SÄHKÖMARKKINAVISIO 2030

– Visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista –

Hankkeen esittely Taustoitus:

Sähkömarkkinat EU:n energiapolitiikka Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja Markkinamallit Tukkusähkömarkkinat Vähittäismarkkinat

Tutkimustyön tekeminen Vision tausta ja muodostaminen Visio Yhteenveto

Kalvopaketin sisältö

Sähkömarkkinavisio 2030 -hanke

- Tehty huhtikuun 2010 – huhtikuun 2011 välisenä aikana

- Toteuttajana Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkömarkkinalaboratorion tutkijat

- Rahoittajina Sähkötutkimuspooli, Energiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry, Teknologiateollisuus ry, Suomen ElFi Oy ja Nord Pool Spot

- Tavoitteena muodostaa visio integroituvien eurooppalaisten sähkömarkkinoiden markkinamallista, joka on tehokas, vastaa ilmastohaasteeseen sekä turvaa sähkönsaannin kestävällä ja taloudellisella tavalla

- Tutkimustyössä kerätty näkemyksiä suomalaisilta ja eurooppalaisilta sähkömarkkina-asiantuntijoilta sekä tehty kattava tutkimustyö erilaisten sähkömarkkinamallien ominaisuuksista

Sähkömarkkinat

− Sähkömarkkinat sisältävät sähkön toimituksen ja kulutuksen− Sähkön toimitukseen kuuluvat tuotanto,

myynti, siirto ja jakelu− Siirto ja jakelu ovat valvottuja

monopolitoimintoja − Tuotanto ja myynti ovat kilpailun alaisia

toimintoja− Vapaiden sähkömarkkinoiden luomisen

päätavoitteet ovat: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen− Kilpailun katsotaan lisäävän

tehokkuutta, alentavan kustannuksia ja parantavan laatua

Tuotanto

Siirto

Jakelu

Asiakas

Sähkömarkkinat

− Sähkömarkkinoiden erityispiirteitä:− Tuotannon ja kulutuksen oltava tasapainossa joka hetki− Sähkön varastointi suuressa mittakaavassa taloudellisesti kannattavasti

ei ole toistaiseksi mahdollista− Siirtoverkot määrittävät markkinamallin

− Siirtoverkot mahdollistavat sähkön siirron halvemman tuotannon alueelta kalliimman tuotannon alueelle

− Jos sähköä pystytään siirtämään lähes aina halutusti, voidaan ajatella, että siirtoverkko muodostaa markkinapaikan

− Jos sen sijaan siirtoverkot ruuhkautuvat toistuvasti ja estävät sähkön virtaamisen oikeaan suuntaan markkina-alueella, tarve löytää keinoja siirtoverkon ruuhkaisuuden hallintaan alkaa ohjata markkinamallia

Hinnoitteluperiaate

− Marginaalihinnoittelu ohjaa tuotannon oikean ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan

− Marginaalihinta muodostuu viimeisen mukaan tulevan tuotannon mukaan eli se on kysyntä ja tarjontakäyrien leikkauspiste

− Hinta on sama kaikille tuotantomuodoille, tuottajille ja ostajille

− Vaihtoehtoinen malli on pay-as-bid, jolloin kullekin tuottajalle maksetaan sen oman tarjouksen mukaisesti. Ostajien maksama hinta on painotettu keskiarvo läpimenneistä tarjouksista.

− Luo epävarmuutta markkinoille, koska tuottajat eivät pysty ennakoimaan toistensa tarjouksia tai sitä miten ajojärjestys kulloinkin määräytyy

− Tuottajat lisäävät tarjouksiinsa riskilisiä ja alkavat arvata korkeinta läpimenevää tarjousta

Tuottajan hyöty

Kuluttajan hyöty

Tarjonta

Kysyntä

Määrä

Hinta

A

B

Marginaalihinta

EU:n energiapolitiikka

− EU:n tavoite on luoda vapaat sisämarkkinat erilaisille hyödykkeille− ”Toinen energiamarkkinapaketti” 2003 ohjeisti muun muassa

jäsenvaltioiden sähkömarkkinoiden avaamista kilpailulle− ”Kolmas energiapaketti” tarkensi muun muassa ohjeita sähkön

sisämarkkinoiden luomiseksi− Alueelliset sähkömarkkinat yhteinen sähkön sisämarkkina− Maiden välisten siirtoverkkoyhteyksien pullonkaulatulojen

käyttö ensisijaisesti siirtoverkon kapasiteetin varmistamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen (tai verkkotariffien alentamiseen)

− EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita− Toimitusvarmuus, kilpailukyky, kestävä kehitys

− 20-20-20 tavoite vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön tulevaisuudessa

− 20 % vähennys kasvihuonekaasupäästöihin− 20 % lisäys energiatehokkuuteen− 20 % lisäys uusiutuvien energialähteiden käyttöön vuoteen 2020

mennessäLähde: EU 2011

Sähkön tuotanto ja käyttö

− Sähkön tuotanto ja käyttö muuttuvat tulevaisuudessa

Lähteet: Energiateollisuus ry Hiilineutraalivisio 2050, IEA World Energy Outlook 2009, Eurelectric Power Choices 2009

Sähkömarkkinoiden kehityspolkuja

Kansalliset markkinat

Alueelliset markkinat

Tuotantoka-pasiteetin niukkuus

Markkina-integraatio

kiihtyy

Siirtoverkkoin-vestointien haasteet

Verkko-investointi-

suunnitelmat

Siirtoverkon ruuhkaisuus

haaste

Uudet hinta-alueet

Uudet laskenta-

mallit

ALUEHINNOITTELU

HYBRIDIMALLI

SOLMUPISTE-HINNOITTELU

Markkinarakenteen monimutkaisuus

AikaAluehinnoittelu

Vapaa kilpailu

Säännelty kilpailu

Toteutetaanko verkkojen investointisuunnitelmat?

Kehityspolkuja

Sähkömarkkinoiden kehitysvaiheet sähkömarkkinoiden avaamisesta lähtien:

1. Kansalliset kilpailulliset sähkömarkkinat (aluehinnoittelumalli)

2. Kilpailun lisäämiseksi laajennetaan markkina-aluetta (alueelliset markkinat)

3. Alueelliset markkinat kohtaavat tuotantokapasiteettihaasteen, kun kysyntä-tarjonta tilanne tiukkenee

4. Markkina-aluetta laajennetaan edelleen, jotta lisää tuotantokapasiteettia saataisiin käyttöön

5. Jos siirtokapasiteetti laajennetulla markkina-alueella ei kuitenkaan ole riittävä, ei tuotantokapasiteettia saada tehokkaaseen käyttöön

6. Siirtoverkon lisäämiseksi tehdään investointisuunnitelmat

7. Kriittinen käännepiste: saadaanko siirtoverkkoinvestointisuunnitelmat toteutettua?

8. Jos saadaan toteutettua, voidaan jatkaa aluehinnoittelumallin käyttöä

9. Jos siirtoverkko on edelleen ruuhkainen, eikä uusia investointeja toteuteta, on markkina-alue jaettava yhä pienempiin hinta-alueisiin- Hinta-aluejako saattaa riittää ja aluehinnoittelumallia voidaan käyttää edelleen- Jos hinta-alueiden sisällä on usein ruuhkaa, johtaa se tuotannon uudelleen aikataulukseen,

joka voi antaa pelimahdollisuuksia markkinaosapuolille

10. Ratkaisuna voidaan ottaa käyttöön uusia siirtoverkontilan laskentamenetelmiä, jotta verkkoa saadaan tehokkaampaan käyttöön. Jos verkontilan laskenta voidaan tehdä jokaiselle solmupisteelle, mutta hintalaskenta alueille, on kyseessä hybridimalli.

11. Seuraava askel on siirtyminen nodaalihinnoitteluun, jossa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmupisteelle verkon tilan mukaan

Markkinamallit

− Sähkömarkkinamalli tarkoittaa markkinoiden toimintaperiaatteita− Pääasiallisia malleja on kaksi: alue- ja solmupistehinnoittelu

− Aluehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan hinta-alueille ja siirtokapasiteetit huomioidaan erikseen

− Solmupistehinnoittelu: sähkön hinta lasketaan kaikille verkon solmuille, perustana siirtoverkon tehonjaon laskenta. Solmupisteen hinta koostuu energiasta, häviöistä ja verkon ruuhkamaksuista

Aluehinnoittelu Solmupistehinnoittelu

Siirtoverkon tilan laskenta

Sähkön hinnan laskenta

Solmupisteen hinta = energia, häviöt, ruuhkamaksu

Yksi tai muutama aluehinta

Riskienhallinta: sähköenergian hinnanmuutokset

Hinta jokaiselle verkon solmupisteelle

Riskienhallinta: verkon ruuhkaisuus solmujen välillä

Kilpailuvalvonta jälkikäteen

Kilpailuvalvonta etukäteen

Tukkusähkömarkkinat

− Tässä yhteydessä esitellään seuraavat alue- ja solmupistemarkkinat− Aluehinnoittelumarkkinat:

− Pohjoismaat− Keski-Eurooppa

− Solmupistemarkkinat:− USA: PJM ja Teksas− Australia− Uusi-Seelanti− Venäjä

Pohjoismaat ja Keski-Eurooppa

− Pohjoismailla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomea, Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa− Keski-Euroopan markkinoilla tarkoitetaan Ranskan, Hollannin, Belgian ja Saksan

muodostamaa CWE-aluetta− EU:n säädökset ohjaavat alueellisten markkinoiden kehittämistä sekä yhteisten

markkinamallien muodostamista− Kummallakin alueella käytössä aluehinnoittelu

Pohjoismaissa market splitting (yksi pörssi, lasketaan yksi systeemihinta ja rajasiirtokapasiteetin ollessa rajoitettu jakaudutaan hinta-alueisiin)

CWE-alueella market coupling (useampi pörssi, jolloin lasketaan ensin aluehinnat ja yhdistetään niitä rajasiirtokapasiteetin sen salliessa)

− Pohjoismaiden ja CWE-alueen välillä myös markkinaehtoista kaupankäyntiä− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin Pohjoismaissa vesi, ydin, hiili, kaasu

ja tuuli, sähkönkulutus noin 400 TWh ja systeemihinta 53 €/MWh (2010)− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin CWE-alueella hiili, ydin, uusiutuvat,

kaasu ja öljy, sähkönkulutus yhteensä noin 1267 TWh vuodessa ja keskimääräinen hinta 50-70 €/MWh

PJM RTO

− PJM-alue USA:ssa käsittää Pennsylvanian, New Jerseyn ja Marylandin osavaltiot sekä osittain tai kokonaan muun muassa Delawaren, Ohion, Virginian ja Illinoisin

− Sähkön kulutus koko PJM:n alueella noin 710 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 40 €/MWh (2009)

− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu− Markkinoita operoi RTO (Regional Transmission System

Operator), joka vastaa sekä siirtoverkoista että sähkön hinnan laskennasta

− Käytössä solmupistehinnoittelu eli sähkön hinta lasketaan yli 7000 verkon solmupisteelle sekä day-ahead että real-time –markkinoilla

− Markkinavalvonta on tiukka; tuottajien tarjouksia valvotaan lähes reaaliaikaisesti ja erilaisia hinta- ja tarjouskattoja on asetettu

− Solmujen välisiltä hintaeroilta suojaudutaan FTR (Financial Transmission Right) -tuotteilla

− Markkinatoimijoiden on osallistuttava myös pakollisille kapasiteettimarkkinoille Taataan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille

Lähde: FERC Electric Power Markets 2011

Teksas Ercot

− Teksas Ercotin toimialue käsittää lähes koko Teksasin osavaltion USA:ssa− Sähkön kulutus noin 312 TWh vuodessa ja keskimääräinen spot-hinta noin

30 €/MWh (2009)− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili ja kaasu− Vaihtamassa parhaillaan markkinamallia aluehinnoittelusta

solmupistehinnoitteluun− 4000 solmupistettä− Hintakatot korkeammat kuin PJM:n alueella ja erillisiä

kapasiteettimarkkinoita ei ole

Australia− Itä-Australian sähkömarkkinat (NEM) käsittävät New

South Walesin, Tasmanian, South Australian, Victorian, Queenslandin ja Australian Capital Territoryn

− Osavaltioilla on yhteiset sähkömarkkinat Yksityistämiskysymyksistä kukin osavaltio saa

päättää itse− Sähkön kulutus noin 210 TWh vuodessa ja

keskimääräinen sähkön spot-hinta 35-50 €/MWh (2010)

− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin hiili, kaasu ja vesi

− Nodaalihinnoittelu, mutta solmupisteitä on vain 5, joten laskentamekanismi yksinkertaisempi kuin esimerkiksi PJM:n alueella

− Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat Markkina-operaattori arvioi kysynnän

− Ei erillisiä real-time –markkinoita Tuottajat saavat muuttaa kerran ennen toimitusta

day-ahead –markkinalle tekemiään tarjouksia (”hyvässä uskossa”)

− Sähkön hinnan suojaaminen kahdenvälisillä finanssisopimuksilla tai pörssin finanssituotteilla

Lähde: AER 2009

Uusi-Seelanti

− Pääasialliset tuotantomuodot energialähteittäin vesi, kaasu, hiili, geoterminen ja tuuli− Sähkön kulutus noin 37 TWh vuodessa ja keskimääräinen sähkön spot-hinta 35

€/MWh (2008)− Nodaalihinnoittelu; 250 solmupistettä− Pakollinen pooli, johon vain tuottajat osallistuvat

Markkina-operaattori arvioi kysynnän− Käytössä vain muutama futuurituote sähkön hinnan suojaamiseen− FTR-tuotteet eivät käytössä, joten solmujen välisiltä hintaeroilta ei voi suojautua

Vertikaalinen integraatio tuottajien ja vähittäismyyjien välillä sallittu ja sitä hyödynnetään suojauksessa

Venäjä

− Markkinarakenteen uudistukset 1990-luvulla sekä 2003, jolloin vertikaalisesti integroituneet monopolit jaettiin erilaisiin yhtiöihin

− Sähkön vuosikulutus Venäjällä noin 1023 TWh ja pääasialliset tuotantomuodot lämpö-, vesi- ja ydinvoima

− Markkinamallina nodaalihinnoittelu ja solmupisteitä 8000; Systeemioperaattori valitsee seuraavan päivän tuottajat perustuen tuottajien

tuotantoilmoituksiin, ennakoituun kysyntään ja verkon tilaan ATS (Administrator of Trade System) vastaanottaa tuotantosuunnitelmat sekä kuluttajien

tarjoukset ja laskee sen jälkeen sähkön hinnan ja määrän− Suojaustuotteina on käytössä forwardeja ja futuureja (sekä pörssin kautta että kahdenvälisesti)− FTR tuotteet on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin− Kapasiteettimarkkinat on perustettu kattamaan tuottajien kiinteät kulut ja kannustamaan uusiin

tuotantoinvestointeihin. Tuottajat tekevät tarjoukset kapasiteetista ja ostajilla on velvoite ostaa huippukuormaansa vastaava kapasiteettimäärä markkinoilta

− Valtiolla on pitkiä kapasiteettisopimuksia uusien ydin- ja vesivoimalaitosten kanssa− Uusille lämpövoimalaitoksille on oma kapasiteettisopimusjärjestelmänsä

Vähittäismarkkinat

− Sähkön vähittäismarkkinat ovat kansallisia myös niillä alueilla, joissa tukkumarkkinat ovat yhteiset

− Pohjoismaissa on suunnitelmia myös vähittäismarkkinoiden yhdistämisestä− Tavoitteena vähentää regulatorisia ja teknisiä esteitä, jotta myyjät voivat toimia

useammassa maassa− Sopimusjärjestelyt jakeluverkko-operaattoreiden, myyjien ja asiakkaiden

välillä; laskutuskäytännöt; vähittäismarkkinoiden prosessit ja taseselvitysmalli

− Yhteiset markkinat olisi tarkoitus saada toimintaan 2015, tosin esimerkiksi tietojärjestelmien luominen voi viedä kauemmin

− Australiassa Victorian osavaltion sähkön vähittäismarkkinat ovat yhdet maailman aktiivisimmat (eli asiakkaat vaihtavat sähkön myyjäänsä)

− Syitä tähän ovat mm. säästömahdollisuudet tai erillinen bonus, esimerkiksi lehtitilaus tai tyytymättömyys entiseen myyjään

Vähittäismarkkinat –kysynnän hintajousto

− Vähittäisasiakkaiden kulutus ei toistaiseksi juurikaan jousta tukkumarkkinahintoihin perustuen (raportissa käsitellyt maat)− Usein vähittäisasiakkaiden tariffirakenteet eivät edes kannusta tähän

− Monissa maissa on kuitenkin tariffeja tai pilottikokeiluja, joilla pyritään saamaan kulutusta pois tyypillisiltä huippukuormatunneilta

− Älykkäiden mittareiden lisääntyminen mahdollistaa myös reaaliaikaisemman hinnoittelun

Tutkimustyö, 1

− Sähkömarkkinoiden tulevaisuudennäkymiä kartoitettiin erilaisten sidosryhmäprosessien avulla

− Skenaarioprosessi− Kuvaus sähkömarkkinoiden mahdollisista kehityssuunnista ja kilpailun

muodoista sähkömarkkinoilla erilaisten reunaehtojen vallitessa (skenaariot liitteessä)

− Laaja-alaisesti suomalaisille sähkömarkkina-asiantuntijoille− GDSS-workshop (Group Decision Support System)

− Tunnistaa sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tekijöiden merkittävyyttä

− Valikoitu joukko suomalaisia sähkömarkkina-asiantuntijoita− Tuloksia hyödynnettiin Delfoi-kyselyn tekemisessä

Tutkimustyö, 2

− Delfoi-kysely− Delfoi-menetelmä pyrkii ennustamaan tulevaa kehitystä, selvittämään millaista

kehitystä pidetään toivottavana ja miten tulevaan kehitykseen voidaan vaikuttaa− Vastaajapaneeli koostui eurooppalaisista sähkömarkkina-asiantuntijoista− Kaksivaiheinen kysely

Ensimmäisellä kierroksen tuloksena saatiin vastaajapaneelin näkemys tärkeimmistä sähkömarkkinoiden kilpailullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä Euroopan sähkömarkkinoiden kehitykseen.

Toisella kierroksella tarkennettiin kehityssuuntaa ja kerättiin keinoja vaikuttaa tavoitetilan toteutumiseen

− Vastausprosentti ensimmäisellä kierroksella oli 51,7 % ja toisella kierroksella 86,7 %

Delfoi-kysely

− 1. kierroksen tuloksia− Historiallisesta näkökulmasta merkittävin väite oli: Väitteet:

”Siirtoverkkoinvestointien pitkät luvitusprosessit hidastavat merkittävästi investointisuunnitelmien toteuttamista”

− Myös väite ”Siirtoverkkokapasiteetti jaetaan markkinaehtoisesti” nähtiin merkittävänä

− Kumpikin tulee kasvattamaan merkitystään myös tulevaisuudessaTulevaisuudessa tärkeää kiinnittää huomioita luvitusprosessien

helpottamiseen ja siihen, että siirtokapasiteetti jaetaan aina markkinaehtoisesti

− Pörssien läheinen yhteistyö, harmonisoidut laskenta-algoritmit päivää edeltävillä markkinoilla sekä harmonisoidut päivän sisäiset markkinat nähtiin tärkeinä kilpailun kannalta.

− Näiden toteutumista pidettiin myös todennäköisenä

Delfoi-kysely

− 2. kierroksen tuloksia− Hyödynnettiin 1. kierroksen tuloksia ja kysyttiin, miten esimerkiksi

siirtoverkkoinvestointien toteuttamiseen voitaisiin vaikuttaa− Vastauksissa ehdotettiin esimerkiksi sääntely-yhteistyötä,

siirtoverkkojen omistajuuden ja operoinnin eriyttämistä, pullonkaulatulojen kieltämistä, kaupallisia linjoja, ACER:n vahvaa roolia, helpompia luvistusprosesseja ja että kantaverkko-operaattorien on maksettava pullonkauloista

− Kysyttiin myös pienten hinta-alueiden merkityksestä, kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, yhteisistä vähittäismarkkinoista ja sähkön varastoinnista

− Pienet hinta-alueet nähtiin ongelmallisena kilpailun kannalta− Vastaajat olivat sitä mieltä, että pelkät energiamarkkinat riittävät

takamaan riittävät signaalit uusille tuotantoinvestoinneille− Sähkön varastointi on villi kortti markkinoilla

Delfoi-kysely− 2. kierroksen vastauksia kysymyksiin, onko Euroopassa yksi sähköpörssi vuonna 2030 ja tarvitaanko erillisiä

kapasiteettimarkkinoita

− 2. kierroksen vastaus kysymykseen, onko samaa mieltä, ettei siirtoverkkoyhtiöillä ole riittäviä kannusteita siirtoverkkoinvestointien tekemiseen

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Kyllä Ei

Uskotko, että Euroopassa on yksi yhteinen sähköpörssi vuonna 2030?

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Kyllä Ei

Uskotko, että erilliset kapasiteettimarkkinat tarvitaan takaamaan riittävä tulonmuodostus sähkön tuottajille?

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

Kyllä Ei

Oletko samaa mieltä, että siirtoverkkoyhtiöillä ei ole riittäviä kannusteita rakentaa uusia rajasiirtoyhteyksiä, koska silloin ne menettäisivät pullonkaulatuloja?

Vapaa kilpailu – säännelty kilpailu

− Vapaiden sähkömarkkinoiden päätavoitteet: valtion osallistumisen vähentäminen, kilpailun lisääminen ja kysyntäpuolen osallistumisen lisääminen

− Keskeinen ero eri markkinamallien välillä on valvonnan määrä− Vapaassa kilpailussa sähkön hinta on yhteinen suure koko markkinalle ja

sähkö on kuin mikä tahansa muu hyödyke− Säännellyssä kilpailussa sähkön hinta lasketaan jokaiselle verkon solmulle,

jolloin markkina-alueet ovat pieniä tarvitaan yksityiskohtaista kilpailunvalvontaa estämään markkinavoiman väärinkäyttöä

− Vapaan kilpailun käytännön vaatimuksia ovat riittävä siirtoverkko ja kysynnän hintajousto

− Kysyntäpuoli osallistuu markkinoille ilmoittamalla halukkuutensa maksaa sähköstä ja osallistumalla näin sähkön hinnan muodostukseen

− Säännellyssä kilpailussa kysyntäpuoli ei välttämättä osallistu lainkaan sähkön hinnan muodostukseen vaan kysyntä ennustetaan

− Säännelty kilpailu on usein ratkaisu, jos siirtoverkot eivät mahdollista vapaata kilpailua

− Sääntely saattaa kuitenkin heikentää markkinoiden dynaamista kehittymistä

Vision muodostaminen

− Sähkömarkkinavisio 2030:n perusperiaate on vapaa kilpailu− Toimiva kilpailu tehokkaiden sähkömarkkinoiden ehto ja siitä hyötyy sekä

tuottajat että ostajat− Haasteita riittävän siirtokapasiteetin saaminen markkinoille ja hintajoustava

kysyntä− Jos näistä tavoitteista luovutaan, ajaudutaan kohti säänneltyä kilpailua

− Visio täyttää myös EU:n asettaman tavoitteen yhteisistä sähkömarkkinoista− Muita vision täyttämiä ehtoja

− Ei rakenteellisia esteitä uusiutuvien markkinoille tulolle− Energiatehokkuuden tukeminen− CO2 -päästöjen vähentäminen sähkön tuotannossa

− Visiossa sähköverkot nähdään mahdollistajina− Siirtoverkon pullonkaulat eivät häiritse markkinoiden toimintaa− Jakeluverkot puolestaan mahdollistavat vähittäismyyjien toiminnan myös

rajojen yli

Sähkömarkkinavisio 2030 Vaihtoehtoinen skenaario

-Laajat hinta-alueet, siirtoverkoissa ei rakenteellisia pullonkauloja hinta-alueiden sisällä

Alueellinen marginaalihinnoittelu-Kysyntäpuoli on merkittävässä roolissa sähkön hinnanmuodostuksessa-Kilpailuvalvonta yrityskauppojen ja markkinoiden keskittyneisyyden valvontaa-Ei hintakattoja päivää edeltävillä markkinoilla-Hintapiikit mahdollisia-Suojautuminen sähkön hinnan vaihtelua vastaan finanssituotteilla (futuurit, forwardit, optiot, CfD, FTR)-Finanssituotteiden kauppaa kahdenvälisesti ja pörssin kautta-Energiamarkkinat takaavat riittävän tulonmuodostuksen tuottajille-Erillisiä kapasiteettimarkkinoita ei tarvita-Ei rakenteellisia esteitä uusiutuvan tuotannon markkinoille tulolle ja toiminnalle-Ei teknisiä tai rakenteellisia esteitä vähittäismyyjien toiminnalle rajojen yli

-Ruuhkautunut siirtoverkko; paljon ruuhkia sekä alueiden sisällä että niiden välillä

Paikallinen marginaalihinnoittelu-Tuottajien tarjousten sääntely paikallisen markkinavoiman väärinkäytön estämiseksiKysyntäpuolen aktiivisuus hinnanmuodostuksessa ei välttämätöntä

- Tuottajahintojen sääntely leikkaa hintapiikkejäPelkät sähköenergiamarkkinat eivät takaa riittävää tulonmuodostusta tuottajilleTuotannon kannattavuuden varmistamiseksi tarvitaan erilliset kapasiteettimarkkinat

-Suojautuminen paikallisia hintaeroja vastaan FTR:llä(Financial Transmission Rights)-ISO (Independent System Operator) järjestää FTR-huutokaupat-FTR:ien määrä ei saa ylittää niitä vastaavien siirtoyhteyksien fyysistä siirtokykyä (feasibility tests)

-Paikalliset hintasignaalit voivat muodostaa markkinoille tulon esteen uusiutuvalle tuotannolle

-Vähittäismyyjät toimivat pääasiassa paikallisesti tukkumarkkinoiden hintariskien takia

Vision ja vaihtoehtoskenaarion rajoitteet

− Kummassakin sekä visiossa että vaihtoehtoskenaariossa perusoletuksena on marginaalihinnoittelu päivää edeltävässä sähkökaupassa

− Jos jokin tapahtuma tai ilmiö johtaa siihen, että päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan marginaalihinnoittelumekanismilla, ajaudutaan täysin uuteen tilanteeseen

− Esimerkiksi erittäin suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa, jonka seuraavan päivän tuotantomääriä ei pystytä ennustamaan, saattaa olla tällainen tapahtuma− Päivää edeltäville markkinoille ei ehkä pystytä tarjoamaan tuotantoa,

jolloin päivää edeltävää hintaa ei pystytä muodostamaan− Tämä voi johtaa markkinamallin merkittäviin muutoksiin

− Myös sähkön varastointi suuressa mittakaavassa voi vaikuttaa markkinoiden toimivuuteen ja markkinamalliin

Visio - Siirtoverkko

− EU:n yhteinen sähkön sisämarkkina sekä tukku- että vähittäismarkkinoiden osalta

− Riittävä siirtoverkko markkina-alueella mahdollistaa laajat hinta-alueet, joissa ei ole rakenteellisia sisäisiä pullonkauloja

− Siirtoverkkojen suunnittelun lähtökohtana on koko markkinan etu, joista edetään maakohtaisiin suunnitelmiin

− TSO:illa on velvollisuus toteuttaa investoinnit ja koko markkina-aluetta hyödyttävien investointien kustannukset jaetaan hyötyjen suhteessa TSO:iden kesken

− Kantaverkkoyhtiöiden toimintojen valvontamallit ovat harmonisoidut ja ne ohjaavat pullonkaulojen poistamiseen ja niiden aiheuttamien haittojen pienentämiseen.

− Olemassa olevan siirtokapasiteetin tehokas jakaminen ja käyttö varmistetaan markkinaehtoisilla menetelmillä sekä päivää edeltävällä että päivän sisäisellä markkinoilla

Visio - Hinnoittelu

− Sähkön tukkukaupassa hinta muodostuu vapaasti ilman hintakattoja tai –lattioita

− Hinnoitteluperiaatteena on yleisesti hyväksytty marginaalihinnoittelu, joka ohjaa tuotannon ajojärjestyksen halvimmasta kalleimpaan

− Euroopassa on yksi tai muutama tiivistä yhteistyötä tekevä sähköpörssi, jotka käyttävät yhteistä single price coupling –mekanismia

− Päivän sisäisten markkinoiden toimintaperiaatteet on harmonisoitu

− Markkinatoimijoiden kannalta relevantti markkinatieto on kaikkien saatavilla ja markkinoiden toiminnasta pystytään viestimään uskottavasti

Visio - Tuotanto

− Sähköenergian hinta muodostaa riittävän signaalin uusille tuotantoinvestoinneille, eikä erillisiä kapasiteettimarkkinoita tai –maksuja tarvita

− Tuotannon markkinoille tulo ja poistuminen ovat markkinaehtoisia− Uuden tuotannon lupamenettelyt ovat yhteisiä koko Euroopassa− Satunnaisesti vaihteleva tuotanto osallistu markkinoille

markkinaehtoisesti− Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen on selkeä globaali menetelmä− Sähkön siirtoverkko toimii mahdollistajana eli se ei rajoita uuden

tuotannon sijoittumista− Markkina-alueella on riittävästi säätö- ja varakapasiteettia ja vapaa

hinnanmuodostus antaa myös niille riittävät kannusteet markkinoilla pysymiseen

Visio - Vähittäismarkkinat

− Yhteinen laaja tukkumarkkina-alue edistää myös yhteisten vähittäismarkkinoiden kehittymistä

− EU:n alueella on harmonisoitu vähittäismarkkinamalli, joka sisältää muun muassa asiakasrajapinnan prosessit, tiedon vaihdon ja siirron mekanismien periaatteet ja muut toimintaperiaatteet. Nämä mahdollistavat ylikansalliset vähittäismarkkinat, joilla toimii paljon myyjiä.

− Tukkumarkkinoiden hintasignaalit menevät läpi vähittäismarkkinoille, eikä vähittäismarkkinahintoja ole subventoitu

− Vähittäismyyntituotteiden valikoima on monipuolinen ja sähkön myyjän voi valita vapaasti

− Jakeluverkot mahdollistavat kilpailun vähittäismarkkinoilla− Kaikki sähkön käyttäjät osallistuvat kysynnän hintajoustoon− Osallistumista markkinoille edistää asiallinen tieto

mahdollisuuksista ja riittävä kuluttajansuoja− Sähköä voi varastoida laajassa mittakaavassa esimerkiksi

sähköautojen akkuihin− Osalla kotitalouksista on myös omaa pienimuotoista tuotantoa ja

ylijäämäsähkön voi myydä markkinoille

Vision toteutuminen

− Vision toteutumisen kannalta keskeistä− Riittävät siirtoverkot− Kysyntäpuolen aktivoiminen

Mahdollisimman vapaa kilpailu

− Jos näistä tavoitteista luovutaan, ohjaudutaan kohti vaihtoehtovisiota− Säännelty kilpailu voi vaikeuttaa markkinoiden

dynaamista kehittämistä− Sääntelyjärjestelmillä on taipumus ajautua

monimutkaistumisen kierteeseen

Miten vaikuttaa vision toteutumiseen?

− Siirtoverkot− TYNDP:n toteuttaminen huomioiden Euroopan sähkömarkkinoiden tarpeet− Riittävät uudet siirtoverkkoinvestoinnit laajojen hinta-alueiden takaamiseksi ja

kannusteet pullonkaulojen poistamiseen− Luvitusprosessien nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen

− Uusiutuva energia− Siirtoverkot mahdollistavat markkinaehtoiset investoinnit tuotantoon− Uusiutuvan energian tuet eivät häiritse markkinoiden toimintaa

− Sähköpörssit− Hintakytkentä käyttäen yhteistä laskenta-algoritmia− Päivän sisäisellä markkinalla EU:n laajuinen yhteinen tilauskirja ja siirtoverkon

kapasiteetin hallintamekanismi− Kysyntäpuolen aktivoiminen

− Smart grid:n mahdollisuudet− Sähkön varastoiminen− Luottamus markkinoihin

Yhteenveto

− Sähkömarkkinavisio 2030 on tehty 4/2010 – 4/2011 välisenä aikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

− Tutkimustyössä on muun muassa muodostettu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden sähkömarkkinoista ja tehty asiantuntijahaastatteluja sekä Suomessa että Euroopassa

− Sähkömarkkinavisio 2030 tukee vapaata kilpailua, mahdollistaa EU:n tavoitteet sähkön sisämarkkinoista eikä tee uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta sähköntuotannosta tukiaddiktia− Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella− Tarvitaan riittävästi siirtokapasiteettia ja aktiivinen kysyntäpuoli

− Jos sähkömarkkinoille ei saada riittävästi siirtokapasiteettia ja hinnan suhteen joustavaa kysyntää, niin markkina ajautuu kohti säänneltyä kilpailua− Markkinoiden dynaaminen kehittäminen vaikeutuu

− Toisin kuin vapaassa kilpailussa, sääntelyssä ei ole sisäänrakennettuna kannustinta tehokkaaseen toimintaan− Tarvitaan erillisiä kannustinjärjestelmiä, jotka yrittävät matkia vapaata kilpailua− Sääntelyjärjestelmistä tulee helposti raskaita ja ne ajautuvat

monimutkaistumiskierteeseen

Liite 1 Skenaariokuvaukset

Liite 2 Skenaariokyselyn tuloksia

− Voiko skenaario toteutua vuoteen 2030 mennessä?

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

1 2 3 4

Voiko skenaario toteutua vuoteen 2030 mennessä?