Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat

Hennamari Mikkola, dosentti, KTT

Terveysturvan tutkimuksen päällikkö,

Kelan tutkimusosasto

12.03.2014

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Muu yksityinen rahoitus

Kotitaloudet

Kela

Kunnat

Valtio

Kela 14%

Terveydenhuollon rahoitus Suomessa 1995-2011 (17 mrd)

2

3

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu Työnantajan sairausvakuutusmaksu

sairaanhoitomaksu päivärahamaksu

Sairaanhoitovakuutus • Rahoitetaan sairaanhoidoksi laskettavat

etuudet (miljoonaa €) – Lääkekorvaukset (1269,6) – korvaukset lääkärin (74,2 - ja

hammaslääkärinpalkkioista (128,2 ) – korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta

(63,2) – Matkakorvaukset (297,8) – Kuntoutusmenot (304,8) – YTHS:n korvaukset (24,6) – Muut etuudet ( mm. korvaukset EU-

maihin )( 42,8)

Työtulovakuutus • Rahoitetaan työtuloetuuksiksi laskettavat

etuudet (miljoonaa €)

– Sairauspäivärahat (866,6)

– Vanhempainpäivärahat (1120,3)

– Kuntoutusrahat (85,6)

– Muut päivärahat (145,3)

– työterveyshuollon korvaukset (322,1)

Sairausvakuutusmaksut

3

Lähde: Budjettilaskelma 19.08. 2013

Lääkkeet Käytetyimpien statiinien kustannukset korvauksen saajaa kohti neljännesvuosittain 2002–III/2012

4

MARTIKAINEN JAANA E, KOSKINEN HANNA, MALJANEN TIMO, SAASTAMOINEN LEENA K. Lääkkeiden hintojen ja

kustannusten kehitys. Mitä lääkevaihdolla ja viitehintajärjestelmällä on saavutettu? SIC! Lääketietoa Fimeasta 2013; 3 (1): 24–

27.

Viimeisen vuoden aikana kustannusten vuoksi lääkkeitä hankkimatta jättäneiden osuudet eri väestöryhmissä

5

AALTONEN KATRI, MIETTINEN JANI, SAASTAMOINEN LEENA K, MARTIKAINEN JAANA E. Kenellä ei

ole varaa lääkkeisiin? Julkaisussa: Airio Ilpo, toim. Toimeentuloturvan verkkoa kokemassa. Kansalaisten

käsitykset ja odotukset. Helsinki: Kela, 2013: 232–247.

Uuden lääketaksan ja alemman lääkekaton simuloidut vaikutukset eräiden potilasryhmien lääkkeistä maksamiin omavastuisiin

6

Lääkevalmisteiden kustannukset päiväannosta kohti 2006-2012

7

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

2,0

20

06

01

20

06

04

20

06

07

20

06

10

20

07

01

20

07

04

20

07

07

20

07

10

20

08

01

20

08

04

20

08

07

20

08

10

20

09

01

20

09

04

20

09

07

20

09

10

20

10

01

20

10

04

20

10

07

20

10

10

20

11

01

20

11

04

20

11

07

20

11

10

20

12

01

20

12

04

Viitehintajärjestelmään kuuluvatvalmisteet

Viitehintajärjestelmän jalääkevaihdon ulkopuolella olevatvalmisteet

Viitehintajärjestelmä

Kotona asuvien osuus 75 täyttäneistä kunnassa kasvaa - Kelan maksamat lääkekorvaukset henkeä kohden kasvavat

8

Jomala

Saltvik

Jomala Vehmaa

Merijärvi

Puumala

PyhäjokiPyhäjärvi

Imatra

JyväskyläLappeenranta

LemiLuumäki

OuluParikkalaRautjärvi

Ruokolahti

Savitaipale

Taipalsaari

-200

0

200

400

Lä

äke

ko

rva

uste

n m

uu

tos 2

00

0-2

01

2

75

tä

ytt

än

ee

t, e

uro

a/h

lö

-10 -5 0 5 10 15

Kotona asuvien osuuden muutos 2000-201275 täyttäneet, %-yks.

Työterveyshuollon, lääkkeiden kustannusten ja BKT:n kasvu- % ja niiden trendi

9

-10,0

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

%

Työterveyshuolto

Lääkekustannukset

BKT

Lin. (Työterveyshuolto)

Lin. (Lääkekustannukset)

Lin. (BKT)

0

100

200

300

400

500

600

700

800

1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Miljoonaa euroa Kaavion otsikko

Kuntien pth:nlääkärivastaanotto

Työterveyshuollonsairaanhoito (KL II)

Hoitajavastaanotto, kuntienpth

Työterveyshuollon ehkäisevä t.(KL I)

Kuntien perusterveydenhuollon ja työnantajien työterveyshuollon kustannukset 1995-2011

Hujanen Timo, Mikkola Hennamari. Työterveyshuollon palvelujen kustannusten alueelliset erot, Nettityöpapereita 42/2013,

Kelan tutkimusosasto, Helsinki 2013.

Työterveyshuollon kustannusten alueellinen vaihtelu

11

Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteys

12

Työterveyshuollon kustannusten rahoitus 10 suurimmassa kaupungissa vuonna 2009

13 Hujanen T, Mikkola H. Työterveyshuollon alue-erot selittyvät työnantajien

valinnoilla, Suomen Lääkärilehti 42:68:2013:2662–2663

14

0,0 %

0,5 %

1,0 %

1,5 %

2,0 %

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 91 96

%-osuus työterveyshuollon piirissä olevista

Työterveyshuollon piirissä olevien ikä- ja sukupuolijakauma (miehet 54%,

naiset 46%) vuonna 2013, Terveystalon tuottamat palvelut, koko maa Lähde: Terveystalon tietovarannot 2014

Miehet Naiset

15

0

10

20

30

40

50

60

70

1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5

Kaikki Naiset Miehet Naiset Miehet

25 täyttäneet 25–64-vuotiaat 65 täyttäneet

%

2006

2011

Yksityislääkärillä käynneistä Kela-korvausta saaneet tuloryhmän (1=pienituloiset, 5=suurituloiset) mukaan vuosina 2006 ja 2011 (%)

Lähde: Blomgren J, Virta L, Tuloryhmien erot yksityislääkäripalvelujen käytössä eivät kasvaneet

vuosina 2006-2011, Suomen Lääkärilehti 8/2014

Yksityissektorin yleislääkärillä käynneistä Kela-korvausta saaneet tuloryhmän (1=pienituloiset, 5=suurituloiset) mukaan vuosina 2006 ja 2011 (%)

16

17

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Alle26v

-27 -29 -31 -33 -35 -37 -39 -41 -43 -45 -47 -49 -51 -53 -55 -57 -59 -61 -63 -65 -67 -69 -71 -73 -75 -77 -79 Yli80v

% l

ääkäri

n v

asta

an

ott

okäyn

neis

tä 2

012

Yksityislääkärikäynnit lääkäreiden

ikäryhmittäin vuonna 2012

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

0 50 100 150 200 250 300 350

Palkkio (mediaani)

Lin. (Palkkio (mediaani))

Kuntalaisten käyttämät yksityisten yleislääkäripalvelujen tuottajat (2012)

18

helsinkiläiset (313)

Palveluntuottajien lukumäärä, asiointitunnus

Palkkio, mediaani, €

savukoskelaiset (7)

Suoritekorvauksesta kapitaatio-korvaukseen?

19