntyessä. Tämä edellyttää usein verkostojen suu-rentamista tai hulevesien hallintaa uusilla keinoilla.

Voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla joudutaan ker-ralla rakentamaan kokonaisten uusien asuinalueiden infrastruk-tuuri ennen ensimmäisenkään asukkaan muuttamista alueelle. Väestönkasvu kohdistuu samoille kaupunkiseuduille, joiden tekni-set verkostot ovat myös maan van-himpia. Siksi osa vanhoista yhdys-

kuntateknisistä verkoista alkaa olla kipeästi järjestelmällisen saneera-uksen tarpeessa.

kadut, sähkö ja vesihuolto palvelevat lähes kaikkiaVerkostoista näkyvimpiä ovat ka-dut. Niiden ylläpidosta ja kunnos-tuksesta on tingitty lähes joka kun-nassa, mikä näkyy taas kevään tul-len heikkokuntoisina päällysteinä ja katumerkintöinä.

Runsaslumiset talvet ovat vaa-tineet poikkeuksellisia panostuk-sia talvikunnossapitoon. Viime vuosina toimintatapoja on saatu merkittävästi kehitettyä ja kun-nossapidon taso on noussut taas hyväksi. Lumen tarvitsemat kas-vavat väistö- ja läjitystilat sekä li-sääntyvät hulevedet haastavat tu-levaisuuden kaupunkirakenteen suunnittelijat.

Yhteiskunnan riippuvuus kes-keytyksettömästä sähkönjakelusta kasvaa edelleen. Työn alla oleva toimitusvarmuuden tiukennus edellyttää ilmajohtoverkon kor-

vaamista kaapeliverkolla laajasti myös haja-asutusalueella. Mit-tava maakaapelointi edellyttää lu-pamenettelyn nopeuttamista, uu-sien työmenetelmien hyödyntä-mistä sekä yhteisrakentamisen ke-hittämistä televerkkojen kanssa. Etämittaukseen siirtyminen vuo-den 2014 alussa edistää energiate-hokkuutta ja mahdollistaa sähkön pientuotannon.

Vesihuoltoverkostojen sanee-rausvelan jatkuva kasvu ei vielä näy vaurioiden määrissä, mutta putkivahingon sattuessa sen vai-kutukset ovat aiempaa laajemmat ja häiriön kesto pidempi. Suurim-missakin kaupungeissa tietoa vesi- ja viemäriverkoston todellisesta kunnosta on edelleen vähän, koska tehokkaita ja edullisia selvitysme-netelmiä ei ole. Saneerauspäätök-siä joudutaan siksi usein yhä teke-mään näppituntumalla.

Myönteistä on se, että päätök-sentekijät ovat alkaneet ymmär-tää saneeraustoiminnan merkityk-sen. Tuotantolaitokset, erityisesti vedenpuhdistamot, ovatkin var-sin hyvässä kunnossa. Lupaehtojen kiristyminen ja ympäristöviran-omaisten määrätietoinen toiminta on tukenut kehitystä.

ekotehokkuutta ja tiedonkulkuaKattavat kaukolämpöverkostot ovat suomalaisen energiatehok-kuuden lippulaiva. Toisin kuin ve-sihuollossa, hallittua ja järjestel-mällistä kunnossapito- ja sanee-raustoimintaa on pystytty ohjel-moimaan tehokkaasti esimerkiksi lämpökamerakuvauksilla.

Viime vuosina samat laitokset ovat alkaneet rakentaa myös kau-kokylmäverkkoja, joiden kasvu-potentiaali kaupunkikeskustoissa on suuri. Sähkön, kaukolämmön


ja kaukokylmän yhteistuotannon sekä esimerkiksi puhdistetun jä-teveden sisältämän lämmön hyö-dyntäminen ovat esimerkkejä mo-nimutkaistuvista järjestelmistä. Niillä voidaan saavuttaa suuria hyötyjä ja säästöjä.

Jätehuollossa nykytilannetta voi pitää hyvänä. Vanhanaikaiset kaa-topaikat on saatu suljettua ja jäte-jakeiden hyötykäyttö on edistynyt jätedirektiivin tavoitteiden mukai-sesti. Jätteen energiahyötykäyttöön on rakennettu kuusi modernia lai-tosta, ja muutama lisää on tulossa. Samalla uusilla konttikokoisilla yksiköillä voidaan hyödyntää kes-kisuurten tuotantolaitosten kuten leipomoiden hukkajakeita.

Internet-pohjaisten palvelui-den räjähdysmäisen kasvun näkö-kulmasta on hämmästyttävää, että tietoliikenneverkot edelleen ovat vanhoilla alueilla alkuperäisiä ku-parikaapeleita 40–60 vuoden ta-kaa. Vaikka uusia alueita varus-tetaan valokuidulla, on Suomen kokonaistilanne Pohjoismaiden heikoin.

Vanhojen kaapeleiden siirtoka-pasiteetti loppuu, kun internet-lii-kenteen kasvu ottaa hyppäyksen

uusien netti-tv- ja pilvipalvelui-den johdosta. Langattomien yhte-yksien nopea kehitys ei poista tar-vetta kehittää myös kiinteitä yhte-yksiä tasolle, jota tulevaisuudessa tarvitaan.

Yhteistyötä lisättäväYhdyskuntateknisiä palveluita tuottavien toimijoiden tavoitteet eroavat toisistaan jo lähtökohdil-taan. Osa on avoimessa markki-nassa kilpailevia yksityisiä yrityk-siä ja osa monopoliasemassa toi-mivia yksiköitä. Kaikkia kuitenkin yhdistää sama katurakenne, jossa verkostot kulkevat.

Yhden järjestelmän vika tyypil-lisesti kertautuu muihin järjestel-miin, vähintään siten että kaivanto pitää kaivaa auki erityisen varovai-sesti. Alueen asukkaille kaikki hai-tat konkretisoituvat liian pitkään auki olevina katutyömaina.

Tiiviissä kaupunkirakenteessa onkin välttämätöntä kehittää te-hokkaampia tekniikoita katura-kenteessa kulkevien verkosto-jen korjaamiseen ja saneeraami-seen. Yhteisrakentamiselle on ke-hitetty toimintamalleja ja laadittu oppaita, mutta käytännön yhteis-

Kiitämme

■■ Kaukolämmön ja -jääh-dytyksen energia- ja ekotehokkuutta

■■ Jätehuollossa energiahyöty- käytön voimakasta kasvua

■■ Sähkö- ja lämpöenergiamit-tareiden etäluennan avaamia mahdollisuuksia energiatehok-kuuden parantamiseksi

Moitimme

■■ Kuntia katuverkostojen kunnon heikentymisestä kunnossapi-don karsimisen johdosta

■■ Hallituksen jäämistä pahasti jälkeen tavoitteestaan paran-taa ja nopeuttaa hankkeiden lupa- ja viranomaisprosesseja

■■ Heikkoa kansallista valmis-tautumista uuden sukupol-ven internetpalveluiden vaa-timaan kapasiteettiin kaupun-kien ja taajamien iäkkäissä tietoliikenneverkoissa

työssä on vielä hyvin paljon saavu-tettavaa. ■


koulutus ja kehitys:

LAADUKAS ELINYMPÄRISTÖ EDELLYTTÄÄ AMMATTITAITOA JA TUTKIMUSTARakennettu ympäristö monimutkaistuu ja alan ammattilaisten osaamisvaatimukset kasvavat nopeasti. Vähäiset panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat voimakkaassa ristiriidassa alan kehitystarpeiden kanssa.

Rakentamis- ja kiinteistöalan pitkäjänteinen kehittämi-nen edellyttää riittäviä kou-

lutusresursseja kaikilla oppilaitos-tasoilla. Erityisesti korjausraken-tamisen, infrarakentamisen sekä kiinteistönhallinnan sektoreille tarvittaisiin lisäpanostusta. Koko-naisuutena sekä aloituspaikkoja että opettajaresursseja ollaan leik-kaamassa, mutta onneksi vain va-rovasti verrattuna moniin muihin aloihin.

Nopein tapa saada päivitet-tyä osaamista alalle on nykyis-ten ammattilaisten täydennyskou-lutus. Sen muodot ja sisällöt ovat kuitenkin vasta kehittymässä, ei-vätkä työnantajat vielä näe täyden-nyskoulutusta kanavana kilpailu-kykynsä parantamiseen. Alan pe-rinne ei arvosta täydennyskoulu-tusta. Määräysten ja käytäntöjen kehittyessä nopeasti haasteena on myös osaavien opettajien puute.

Alan ammattilaisten tulevia määrä- ja osaamistarpeita on en-nakoitu useilla hankkeilla ope-tushallinnon ja alan yhteistyönä. Määrällistä ja laadullista enna-kointia on jatkettava ja kehitettävä. Huomioon on seuraavaksi otet-tava yksittäisten, hyvinkin kapei-den alueiden tarpeet sekä toisaalta koko alaa voimakkaasti muuttava kansainvälistyminen.

Oppiminen ja opiskelu muuttuvatSuomalaisten nuorten keskuu-dessa rakentamis- ja kiinteistöalan kiinnostavuus on hyvä. Sen seu-rauksena opiskelija-ainesta riittää kaikilla koulutustasoilla. Opiske-luajat ovat kuitenkin varsin pitkiä ja läpimenoasteet keskimääräisellä tasolla.

Koulutuksessa poikkileikkaava teema on aktiivinen pyrkimys kan-sainvälistymiseen. Perinteisesti vain arkkitehtikoulutus on ollut

aidosti kansainvälistä, mutta nyt muillakin osa-alueilla suomalais-ten vaihto-opiskelu ulkomailla on lisääntynyt ja Suomeen tulijoitakin on riittävästi. Vaihto-opintojen hy-väksymistä osaksi suomalaista tut-kintoa tulee edelleen kehittää.

Yliopistoissa vuonna 2016 käynnistyvät englanninkieliset maisterivaiheen opinnot muutta-nevat alalle valmistuvien kansal-lisuusjakaumaa rajusti. Ammat-tikorkeakouluissa on jo englan-ninkielistä, tutkintoon johtavaa koulutusta. Ammatillisessa koulu-tuksessa on tehty koulutusvientiä suomalaisessa koulutussäätiössä, joka hyödyntää täkäläisiä koke-muksia ja menetelmiä. Ollaan lä-hellä tilannetta, jossa suomalainen tilaaja ei voi saada palvelua suo-men kielellä.

Maamme rajojen sisällä raken-nustyömaiden työntekijöistä jo yli 20 prosenttia tuleekin suomalai-sen koulutusjärjestelmän ulkopuo-lelta, pääosin ilman muodollista koulutusta tai pätevyyksiä. Osuus on sama kiinteistöpalveluissa. Yh-teensä noin 60 000 työntekijäl-lään nämä tekevät toimialasta ko-timarkkinamme kansainvälisty-


neimmän. Muutos on tapahtu-nut erittäin nopeasti, kymmenessä vuodessa.

Työntekijätasolla eläköitymi-nen kasvattaa tarvetta ammatil-lisille osaajille niin nopeasti, että joustavia koulutusmuotoja on et-sittävä. Niin vierastyöläisiä kuin syrjäytymisuhan alla olevia suo-malaisnuoria on mahdollista saada oppisopimus- ja täydennyskoulu-tuksella nopeasti alalle. Koulutuk-sessa tulee painottaa työturvalli-suutta, työn laatua ja asiakaspalve-luvalmiuksien parantamista.

Kokonaisuutena oppiminen muuttuu entistäkin enemmän työ-uran aikana osaamisen täydentä-miseksi ja muuntamiseksi. Täy-dennyskoulutuksen kustannusten jakoon on siksi löydyttävä uusia malleja, jotta kaikki ei jäisi työnan-tajan vastuulle. Samalla toimialan ja valtion tulee kehittää saavutetun osaamisen tunnustamisen ja läpi-näkyvyyden työkaluja.

Tutkimuksen terävöidyttävä, kehityksen nopeuduttavaRakennus- ja kiinteistöalalla ei pe-rustutkimuksen tarpeellisuutta aina ymmärretä, ja tästä johtuen se on ollut vähäistä. Samalla myös soveltavan tutkimuksen ja kehi-tystyön panokset ovat liian pieniä. Tutkijoiden, tuotekehittäjien, kau-

pallistajien ja tilaajien vuorovaiku-tusta olisi parannettava nykytilan-teen korjaamiseksi.

Tutkimuksen nostamiseksi kansainväliselle tasolle on löy-dettävä ne muutamat kapeat sek-torit, joilla olemme jo huipputa-soa, ja tuettava niitä. Yliopistoissa on viime vuosina pyritty muo-dostamaan huippututkimusyk-sikköjä tällä periaatteella. Esimer-kiksi Tampereen teknillisen yli-opiston kärkialoista rakennus-fysiikka ja rautatierakenteet on arvioitu kansainvälisesti korkea-tasoiseksi. Aalto-yliopisto on kan-sainvälistä kärkeä vesitekniikassa ja nyt tavoitteena on tehdä huippu-tutkimusta mm. tietomallinnuk-sen, ydinjätteen loppusijoittamisen sekä rakennusmateriaalitekniikan ja rakennusfysiikan alueilla. Myös rakennetun ympäristön palvelui-hin panostetaan.

Kapeilla valinnoillaan yliopis-tot luovat muille oppilaitoksille mahdollisuuden valita eri strate-gioita. Ammattikorkeakoulut ovat hyvin löytämässä oman paikkansa osana innovaatioketjua tutkimus-laitosten ja yliopistojen kanssa.

Kansallisesti rahoitetussa tut-kimuksessa tärkeä lisä ovat RYM Oy:n, niin sanotun strategisen huippuosaamisen keskittymän eli SHOKin, kolme ohjelmaa. Nii-

den teemat ovat tietomallinnus, si-säympäristöt ja kaupunkikehitys. Euromääräisesti näiden kokonais-volyymi on noin 60 miljoonaa eu-roa ja kesto neljä vuotta. Samalla Tekes panostaa rakennetun ym-päristön alueelle erityisesti Raken-nettu ympäristö -ohjelman sekä uusien Fiksu kaupunki ja Huippu-ostajat -ohjelmien kautta.

RYM ja esimerkiksi alan itse kehittämä niin sanottu klinikka-toiminta ovat esimerkkejä siitä, että toimiala hakee uusia ratkai-suita yhdessä uusilla konsepteilla, aiempaa kevyemmillä rakenteilla ja lyhyemmillä hankeajoilla. Ke-hityskynnyksen madaltaminen ja riskin jakaminen on välttämätöntä ja se monipuolistaa alan TKI-työ-kalupakkia merkittävästi. ■

Kiitämme

■■ Kaikkien osapuolten ponnisteluita tutkimuskentän uudelleenjärjestelyssä

■■ Alan yritysten uusimuotoista kehitysmyönteisyyttä

■■ Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja roolinjakoa

Moitimme

■■ Valtion ja kuntien varovaista roolia innovatiivisten hankinta-menettelyiden hyödyntäjinä.

■■ Yliopistokoulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vähäisyyttä

■■ Täydennyskoulutuksen mallien hidasta uudistumista


kansalaiskysely:

KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖNAsiantuntijat antavat jo neljättä kertaa näkemyksensä rakennetun omaisuuden tilasta, mutta miten asiat todella ovat? Selvitimme asiaa teettämällä suomalaisille laajan kyselyn.

Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää Suomen yhdeksällä suurimmalla työssäkäyntialu-

eella asuvien suomalaisten näke-myksiä arkisesta ympäristöstään. Nämä seudut ovat maamme kil-pailukyvyn vetureita, ja samalla niillä kärjistyvät kaikki rakennet-tuun ympäristöön liittyvät piir-teet. Mukaan valitut työssäkäyn-tialueet olivat Rovaniemi, Oulu, Turku, Tampere, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Lappeenranta ja pääkau-punkiseutu. 18–79-vuotiaita asuu näillä työssäkäyntialueilla 2 047 300 henkilöä.

Yli neljä viidestä (84 %) vastaa-jasta antoi elinympäristölleen ko-konaisuutena vähintään hyvän ar-vosanan verrattuna muihin mai-hin. Samoin yli neljä viidestä (82 %) piti arjen elinympäristöään turvallisena.

asuminenNeljä viidestä (80 %) vastaajasta oli sitä mieltä, että asunto sopii hei-

dän nykyisiin tarpeisiinsa vähin-tään hyvin. Asuntojen sisätilojen kunto (73 %), rakennuksen vaipan eli ulkokuoren (72 %) ja raken-nuksen teknisten järjestelmien (66 %) kouluarvosanat nousevat juuri hyviksi. Kokonaisarvosanaksi suo-malaisille rakennuksille annettiin 7+ (ka. 7,29).

Hyvän asumisen kannalta kolme tärkeintä tekijää vastaajien mielestä olivat riittävästi tilaa (75 %), edulliset asumiskustannuk-set (71 %) ja oma rauha ja yksityi-syys (67 %). Vähiten tärkeimmiksi muodostuivat taas ohjausjärjes-telmät, automaatio (3 %), ekolo-gisuus (20 %) ja esteettömyys (20 %). Myöskään asunnon muunnel-tavuutta ei pidetty kovin tärkeänä (21 % vastaajista).

Nuorista vastaajista (18–30- vuotiaat) peräti 85 % valitsi edulli-set asumiskustannukset asumisen kannalta tärkeimpien tekijöiden joukkoon. Ekologisuutta pidettiin pääkaupunkiseudulla useammin

tärkeänä (26 % vastaajista) kuin muilla työssäkäyntialueilla. Rova-niemellä ja Vaasassa ekologisuutta piti tärkeänä vain 8 % vastaajista.

Haja-asutusalueilla asuvat piti-vät muilla alueilla asuvia tärkeäm-pänä etenkin omaa rauhaa ja yksi-tyisyyttä. Omaisuuden arvon säi-lymistä/nousemista ja vaivatonta kunnossapitoa pidettiin taas kes-kusta-alueilla tärkeämpänä kuin muilla alueilla. Riittävää tilaa pi-dettiin taas esikaupunkialueilla ja taajamissa asuvien joukossa useammin tärkeänä kuin muilla alueilla.

Kodin tekniset järjestelmät sai-vat kyselyssä kauttaaltaan hyvät arviot. Korkeimmat arvosanat an-nettiin vesihuollolle (ka. 8,41). Ko-konaisarvosanaksi suomalaisille yhdyskuntateknisille järjestelmille annettiin 8- (ka. 7,65).

liikkuminenSuomen liikenneverkostot sai-vat kaikilta vastaajilta kokonais-


arvosanan 7+ (ka. 7,35). Tyyty-väisimpiä olivat polkupyörän, jul-kisen liikenteen tai kävelyn tär-keimmäksi liikkumismuodokseen ilmoittaneet (ka. 7,5..7,6). Tyyty-mättömimpiä olivat autoilijat (ka. 7,2), joka oli myös suurin vastaaja-joukko (49 %).

Vastaajien päivittäisessä liiken-neympäristössä parhaiten toteutuu matkanteon sujuvuus, jossa vähin-tään hyvän arvosanan antoi 61 % vastaajista. Parhaat arviot saatiin Rovaniemellä (ka. 8,1) ja heikoim-mat pääkaupunkiseudulla (ka. 7,4). Sen sijaan heikoiten toteu-tuu kevyen liikenteen talvikunnos-sapito. Parasta se oli Jyväskylässä, jossa vastausten keskiarvo oli 7,4. Pääkaupunkiseutu oli heikoin kes-kiarvolla 6,6.

Eniten työssäkäyntialueiden välisiä eroja oli julkisten liikenne-välineiden yhteyksissä ja vuorovä-leissä. Pääkaupunkiseutu oli pa-ras keskiarvolla 7,9, kun taas Lap-peenranta heikoin keskiarvolla 5,5.

Arjen hyvän liikkumisen kan-nalta pidettiin kaikkein tärkeim-pänä asunnon järkevää sijain-tia suhteessa arjen matkoihin (89 %). Myös lyhyitä matka-aikoja (55 %) ja ennustettavia ja luotettavia matka-aikoja (55 %) pidettiin tär-keinä. Palveluita matkalla (3 %), pientä hiilijalanjälkeä (23 %) tai ta-

Kansalaiskysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n toimesta Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2013

-hankkeen toimeksiannosta helmikuussa 2013. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat, mainituilla työssäkäyntialueilla asuvat suomalaiset.

Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimukseen kuuluvien työssäkäyntialueiden jakaumaa alueellisesti

ja iän mukaan.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa. Tutkimuk-

seen vastasi 1178 vastaajaa. Täydelliset tulokset ppt-muodossa sekä koko tutkimusaineisto SPSS- sekä xls-

muodoissa ovat ladattavissa verkkosivulta www.roti.fi.

sokkaita joukkoliikenteen pysäk-kejä ja terminaaleja (29 %) ei taas pidetty kovin tärkeinä.

Liikkumismuodoista ja -pal-veluista tunnettiin parhaiten arki-nen hyötypyöräily (käytän toistu-vasti tai olen kokeillut 68 %), liik-kumista tukevat mobiilipalvelut (64 %), kimppakyydit työ- ja har-

rastusmatkoilla (42 %) ja reaaliai-kainen liikennetieto (41 %). Sen sijaan paljon tekemistä on vielä työsuhdelipun (6 %), autojen yh-teiskäyttöpalvelun (2 %), kutsuoh-jatun joukkoliikenteen (1 %) ja sähköautojen (1 %) edistämisessä. ■


vuoden 2013 dI Ilkka Romo:

TAVOITTEISIIN PITÄÄ USKOA

Rakennusalalle Ilkka sanoo päätyneensä osittain sattu-malta, joskin kasvuympä-

ristö ja kiinnostus konkreetti-seen tekemiseen johdattelivat hä-net Otaniemeen rakennusosastolle vuonna 1983. Talonrakennustek-niikkaa ja rakentamistaloutta opis-kelleen nuoren diplomi-insinöörin ura käynnistyi Haka Oy:ssä ympä-ristö- ja energiatehokkaan raken-tamisen kehitystehtävissä.

kehitystehtävissä alusta saakkaHakan konkurssin jälkeen 1994 kehitystehtävät jatkuivat muun muassa VTT:n omistaman Finn-techin leivissä matalaenergiara-kentamisen koerakennustehtä-vissä. ”Näin jälkeenpäin ajateltuna olimme oikean asian kimpussa, mutta reilusti edellä aikaamme. Näissä VTT:n tutkimushankkeissa luotiin kuitenkin pohjaa suomalai-selle matalaenergiarakentamisen osaamiselle”, toteaa Romo.

Vuosituhannen vaihde toi tul-lessaan kokeneelle T&K-osaajalle entistä laajemman näkymän suo-malaiseen rakentamiseen, kun Ilkka ryhtyi vetämään Rakennus-teollisuus RT:n tutkimushank-keita. Hän kiittelee erityisesti he-delmällistä yhteistyötä alan eri toi-mijoiden – suunnittelijoiden, ra-kennuttajien, tutkijoiden sekä rakennusliikkeiden ja tuoteteolli-suuden kanssa.

”Rakennusteollisuudessa luo-tiin tuolloin aktiivisesti uusia käy-täntöjä, kuten elinkaariajatteluun perustuvia toteutusmalleja sekä näkökulmia yhteiskuntavastuu-seen. Mutta ehkä tärkein hanke kuitenkin oli PRO IT, tietomallin-tamisen kolmivuotinen ohjelma, jossa luotiin ohjeistusta ja pohjaa rakennusteollisuuden tietomallin-tamisen viennille käytäntöön. Sa-malla alalle syntyi innostunut toi-mijoiden verkosto, jonka kanssa on ollut helppoa jatkaa käytäntöön

vientiä tähän päivään saakka.”, ker-too Romo.

suomi tietomallinnuksen kehittämisen kärjessäRomolle tarjoutui vuonna 2006 mahdollisuus viedä tietomallin-tamista käytäntöön Skanskassa. ”Toimitusjohtaja Juha Hetemäki oli vakuuttunut tietomallintami-sen hyödyistä ja halusi ne käytän-töön. Työ oli paitsi kotimaan toi-minnan kehittämistä, myös kan-sainvälistä sekä Pohjoismaissa että maailmanlaajuisesti.”, toteaa Romo.

Suomessa oli vuosina 2009–2012 toiminnassa Skanskan maa-ilmanlaajuinen tietomallintami-sen kehityskeskus. ”Kävimme läpi kaikki tietomallinnuksen keskeiset osa-alueet ja loimme niihin käy-tännöt. Se oli antoisaa aikaa, kun valtavan innostunut, nuori ja kan-sainvälinen ryhmä kehitti sellaista uutta teknologiaa ja toimintatapaa,

Teksti: Helena sOIMakallIO Kuvat: MaTTI MaTIkaInen

Vuoden rakennusalan diplomi-insinöörin tunnustus myönnettiin tänä vuonna Ilkka Romolle, joka on määrätietoisesti vienyt eteenpäin tietomallinnuksen käyttöönottoa rakentamisessa. Hän on kansainvälisesti verkottunut kehittäjä, joka patistaa alaa panostamaan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä visioimaan rohkeasti keinoja alan tuottavuuden ja kilpailukyvyn

parantamiseen.


joka todella muutti teollisuuden käytäntöjä.”, muistelee Ilkka.

Kehityskeskuksessa tehdyn työn tuloksena Skanska käyttää nykyisin tietomalleja eli BIMiä va-kiona kaikissa omissa projekti-kehityshankkeissaan, suunnitte-lussa, rakentamisen valmistelussa ja työmailla. Romo painottaakin, että käytäntöön vienti on onnistu-nut vasta silloin, kun koko organi-saatio on täysin asian takana ja nä-kee hyödyt selvästi. Hän pitää ilah-duttavana, että myös rakennuttajat ja investorit ovat viime aikoina in-nostuneet BIMin käytöstä.

BIM on enemmän kuin visualisointiKysymykseen tietomallinnuksen hyödyistä Ilkalla on selvä näke-mys: ”Kyllä niitä hyötyjä on paljon,

alkaen maankäytöstä ja päätyen rakennuksen ylläpitoon. Mallien avulla voidaan esimerkiksi tehdä havainnollisia suunnitelmia, las-kea energiankulusta ja tehdä nope-asti vaihtoehtoisia suunnitelmia ja kustannuslaskelmia.” Hän koros-taa mallien hyödyllisyyttä varsin-kin suunnitelmien havainnollista-misessa ja laadunvarmistuksessa ns. törmäystarkastelujen avulla. Lisäksi Romo muistuttaa, että mal-leja käyttämällä suunnitteluvai-heen laskenta tehostuu ja niiden pohjalta voidaan tuottaa esittely-aineistot vaikkapa markkinoinnin tarpeisiin.

”Työmaalla erityisesti 3D-suunnitelmien havainnollisuus on tärkeää. Mallin tulee sisältää suun-nitelmat kaikista paikoista, ei ai-

noastaan helpoista kohdista. Näin työmaalle jää vähemmän tai ei lainkaan tarvetta soveltaa, mikä parantaa laatua ja lisää tuotan-non tehokkuutta.”, Romo vakuut-taa. ”Työmaalla tarvitaan lisäksi aina määrätietoja hankintaan ja aikataulujen havainnollistamista.”, Ilkka kertoo ja jatkaa ”mesta-rit ovat olleet kiinnostuneita mal-leista ja aina löytyy halukkaita käyttäjiä. Palaute on ollut todella positiivista.”

läpimurtoon tarvitaan yhteiset pelisäännöt Seuraavana askeleena hän nä-kee tablet-tietokoneiden ja mui-

KuvatekstiFaccumenis explacide nis solupta quost, quia nobis adigentis antem abo. Ut fugiasit, et moluptia corrorae si volut eum quodit Sa num nosant facea quis exernatet est aut occum laborro tem hilis alit elesed quo omnis simaxim oditassime pratatus,


den mobiililaitteiden jalkautumi-sen työmaille ja mallien käyttöön. ”Se on seuraava suuri murros tie-donhallinnassa. Paperitulostei-den käyttö alkaa jo nyt vähentyä.”, Romo linjaa.

Hän näkee tietomallinnuksen suurimpina haasteina mallinnus-ohjelmien tietyn monimutkaisuu-den ja käyttöliittymien hankaluu-den: ”Asiaan pitää ohjelmistokehit-täjien paneutua enemmän. Ja suuri haaste – mutta samalla myös mah-dollisuus – on tietomallien käytön lisääntyminen koko toimitusket-jussa. Paras tulos saavutetaan, kun myös materiaali- ja tuoteosatoi-mittajat sekä aliurakoitsijat alkavat hyödyntää malleja käytännössä. Tähän pureudutaan erityisesti RYM-SHOKin PRE-ohjelman BI-MCON-työpaketissa (BIMCON = Tietomallipohjainen tuotetie-donhallinta teollisen rakentami-sen toimitusketjussa), jota Skanska vetää.”

Romon mukaan tiedon digi-talisoituminen ja siitä seuraava koko teollisuuden toimintatapojen muutos sisältää suuri potentiaalin. Se tarjoaa myös keinon tuottavuu-den parantamiseen. Tämä kuiten-kin edellyttää teollisuudelta laajaa yhteistä kehittämistä ja sopimista, esimerkiksi nimikkeistöistä sekä tuotetietojen ja niiden koodien hallinnoinnista. ”Yhteisesti sovi-tut pelisäännöt ovat välttämättö-miä tietomallien tehokkaaksi hyö-dyntämiseksi rakennusten ylläpi-dossa. Asia on herättänyt paljon-kin kiinnostusta, mutta käytännön sovellukset ovat vielä harvassa.”, hän muistuttaa.

Ilkka Romo kokee tiedon-hallinnan laajemminkin ole-van avainasemassa koko KIRA-

alan kehittämisessä. Hän harmit-telee, että rakennusala on vielä toistaiseksi muita toimialoja jäl-jessä tietotekniikan hyödyntämi-sessä ja tiedonhallinnan pelisään-töjen sopimisessa: ”Pankkisektori on hyvä esimerkki siitä, miten toi-miala on pystynyt sopimiaan yh-teiset standardit niin, että käytän-nössä kaikki asiat hoituvat sähköi-sesti. Siihen meillä rakentajilla on vielä matkaa.”

Yhteistyö hyödyttää kaikkiaTietomallinnus on rakentamisen tulevaisuuden kannalta keskei-

sessä roolissa, mutta Romo huo-mauttaa alan tutkimus- ja kehitys-toiminnassa olevan monia mui-takin tärkeitä aiheita, kuten ener-gia- ja ympäristötehokkuuden. ”Kokonaisuutena näkisin, että alan pitäisi panostaa vielä nykyistäkin enemmän kehittämiseen, visioida ja hakea keinoja alan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi meidän kaikkien tulisi tar-kastella asioita kokonaisedun, eikä yksittäisten intressiryhmien nä-kökulmasta.”, hän linjaa. Romon mukaan esimerkiksi alan järjestö-jen yhteinen Kiinteistö- ja raken-


tamisfoorumi KIRA voisi toimia nykyistä aktiivisemmin tällaisessa roolissa.

Toisaalta Ilkka näkee, että RILillä on riippumattomana hen-kilöjärjestönä tärkeä rooli ja mah-dollisuus edistää kokonaisuuden kehittämistä, koota parhaat osaa-jat yhteen ja rakentaa ohjeistusta ja luoda uusia käytäntöjä. Hän nostaa esimerkiksi PRO IT-hank-keen, jossa osapuolet hakivat yh-dessä parasta kokonaisuutta: ”Lop-putulos koituu kaikkien eduksi pa-rempana tuottavuutena, tehok-kuutena ja kannattavuutena.”, hän muistuttaa.

nuorissa on tulevaisuusUusien toimintatapojen yleisty-minen on aina useiden tekijöiden summa, mutta Ilkka uskoo nuor-ten ammattilaisten tuovan luon-nostaan muutos- ja uudistusvoi-maa rakentamiseen. Kynnystä ma-daltaa sekin, että tietotekniikan käyttö on heille tuttua ja helppoa. Samalla hän muistuttaa, että ”vas-tuu on myös meillä vanhemmilla tieteenharjoittajilla. Jos paino-tamme liikaa omia hyviksi koke-miamme käytäntöjä, ei uudistami-nen ja kehittäminen pääse vallalle.” Romo toteaakin parhaan yhdistel-män syntyvän kokemuksen tuo-masta viisaudesta yhdistettynä ha-luun tehdä asiat paremmin kuin ennen.

Ilkka toivoo entistä suurem-man osa alan nuorista asiantun-tijoista innostuvan kehittämistoi-minnasta. Esimiehenä hän on ak-tiivisesti pyrkinyt kannustamaan nuoria kehitystyön pariin. Kehi-tystehtävät tarjoavat Romon mu-kaan ainutlaatuisen mahdolli-suuden saada sekä henkilökoh-taista kokemusta, jollaista ei pe-rinteisissä rakentamisen rooleissa synny, että tilaisuuden uudistaa koko teollisuutta ja sen toiminta-tapoja. Hän kokee myös tärkeäksi, että tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta syntynyttä osaamista siirtyy osaksi operatiivista toimintaa sekä

ihmisten että T&K-toiminnan tu-losten välityksellä.

vahva tutkimus turvattavaKokenut T&K-ammattilainen an-taa myös arvoa strategiselle ja so-veltavalle tutkimukselle: ”Kaikkia uusia asioita edeltää aina tavalla tai toisella tutkimus. Ei tietomallinta-misen soveltamistakaan aloitettu tyhjästä, vaan sitä edelsi vuosia kestänyt laaja tutkimustyö.” Romo korostaakin VTT:n ja yliopistojen t merkitystä alan yritysten kump-paneina. Hän toivoo, että myös tutkimusorganisaatioiden resurs-seita pidettäisiin huolta.

Erityistä kiitosta Romo an-taa Tekesille, joka on hänen mu-kaansa pitkäjänteisesti katsonut teollisuuden tulevaisuuteen ja tu-kenut kehitystoimintaa. ”Ilman Tekesiä emme olisi Suomessa ny-kyisellä, kansainvälisestikin ver-tailtuna korkealla tasolla. Meillä on ainutlaatuinen toimintamalli, joka tarjoaa oivan mahdollisuu-den teollisuutemme kilpailukyvyn parantamiseen.”

kansainvälinen uurastajaVannoutunut kehittäjä kiittelee Skanskaa työnantajana: ”On hie-noa työskennellä aidosti kansain-välisessä yrityksessä, jossa on ol-lut aktiivinen yhteistyö kehittämis-asioissa. Perusasiat on toki saman-laisia eri puolilla maailmaa, mutta

opittavaakin löytyy ja yhteistyö eri maista olevien kollegoiden kanssa on erittäin hedelmällistä.” ”Kansainvälisessä työyhteisössä on mahdollisuus kohdata maail-manluokan insinööriosaamista. Ja mikä parasta, olemme pystyneet myös viemään suomalaista osaa-mistamme muiden skanskalais-ten hyödynnettäväksi.”, summaa Romo.

Henkilökohtaisesti hän nime-ääkin tähänastisen uransa mer-kittävimmäksi hankkeeksi BI-Min viennin käytäntöön. Ilkka toteaa sen vaatineen viimeisen kymmenen vuoden aikana pitkä-jänteisyyttä ja luottamusta suunni-telmien toteutumiseen. ”Hanke on sisältänyt monia haasteita, mutta usko tavoitteisiin ja tinkimätön niiden eteen töiden tekeminen on kannattanut. Tavoitteisiin pitää us-koa!”, hän toteaa.

Vaativasta ja vaihtelevasta työstä Ilkka irrottautuu talvella hiihdon ja kesällä golfin ja mök-keilyn parissa. Hän tunnustaa har-rastavansa jonkin verran myös ra-kentamista vanhaa taloa remon-toimalla. Perhe – vaimo ja kolme lasta sekä walesinspringerspanieli Emma – pitävät osaltaan huolen siitä, että vuoden rakennusalan diplomi-insinööri saa ottaa välillä rennosti turhia stressaamatta. Ja että hän pääsee säännöllisesti aa-mulenkille. ■


CRUSELL ON VUODEN SILTA 2013

Teksti: RITva sOlasaaRI, WsP fInland OY, Helena sOIMakallIO Kuva: JuHana TORvInen


lonin tornit on kallistettu taakse-päin, etusivun kaltevuus on 11 as-tetta. Sillan kaikki tuet on perus-tettu porapaaluille kallion varaan. Siltakannella on molemminpuo-liset ajoradat ja kevyen liikenteen kaistat, sekä keskellä alue raitio-tieliikenteelle. Kannen alapuolella pääkannattimien välissä on tilava-raukset kunnallistekniikalle, kuten kaukolämmölle, kaukokylmälle, vesi‐, sähkö- ja puhelinjohdoille.

uraauurtavaa tietomallinnustaErityispiirteenä Crusellin sillan to-teuttamisessa on ollut tietomallin-tamisen eli BIMin laaja hyväksi-käyttö. Sillan piirustukset tuotet-tiin tietomallipohjaisesti ja mallia käytettiin laajamittaisesti hyödyksi rakentamisen eri vaiheissa. Näin laajasti ei tämän kokoluokan sil-loissa ole tietomallintamista aiem-min hyödynnetty. Sillan valmistut-tua mallinnus auttaa vielä kohteen kunnossapidossa.

BIM on jo pitkään ollut suun-nittelijoiden työkalu, ja sitä käy-tetään laajasti esimerkiksi talon-rakennuksessa. ”Nyt mallinnus saatiin myös sillanrakennustyö-maalle. Urakoitsija saattoi jakaa kohteen palasiin tietokoneen näy-töllä ja sai havainnollisen kuvan koko projektista eri vaiheissa”, sa-noo siltatoimialan Oulun yksikön päällikkö Antti Karjalainen WSP Finland Oy:stä.

olevien kevyen liikenteen reittien kohdalla alikulkukorkeus on 2,8 metriä.

Sillan kantava päällysrakenne on kansirakenteena innovatiivinen ratkaisu. Pituussuunnassa kan-tava palkki on jännitetty laatta-palkki, mutta poikittaissuunnassa se on teräspalkin ja betonilaatan muodostama liittorakenne. Tämän konseptin myötä on kyetty suun-nittelemaan hoikka ja kevyt pääl-lysrakenne, joka vinoköysisillan rakenneteknistä toimintoa ajatel-len on optimaalinen ratkaisu.

Päällysrakenne kannatetaan te-räsköysillä ja pyloneilla siten, että sillan köysitasot on sijoitettu ajora-dan ja kevyenliikenteen kaistojen väliin. Tämä on paras mahdolli-nen rakenneratkaisu päällysraken-teen hoikkuutta tavoiteltaessa, to-teaa Pulkkinen rakenteesta.

epäsymmetriasta lujuutta Sillan pääjänne on huomatta-vasti pitempi kuin takajänne, jo-ten päällysrakenteen omapaino ta-kajänteessä tulee olla merkittävästi suurempi kuin pääjänteen puo-lella. Tämä on ratkaistu lisäämällä painavan betonin osuutta päällys-rakenteessa takajänteen puolella.

Jänteiden erilaisesta pituudesta johtuen sillan köysisysteemi on epäsymmetrinen harppu, jossa ta-kajänteen köysikulma on jyrkempi kuin etuköysien kulma. Sillan py-

”Lähtökohtana Crusellin sillan suunnittelussa oli tunnistet-tava ja hyvin kaupunkikuvaan

sopiva silta. Myös sillan kohtuul-liset rakennuskustannukset huo-mioitiin suunnittelussa. Haasteena oli löytää rakenneratkaisut hoikille rakenteille ja suunnitella ne pitkä-aikaiskestäviksi. Sillan suunnittelu ja rakentaminen toteutettiin en-simmäisen kerran Suomessa täysin tietomallipohjaisesti. Kaikki osa-puolet ottivat mallin hyödyntämi-sen haasteena ja käytännön vaike-uksien kautta kokemukset kehitti-vät suomalaista sillanrakentamista merkittävästi eteenpäin”, kiteyttää sillan pääsuunnittelija Pekka Pulk-kinen WSP Finland Oy:stä.

urbaani vinoköysisiltaCrusellin silta yhdistää Helsingin eteläkärjessä sijaitsevan Jätkäsaa-ren alueen länsireunan Ruoho-lahteen. Näin silta luo liikenteelli-sen reitin kokonaan uuteen 16 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan kau-punginosaan. Se sijoittuu täysin kaupunkimaiseen ympäristöön.

Silta on kaksiaukkoinen, epä-symmetrinen vinoköysisilta. Sil-lan jännemitat ovat 92,0 + 51,5 metriä ja hyötyleveys on 24,8 met-riä. Kadun linjaus on sillan koh-dalla suora. Siltakansi on kupera ja sen on säteeltään 1 300 metriä. Sil-lan pääjänteeseen sijoittuu 20 met-riä leveä pienveneväylä. Rannoilla

Crusellin silta voitti Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) Vuoden Silta 2013 -palkinnon. Voittoisa vesistösilta sijaitsee Helsingin Jätkänsaaren kupeessa, yhdistäen liikenteellisesti

saaren länsireunan Ruoholahteen.

Tuomariston puheenjohtaja Timo Tirkkonen totesi sillan edistävän suomalaista siltakulttuuria ja kehui erityisesti sen erinomaista sopivuutta kaupunki- ja satamaympäristöön.

Voittaja julkistettiin 5.3.2013 Infra 2013 –tapahtumassa.


Karjalaisen mukaan BIM-jär-jestelmässä suurin etu on se, että mallin sisältämä tieto

on tarvittaessa nopeasti, laajasti ja muuttumattomana kaikkien asian-osaisten – suunnittelijoiden, ura-koitsijoiden ja viranomaisten – ulottuvilla sekä se, että yhteiseen malliin voidaan lisätä kunkin osa-alueen tietoja. Myös yritysten väli-nen yhteistyö muuttuu avoimem-maksi. Crusellin siltahankkeessa suunnitelmat päivitettiin suunnit-telijan nettipalvelimelle viikoittain.

Mallinnus parantaa laatua ja tuottavuutta”Olemme murrosvaiheessa ja alamme ymmärtää, että kyseessä ei ole vain työkalu vaan ajattelutavan muutos”, Karjalainen toteaa. Hä-nen mukaansa BIM merkitsee en-tistä tehokkaampaa tiedonkulkua suunnittelijalta tekijöille. Tämä vä-hentää virheitä ja yllätyksiä, joi-den paikkaaminen on kallista ja vie aikaa.

Crusellin sillan ensimmäi-set rakennustyöt aloitettiin ennen kuin lopulliset rakennussuunni-telmat olivat kokonaan valmiita. Käytäntö on nykyään tavallinen ja sen etuna on, että kaikki asianosai-set pääsevät tarkastelemaan suun-nitelmia heti esimerkiksi netin kautta julkaistusta tietomallipoh-jaisesta suunnitelmasta.

Mallinnus antaa urakoitsijalle varmuuden siitä, että rakentei-den etäisyydet ja mitat ovat oikein ja että rakenteet sopivat toisiinsa. Tietomallista saadaan määrä- ja kustannuslaskentaa varten tie-dot eri materiaalien määristä sijainneittain.

Myös työvaiheiden toteutusjär-jestys ja aikataulu voidaan havain-nollistaa mallin avulla. Muutok-siakin on helpompi hallita, sillä ne voidaan päivittää malliin, ja tieto on heti kaikkien käytössä.

crusellin idea syntyi kilpailun tuloksenaHelsingin kaupungin rakennusvi-raston projektijohtaja Peter Henny kertoo, että Crusellin sillan suun-nittelusta järjestettiin kilpailu.

Kilpailutehtävänä oli suunni-tella kaupunkisilta, joka ilmentää alueen luonnetta ja jonka muo-donannossa otetaan huomioon maisemalliset ja toiminnalliset vaatimukset. Arvosteluperusteina olivat turvallisuus, toiminnalli-suus, tekninen edistyksellisyys, es-

”BIM merkitsee entistä tehokkaampaa

tiedonkulkua”

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry RILin Sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä jakaa vuosittain

Vuoden silta -tunnustuspalkinnon. Sen avulla halutaan nostaa sillansuunnittelun ja rakentamisen tasoa sekä arvostusta Suomessa.

Aiemmat Vuoden sillat ovat:

2012 Haikulan silta 2011 Laukon silta, Tampere 2010 Viikinmäen kevyen liikenteen silta 2009 Mikkelin satamasilta 2008 Keravan kaupunkisillat 2007 Kunniamaininta Aleksanterinkadun silta, Porvoo ja Lukkarin silta, Pori

2006 Espoonportti 2005 Korkeasaaren silta 2004 Korian ratasillan korjaustyö 2003 Hollolan rataoikaisun sillat, Helsinki 2002 Matinkaari, Helsinki 2001 Tuomaansilta, Turku

Kuva Vladimir Pohtokari.


Crusellin sillan osaajat ja tekijät:

■■ Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Peter Henny, projektinjohtaja Ville Alajoki, projektinjohtaja

■■ Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto, HKR-Rakennuttaja Tuomas Heinonen, projektinjohtaja Timo Säynätjoki, työmaavalvoja

■■ A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy (Laatukonsultit Oy) Mauno Peltokorpi Seppo Määttä

■■ WSP Finland Oy Pekka Pulkkinen, pääsuunnittelija Antti Karjalainen, siltasuunnittelu Erik Eriksson, siltasuunnittelu Matti-Esko Järvenpää, siltasuunnittelu Kari Nikula, tekninen tietomalli ja siltasuunnittelu Atte Mikkonen, siltasuunnittelu ja valvonta Sakari Lotvonen, sillan geotekniikka (Pöyry Oy)

■■ Arkkitehtitoimisto Jussi Tervaoja Oy Jussi Tervaoja, arkkitehti

■■ Skanska Infra Oy Pentti Ovalo, työpäällikkö Matti Rekilä, vastaava mestari

■■ Ruukki Construction Oy Hannu Rautakoski, myyntipäällikkö

teettisyys, ympäristöön sopivuus ja kokonaistaloudellisuus.

Hennyn mukaan kilpailun voit-tanutta ehdotusta ei toteutettu sel-laisenaan, mutta toteutetun sillan idea muotoutui kilpailun pohjalta.

Arkkitehtisuunnittelusta vas-tannut arkkitehti Jussi Tervaoja totesi myös kaupunkikuvallisten

vaatimusten tehneen Crusellin sil-lan suunnittelusta haastavan teh-tävän. ”Halusimme säilyttää mah-dollisimman vapaan ja avoimen näkymän Ruoholahdesta Lautta-saareen. Lisäksi halusimme, että silta heijastaa paikan korkean tek-nologian imagoa.” ■

Kuva Crusellin sillan tietomallista.

Crusellin sillan palkitsemisseremonia Infra 2013 -tapahtumassa.


Putkiremontti omassa taloyh-tiössä on osakkaan kannalta elinkaaren aikaisista korjauk-

sista yleensä suurin. Se on asuk-kaan kannalta pelottava ja herättää paljon keskusteluja siitä, mitä re-montista seuraa.

Putkiremontti saattaa pelottaaVaikka remontti koetaan välttä-mättömäksi, sen epämääräisyys ai-kataulusta, kustannuksista, töiden laadusta ja laajuudesta sekä edessä olevista päätöksistä aiheuttaa epä-tietoisuutta. Yksittäinen osakas ei usein tiedä, miten asiassa edetään, milloin tehdään päätöksiä ja mi-ten itse voi vaikuttaa tuleviin pää-töksiin ja omaa asuntoa koske-viin korjauksiin. Siirtävätkö helpot korjaavat menetelmät vain putki-remonttia vai pitäisikö sittenkin vaihtaa putket ja viemärit uusiksi?

Jos saneeraustyön valmiste-lussa, suunnittelusta ja toteutuk-sessa edetään ammattitaitoisesti, voidaan suuriakin korjaushank-keita toteuttaa kaikkien osakkai-den hyväksi ja ennalta sovittu-jen ja päätettyjen suunnitelmien mukaisesti. Erityisen tärkeätä on saada asukkaat ja osakkaat otta-maan kantaa, keskustelemaan ja sitoutumaan.

Korjaushankkeet ovat Suo-messa useasti taitamattomien hen-kilöiden hoidossa. Kustannuksia ja putkiremontin tavoitteita ei mää-

ritetä etukäteen riittävän selvästi, läpinäkyvästi ja luotettavasti. Pää-tökset runnotaan usein läpi hal-lituksen, puheenjohtajan ja isän-nöitsijän auktoriteetin avulla.

menetetään se. Yhteistyön, viestinnän ja avoi-

muuden osaaminen on ammat-titaidon ohella onnistuneen put-kiremontin edellytys. Asunnon-omistajilla on oltava mahdollisuus ja oikeus helpolla tavalla paneutua tehtäviin korjauksiin ja olla mu-kana hyväksymässä eri vaihtoeh-doista itselleen sopivin vaihtoehto. Huolellisesti tehty suunnittelu ja tiukasti valvottu toteutus ilman suurempia yllätyksiä niin aikatau-luissa kuin kustannuksissa palkit-see lopputuloksellaan niin halli-tuksen jäsenet, isännöitsijän ja en-nen kaikkea varsinaiset osakkaat.

Työkalu taloyhtiön osakkailleTaloyhtiön osakkaalle on valmis-tettu Suomen Rakennusinsinöö-rien Liiton RIL ja Isännöintiliiton yhteistyönä opas ”Talotyhtiömme putkiremontti – jokaisen osak-kaan työkirja”, joka antaa vastauk-sia edellä esitettyihin kysymyksiin ja pelkoihin. ■

Päätökset putkiremonttiin ryhtymisestä tehdään useasti kevätkokouksessa

Edellytys luottamuksen saavuttamiselle on

korjaushankkeeseen osallistuvien ehdoton

ammattitaito, sosiaalis-psykologinen taito ja

viestintäkyky.

Teksti: TEKN. TRI EINO RANTALA

Opasta voi tilata RILin kirjakau-pasta: www.ril.fi/kirjakauppa kohdasta erikoisjulkaisut.

Asunnonomistajat ovat monesti erimielisiä remontin lopullisista tavoitteista. Asunnot ovat eriko-koisia, asukkaat ovat varallisuu-den suhteen eriarvoisia ja näin ollen tavoitteiden määrittely on erinomaisen vaativa tehtävä. Ta-sapuolisuutta ja osakkaiden tasa-vertaisuutta on ehdottomasti syytä noudattaa kaikissa päätöksissä.

Informaatio on perusedellytys onnistuneelle putkiremontilleInformaatio, sen oikea-aikaisuus, on avain oikeaan toteutukseen. Sen avulla saavutetaan asukkai-den täysi luottamus valmistelevaan ja toteuttavaan organisaatioon tai


Uusi uljas Töölönlahti

Lemminkäinen ja Etera voitti-vat Senaatti-kiinteistön jär-jestämissä tontinluovutuskil-pailuissa Töölönlahden kort-teleista kolmen kiinteistön tontit. Näin yksi maan suurim-mista rakennushankkeista Hel-singin ytimessä sai alkunsa. Kevääseen 2014 mennessä joutomaa jalostuu Suomen arvokkaimmiksi toimistoiksi ja asunnoiksi.Teksti: Helena sOIMakallIO Kuvat: leMMInkÄInen

Havainnekuva: leMMInkÄInen – kuva On TaITeIlIJan nÄkeMYs – © TIeTOa vIsualIsOInTI


Helsingin Töölönlahti on jo parin viime vuoden ajan ol-lut Suomen suurin ja näyt-

tävin työmaa, kun alueelle on ra-kennettu neljää toimisto- ja asuin-korttelia. Niistä kolmessa raken-nuttajana on Etera ja rakentajana Lemminkäinen. Toimistotalo-jen suurimpia vuokralaisia tule-vat olemaan Alma Media, Ahl-strom, KPMG ja Ernst & Young. Rakennusoikeutta kortteleissa on yhteensä noin 45 000 kerrosne-liömetriä. Lisäksi Lemminkäinen rakentaa Töölönlahdenpuistoon asuntoja, jotka valmistuvat maalis-kuussa 2013.

Ensimmäisenä Alvar Aallon mukaan nimetyn kadun varrelle valmistui Alma Median ja Ahl-stromin käyttöön tullut talo. Sen rakentaminen alkoi keväällä 2011 ja se valmistui joulukuussa 2012. Liki 600 työntekijää pääsi muutta-man uusiin tiloihin tammikuussa. KPMG:n käyttöön tulevan talon on jo harjakorkeudessa. Ernst & Youngin käyttöön tulevassa toi-mistotalossa on puolestaan poh-jatyöt meneillään. Nämä talot val-mistuvat vuonna 2014.

Modernia rakentamista ympäristön ehdoilla Töölönlahti on kaupunkikuvalli-sesti erittäin merkittävä alue, jo-ten sekä alueen että rakennusten suunnitteluun on panostettu. Talo-jen suunnittelusta järjestettiin ark-kitehtikilpailut, joiden avulla py-rittiin löytämään alueeseen sopivia arkkitehtonisia ratkaisuja, jotka ottavat huomioon myös ekologi-

suus- ja ympäristövaatimukset. Ympäristötavoitteiden asetta-

misessa, seurannassa ja ohjauk-sessa käytössä on kansainvälinen LEED-ympäristöluokitustyökalu. Ekologisuuteen on pyritään vai-kuttamaan esimerkiksi toimisto-tekniikalla, valaistusratkaisuilla, vesitekniikalla ja -kalusteilla, valit-semalla kohteisiin vihreää sähköä sekä hyödyntämällä kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. Myös mate-riaalivalintoihin ja työmaan jät-

teiden kierrätykseen on kohteissa panostettu.

Rakentamisessa otetaan huomioon myös lähiympäristöSijainti Helsingin ydinkeskustassa junaradan ja kulttuurirakennusten välissä on luonut rakentajille omat haasteensa. Töiden suunnittelu ja aikataulutus on jouduttu tekemään lähiympäristön ehdoilla siten, että liikenteelle ja muille ympäröiville toiminnoille aiheutuneet haitat sekä melu on saatu minimoitua.

Ahtaalla työmaalla rakennus-materiaalien varastointitilat tiedet-tiin jo etukäteen niukoiksi. Työ-maalogistiikka ja -liikenne suun-niteltiin tästä syystä huolellisesti jo hankkeen alkuvaiheessa. Työ-maa jaettiin toimisto- ja sosiaali-tilaparakeille varattuun tukikohta-

Ensimmäisenä valmistui Alma

Median ja Ahlstromin käyttöön tullut talo.


alueeseen sekä itse työmaa-aluee-seen. Työmaa-alueen pinta-ala ko-konaisuudessaan on noin 10 000 m2, josta rakennuskaivanto vei val-taosan eli noin 8 000 m2.

Haastavat perustamis- ja pohjavesiolosuhteetTöölönlahden alue on vanhaa me-renpohjaa ja vesialuetta, jota on vuosisatojen kuluessa sekä täytetty että käytetty teollisuuden tarpei-siin. Uusien kortteleiden alueella olikin noin viisi metriä paksu täy-temaakerros, jonka alapuolella si-jaitsi 15–18 metriä paksu saviker-ros. Vasta yli 20 metrin syvyydestä saavutettiin kantava maapohja; en-sin moreenipatja ja sen alla oleva kalliopinta. Alueelta löytyi myös pilaantuneita maamassoja, joita käsiteltiin yli 2 000 tonnia.

Tonteilta jouduttiin kaivamaan täyttömaakerros kokonaisuudes-saan pois savikerrostuman pin-taan asti. Seka-aineiseen täytemaa-han syntyneen kaivannon tukemi-nen oli ensiarvoisen tärkeää. Koh-teessa käytettiin 500 mm leveitä U-profiilisia teräksisiä ponttiseinä-elementtejä, jotka sekä tukivat kai-vannon seinämiä että estivät orsi-vesien pääsy kaivantoon. Osa tuki-seinistä jätettiin muutamia metrejä irti pohjasta, jotta pohjavesien vir-taaminen esteettömästi rakennuk-sen alapuolella olisi mahdollista. Tukiseinää asennettiin yhteensä 447 metriä ja sen pinta-alaa kertyi yli 6 000 m2.

Pohjaveden hallintaan kiin-nitettiin hankkeessa muutoinkin erityistä huomiota. Töölönlah-della pohjavesi on korkealla ja ra-kentamisessa haluttiin estää sen pinnan aleneminen. Töölönlah-

den alueella vanhemmat rakennel-mat ja osa rata-alueesta on perus-tettu puupaalujen varaan. Pohja-veden aleneminen niillä alueilla aiheuttaisi puupaalujen jäämisen vedenpinnan yläpuolelle ja puun lahoamisen.

Kun maarakennustyöt ja varsi-nainen rakennuskaivu alkoivat tu-kiseinäasennuksen jälkeen, todet-tiin orsi- ja pohjavesien tunkeu-tuvan kaivantoon hyvin nopeasti. Vedet oli tarkoitus imeyttää takai-sin maaperään, mikä ei kuitenkaan toiminut suunnitellulla tavalla. Maaperän koostumuksen vuoksi vesi ei imeytynyt tarpeeksi tehok-kaasti ja kaivannosta pumpatut ve-det tulvivat imeytyskaivojen lai-tojen yli työmaa-alueelle. Lopulta osa suotovesistä johdettiin esikä-sittelyn jälkeen kaupungin viemä-riverkostoon ja imeyttämistä jat-kettiin pienemmillä vesimäärillä.Kantava maapohja yli

20 metrin syvyydessä.


Tuttua ja turvallisistaRakennukset on perustettu tuki-paaluina toimivien sulfaatinkes-tävien IB-luokan 300 mm x 300 mm lyöntipaalujen varaan. Teräs-betonipaaluja lyötiin Alma me-dian toimistotalon alle yhteensä yli 10 kilometriä. Alapohjalaatta on ankkuroitu kallioankkureilla eh-jään kallioon saakka pohjaveden aiheut tamaa nostetta vastaan.

Kaikki kellarirakenteet ovat paikalla valettuja, vesitiiviitä ra-kenteita. Runko on pilaripalkki-tyyppinen teräsrunko ja välipoh-jat toteutetaan ontelolaattaelemen-teillä sekä osittain paikallavaluina.

Myös rakennusten sijainti suh-teessa viereiseen ratapihaan on ai-heuttanut erityisjärjestelyiden tar-peen työmaalla. Ensimmäisen toi-mistotalon koillisnurkka sijaitsi vain kahdeksan metrin etäisyy-dellä reunimmaisen raiteen kes-

kilinjasta, mikä vaikeutti esimer-kiksi rakennuksen vierustäyttöjen ja julkisivun rakentamista. Lisäksi Lemminkäinen Infra ja sen rata-töihin erikoistunut yksikkö tekivät ennen talonrakennustöiden alkua muutoksia raidelinjauksiin. Yhtä raidetta ja siihen liittyvää vaih-detta siirrettiin pois rakennustöi-den edestä vuonna 2010.

Sähköradan ajojohtimissa on jatkuva 25 000 voltin jännite, jo-ten riittävien varoetäisyyksien tin-kimätön noudattaminen esimer-kiksi nostinlaitteiden käytössä oli välttämätöntä. Tästä syystä kai-killa henkilöillä, jotka työskenteli-vät rakennuksen ja rata-alueen vä-lissä, vaadittiin Liikenneviraston määräämän rataturvallisuuskurs-sin suoritus.

uudet korttelit täydentävät Töölönlahden kokonaisuudenTöölönlahden alueeseen ovat eri aikoina paneutuneet lukuisat ni-mekkäät suunnittelijat. Vuoden

1918 Suur-Helsingin yleiskaa-vaehdotuksessa arkkitehti Eliel Saarinen oli sijoittanut ”Kunin-kaan puistotien” kulkemaan lah-den keskeltä. Leveää puistotietä pitkin olisi päässyt Pasilaan, uu-den rautatieaseman luo. Itse lahti olisi täytetty. 1950–1960-luvuilla puolestaan VR:n vanhasta ratapi-hasta suunniteltiin suurta liiken-neväylien risteysaluetta.

Tunnetuin suunnitelmista lienee kuitenkin Alvar Aallon 1960-luvulla aloittama keskusta-suunnitelma, jonka lähtökohtana oli Yrjö Lindegrenin ja Erik Kråk-strömin 1954 valmistunut ase-makaavaehdotus. Aallon keskus-tasuunnitelman rakenteellisena ratkaisuna oli monitasoinen be-tonikansien järjestelmä. Eniten ar-vostelua herätti Töölönlahden län-sirannan julkisten rakennusten ri-vistö. Rakennukset oli sijoitettu osittain veden päälle. Alvar Aallon näkemyksen mukaan kaupunki-keskustassa luonto on arkkitehtuu-rille alisteinen elementti.


Töölönlahden alueen kehityskohteita:

Keskustakirjasto

Keskustakirjastolle etsitään suunnit-telijaa kansainvälisellä arkkitehtuu-rikilpailulla, jonka voittaja julkiste-taan kesäkuussa 2013. Varsinainen päätös keskustakirjaston rakentami-sesta tehdään vasta kilpailun päät-tymisen jälkeen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kirjaston ra-kennustyöt alkavat vuonna 2015 ja rakennus on valmis vuonna 2017. www.keskustakirjasto.fi

Finlandia-talo

Finlandia-talon laajennustyöt valmis-tuivat alkusyksystä 2011. Töölönlah-den puolen pimeä ajoluiska ja ka-tettu pysäköintitila muutettiin va-loisiksi näyttelytiloiksi. Yli 2 000 neliömetrin suuruinen laajennusosa voidaan jakaa erikokoisiksi tiloiksi. Tilassa avasi myös kaikille avoin kahvila. Entinen pysäköintialue muu-tetaan puistoksi, joka on kaavailtu rakennettavan vuosina 2015–2017. www.finlandiatalo.fi

Musiikkitalo

Musiikkitalo valmistui keväällä 2011, ja sen avajaisia juhlittiin elokuussa. Talossa on akustiikastaan kehutun suuren konserttisalin lisäksi muun muassa useita pienempiä saleja, näyttelytilaa ja ravintola. Tiloista kaksi kolmasosaa on varattu muu-hun kuin konserttitoimintaan. Helsin-gin kaupunki omistaa Musiikkitalosta 26 prosenttia. Loput omistaa Yleis-radio (26 %) ja Suomen valtio (48 %). www.musiikkitalo.fi

Töölönlahden pysäköintilaitos

Maan alle Finlandia-talon ja Kansal-lismuseon väliin tulevat pysäköinti-tilat valmistuivat kesällä 2012. Kah-den vuoden uurastuksen tuloksena Mannerheimintien alle louhittuun luo-lastoon tulee 650 pysäköintipaik-kaa ja uusia väestönsuojatiloja 3 800 henkilölle. Lisäksi laitoksessa on maanalaisia huolto- ja muita ti-loja Musiikkitalon ja Finlandia-talon käytössä.

Toimistokorttelit

Radan varteen nousee neljän toi-mistotalokorttelin ketju seuraavien kahden vuoden aikana. Alma Median toimitalon peruskivi muurattiin syk-syllä 2011, ja talokortteli valmistui joulukuussa 2012. Kortteliin raken-netaan toimistotilojen lisäksi myös asuntoja. Myöhemmin valmistu-viin kortteleihin tulevat ainakin UPM Kymmenen pääkonttori ja KPMG:n toimisto.

Makasiinit

Tulipalossa vuonna 2006 tuhoutu-neiden VR:n makasiinien raunioiden ympärille rakennettiin kesällä 2011 tilapäinen puisto. Makasiinien kohtalo riippuu Töölönlahden maanalaisesta asemakaavasta. Keväällä 2011 hy-väksytyssä kaavaluonnoksessa ma-kasiinien paikalle on soviteltu maan-alaista monitoimitilaa, Railoa. Moni-toimitilan rakentamisesta ei kuiten-kaan ole vielä tehty päätöksiä.

Lähteet:

■■ www.toolonlahdentalot.fi■■ www.ark.fi■■ www.suomenkuvalehti.fi/jutut/

kotimaa/kaupunkikuvia-too-lonlahti-muuttuu-15-jalkapal-lokentan-kokoinen-puisto

■■ http://www.helsinki200.fi/hel-sinki-1812-2012/1961-alvar-aallon-keskustasuunnitelma

■■ Hannu Vainio, Maarakentami-nen haastavassa ympäristössä, opinnäytetyö Saimaan ammat-tikorkeakoulusta 2011

Aallon suunnitelma ei koskaan toteutunut. Siitä jäi jäljelle aino-astaan vuonna 1971 valmistunut Finlandia-talo.

Kriitikoiden mielestä kokonais-suunnitelmasta luopuminen nä-kyy edelleen alueen pirstaleisuu-tena. Puolustajat vetoavat siihen, että kokonaisuus on nähtävissä vasta sitten, kun koko alue on val-mis. Joka tapauksessa Töölönlah-della on tunnistettu alueen ainut-laatuisuus ja huolehdittu sitä, että kaikista Mannerheimintien kort-telivyöhykkeen kulttuuritaloista sekä radan varren liike- ja toi-mistorakennuksista on järjestetty arkkitehtuurikilpailut.

Helsingin kaupungin visiona on luoda Töölönlahden alueesta kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Kiasmanpuiston, Musiikkitalon-puiston ja Makasiinipuiston suun-nitelmat hyväksyttiin keväällä 2009. Suunnitelmasta on valmis-tunut Kiasmanpuisto, jonka läpi kulki aiemmin Länsisatamaa pal-vellut rautatie. Nykyisin vanhassa ratakuilussa liikkuvat polkupyörät Baanaksi nimetyllä kevyen liiken-teen väylällä.

Töölönlahden alueen rakenta-minen on herättänyt voimakkaita tunteita. Esimerkiksi makasiinien purku aiheutti aikoinaan kiivaan

reaktion. Uusien kortteleiden, kes-kustakirjaston ja puistojen valmis-tuttua Töölönlahden alue tulee varmasti täyttämään kaikki sille

asetetut odotukset, ja valtakunnan olohuone on valmis toivottamaan käyttäjät tervetulleiksi. ■


HALTIA AVAA PORTIN NUUKSION ERÄMAAHAN

Teksti: Helena sOIMakallIO, suOMen luOnTOkeskus HalTIa

Havainnekuva Haltiasta.

Suomen luontokeskus Haltia avataan Espoon Nuuksiossa toukokuun lopussa. Haltia pyrkii olemaan uudenlainen tapahtuma- ja näyttelykeskus, jonka kokoaa koko Suomen luonnon saman katon alle. Samalla keskus toimii porttina Nuuksion kansallispuiston ja Espoon

Pitkäjärven retkeilymaastoihin. Haltia on ensimmäinen kokonaan teollisesti esivalmistetuista massiivipuuelementeistä rakennettu julkinen rakennus, ja sen hiilijalanjälki on minimoitu lukuisilla

ekoteknologisilla ratkaisuilla.


Haltian rakennus itsessään on nähtävyys; arkkitehti Rai-ner Mahlamäen suunnitelma

on saanut kipinänsä kansallisee-pos Kalevalan maailman synnystä kertovasta runosta. Sen mukaan alussa oli vain vettä ja ilmaa. Ilma-tar, ilman impi ikävystyi yksinäi-syyteensä ja laskeutui alkumereen. Pesäpaikkaa etsivä sotka, nykykie-lellä telkkä, teki pesänsä Ilmatta-ren polvelle ja muni siihen kuusi kultaista ja yhden rautaisen mu-nan. Hautominen alkoi kuumottaa Ilmattaren polvea, ja hän liikautti sitä, jolloin munat vierähtivät ve-teen ja särkyivät. Palasista syntyi

maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet.

Haltian arkkitehtuuri muistut-taa muniaan hautovaa sotkaa. Ra-kennuksen torni on kuin linnun kaula, ja linnun pää on kääntynyt katsomaan Pitkäjärvelle. Katon au-rinkopaneelit muistuttavat linnun höyheniä. Sotkan muna löytyy lo-pulta Haltian päänäyttelystä.

suomen ensimmäinen suuri clT-kohde Haltia on Suomen ensimmäinen massiivipuuelementeistä raken-nettava julkinen rakennus. Run-koratkaisuna on ristiinlaminoitu

massiivinen, kantava rakenne CLT-levy (CLT = Cross Laminated Timber), jota käytetään sekä sei-nissä, vesikatossa että välipohjissa. Haltia on ensimmäinen CLT-ma-teriaalista rakennettava suuriko-koinen rakennus Suomessa. CLT koostuu puurimoista, jotka liima-taan ristiin ja prässätään kuuden baarin paineella yhteen. CLT-levy voi olla useamman sentin paksui-nen ja se kelpaa kantavaksi materi-aaliksi puukerrostaloon. Haltiaan CLT-levyt tulivat Itävallasta.

Kuvat: suOMen luOnTOkeskus HalTIa, aRkkITeHTITOIMIsTO laHdelMa & MaHlaMÄkI, IMaGenesIs/TIMO kOHO, TuOMas uOla

Sotkanmuna päänäyttelysalissa. Kuva: Imagenesis, Timo Koho.


Haltian kaikki rakenteet ovat puuta maanalaista kellarikerrosta lukuun ottamatta. Sisätilojen alas-lasketuissa katoissa on käytetty ohuempaa liimattua verhoilulevyä ja julkisivujen ulommassa verhoi-lussa paikalla asennettua haapari-moitusta. Julkisivuille lopullinen silaus on annettu tervaamalla. Ra-kennuksen julkisivuissa on käy-tetty puu ohella kuparia ja luon-nonkiveä. Katolla on viherkate. Haltian bruttoala on 3 534 m² ja ti-lavuus 18 310 rm³.

ekoteknologian näyteikkunaHaltian suunnittelussa ja raken-tamisessa ohjenuorana ovat olleet kestävän rakentamisen periaatteet. Tavoitteena on ollut mahdollisim-man pieni hiilijalanjälki ja suuri

energiatehokkuus. Matalaener-giarakennuksen kokonaisenergia-luokka B onkin erinomainen, sillä näyttely-, kokous- ja ravintolatoi-minta kuluttavat yleensä runsaasti energiaa.

Rakennus on suunniteltu siten, että lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistukseen tarvittava ener-gia on saatu minimoitua. Lämmi-tysenergian tuotannossa hyödyn-netään kalliolämpöä ja aurinko-keräimiä. Kesällä rakennus jääh-dytetään aurinkoenergian avulla siirtämällä lämpöä kallioon, josta se taas talvella otetaan lämmitys-käyttöön. Jäähdytyksessä auttavat myös ruohokatteinen katto ja it-sesäätyvä ilmastointi. Rakennus on lämmityksen suhteen 75-pro-senttisesti omavarainen ja jääh-dytyksen suhteen 100-prosentti-sesti omavarainen. Loput energia-

Terassi huhtikuussa 2013. Kuva: Tuomas Uola.

tarpeesta Haltiassa katetaan os-tamalla tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Rakennuksen lämmönhukkaan on pystytty pienentämään merkit-tävästi myös järkevällä massoitte-lulla; pyöreähkön muodon ansi-osta rakennuksen ulkovaipan koko suhteessa sen kuutiomäärään on hyvin pieni, ja alin kerros on koko-naan maan alla.

Rakennuksen terassi on sijoi-tettu niin, että se varjostaa alem-pia kerroksia, mikä vähentää jääh-dytystarvetta kesällä. Ikkunoi-den vähäinen määrä pienentää paitsi jäähdytystarvetta myös läm-mönhukkaa. Kun näyttelytilaan ei pääse luonnonvaloa, pysyy näytte-lyvalaisinten tehontarve alhaisena.

Haltian suunnittelussa on otettu huomioon myös ilmansuun-nat ja vuorokauden vaihtelu. Näin


OSAAJAT JA TEKIJÄT:

■■ Rakennuttaja: Kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy, jonka omistavat Metsä-hallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab

■■ Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Lahdelma ja Mahlamäki Oy

■■ Rakennuttamis- ja valvontatehtävät: Pöyry CM ■■ Urakoitsija: YIT■■ Puurakenneratkaisut: Stora Enso

saadaan luonnolta apua tehok-kaaseen ja ympäristöystävälliseen lämmitykseen ja valaistukseen.

Tarpeen mukaan säätyvä talotekniikkaMoniin Haltian tiloihin on oma si-säänkäynti. Niiden ansiosta voi-daan tarvittaessa käyttää vain yhtä tilaa ilman, että esimerkiksi koko rakennuksen ilmastointijärjestel-mää tarvitsee kytkeä päälle. Lisäksi Haltian aktiivinen ilmastointijär-jestelmä reagoi ihmisten lukumää-rään ja ilmastointiteho säätyy oles-kelukuorman mukaisesti. Samoin käymälöiden ja toimistotilojen va-laistus himmenee ja kirkastuu au-tomaattisesti tarpeen mukaan.

Rakennuksen käyttövesi läm-mitetään kesällä aurinkokeräi-mistä saatavalla energialla, ja au-tomaattisen hanat ja vedettömät pisuaarit pienentävät veden kulu-tusta. Kylmälaitteiden, keittiölait-teiden ja ilmanvaihtojärjestelmien lämpö otetaan talteen.

Palveluja välinevuorauksesta perhejuhliinHaltia tulee palvelemaan katta-vasti alueen retkeilijöitä ja matkai-lijoita. Luontokeskuksesta tullaan rakentamaan ja kunnostamaan yhteyspolkuja seudun retkeilyalu-eille. Lisäksi Haltiaan tulee keski-tetty retkeilyvälineiden varaus- ja vuokrauspalvelu, ja sen retkineu-

vonta opastaa myös ekologiseen retkeilyyn.

Haltian näyttelyt kokoavat Suo-men luontokohteet saman katon alle. Päänäyttely johdattaa kävi-jän läpi Suomen poikki Saaristo-mereltä tuntureille ja maamme 37 kansallispuistoon. Viherkehänäyt-telyssä tutustutaan pääkaupunki-seudun luontokohteiden verkos-toon eli Viherkehään ja sen har-rastusmahdollisuuksiin. Näyttelyn erikoisuutena on monikosketus-näytöllä toimiva karttapalvelu. Ti-loissa järjestetään lisäksi teemoit-tain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä sekä lähikuntien opettajia ja kou-lulaisia palveleva luontokoulu. Haltia on myös vuokrattavissa yk-sityistilaisuuksia varten.

laajapohjainen yhteishankeRakentamista varten perustettiin vuonna 2008 kiinteistöosakeyh-tiö Nuuksiokeskus Oy, johon kuu-luvat Metsähallitus, Espoon kau-punki ja Solvalla Nedre Oy. Luon-tokeskus sai lisäksi miljoonan eu-ron lahjoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Luontokeskuksen toiminnasta tulee vastaamaan Metsähallituk-sen luontopalvelut. Metsähallituk-sen ja kiinteistöosakeyhtiön lisäksi luontokeskuksen toimintakului-hin osallistuvat myös Espoo, Hel-sinki, Vantaa, Kirkkonummi, Vihti ja Kauniainen tulevien kävijämää-rien suhteessa. Vierailijoita odote-taan olevan vuosittain n. 150 000–200 000. ■

Haltia melkein valmiina. Kuva: Tuomas Uola.

Lumikanjoni. Kuva: Timo Koho.


Jatkotutkimuksissa jännete-rästangoissa todettiin jo sel-västi ennen niiden katkeamista

syntyneitä säröjä. Säröytymisen aiheut tajaksi on varmistunut niin sanottu viivästynyt vetymurtuma. Säröjen vuoksi osa tangoista oli menettänyt lujuuttaan niin paljon, että ne katkesivat pienellä voimalla käsin taivuttamalla. Vetokokeissa säröjä sisältäneen teräksen lujuu-deksi todettiin noin puolet ehjäksi katsotun tangon lujuudesta.

Viivästynyttä vetymurtumaa esiintyy lujilla staattisesti kuor-mitetuilla teräksillä. Rengaspal-kin teräsjännenippujen materi-aali olivat lujaa teräslaatua ja ne ovat olleet rakentamisvaiheesta asti eli 37 vuotta merkittävästi kuormitettuja.

Vetymurtumalle on tyypil-listä, että säröt ydintyvät eli alka-

vat materiaalin sisältä teräksessä olevan vedyn vaikutuksesta. Ve-tyä on teräksessä, mutta se poistuu ajan kuluessa. Siten tässä pitkän ajan kuluttua tapahtuneen säröi-lyn aiheut tama vety ei ollut peräi-sin valmistusvaiheesta vaan ilmei-simmin sitä on siirtynyt teräkseen ruostumisen seurauksena. Teräs-tankojen pinnat olivat ruosteessa.

täyttöä ei ollut saatu suojaputkeen ja terästen väleihin kattavasti. In-jektoinnin onnistumisella on mer-kitystä terästen ruostumiseen ja voimien siirtymiseen. Nippujen suojaputket olivat ruostuneet pai-koin puhki ja niput olivat altis-tuneet rakenteeseen vuotaneelle vedelle.

Sadeveden valuminen raken-teeseen oli mahdollista, koska ve-sitornin betonielementtien saumo-jen tiivistämiseen käytetyt mate-riaalit olivat huonokuntoiset. Vesi pääsi valumaan rakenteeseen säi-liöosan seinää myöden eikä tätä ollut esitetty esimerkiksi pellityk-sellä tai muulla rakenteellisella keinolla. Lattiaelementin ja puris-tusrenkaan kuorielementin väliin näin päässyt sadevesi on toden-näköisesti edesauttanut teräsjän-nenippujen suojaputkien ja pinto-

Jyväskylän vesitornisortuman syynä jänneterästen vetymurtumaJyväskylän Kangasvuoressa marraskuussa 2012 sortuneen vesitornin tutkinta on edennyt. Jo aiemmin todettiin sortuman johtuneen vesisäiliön lattiaelementtejä sitoneen ja seiniä tukeneen rengasmaisen betonipalkin pettämisestä. Palkin laskemista ei selvityksissä havaittu mitoitusvirheitä, mutta sen lujuuden kannalta keskeisistä jänneteräsnipuista löytyi osin vakavia korroosiovaurioita. Terästen materiaali- tai valmistusvikaan viittaavia havaintoja eivät tutkijat ole tehneet.

Teksti: OnneTTOMuusTuTkInTakeskus, Helena sOIMakallIO

Vety siirtynyt teräkseen ruostumisen seurauksena.

sadeveden pääsy rakenteisiin edisti vaurion syntyäTerästankojen suojaputki oli ol-lut tarkoitus rakentamisen aikaan täyttää injektointimassalla, mutta


jen ruostumista ja mahdollistanut vetymurtuman.

Terästen korroosiovauriot oli-vat laadultaan ja sijainniltaan kui-tenkin sellaisia, ettei niiden sel-vittäminen olisi käytännössä ol-lut mahdollista normaalein kunto-tutkimuksen menetelmin. Betonin sisällä olleessa suojaputkessa ni-pussa sijainneiden terästen vauriot ovat paikallisia ja vaikeasti havait-tavia. Jyväskylän vesitornille oli viime kesänä tehty kuntotarkastus. Tuolloin arvioitiin, että vesitor-nin rakenteita olisi korjattava 5–10 vuoden kuluessa.

Jännitetyissä teräsrakenteissa voi piillä riskiVastaava vauriomekanismi on mahdollinen myös muissa jän-nitetyissä teräsrakenteissa, jotka ovat säälle alttiina. Vastaavalla pe-riaatteella toteutettuja rakenteita voi olla elementtirakenteisten ve-sitornien lisäksi myös esimerkiksi silloissa.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut ympäristöministeriölle Turvallisuustutkintalain 525/2011 25§:n mukaisen ilmoituksen on-

nettomuusuhasta, joka liittyy ele-menttirakenteisiin vesitorneihin. Lisäksi he suosittelivat, että vastaa-van jännitetyn rengaspalkin sisäl-tävien tornien kuormitusta rajat-taisiin toistaiseksi vesitornien täyt-

töastetta pienentämällä.Kangasvuoren vesitorni oli ns.

MJ-elementtitorni, joita on raken-nettu Suomeen 19 kappaletta. Suo-messa on yhteensä noin 400 vesi-tornia, joista suurin osa on raken-nettu 60- tai 70-luvuilla.

MJ-tyyppisten tornien erityis-piirre on pussimainen vesitiivis kermi tyyppiosista kootun, moni-kulmaisen elementtisäilön sisällä. Vesitornin varsi ja säiliöosan kes-kitorni on niissä koottu renga-selementeistä. varren yläosaan on asennettu säiliön pohjaelement-tejä kannattavat vinot pilarit. Säi-liöosan seinäelementit lukkiutuvat paikoilleen pohja- ja kattoelemen-teissä olevien voimia siirtävien kynsien avulla. Sittemmin tornien seinäelementeissä on todettu pak-kasrapautumisesta ja betonin kar-bonisoitumisesta johtuvia beto-nin ja raudoitteiden vaurioita ja korjaus tarpeita. ■

Kangasvuoren vesitorni ennen ja jälkeen romahtamisen. Kuva: YLE.

Kuvassa keskimmäisenä vetokokeessa käytetty säröytynyt terästanko. Tan-goissa oli pintaruostetta. Kuvan tangot on maalattu valkoisiksi, jotta särönäyt-tämät näkyisivät magneettijauhetarkastuksessa mahdollisimman hyvin. Kuva: Onnettomuustutkintakeskus.


PiRIl Himoksella Lauantaina 6.4. pieni, mutta iloi-nen laskettelijajoukko suuntasi kohti Himosta. Rinteeseen pääs-tiin pian rinteiden aukeamisen jäl-keen eivätkä olosuhteet olisi voi-neet olla paremmat. Kaikki rinteet olivat auki ja huippukunnossa sekä kevätaurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Iltapäivällä kokoonnut-tiin huipun tuntumassa olevalle kodalle, jossa paistettiin monen-moista makkaraa. Bonuksena Pi-ril-nuoret tarjosivat myös mehut ja salaatit. Kuvassa osa seurueesta.

Loppupäivä kului hujauksessa lasketellen porukassa ja taidet-tiinpa sitä terassikausikin avata. Aikanaan kotiinlähtö koitti. Tun-nelma oli bussissa lämminhenki-nen ja keskustelu kävi vilkkaana asiasta kuin asiasta, mm. Ran-taväylän tunneli herätti melkoi-sesti ajatuksia. Matkalle osallistu-neet olivat erittäin tyyväisiä ja toi-voivat uuden perinteen jatkuvan myös ensi vuonna. Toivottavasti silloin saadaan useampikin jäsen innostumaan.

Mikko Harmanen

Rakennusfysiikka 2013 Seminaari 22.–24.10. Tampere-talolla kokoaa laajasti rakennusalan am-mattilaiset kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista rakennusfy-siikkaan liittyvistä aiheista. Ohjelma tulee koostumaan noin 50 ajankohtaisesta puheenvuorosta.

Tee oma esitelmäehdotuksesi 13.5. mennessä.


Tekniikkaryhmien toimintaa ReT: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa maanantaina 13.5.2013 klo 12.00–18.00 kuparisali, Töölönkatu 4, Helsinki

Ohjelma (muutokset mahdollisia)

Päivän puheenjohtajana toimii RILin Energia- ja talotekniikkaryhmän puheenjohtaja Tapio Jalo

■■ 12.00 Kahvitusta■■ 12.30 Tilaisuuden avaus, RILin hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen

■■ 12.40 Työkaluja rakentamisen laadun parantamiseksi, Laatupolku-hanke, Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

■■ 13.10 Build Up Skills -hanke osaamisen kehittämiseksi, Tapio Jalo Motiva Oy

■■ 13.40 Kahvitauko ja vapaamuotoista keskustelua ■■ 14.10 Kommenttipuheenvuoroja■■ 14.30 Rakennuttajan laatutavoitteet, Erkki Aalto RAKLI■■ 14.50 Suunnittelijan laatutavoitteet, Mika Strachan WISE Group■■ 15.10 Lähes nollaenergiarakennus, Mikko Nyman VTT■■ 15.30 Yhteenveto ja seminaarin päätös

Pientä purtavaa, virvokkeita ja visiointia

Tilaisuus on maksuton RILin jäsenille, muilta seminaarimaksu on 80 euroa.

Ilmoittautumiset RILin www-sivujen tapahtumasivujen kautta www.ril.fi tai sähköpostilla [email protected] viimeistään 8.5.2013. Ilmoita sa-malla laskutusosoite, jos et ole RILin jäsen.

RILin golfmestaruudet ratkotaan tänä vuonna 4.9. keskiviikkona St.Laurence Golfissa Pyhän Lau-rin kentällä. Yhteislähtö klo 9.30. Mestaruus ratkaistaan totuttuun tapaan bruttolyönneillä ja lisäksi kahdessa sarjassa:■■ sarja A: tasoitus 0 – 18,4 pg■■ sarja B: tasoitus 18,5 – pg■■ lisäksi pisin avaus ja lähinnä

lippua palkitaan RIL-Seniorit: RIL-Senioreilla on lisäksi oma seniorimestaruuskil-pailusarja (pb), johon voivat osal-listua kaikki RIL-Seniorit -jäsenet (ei tarkoita SGS-jäsenyyttä). Jokaisen pelaajan on oltava jonkun seuran rekisteröity jäsen (voimas-saoleva jäsenkortti mukaan). Kilpailuihin hyväksytään max slope 36. Osallistumismaksu on 50 euroa/henkilö sisältäen kilpailun kent-tämaksun, harjoitusalueen käytön palloineen, golfkärryn, aamukah-vin ja sämpylän, noutopöytäruo-kailun ja saunan. Ilmoittautumiset tapahtumaka-lenterissa www.ril.fi Tervetuloa

RIl-Golf 2013

Tervetuloa RILin kesäglögeille

Helsinkiin 12.6.

Kesäglögit vietetään Tekniikan Museolla Viikintie 1, Helsinki

alkaen klo 15.00.


kevätliittokokouksen päätökset 19.4.Kevätliittokokouksen avasi puheenjohtaja Risto Vahanen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Hanna Keskiaho ja sihteeriksi kutsuttiin toimitusjohtaja Helena Soimakallio.

Vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen 2012 sekä sitä koskevan tilintarkastajien kertomuksen esittely

Toimitusjohtaja Helena Soimakallio esitteli RILin tilinpäätöksen 1.1.2012–31.12.2012, joka sisältää vuosikerto-muksen, tuloslaskelman ja taseen sekä tilintarkastajien niistä esittämän kertomuksen. Kokous vahvisti vuosi-kertomuksen, tuloslaskelman ja taseen vuodelta 2012 ja hyväksyi tuloksen käsittelyn. Kokous myönsi vastuuva-pauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Vaalitoimikunnan ja sen puheenjohtajan valitseminen

Vaalitoimikuntaan valittiin uusina jäseninä Matti Antikainen (Oulu), Laila Hosia (Espoo), Toimi Tarkiai-nen (Tampere) ja Mikko Leppänen (Espoo). Vaalitoimikunnassa jatkavat Maija Jokela (Helsinki), Risto Kerä-nen (Kuopio), Maija Krankka (Helsinki), Juhani Niva (Oulu), Reima Ojala (Turku), Pekka Pulkkinen (Oulu), Johanna Sahlstedt (Helsinki) ja Eero Timonen (Helsinki). Vaalitoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Mikko Leppänen.


Tekniikkaryhmien toimintaa autopaikkoja vai liikkumisen palveluja?

väylät, liikenne ja logistiikka ryhmä järjestää seminaarin viisaan liikkumisen ratkaisut yrityksille

tiistaina 28.5.2013 klo 16.30-18.30 RIl-klubi, Töölönkatu 4, Helsinki

Tervetuloa kuulemaan ja kokeilemaan, millaisia liikkumisen palveluja yri-tykset voivat tarjota henkilöstölleen ja asiakkailleen. Viisi viisaan liikku-misen palvelutuottajaa kertoo tarjolla olevista ratkaisuista, joiden avulla voidaan tehdä ympäristöystävällisempiä ja kustannustehokkaampia liik-kumisratkaisuja. Näiden avulla voidaan vähentää mm. autopaikoista ai-heutuvia kustannuksia.

Ohjelma

■■ 16.30 Kahvi ja sämpylä■■ 17.10 Työmatka-analyysillä päästöt ja potentiaali esiin – Mobinet Esittelyyn osallistujien liikkujaryhmittely ennakkokyselyn mukaan.

■■ 17.25 Autopalvelu leasing 3.0 – City Car Club City Car Club järjestää palveluita sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Autopalvelu leasing 3.0 on kustannustehokas ja toimiva ratkaisu yritysten asiointimatkoihin.

■■ 17.40 Pyöräparkkipalvelu – Valpastin Oy Pyöräilyn edistäminen on hyvinvointia henkilöstölle ja ympäristölle. Työpaikkakiinteistöissä voidaan tehdä paljon pyöräilyn eteen. Valpastin Oy tarjoaa kiinteistöille ratkaisuja pyöräilyolosuhteiden paranemiseen.

■■ 17.55 Ajotavan valmennuksella ja seurannalla kustannusten säästöön – Ring Road Miten yritykset ovat työntekijöiden ajotapavalmennuksella ja seurannalla saaneet selvää kustannussäästöä.

■■ 18.10 Jaettu matka on mukavampi matka - Green Riders Greenriders-kimppakyyti säästää luontoa ja rahaa.

Tilaisuus on avoin kaikille RILin jäsenille.

Ilmoittautuminen 20.5.2013 mennessä.

Tilaisuuteen mahtuu 30 osallistujaa ja minimimäärä on 10 henkeä. Osal-listujilla on mahdollisuus tehdä liikkujaryhmittelykysely. Halukkuus ky-selyyn osallistumiseen kysytään ilmoittautumisen yhteydessä.

Viisaan liikkumisen palvelutuottajat on ryhmä yrityksiä, jotka haluavat kehittää suomalaista liikennettä tarvelähtöisesti ja ympäristöystävälli-seksi. Vietämme liikenteessä paljon aikaa – se on osa elämänlaatua.

Pohjois-suomen osaston kesälögit

Tervetuloa RIl Pohjois-suomen osaston

kesäglögeille perjantaina 14.6.!

Jo perinteeksi muodostuneet ke-säglögit järjestetään edellisten vuosien tapaan Sokeri-Jussin pa-tiolla (käyntiosoite Pikisaarentie 2, 90100 Oulu) kello 17 alkaen. Kesäglögien ohjelmassa on vapaa-muotoista seurustelua ja illanviet-toa RILin jäsenistön kesken. Ilmoittautumiset RILin tapah-tumakalenteriin 7.6. mennessä. Mikäli sinulla on kysyttävää ke-säglögeihin liittyen, ota yhteyttä sihteeri Valtteri Brotherukseen ([email protected]).

Kesäglögiterveisin

RIL Pohjois-Suomen osaston hallitus


Mikä fIse on?FISE on valtakunnallinen rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyysrekisteri, jonka jäsenet sitoutuvat eettisen toimin-taan. FISEn missiona on pienentää ra-kentamisen laatuhajontaa. Mihin asioihin haluaisit fIsen toimitusjohtajana erityisesti vaikuttaa? Rakentamisen laatu on Suomessa valta-osin hyvää. Mutta huonoakin on, ja sii-hen täytyy puuttua. Esimerkkejä kiireel-listä ratkaisua vaativista ongelmista ovat hallien alimitoitus sekä huonosta suunnittelusta ja rakentamisesta joh-tuvat kosteus- ja homeongelmat. Li-säksi toivoisin, että FISEn järjestelmien käyttö lisääntyvän myös omakotitalojen rakentamisessa. Mitkä asiat ovat teillä juuri nyt ajankohtaisia?NTällä hetkellä työllistävät erityisesti ener-giatodistusten antajiin liittyvät asiat, kos-teus- ja homevauriot sekä uudistettavana oleva maankäyttö- ja rakennuslaki. Tär-keimpänä tavoitteena on, että tulevaisuu-dessa lainsäädäntö tunnistaisi myös ra-kennusten kuntotutkijat.

Millaisia reittejä pitkin päädyit fIseen?Minut rekrytoitiin sen ajan tapaan suo-raan luennolta silloiseen A-betoniin sil-tojen suunnittelutehtäviin. Suunnittelu-taustasta oli hyötyä, kun tulin 1970-lu-vun lopulla palkatuksi nk. betoninormien kokonaisuudistuksen sihteeriksi., silloin-

han siirryttiin kansainvälisen kehityk-sen seurauksena sallituista jännityksistä rajatilamitoitukseen.

Seuraava pesti liittyi ns. Arktiseen pro-jektiin, jonka tavoitteena oli löytää kei-noja öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämi-seen jääpeitteisillä merialueilla. Tämän jälkeen minut kutsuttiin Betoniyhdistyk-sen vetäjäksi vuonna 1988. FISE aloitet-tua toimintansa 2003 hoidin myös sen toimitusjohtajan tehtäviä aluksi otona ja vuodesta 2010 täyspäiväisesti.

Mikä oli lapsuutesi toiveammatti? Traktorit kiinnostivat! En kylläkään muista haaveilleeni maanviljelijän ammatista, joskin sitä se käytännössä olisi mer-kinnyt. Maaseutu ja varsinkin suomen hevonen olivat meillä kotona suuresti arvostettuja.

Mieleenpainuvin rakennus suomessa? entä maailmalla?Helsingin Kauppatori ja siitä jatkuva Esplanadin puisto ovat upeita kokonai-suuksia komeine julkisivuineen. Ne kestä-vät vertailun minkä hyvänsä pääkaupun-gin pääkadun kanssa.

Toisaalta olemme järjestäneet Arvi Ilo-sen kanssa lukuisia arkkitehtuurimatkoja,

joten maailmalla on tullut vastaan monia mieleenpainuvia rakennuksia. Eräs voi-makkaan vaikutuksen tehnyt kokonaisuus oli Louis I. Khanin suunnittelema parla-menttikompleksi Bangladeshin pääkau-pungissa Dhakassa. Se edustaa monu-mentaalista WAU-betoniarkkitehtuuria, joka samalla tuo kävijän mieleen antii-kin temppelit. Mielipaikkasi? Helppo kysymys, Suomen saaristo.

Jos saisit rakentaa mitä tahansa, mitä rakentaisit?Olen juuri viimeistelemässä vierasmajaa, jossa erikoisuutena ovat muun muassa vaijereilla jäykistetyt puurakenteet. Tosin jos aivan vapaasti saisin rakentaa mitä vain, niin tekisin ehdottomasti avaruus-hissin. Toistaiseksi esteenä on ollut riittä-vän lujan materiaalin löytyminen, mutta tulevaisuus tuo toivottavasti ratkaisun tähänkin pulmaan.

Mottosi tai elämänohjeesi?Käytännöllisesti eteenpäin! Mitä pistät mieluiten grilliin? Savustusastian. Astiasta löytyy itse pyydettyä siikaa tai silakkaa. ■

Grillissä FISE Oy:n toimitusjohtaja Klaus Söderlund, joka ihailee traktoreita, Suomen saaristoa ja savukalaa.

Grillissä

asIanTunTIJa-aIneIsTOa


Silta- ja rakennetekniikan kan-sainvälinen yhdistys IABSE ja RIL järjestivät kansainväli-

sen workshopin liittyen vanhaan, mutta valitettavan usein ajankoh-taiseen, aiheeseen suurten raken-teiden turvallisuudesta ja vauri-oista. Tärkeänä kolmantena tee-mana oli mukana uudempi oppi rakenteiden vaurionsietokyvystä (robustness).

Suurten rakenteiden vaurioi-hin liittyvät onnettomuudet ovat yleensä niitä, jotka tutkitaan tar-kasti ja joista insinöörit voivat op-pia uutta. Onnettomuuksien seu-rauksena voi myös syntyä yhteistä tahtoa parantaa suunnittelua, ra-kennusmenetelmiä ja laadunval-vontaa. Suunnittelemalla rakenne vaurionsietokykyiseksi pyritään siihen, että vaurion seuraukset ei-

vät ole epäsuhteessa vaurion va-kavuuteen. Esimerkiksi lattian ro-mahdus yhdestä kohtaa tai liitok-sen pettäminen ei saa johtaa jat-kuvaan sortumaan, ja sitä kautta satojen ihmishenkien menetyk-seen. Vaurionsietokykytarkaste-lussa vaurion syyllä ei ole suu-rempaa merkitystä. Se voi olla tunnistettu asia, kuten suunnit-teluvirhe, rakennusvirhe, kunnos-

Kohti vaurionsietokykyisiä ja turvallisempia rakenteita

IABSE Workshop ‘Suurten rakenteiden turvallisuus, vauriot ja vaurionsietokyky” Tuusulassa, 14-15.2 2013


sapitopuute, materiaalivika, tuli-palo, maanjäristys, tulva, törmäys, ylikuorma tai terroriteko; mutta se voi olla myös rakenteen käyttöiän aikana ilmenevä täysin uusi uhka, jota ei toistaiseksi tunneta ja johon ei ole osattu varautua.

Järjestettyä workshoppia voi-daan hyvin kutsua tämän aihe-alu-een huipputapahtumaksi; sen ver-ran nimekkäitä alustajia oli kut-sututtu ja saatu mukaan, lähtien IABSEn presidentistä Predrag Popovic:sta, jonka edustama yri-tys tutkii suurimman osan Yhdys-valtain rakenneonnettomuuksista. Kotimaista vastaavaa osaamista edusti Kai Valonen, jonka piti kii-reisenä runsaasti julkisuutta saa-neen ratsastusmaneesionnetto-muuden tutkinta.

Tässä kirjoituksessa referoi-daan lyhyesti workshopin antia, ja keskustellaan vastaavien tapah-tumien tarpeellisuudesta jo am-matissa olevien rakennesuun-nittelijoiden ammatillisten taito-jen kehittämisessä. Tapahtuma oli samalla testi IABSE:n uudis-tuvalle strategialle, jolla yli 80 vuotta vanhan perinteikkään jär-jestön toimintoja kehitetään vas-taamaan paremmin tämän päi-vän rakennusalan ammattilaisten toimintaympäristöä.

Järjestelyt, ohjelma ja osallistujatKaksipäiväisen workshopin jär-jestivät IABSEn Suomen osasto ja RIL, Risto Kiviluoman toimiessa tieteellisen komitean ja Helena Soi-makallion järjestelytoimikunnan

puheenjohtajina. Paikaksi valit-tiin lentokentän lähellä sijaitseva kongressikeskus Tuusulassa, jossa vieraat myös majoittuivat. Esitel-mät ja paneelikeskustelut pidettiin yhtä rinnakkaissessiota lukuun ottamatta samassa luentosalissa. Osallistujilla oli siten mahdolli-suus seurata suurin osa alustuk-sista ja verkostoitua koko tapahtu-man ajan. Illallinen nautittiin kä-velymatkan päässä sijaitsevassa ra-vintolassa .

Tieteellisen ohjelman kokoami-sessa lähtökohtana oli laaja-alai-nen lähestymistapa teemaan, mu-kaan lukien erityyppiset rakenteet. Toisaalta haluttiin oppia jo tapah-tuneista onnettomuuksista ja tois-ten alojen parhaista käytännöistä,

ja toisaalta kartoittaa avarakatsei-sesti rakenteiden ja niiden käyttä-jien kohtaamia uhkia ja niiden tor-jumista. Alustuksissa käsiteltyjä rakenteita olivat katot, pilvenpiir-täjät, sillat, padot, tunnelit, meri-tekniikan rakenteet ja ydinvoima-lat. Tavoitteena oli ammatillisesti mahdollisimman hyödyllinen ta-pahtuma kaikille osallistujille.

Artikkelin kirjoittaja ja IABSEn Suomen osaston puheenjohtaja Risto Kiviluoma.

Osallistujia illallisella.

Teksti: RIsTO kIvIluOMa


Ohjelma koostui kutsutuista alustuksista (9 kpl), tieteellisen ar-tikkelin jättäneiden alustuksista (23 kpl) sekä paneelikeskuste-luista. Workshoppiin osallistui 80 henkilöä edustaen 19 eri maata. Osallistujat koostuivat alustajista sekä pääosin kohdennetun kut-sun vastaanottaneista suomalai-sista asiantuntijoista. Suomalaisten osuus osallistujamäärästä jäi kui-tenkin alle puoleen. Opiskelijoita ei workshopiin juuri osallistunut, vaikka järjestäjät olisivat muuta-man paikan voineet heille tarjota jopa ilman osallistumismaksua.

kutsutut alustuksetWorkshopin alustukset aloitti

Kazuhiko Kawashima Japanista pi-täen esitelmän vuoden 2011 Itä-Ja-panin maanjäristyksestä. Hän kes-kittyi maanjäristystä seuranneen tsunamin vaikutuksiin, mutta kä-sitteli myös aikaisempia maanjä-ristyksiä, maanjäristysohjeiden kehitystä ja olemassa olevien ra-kenteiden maanjäristyskestävyy-den parantamisprojekteja. Tällai-sissa äärimmäisissä luonnonka-tastrofeissa ihmishenkien määräl-liset menetykset ovat hyvin suuria, ja niiden seurauksista on otettava opiksi, jotta tulevia tuhoja voitai-siin pienentää. Thomas Vogel Sveit-sistä esitteli rakenteiden vaurion-sietokyvyn periaatteita mukaan lu-kien määritelmiä ja niihin liittyviä esimerkkejä. Periaatteisiin kuuluu mm. vaurionsietokyky (esim. vaih-toehtoinen kuorman polku pilarin pettäessä), jatkuva sortuma ja va-ralla toimiva rakenne.

Predrag Popovic Yhdysvalloista käsitteli onnettomuustutkintojen tuloksia liittyen rakentamisen ai-kaisiin vaurioihin. Tavanomai-

sia syyt ovat yhteistyön puute ura-koitsijan ja suunnittelijan välillä, stabiliteetti, toleransseihin liitty-vät kysymykset ja virheet detal-jeissa. Virheet ovat helposti ym-märrettävissä rakenneasiantun-tijan silmin statiikan säännöillä, mutta työmaaolosuhteissa pää-töksiä tehdään tunnetusti nope-asti, ja asiatuntija-analyysejä ei ole aina saatavilla. Kysymykseen pi-täisikö virheitä yrittää poistaa pa-nostamalla opetukseen, hän totesi että se on vaikeaa, koska opiskelu-vaiheessa henkilöllä ei ole kattavaa käsitystä rakenteista ja rakennus-menetelmistä, joiden parissa hän tulee työskentelemään. Paremmin voisi toimia suoraan urakoitsijalle suunnattu koulutus. Sveitsiläinen René Steiger alusti Sveitsissä ta-pahtuneista kattosortumista, käy-den läpi kolme tutkimaansa on-nettomuutta. Yhdessä oli kyseessä suunnitteluvirhe, jossa teräksi-sen levypalkin varmuus lommah-dusta vastaan ei ollut riittävä tuki-alueella. Toisessa tapauksessa vir-heellisesti tehdyt hitsit liimapuu-kannattimen tuennassa johtivat sortumaan. Tasakatto-tyyppiselle rakenteelle oli myös kertynyt pal-jon kuormaa vesien poiston puut-

teiden takia. Kolmannessa tapauk-sessa tasakaton päälle oli kerätty ylimääräistä kuormaa epätasai-sesti; kevytsoran tilalla oli huomat-tavasti painavampaa maa-ainesta. Vesien poisjohtamisen puutteet yhdessä liimapuukannattimien vi-ruman kanssa lisäsivät kuormia. Kunnossapito on tärkeää turvalli-suuden kannalta siinä missä suun-nittelu ja rakentaminenkin. En-simmäisen päivän alustukset päätti Kai Valonen painottaen tiedonku-lun ongelmaa Onnettomuustut-kintakeskuksen suositusten käy-täntöön panossa, ja kantavien ra-kenteiden katsastusmenettelyn tarpeellisuutta.

Toisen päivän avasi Mark O’Connor Englannista käsitellen korkeimpien pilvenpiirtäjien ra-kennesuunnittelun tärkeitä kysy-myksiä – maanjäristykset, tuuli ja tulipalot. Hän esitteli myös käy-tännön simulointituloksia räjäh-dyksen aiheuttaman painekuor-man rakenneanalyysissä. Tur-vallisuuden ja vauriosietokyvyn kannalta pilvenpiirtäjän kaikki ra-kenneosat ja liitokset eivät ole sa-manarvoisia. Näistä kriittiset voi-daan palosuojata parempaan luok-kaan, ja niille voidaan suunnitella vaihtoehtoisia kuormapolkuja. Suunnittelija voi tuoda korkeam-man riskin detaljit esille suunnitel-massa, jotta rakentaja osaa niihin tarpeeksi panostaa. Käytännössä tehdään myös toimintakyky-poh-jaista suunnittelua: eriasteisissa ää-riolosuhteissa rakenneosien salli-taan saavan eriasteisia vaurioita; jotka kuitenkin on pystyttävä kor-jaamaan. Joan Casas Espanjasta esitteli alustavia malleja vaurion-sietokyvyn luokitteluun. Toiset ra-kenteet ovat vaurionsietokykyisiä

IABSEn Presidentti Predrag Popovic.


ja toiset eivät – miten tämä voitai-siin esittää esim. numeroarvona tai vaatimuksena suunnitteluohjeessa. Eugen Brühwiler Sveitsistä käsit-teli vanhojen teräsrakenteiden vä-symisen tarkempaa analyysiä in-strumentoinnin (monitoroinnin) avulla. Todellisia jännityssyklejä laskemalla voidaan jopa 100 v van-hoilla metallirakenteilla osoittaa olevan käyttöikää jäljellä. Viimei-sin kutsutun alustuksen piti Timo Kukkola koskien uudenaikaisen ydinvoimalan rakenteiden turval-lisuustarkasteluja. Ydinvoimara-kenteissa korostuu olemassa ole-vien ohjeiden ja määräysten nou-dattaminen sekä laadunvarmistus.

Muut alustukset, paneelikeskustelut ja palauteAlustuksissa käsiteltyjä teemoja olivat erityisesti pilarirakentei-den äkillinen pettäminen, vaihto-ehtoisen kuormapolun järjestämi-nen, tulipalot ja törmäykset. Mo-lempien päivien lopussa pidettiin paneelikeskustelut alustusten poh-jalta. Vaurionsietokyvyn nykyisiin määritelmiin oltiin pääosin tyy-tyväisiä. Yksi asia jota worksho-pissa ei tällä erää juuri käsitelty,

oli inhimillisten virheiden vai-kutus turvallisuutteen. Inhimilli-siä virheitä varmasti aina esiintyy, mutta turvallisempiin rakenteisiin pyrittäessä myös psykolohinen te-kijä voisi olla esillä: miten ihmi-set käyttäytyvät kiireen ja paineen alla, ja missä yhteydessä he teke-vät virheitä tai ottavat tarpeetto-mia riskejä suunnitellessaan liian uskaliaita tai vaikeasti toteutettavia rakenteita.

Paneelikeskusteluissa pyy-dettiin myös osallistujien palau-tetta IABSEn suuntaa, mihin tilai-suus antoi hyvän mahdollisuuden, koska järjestön toimitusjohtaja Ueli Brunner Sveitsistä ja seuraava valittu presidentti David Nethercot Isosta-Britanniasta olivat paikalla.

Palautelomakkeen jätti 11 osal-listujaa jotka kaikki antoivat tilai-

suudelle yleisarvosanan hyvästä erittäin hyvään. Keskusteluissa kii-tosta tuli sekä ohjelmasta että jär-jestelyistä. Henkilökohtaisesti ar-vioiden ja tieteelliseen lähestymis-tapaan tottuneena harvoin tulee poistuttua kansainvälisestä insi-nööritapahtumasta yhtä tyytyväi-sin mielin. Oli antoisaa olla te-kemisissä rakenteiden turvalli-suuteen ja rakennesuunnitteluun vakavasti paneutuvien ammatti-laisten kanssa, jotka haluavat ym-märtää asioiden taustat ja merki-tykset perusteellisesti, ja olla luo-massa parempia suunnitteluoh-jeita. Vaurionsietokysymykseen ei ollut aikaisemmin juuri tullut pa-neudutuksi, ja muutaman päivän luentoseurannalla ja keskusteluilla ajattelutapa ja peruskäsitteet tuli-vat selviksi. Tässä mielessä vastaa-via tapahtumia ajankohtaisista ky-symyksistä olisi mieluusti mukana järjestämässä jatkossakin. Halu-aisinkin lopuksi kutsua enem-män rakennesuunnittelijoita mu-kaan IABSEn ja RILin toimintaan – nostamaan rakennesuunnitte-lua takaisin arvoon joka sille kuu-luu. Jo olemassa oleva kansainväli-nen verkosto sekä IABSE:n uudis-tuva strategia antaisivat siihen hy-vän mahdollisuuden. ■

Kokoelmakirja

Workshopin kokoelmakirja sisältää

295 sivua ja on julkaistu IABSE Reports -sarjassa. Kirjaa voi tilata IABSEn

kotisivun kautta.

IABSE on silta- ja rakennetekniikan kansainvälinen yhdistys. Yhdistykseen kuuluu n. 4000 jäsentä 100 eri

maasta. Yhdistys on perustettu vuonna 1929 Sveitsissä, ja sillä on maaosastot 48 eri maassa. Suomen osasto on ollut toiminnassa yli 60 vuotta, ja se onkin ollut pohjoismaisen

yhteistyön ohella tärkeä kansainvälistymisen kanava silta- ja rakennesuunnittelijoille. Yhdistyksen kotisivu on osoitteessa

www.iabse.org


Robustness of Structures Thomas VOGEL

Professor of Structural Engineering ETH Zurich Zurich, Switzerland [email protected]

Thomas Vogel received his diploma from ETH Zurich in 1980. He worked for 11 years in consulting and since 1992 as professor of Structural Engineering at ETH. His fields of interest cover the evaluation of existing structures, non-destructive testing methods, ductile design with brittle materials as well as structures designed for and protecting from natural hazards.

Summary Robustness has become an important general requirement for both, design of new and evaluation of existing structures, to reduce the global risk caused by structures. Methods to achieve robustness are presented in a systematic order and illustrated by examples. Some important issues to get robust structures are addressed like strength, stiffness, ductility, strain hardening, and continuity. Different definitions of robustness are presented, showing that they slowly converge. Some proposed metrics are discussed, although they are not yet practically applicable. With a example of a bolted steel splice, it can be shown that even in a simple detail robustness as a design criterion may be ambiguous. Finally, the implicit and explicit treatment of robustness in former and actual codes is covered and developments for the future are sketched.

Keywords: Alternative load path, continuity, ductility, event control, progressive collapse, redundancy, segmentation, specific load resistance, strain hardening, vulnerability.

1. Introduction Robustness can be defined as the ability of a structure and its members to keep the amount of deterioration or failure within reasonable limits in relation to the cause [1]. In the past, the issue was raised periodically, triggered by events like the progressive collapse of one corner of a 23 storey block at Ronan Point in east London in 1968 due to a gas explosion in the 18th floor, or the car bomb attack to the Alfred P. Murrah Federal Building, Oklahoma City, USA in 1995, which led to the almost complete collapse of its northern façade. Robustness has again become a major theme of structural engineering by the incidents of September 11, 2001. Research has been intensified to look for suitable concepts for all different types of structures and building materials and to quantify robustness. This would be a precondition to cover robustness more precisely by structural codes in the long term. A comprehensive overview on the state of the art is given by the final report of COST action TU0601, consisting of three parts [2], [3], [4].

2. Estimating risks

2.1 Risk analysis in a perfect world Risk analysis provides tools to assess the global risk of a structure, for instance by applying the general equation given in EN 1991-1-7 [5]:

( ) ( ) ( ) ( )kjk

N

j

N

kij

N

ii SCDSPHDPHPR

D SH

||∑∑∑1 11 = ==

= (1)

where: NH number of hazards Hi ND number of direct (local) damages Dj NS number of types of follow-up behaviour Sk P(Hi) probability of occurrence of hazard Hi


P(Dj|Hi) conditional probability of the occurrence of direct damage Dj due to hazard Hi P(Sk|Dj) conditional probability of the occurrence of structural behaviour Sk due to direct damage Dj C(Sk) (monetized) consequences of structural behaviour Sk.

Research went on after the publication of the Eurocodes, namely driven by the Joint Committee of Structural Safety (JCSS). It became obvious that dealing with robustness means discriminating direct consequences of a failure (within the chosen boundaries of the envisaged structure) and indirect consequences (outside these boundaries). Instead of hazard that is closely related with actions, the more general term of exposure is used that also includes lacking capacity and human errors. The respective equation, cited from [3], reads:

( ) ( ) ( ) ( ) ( )iijijkk i j

ijkindiiji j

ijdir EPEDPEDSPCEPEDPCR ∩+= ∑∑∑∑∑ ,,

(2) where: Cdir,ij consequence (cost) of damage (local failure) Dj due to exposure Ei

Cind,ij consequence (cost) of comprehensive damages (follow-up/indirect) Sk given local damage Dj due to exposure Ei P(Ei) probability of exposure Ei P(Dj|Ei) probability of damage Dj given exposure Ei P(Sk|...) probability of comprehensive damages Sk given local damage Dj due to exposure Ei.

2.2 Strategies to reduce the global risk As also stated in [5], the global risk can be reduced by three different strategies, namely

– by reduction of the probability that the hazards occur, i.e. by reducing p(H). – by reducing the probability of significant damages for given hazards, i.e. p(D|H). – by reducing the probability of adverse structural performance given structural damage, i.e.

p(S|D). A fourth strategy would be to reduce both, the direct and the indirect consequences associated with damage.

2.3 Shortcomings of risk analysis in the real world The procedure to calculate risks according to equation (1) or (2) contains one or two sums of products. In the real world, both basic arithmetic operations, summation and multiplication, may cause problems. The problem of summation is that nobody can guarantee that all relevant summands have been identified. The calculated risk increases, the more hazards, damages and follow up behaviours are identified. During the lifetime of a structure, new hazards may occur that nobody has thought of before. The number of different damages, i.e. failure modes may be captured more easily, but the number of types of follow-up behaviour depends heavily on the limitations of the system considered. Multiplying probabilities of occurrence with consequences is fine in the domain, where data is available, i.e. where probabilities are high enough that cases exist with known consequences. That is the domain, where insurance companies work; they have the expertise to judge the risks and fix the rates accordingly. Problems arise for cases with very low probabilities of occurrence and large consequences by large extent and/or mutual dependencies. Both values have to be estimated and the product can be almost everything, since only few or even no cases exist. These are the cases that normally are excluded by insurance contracts or at least covered by reinsurances, and where the respective government or even a broader community is assumed to cover the worst losses. A typical case is the Tōhoku earthquake of March 11, 2011 with the subsequent tsunami and the Fukushima Daiichi nuclear disaster.


The probabilistic approach reaches its limits, too, when deliberate action in large scale is involved like with terrorism and acts of war. More frequent maleficent action like incendiarism, however, can be handled, since they belong to the daily business of fire insurance.

3. Definition of robustness and related terms

3.1 Precedent terms and requirements Robustness as a generic term has developed during the period mentioned above. Precedent terms among others were progressive collapse, redundancy and vulnerability. General robustness requirements can be found as code provisions already in the 1980. The Swiss action code of 1989 [6] states for instance:

"Safety shall be ensured by taking into account the following: […] the failure of a single structural element shall not lead to progressive collapse of an important portion of the structure."

3.2 Definitions in codes The term of robustness has not initially been used in the Eurocodes even if respective provisions are required in EN 1990 "Basis of design" [7]. It occurs only in EN 1991-1-7 [5] and is defined as follows:

"The ability of a structure to withstand events like fire, explosions, impact or the consequences of human error, without being damaged to an extent disproportionate to the original cause."

The definition from [1] cited in the introduction avoids to link the term with specific events or human behaviour. The definition of [8] restricts the events to be considered by their likelihood of occurrence:

"Ability of a structure to withstand events with a reasonable likelihood of occurring without being damaged to an extent disproportionate to the cause"

3.3 Other definitions Müllers tries in his thesis [9] to link the respective adjectives with certain behaviour of a structure (Fig. 1).

robust

redundant

no failure

vulnerable

failure without restriction of serviceability

progressive collapsing

failure with restriction of serviceability, but proportional to the cause

failure with restriction of serviceability and disproportional to the cause

Fig. 1 Terms related to respective behaviour of a structure according to Müllers [9]

A comprehensive list of definitions can be found in [10].

3.4 Definitions of COST action TU0601 With the most recent definition of [3], robustness is considered as the "attitude of a system to survive to damage" as a combination of vulnerability and damage tolerance. These are defined as follows:


"Vulnerability Attitude of an element to be damaged by an exposure (probability of damage D conditional to exposure E)" "Damage tolerance Attitude of a system to survive a damage (system probability of failure C conditional to damage D)"

Fig. 2 Definition of robustness (from [3], based on [10])

While damage tolerance, vulnerability and robustness are properties of the structure, exposure has aspects that are independent of it (Fig. 2).

4. Approaches to provide robustness

4.1 Classification Apart from different notations, the probabilities shown in Fig. 2 correspond with those used in equation (1). The strategies to reduce these probabilities as mentioned in 2.2 are associated with design methods to limit the global risk. Table 1 is based on [4] and lists these design methods and describes which term of equation (1) is reduced. The third column contains issues that have to be addressed in this context. They are based on the elements of robustness, how they are treated in [11] and supplemented by additional aspects. In the following some of these issues will be further explained and illustrated by examples.

4.2 Event control According to Fig. 2, event control (EC) is related to exposure and not directly to robustness. Nevertheless, robustness may be an issue in cases, where event control and the related procedures fail.

4.2.1 Monitoring Monitoring is a fine thing for engineers and scientists. Owners, however, do not like it so much for ordinary structures, because it has to be maintained properly and continuously produces data that have to be checked, interpreted and stored. Costs arise continuously without related revenue or visible benefit, regardless whether owners have educated staff or rely on mandated engineers. Monitoring is only generally accepted in cases, where structures do not behave well anymore, i.e. structural safety or serviceability cannot be guaranteed without additional measures. An example, where acoustic emission monitoring led to an early replacement of a prestressed concrete bridge, is treated in [12]. Monitoring is part of the safety concept, however, and normally imposed by the respective authorities for special structures with large consequences of a failure like nuclear power plants and hydroelectric dams.


Table 1 Classification of design methods (based on [4])

Method Reduces Issues to address a) Event control (EC) Probability of occurrence and/or the

intensity of an accidental event - Monitoring, quality control,

correction and prevention b) Specific load resistance

(SLR) Probability of local, i.e. direct, damage due to an accidental event

- Strength and stiffness - Benefits of strain hardening - Ductility versus brittle

failure - Post-buckling resistance - Mechanical devices

c) Alternative load path (ALP), including provision of ties

Probability of further, indirect, damage in the case of local damage

- Multiple load path or redundancy

- Progressive failure versus the zipper stopper

- Second line of defence - Capacity design and the fuse

element - Sacrificial and protective

devices - Testing - Strength and stiffness - Continuity and ductility

d) Reduction of consequences Consequences of follow up, i.e. indirect, damage such as progressive collapse

- Segmentation - Warnings, active intervention

and rescue - Redundancy of facilities

4.2.2 Quality control It is quite easy to require that human errors should be detected by quality control, but it is not so easy to achieve. Execution errors may be limited to some structural elements by adverse environmental condition or other causes of bad workmanship at the time of execution. Design errors, however, normally affect all structural elements of the same type. If resulting flaws are not detected by quality control, other methods of providing robustness like multiple load paths or segmentation are hardly effective or even detrimental. Some of the recent failures of large roofs belong to this category like the Siemens Arena in Ballerup, Denmark and the Ice-Arena in Bad Reichenhall, Germany [13] as well as the sports hall "Riethüsli" in St. Gallen, Switzerland [14].

4.3 Specific load resistance method The specific load resistance (SLR) method relies on the identification of key elements that have paramount importance for the behaviour of the whole structure. It is obvious that the global risk can be increased with a limited effort by increasing the strength of these elements. If, however, a considerable share of all structural elements is decisive for the global behaviour, the method is not appropriate.

4.3.1 Providing strength The ordinary limit state design procedure according to actual codes does not differentiate on the importance of a structural element or a cross section. The respective partial safety factors for actions and resistances are used regardless of the importance of the structural element or cross section. The SRL method could be directly applied within the framework of the Eurocodes by choosing Consequence Class 3 instead of the ordinary Consequence Class 2 for key elements (see also section 6.3). Not all structures are designed as minimalistic that all structural elements have at least one cross section where the action effects reach the respective resistance. Piers of bridges, for instance, are


designed and shaped with aesthetic criteria like proportions to height, span length and girder depth or functional ones like the replaceability of bearings. Being key elements in most cases, the SLR method is appropriate and additional strength can be gained with minimum effort. Things are slightly more complicated with the design of buildings for horizontal forces. By increasing the bending stiffness of bearing elements for gravitational loads, they attract larger horizontal forces and become key elements. In seismic design, an experienced engineer will – together with the architect – identify those walls of a floor that run through all storeys of the building and assign the horizontal forces to them. If like this he or she can verify structural safety and provide the required stiffness, all other walls can be considered as secondary for seismic forces and be detailed in a way that they do not influence the global behaviour, but still carry vertical loads if required and can afford horizontal seismic accelerations and drifts. Additional frame action can be taken into account where appropriate. The inexperienced engineer, however, will take all the walls he or she gets from the architect, put them into a finite element program for buildings, calculate all kind of natural frequencies, even if it is not clear what the stiffness assumptions of the program are, and get a building that is too stiff, which results in high seismic actions to be considered. These actions will cause high stresses at all discontinuities that lead to more or less appropriate countermeasures. At the end the code writers are blamed having codified too severe requirements and eliminating building materials like masonry. From the robustness point of view, however, the case should be studied that key elements fail even if they are designed with extra strength. The SRL method might be the wrong strategy, if the associated consequences are not acceptable.

4.3.2 Providing stiffness Providing stiffness may become an independent requirement in cases, where serviceability criteria are decisive and a dynamic amplification may occur or where 2nd order phenomena like P-Δ effects have to be envisaged.

4.3.3 Ductility versus brittle failure Ductility may be defined as "the ability of the structure to undergo large plastic deformations without losing strength" [15] and quantified as the ratio of maximum deformation to maximum elastic deformation or deformation at yielding. Since in reality neither the elastic range nor the start of yielding is unambiguous, rules have been set how to idealize the stress strain or force deformation behaviour. There are several reasons why key elements should behave ductile:

– For hazards like earthquake that are deformation driven, ductility limits the induced forces. – In case the design loads for key elements are exceeded, the failure is less sudden and

announced by advance warning signs like deflections, cracking or noise. Ductility may be provided on different levels, mainly the material, the cross section, the structural member and the structure (Table 2). With regard to robustness, ductility is most important on the level of the structure. Lacking ductility on the material level can be compensated by ductility on higher levels. Concrete as an example shows a brittle behaviour in tension (low strain ductility). By reinforcing it with steel, this disadvantage can be balanced. The ductility of steel allows for a ductile behaviour in bending (curvature ductility) in cross sections with moderate reinforcement ratio. Since bond between steel and concrete is limited and decreases when the steel starts yielding, a larger zone than the crack width is participating and ductility is increased. Since rotation is the product of curvature and length, the rotation capacity can be increased by enhancing the plastic length, i.e. the region where yielding is reached in the cross section. For steel girders this can be achieved by reducing the width of the flanges in the regions of the largest bending moment.


Table 2 Ductility types (based on [15] and [16])

Level Most frequent ductility types on this level

Decisive values Equation

General μ ductility …u ultimate …y yield y

u

...

...=µ (3)

Material Strain ductility (Axial ductility)

με strain ductility εu ultimate strain εy yield strain y

u

εεµε = (4)

Cross section Curvature ductility μϕ curvature ductility ϕu ultimate curvature ϕy yield curvature y

u

φφµφ = (5)

Structural member Rotation ductility μθ rotation ductility θu ultimate rotation θy yield rotation y

u

θθµθ = (6)

Structure Displacement ductility μΔ ductility Δu ultimate Δy yield y

u

∆∆

=∆µ (7)

Carbon Fibre Reinforced Polymer (CFRP) is also a brittle structural material that is widely used to strengthen concrete structures. It is quite vulnerable for lateral tension and deflection, however, although its longitudinal strength reaches values of 3000 N/mm2 and more. CFRP sheets are normally bonded along the whole length to protect them from such influences. Like this, crack opening in the concrete leads to local peaks in the CFRP sheets and relative displacements of the edges to local bending. Both can initiate a sudden delamination of the CFRP sheet. From a robustness point of view, it would be more appropriate not to bond the whole sheet but only the anchorage zones.

4.3.4 Benefits of strain hardening For concrete structures, the application of ductile reinforcing steel is not enough to get a ductile behaviour on higher levels. By cracking, the respective cross sections loose both, resistance and stiffness, and with perfectly yielding reinforcing steel, the already existing cracks will open until the ultimate strain is reached. If the reinforcing steel has a strain hardening behaviour, however, further cracks may be formed and the ductility on the structural member level increases. A similar situation exists in steel profiles weakened by bolt holes or notches. Strain hardening prevents cracks from propagating and prevents stress concentration in the remaining cross sections.

4.3.5 Post-buckling resistance In compression and shear, yielding is not only limited by the ultimate strain but also an early failure by local buckling can occur. This means that for steel structures robust design merely relies on profiles that fulfil the slenderness criteria for plastic design. The structural behaviour of steel girders with a thin web can be considered as ductile, since after buckling of the web due to shear, a diagonal tie may develop that allows for yielding in tension.

4.4 Alternative load path method The alternative load path (ALP) method takes into account that single cross sections or structural elements may fail. In everyday design practice we make use already of the ALP method in the following cases:

– In reinforced concrete we require a minimum reinforcement that is able to take over the force that caused cracking, a typical alternate load path on the cross sectional level.


– The post-buckling behaviour mentioned in section 4.3.5 above is an alternate load path on the level of structural elements.

The challenge of a robust design is to provide alternate load paths not only on the level of cross sections and structural elements but also on the level of the whole structure.

4.4.1 Multiple load path or redundancy Redundancy may be defined as the availability of alternate load passes [17]. A redundant system should be able to work without notable losing, as the property redundant is used in other fields and as stated in section 3.3. A redundant water supply system with annular piping is expected to work even if one pipe is interrupted. A slight reduction of pressure and discharge may be accepted and will be compensated by a further opening of the tabs. In electric supply networks and communication systems, we also expect that redundancy is provided by whatever means and we do not get aware of local network failures. In structures, however, being passive systems, the function of alternate load paths depends on deformations associated with the failure of the primary load bearing system.

4.4.2 Providing continuity A precondition for alternate load paths is that not only one exists; i.e. the structure has to be statically indeterminate. Subsequent loadings up to the serviceability level should stay within the elastic range, after possible initial stresses have been minimized by yielding or – in the case of reinforced concrete – by cracking and creep during the first loading. In concrete structures, further cracking is accepted, unless severe environmental conditions dominate. The effort to provide continuity depends on the building material and the building method. It is easy to achieve in cast-in-situ concrete structures and in butt welded steel structures and more difficult in all the other cases:

– Bolted steel structures require quite an effort to provide the same (bending) capacities in connections than in the adjacent profiles. Crucial are bolted end-plate connections with bolts being stressed and failing in tension. It is much easier to provide continuity and rotational capacity if a composite concrete layer exists by additional reinforcing bars up there.

– Precast concrete elements are normally assembled with minimum connecting bars or dowels. Such detailing led to the Ronan Point progressive failure in 1968 and the subsequent requirement of ties in British Standards.

– With timber structures it is difficult anyway to get the same capacities in the connections subjected to tension and/or shear as in the adjacent cross sections. True continuity requires adhesive bonding that is only feasible under controlled environmental conditions in both, execution and use.

4.4.3 Ductility as a precondition Forces are distributed according to the respective stiffness of the structural elements as long as structures behave elastically. They also lose stiffness as soon as the first elements get overstressed, which leads to a redistribution of the forces, i.e. a change of load paths. Ductile behaviour of these overstressed elements means that they still can carry the previous load and only additional loads have to be directed to other load paths. A brittle behaviour, however, leads to a sudden loss of resistance and thus causes dynamic forces that have to be taken as well by the rest of the structure. With dynamic forces like impact, ductility is a favourable property by itself. Withstanding impacts means dissipating the kinetic energy of the impacting body. This dissipation can be achieved by yielding.

4.4.4 Capacity design The cross sections and structural elements that reach their resistance first can be designed to behave in a ductile way by appropriate detailing. Most common are cross sections subjected to bending becoming plastic hinges. In frames subjected to horizontal displacements, bending moments are


largest close to the nodes and change their sign somewhere in between. The shear force V in the beams and columns results from these end moments and therefore is limited by their values at yielding:

lMMV

yy21 +

= (3)

where: yM1 bending moment at yield at the left end of the beam yM 2 bending moment at yield at the right end of the beam

l length of the beam. The goal of seismic design is to shape cross sections in a way that the plastic hinges form in the beams being secondary elements and protecting like this the columns that are also subjected to compression by gravitational loads. Only at the lower end of columns, plastic hinges are almost inevitable. Unlike in conventional design based on actions, in capacity design based on resistances upper fractile values have to be used. Overstrength in bending resistance leads also to higher shear forces as visible in equation (3),. That is why overstrength has to be avoided or at least taken into account. In other circumstances, such provisions to limit inner forces in specific parts are called fuse elements. As a general rule, overstrength of fuse elements should be avoided, because this would reduce the protective function (see also section 4.4.6 below).

4.4.5 Second line of defence Since the term line of defence originating from warfare is quite illustrative, it is obvious that a second line of defence needs a certain distance from the first one. Translated into structural behaviour, this means that deflections or other deformations are accepted until the reserve system starts working. Examples in the domain of buildings are numerous and not only structural. Any qualified tiled roof has a waterproof layer below. The roof is still tight for a certain period in case a tile is broken or blown away. The same should be true for multi-layer façades. Structural examples are for instance:

– Straight under layer or hut shaped reinforcement in flat slabs may be provided as so-called integrity reinforcement to prevent the slab from totally collapsing after a possible punching [18].

– Glass panels used for roofs or high façades; they should by no means fall down in case they brake due to an overload, an impact or another hazard. This can be achieved by laminated glass consisting of several glass panes and Poly-Vinyl-Butyral (PVB) interlayers [19].

– Bridges subjected to seismic action; they might fall from their bearings but should by no means fall from the bearing zones at the abutments [20].

In many other cases, a second line of defence exists or could be activated by minor adjustments in design. In office buildings consisting merely of slabs and columns, each column could be considered as a key element, since its failure could cause a global collapse. Concrete slabs, however, show a favourable behaviour even if a support is removed. The load can be taken by membrane action, even if the span has doubled provided a compression ring can develop. This is possible for all columns in the interior of a building, more demanding for edge columns and almost impossible for corner columns. To provide a second line of defence in case of a failure of one arbitrary column means:

– to place an overall lower mesh of reinforcement to allow for tension in the forming membrane, – to increase the punching shear capacity of all column regions and the bearing capacity of the

columns themselves adjacent to the failed one, – to provide additional bending capacity along the edges of the slab by edge beams forming an

upstand beam (parapet) and/or a downstand beam.


Müllers modelled in his thesis [9] a specific building numerically by the FEM method and removed decisive columns in a time step set to zero (Fig. 3). Like this he got also dynamic forces that increase the stresses in the remaining structure. He could show that the provisions mentioned above are feasible and increase the costs for additional reinforcement for about 5%, in cases where edge beams have already been provided [21].

Fig. 3 Finite element model of a concrete slab of a real building; deflections after a column

failure with locations of possible failure modes (from [21])

4.4.6 Sacrificial and protective devices Since some hazards are displacement driven (change of temperature), dynamic (impact), or both (earthquake), it might be better to take them not by the structure itself but by special devices. Some examples are given here:

– Safety barriers with enough distance to the structure allow for plastic deformation, large displacements and related catenary action in the barrier.

– Deformable concrete elements may protect columns from impact. Such elements have been used on several occasions for train impact in Switzerland. An overall risk analysis with passenger trains shows, however, that protecting the column is not the only goal, but smoothly decelerating the train to protect the passengers is also important. That is why nowadays rather deviating walls are used in such situations.

To limit the influence of hazards within a structure, it might be feasible to provide elements that act as a fuse. One example are bridge joints for seismic region that allow a smooth transition of the traffic in ordinary use, but are pushed upwards in case of a severe earthquake, and like this prevent the girder ends to hit each other.

4.5 Reduction of consequences

4.5.1 Segmentation Segmentation or compartmentalization may be chosen to reduce the consequences of a local failure; an approach that is completely different to and not compatible with continuity. In seismic design, segmentation is used to reduce the complexity of large structures by dividing them into substructures that are more symmetric; by this they experience less torsion and behave more predictable. To make this approach work, the substructures have to be divided by joints with spacing in the order of the double of the expected horizontal displacements. Such spacing severely affects serviceability, however, and joints like already available for bridges and described in section 4.4.6 above should be developed. Even if continuity has many advances, segmentation may be the right choice also in other cases. Severe damage in one part of the building may – by P-Δ effects – cause such large horizontal forces that the failure gets progressive and the rest of the structure is torn down. Case studies of real failures show that the progression of a failure has stopped at a joint and that more continuity would not have prevented the failure.


5. Quantification and appraisal of robustness

5.1 Quantitative approaches Various authors have proposed a metric to quantify robustness and redundancy. In the following, those that have "survived" and are explained in [3], are shortly presented.

5.1.1 Risk-based robustness index The index of robustness Irob proposed by Baker et al. in [22] is based on the discrimination of risks associated with direct and indirect consequences:

IndDir

Dirrob RR

RI+

= (4)

where: RDir direct risk associated with the first term in equation (2) RInd indirect risk associated with the second term in equation (2).

The index of robustness can amount from zero to one, with larger values indicating larger robustness. By increasing the direct risk, the robustness is increased, which is not in line with risk analysis that aims at reducing the total risk. A risk based approach relies on having covered all relevant exposures adequately as already stated in section 2.3. In [3], however, the author identifies the difficulty in estimating the probability of occurrence and proposes a conditional index of robustness for a given exposure:

exposureexposure

exposureexposure

IndDir

Dirrob RR

RI

+=

(5) where: RDir|exposure direct risk conditioned on a given exposure

RInd|exposure indirect risk conditioned on a given exposure.

5.1.2 Reliability-based robustness index In [23] and [24] a redundancy index RI is proposed:

)(

)()(

intactf

intactfdamagedf

PPP

RI−

= (6)

where: Pf(damaged) probability of failure for a damaged structural system Pf(intact) probability of failure for a intact structural system.

The redundancy index takes values between zero and infinity. Smaller values indicate larger robustness, which is against common sense. With such a definition it would make more sense to use a negatively connoted expression like lack of redundancy index, redundancies index or robustless index. The same authors consider a redundancy factor with the same shortcomings:

damagedintact

intactR ββ

ββ−

= (7)

where: βintact reliability index of the intact structural system βdamaged reliability index of the damaged structural system.


5.1.3 Deterministic robustness index With the Reserve Strength Ratio (RSR) used in offshore industry [8], the RIF-value can be calculated. RIF stands for Residual Influence Factor and the equations read as follows:

c

c

SRRSR =

(8) where: Rc characteristic value of the base shear capacity of an offshore platform

Sc design load corresponding to ultimate collapse.

intact

,fail

RSRRSR

RIF ii =

(9) where: RSRfail,i RSR-value of the structure where member i has failed or has been removed

RSRintact RSR-value of the intact structure. The RIF-value takes values between zero and one, with larger values indicating larger robustness.

5.2 Relative approach As shown above, none of the proposed absolute definitions of robustness or redundancy fulfils the basic requirements of a metric. Therefore, it is not possible to determine a required level of robustness. As a first step one could try to compare two structures or structural details and identify which one is more robust. The following example of a bolted connection of two steel bars shows that even such a comparison is not always unambiguous.

5.3 Example The robustness of a simple structural detail of a bolted splice of a tie subject to tension should be increased. For the sake of simplicity, only local failure of a bolt in shear is considered.

5.3.1 Connection with one bolt or two bolts in a row Detail A with one bolt (Fig. 4 a)) has the same capacity in tension as detail B with two bolts of half the shear capacity (Fig. 4 b)). In a probabilistic approach with a scatter of the shear resistance, detail B is safer since the scatter is reduced:

( )AR

ARA RR σµ ,=

(10) ( ) ( )A

RAR

BR

BRB RRR σµσµ 5.0,,2 ==

(11) Detail B with two bolts seems also to be more robust. This is only true, however, when the service load is small enough, i.e. smaller than 50% of the capacity of the intact connection. If it is larger, the remaining bolt of detail B cannot take the load and both connections fail. When several bolts in the same connection are provided, one can be forgotten during erection without immediate notice. Such a structure has got a flaw that might only become obvious when subjected to load. That is why an adequate quality control is a further precondition that detail B is more robust than detail A. A further precondition that the load is taken equally by both bolts in detail B, is a perfect fit, i.e. the same distance of the holes in all three parts. Otherwise, the second bolt would only carry load when the first one has started yielding. In an extreme case, a bolt (or the adjacent material) is already


yielding by being forced into the misfitting holes. As a consequence, all considerations above are only true, if the ductility of one bolt has not been consumed before the second one starts yielding. a)

b)

c)

d)

e)

f)

g)

Fig. 4 Robustness considerations for a bolted splice of a tie, a) one bolt, b) two bolts in a row, c) two bolts aside each other, d) three bolts aside each other, e) three bolts in a row, f) behaviour of detail C, g) properties for detail E

5.3.2 Connection with two bolts, arranged aside each other The mentioned difficulties with load distribution might lead to the solution to arrange the two bolts aside each other on an axis perpendicular to the direction of force. Like this, the equal distribution is given by equilibrium and fit can be facilitated by slotted holes (Fig. 4 c)). Such a connection will not increase robustness in all cases. If one bolt fails, the tie is stretched until the axis of force goes through the remaining bolt that has become a hinge. If the tie is pinned at its ends, this goes without bending but a sudden elongation, which might not be acceptable (Fig. 4 f)). In all other cases additional bending occurs. In the case of a cyclic action like earthquake, such ties would be arranged crosswise, acting only in tension and buckling in compression, but not acting at all in an intermediate phase. The same effect occurs when a pinned tie starts yielding in tension as a whole. It buckles as soon as the force has changed and only starts taking load again when the previous deformation has been reached. That is why in seismic design trusses with eccentric diagonals are preferred, because they do not yield in pure tension but combined with bending. Detail C might also be better in the case of an imposed deformation or monotonic dynamic action like impact, because the failing bolt reduces the force in the tie by reducing the stiffness of the structural member.

5.3.3 Connection with three bolts, arranged aside each other Three bolts might be arranged on an axis perpendicular to the direction of force (Fig. 4 d)) to prevent the formation of a hinge after one bolt has failed. In this case it matters, which bolt is assumed to fail. If the middle one fails, the load is distributed equally like in the intact detail C. If one of the outer ones fails, the middle one, being on the axis of the force, carries the load alone. The third one might also take a part of the load only when the middle one starts yielding.


5.3.4 Connection with three or more bolts in a row Finally, it shall be examined how the connection behaves when three or more bolts are arranged in a row (Fig. 4 e)). In the elastic range, the distribution of the tension force on the bolts is statically indeterminate. The relevant parameter is the relation between the shear stiffness of the bolts times their distance ce and the tension stiffness of the tie AE (Fig. 4 g)). a)

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

1 2 3 4 5 6 7

Shar

e of

tens

ion

forc

e

No of bolts

3 bolts4 bolts5 bolts6 bolts7 bolts

b)

0.00

0.05

0.10

0.15

0.20

0.25

0.30

0.35

0.40

1 2 3 4 5 6 7Sh

are

of te

nsio

n fo

rce

No of bolts

Fig. 5 Distribution of tension forces on bolts in a row like detail E

a) "soft" bolts ce/AE = 0.075, b) stiff bolts ce/AE = 0.3

Fig. 5 shows that the stiffer the bolts are, the more the distribution of the tension forces varies. With four bolts, the variation may already exceed 50% and therefore could cause a progressive collapse if not considered. Codes on steel structures like Eurocode 3 [25] therefore include a reduction factor βLf to take into account this effect for long joints. 5.4 Incremental approach For the time being neither quantifying nor comparing robustness is an easy task as shown above. A different question might be answered more easily, namely whether a measure, which undoubtedly increases robustness, shall be taken or not. The criterion is whether the additional costs exceed the reduced risk. Additional costs of a measure can be calculated as shown in section 4.4.5. The estimation of risk reduction can be estimated by using equation (1) or (2), considering only the terms that change with the envisaged measure. With equation (1), this will be especially P(Sk|Dj), which should become smaller; the problem remains, however, that it has to be multiplied by P(Hi) and P(Dj|Hi), both being difficult to estimate. The situation is similar with equation (2). Additionally, it has to be decided, how wide the limits shall be set to quantify the indirect consequences. A private owner will not feel responsible for all indirect consequences he might cause; a public authority, feeling also responsible for the economy of a community, might have a different view.

6. Robustness in codes This section is based on a contribution to the Joint IABSE-fib Conference in Cavtat-Dubrovnik of 2010 by the same author [26].

6.1 History Many codes have always contained general requirements about proportionality of causes and consequences of failures or prevention of a progressive collapse, without explicitly using the term of robustness. As already stated in section 3.2, robustness is not defined in the "Basis of structural design" part of the Eurocodes [7], but only paraphrased with the following sentence in the listing of the basic requirements (Clause 2.1 (4)):


"A structure shall be designed and executed in such a way that it will not be damaged by events such as: – explosion, – impact, and – the consequences of human errors, to an extent disproportionate to the original cause."

The term of robustness appears for the first time in Part 1-7 covering accidental actions [5] as stated above. The main reason for this inappropriateness is the time of issue of the different parts. Eurocode 0 was completed by the end of the 20th century, when wars and terrorism in Europe seemed to be a matter of the past. By the time of September 11, 2001 Part 1-7 had reached an advanced stage. As a first reaction on the incidents in the USA, the respective CEN working group refused to cover terrorist attacks in the scope, the 3rd draft of November 2002 [27] contained a scope stating:

"This Part does not specifically deal with accidental actions caused by external explosions, warfare and terrorist activities, or the residual stability of buildings damaged by seismic action or fire etc. However, adoption of the robustness strategies given for safe-guarding against the consequences of localised damage should ensure that the extent of the collapse of a building, if any, following such unforeseen action will not be disproportionate to the cause."

Up to the final version, robustness has become a central issue of Part 1-7 of the Eurocodes and the core of the cited phrase has survived as clause 1.1 (6) of [5]. In the meantime it has become obvious that providing robustness might be the only answer of structural engineering to cope with terrorist attacks and other incidents mentioned above.

6.2 Explicit code provisions Driven by the Ronan Point failure, British building codes have the longest tradition in requiring specific provisions. The key issues were tying systems to get continuity between adjacent structural elements. This requires only special efforts for steel and prefabricated concrete structures. As a rule, slabs of cast-in-place concrete and composite slabs with a concrete overlay have enough running through reinforcement to allow for catenary and membrane action. The same applies for cast-in-place columns with spliced reinforcement. The British regulations were implemented at the beginning of the 1970ies and proved satisfactory since, especially during IRA bomb attacks in the city of London in 1992 and 1993 [28]. They were implemented in the Eurocodes as Annex A to Part 1-7 [7]. Danish code provisions are based on a probabilistic model and require a step by step procedure for all structures where consequences of failure are serious [29]. The Swiss structural codes [1] define robustness regardless the types of action involved and raise it as a basic requirement on the same level as economy and durability, as mentioned in the introduction. Apart from EN 1991-1-7 [5], robustness is explicitly treated only in EN 1992-1-1 [30] Chapt. 9.10 and Clause 10.9.7 with the headings tying systems originate also from British experience and complement or even duplicate Annex A of EN 1991-1-7 [5]. It is bewildering that no similar rules can be found in the Eurocodes for steel, composite, timber and masonry structures, even if for those building materials respective rules would make more sense.

6.3 Implicit code provisions Providing strength and ductility are core issues of all building materials and the respective detailing and execution methods. Direct approaches, however, are hardly covered at all. To apply the specific load resistance method would mean to identify key elements and dimension them with a higher reliability. This is not common at all for the verification of structural safety by the partial safety factor method. Only by applying Annex B of EN 1990 [7] based on its Clause 2.2 (4), levels of reliability are differentiated


by assigning a structure as a whole and/or its components to a consequence class and to a reliability class resulting in a differentiation of the recommended minimum values for the reliability index β. To the knowledge of the author, the alternate path method is neither directly addressed nor implicitly covered in the Eurocodes apart from general clauses in EN 1991-1-7 [5] and the mentioned chapters and clauses in EN 1992-1-1 [30]. In national codes, however, some respective provisions can be found:

– For punching shear in concrete slabs some codes require integrity reinforcement (see section 4.4.5).

– Codes for plate bonding require that a structure has to withstand at least permanent actions in case debonding occurs.

– Most bridge authorities require that the replacement of stay cables in bridges must be possible under traffic conditions, which means that structural safety must be granted even if one stay cable fails whatever the reason may be.

– Similar provisions are used for columns endangered by impacts of vehicles and vessels, requiring that the structure must stand even if one column has been impacted and fails.

Finally, specific provisions for the reduction of consequences are not directly addressed either. Capacity design is common in earthquake engineering, shifting plastic hinges from columns where they affect the global structural behaviour to beams where they can be considered as local damage. Compartmentalization, i.e. providing joints to restrict a potential collapse to a part of the whole structure, is not addressed in structural codes. It is common in fire engineering, however, where fire compartments are a common mean to restrict the extension of a blaze.

6.4 Code provisions impairing or preventing robustness Code writers must also be aware of the fact that many users of codes do not understand why a provision has been set, but only aim at fulfilling it literally. Some code provisions are formulated in a way that they lead to less robust structures compared to if they would not exist. Some examples related to shear failure of concrete structures are:

– Shear reinforcement is required for beams but not necessarily for slabs. The discrimination of beams and slabs by pure geometrical criteria allows for wide bridges to be designed without shear reinforcement. A designer might even take avoidance of shear reinforcement as a design criterion for the depth of the slab, which leads to a structure that is quite vulnerable for additional loads.

– The possibility to increase the shear capacity of reinforced concrete cross sections by increasing the bending capacity leads to an increased brittleness.

– Similar provisions for the punching shear capacity rather encourage increasing the bending capacity of flat slabs instead of promoting transversal reinforcement.

More details are given in [25].

6.5 Future development Even if for the time being robustness cannot and should not be codified, the ordinary limit states used for dimensioning should be supplemented by considerations what happens with a structure and its environment when a codified limit state is exceeded.

7. Conclusions Robustness is well accepted as a basic requirement for structures, but far from being ready for codification with target or even prescriptive values. The thinking behind, however, is useful, namely to think the unthinkable, to identify what could happen beyond what is covered by codes. Robustness might be the only way to cope with dramatic scenarios never thought of before like we experienced them in the events of September 11, 2001 in the US or of March 11, 2011 in Japan.


8. References [1] Swiss Society of Engineers and Architects, "Basis of Structural Design", Code SIA 260:2003,

Zurich, 2003, p. 44. [2] FABER M. and NARASIMHAN H., "COST Action TU0601 – Robustness of structures: A

summary", in FABER M. (chair), Robustness of Structures, Final Report of COST Action TU0601, Part A, Klokner Institute, CTU Prague, 2011, p. 14. http://www.cost-tu0601.ethz.ch/Documents/Final%20Report/COST_TU0601_summary.pdf

[3] SØRENSEN J. D. (Editor), "Theoretical framework on structural robustness", in FABER M. (chair), Robustness of Structures, Final Report of COST Action TU0601, Part B, Klokner Institute, CTU Prague, 2011, p. 42. http://www.cost-tu0601.ethz.ch/Documents/Final%20Report/ COST_TU0601_theoretical_framework_structural_robustness.pdf

[4] CANISIUS T. D. G. (Editor), "Structural robustness design for practising engineers", in FABER M. (chair), Robustness of Structures, Final Report of COST Action TU0601, Part C, Klokner Institute, CTU Prague, revised version September 2011, p. 139. http://www.cost-tu0601.ethz.ch/Documents/Final%20Report/ COST_TU0601_structural_robustness_design_practising_engineers_Version1_2-11Sept11.pdf

[5] European Committee for Standardization, "Eurocode 1 - Actions on structures - Part 1-7: General actions - Accidental actions", EN 1991-1-7:2006, Brussels, 2006, p. 65.

[6] Swiss Society of Engineers and Architects, "Actions on structures", Code SIA 160:1989, Zurich, 1989, p. 113.

[7] European Committee for Standardization, "Eurocode – Basis of structural design", EN 1990:2002. Brussels, 1990, p. 87.

[8] European Committee for Standardization, "Petroleum and natural gas industries – Fixed steel offshore structures", EN ISO 19902:2007, Brussels, 2007, p. 635.

[9] MÜLLERS I., "Zur Robustheit im Hochbau – Stützenausfall als Gefährdungsbild für Stahlbetontragwerke" (On the robustness of buildings – Column failure as a hazard scenario for reinforced concrete structures), PhD thesis, IBK report No. 304, vdf Hochschulverlag AG an der ETH Zürich, 2007, p. 111. http://e-collection.library.ethz.ch/view/eth:2338

[10] STAROSSEK U. and HABERLAND, M., "Disproportionate Collapse: Terminology and Procedures", Journal of Performance of Constructed Facilities, Vol. 24, No. 6, 2010, pp. 519-528.

[11] KNOLL F. and VOGEL, T., "Design for Robustness", Structural Engineering Documents, Vol. 11, IABSE Zurich, 2009, p. 99.

[12] VOGEL T. and FRICKER S. , "Remote acoustic monitoring to detect breaks of prestressing wires", Proceedings, Information and Communication Technology (ICT) for Bridges, Buildings and Construction Practice, IABSE Conference, Helsinki, 2008, pp. 178-179 and CD-ROM 8 pp.

[13] MUNCH-ANDERSEN J. and DIETSCH P., "Robustness considerations from failures in two large-span timber roof structures", Proceedings Joint Workshop of COST Actions TU0601 and E55, Ljubljana, 2009, p. 8. http://www.cost-tu0601.ethz.ch/Documents/Meetings/Ljubljana/FACTSHEETS/munch-andersen.pdf

[14] EMPA, "Einsturzursache technisch geklärt – Empa-Expertise «Turnhallendach» abge-schlossen" (Reason of failure technically clarified – Empa report «gym roof» completed), press release, 2009, p. 4. http://www.empa.ch/plugin/template/empa/*/90383


[15] GIONCU, V., "Framed structures. Ductility and seismic response – General Report", Journal of Constructional Steel Research, Vol. 55, No. 1-3, 2000, pp. 125-154.

[16] BACHMANN H., Erdbebensicherung von Bauwerken (Seismic Design of Structures), Birkhäuser, Basel, 1995, 292 p.

[17] STAROSSEK U., "Progressive Collapse of Structures: Nomenclature and Procedures", Structural Engineering International, Vol. 16, No. 2, 2006, pp. 113-117.

[18] TASSINARI L., LIPS S., MUTTONI A., FERNÁNDEZ RUIZ M., "Applications of bent-up bars as shear and integrity reinforcement in R/C slabs", Proceedings, fib Symposium Prague, 2011, pp. 631-634.

[19] KOTT A., VOGEL T., "Safety of laminated glass structures after initial failure", Structural Engineering International, Vol. 14, No. 2, 2004, pp. 134-138.

[20] BACHMANN H., "Absturzsicherung von Balkenbrücken für Erdbebeneinwirkung" (Prevention of collapse of girder bridges due to seismic action), Bautechnik, Vol. 67, No. 7, 1990, pp. 233-235.

[21] MÜLLERS I., VOGEL T., "Dimensioning of Flat Slab Structures for Column Failure", Structural Engineering International, Vol. 18, No. 1, 2008, pp. 73-78.

[22] BAKER J.W., SCHUBERT M., FABER M. H., "On the assessment of robustness", Journal of Structural Safety, Vol. 30, 2008, pp. 253-267.

[23] FRANGOPOL D.M. and CURLEY J.P., "Effects of damage and redundancy on structural reliability", Journal of Structural Engineering, Vol. 113, 1987, pp. 1533-1549.

[24] FU G. and FRANGOPOL D.M., "Balancing weight, system reliability and redundancy in a multiobjective optimization framework", Journal of Structural Safety, Vol. 7, 1990, pp. 165-175.

[25] European Committee for Standardization, "Eurocode 3: Design of steel structures - Part 1-8: Design of joints", EN 1993-1-8:2005. Brussels, p. 133.

[26] VOGEL T., "Covering Robustness in Present and Future Codes", Proceedings, Joint IABSE-fib Conference on Codes in Structural Engineering, Cavtat-Dubrovnik, Croatia, Vol. 1, 2010, pp. 489-496.

[27] European Committee for Standardization. "Third Draft prEN 1991-1-7 EUROCODE 1 - Actions on structures", CEN/TC250/SC1/N387, 2003.

[28] Harding G., "Robustness of buildings to sustain accidental events – UK regulatory requirements", Proceedings, JCSS/IABSE WC 1 Workshop Robustness of Structures, 2005 http://www.jcss.ethz.ch/Events/WS_2005-11/Abstracts/Harding_Paper.pdf

[29] SØRENSEN J. D., "Danish Requirement for robustness of Structures: Background and Implementation", Structural Engineering International, Vol. 16, No. 2, 2006, pp. 172-177.

[30] European Committee for Standardization. Eurocode 2, "Design of concrete structures – - Part 1-1: General rules and rules for buildings", EN 1992-1-1:2006, Brussels, 2006, p. 225.


viimeinen silaus

Rakentaminen on Suomen kansainvälistyneimpiä toimialoja. Erityisesti Venäjän markkinoiden tuntemus on noussut alalla

kilpailuvaltiksi. Tällä kertaa Rakennustekniikka auttaa lukijoitaan perehtymään venäläiseen kulttuuriin siteeraamalla sikäläisestä lehdistöstä

poimittua huumoria:

Rautatien tasoristeykseen alas-lasketun puomin taakse muo-dostui pitkä jono. Junaa ei

kuulu. Autoilijat kyllästyvät ja ryh-tyvät tööttäilemään. Lopulta puo-minvartijan kopista kömpii ulos iäkäs vahtimummo:– Suotta te siinä tööttäilette. Kerät-kää vain kärsivällisyyttä, sillä juuri ilmoitettiin, että juna on puoli-toista päivää myöhässä.

************

Kaupungin lentoasema paloi. Päätettiin rakennuttaa uusi tarjouskilpailun perusteella.

Kilpailuun tuli kolme tarjousta:– Turkkilainen rakennusliike tar-joutui rakentamaan sen 300.000 dollarilla.– Saksalainen rakennusliike antoi 600.000 dollarin tarjouksen.– Venäläinen urakoitsija pyysi urakasta 900.000 dollaria ja sai homman.Miksikö?– Niin, katsokaapas homma sovit-tiin urakoitsijan kanssa siten, että 300.000 hänelle, 300.000 minulle ja 300.000 turkkilaisille – rakenta-koon pytinkinsä.

************

Lääkärintarkastus asevelvollis-ten kutsunnoissa.Alokas: "Pyydän vapau-

tusta asepalveluksesta, koska olen likinäköinen"Lääkintäupseeri: "Ei haittaa, lai-tamme Teidät etulinjaan!"

Äiti on joutunut lähtemään työmatkalle, ja aamulla isä lähtee viemään pikku Vovaa

päiväkotiin. Tulevat päiväkotiin, mutta siellä hoitaja sanoo:– Ei kulkaa, tuo poika ei ole mei-dän päiväkodistamme!Hyvä on! Isä suunnistaa toiseen lä-histöllä olevaan päiväkotiin, mutta siellä on sama juttu:– Ei, ei meidän tarhassamme ole tuota poikaa!Silloin Vova puuttuu itse puheeseen:– Kuule isä, jos me vielä me-nemme yhteenkään lastentarhaan, niin minä myöhästyn koulusta!

************

Kaikissa projekteissa on viisi vaihetta: kohu, sekamelska, syyllisten etsiminen, syyl-

listen rankaiseminen sekä niiden palkitseminen, joilla ei ollut mi-tään osuutta asiaan.

************

Suuren tehtaan johtaja kutsuu luokseen varajohtajansa:– Onnittelen, olette menes-

tyneet loistavasti. Puoli vuotta sit-ten tulitte meille töihin tavallisena työläisenä, kuukauden kuluttua Te nousitte jo osaston vastaavaksi mestariksi ja vielä pari kuukautta, niin Teistä tuli jo koko tehtaan vastaava insinööri. Ja nyt Teidät on nimitetty minun varamiehekseni! Mitäs Te siihen sanotte?– Kiitos, isä!

Pappi, lääkäri ja insinööri odot-telivat hidasta golfryhmää. Insinööri: Mikä noita vai-

vaa? Olemme odottaneet jo 15 minuuttia.Lääkäri: En tiedä, mutten ole koskaan nähnyt tuollaisia hidastelijoita.Pappi: Mutta tuolta tulee hoitaja. Kysytään häneltä. ”Hei Yrjö, mikä tuota ryhmää meidän edellämme vaivaa?”Yrjö: Ai, he. He ovat sokeita palo-miehiä. He menettivät näkönsä, kun yrittivät pelastaa klubira-kennusta viime vuonna. Siksi an-namme heidän koska tahansa pe-lata ilmaiseksi.(Hiljaisuus)Pappi: Hyvin ikävää. Minun täy-tyy tänä iltana lukea erikoisrukous heidän puolestaan.Lääkäri: Minun täytyy kysyä sil-mäkirurgi-ystävältäni, että oli-siko mitään tehtävissä heidän hyväkseen.Insinööri: Eivätkö he voi pelata yöllä?

************Mitä diplomi-insinööri tekee kun huoneesta palaa lamppu? – Ei tie-tenkään mitään, koska diplomi-in-sinööri ei pelkää pimeää.


RakennusTaRvIke- Ja lIIkeHakeMIsTO

+358 10 8322 200

SATAMIEN, VESITEIDEN JA AVO-MERIRAKENTEIDEN SUUNNITTELUA

Skol ry:n jäsen

Olemme erikoistuneet laadukkaiden betonielementtien valmistukseen ja nopeaan toimitukseen työmaille.

Kosken Betonielementti OyTuruntie 107, 31500 KOSKI TLp. 050 5696 341www.koskenbetonielementti.fi

SFS-Inspecta Oy sertifiointi SFS

Maankäytön ja rakentamisen suunnittelua -menestyksellä. www.a3.fi

VIANOVA.FI

Rakennustekniikan laitos

RAKENNUSFYSIIKKA 2013

Uusimmat tutkimustuloksetja hyvät käytännön ratkaisut

22.–24.10.2013Tampere-talo

www.ril.fi /rakennusfysiikka2013

Jätä esitelmäehdotuksesi 13.5. mennessä!

Rakfys 2013.indd 1 4/18/2013 11:08:11 AM

RIL 261-2013 Routasuojaus

– rakennukset ja infrarakenteet

Ohje ilmestynyt!

Routasuojauskoulutusta 3.6. Helsingissä

Lisätietoja:

www.ril.fi/koulutus www.ril.fi/kirjakauppa

010 19 19 19 Vakuutuksen myöntää Vakuutusyhtiö Kaleva

Ota nyt lapsellesi tapaturma-vakuutus, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa paitsi vapaa-ajan, myös kaikki urheilulajit 18 ikävuoteen saakka. Erillisiä lajikohtaisia lisenssivakuutuksia et siis tarvitse. Kuulostaa aika kivalta, vai mitä?

Katso kuinka saat lapsen tapa-turmavakuutuksen tällä hinnalla.

Järjestösi

neuvottelema

jäsenetu!