Sähkötehon riittävyys Suomessa

Sähkömarkkinapäivä 28.4.2015

Mikko Heikkilä, sähkömarkkina-asiantuntija, Fingrid Oyj

Tehokysymys noussut agendalle Euroopassa – nyt myös Suomessa

• ilmastotavoitteet ohjanneet Euroopan Unionin

energiapolitiikkaa 2000-luvulla

• uudessa Komission Energiaunionissa painotus

toimitusvarmuudessa ja kilpailukyvyssä

• Suomessa herännyt huoli sähkötehon riittävyydestä

– Pöyryn selvitys tehon riittävyydestä

– Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesselvitys

energiapolitiikan vaihtoehdoista

Toimitus-varmuus

KestävyysKilpailukyky

Suomen tehotilanne – johtopäätökset Pöyryn selvityksestä• tilanne ennen Olkiluoto 3:n valmistumista on

haastava – Suomi vahvasti riippuvainen sähkön

tuonnista

• Olkiluoto 3:n valmistuminen ei ratkaise

tehokysymystä

• lauhdetuotannon kilpailukyky heikko nyt ja

tulevaisuudessa

• energiasta ylijäämää, futuurihinnat alhaisia

Kylmän talven huipunaikainen tuotantovaje

(tuontia ei ole huomioitu)*

Lähde: Pöyry Management Consulting Oy

Raportti saatavilla: http://www.tem.fi/files/42026/Kapasiteetin_riittavyys_raportti_final.pdf

Mitä niukkuus sähkötehosta tarkoittaa?

• hintapiikit yleistyvät ja voimistuvat

• todennäköisyys sähkön käytön

rajoittamiselle kasvaa

• tehopula on hallittavissa oleva tilanne,

johon on varauduttu

– alueellisesti kiertävät sähkökatkot

(brown-outs)

Sähkötehon riittävyys ei ole yksin Suomen haaste

• Ruotsissa ydinvoimalaitosten sulkeminen lähestyy ja

vaihteleva tuotanto lisääntyy

• Tanskassa lauhdetuotannon kannattavuus heikko,

tehoreservi otetaan käyttöön

• Norjan säätövoiman kysyntä kasvaa Euroopassa

• Baltian lauhdetuotannon kilpailukyky heikkenee

• voimajärjestelmän kyky vuorokausisäätöön heikkenee

D

K1

F

2020-luvulla ongelma koko Itämeren alueella

yhteinen ongelma, yhteiset ratkaisut

Mistä sähkötehoa ja säätökykyä

Itämeren alueelle 2020-luvulla?[MW]

0

10,000

20,000

30,000

40,000

50,000

60,000

0:00 6:00 12:00 18:00

Pohjoismaissa 20 GW tuulivoimaa v. 2020

Simuloitu tuulivoiman tuotanto Muu tuotanto Kulutus

kulutus kasvaa

4 000 MW tunnissa

samalla tuulituotanto

laskee 1 200 MW

tunnissa

• lauhdekapasiteetti poistuu kannattamattomana,

lämpövoimakapasiteetti ikääntyy

• vaihteleva tuotanto lisääntyy

• kaupalliset investoinnit ydinvoiman varassa

• kysyntäjoustosta apua, mutta ei yksin riitä

• siirtoyhteydet lisääntyvät, mutta vastaavat haasteet

koko markkina-alueella

tarve säädölle kasvaa – säätökyky heikkenee

Tehon riittävyyden varmistaminen reserveillä – ei lisäjoustoa

järjestelmään• tehoreservi

– hyvä järjestely poistumisuhan alaisen

kapasiteetin lyhytaikaiseen (max 5 v.)

ylläpitoon, mutta ei ratkaise kokonaiskuvaa

eikä tuo joustavuutta

• huoltovarmuusreservi

– voi olla tarpeellinen Suomen huoltovarmuuden

ylläpitämiseksi poikkeustilanteissa

– laitosten käynnistysaika olisi pitkä, käytännössä

puhutaan energiareservistä

Sähkötehon riittävyys – mitä kannattaa tavoitella?

• yhteiskunnallinen keskustelu painottuu omavaraisuuteen

• pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla kansallinen

omavaraisuus ei ole keskeinen asia – vaan sähkön

saatavuus!

• sähkötehosta ja joustavuudesta tulossa

niukkuushyödyke, kansalaisten sähkönkulutusta voidaan

joutua rajoittamaan

• yhteiskunnallinen keskustelu tavoitetasosta

– mitä sähkön saatavuuden varmistamisesta

kannattaa maksaa?

– millaiset sähkön käytön rajoitukset ovat

hyväksyttäviä?

Pohjoismaisista markkinoista kaikki irti• alueen sisäisten rajakapasiteettien lisääminen

• vähittäismarkkinoiden kehittäminen, esim. Datahub

• reservi- ja säätömarkkinoiden kehitys ja integraatio

• kysyntäjouston edistäminen

• tasesähkön hinnoittelun kehittäminen

• kapasiteetinlaskentamenetelmien kehittäminen

• markkinatiedon läpinäkyvyyden kehittäminen

2020-luvulle pohjoismainen markkinamalli v. 2.0

Jos kuitenkin ... varauduttava suuriinkin muutoksiin

• tarvitaan investointeja säätökykyiseen, tarvittaessa

tehoa tuottavaan kapasiteettiin

• isot kysymykset:

päästökauppa ja uusiutuvien tukimekanismit

• riskinä ajautuminen kansallisiin tukimekanismeihin

ja markkinoiden pirstaloituminen

• muodostettava yhteispohjoismainen näkemys

kapasiteettimekanismeihin

• energiajärjestelmä on murroksessa Suomessa ja Itämeren alueella

• todennäköisyys tehonrajoitustoimiin on kasvanut Suomessa

niukkuus sähkötehosta ja joustavuudesta lisääntyy

• pohjoismaisesta markkinamallista versio 2.0 2020-luvulle

• markkina-alueen yhteiset ratkaisut

pohjoismaisista markkinoista kaikki irti

• riskinä kansalliset tukimekanismit ja markkinoiden pirstaloituminen

• yhteispohjoismainen näkemys kapasiteettimekanismeihin

varauduttava suuriinkin muutoksiin