1

Kilkkeen leirilehti 2.8.20104

Musiikkiteatteri » sivu 18

Leirikirkko » sivu 8HETKETHUIPUT

”Scouting är précis det vad du själv gör det till”

Personporträtt på media-ambassadör Niilo Karjalainen » sidan 14

2

3

Suomen Partiolaisten suurleiri Kilkkeen leirilehti. Seu-raava Rymy ilmestyy 4.8.2010. Rymy ilmestyy 5 kertaa kesän 2010 aikana. Painosmäärä 6 000. PainopaikkaSalon LehtitehdasPÄÄTOIMITTAJAT Anna Munsterhjelm, Laura SaarikoskiTOIMITUSPÄÄLLIKÖT Laura ’Tikku’ Ticklén, Karoliina TikkaAD Mari ’Pinja’ VahteristoTOIMITUSSIHTEERI Janne ’Haukkis’ Haonperä

Kesäleiri on kuin parisuhde. Alussa nauretaan, kuplitaan, räjähdellään ja juoksennellaan tuliterä leiripaita päällä yössä yhdessä. Ajatellaan, että on elettävä hetkessä ja otettava kaikesta kaikki irti.

Leirin – tai suhteen – puolivälissä paita on jo likaantunut, sukat mustuneet, silmäpussit pulskistuneet ja yöunet lyhentyneet. Pikkuasiat ärsyttävät isosti, ja kaverille tulee välillä tiuskittua. Pehmiskiskan jonoon ei huvita enää juosta. Lyhyetkin vapaatuokiot tekisi mieli viettää mättääl-lä nuokkuen.

Unettavassa iltapäiväauringossa, varpujen kutitellessa niskaa sitä tulee miettineeksi – laiskasti, toki – kaikenlaisia kysymyksiä. Esimerkiksi tällaisia:

Miksi niin usein ne parhaat tyypit lopettavat partion?Eikö kukaan tajunnut kääntää eilisen musiikkiteatteria englanniksi ja

ruotsiksi?Jos käyttäisin aina partiopaitaa, muuttuisiko ryhtini pysyvästi sotilaal-

lisemmaksi?Onko totta, että Maalaakson hyppypisteellä pojat pääsivät loikkaamaan

korkeammalta kuin tytöt?Miltähän tuntuisi asua tämänkokoisen partioleirin naapurissa?Kaipaanko suihkua, sänkyä ja omaa rauhaa jo niin paljon, että tätä voi

kutsua koti-ikäväksi?Enimmäkseen sitä on kuitenkin eri tyytyväinen siihen, että saa olla

naimisissa juuri tämän leirin kanssa. Välillä pitää vain elää niissa hitaissa-kin hetkissä.

Anna Munsterhjelm

Puolivälin pohdintoja

PÄÄKIRJOITUKSET

Tents, food lines, scout uniforms, huge shared programs and the scarves that swirl above heads in different colors. All this you can find at Kilke as well as other big camps. Even though every camp is different, the traditions in scouting are strong and the symbols are found everywhere combining scout events.

When I walk around Kilke, I feel a scene of belonging with everyone I meet. Even though I’ve never met some of the people, I know that they also once gave the scout promise, they’ve been at campfire, stood in a fri-endship circle, and I know that they understand why I’ve spent my holi-day and money to be on a camp, working hard.

The traditions show that we are not the first ones – and hopefully not the last – who with a scarf around their neck, on a jamboree, make a mar-shmallow stick at the campfire.

But traditions shouldn’t be too important. At Kilke, information on the Internet moves fast and technology blends in with the old ways of doing things. Things aren’t always meant to be done as they were done 100 years ago.

If the younger ones think that some of the older ways aren’t working as it should, the older ones should also be able to listen and adjust. If the new scout generations don’t have the possibility to show directions for scouting, the movement will not survive this century.

Laura Saarikoski

Scouting should be encouraged to change

KUVATOIMITTAJA Eeva HelleTOIMITTAJAT Veera Räsänen, Anna Voutilainen, Sirkku Juhantila, Niina Partanen, Jaana Ketola, Eva Carlson, Oona Kantele, Milla Savo, Johanna Korhonen, Noona Rautajärvi, Teppo Lakiasuo, Mira Penttilä, Markus He-laniemi, Annika Santalahti, Rosa Heikkinen, Saana Kur-kela, Tuuli Seppälä, Antti Keränen, Tobias Weissenmayer, Deborah Dryland, Martin Sebald, Sami SjöblomVALOKUVAAJAT Jaakko Roppola, Joel Nykter, Johan-na Skarp, Tuomas Sauliala, Meri Säynätkari, Sacu Kou-ti, Sami Tarkiainen, Timo Vehviläinen, Sanna Jykylä, Marjukka Källi

TAITTAJAT Elina Juola, Lauri Lankinen, Matteus Pentti, Jussi Peso, Kaisu Laulainen, Nicole Finell, Ester PenttiAVUSTAJAT Jyrki VainioTÄTÄ RYMYÄ TEHTÄESSÄ on kuunneltu leirilaulua, moottorisahaa, tiuskimista, Rymyn housebändi Hälvettä, hyviä vitsejä, huonoja vitsejä, reggaeta sekä jatkuvasti piippaavaa tekstaripalstan kännykkää. KANNESSA RYMYÄÄ Pinja Korvenoja Hespartosta. Kuvan otti Sanna Jykylä.

Teksti: Sirkku Juhantila ja Anna Voutilainen

Meitä pyydettiin tutkimaan partion muut-tumista viimeisten kymmenen vuosikym-menen aikana. Totta kai suostuimme – tässähän on kiinnostava haaste.

Alkuinnostuksen jälkeen jäimme poh-timaan, onko oikeasti mahdollista löytää 1920-luvulla partiota harrastanut. Apua on-neksi löytyi. Jopa erään edesmenneen par-tiolaisen vaimo olisi hätätilanteessa ollut valmis muistelemaan miehensä partiouraa.

SIVUPOLKU Terveisiä juttukeikalta

Lopulta kuitenkin huomasimme, että meitä partiolaisia on paljon – joka vuosikymme-neltä.

Kertomukset saivat miettimään. Leireilyä pula-aikana selluvellin voimin? Tytöillä ja pojilla erilainen partio-ohjelma? Ei läppäriä leirillä? Ja silti partiossa monet asiat näyttä-vät pysyvän samanlaisina kautta vuosien.

Muistelot veivät mukanaan. Oli kiva jutella.

Lue Rymyraati sivulta 12.

AVAJAISET

4 – 5 Kilkkeen kääntöpuoli Ohjelmalavan konehuoneessa on tuhat mahdollisuutta säätää.

Kolumni: Kuusen alta Ylittäjät ovat tehneet Kilkkeen.

6 – 7 Kahvitauolla Tarpoja pärjää haikilla, kun kampaus on oikea.

Rymyä! & Yrmyy

8 – 11 Puheenaiheet Wakka Wakka at the International Evening Finnish Tradition: No Swimming Freely Hetki ennen hengellisyyttä Tanskalaiselle partiojohtajalle kultaa Simply Black Scout Tents Svåra frågor men lätt stämning

SUURI ILTANUOTIO14 – 15 Rymyraati Millaisia haikkeja leireillä oli?

Rymy valistaa Älä häpäise lippukuntaasi lipunnostossa.

Partioperhesuhteita

Partiolaisia kolmessa polvessa.

16– 17 Personporträtt på Niilo Karjalainen Din scouting är din spegelbild.

18 – 19 Partioilmiö: Kuka täällä johtaa? Nousujohteisuutta vai äkkijyrkkyyttä Kolumni: Isoveli valvoo – myös partiossa Gallup: Milloin olet kypsä johtajaksi? Kuka tukisi aikuista?

20 – 22 Reportaasi: Esiripun edessä ja takana. Älä nai karhua. Hämmennystä kulissien molemmin puolin.

PÄÄTTÄJÄISET23 – 28 Pasa-yhtyeen Feniks Willamo tykkää luonnossahengailusta•Vertailussa leiriteripuolellamaailmaa•Puuha- sivutäynnävihaa•Leiriterapeutti•........... ...Terveisiäperheestä•Iltasatu•Partyo!

At Camp We... p. 22

Partyo! s. 28

Reportaasi s. 18–21

Sata vuotta partiotarinoita

4

MITÄ SILMÄT EI NÄÄ Kuvia Kilkkeen kääntöpuolelta

JOTAIN LAINATTUA Tätä meistä takanapäin puhutaan

KANNON NOKASTA Piirtäjä dokumentoi Kilkkeen arkea

Kuv

at: T

imo

Veh

vilä

inen

Piir

ros:

Jyr

ki V

aini

o

”Nuoret saa ihan liian vähän tehdä mi-tään nykysin, hienoo et on partio jossa tehdään edes joskus jotain.”Kommentti, aamulehti.fi 31.7.2010

”Ennätyslämpötilat eivät Evolla leirei-leviä partiolaisia haittaa. Ohjelmissa ollaan mukana innolla helteestä huo-limatta. Vesilaakson ohjelmat lienevät odotetuimpia näillä keleillä.”MTV3 29.7.2010

”Jos noi retkikeittimet on noin vaaralli-sia, miksi niitä vielä myydään?”Nimim. Eki, aamulehti.fi 30.7.2010

”Kokeilimme palomiesten hauislihasten kestävyyttä.”Irman & Tarmon blogi, kilke.fi 29.7.2010

”Tää on ihan syvältä ! Ollaa eksytty! Ihana haikki -,-””Facebook 30.7.2010

”Partiolaisten Kilke suurleirillä Evolla on joka päivä yli 10 000 nälkäistä suuta, jotka haluavat syödä useamman kerran päivässä. Ruokalistalla on niin lihapulla-kastiketta kuin makkarakeittoa ja välillä yllätyspullaakin. Kun kaikki leiriläisistä eivät olleet vielä saapuneet, ei Tiina Ruokosella ollut kyläkeittiöllä puuroa. Leirin rakentajaväki sen sijaan sai yllät-tyä iloisesti saadessaan tilalla pullaa.”Yle 31.7.2010

“Silent party was damn weird to watch but it was damn fun to take part! Kilke rocks + we have nice british girls stay-ing @ our camp.”Karo7309 30.7.2010

”Minua ottaa pattiin, kun uutisissa tai kuvissa ei ole kuvattu Lapa-alaleiriä, eli pohjoisen porukka metsänvihreissä huiveissaan on jätetty kehä kolmosen jalkoihin. :/”Facebook 29.7.2010

Leirin konehuoneesta, päivääOhjelmalavan mikserillä on tuhat ja yksi mahdollisuutta säätää. Painikkeiden lisäksijohtojen hallittu kaaos herättää kunnioitusta. Osaisitko sinä käyttää näitä?

5

KUUSEN ALTA Kolumnissa maalaillaan leiriin liittyviä tunteita ja tuoksuja.

Ollaan ylittäjiä,tehdään paremmin

KUIN KAKSI KARJAA

Anna kaikkien huivien heilua. Anna kaikkien kukkien kukkia.

Kuv

at: I

nes

Sir

én &

sxc

.hu

”Oli ilo vierailla Kilkkeellä. Pieni haikeus hiipi, etten ole sitä siellä rakentamassa ja jakamassa teidän kanssa. ’Leirillä olemme iloisempia ja hauskempia kuin missään muualla, mutta olemme myös ahkerampia ja auttavaisempia, herkem-piä ja vakavampia. Olemme hyviä tove-reita toisillemme ja rohkenemme tuoda esiin oman itsemme.’ (Partiotytön opas v. 58) Tätä kaikkea teissä näin, puurtajat. Voimia loppuleiriin!”Facebook 31.7.2010

Whoever said scouts were not cool?”

Twitter 31.7.2010

OIKAISUT ✓Virheiltä ei vältytty myöskään Rymyn numerossa 3:

Sivulla 7 Vaeltajabileiden ajankohta oli ilmoitettu väärin. Bileet järjestetään Näädänpesässä klo 19–21.

Sivulla 14 Rymyraadin tekstit olivat virheelliset. Lue juttu kokonaisuudes-saan tämän lehden sivulta 25.

Sivun 18 kuvassa on Anders Huldén, ei Antti.

Sivulla 25 Olli Lehtisen ja Teemu Nur-misen lippukunta on Langinkosken Samoajat.

Sivulla 28 tanssivat Jesper ja Lasse ovat kotoisin Tanskasta, eivätSaksasta.

Rymyn toisen numeron sivulla 8 Virva Kokon nimi oli muuttunut toisessa lainauksessa Virpiksi.

”Kilke-leirin vierailupäivät ruuhkautta-vat liikennettä Lammin seudulla.”Yle 31.7.2010

”Whoever said scouts were not cool?”Twitter 31.7.2010

”Kiitos oli ilo vierailla Kilkkeellä ja vielä suurempi il0 nähdä, että meidän junnu voi hyvin ja viihtyy vallan mahtavasti leirillä.”Facebook 1.8.2010

Tarpoja kertoo rinkka-lauttansa uponneen

vesistön ylityksessä. Ihan pohjaan asti. Eipä aikaakaan, kun kohtalotoveri kertoo omansa uponneen vielä-kin syvemmälle:

paikalle on saapunut ylittäjä. Partio on

täynnä näitä ylittäjiä. Jos jossakin alaleirissä

Bajamaja haisee pahalle, jossain toisessa vieläkin pahemmalle. Helsinkiläisessä lippukunnassa huudetaan kovaa, mutta Keuruulla vieläkin kovempaa. Avajaisista Loiston Kauramies-tä luultiin tylsimmäksi, mutta Kilkkeen ”Kill – Kill” olikin vielä tylsempi. Lapassa on megabeibejä, mutta Kalevassa vieläkin megampia tai beibempiä. Alittajien asiat eivät voi enää mennä huonommin, ylittäjien voi. Aina on ylittäjä.

Meidän lippukunnallamme on ensi kesänä leiri kimpassa toisen lippukunnan kanssa, koska kohtasin tänään ylittäjän. Ohimennen mainitsin lounaalla olevani suhteellisen erinomainen leirikokki, kuten on ylittäjänikin. Asiaan piti saada selvyys. Niinpä kokkisota johti ystävyyden rakentamiseen yli kunnan rajojen. Ainakin olen ylivoimaisesti parempi syömään leiriruokaa, koska olen lihavampi.

Mielestäni ylittäjät ovat partion kehitystä eteen-päin vievä voima. Ylittäjät eivät ole kerskailijoita

ja tyhjän kehujia, vaan kaiken paremmin tekeviä moottoreita. Itsensä ja asioiden kehittäjiä. He naut-tivat säälipullakahveja ja -haleja sekä nukkuvat tasaisemmalla alustalla. Siksi Kilkkeen vesihuolto on paljon kehittyneempi kuin Miilulla ja Bajamaja on paljon mukavampi sekä ekologisempi kuin jätesäkki-muovista väsätty höndäri. Kilke on kansainvälisempi kuin Karelia. Leirisää on paljon miellyttävämpi ja tytöt hymyilevät paljon kauniimmin. Haikillakin oli paljon rankempaa. Meidän porukkamme on muuten paljon hauskempi kuin noiden ja Rymy on kaikkien aikojen paras leirilehti. Asioiden taustalla ovat ylittäjät, jotka tietävät ja osaavat paremmin. Ylittämisellä pyritään parhauteen ja ainakaan samoja virheitä ei uusita, kos-ka vain alittajat sortuvat moiseen. Minunkin rinkka-lauttani kelluu nykyään, ja sitä voi käyttää ylitykseen. Tai siis tarkoitan sen erään tarpojan rinkkalauttaa.

Kilke on ylitys. Kilkkeen ovat tehneet ylittäjät. Par-haimmat ovat ylittäneet itsensä . Kilke on maalaiskau-pungin kokoinen partiotaajama, jossa on enemmän kahviloita ja ravintoloita sekä erikoisliikkeitä kuin oikeassa sivistyksen pariin rakennetussa kaupungissa. Kilkkeellä on myös täystyöllisyys. Kilkkeen ylittäjät ovat pyrkineet tekemään saman kuin aiemmilla suur-leireillä, mutta paremmin. Ensi jamboreen toteuttavat taas uudet ylittäjät. Mieluummin överit kuin vajarit.

Teppo Lakiasuo

Kirjoittaja on ylipainoinen keskivertosuorittaja, jolla on kohta neljä suurleiriä takanaan.

Kuv

a: J

oha

nna

Ska

rp

6

RYMYÄ!/YRMYY...Kilkkeen nousevat ja laskevat trendit

KAHVITAUOLLA Tarpoja Vera Savinainen

RYMYÄ! YRMYY...

Teksti: Oona KanteleKuva: Joel Nykter

Olet matkalla Aikamoisen reissun ensimmäiselle rastille. Oletko ollut aikaisemmin haikilla?Kerran. Se oli aika rankkaa ja silloin oli liikaa tavaraa. Ihan niin kuin nytkin. Rinkasta tulee aina turhan painava.Millainen olisi unelmiesi haikki?Ainakin rasteja pitäisi olla pal-jon. Kävelyä ei tarvitsisi olla niin hirveästi.Miten olet valmistautunut Aika-moiseen reissuun?Olen harjoitellut suunnistusta. On ihan kivaa mennä haikille, ja odotan tulevaa innolla.Mikä olisi Aku Ankansudenpentukenraalin arvonimesi?P.I.P.P.U.R.I. – Pieni, Iloinen, Paras, Peloton, Urhea ja Rohkea IntoilijaMikä on ehdoton haikkieväs?No varmaan ruisleipä. Se on ter-veellistä ja hyvää.Mikä on paras kampaus haikille?Nuttura olisi hyvä, mutta se ei pysy. Myös hiukset auki on hyvä, mutta niin tulee vähän kuuma.

Tarpojan rinkka painaa aina liikaaVera Savinainen, 13, ei pelkää. Aikamoinen reissu saattaa olla rankka, mutta oikealla kampauksella LauneenLähdesiskojen tyttövartio ei voi epäonnistua. Aika ajoin on kuitenkin otettava kuksa kouraan ja istahdettava puun juurelle lepäämään.

Miten aiot viettää kahvitaukosi haikilla?En juo kahvia, mutta mehutauon voin pitää haikilla laavussa tai lei-rissä teltassa kavereiden kanssa. Asteikolla 1–10, kuinka haisevat ovat sukkasi Aikamoisen reissun jälkeen?Kahdeksan. Ei ne kovin puhtaina pysy.Kuinka monta rakkoa luulet löytä-väsi jaloistasi palatessasi leiriin?Varmaan kaksi molemmista.Entä mikä on paras keino torjua rakkoja?Jalkojen teippaus, ehkä laastarit.Kantavatko kaverisi rinkkasi maaliviivan yli?Eivät! Selviän itse, vaikka haikki onkin aika rankka. Ja lopuksi: mikä on vinkkisi vielä haikkia vartoville?Pitää ottaa mukaan vähän tavaraa, jotta rinkka ei painaisi liikaa. On myös hyvä kantaa rinkassa paljon juomavettä ja nukkua hyvin ennen haikkia.

Jonotus. Sosiaalisten kontaktien kiireetön mekka. Ennen tavattiin kaivolla, nyt tiskijonossa. Tähän on kaikilla varaa.

Kiire. Hyöty-liikunnan äiti! Mitä tiukemmaksi vedät aikataulusi, sitä kovempaa kävelet.

Rymy. No hei, ihan oikeesti! Kyllä tässä vai-heessa leiriä jo voi kehua itseään. Leirin lehdistön pirteä kukkanen.

Ruoka. Ihan pastaa. Savinen pottu ja sillikin maistuisi välillä.

Suihkun kylmä vesi. Miehille aiheutuu identi-teettiongelmia.

Vierailupäivän pesti. Vain bussikuskit saivat kahvia.

Vera Savinainen aikoo mutustella tauollaan ruisleipää.

Kilkkeen tarpojat ja samoajat pääse-vät alaleiri kerrallaan seikkailemaan vuorokaudeksi Aikamoiselle reis-sulle. Haikilla liikutaan vartioittain ja kukin vartio saa valita kolmesta vaikeus-asteesta itselleen sopivim-man.

Yö vietetään laavuissa leirialueen ulkopuolella hyttysten ininässä. Seuraavana päivänä leiriläiset saa-puvat takaisin savuihinsa muutamaa harhareittiä rikkaam-pina. Onnek-kaimmat ovat saattaneet päästä harjoittelemaan myös eksymistilan-teessa toimimista.

7

Toivetta löytötavaroiden suhteen

RYMYMENOT

Maanantai 2.8

Vaeltajaohjelma Ilmalaaksossa klo 9–12 ja 13–15. SamoajaluotsiasemaKalevassa Ketun kyläkeittiössä klo 9.30–11.30.

PäiväkaraokeKahvila Lapasessa lounaan jälkeen.

Kilkettä kupissaLPKJ-tapaaminen kahvilaKatapultissa klo 13–15.

Otto laulattaa lapsiaKahvila Lapasessa klo 10 ja 15.

Rymy 4 julkkaritPressiklubilla klo 18.30.

Mikko Alatalo keikkaileeKahvila Kivessä klo 19.

Tarpojaluotsiasema Kahvila Kivessä klo 18–20.

VaeltajabileetLuvassa mm. stand-up-koomikon esitys. Näädänpesässä klo 19–21.

Aikuisohjelmaa klo 19.30- 21.30Erityislapset kahvila Saimaassa• Raffun ohjelmateltassa Partion julkisuuskuva • Kahvila Lapasessa aikuisen paikka partiossa.

Tiistai 3.8

Alueohjaajien tapaaminen Kahvila Katapultissaklo 09.30–11.30.

Vaeltajaluotsiasema Kalevassa Ketun kyläkeittiössä klo 9.30–11.30.

Elvis-show ja Golf Open Kahvila Kivessä klo 18.

Iltakaraoke Kahvila Lapasessa klo 18 alkaen.

EB-tapaaminenKlo 16–19 Katapultissa.

Aikuisohjelmaa klo 19.30–21.30Erityislapset Lapassa, Leton kyläkeittiössä • Kahvila Saimaas-sa Aikuisen paikka partiossa • Raffun ohjelmateltassa Partion julkisuuskuva. Pinkkipartion tapaaminen Kaikenikäisille ei-niin-heteroille partiolaisille vapaamuotoinen tapaaminen klo 21.30–23 melonta-pisteen vieressä niemenkärjessä, sillalta 100m pohjoiseen.

Great Finals of the Quiz Näädänpesä Leaders Café at 9 pm.

Keskiviikko 4.8

Gospelbändi FisuBändi esiintyy kahvilaKatapultissa.

IltapäiväbingoKahvila Lapasessa klo 13 alkaen.

Aikuisohjelmaa klo 18.30-20Kahvila Saimaassa Aikuisen paik-ka partiossa • Kalevassa Ketun kyläkeittiössä Erityislapset.

HUOM! Lapasessa lasten leik-kipaikka. Kahvilat sulkeutuvat aiemmin päättäjäisten takia.

LEIRIHOROSKOOPPI Ajalle 2.-3.8.

3 3 Best thingsat the Play Station

KASNÄIN!

Näin näytät hyvältä loppuleiristäkinTeksti: Anna MunsterhjelmPiirros: Niina Partanen

1. Suihkuun et tietenkään kiireeltäsi ennätä. Leiki siis uhrautuvaista ja tarjoudu avuksi vesitiimiin. Tarkasta-essanne putkien liitoksia irrota elin-tärkeä mutteri ja anna veden suihkuta itseesi. Muista voidella itsesi saippual-la jo etukäteen. 2. Jättäydy tekosyyn varjolla yksin telttaan ja käy hehkeimmän kaverisi meikkipussilla. Ne ärsyttävän vaaleat silmänaluset ja nenän mattapinta ei-

vät todellakaan ole luojan luomia. Tee samalla tutkimusmatka rinkkaasi. Sen pohjalta löytyy takuulla vielä puhtai-takin vaatteita – ainakin niitä, jotka äiti tai tyttöystävä sinne kaksi viikkoa sitten pakkasi. Ennen pukeutumista haistele housujasi: aavistus pesuai-netta,ah!

3. Jos hyttysenpuremat ovat paisu-neetkävynkokoisiksi,finnitloistavatkuin liikennevalot eikä lika enää irtoa käsistä, käännä tappio voitoksesi. Hae Maalaaksosta kasvomaaleja ja peitä naaman näppylät reilulla sotamaa-

lauksella. Kieriskele tiepölyssä niin, että saat ruskean kokovartalomaskin. Työnnä päähän lisää risuja, mahdolli-sesti myös pieneläinten luita. Lopeta suomen puhuminen ja kerro olevasi it-sesi kauan sitten kadonnut, Australian aboriginaalien keskuudessa kasvatet-tu kaksonen. Ulkkareilla käy kahvilassa ainaparempiflaksi!

Elli Jokinen, Löytötavaratoimisto

1. Tutki tavarasi. Käy läpi rinkkasi,ennen kuin lähdet leiriltä. Leiriltä onlöytynyt laatikoittain juomapulloja,aurinkolaseja ja puukkoja.

2. Nimikoi omaisuutesi. Joslöytötavarassa lukee nimi ja savunnumero, se osataan lähettää suoraanomistajalleen.

3. Tee ilmoitus. Jos kadotat jotakin, teekatoamisilmoitus alaleirissä tai käväiselöytötavaratoimistossa.

Teemu Pulkkinen, Play Station

1. International athmospherePeople can make friends fromall around the world.

2. Buddy Exchange. You canenjoy an ice cream with a newfriend.

3. Funny games. Be prepared toteach a game to others.

KalevaViereisen teltan kiinnostavat asuk-kaat ovat kuin ovatkin vilkuilleet sinun telttaasi!Illastavoitullaikimuistoinen.Varokaa kuitenkin, sillä vihainen yöval-voja voi tulla keskeyttämään rattoisan iltanne.

Lapa Aurinko paistaa iloiselle lapalaiselle. Vieraile ohjelmalaaksoissa ja saatat tutustua uusiin ihmisiin. Varo kuitenkin haastamasta riitaa tuikkulaisten kans-sa, sillä heidän yläpuolellaan näkyy synkkiä pilviä.LeivoEpärehellisyytesi saattaa paljastaa

sinut, joten ole tarkkana, mitä puhut. Rehellisyys maan perii, kuuluu vanha astrologien sanonta. Jos kuitenkin juk-saat, jopa iltaisin kimppuun hyökkäävät hyttyset alkavat karttaa sinua. PöpöMerkittävät planeettakuviot haittaavat menoanne, ja suunnitelmat menevät uusiksi. Puuro on yhtä vetistä kuin ilma, joten pukekaa lapset lämpimästi ja säästytte enemmiltä harmeilta.RaffuVastoinkäymisistä huolimatta aamu hymyilee ja leirielämä maistuu. Kaikki Saturnuksen kuut ovat puolellasi, mutta sen renkaat hankaloittavat matkaa. Pidä siis varasi ja muista juoda

riittävästi!

TuikkuSynkkyytesi paistaa leirin toiseen päähän. Älä piilottele murheitasi, vierailupäivän iloiset muistot läm-mittävät mieltäsi.

Kuv

a: M

arju

kka

Kal

li

Kuv

a: M

arju

kka

Kal

li

Ennen. Jälkeen.

8

SÄHKEET

Hetki ennen hengellisyyttäKilkkeen ekumeeninen jumalanpalvelus järjestettiin sunnuntaina. Mitä tapahtui lavan takana ennen tilaisuuden alkua?

Teksti Suvi TakalaKuva Sami Tarkiainen

PUHEENAIHEET

Reilu tunti aiemmin valmistelut olivat jo täydessä vauhdissa. Lavan takana tunnelma ei ole kovin jännit-tyneen oloinen, vaikka kiirettä riittää. Ensiapuhenki-löt, turva ja tekniikka valmistelevat omaa osuuttaan samaan aikaan, kun kuoro availee ääntään.

Leirijumalanpalveluksen saarnaaja, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen kertoo, että jumalanpalveluksen tavoitteena on tarjota leiriläisille mahdollisuus pysähtymiseen ja hiljentymiseen. Hänen

mielestään jumalanpalvelus on luonnollinen osa partiota.

– Partioliikkeen vahvuus on siinä, että se ottaa huo-mioon myös ihmisten uskonnolliset tarpeet.

Mikko Kohonen Harjun Pojista toimii leirillä teknii-kan apulaisena valoissa. Jumalanpalveluksessa hän tarkkailee backstagea.

– Jumalanpalvelus tuo esiin partion hengellistä puolta. Monien lippukuntien taustavaikuttajana toimii seurakunta. Kyllä jumalanpalvelus tällaiseen suurl ei-riin kuuluu, Mikko sanoo.

Rebekka Nyyssönen Illinkiertäjistä on mukana jumalanpalveluksen kuorossa. Laulava ja koskettimia soittava nainen on kokenut esiintyjä eikä juurikaan jännitä lavalle menoa.

– On hyvä, että jumalanpalvelusta ei pidetä aina kirkossa.

Kolmesta palovammoja trangia-keittimestä saaneesta tarpojasta kaksi on kotiutettu sairaalasta. Yksi heistä on edelleen hoidossa Töölön sairaalassa. Onnettomuuden nähneet rastimiehet ja läheiset ovat saaneet kriisiapua.

Woomal-elokuvakilpailun parhaat palkittiin Kilkkeellä perjantaina. Voiton veivät Rakinan Samoajat Raision KilliNalleista (L-SP).

Parachute Fitness näytti esimerkkiä vilpittömästä palautteenannosta. He antoivat lähikeittiölleen Raffus-sa kiitosta ja kannustusta. Keittiö tekee peruspuuhasta partiohauskaa olemalla luova.

WOSMn Euroopan alueen johtaja David McKee vierailee Kilkkeellä 31.7.–2.8. David tutustuu Evon maas-toon, jossa pidetään kansainvälinen Roverway-vaeltajatapahtuma vuon-na 2012.

Leirijumalanpalvelusta seurasi lähes koko kymmentuhatpäinen leiri.

9

EN YMMÄRRÄ Rymy kysyy hyviä tyhmiä kysymyksiä

Miksi tiskivesi on kuumaa?

Kilkkeellä tiskataan ilahduttavan puhtaissa ja kuumissa vesissä. Mitä oikein on tapahtunut, Rumban keittiöpäällikkö Antti Saarisalo?

Teksti: Sirkku Juhantila

”Leirin johto on antanut ohjeet hygienian parantami-sesta ja leirin keittiöt ovat järjestäneet toteutuksen. Kilkkeellä tiskauspaljujen määrä on neljä aiemmin totuttujen kolmen sijaan. Lisäksi lisäsimme keittiömme tiskauslinjojen lukumäärä.

Tiskauspöytä on suora, joten vesien siirtely uutta vettä tuotaessa on helppoa. Vesi tulee letkua pitkin ai-van soppatykin vierelle, sitä ei tarvitse kantaa kaukaa. Rumban keittiössä meillä pöhisee kolme soppatykkiä pelkästään tiskivesiä varten. Koska kaikki on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi, rutinoitunut ja tehokas työntekijä pystyy hoitamaan esimerkiksi aamiaisen tiskivedet tarvittaessa yksinkin, emmekä ole joutuneet hankkimaan lisää henkilökuntaa tähän.

Olemme myös erityisesti panostaneet tiskiä hoitavi-en henkilöiden koulutukseen, sitä kautta toimintaa on saatu tehostettua.”

Svåra frågormen lätt stämning

På söndagmorgon dammar vägen utanför Scoutideologins hus av ca. 300 par fötter, som tillhör scouter som ska delta i det allternativa programmet som ersätter den ekumeniska lägergudstjänsten.

Text: Sonja ElorantaFotografier:MeriSäynätkariochJohannaSkarp

Då alla anlännt till skogsgläntan vid Scoutideologins hus, formar deltagare i alla åldrar grupper på fem och den långa kön börjar maka på sig mot den Etiska sti-gen. Mängden deltagare är större än någon förväntat sig men alla är på gott humör och färdiga för diskussi-on.

Skulle du hjälpa någon i livsfara fastän du själv skulle stå i stor risk? Skulle du äta kött ifall du var vegetarian och kidnappad och du inte fått mat på två dagar? Är en 15-årig mogen att hamna i fängelset? Bland annat dessa knepiga frågor får svar inom flertal diskuterande grupper, som svarar på frågorna genom att trär JO- eller NEJ-pärlor på en bit ståltråd. Under loppet av banan med 25 frågor har varje grupp skrat-tat, funderat och debatterat i glad anda. Då ståltrådsbi-tarna fyllts av pärlor får den Etiska stigen ett naturligt slut med allsång och en stor syskonring.

Explorerscouterna Daniel från Sjöscoutkåren Havsörnarna och Niklas , Axel, Sander och Vincent från Sjöscoutkåren Stormfågeln tycker att frågorna på den Etiska stigen lockade till diskussion och de menar att styrkan med programmet var att det inte var i formen av en föreläsning, utan alla fick delta natur-ligt i diskussionen. Daniel och Niklas föreslår att man kunde ha delat in deltagarna i blandade grupper för att få fram mer mångsidiga tankar från bland annat utländska scouter. Också Essi och Sarah från Kauka-partio, Anna-Katariina från Hervannan Hukat och Henrik från Rekolan Metsänkävijät gillade stigen och tycker att idén är värd att återanvända senare.

Även internationella Kilke-deltagare trivs och en grupp scouter från Senegal beskriver programmet med orden “Hyvä, hyvä, joo!” och ler stort. Enligt dessa roverscouter och vuxna innehöll stigen redan bekanta diskussionsämnen i en ny form. Gruppen tyckte spe-ciellt mycket om att alla fick en chans att diskutera sin världssyn och beskriva sina känslor.

Allt som allt verkar alla deltagare vara nöjda med chansen för diskussion och självbetraktelse och man kan lätt saga att den Etiska stigen var lyckad.

”Skulle du äta kött ifall du var vegetarian och kidnappad och du inte fått mat på två dagar?” Svåra frågor så som denna lockade till diskussion under söndagens alternativa program.

Fråga 14: “Du beskylls för att ha rökt tobak i skolan. Den skyldige är dock din kompis. Skulle du avslöja honom?”

Medan majoriteten av lägerdeltagarna deltog i gudstjänsten, fanns även alter-nativt program vid Scoutideologins hus.

10

Rhythm is InternationalScouts from Hong Kong, Nepal, Germany and many more enjoyed a night ofinternational spirit at the leaders’ café.

Text and Photo: Martin ”Einstein” Sebald

Drums are sounding through the beautiful woods clo-se to Kilke; it sounds like a wonderful party is happe-ning. Näädänpesä’s visitors seem to be even more co-lourful this evening. No wonder, it’s the international evening at the leaders café and almost every country taking part at Kilke has provided a representative. There are scouts from Hong Kong, Britain, Germany… And there are also scouts from Senegal and Nepal because of the special affinity between Finland and these countries under the Finnish Scout Association’s partnership projects.

Inside the café, there is a hive of activity – badge swapping! Scouts from different countries, equipped with large plastic bags filled with badges, are buzzing around trying to get the best deal. The busiest of the-se are the scouts from Hong Kong. They have brought with them many colourful badges in unusual shapes that will later be added to many campfire blankets throughout Europe. There are also many British scouts and guides who have brought along other items

PUHEENAIHEET

to swap. Scouts who have brought only a few items run out of stock very soon.

As if to encourage the badge swappers to trade even more quickly, the Senegalese scouts, who are perfor-ming on stage, beat their drums faster and sing with great gusto!

Different in their style of music but no less pas-sionate are the Nepalese scouts, who performed a Nepalese dance in traditional costume. Then came a rendition of the “B-P Spirit” that is known by scouts around the world, which served as a good introduction to the panel discussion that followed. With speakers from Nepal , Senegal, and one from Finland (represen-ting Finland and its neighbours around the Baltic Sea), the discussion focused on the different projects that have been undertaken by scouts in those countries where scouting is well-respected.

In different ways, each of these three countries is involved in projects that serve their communities and helps in the environment. For example, last year, scouts in Senegal helped 10,000 people affected by flooding. In Nepal, one of their projects has been to develop access to “B-P Peak”, a 5000m mountain that was named after the founder of the Scout Movement,

which is often visited by foreign scouts and was recently climbed by a party of Finnish scouts. Scouts from the Baltic countries have joined forces to protect the ecology in their surrounding areas from further destruction. In addition, the representatives of Nepal and Senegal confirmed their intentions to learn from the structure and organisation of Kilke with a view to implementing these at their own future Jamborees.

The Thilia Thalia part of the evening turned out to be an improvisation contest, which proved to be particularly challenging – the team from Senegal was tasked with acting out a horror movie set in a Finnish sauna, whilst the British team made everyone laugh with their documentary entitled, “The Board of Fin-nish Scouting Goes Hiking Through The Woods”.

The Senegalese scouts decided to step up on stage and perform the “Wakka Wakka” song, best known from the World Cup, which brought everyone to the dance floor in a mass of colour and in party mood. At least “officially”, this wonderful ‘international evening’ had come to an end (but, of course, in reality it went on and many stayed at Näädänpesä until the early morning).

International OfficeBecause there is plenty of staff in the international office everything went on without problems. Some of the staff members even helped in other tasks like road safety.

Camp OfficeIn total all seemed to be satisfied with the day. Rymy could not even find out the “most annoying questi-on” visitors asked the office staff.

EnsiapuIhmismäärään nähden ensiapu-asemalle saapuneita oli yllättävän vähän. Vierailijoilla ei ollut hätää, useimmat apua tarvinneet olivat leiriläisiä.

TurvaAutoliikenne sujui sutjakkaasti Turvan hankkimin apuvoimin. Itse leirialueella oli rauhallista ja vierai-lupäivänä Turva toimi kuin minä tahansa muuna leiripäivänä.

ToiletsSome toilet areas along main road Kilkkeen suora had been improved the day before. Even in the crow-ded areas of the site the situation of the sanitary facilities was nor-mal after the visitors left the camp.

MuonitusVierailupäivän ruokailun jonotus sujui rauhallisesti, eivätkä jonot venyneet turhauttavan pitkiksi. Tiskauksessa oli ruuhkaa, sillä kaikki vierailijat eivät noudatta-neet ohjeistusta tiskien viemisestä kotiin.

Visitors’ Day

A visiting day can be a very stressful event. Therefore it is necessary to consider several topics for making visitors’ day enjoyable for all.

Text: Oona Kantele & Martin ”Einstein” Sebald

The Senegalese scouts performed the ”Wakka Wakka” song on stage.

11

Linnut tapasivat NäädänpesässäTeksti: Jaana Ketola

Sunnuntaina järjestetty Kolmiapila-Gilwell-tapaami-nen keräsi sankoin joukoin Ko-Gi-kurssin käyneitä johtajia kahvila Näädänpesään.

Tunnelma oli lämmin, kun vanhat kurssikaverit moikkailivat toisiaan. Monelle tapaamiset ovat jo perinne. Esimerkiksi Visa Liippola kertoi, että hänelle kokoontuminen on järjestyksessään noin kolmaskym-menes.

– Aktiiviselle piiri- ja keskusjärjestötoimijalle nämä ovat tärkeitä ja kivojakin tilaisuuksia.

Ko-Gi on pj-kurssin käyneille aikuisille tarkoitettua johtajakoulutusta. Perinteisen kurssin rinnalle on lanseerattu myös monimuotokoulutus. Ko-Gi-ryhmän varapuheenjohtaja Pasi Mikkonen muistutti, että uu-teen koulutusmuotoon kannattaa suhtautua avoimin mielin.

– Se on ihan yhtä hyvä – ellei jopa parempi – kuin perinteinenkin Ko-Gi.

Lakes But No Swimming

Welcome to Finland, the land of a thousand beautiful lakes! Then, why is it that we can’t go swimming whenever we want?

Text: Sirkku JuhantilaIllustration: Nicole Finell

Well, first of all, it’s a tradition of Finnish scout camps that we don’t swim freely. At Kilke, each sub-unit has been assigned only two swimming sessions together with some additional limitations.

Kalle-Pekka Mannila, Technology Director, told Rymy that the beach at Ylinen Rautjärvi has been established especially for Kilke. The lake was chosen because the only other alternative, at Pitkänniemenjärvi, is a nature reserve. Special attention was also given to ensuring the lake is used safely under the appropriate supervision.

Establishing the beach has been quite a big and costly operation. The lake was dredged not only to make it deeper but so that sand could be added to improve the texture of the soil. It’s this soil at the bottom of the lake that gives the water its dark appearance. However, campers using the lake, especially in the evenings, churn this up with their feet, which turns the water muddy.

Text: Martin ”Einstein” SebaldKuva: Jaakko Roppola

Have you ever experienced a typical German scout camp? If so, then you would easily be able to recog-nise their unique style of tents. They are black and you might think that they look a little old-fashioned! But they are very practical and German scouts would never think of replacing them with any other style of tent.

The origin of these tents that are called “Kohte” lies in Lapland. The Saami tents, called “saame koachte” or “kåta”, inspired a member of the German youth movement in the 1920’s to design something similar for his group. In particular, his design incorporates two important characteristics: it allows scouts to have a fireplace inside the tent; and it can be divided into four sections to make it easier to carry when hiking.

German Scout Tents: Simply Black

The canvas is also in separate sections, and all the pieces must be joined together to make the finished tent.

There are four sections to one German tent. However, other sections can also be added to make for a much bigger tent. For example, six pieces of “Kohte” will give you a large roof, which can be supported by the addition of other rectan-gular pieces of canvas to make a tent resembling a Mongolian “Jurte” that can accommodate 20–30 people. With some creativity and a lot of tent pieces it is possible to build big castles. So watch out for the black scout tents at Kilke!

If you want to find out more, see them for yourself at Raffu subcamp.

Suomen Partiolaiset kiitti tanskalaista partiojohtajaa

Suomen Partiolaiset jakoi Kilkkeellä kultaisen ansio-ristin numero 20 tanskalaiselle Jörgen Rasmussenille. Euroopan partiosäätiön puheen johtaja Rasmussen on toiminut korvaamattomana apuna suomalaisten partiolaisten hoitaessa kansainvälisiä yhteyksiään. Hän on esimerkiksi kannustanut suomalaisia hakeu-tumaan kansainvälisiin tehtäviin. Parhaillaan Jörgen tukee suomalaisen Karin Ahlbäckin ehdokkuutta WOSMin maailmankomitean vaaleissa 2011.

Saksalaiset Kohte-teltat ovat käytössä Raffunsavuissa213ja214.

12

Teksti ja kuvat: Tuuli Seppälä

1. Ennen lipunnostotilaisuutta kunkin tulee pukeutua viralliseen partioasuun ja siistiytyä miten parhaiten vallitsevissa olosuh-teissa taitaa. Lisäksi tilaisuudessa kaikkinainen arvokas käytös on välttämättömyys. Miespuolisten ei sovi käyttää päähineitä.

RYMY VALISTAA Tämäkin partiotaito pitäisi jo osataRYMYRAATI 100 vuotta partiomuistoja

KÄPYJÄ SELÄN ALLA

Näin toimit lipunnostossaEtiketti on syytä hallita tilaisuuteen osallistuessa, jottei vallan häpäise itseään ja lippukuntaansa.

Koonneet: Sirkku Juhantila ja Anna Voutilainen

1920-luku Saara Nevanlinna, 92, Helsingin Oravat (Helsinki)Meillä ei ollut, taisimme olla liian nuoria ja kokemat-tomia.

1930-lukuLassi Westerling, 85 vuotta, Töölön Siniset (Helsinki) sekä Kelovartijat (Espoo) Matkat olivat aika pitkiä, mutta samana päivänä tul-tiin leiriin takaisin. Ilmat olivat aina kauniita haikeilla-kin. Eräältä haikilta mieleen on jäänyt mäyrä, joka teki nopean 180 asteen käännöksen meidät huomattuaan.

1940-lukuPäkä Malmi, 77, Toimen Pojat (Helsinki)40-luvulla ei vielä harrastettu haikkeja ainakaan niillä leireillä, joille minä osallistuin.

1950-lukuArja Rinkamo, 64, Karimo (Rauma) Tuohon aikaan haikit eivät vielä kuuluneet tyttöjen suoritusohjelmaan, joka oli erilainen kuin poikien.

1960-lukuTeija Lehtiranta, 52, Leirisiskot (Salo)Haikkien sijaan kävimme usein yöretkillä, joilla tavoit-teena oli tehdä mahdollisimman paljon luokkasuori-tuksia.

1970-lukuJussi ”Jupo” Lares, 44, Lauritsalan Siniveljet (Lappeenranta)Esimerkiksi piirileireillä oli haikkeja, joilla oli pt-kisojen tapaan rasteja tehtävineen. Myös Karelia-piirileirillä vuonna 1979 oli haikki, mutta valitettavasti itse vietin juuri tuon yön leirisairaalassa.

1980-lukuJussi Salminen, 31, Kalevan Karhut (Tampere)Meillä nuorilla oli vain päivähaikkeja. Ylläksellä pide-tyllä lippukuntaleirillä kävelimme parin kilometrin päähän leirikeskukselta. Se oli hieno päivä, kun sai olla johtajien kanssa kalassa ja heitellä virvelillä.

1990-lukuMikko ”Silli” Sillander, 27, Vaasan Metsäveikot (Vaasa)Meillä oli aika pitkiä haikkeja rasteineen. Kerran emme jaksaneet kantaa kaikkia tavaroitamme, joten macho vartionjohtajamme kantoi sankarillisesti kol-me rinkkaa. Suosio tyttöjen parissa oli taattu.

2000-lukuMatias Jääskeläinen, 16, Muuratpartio (Muurame) sekä Kortepartio (Jyväskylä)Olen ollut yhdellä haikilla, ja sekin meni pieleen. Tar-koitus oli kiertää rasteja ja suunnistaa, olla laavussa yötä ja riihittää samalla kolmas luokka, mutta haikki jouduttiin keskeyttämään jo ensimmäisenä päivänä kovan ukkosen takia. Olimme hyvin märkiä ja hypim-me kuralätäköissä. Mieleen jäi näkemäni erikoinen, pistemäinen salama.

2010-lukuOtso Sirkiä, 1,5, tuleva lippukunta Kätkän Kävijät (Kittilä)Haikeilla ei enää aina suunnisteta kävellen, vaan esimerkiksi pyörillä tai melomalla. Tehtävistä tulee monipuolisempia – ensiavun ja solmujen lisäksi olisi esi-merkiksi etiikkaan liittyviä tehtäviä. (Äiti Kaisa Sirkiä auttoi vastaamisessa.)

Mat

teus

Pen

tti

Millaisia haikkeja leireillä oli?

Näin valmistat oikeaoppisen lippusolmun.

2. Aivan aluksi osanottajat kokoon-tuvat lipputangon ympärille kaari-muodostelmaan hiljaisuuden valli-tessa. Johtaja aloittaa tilaisuuden reippaalla käskyllä ”lipunnostajat”. Valitut partiolaiset kävelevät ripein askelin tangon luo ja kiinnittävät lipun naruun. Kun tämä tehtävä on moitteettomaasti suoritettu, anne-taan seuraava käsky; ”nosta lippu”.

3. Katsojat tervehtävät lippua siitä hetkestä, kun se irtoaa kannatteli-jansa käsistä aina siihen hetkeen asti, kun se saavuttaa lakipisteensä. Kun lippunaru on huolekkaasti kiinnitetty tankoon, lipunnostajat ottavat yhtäaikaisesti kolme askel-ta taaksepäin ja tervehtävät lippua. Heidän poistuttuaan lipunnosto-seremonia on ohitse.

1. 2.

3.

Edellisen numeron Rymyraadin tekstit olivat virheel-liset. Lue juttu kokonaisuudessaan tämän lehden sivulta 25.

Kuv

a: M

iika

Sir

kiä

13

partiosta joka toinen viikko. Nyt Antti on taas aktiivisesti mukana partiotoi-minnassa.

Paha sanoa, miksi niin moni suvus-tamme on partiossa. Ehkä ainakin omien lasten kohdalla partioon liitty-mistä on pitänyt melkein itsestäänsel-vyytenä. Olen saanut partiosta kestäviä ystävyyssuhteita ja fiiliksiä, joita en varmasti olisi mistään muualta voinut saada.

Lapsille partio on tuonut oma-aloittei-suutta. Vanhempana voi luottaa siihen, että lapset pärjäävät partion ansiosta monissa eri tilanteissa. Mieheni kanssa meillä on pitkä yhteinen partiotausta, ja osittain sen vuoksi ajatusmaailmam-me ovat hyvin samanlaiset. Sisarusteni kanssa meillä on yhteisiä partiomuisto-ja, mikä pitää meidät näin aikuisiälläkin hyvinä ystävinä. ”

Esa Kirjalainen, 60, Laura Putkonen, 40, ja Antti Putkonen, 14, kokevat partion lähentäneen heitä.

Laura”Varhaisimmat partiomuistoni ovat oikeastaan fiiliksiä: leirinuotioita ja teltan tuoksua. Ekin Partiossa harras-timme maapartiojuttuja ja kävimme kisoissa, mutta pian mukaan tuli myös vesillä liikkuminen. 15-vuotiaana tapa-sin nykyisen mieheni purjeveneessä. Aktiivipartiolaisuus loppui oikeastaan opiskeluaikana. Tällä hetkellä työt ja perhe vievät sen verran aikaa, että olen mukana taustajoukoissa.

Minä ja mieheni olemme aikaisemmin olleet koulutusalus Lola3:n kansimie-hinä, mutta nykyään olemme jo vähän etääntyneet aktiivisesta partioinnista. Omat lapseni Antti, Riikka ja Tuomas ovat kaikki partiossa. Perheessämme onkin vitsailtu, että partio on muka vapaaehtoista! Antti halusi jossain vai-heessa lopettaa partion ja sanoin, että se kyllä sopii. Hän sai tuolloin olla pois

Partiolaisia kolmessa polvessaTeksti: Suvi TakalaKuva: Sinikka Kirjalainen

Esa”Liityin partioon 13-vuotiaana kaverei-den houkuttelemana. Talvilta mieleeni ovat jääneet talvileirit ja -retket, kesiltä veneily ja purjehtiminen.

Noin 20-vuotiaana menin sotaväkeen. Pian sen jälkeen menin myös naimisiin ja lapset syntyivät. Siinä vaiheessa par-tioharrastus jäi vähemmälle. Myöhem-min venekunnan johtajana oli ystäväni, joka houkutteli minut takaisin. Tällä hetkellä en ole varsinaisessa partiotoi-minnassa mukana. Lippukunnallamme on kuitenkin 20-metrinen matkustaja-alus Lola3, jonka hengissä pitämisestä vastaan. Toimin yhtenä Lolan kippareis-ta. En ole aktiivinen pappapartiolainen, mutta jos lapset tai lapsenlapset pyytäi-sivät minua mukaan partioprojektiin, voisin lähteä.

Vaimoni kanssa olemme molemmat olleet partiossa, ja kyllähän se on toivee-na ollut, että omatkin lapset lähtisivät partioon. Kaikki kolme lastamme ovat sittemmin olleetkin partiotoiminnassa hyvin aktiivisina mukana. Partio on vaikuttanut myönteisesti sukumme keskinäisiin suhteisiin. Jos harrastukset lastenlasten ja lasten kanssa ovat samat, pystyy niistä keskustelemaan helposti. Toista ihmistä ymmärtää paremmin, kun on itse kokenut saman asian.

Olen iloinen, kun saan katsella lasten-lasteni innostusta partiota kohtaan ja kuunnella heidän kertovan kokemuksis-taan. Siitä tiedän, että partiolla on vielä paljon annettavaa nykyajan lapsille ja tulevillekin sukupolville.”

PARTIOPERHESUHTEITA

Antti”Liityin partioon heti, kun siihen sai liit-tyä, eli noin 7-vuotiaana. Silloin en juuri-kaan tiennyt partiosta mitään, vaikka perhettä olikin mukana. Tällä hetkellä olen tarpojaikäinen, ja toimin ryhmän apulaisjohtajana lippukunnassamme.

Aion jatkaa partiota niin kauan kuin se vain huvittaa. Ainakin johtajaksi tähtään. Ehkä myöhemmin elämässä minusta tulee aikuinen tuki.

Lähdin partioon siksi, että äiti ja vaa-rikin olivat siellä. Mielestäni ei ole kovin erikoista, että moni suvustamme on partiossa. Ei se ole koskaan pahemmin ahdistanut tai vaivannut. Tällä hetkellä olen partiossa kivojen kavereiden takia. Parhaat partiomuistoni ovatkin hetkiä kavereiden kanssa vietetyiltä kesälei-reiltä.”

Perheessämme on vitsailtu, että partio on muka vapaaehtoista.Laura

Ehkä myöhemmin elämässä minusta tulee aikuinen tuki.Antti

Antti, Laura ja Esa viihtyvät vesillä myös partion ulkopuolella. ”Meillä on oma matkapurjevene ja oikeastaan vietämme kaiken vapaa-aikamme Saimaalla”, kertoo Laura.

14

15

Text: Eva ”Nyppe” CarlsonFoto: Marjukka Källi

Det är sällan man tar sig tid att sitta ner med en totalt främmande människa och prata bort några timmar. Med Niilo Karjalainen, 18 år, känns två timmar som en frustrerande kort stund. Samtalsämnena avlöser va-randra, och ju mera Niilo pratar, desto klarare blir det: Finlands Scouter har valt rätt man då de rekryterade honom till mediaambassadör. Niilo är en i gänget av Young Spokespeople, vars uppgift det är att föryngra scoutingens image i Finland.

Niilo har naturligtvis funderat på vad scouting är mera än de flesta, i och med sin uppgift. Men fostran och ledarskap är ämnen han tänker satsa på också i framtiden. Om två år borde studierna vara slutförda och Niilo kan titulera sig ungdoms- och fritidsledare med kulturinriktning.

– Ledarskap är min passion, det är ett kall. Det är inte fråga om att ha makt, utan om att få dela med sig av något, av sig själv. Som ledare försöker jag vara ren-to. Inte så mycket en auktoritet, mera en organisatör som hjälper andra att hitta sig själv, filosoferar Niilo.

Att den här unga filosofen är en människa som kom-mer överens med andra människor är en fördel i den bransch han har valt.

– Jag har haft nytta av studierna i scoutingen, och massor av nytta av scoutingen i studierna.

Den egna kåren,Keminmaan Kivekkäät, hör till dist-riktet Lapin Partiolaiset. Niilo drar kårens roverscout-grupp, som är ett sammansvetsat gäng med många

personligheter. – Det bästa med vår roverscoutgrupp är att alla har

sysslat med något eget på sidan om. Alla har någon utbildning eller någon expertis som vi andra har nytta av. DET är att utnyttja resurserna – tillsammans är man mycket mera.

Det märks att roverscoutgruppen är som en andra familj för Niilo, hans bruna ögon lyser när han berät-tar om hur gruppen fungerar.

– Vi gör scouting på vårt eget sätt. Vi planerar inte vad vi ska göra utgående från något program, vi gör vad vi känner för och det mesta av vår verksamhet hittas antagligen nog i scoutprogrammet. Men vi följer inte någonting slavaktigt.

Niilos sätt att scouta återspeglar ganska långt hans sätt att leva. Han har många hobbier, bland annat är han trummis i ett band som spelar finsk metall. Men också i bandet är alla utom gitarristen roverscouter. Allt smälter ihop till en helhet.

– För mig är scouting just precis det vad du själv gör det till. Jag tänker inte på scouting som en hobby eller som något jag presterar. Det är en del av mig. Jag

har nytta av allt jag har upplevt i den här rörelsen, och säkert har den här hobbyn också fört med sig negativa saker. Men det är nu den jag är.

Niilo tycker att det är tacksamt att få fungera i en så här stor organistation. Enligt honom finns det gränslöst med möjligheter för att förverkliga sig själv. Och allt som finns omkring en påverkar ju en.

-Scouting är en hobby som ser ut just så som den som idkar den.

Det är helt förståeligt att Niilos familj och hans vänner kallar honom för ett stressmonster. Han har tusen järn i elden. Kanske det är just för att vidga

Standardsvaret på frågan “Varför kom du på storläger?” är ”För att jag ville träffa nya spännande människor!” Om du ännu inte har hunnit hitta någon inspirerande, impulsiv, intelligent scout att stifta bekantskap med ska du söka dig mot underlägret Lapa. Där bor nämligen Niilo Karjalainen.

Scouting är en hobby som ser ut just så som den som idkar den.

Mitä tulee mieleen sanasta...

RYTMI – SoitinLEADERSHIP – AmmattiSADE – TarusLUPPOAIKA – Kylän keittiöMETSÄ – LeiriERILAISUUS – Normaalia

UUSI IHANNE–Kasvaläpielämän!

sina vyer och lära sig mera hela tiden. Det verkar vara den unga Torneåbons motto.

– Jag tycker att jag har lyckats ganska bra med att förbli fördomsfri. Jag försöker vara öppen för allt och undvika allt som heter ytterligheter. Men jag har ju nog starka åsikter. Jag älskar att debattera. Jag kan provocera någon bara för att få den att diskutera.

Men fast Niilo säkert kan vara provokativ verkar det finnas få människor han inte skulle komma över-ens med. Det skulle i så fall vara någon som inte vågar vara sig själv. Oäkta människor skapar en otrygg miljö, tycker han.

– Det finns människor som alltid visar upp nån sorts fasad, som alltid spelar. Men det finns ju ingen realism i det! Allt är inte genomfantastiskt alltid, det finns ingen som skiter nonpareller.

Det känns helt overkligt att hitta den här gemytli-ga, genomempatiska världsförbättraren i ett ljusrött förkläde i byn Luppo. Niilo har två lägeruppdrag: Dels jobbar han i byns kök och dels är han kontrollant på hajken. Han trivs i båda uppdragen och särskilt då den första hajken drogs upplevde han att han verkligen har varit till nytta.

– Det är klart att lägret blir helt annorlunda än till exempel Tarus, då jag var med som deltagare. Nu är jag ju här på jobb hela tiden. Men det var ju det vi kom hit för: För att göra något.

Man blir inspirerad av Niilos ordflöde: det är ju just så där det ska vara! Ofta klagar vi över att tiden inte vill räcka till för scouting. Men vem har sagt att man inte kan göra en keikkabuss som roverprojekt?

PERSONPORTRÄTT

din scouting är

din spegelbild

16

PARTIOILMIÖ

Pesti on Jennin mielestä helpompi kuin tarpojajohtajana toimiminen, vaikka hän pitääkin tarpojia jo melko kypsinä. Tarpojien johta-misen tekee vaikeammaksi se, että joka viikolle on suunniteltava ohjelmaa ja suoritusten saamista kasaan on valvottava. Jenni ei ajat-tele samoajaryhmän vetovastuuta johtajapestinä.

– Pitää vaan olla osa ryhmää ja lähinnä katsoa, että homma skulaa ja infota muita, että osaavat tulla paikalle.

Jennille ikä ei ole koskaan tuot-tanut ongelmia pestissä. Apua saa aina, kun sitä tarvitsee.

Roverscouten fixar det mesta

Marianne Schalin, 18, från Grankulla Scoutkår har under lägret varit fullt upptagen med att instruera paddling i Vattendalen. I den egna kåren drar hon äventyrs-scouterna tillsammans med en bunt andra roverscouter och explorerscouter.

– Det är passligt mycket ansvar i min nuvarande uppgift. Man är ju inte ensam,och det finns också några äldre ledare i kåren som man kan vända sig till.

Marianne fick ta ansvar i kåren redan i tidig ålder och tog sen stör-re och större uppdrag med åren.

– På något sätt tycker jag mängden ansvar ökade i en mera naturlig rytm enligt det gamla scoutprogrammet. Nu verkar det nya programmet vara uppbyggt så att man ganska sent får ta det där ansvaret. Jag tycker att det var lättare då det gradvis ökade, nu blir steget till ledarskap enormt efter tiden som explorerscout.

Vuxna ledare behövs för de vet hur saker har gjorts och hur det har fungerat förut, tycker Mari-anne. Hon tillägger att de vuxna ledarna måste låta de yngre lära sig genom sina egna misstag, de får inte dominera ut de yngre ledarnas iver.

– En kår kan säkert fungera med några mera handlingskraftiga roverscouter som drar. Men jag skulle inte klara av byråkratin i en förening!

Nousujohteisuutta vai äkkijyrkkyyttä?

Partiossa ikä määrää vastuualueen. Ohjelman mukaan kaikilla ikäkausilla tarpojista aikuisiin on johtamistehtäviä, mutta kuinka paljon vastuuta kullakin käytännössä on? Miltä vastuu ja tehtävät tuntuvat eri ikäkausista?

Teksti/text:VeeraRäsänenjaEvaCarlsonKuvitus/illustration:MatteusPentti

Aikuista motivoivat uudet vastuutehtävät

Kilkkeellä 35-vuotias Lasse Lehtinen tunnetaan Kaleva-alaleirin johtajana. Normaaliolosuhteissa tämä Lahden Sinisistä ponnistava partiojohtaja toimii Hämeen partiopiirin koulutusohjaajana. Mikä on saanut miehen pysymään aktiivipartiolaisena aikuisenakin?

– Ai ai. Aika tiukkoja kysymyksiä, päivittelee Lasse ja myöntää mietti-neensä asiaa usein itsekin.

– Minua motivoivat nousujoh-teiset vastuutehtävät, joissa voi kehittää ja kehittyä. Lisäksi uskon vahvasti siihen, että partiolla on paljon annettavaa nuorille.

Kun Lasselta kysyy, uhrautuuko hän siis nuorten puolesta, hän antaa hetken miettimisen jälkeen suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

– Kyllä. Oma kehittyminen on jäänyt taka-alalle. Välillä tuntuu, että partioasioista tulee suoritteita.

Lassen tavoitteena on antaa nuorten toimia itsenäisesti ja oppia virheistään. Hän kuitenkin tunnustaa, ettei se aina tunnu

helpolta. Jos asiat alkavat mennä pahasti pieleen ja moka koskettaa useita ihmisiä, on Lassen mielestä aiheellista puuttua asiaan.

Lassen käsitys aikuisten tarpeel-lisuudesta partiossa noudattelee tiukasti virallista linjaa.

– Sudenpennut ja seikkailijat tar-vitsevat aikuisen johtajan, muille ikäkausille aikuinen toimii tukena.

Lassen mielestä aikuisten hou-kuttelemiseksi viikkotoimintaan heille pitää löytää tehtävä, joka sopii kunkin resursseihin.

– Aikuisista puhuttaessa moti-vaatio on tärkeä. Vertaisryhmiä tarvitaan myös heille.

Tarpoja tähtää johtajaksi

Osku Piiraista, 13, ei johtajuus pelota. Hän on lippukunnassaan Kallan Tiiroissa oman tarpoja-ryhmänsä vertaisjohtaja. Muu-taman vuoden kuluttua Osku toivoo pääsevänsä johtamaan tarpojaryhmää samoajana. Hän tunnustaakin olevansa vastuunkantaja.

– Olen kuitenkin tavallaan myös huoleton. En nimittäin yleensä stressaa, ja elän hetkessä.

Kysymykseen siitä, mikä on luot-si, Osku ei osaa vastata. Käsitteen avaamisen jälkeen Osku toteaa luotsin olevan hyvä keksintö.

– On tärkeää, että jokaisella par-tiolaisella on aikuinen, jolle kertoa ongelmista.

Aikuisen tuen puoleen on Oskun mielestä hyvä kääntyä, jos esimer-kiksi jollekulle iskee masennus.

– Myös ihan pienistä asioista voi kertoa, hän lisää.

Mutta onko yli 22-vuotias liian vanha ymmärtämään tarpojien ongelmia? Se kuulemma riippuu ih-misestä. Oskun mukaan suurin osa ymmärtää paremmin kuin hyvin.

Pestien paljous ei paina samoajaa

Jenni Louko on 17-vuotias samoaja Hämeen Partiopiiristä. Jennillä riittää tekemistä lippukunnassaan Hollolan Hirvenhiihtäjissä. Tarpojajoukkueen johtamisen lisäksi hän osallistuu myös lippukuntansa tapahtumien järjestämiseen. Ei kai partiouupu-mus vaivaa?

– Tässä luonne ratkaisee. En pidä itseäni sellaisena lippukunnan jäse-nenä, jota pompotellaan ympäriin-sä hommiin. Yleensä tahdon olla kaikessa mukana ja siksi hommia on melko paljon, Jenni kertoo.

Jennin mielestä partio on hyvä harrastus, sillä kaikille löytyy sopivia hommia ja asiat voi tehdä omien kykyjen ja rajojen mukaan.

– Itse myös innostun niin herkästi jutuista partiossa, että uupumusta ei ole koskaan päässyt syntymään.

Jenni on toiminut myös oman sa-moajaryhmänsä vertaisjohtajana.

17

Teksti ja kuvat: Rosa Heikkinen

1. Milloin sinusta tuli johtaja? Mikä on maassasi tyypillinen ikä aloittaa johtajana?

2. Vertaa suomalaista johtajuutta oman maasi johtajuuteen.

Erik Sillén, 31, Ruotsi1. Minusta tuli johtaja 18-vuotiaana. Virallisesti 18 on ikäraja, mutta mo-nista tulee johtajia jo aiemmin. Ikää enemmän se riippuu yksilöstä.2. En tiedä Suomen järjestelmäs-tä paljoa, mutta vaikuttaisi, että olemme tässä suhteessa melko samanlaisia.

Elias Eerikäinen, 16, Kanada1. Olen ollut vartionjohtajana 14-vuotiaasta saakka. Yleensä varsinaiseksi johtajaksi ruvetaan parikymppisenä. Mielestäni paljon nuorempikin voisi olla johtaja, ellei laki tule vastaan.2. Suomessa johtajat ovat keski-

määrin nuorempia. Mielestäni on parempi saada aikaisemmin vastuuta, se toimii oikein hyvin, kun ollaan tarpeeksi kiinnostuneita.

Phil Anthony, 28, Englanti1. Minusta tuli johtaja vasta 24-vuo-tiaana, mutta johtajaksi pääsee täysi-ikäinen, joka on käynyt yhdestä kahteen vuoteen kestävän koulutusjakson. 2. Nuoremmat johtajat saavat lapsiin paremmin yhteyden, joten suomalainen tyyli on mielestäni

hyvä. Meillä suurin osa johtajista on 30–50-vuotiaita – minua pidetään hyvin nuorena.

Nawapatn ”Jack” Yanvudhi, 38, Thaimaa1. Sääntöjemme mukaan minusta tuli johtaja 20-vuotiaana. 2. Merkittävin ero lienee se, että Thaimaassa partio on pojille pakol-lista. Thaimaassa myös opettajien on oltava partionjohtajia. Partiolaisil-la on kuitenkin myös vapaa-ajan toi-

mintaa, jossa nuorille annetaan enemmän vastuuta.

Partio-ohjelmassa aikuinen määritellään mahdollis-tajaksi, jonka tehtävänä on tukea nuorempia johtajia. Määritelmässä korostuu se, että aikuiselle partio on enimmäkseen työtä, jota tehdään muiden hyväksi. Pal-kaksi saa hyvän mielen, jos sitäkään. Entä jos haluaa harrastukselta jotain myös itselleen?

”Mahdollistaja” sanoo sen jo itsessään: aikuiset mah-dollistavat partion muille. Mutta ei kukaan jaksa aina vain mahdollistaa. Aikuisista kannattaisi pitää parem-paa huolta, sillä ilman aikuisia ei ole partiota. Aikuinen kaipaa tekemisensä lomassa jotain omaa, jotain häntä varten tehtyä. Johtajahuollon vuosittainen retki uima-laan ei riitä: aikuinen haluaa kokea partiota.

Muutama aikuisten oma tapahtuma tai retki vuo-dessa, vaihteeksi jonkun muun mahdollistamana, olisi jo hyvä alku. Kyllä vaeltajakin osaa mahdollistaa. Li-säksi olisi mukavaa saada leireille jotain omaa pientä ohjelmaa, ettei kaikkensa antaneen aikuisen ainoa oma leiriohjelma olisi nukkuminen.

Kun aikuinen saa hiukan itsekästä iloa partiosta ja kokee, että hänestä välitetään, hän jaksaa taas tukea.

Ulla Kuusinen

Kirjoittaja on 27-vuotias partiolainen, joka toivoo harrastukseltaan muutakin kuin mahdollistamista.

Kuka tukisi aikuista?

Isoveli valvoo – myös partiossa

Enää eivät pienet pojat voi kärventää tikkuja nuotiolla, koska äiti kieltää.

Kuka johtaa ketä?

Tarpojat ovat 12–15 -vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmänohjaajana toimii samoaja. Tarpojaryhmän eli vartion toimintaa ohjaa lisäksi aikuinen luotsi.

Samoajat ovat 15–17 -vuotiaita partiolaisia. Heidän keskuudestaan valitaan säännöllisin väliajoin vertaisjohtaja, jonka tukena on aikuinen luotsi.

Vaeltajat ovat 18–22 -vuotiaita partiolaisia. Vaeltajaryhmän johtajana toimii saman ikäkauden koulutettu vertaisjohtaja.

Aikuiset ovat yli 22-vuotiaita partiolaisia. Aikuinen johtaa ja mahdollistaa nuorempien partiolaisten toimintaa.

KOLUMNI

Milloin muualla maailmassa aletaan toimia johtajina?

GALLUP

Eräs painavimmista syistä sille, miksi partiosta on vuosien saatossa

tullut lempiharrastukseni, on toiminnan perusluonne. Voin tehdä asioita rauhassa, omalla tavallani ja samalla kokea itseni tarpeelliseksi, ilman suori-tuspaineita. Juuri tällaiseen,

vapaaseen toimintaan partio on luotu, ja se tekee siitä järjestönä

ainutlaatuisen. Se ei vaadi jäsenel-tään suuria ja itseään on mahdollisuus

toteuttaa vapaasti. Partio ei myöskään ran-kaise virheistä vaan kaikkia kehotetaan kokeilemaan, juuri siihen tyyliin ja tahtiin kuin itselleen on hyvä.

Ohjelmauudistuksen myötä partiossa ovat kuitenkin ottaneet jalansijaa näkökulmat, jotka jättävät varjoon-sa vanhat, hyväksi havaitut keinot. Huolettomuus on kadonnut niin vanhempien kuin johtajienkin mielistä, sillä mahdollisista tapaturmista tai ongelmista synty-vä polemiikki saattaisi jopa aiheuttaa lippukunnalle jäsenkatoa. Jos lippukunta vaatii täysi-ikäisen valvo-jan retkille, on nuori vartionjohtaja sääntöjen edessä polvillaan. Uusi ohjelma itsessään on mainio väline toiminnan suunnitteluun ja partiotaitojen opetteluun. Painettua tekstiä on kuitenkin mahdollista soveltaa.

Eräänä päivänä kaikkien lippukuntalaisten vanhem-pien sähköpostilaatikkoon kolahti meili. Lippukunnalla johtajapulaa, kaikki vanhemmat mukaan partioon! Pian äitejä ja isiä pyöri leireissä muonitushommissa, mutta töitä aukeni myös johtajiston puolelle. Nyt vanhemmat kaitsevat lapsiaan niin kotona kuin partiossakin. Enää eivät pienet pojat voi kärventää tikkuja nuotiolla tai pitää samoja kalsareita kolmea päivää peräkkäin, koska niin ei saa tehdä. Äiti käskee.

Partio on lasten ja nuorten harrastus, jota aikuiset tu-kevat – tarvittaessa. Ei ole normaalia, että lippukunnan johtajistoa ylläpitävät keski-ikäiset. Nuoret johtajat ovat lippukunnan kantava voima. Lippukunta ja sen si-sällä kasvavat ryhmät voivat hyvin, kun niille annetaan vapaat kädet toimintansa suunnitteluun. Myös aikuista tukea tarvitaan, mutta lasten on annettava kokeilla asioita myös käytännössä. Viis siitä, tuleeko kuumasta kekäleestä pieni palovamma sormeen. Haluammeko toteuttaa partiota tiukan kurin ja valvonnan alla, vai rentoutuen ja hyvällä mielellä? Partion kanssa elämi-seen liittyykin yksi lempisitaateistani, joka tulee itse Baden-Powellin suusta. ”Me emme ole kerho tai pyhä-koulu, vaan metsien koulu”. Näin siis tehkäämme.

Annika Santalahti

Kirjoittaja on vaeltajaikäinen neiti, joka nauttii tekemällä oppimisesta ja lasten kanssa puuhailusta, mutta vihaa johtajataitojensa arvostelua.

18

ESIRIPUN EDESSÄ & TAKANA

Teksti: Markus Helaniemi ja

Anna Voutilainen

Kuvat: Sakari Kouti, Sanna Jykylä,

Marjukka Källi, Jaakko Ropponen, Sami

Tarkiainen, Timo Vehviläinen

Lauantaina ohjelmalavalla

nähtiin huima musiikkishow.

Lavan takana näyteltiin aivan

toisenlaista showta.

19

18.50 JUOKSEN KOHTI SAVUAKun säntään paikalle minuuttia ennen ilmoitettua lähtöaikaa, savu on tyhjä. Tutut löytyvät läheltä jonosta. ”Selkeämpään parijonoon!” kuuluu käsky. ”Kohta varmaan lähdetään.”

Eipäs lähdetäkään. Varttia myöhemmin seistään yhä samassa paikassa, syödään karkkia, puhu-taan kovaa ja kiihkeästi, tapellaan ja vihelletään. Johtajat pohtivat, pääsevätkö vihdoin laulamaan leirilaulua.18.50 KENRAALIHARJOITUS Oh-jelmalavan takana vaikuttaa siltä, että tunnin päästä alkava musiikki-teatteri olisi jo käynnissä. Musiikki soi ja lavan takana on tohina pääl-lä. Kulissien toisella puolella näky on kuitenkin erilainen, sillä lavan eteen aukeava laakso on tyhjä lu-kuun ottamatta esityksen ohjaajaa

Laura Peltoniemeä sekä muutamaa pelastuksen ja turvan työparia, jotka käyvät vielä katsomoa läpi. Illan esityksen kenraaliharjoitus on käynnissä, mutta pauhaava show ei haittaa leirin palomiehiä tarkasta-masta pelastusteitä.

Kenraali päättyy ja näyttämöl-linen esiintyjiä kumartaa tyhjälle katsomolle useamman kierroksen. Lava tyhjenee nopeasti rekvisiitas-ta ja näyttelijät vetäytyvät backs-tagelle, joka muodostuu partiomai-sesti kahdesta isosta teltasta. Meno lavan takana on samanlaista kuin missä tahansa savussa, ahdasta ja pölyistä. 19.14 JONO LIIKKUU! Pöly nou-see ilmaan ruskeina pilvinä, tuntuu nenässä ja maistuu suussa kuivina hitusina. Niin kuin aina. Jostain alkaa kuulua musiikkia bassoineen. Lopulta päämäärä näkyy, ja värikäs

ihmisvirta tiivistyy merkityille sektoreille. Missään muualla ei varmasti järjestytä konserttilavan eteen näin kuin partiossa, masso-jen liikuttelun paratiisissa. Screeni muistuttaa kaupungista.19.14 LÄMPPÄRIBÄNDI ALOIT-TAA Tunnelma viritetään var-malla valinnalla: Zen Cafén Todella Kauniilla. Lavan takana on kaunistautuminen vauhdissa, kun musiikkiteatterin esiintyjiä meikataan ja laitetaan samaan aikaan. Hiuslakkapurkki sihisee ja partakone surisee puolet backsta-gesta muodostavan ison perhetel-tan ulkopuolella. Vauhti on kova ja näyttelijättären selkään jo teipatut mikrofonin johdot meinaavat irro-ta mekkoa pukiessa.19.29 TARKKAILUA Alaleirin huu-to raikaa, mutta loppuu eri aikoihin

kaiun tavoin. Joku huomaa tutun screenillä, jonka kamera kiertää yleisöä. On yllättävän lämmin. Repun päälle istahtaa jokin – lento-muurahainen? Poika takanani no-jaa taaksepäin ja juttelee kaverinsa kanssa.19.29 JAMMAILUA LAVAN TA-KANA Kuorosodan kamppailijat saapuvat lavan taakse alaleireit-täin ja backstagelle tulee entistä ahtaampaa. Kuorolaiset keräävät kilpailufiilistä lämppäribändin tah-dissa ja taitaa sammutinta kantava palomieskin jammailla mukana.19.46 ”MIKÄ TUOTA VAIVAA?” Nainen lavalla toivottaa meidät ter-vetulleiksi kuorosotaan. Hmm, eikö tämä ollutkaan musiikkiteatteri? Yleisö on mukana tunnelmassa ja heiluttaa käsiään. Lapan kuoro aloittaa ihanalla innolla,

20

ja kannustavassa alaleirissä on joukkovoiman tuntua. ”Mikä tuota vaivaa”, joku ihmettelee tarkoittaen antautuneesti mukana laulavaa tyttöä.19.46 KUOROSOTA ALKAA Esityksen virallinen osuus starttaa Kuorosodan juontajan astellessa lavalle. Kun juontaja huudattaa ala-leirejä, huudetaan lavan molemmin puolin kuorojenkin tukiessa omia asuinleirejään.19.57 RAF-RAF-RAF-RAF-RAFFUMUSIIKKIA! Raffun versio Popmusiikkia-kappaleesta sytyttää yleisön nauramaan. Vieressä lau-letaan mukana: ”Lounais-Suomen murteella, också på svenska.” Ka-levan kappaleen leiriheilanpoimi-misohjeet saavat edessäni istuvat katselemaan ympärilleen. Tuikun esityksen alkaessa jään keskelle

laulavaa ja huiveja pyörittävää joukkoa. Ulkomaalaisten ryhmä opettelee monisteelta alaleirinsä huutoa.19.57 OMAT BILEET Kalevan kuoro aloittaa Robbie Williams -tri-buuttinsa ja meno lavan takana on vähintään yhtä hyvä kuin lavalla. Tuikun kuoro tanssii odottaessaan vuoroaan ja Kilke-biisin esittäjätrio bilettää mukana. Kuorojen pala-tessa näyttämöltä tunnelma hipoo kattoa, kun kuorolaiset juhlivat hyvin vedettyä keikkaa.20.08 KORVISSA SOI Koko alaleiri äänestää huutamalla omaa kuo-rosotakappalettaan. Uskomaton, jatkuva äänen vyöry soi korvissa.

Laulamme Kilke-laulun ensim-mäistä kertaa tällä leirillä. Koko yleisössä pyörivät huivit.20.08 NYT JÄNNITTÄÄ Kuorosota

on kiivaimmillaan huutoäänestyk-sen äänivallin vyöryessä päälle, mutta lavan takana vilske on hidas-tunut. Meikkisiveltimet ja hiuspin-nit ovat jääneet ympäri telttaa, kun esiintyjät ovat asettuneet jonoon näyttämön taakse täydessä tällin-gissä. Jännityksen voi tuntea ilmas-sa. Leirilaulun alkaessa tunnelma hieman rentoutuu ja näyttelijätkin uskaltavat laulaa mukana.20.16 KAUPALLISIA TIEDOT-TEITA Yhtäkkiä screenille tulee Gefilus-mainos. Katsojat räjähtävät nauruun. Mainos vaihtuu musiikki-teatterin ammattimaisiin esittelyi-hin. Yleisö odottaa.20.16 TUKKA MENI SUUHUN Kun shown vievät kaupalliset tiedot-teet, Kilke-bändi palaa backstagel-le. Esittäjätrio on innoissaan ja tyy-tyväinen esitykseen, vaikka laulua

haittasivatkin villin esiintymisen myötä suuhun menneet hiukset.20.22 NYT MENNÄÄN! Tilanne sähköistyy lavan takana, esitys alkaa. Toiminta backstagella lähtee käyntiin hyvin harjoitellusti, näyttelijät osuvat lavalle oikeaan aikaan ja rekvisiitta kaivetaan val-miiksi seuraavaa kohtausta varten. Backstageteltan vieressä kokous-taa pieni porukka, jota ei häiritse, vaikka lavalla räjähtää käyntiin ensimmäinen kappale. Partiobändi Fisu suunnittelee biisilistaa kahvi-kupin ääressä vilkuillen aina välillä meininkiä lavan takana. 20.22 PÖPPÖSET LAVALLE Nyt se alkaa. Jokin savu huutaa vielä. Pöppösten perhe säntää lavalle, ja ilmeet muuttuvat huvittuneiksi. Lavallehan tulee melkoisen persoo-nallista väkeä. Esityksen tyttären ilmeikkäät selostukset leppäker-

21

tuista saavat yleisön nauramaan vapaasti.

Säntäilyn seasta lavalta erottu-vat vaikuttavat hetket: Mr Money heilauttaa itsetietoisella kädenliik-keellä kylällisen väkeä maahan. Vuorosanat sivuavat ihmiskaup-paa. Tyttö ei halua tulla myydyksi Mr Moneylle, ja ehdin miettiä lyhy-en hetken ihmisten valtaa päättää omista asioistaan.20.35 ”MAAILMA VAIN ON” Nyt loppui se osa juonesta, joka selvisi esittelyteksteistä. Putoan heti kärryiltä. Lavalla juostaan hippaa, miksihän? Jos keskittyy kuunte-lemaan kaunista laulua, hukkaa juonen vielä pahemmin. Pöppösten tytär haukkuu antaumuksella isäänsä, eikä ole ihme, että yleisöä naurattaa. Monet hienot ajatuk-set sen sijaan jäävät ilmaan, kun niiden merkitystä juonen kannalta

ei ymmärrä. Pidän toteamuksesta ”Maailma ei ole tehnyt sinulle mi-tään pahaa. Maailma vain on.”20.35 VAATTEIDENVAIHTO Vetoketjut vinkuvat ja tarranauhat rapsahtelevat pukuhuoneessa, kun melkein kaikki esiintyjät vaihtavat vauhdilla asuja. Seppeleitä, laa-huksia ja trikoita kaivetaan esiin, mekkoja teipataan kiinni ja teltan vierestä napataan pitkiä puun oksia valmiiksi. Lattialla lojunut karhuasu nostetaan esityskuntoon ja se saa jo backstagella ihailua osakseen. Koko joukko syöksyy lavalle esiintymään puunoksien välissä.20.48 JUONI HÄMÄRTYY Lähellä istuva poika haukottelee. Juoni muuttuu yhä hämärämmäksi. Naimisiin karhun kanssa? Ai karhu ei olekaan syntyjään karhu vaan vain näyttelee sitä? Kuulostaa

postmodernilta. Nauramme usein, muttemme aina taida tietää mille.20.48 VIIMEISTÄ VIEDÄÄN Esiin-tyjät säntäävät takaisin lavalta ja myrsky pukuhuoneessa nousee uudestaan. Osa esiintyjistä vaihtaa takaisin alkuperäisiin asuihinsa, osa kiskoo päälleen mustia trikoita. Kohta teltan pöydällä ensi-iltabi-leiden tarjoiluilta näyttäneet ruoat kannetaan lavalle tarjottimia tasa-painoillen. Kun näyttelijät vetävät päälleen työmiehen haalareita ja raksaliivejä, alkaa jo näkyä hymyjä. Viimeinen kohtaus alkaa.21.06 SEN PITUINEN SE Esitys loppuu hämmentävästi – Pöppös-ten kylälle käy sittenkin huonosti. Esiintyjät tulevat lavalle kiittä-mään. Lauletaan Kilke-laulua ja muutakin. Huudellaan kaukana näkyville tutuille. Bongaan yleisös-tä poronsarvin koristellut väiskit ja

porovaroitusmerkin.Pääsemme liikkeelle. Pölyn maku

palaa suuhun ja leijaileva pilvi tielle. Jonossa kommentoidaan esitystä ristiriitaisin tuntein. Esiin-tyjiä ja hauskoja kohtia kehutaan, mutta juuri mitään juonesta ei kuu-lemma ole tajuttu ja loppukin oli erikoinen. Ehkä voin sitten itsekin myöntää, etten pysynyt kärryillä, vaikka hienoksi sanoisinkin. Jono kulkee takaisin savuun.21.06 ESIRIPPU LASKEUTUU Riehakas porukka säntää lavalta backstagelle. Esitys 10 000 silmäpa-rin edessä on sujunut hyvin, edessä ovat enää suosionosoitukset. Pai-kalle valuu esiintyjien vanhempia onnittelemaan hyvästä esityksestä sekä leirin mediaa haastatteluja kärttäämään.

Verhon toisella puolella roudarit alkavat järjestellä lavaa seuraavan päivän messua varten.

Teksti: Markus Helaniemi

– Minuun otettiin yhteyttä helmikuus-sa. En ole partiolainen, joten kyse oli työtilauksesta, esityksen ohjannut Laura Peltoniemi kertoo.

– Sain 70 nimen lista partiolaisista, jotka olivat joskus olleet kiinnos-tuneita esiintymään, mutta harvan lopulta lähdettyä mukaan jouduimme etsimään suurimman osan esiintyjistä erikseen.

Koska melkein kaikki näyttelijöistä olivat ensikertalaisia, ryhmä aloitti huhtikuussa harjoitukset aivan perus-teista.

– Annoin partiolaisten itse luoda roolihahmonsa ja ryhdyin rakenta-maan käsikirjoitusta niiden ympärille. Tarkistutin myös käsikirjoituksen näyttelijöillä, jotka saivat vaikuttaa siihen heti.

Lauran mielestä partiolaisuus näkyy siinä, että ihmiset olivat aina valmii-na tarttumaan toimeen, olivat hyvin yhteistyötaitoisia eivätkä valittaneet turhasta.

– Ne ovat tärkeitä taitoja myös teatterimaailmassa, hän toteaa.

Myös Anna Palmgren Lahden Kata-jaisista oli esiintymässä. Hän kertoo harjoituksia olleen keväällä monta kertaa viikossa ja leirilläkin useita.

– Käyttämämme ohjelmalava on todella upea, ja on mieletöntä, että tällainen kompleksi on rakennettu metsään, hän hämmästelee.

Ammattilaisen ja ensikertalaisten show

Lauantain musiikkiteatteriesitys on pitkän prosessin tulos.

22

RYMY TASTING

At Camp...At Kilke we have all been getting familiar with the Finnish way of camping. What is similar to your own camping culture? What is different from it?

Teksti: Tobias WeissenmayerKuvat: Meri Säynätkari

...we enjoy the challenge of hiking as a group from A to B.

...we will take a survival kit,the emergency home contact number

and, unfortunately, lots of permissions’ forms.

...for food, we take pasta and tins with sardinesorfish.

...it would cost about £35 (40 Euros) for a week’s hike in England.

...there’s more freedom at this camp compared with England – less regulations. Still, I feel very safe.

Malcolm Pope, England

...we usually play hide-and-seek....we wear our uniforms all of the time....we have rice and noodles instead of bread and we always havefourdifferentdishes to choose from....the cost of a week’s hike in our country would be 100 Euros....our camps are already established when we arrive. We don’t often do a lot of building ourselves.

Patricia Chu and Douglas Wang, Taiwan

...we enjoy singing games, action songs, and contact

sports like wrestling....we take a Sauna tent and,

sometimes, we bring a sauna oven....bananasfilledwithchocolate

cookedonthecampfire....it would cost about 100 Euro for a

week’s hike in Finland?...we always like to have trees at our campsite.

Merle Karp, Finland

...we like to drink beer. Wealsomakebigfiresinthe evenings and sing....we have big, black tents....we eat Chilli Con Carne, also spaghetti with a choice of sauces....it would cost about 40 Euros for a week’s hike in Germany....wecampinfields,not in forests. Often, there is a river nearby. We don’t put up fences like you do.

Teresa Kaiser, Fabian Hölzgen and Timotheus Sperl- Heerdegen, Germany

23

Rymy went and found out the international participants thoughts about the country, its people and the Finnish approach to scouting.

Text: Debbie DrylandPhotographs: Marjukka Källi

1. What have you learnt to say in Finnish?2. What have you discovered about Finland and the Finnish people?3. What is the biggest difference between being at Kilke and a scout camp at home?

Josh Rank, 14, Ivor Heath, England

1. Hei = hello. Kiitos = thank you.2. I thought Finland would be all snowy but it’s quite warm. I wasn’t expecting anyone to be able to speak English but the

Finnish people are quite good at it.3. At Kilke there is so much more to do, starting from scratch and making everything you need from wood. I enjoyed the hydro running and the water slides.

Yanahawee Siripongvutikorn, 14, Songkhla, Thailand

1. Terve = hello.2. The Finnish people are shy when you meet them outside of the sub camp but in the camp they are friendly. Daylight hours

are longer – in Thailand the sun rises at 6 am and sets at 6 pm.3. Here at Kilke we have to take care of ourselves because there are no teachers telling us what to do and when.

James Fisher, 17, Ivor Heath, England

1.Hei=hello!2. I am amazed at the amount of work that has been done in only a few days. Gateways and other things have been made from pioneering.

3.Thereareshopswhereyoucanbuythings!

Chris Geldard, 18, Surrey, England 1. Kylä = village. Näkemiin = goodbye. Rakkaus = love.2. There are lots and lots of trees inFinland!AndtheFinnishpeop-le like potatoes.

3. Camping in Finland is proper camping. For example, here you shower under the open sky – I couldn’t really see the point of that when it startedraining!

Amina Diarra, 21, Senegal

1. Kiitos = thank you. Mitä kuuluu = how are you? Huomenta=goodmorning!2. The Finnish are reserved at firstbutalsoverynice.3. At Kilke each sub camp

comprises scouts of all ages. In Senegal, there wouldbeasubcampforeachofthedifferentscout sections: 6-11 years; 12-16 years; 16-19 years; and 19-25 years.

JULKKIS & PARTIO GALLUP

PARTIOSSA ON VIRHE Kolumnissa annetaan pyyhkeitä

Pasa-yhtyeen kitaristi-säveltäjä-sanoittaja Feniks Willamo tykkää partiolaisten meiningistä, mutta ei voisi ajan puutteen takia itse liittyä partioon.

Teksti: Niina Partanen Kuva: Sami Tarkiainen

Mitä tulee mieleen partiosta ja partiolaisista?Luonto ja sellainen kätevyys ja selviytyminen. Partiolaisilla ei ole peukalo keskellä kämmentä. Mun veli on juuri aloittanut partion ja osa parhaista kavereistani on partiossa. Bändin jäsenistä tosin ei kukaan ole partiossa.

Voisitko liittyä partioon?Ajan puolesta en. Se meininki, mikä niillä on, on ihan kiva. Ite tykkään luonnossa hengailusta. Jos nuo-rempana olisin liittynyt, niin olisin varmaan vieläkin.

Mikä on donitsi?Se on joku arvomerkkijuttu.

Se on donitsin muotoinen vesistön ylitysväline.Ai, oisin mä tienny. En arvannut, että se olisi noin helppo.

Pasa esiintyi Kilkkeellä sunnuntai-iltana.

Pieni sudenpentu nyhrää kengännauhojaan kiinni.

Yhtäkkiä viereen ilmestyy vanhempi partiojohtaja, joka huutaa naama pu-naisena: ”Mitä sinä vielä täällä teet?! Muut ovat jo

portilla valmiina lähtöön! Ala joutua! Muut odottavat

sinua jo!” Sudarin toiminta ei ainakaan nopeudu tai val-

miiksi surullinen mieliala nouse. Voi kyllä! Me partiolaiset huudamme, vaikka usein ei olisi edes pakko. Mutta onhan se sentään traditio!

Huutajafanaatikko hoitaa asian kuin asian huuta-malla. Jos joku uskaltaa kävellä liian hitaasti hänen polullaan, hän varovaisen ohittamisen tai ystävällisen anteeksi-sanan sijaan mylväisee lujaa ”pois tieltä”. Jos joku esittää kysymyksen, vastaus tulee luultavasti kaksinkertaisella volyymilla. Jos joku huutaa hänelle, hän korottaa ääntään. Kun kaksi fanaatikkoa kohtaa-vat, raikuvat salot ja rytisee tanner. Kukaan ei ole liian pieni tai iso huutamiselle. Huudon sulosävelet kantau-tuvat sekä juuri aloittaneen sudarin että vanhan ja kokeneen partiovaarin korviin. Kurkkupastillit ovat kovassa käytössä ja ääni käheänä illasta.

Mikään ei pilaa tunnelmallisen tarinan kerronta-hetken tunnelmaa yhtä tehokkaasti kuin yllättävä mylvähdys: ”Ja nyt kaikki hiljaa!” Tilanne vain pahe-nee, jos huutaja on joku muu kuin kertoja itse. Sadun lumo on poissa ja kuuntelijat taas tylsässä normaalis-

sa maailmassa. Huomiota hakenut sipisijä selviytyy tilanteesta voittajana, hän saa sen mitä on hakemassa, huomiota. Muutama nuori johtaja omaksuu tavan, jol-loin loput tarinasta onkin eri ihmisten hiljaa-huutojen sävyttämä.

Äänenkäyttö menettää myös nopeasti tehonsa. Johtaja, joka huutaa joka asian riippumatta kuunteli-joiden määrästä tai alueesta, jolla kuulijat ovat, alkaa hyvin nopeasti muistuttaa suuren johtajan sijaan rai-vofalsetilla kiljuvaa, kiukuttelevaa sudenpentua, joka koettaa epätoivoisesti saada itsensä huomatuksi.

Isolle joukolle huutamisen sijaan porukan voi koota pienelle alueelle. Kun puhut hiljaa, joutuvat kaikki keskittymään kuuntelemiseen. Jos joku puhuu päälle-si, lopeta puhuminen ja kuuntele, mitä toinen sipisee, niin silloin myös kaikki kuulijat tekevät niin. Jos iso joukko pitää saada hiljaiseksi, nosta peukku ylös. Kaikkien pitäisi tietää, mitä merkki tarkoittaa. On vaikuttava näky, kun ryhmä tuijottaa yhtä henkilöä peukut pystyssä. Vaikutus on huomattavasti suurempi kuin huutamisella.

Jätetään huudot vaihteeksi kokoontumisiin ja hätä-tilanteisiin. Nostetaan niillä tunnelmaa, yhteishenkeä ja annetaan kuulua, keitä me olemme ja mistä me tulemme. Huudetaan siis yhdessä, ei erikseen!

Antti Keränen

Kirjoittaja huutaa kun huutaa, muuten vain tarpeen vaatiessa.

Hei me huudetaan!

Kuv

a: J

oha

nna

Ska

rp

Partiolaisilla ei ole peukalo keskellä kämmentä

24

Testaa millainen raivopetteri tai -petra olet!

NIKSIRYMY

1. Miten reagoit, kun kiukunpuuska iskee?

a. Paiskaan ruokailuvälineeni soppapataan ja hajotan leirirakennelmia. Muistan myös purkaa pahaa oloa- ni pienempiin vartiolaisiin.b. Näytän hapanta naamaa ja lähden metsään rauhoit- tumaan. Puut eivät kummastele mököttäjää.c. Mikä se sellainen tunne on? Aina on oltava iloinen ja näytettävä esimerkkiä.

2. Millaiset asiat ottavat pannuun?

a. Kaikki! Jono liikkuu hitaasti, suihkun vesi on kyl- mää, ikinä ei ole vapaa-aikaa ja aina vain minä eikä koskaan kukaan muu!b. Kaltoin kohdelluksi tuleminen on kurjaa, mutta toisinaan väistämätöntä.c. No joskus ehkä vähän otsasuonta kiristää tuo naa- puriteltan Pikku-Simo, joka aamuisin herättää minut reippaalla puhalluksella vuvuzelaan. Mutta hei, antaa lasten leikkiä!

3. Miten lepyt parhaiten?

a. No ensinnäkin vaadin paljon suklaarasioita ja ylellistä kohtelua loppupäiväksi. Lisäksi tarvitsen pedikyyrin, kokovartalohieronnan ja tämän kaiken mieluiten jonkun muun laskuun, kiitos!b. Reilu anteeksipyyntö riittää. Muissa tapauksissa tyynnyn omia aikojani.c. Ajattelen iloisia asioita, se piristää aina.

LEIRITERAPEUTTI Vieno Rymy-Möttönen ratkoo kaikki ongelmasi

Mutakylpy kaunistaa kalpeaakin hipiääValoisaa maanantaita, Kilke! Leiri alkaa olla puolessa välissä ja leiriterapeutti Vieno Rymy-Möttösenkin kukkahattu ja verkkarit alkavat likaantua. Tästä johtuen päivän vinkki on käydä nyrkkipyykillä, mutta ei kuitenkaan bajamajan takana.

Hei Vieno! Leirin puolivälin kunniaksi päätin käydä en-simmäisen kerran suihkussa. Yllätys oli kuitenkin suuri kun suihkusta tuli mutaista vettä. Miten tässä nyt voi huolehtia pyhtaudestaan?Skunky

Hei, Skunky. Mudalla on tunnetusti positiivinen vai-kutus ihon terveyteen, lisäksi valkeahipiäiset saavat helpon ja kivan pikarusketuksen. Mutainen vesi siis huolehtii puhtaudestasi, jotta sinun ei tarvitse.

Miksi tyttöjen suihkujono on aina paljon pitempi kuin poikien?pikku- markku

Arvon Pikku-Markku. Huo-lesi on täysin aiheellinen ja luonnollinen, mutta sitäkin

helpompi selittää. Ero johtuu sukupuolieroista, joita pojilla ja tytöillä on. Tytöillä menee esimerkiksi vaatteiden riisu-miseen ja pukemiseen paljon enemmän aikaa kuin pojilla.

Tää kimppa teltta majoitus on ihan hirvee! Mun vierustoveri kiemurtelee ja kääntyilee koko ajan! Lämpimien öiden takia se ei ole edes makuupussissa. Välillä on kättä sylissä ja jalkaa suussa, ja yhtenä yönä heräsin, kun se halasi minua! Mä en enää kestä!Vieno-Kukka

Vieno-kulta. Vierustoverisi toiminta on täysin normaalia. Se on joko uneksimisesta joh-tuvaa liikuntaa tai sitten hän koettaa osoittaa kiintymystään sinuun. Jos ahdistus kasvaa mahdottoman suureksi, varus-taudu nukkumaan mennessäsi

Want help from Kilke’s own agony aunt? Perhaps, you need advice on how to win over that really cute-looking girl with the freckles and pigtails next door? Or, maybe, your leader is acting more like your mother? Then, Kilke’s camp therapist, Vieno Rymy-Möttönen is here to help! Write your question on a note at the Pressiklu-bi at the end of Kilkkeen suora, e-mail it to rymy-lehti@gmail.com or text to number 040 4555 208.

haarukalla, jolla voit tökätä liian lähelle pyrkivää toveriasi. Myös iso hyttysverkko pitää ylimääräiset vieraat poissa iholta.

Morjentes. Olen tarkkailut leirin ruokia ja huomannut, että ne ovat kovin nestepitoisia. Onko tämä suunniteltu juttu, vai onko kyläkeittiön kokilla mennyt lusikat ja haarukat sekaisin?Ässä-pata

Älä sinä, Ässä-pata, huoli. Leiri-ruoka pidetään nestepitoisena monestakin syystä: se korjaa nestetasapainoa, joka järkkyy helteen takia, se on helpom-paa sulattaa, se on helpompaa tiskata ja lisäksi se vähentää tarvetta käyttää bajamajaa. Muistakaa, että kun vettä juo ja lunta syö, ei ulosteet paljon haise.

Auta Vieno mull on ihan hirvee kriisi. Mikä on kuuminta hottia tällä leirillä?Kukkax

Hei, Kukkax. Kuuminta hottia tällä leirillä on tietenkin aurin-ko! Hyvinä kakkosina tulevat partiomekko ja toppi.

Moro, Vieno. En ymmärtänyt iltanuotion musiikkiteatteriesi-tystä ollenkaan, mikä minussa on vikana?Samooja-Sakari

Oho! Sakari on nyt täysin sa-massa veneessä Rymy-Möttö-sen kanssa, sillä minäkään en ymmärtänyt, mitä siinä tapah-tui. Huoleen ei ole silti aihetta, koska taidetta ei tarvitsekaan ymmärtää heti. Suosittelen keskustelemaan syvällisesti muiden esityksen nähneiden kanssa, jotta teatteritaiteen koukerot avautuisivat. Niin tekee myös Vieno.

TERVEISIÄ PERHEESTÄ

Laulamista odotellessaLeirimummolassa vohveleita paistava Kauko ”Kake” Sahla Lahden Kiltapartio-laisista saa terveisiä kuoronsa johtajalta Juha Korkeamäeltä.

Teksti: Mira Penttilä

Nastolan mieskuoroa johtava Juha kertoo, että hänellä on vain aavistus siitä, mitä partio on. Näin siitä huoli-matta, että hänen serkkunsa on ”tosipartiolainen”.

– Mikäs siinä, jos tahtoo lähteä keskelle metsää, Juha pohtii.

Kaukon partiolaisuutta on Juhan mukaan vaikea erottaa kokonaispersoonasta. Koskaan ei tiedä, mikä on partiolaisuutta ja mikä Kaukoa itseään.

Juha toivottaa kuorolaiselleen iloista partiomieltä ja kaikkea hyvää loppuleiriksi.

– Kun laulut taas alkavat, niin lauletaan kunnolla!

Eniten a-vastauksia

Kiukustuessasi pidät huolen siitä,

että kaikki muutkin saavat tuta raivosi

voiman. On hyvä, että osaat näyttää tun-

teesi, mutta kokeile vaihtoehtoisia tapoja

niiden purkamiseen.Eniten b-vastauksiaOlet keskivertokiukkuilija. Jokainen suuttuu joskus ja niin pitääkin. Olet keksinyt itsel-lesi sopivat keinot tunteiden kanavointiin, etkä liiemmin harmistuta muita käytökselläsi. Hyvältänäyttää!

4. Miten raivoasi kommentoidaan?

a. ”Varokaa hurrikaania, tuosta ei selviä hengissä!”b. ”Se on varmaan purkamassa tunteitaan halkoi- hin.”c. ”Suututetaan se huvikseen, jotta saadaan edes jotain eloa.”

Teksti: Annika Santalahti

Tässä vaiheessa leiriä saattaa ilmetä vaikeuksia pidätellä tunteita.Tällä testillä selvität, miten toiset leiriläiset näkevät purkauksesi.

Eniten c- vastauksiaSiinävastapokerinaama!Muistakui-tenkin, että ihminen saa kyllä tuntea. Auktoriteettisi ei horju vaikka joskus vähän itkeä tirauttaisit yksin omassa laavussasi.

25

Teksti: Lumira Lampeinen Kuva: Ester Pentti

Hyvää yötä, nyt jo ikävä sua <3. Suljen puhelimen kannen ja hymyilen. Miten joku voikin olla niin ihana ja herttainen!

Tapasin Ramin kahdeksan kuukautta sitten enkä ole vieläkään tajunnut, mitä oikein tapahtui. Päivälleen puoli vuotta sitten kävelin Ramin kanssa ympäri hiljaista kaupunkia, kun hän yhtäkkiä tarttui käteeni. Hämmennyin äkillisestä eleestä, mutta en vetänyt kättäni pois. Päinvastoin, sillä puristin Ramin kättä hellästi, ja katsoin häntä hymyillen.

Kävelimme hiljaisuuden vallitessa, sillä sanoille ei ollut tarvetta. Teot puhuivat puolestaan. Pian Rami pysähtyi ja veti minut lähelleen. Hän kiersi kätensä ympärilleni ja kuiskasi:

– Sissi, oisko se paha, jos mä nyt suutelisin sua?– Ei, ei se olis. Pahempi olis, jos sä et tekisi niin, vas-

tasin ja kiedoin käteni Ramin ympärille.Hymyillen hän painoi huulensa omiani vasten ja

suuteli minua hellästi. Se tunne oli jotain käsittämä-töntä. Tuntui kuin olisin noussut lentoon ja koko maa-ilma olisi kadonnut ympäriltä. Siinä hetkessä olimme vain Rami ja minä.

– On jo myöhä, mä saatan sut kotiin, Rami sanoi suudelman loputtua ja suukotti vielä poskeani.

Olin liian sekavassa mielentilassa puhuakseni, joten nyökkäsin vain ja annoin Ramin johdattaa meidät

leikkipuiston läpi pikkutielle, joka lyhensi kotimatkaa-ni huomattavasti.

Kotiovelleni päästyämme Rami painoi vielä pienen suukon poskelleni ja halasi minua tiukasti. Rami lähti, mutta seurasin hänen kulkuaan, kunnes hän katosi näkyvistä.

Mieleni oli kevyt ja onnellinen. Vihdoinkin jokin toivomani asia kävi toteen. Tunsin Ramin lämmön yhä kehollani, kun astuin sisälle.

Aamulla herään tuoreen kahvin tuoksuun. Normaalis-ti kahvin tuoksua ei todellakaan kantaudu alakerrassa sijaitsevasta keittiöstä huoneeseeni. Verkkaisesti avaan silmäni ja hätkähdän pienesti, kun huomaan tumman hahmon istuvan sänkyni jalkopäässä kahvi-kuppi käsissään. Hetkellisen katseen tarkentamisen jälkeen tunnistan hahmon Ramiksi, joka on äärimmäi-sen aamu-uninen.

– Mitä ihmettä sä täällä teet tähän aikaan aamusta? Sut tuntien voisin väittää, että yleensä sä nukut tähän aikaan, naurahdan samalla venytellen.

– Sissi-kulta, enkö mä saisi yllättää sua? Ja sitä paitsi, tällä kertaa mulla on syy siihen, Rami toteaa ja kumartuu suutelemaan minua.

– Hyvää puolivuotispäivää, rakas.Kahvikuppi unohtuu pöydälle sängyn viereen.

***

***

Aamuinen yllätys

RYMYRAATI 100 vuotta partiomuistoja

Koonneet: Sirkku Juhantila ja Anna Voutilainen

1920-luku Saara Nevanlinna, 92, Helsingin OravatSöimme puuroa, perunoita ja kastiketta, mehu-keittoja, näkkileipää ja voita. Herkkuja ei juuri ollut, eikä pehmeää leipää, koska sille ei ollut säilytys-paikkaa.

1930-luku Lassi Westerling, 85, Töölön Siniset (Helsinki) sekä Kelovartijat (Espoo)Leireillä syötiin esimerkiksi lihaa, makkaraa ja leipää sekä keittoja, tietysti myös pannukakkuja tai räiskäleitä. Neljän kilometrin päästä haettiin talos-ta maitoa kärryillä. Ruoat säilytettiin leirin alussa kunnostetussa maakellarissa. Voi täytyi säilyttää kulhossa, sillä se saattoi juosta.

1940-lukuPäkä Malmi, 77, Toimen Pojat (Helsinki)Tuohon aikaan oli ruoasta pulaa, esimerkiksi piiri-leirillä Lohjanjärven saaressa ei syöty juuri muuta kuin selluvelliä. Joskus saimme ruoka-apupaketteja Punaiselta Ristiltä. Kerran järjestimme näyttävän mielenosoituksen johtajien keksihuhun takia, mut-ta asian todenperäisyys ei silti selvinnyt.

1950-lukuArja Rinkamo, 64, Karimo (Rauma) Pakollinen leirivaruste oli jokaisella oma voi-purkki ja sokeripurkki. Leirillä kaivettiin kylmä-kuoppa, jonne nimellä varustetut voipurkit asetettiin. Muuten ruoka oli tuon ajan suomalaista perusruo-kaa: puuroa, perunaa, keittoja. Maitoa ja pe-

runoita haettiin maitokärryillä läheisestä maalais-talosta. Leipänä meillä oli ainoastaan näkkileipää. Ruoka valmistettiin veturilla, joka oli itse rakennettu tiilestä muurattu hella savuhormeineen.

Mitä leireillä syötiin?

1960-lukuTeija Lehtiranta, 52, Leirisiskot (Salo)Keittoja syötiin paljon, hernekeitto kuului asiaan, samoin letut. Lippukunnanjohtajamme paistoi meille aina munkkeja. Ylhäisten näkkileipää syötiin joka leirillä, se oli sellaista vähän kostunutta ja tosi hyvää. Piirileireillä mainiosta ruoasta vastasi kuu-luisa muonittaja Aku Leino.

1970-lukuJussi ”Jupo” Lares, 44, Lauritsalan Siniveljet (Lappeenranta)Karelialla kokeiltiin uudenlaista ruokahuoltoa. Ruoka tuotiin savuihin einespusseissa, jotka olivat pakasteita. Savussa ruoka lämmitettiin Karelia-jak-karalla. Aamupuuro tehtiin paikan päällä. Yleisesti leiriruoat olivat tuohon aikaan erilaisia keittoja.

1980-lukuJussi Salminen, 31, Kalevan Karhut (Tampere)Yleinen ruoka oli makaroni-jauhelihapaistos. Siinä saattoi olla myös jotain kastikkeen tapaista. Se tehtiin sotkemalla kaikki ainekset yhdessä parin-kymmenen litran kattilassa.

1990-lukuMikko ”Silli” Sillander, 27, Vaasan Metsäveikot (Vaasa)Aika paljon syötiin erilaisia keittoja. Aamupuuro kuului tietysti asiaan. Leipänä oli näkkileipää, kei-ton kanssa oli usein tarjolla vaaleaa leipää. Iltaisin paistettiin innolla lettuja, mutta aina siinä tuppasi käymään niin, etteivät ne kypsyneet valmiiksi asti.

2000-lukuMatias Jääskeläinen, 16, Muuratpartio (Muurame) sekä Kortepartio (Jyväskylä)Isoilla leireillä syödään, mitä keskuskeittiöltä tulee, mahdollisimman halpaa perusruokaa. Lippukun-taleireillä meillä on joka aamu puuroa – kerran se oli vihreää. Lihakeitot, makaronimössö ja peruna-muusi jonkin lisukkeen kanssa ovat yleisiä ruokia.

ILTASATU

26

TEKSTARIT

Hei sinä valokuvaaja-Jaakko joka nukut riippuma-tossa, oot söpö! T.Salainen fanilauma

Terggui sille ihqulle järjestysmiehelle jolta kysyttiin feikkisorsasta <3 T:Kaks pimatsuu (kyl tiet ;)

Onko oikein, että hyppytornissa (back jumpp) maalaaksossa tytöt eivät pääse ensimmäisellä kerralla ylimpään kerrokseen, mutta pojat saavat? Ei oo reilua!

Miksi ulkomaalaisille ei puhuta englantia. Vaikka on sanottu, että se on meidän tehtävä. Mutta kaikki ei osaa englantia niin hyvin ettei ulkomaalaiset olis ihan pihalla kaikesta?!!!

Aivan perseestä, että maalaakson Bagjumpissa tytöt joutuvat ensimmäisellä kerralla hyppäämään alemmalta kun pojat sai mennä ylös asti. Kaikille samat säännöt, kiitos!

Iida T. <3 Johan M.

I <3 palomiehet hot, hot, hot!

Hei kamu! 25v. juhlaleiril meillä. Mistä löytyis ”wienerkahvit”? T-M

Kaarle oot ihanin kylänjohtaja! (ja komein)

Paljon onnea 14-vuotiaalle Tytille. Toivottaa Minna, Maija ja Heli

Kilkkaavat synttärionnittelut sunnuntain johdosta Tytille 14v. Korpin Kuksaan! T. Sari-täti

Bajamajan L&T-tarran lisäys: Bajamajoissa käyte-tään vain luonnossa täysin hajoavia aineita. Pissaa ja kakkaa.

Savu 405:n lastentarhalle terkkuja! t. tarhantädit

”VIP-kahvit. Pöpön ruoka. Ystäviä-ihania ihmisiä-halauksia. Lapasen kahvit+karaoke. Kilkekortti.Vipusen markkinat. Täydellinen leiripäivä (vierai-lu).” -marinol-

Etsitään kuumia vaeltajia bailupeippohin! Nähdään discopallon alla.

Raffulainen etsii riippumattoseuraa jostain kome-asta jätkästä. Tavataan Caffela Raffussa sillo millo sul sopii. <3:llä yksinäinen samoaja tyttö Huom! myös ulkomaalaiset

Huom kaikki könsikkäät joilta puuttuu pehmisseu-ra (hurmaava sellainen!!) tavataan pehmiskojun edessä tai vastaa nimimerkille samoaja<33!! ;) jos

jollain on taitoo kääntää svenskaks ja englanniks voi kääntää kiittiih. <3 samoaja <33!! ;)

Olen koko ikäni etsinyt olemassaolon tarkoitusta. Mistä tulemme, keitä olemme, minne olemme me-nossa. Ohjaako joku tai jotkut suuremmat voimat meitä ja mihin suuntaan ja vaikuttaako niiden suunnitelmat myös meihin ihmisiin jokapäiväisessä olemassaolossamme. Tuntuuko niiden toiminta ihmisen olemuksessa. Ne voimat ovat Hyvä ja Paha kaikissa olomuodoissa. lapsi Auringon oon, valon kulkija ajaton Hata

Miksi meillä on silta, joka ei ole käytössä ja lautta, joka ei saa liikennöidä? Leiriaika menee kävellessä.

Lapan Luppoaika-ravintolassa on ihan parhaat käsidesi-telineet. Wau! :)

Anssi, ois kiwa nähä joskus. t: ujot tytöt

Hei miehet vaatetta vähemmäksi näytätte hyvältä ilman paitaa :)

rymy on loistava lehti ja kilke mahtava leiri

LOL pehmisten koot vaihtelee päivittäin rajusti. nimimerkki Pehmis

Terveisiä Kilkeshopin tummatukkaiselle Jannelle! Sun hymy pelastaa päivän.

Kolme singleä tarpoja-ikäisten etsii raisseuraa. Puh. 040 xxx xxxx

Onko kukaan nähnyt sopu telttaa??? Unelmoiva Untamo

Hyvät kengät nää on, lukee ihan ”waterproof”! ...ne on sandaalit.

Kiitti Pyhä Yrjänä, pelastit mut perjantaina puu-hommilta. terkut, prinsessasi

Terkkuja kaikille vanhoille EPP:läisille! EPP- ja lujempaa ei mee!!! PS. Vieläkö soitat banjoa?

Heippa kaikki Kilkkeeläiset! Sanoisin terkut kaikille ”hei hei hellurei, savu 126” ihimemaalaisille! rakkau-della tyttö ihimemaasta MUISTAKAA AALTO :) ps. mun juttu’

Ollila (sinä komistus!), tavataan Katapultissa klo 19. Odotan sinua siellä joka päivä! T. Salainen ihailijasi alaleiristäsi

Mä sinne Töölön (?) suuntaan, viittitkö ilmottaa savusnumeron :) t.kriketti

Lentsult terkut kaikille, nähään sivistyksessä lortot!

Heipä hei Ahjis, terveiset salikselta! Toivottavasti Iuet tän :D

KOPS ja karvaotukset niittaavat maanantaina kahvila Kivessä 19.00

Täällä on yksi Kissamiehen kaltainen lettipäinen oopperadiiva kaipailee fiksua, hyvännäköistä, huumorintajuista ja himpun verran boheemia lukioikäistä miehenalkua rinnalleen. Jos vihaat crocseja ja tykkäät muumeista ja riippumatoista, tule toki tervehtimään Lapaan savuun 147 tai laita tänne viesti. Nimim. Yksinäinen esipesuvesivati ilman vettä

Heips ”Virtsat” nimimerkillä ircissä lauantaina liik-kuneet tytöt, emme löytäneet teitä Raffun vessojen luota kello 12.00. Jäitte mieliimme ja sydämmiimme. Yövymme savussa 226 mutta asian voi muuttaa ;) T:”Access”<3

Hei Järistyksenvalvoja jolta me kysyttiin avajaisissa feikkisorsasta ja järvestä terkkui meiltä!!

PJ-peruskurssi #7 Kannus: Teidät on nähty! Maa-nantaina Näädänpesään muruset! <3

miisa on paras!

Terveiset Näädänpesän komeille, mutta kovakou-raisille Portsareille. T: Tallipäällikkö

Moi Anna, toivottavasti sulla on kiva loppuleiri. T: Salis :)

Kissamies Niko tarjoaa läheisyyttä sitä kaipaaville savussa Leija 242, Raffu. Kysykää nimellä pikku-Niko, jos tarvitsette hellyyttä ja läheisyyttä

NAISIA KAIVATAAN SAVUUN 134 LAPA. T.SANE JA NESE

Kiitos vierailupäivästä! Pauliina-äiti/Oulu ja Katja-kummitäti/Järvenpää

95 vuoden Ford pakettiauto myynnissä savussa 444. Lähtöhinta 5400€, kysy Teroa

”Leikittäjä” oot hot

Terveisiä Matijakselle. t.hiljaiset tytöt

Opettele puhumaan tai ou hilijoo.

Hei kaikki 15-19 vuotiaat tytöt ja pojat. Kun kello 12 lyö, hiljainen tunti loppuu. Maanantaina hiljaisen tunnin loputtua tavataan Ossin valinnan edessä. Siirrytään sieltä jonnekin parempaan paikkaan yhdessä. Tarkoituksena on vain chillata ja tutustua toisiimme. See ya! ;) XD

Ida A, olet maskuliinisen kaunis! Ihailen sinua. T:TK+AMH<3

”Älä jätä minua, älä jätä, minä tarvitsen sinua” ”Tum-mat silmät, ruskea tukka, koskaan niitä hylkäisi en” PS. Wir lieben dich! <3 T. Petteri Punakuonot

Nastapartio toivottaa railakasta kesää kaikille!

Sinä Kalevan Kuksa-savussa asuva blondi, Urban-hupparia käyttävä, olet kaunis! :) Tavataanko tiistai-iltana kitaran alla? :) T. ruskeatukkainen poika

Terveisiä kaikille lököjotoksella 09-10 vuonna olleil-le! :) T. kax tyttöä Joren porukasta

Nakki on murha! Soittakaa Paranoid! WAZAAAA! T:Team Morso

17-vuotias samoajatyttö etsii Kalevasta pitkäai-kaista partioheilaa. Kriteerit: yli 15-vuotias, ei pikkutankki+urheilullinen. Vastaa nimimerkillä Unelmasi

Mutakakku loppui! #(

Keittiö Leton tiskijukka olet paras! piristät päivää kummasti! -Fani

Muistakaa juoda vettä ellette halua juoda suola-sokerivettä 1/2 litraa! Kokemuksella! PS. 122 on paras ja terveisii pojille ;)

Katsu on ihana! :)

Turtle Maisa! Nasuada tahtoo miitata! Ootko jo leirillä?

Jos oot kuuma kisuli nii tuu jätskikiskalle kello 1.00 ;)

Moi Pinja savussa 323. Terveisiä salaiselt ystävältäsi :) <3

Haikilla oli ruokarastille kolmen tunnin jono.

Hei poika suolla. Tuijottelit tissejämme, mitä oikein yrität?

Hei ihana Venla VaMesta! ”call the peacemaker, hey hey” ;) t. you know who

Hei sinä poika, joka kävelit vastaamme ja tuijotit peräämme kun tulimme maalaaksosta. -Mekin tuijotimme sinun perääsi ;)

Synttärionnittelut Ollille! Love-mamma

VarTyille paljon terkkuja! T:Pinski ja Linski <3

Pinskille terkkui!

Inkku! Runbataan juhlan kunniaksi, onnea! T:kollegat keittiöltä

Helou! Täällä olis tyttö seuraa vailla! Oon 15v, ”lyhy-et” ruskeet hiukset ja kuljeskelen tääl kavereiden kaa laulellen :) Alaleiri on Lapa ja savu 147 et kaikki vaa sinne käymää! Nii, siitä seurasta vielä, et mistä vaa, minkä ikäsiä vaan :) Ilmotelkaa nii nähdään! -Jebsu

Kurrepartio ja savu 412 on parhaita! <3

Kiva leiri, kartan tekstit tosin liian pienellä leiriläisenkirjassa :O See you in Sweden! Terv. miss sweetness

Hei te rakkaat jotka olette suunnitelleet leirin ruoat! Ruoka on ollut hyvää, mutta kasvisruokailija EI pärjää pelkällä pastalla ja kasviksilla- Eikä myös-kään 3 soijasuikaletta lautasella riitä. Puuduttaa tämä nuutunut olo. -vihannes

PAREMPAA RUOKAA, KIITOS!!

Piirainen & Setälä ja kumppanit vie talent-skaban :D

Hei etsimme ystävällemme leiri romanssia ja teidän Paavo poika olisi oiva ehdokas. Sen “blondin” ystävät

Brasilian Namupojat on hyviä laulaan. t: perässä-kulkija

Olisi pieni valitus pullonpalautuksesta kun lakuja ei varata palauttajille. -Bulldog-

REMU: OLET HOT!! TERVEISIN FRANSMANNI

blondi liila cappinen jätkä mis oot???!

Kimeläiset kaipaamme teitä. Ei olla näkyilty. Vesisota mielessä, leiri pielessä. T: Kaikkein parhaat Kimen kaverit

Rakkaimmat terveiset NASTILLE! Rakkaudella Pöönäs

Terveisiä Pöönäxelle! T. Salaiset ihailijasi <3 P.S: vinkki: Tapaa meidät makuupussissasi!

Hei, söpö oranssikeltatukkainen ohjelmanäätä! Mun tyynyn toisessa reunassa on vielä tilaa xD Lounaalla nähdään!

terveisii kaikil kuumil samoaja-jätkil et tulkaa savuun 248! t. samoajat (tytöt) 248:sta <3

ILMAISIA ENNUSTUKSIA KALEVAN PORTEILTA!

Hei sinä jolla oli Musepaita! Sulla on huippu mu-siikkimaku ;D

Joku roti taputtamiseen, toverit. Partiolainenhan ei tunnetusti taputa, vaan kajauttaa mojovan huudon esityksen jälkeen. Och samma på svenska. T. Iso Kiho -82

TOPILLE terveisiä salaiselta ystävältä!

Lähetä tekstiviestit Rymyyn numerolla 040 4555 223 tai osoitteella rymylehti@gmail.com. Voit myös käydä jättämässä viestisi Kilkkeen suoran ja Tervastien ris-teyksessä olevalle Pressiklu-bille.

Tekstareita tulvii Rymyn toimitukseen ikkunoista, ovista ja puhelimista. Rymy kiittää aktiivisuudesta ja tekee enemmän kuin parhaansa julkaistaakseen ne kaikki. Jos jokin kuitenkaan ei mahdu mukaan, julkaisemme sen Pressiklubin seinällä.

Jäteasemalta moi. Leiriin leviää paljon roskaa. Tulen ehdottamaan palveluleiriläisille ylimääräistä alueen siivousvuoroa, jos sotku ei löydä tietään roska-astioihin. Terveisin yrmeä Jäte10

If you want to leave a mes-sage to someone, send anw sms to +35840 4555 223 or an e-mail to rymylehti@gmail.com. Or you can visit us at Pressiklubi across the street from Café Katapultti.

Hi! We are five nice finnish girls and we want to be your pen-pal. Our subcamp is Tuikku and we live in Taika sub unit 325. Please come here and talk to more with us. See you! Meritähdet

I think I need some rehab, or maybe just need some SLEEP! Ihit my head against the wall cos I can’t take it anymore! -Partio is my drug-

Hi! Would somebody like to be my pen-pal? I’m 14-years old girl from Finland. If you want to be my pen-pal, please tell me :)

Alusjandro he is just a matto.

Happy Birthday Andy! Hope you have a great day! from 13th Carlisie Scouts and aires explorers :)

Hi! I’m looking for the person who wrote the text for a pen-pal on p.27, on the left collum. I’m in Lapa, camp number 135. My name is Izzy.

Hi Raito and L. Would you like to meet Mello? But where is my Matt? <3

This message is for handsome british guys. You are so lovely... Are you on facebook? Please, we wait your message. - penguinandbanana

27

Skicka ett textmeddelande till någon på lägret via Rymy till numret 040 4555223 eller till adressen rymylehti@gmail.com. Du kan också lämna ett med-delande i lådan i Pressklubben, i korsningen av Kilkesuora och Tervastie.

Lappi´08 Raffun kitaraportti ma klo 13.00

Niin täälläkin. T: Nurmes

missing: kolme jätkää jotka hyppeli viime yönä (pe) käsikädessä cafe katapultin edessä! Tänää uusiks?

Tule sinäkin Ihimemaahan ;) Tervetuloa <3 Savu 126!! (Lapa)

sinä ihana pelle 31.7. maalaaksossa aamupäivällä, i love you! Sun pinkki peruukki on maailman sulosin, toivottavasti nähää vielä ;) -lapalaine samoaja

Hei seitsepistepirkko, älä anna hajun hämätä! ...Tai muuten nakki napsahtaa!!

Nyt olisi iso kala verkossa, nimittäin kyläpäällikkö tuikkiva vailla vertaa.

Hei sinä komea biitsipoika! Tulisitko käymään savussamme, haluaisin tutustua sinuun paremmin? -Savun 445 ujo tyttö

Hyvin jännää on täällä...Terveisiä savulle 126 ”ihmemaa”, essille ja suikille. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin... Alasti! ;D Miko

”Vapiset, kintut kapiset, märät ja mutaiset jalat edellä ulos kannetaan Kerpele rakentaa päähäsi pesän...” -Turmion Kätilöt

Annalle ja muille Killin ja Kiiskin (447) iloisille lap-senvaihdeille kiitoshoitoavusta. Iloista leiriä toivoo Santeri ja vanhemmat

Onko Haikin suunnittelijalla jotain yhteistä VR:n aikataulujen kanssa? -Jonotusjengi Kalevasta

Hei, täällä Leijona. Olen seurankipeä ja kaipaan kai-nalooni tyttöseuraa. Tykkään runoista ja feminii-nisistä tytöistä. Olen tumma, maskuliininen pitkä uros. Olen epätoivoinen. UROSLEIJONA

Ruoka on pahaa! -Hemppa-

And I was like baby, baby, baby uuuuh! IHANAA LOPPU LEIRIÄ KAIKILLE! tv. minishortsiset tytöt lavasta ;)

Ah, ne maalaakson Mikot <3

Kaikki kauniimman sukupuolen edustajat. Terve-tulloo savu 424:een. PS. Käyttäkää takaporttia

Sammakot rulettaa!

Haikin henkilökunta ei selvästikiään osaa käyttää radiopuhelimia. Nim. Haikilla huonosti informoitu

Miten kävi Vuotismiitin? Vuotislaiset esill, leiriä on vielä jäljellä. T: Kirlie

Kiitos leiristä! Oli rentoa. Terkkuja tutuille ja pusuja savuun 305. Meitsi lähtee huomenna kotiin :(

Rymy on ihan paras lehti! Sen PITÄISI ilmestyä useammin pelastamaan tylsät hetket. -Enemmän Rymyjä!!!

Metappi oot SÖPÖ! <3 ja sun hmy ;)

Mukava 18-20-vuotias partiotyttö, miel. alle 180 cm. Tule vesilaakson saunalle tiistaina ;) -se yksi saunamajuri...

JUSTIN BIEBER WE ALL LOVE YOU! T: IHMEMAA SAVU 126 tytöt ;)

Sakari häpeää Ilonaa :(...

Metsä on tehnyt tehtävänsä. YK.

”Puhkon silmäni, jotta näkisin. En tahdo nähdä, mutta näen sen väkisin. Runtele korvani, jotta kuulisin. En ymmärrä, mutta kuulen sen väkisin.” -Turmion kätilöt

Kaikki rastapäät, moikataan kun tavataan! :)

Hei Sinä Oikea! Tule juttelemaan, minut tunnistaa teippirullasta kaulassa!

Savun 449 könsikäs stetsonmies, tapaa minut jääte-lökioskilla klo 19.

Mansikkapossun fanikerhon kokoontuminen klo 19.05 jäätelökioskilla.

Hyvää syntymäpäivää Miikkalle! Hei hurraa! 8D

Jyrkkä Jyrinä, mikä on sinun lempimehu? T: Fanityttelit

Terveisiä Juhikselle: Hus sika metsään!

Moi! Kiva, kun Rymy o ilmanen! Hyvää ”jatko-kilkettä”!

Heippa Leevi Vainio! Etsin sinua. Ilmoittelethan minulle savuun 414. T:Oona

Jantson ja muut kiipeilytiimin ihanaiset! Kiitos tiimi-illan järkkäilyistä, oli ihan parasti! <3

Savun 327 johtaja on paras ja ihq

Hyvä Kalevan kuoro! Mahtavat stemmat ja miele-tön meno! Ja leiriheila oli aikas ihana... ;) T.Lotat

Rentoa menoa Emmille Tylypahkaan! Anni ja Eevi

Paljon onnea! 1.8. 13-vuotiaalle eetulle Rastipartios-ta toivoo: Emma Anni Sanni

Arvostaisimme hiljaisuutta iltaisin, Elias. Terveisin Koillisnaapurit

Nasse kävi riu’ulla. T. Nassen fanit

Erä jorma boogaa. T. Pikku erä jormat #140

Salskeita merimiehiä tarjolla savussa 225. PS. Osaamme oikeasti seilata (paitsi Herma)

Terkkuil haikilta Tuulille, Tupelle, Aapelille ja muille iki-ihanille kamuille, jotka eivät pääse tätä elämystä kokemaan! Matka on ollut kuumahko, ja sitä on sävyttänyt rakot, kipeet niskat sekä halppisrinkka, mutta onneksi on RUOKAA:D T: valaskala VVV:sta

Eelis sähkötiimistä on söpö terveisin: rakkauden jalokivet

Eelis sähkötiimistä on söpö terveisin rakkauden julmat jalokivet

täällä ei eletä kuin hippileirissä! prkl!

Jumala vapahtaa, ajo tuomitsee ja zaijo on hölmi-mö.

Vooisikos johto kertoa mitävarten leirillä ei saa pussailla eikä ”kätellä”.. Ja silti täällä kaupataan ”leiri heiloja” ja myydään kortsuja halvemmalla kuin yleensä? T: Jöllit (:

Hei kaikki ihanat pojat! Missä kaikki hyvännäköi-set miehet ovat? Meidän savussa ei ainakaan.. et-siskelkääs vapaat miehet nyt rohkeasti leiriheilaa. T.gimuli

Terkut kullalle sinne turkuun, ikävä sua <3

Kuka ääliö on kirjoittanut VaKo kyltin alkuun pers !? Vois aikuistua !!!!

Paljon onnea oma Ellesienemme, olet jo melkein iso! T. Zilisi

Hoi Raffun Sakke! Olen kauempaa katsellut kun treenailet jäntevää kroppaasi metsäkuntosalilla. Jatketaanhan treenejä yhdessä leirin jälkeen? T: Timmi -86

Pusuja ja haleja tuikulle! <3

Klo 11:47. Terveisiä VIP-miehille! Nimim. kukkojen lähipiiri

Raffun Paratiisi-keittiölle kiitokset parhaasta leiri-ruuasta miesmuistiin!

Kapineen tytöt lähettävät terveiset salaiselle ihailijalle <3. Palamme halusta tavata sinut! Saavu savuumme leirihuivisi lantiolle sidottuna, lupaam-me että se on sen arvoista ;)

Kiitos Mustille Veljille altaaseen pissimisestä. Frans on vihainen

Vuotislaiset, ottakaa yhteys Kalevaan ja savuun nu-mero 417 (Kulo), yritetään sita kautta uusintamiittiä. Kysykää Tojua, osa tietää. Tai mainitkaa pilalle mennyt miitti, kaikki tietavät. Kirjoitan paitaani vuotis ja toju, selkään ja eteen, tökkikää :)

Kiitos kaikille Naava-savussa 113 kun olette saaneet meidät tuntemaan itsemme tervetulleiksi ja opet-taneet paljon suomalaisia partiotaitoja. Olemme iloisia, että pöytämme ja tuolimme ovat kestäneet! South Manchester Rangers

Kiitos sinä ihana ihminen, joka palautit sinisen nokian puhelimen raffun infoon. Rakastan sinua ja menen mielelläni kanssasi naimisiin, ellet ole tyttö.

”Kolmannen jälkee: Leiritoimisto! Yy kaa koo - LEI-RITOIMISTO! Mikä se on!? UNELMAHOMMAA!!”

Raksa jukkis oot hottis tuu puhaltaan mun vu-zoohon (; Renttu rouhee ja sexy bag! Katseltiin sua musiikki iltamissa (: t. Maitokäryillä alabamaan

Savun 303 Joni lovetan sua ihan kybäl! <3 terkuin Ursulasi ;)

Ida Emilia lehtonen olet ihanin kaikista naisista! Mä ra(k)astan sua<3

Hei sinä PINKKIPÄINEN pelle, päästätkö meidät nyt läpi portista? ;D t. punanenä

Joo pokemon puvut ovat todella kuumia ;-) Minulla myös kokemusta -pikachu. pokemonien salainen kokous suffassa salaiseen aikaan.

WWW.HAMK.FI

MARIA! Sommaren i Finland.

Mun taskussa on käpyjä :D :D

28

Illinkiertäjien Kallen, 17, mielestä leirillä on saanut liian vähän ruokaa. Vähäisen ruoan korvaaminen kahvilan antimilla näkyy rahankäytössä.

Elsa, 16 , ja Ronja, 16, Haagan Sirkuista olivat huomanneet leirin miespuolisen väestön hyvännäköi-syyden. Etenkin ulkomaalaiset olivat tyttöjen mieleen.

Samoajat ovat 15–17-vuotiaita partiolaisia,

jotka harjoittelevat johtamista.

Rymy kyseli heidän leirifiiliksiään.

Alli, 16, Mesikäpälistä ei pidä aikaisista herätyksistä. Hänestä paras leirilook on mahdollisimman luonnollinen, partiossa kun ollaan. Susanne, 14, ei kaipaa pestiä, vaan nauttii ohjelmissa käymisestä.

Mustavuoren Sissien Samulin, 16, unelma- pesti Kilkkeellä olisi ollut leirinjohtaja. Tämä kunnian-himoinen nuori pitää itsensä komeana pipon ja Cosmopolitanin vinkkien avulla.

Leirifiilis-, rahankäyttö- ja

hukkuneet tavarat -indeksi

Tek

sti:

No

ona

Rau

tajä

rvi j

a M

illa

Sav

o K

uvat

: Jo

el N

ykte

r

Tasalam Boja -lippukunnan Vihteri, 16, ei kaipaa kauneudenhoito-kikkoja, vaan kertoo olevansa luonnostaan komea. Hän olisi halunnut päästä ohjel-mien vetäjäksi. Olisiko komeudesta ollut hyötyä tässä pestissä?

Haagan Sirkku Terhi, 15, olisi mieluiten ollut pestissä Radio Kilkkeessä. Radio-persoonana hänettunnistaisikokoleiri!

Kaikki hyvännäköiset jätkät savuun 331!

Terveisiä Heikille ja Villelle!

Terveisiä Markukselle!

Kaikille Mesikäpälille

terveisiä!

8leirifiilis0

hukassa

käytetty

7leirifiilis

9leirifiilis

3käytetty

2käytetty

1hukassa

20