Santahaminasuunnitelma 2007

Eteläinen Makasiinikatu 8PL 31, 00131 HELSINKI

www.defmin.fi

Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriöPaino: Kirjapaino Keili Oy, 2007Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Luonto- ja historiakuvat Jarmo Nieminen

ISBN: 978-951-25- 1842-5

1

PUOLUSTUSMINISTERIÖLLE

Puolustusministeriö julkaisi syksyllä 2005 Santahamina-selvityksen, jonka

laatimisen Eduskunnan puolustusvaliokunta lausunnossaan vuoden 2004

valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteosta oli todennut

tarpeelliseksi.

Santahamina-selvityksessä puolustusministeriö esitti, että Santahami-

nan alue ja siellä sijaitsevat toiminnot säilytetään ennallaan. Tämän lisäksi

esitettiin, että Santahaminassa sijaitsevien historiallisesti ja luontoarvojen

kannalta merkittävien kohteiden turvaamiseksi puolustushallinto laatii yh-

teistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa asiasta suunnitelman, jolla

varmistetaan ao. kohteiden säilyminen myös tulevaisuudessa.

Puolustusministeriön perustama työryhmä on annetun tehtävän mu-

kaisesti laatinut suunnitelman, joka perustuu koottuun tietoon tehdyistä

selvityksistä ja tutkimuksista ja päätyy esittämään Santahaminan alueen

maankäyttösuunnitelman1) päivittämistä ottaen huomioon olemassa olevat

suunnitelmat ja tutkimukset sekä niitä tarvittavilta osin täydentäen tuke-

maan saaren käyttöä ja kehittymistä.

Santahamina-työryhmä jättää kunnioittavasti laatimansa suunnitelman puo-

lustusministerille ja edelleen puolustushallinnon käyttöön.

Helsingissä 3.1.2008

Santahaminatyöryhmä

2

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto ......................................................................... 32. Santahamina ................................................................... 43. Kulttuuriympäristö ja luonto ............................................ 64. Toiminta ja suojeluarvot ................................................. 8 4.1 Nykykäyttö ............................................................. 8 4.2. Kehittämistarpeet ja hankkeet ............................... 9 4.3. Laaditut luonto- ja kulttuurihistorialliset

tutkimukset ja selvitykset ...................................... 115. Osapuolten nykyiset toimintavastuut ............................ 136. Suunnitelma ................................................................... 167. Aikataulu ja resurssit ...................................................... 198. Yhteenveto ...................................................................... 19

LIITTEET

Muinaisjäännökset ja arkeologisten selvitysten tarve, Museovirasto / Marianna Niukkanen 24.5.2007 .............. 21Santahaminan luontoarvojen tarkastelu, Metsähallitus / Antti Below, suojelubiologi, .................... 26Santahaminaan liittyviä ympäristö- ja luontoselvityksiä ja – inventointeja ............................................................. 35Muinaismuistoalueet ........................................................ 38 Arvokkaat luontokohteet ................................................. 39 Arvokkaat suurbiotyypit .................................................. 40 Rakennushistorialliset arvokohteet ................................. 41

1.

2.

3.

4.

Alaviite sivulta 1

1. Maankäyttösuunnitelma on yleiskaavan luonteinen, kokonaisvaltainen varuskuntien yms. toi-

mintoja kuten rakentamista, liikennejärjestelyjä, ylläpitoa, luonnonvarojen käyttöä ja koulutusta

ohjaava kaava. Maankäyttösuunnitelmalla ei ole oikeudellisia vaikutuksia.

3

1. Johdanto

Eduskunnan puolustusvaliokunta on lausunnossaan koskien valtioneuvoston

vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa

todennut, että ”pääkaupunkiseudun puolustukseen ja alueen muihin kehi-

tystarpeisiin liittyen puolustusvaliokunta pitää tarpeellisena selvittää jatkos-

sa Santahaminan varuskunnan asema”. Tähän liittyen puolustusministeriö

teki selvityksen asiasta ja julkaisi sen 10.11.2005.

Santahamina-selvityksessä esitetään, että Santahaminan alue ja siellä

sijaitsevat toiminnot säilytetään ennallaan. Lisäksi selvityksessä esitetään,

että Santahaminassa sijaitsevien historiallisesti ja luontoarvojen kannalta

merkittävien kohteiden turvaamiseksi puolustushallinto laatii yhteistoimin-

nassa muiden viranomaisten kanssa asiasta suunnitelman, jolla varmistetaan

ao. kohteiden säilyminen myös tulevaisuudessa.

Keväällä 2006 pyysi puolustusministeriö eri tahoja osallistumaan työryh-

mätyöhön, jonka tarkoituksena oli Santahamina-selvityksessä esitetyn suun-

nitelman tekeminen. Työryhmätyöhön ovat osallistuneet erityisasiantuntijat

Kai Heng (puheenjohtaja) ja Tiina Raijas sekä neuvotteleva virkamies Otto

Saxén puolustusministeriöstä, erikoissuunnittelija Riitta Malmström pääesi-

kunnasta, majuri Torsti Astrén ja insinöörimajuri Risto Lehtomäki Helsingin

sotilasläänin esikunnasta, everstiluutnantti Jarmo Nieminen Maanpuolustus-

korkeakoululta, majuri Jari Harala ja ympäristöteknikko Matti Könönen Kaartin

jääkärirykmentistä, aluejohtaja Aki Toivonen ja puutarhuri Vesa Tuisku Puo-

lustushallinnon rakennuslaitoksesta, johtava kiinteistöasiantuntija Ilpo Sa-

volainen Senaatti-kiinteistöistä, tiimiesimies Arto Kinnunen ja suojelubiologi

Antti Below Metsähallituksesta sekä tutkija Jarkko Sinisalo sekä intendentit

Marianna Niukkanen ja Helena Rosén Museovirastosta.

4

2. Santahamina

Helsingin kaupunkiin kuuluva Santahamina on saari Helsingin Itäsaaristossa.

Mantereelta Herttoniemestä on Santahaminaan matkaa Laajasalon saaren

läpi noin 4 kilometrin verran. Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta.

Santahaminan koko on noin 400 hehtaaria laskutavasta riippuen. Meren ran-

taa Santahaminassa on noin 14 kilometriä, josta ulkomerta vasten on kuusi

kilometriä. Sisävesirantaa saaressa on puolitoista kilometriä. Santahamina

on noin kolmen kilometrin mittainen sekä etelä-pohjois- että itä-länsisuun-

nassa. Saari kuuluu Helsingin niemestä itään jatkuvaan peräkkäisten saari-

en muodostamaan ketjuun: Harakka, Suomenlinna, Vallisaari, Kuningassaari,

Santahamina, Hernesaari ja Villinki.

Saarta sivuaa kolme meriväylää. Hevossalmen läpi johtaa itä-länsisuun-

tainen väylä, Santahaminan eteläkärjessä, Kuningassalmessa, pohjois-ete-

läsuuntainen meriväylä ja saaren etelärannalla Vuosaareen suursatamaan

johtava raskaan meriliikenteen rannikkoväylä. Reilut kolme kilometriä leveä

Kruunuvuorenselkä ja Laajasalonselkä erottavat Santahaminan kantakau-

pungista. Saari sijaitsee sijansa verran Helsingin niemen eteläpuolelle. Tietä

pitkin keskustaan kertyy matkaa hieman yli 12 kilometriä. Santahaminan län-

sikärjestä, Radioniemestä, on noin 4 kilometrin matka Katajanokalle. Maa-

alueen hallinnoijana valtion puolesta toimii Senaatti-kiinteistöt.

Santahaminassa on päivittäin noin 4 000 henkilöä. Saarella on yli 800

vakituista työpaikkaa. Samanaikaisesti saarella on 1 200-1 500 varusmiestä

ja Maanpuolustuskorkeakoululla opiskelee 500–800 henkilöä.

Asukkaita Santahaminassa (1.1.2007) oli 404 henkilöä, lapsiperheitä oli

91 ja niissä 157 lasta. Santahaminan ala-asteen koulussa on 110 oppilasta,

päiväkodissa 60 lasta ja leikkipuistossa 40 lasta. Hieman yli puolet koululai-

sista tulee Hevossalmesta.

Maa-alueen lisäksi käytetään ammuntoihin noin 90 km2 suuruista me-

relle sijoitettua ampuma-aluetta. Santahaminassa sotilaallista toimintaa yl-

läpitävät Kaartin jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomenlah-

den meripuolustusalue, Merisotakoulu ja Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Pienempinä toimijoina saarella ovat Rajavartiolaitos, Helsingin sotilasläänin

esikunta (1.1.2008 Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta), Helsingin kaupun-

ki sekä Kruunuasunnot Oy.

5

Rakennuksia Santahaminassa on 177 kpl, näistä Senaatti-kiinteistöjen hal-

linnassa 150 kpl, Helsingin kaupungin hallinnassa 5 kpl, Kruunuasunnot Oy:n

hallinnassa 12 kpl sekä muiden tahojen hallinnassa noin 10 rakennusta.

Santahaminaa kehitetään olennaisena pääkaupungin puolustuksen tu-

kikohtana ja koulutusalueena varusmiesten, reserviläisten ja henkilökunnan

osalta. Modernin tukikohdan kehityksessä huomioidaan alueen pitkäaikai-

nen kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Puolustushallinto arvioi Santaha-

minan saaren operatiivisesti tärkeäksi alueeksi pääkaupunkiseudun puolus-

tamisessa ja kriisien hallinnassa..

Santahaminassa harjoittelee vuosittain 3 500 reserviläistä kertaushar-

joituksissa. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuo-

lustuksen kursseilla on vuosittain 2 000–3 000 kansalaista. Saareen tukeu-

tuu lähes 30 yhdistystä, joissa on yli 2 000 jäsentä. Vuonna 2005 alueella

vieraili noin 53 000 vierasta.

6

3. Kulttuuriympäristö ja luonto

Santahamina on vuonna 1993 julkaistussa Museoviraston ja ympäristöminis-

teriön selvityksessä luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuk-

si kulttuuriympäristöksi (Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti

merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja ympäristömi-

nisteriö 1993). Santahamina sisältyy myös luettelon parhaillaan tarkistetta-

vana olevaan uudistettuun kohdevalikoimaan. Valtioneuvoston päätös val-

takunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT) asettaa erityisiä vaatimuksia

Santahaminan ympäristön ja kulttuuriperinnön vaalimiselle ja muutosten so-

peuttamiselle olemassa olevaan ympäristöön. Periaatteena on, että valta-

kunnallisesti arvokkaassa ympäristössä pyritään säilyttämään rakennukset,

rakenteet ja ympäristö mahdollisimman hyvin, eivätkä muutokset ja mahdol-

linen täydennysrakentaminen saa olla ristiriidassa kulttuuriympäristöarvojen

kanssa. Santahamina on osoitettu myös marraskuussa 2006 vahvistetussa

Uudenmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen

kannalta tärkeäksi alueeksi. Saaren kulttuurihistorialliset arvot muodostuvat

muinaisjäännöksiksi luokiteltavien kohteiden ja uudemman ajan eri raken-

nustyylien kerrostuneisuudesta. Museovirasto on määritellyt noin sata San-

tahaminan rakennusta sekä punatiili- ja funkkiskasarmialueet suojelun piiriin

otettaviksi. Suojelun piiriin kuuluvat myös tykkipatterit tieverkostoineen sekä

lukuisat muut maisemalliset yksityiskohdat kuten paraatikentät, harjoitus-

alueet, muistomerkit ja laiturirakenteet. Saarella sijaitsee myös sisällissodan

aikainen, vankileireillä menehtyneiden punavankien hautausmaa.

Santahamina on ikivanhan purjehdusreitin varrella, ja se on ollut viimeis-

tään keskiajalla merenkulkijoiden pysähdyspaikka, satama ja mahdollisesti

myös kauppapaikka. Varmoja esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ei saarelta

ole toistaiseksi löytynyt. Santahaminan (Santhavnen) jo 1400-luvulla mainit-

tu kylä sijaitsi saaren länsirannalla aina 1800-luvun alkupuolelle asti. Muista

sotilasaikaa vanhemmista kohteista mainittakoon Maanpuolustuskorkeakou-

lun pihassa oleva hautausmaa. Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen

1810-luvulla. Intensiivinen sotilaallinen toiminta alkoi Krimin sodan aikana

1850-luvulla, jolloin saarelle ja läheisille pikkusaarille rakennettiin kaksitoista

tykkipatteria Viaporin turvaksi. Linnoitustöitä tehtiin sen jälkeen useissa vai-

heissa. Muinaismuistolain piiriin luetaan käytöstä poistuneet linnoituslaitteet

ja rakenteet ensimmäisen maailmansodan aikaiset mukaan lukien. Lisäksi

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ovat eriaikaiset toisen maailmansodan ja

kylmän sodan linnoituslaitteet. Santahaminan lähivesiltä, mm. Kuninkaansal-

mesta (Hamnsundetista) tunnetaan muinaismuistolain rauhoittamia veden-

7

alaisia purjehdusesteitä ja hylkyjä. Tämä alue rantapattereineen muodostaa

meriarkeologisesti ja sotahistoriallisesti arvioituna hyvin säilyneen ja arvok-

kaan kokonaisuuden.

Santahaminassa eri kulttuurien toiminnallisen historian seurauksena ovat

luonnon avaintekijöiksi muodostuneet monimuotoisuus, mosaiikkimaisuus,

biotooppien erilaisuus, lajirikkaus, koskemattomuus, iäkkyys ja luonnonmu-

kaisuus. Saaren metsät ovat monilajisia, monikerroksisia ja rakenteeltaan

monimuotoisia metsiä, joita hallitsevat vanhat puuyksilöt. Santahaminasta

on tunnistettu runsas määrä uhanalaisia eliö- ja kasvilajeja.

Santahaminan historialliset kohteet ovat näkyvissä ja osoitettavissa al-

kuperäisen oloisesta luonnosta. Puolustusvoimat on omassa toiminnassaan

vuosikymmenten ajan ottanut huomioon saaren kulttuuri- ja luontoarvot.

Ympäristöministeriö, Museovirasto, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt

ovatkin todenneet, että puolustusvoimien läsnäolo Santahaminassa on säi-

lyttänyt saaren ainutlaatuiset arvot. Lausunnossaan Helsingin saariston ja

meri-alueen osayleiskaavaehdotukseen 1996 Museovirasto toteaa, että Hel-

singin edustan linnoitussaaret muodostavat kansainvälisestikin merkittävän

monumentin, jonka kulttuurimaiseman vaalimisen on oltava kaikkien kyseis-

tä aluetta koskevien maankäyttösuunnitelmien lähtökohtana sekä, että lin-

noitussaarten käyttö puolustusvoimien tarpeisiin on antikvaariselta kannalta

myönteinen historiallinen jatkumo.

8

4. Toiminta ja suojeluarvot

4.1 Nykykäyttö

Sotilaallista toimintaa, niin Santahaminassa kuin muissakin Suomen varus-

kunnissa, ohjaavat lait ja asetukset, pääesikunnan laatimat pysyväisasiakirjat,

johtosäännöt ja muut määräykset, joukko-osastojen laatimat toimintasuun-

nitelmat sekä varuskuntakohtaiset varuskunta-, maankäyttö ja maiseman-

hoitosuunnitelmat. Näitä kaikkia päivitetään säännöllisin väliajoin ja muul-

loinkin tarpeen niin vaatiessa.

Kaartin jääkärirykmentti on laatinut saarta mm. harjoituksissaan käyttä-

ville ohjeet maastossa tapahtuvaa harjoittelutoimintaa varten. Näitä tahoja

ovat mm. Kaartin jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Suomenlin-

nan rannikkorykmentti, Merisotakoulu, Panssariprikaati, Uudenmaan prikaati,

Utin jääkärirykmentti, Maasotakoulu, Viestirykmentti, Etelä-Suomen sotilas-

läänin esikunta, Puolustushallinnon rakennuslaitos, reserviläis- ja maanpuo-

lustusjärjestöt, Poliisi, Rajavartiolaitos, Helsingin kaupunki, Kruunuasunnot

Oy sekä vuodesta 2008 lähtien myös Etelä-Suomen huoltorykmentti.

Kaartin jääkärirykmentti on tehnyt Santahaminan rakennetulle alueelle

maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman vuonna 1996 sekä Santahami-

nan rakennetun alueen maankäytön kehittämissuunnitelman vuonna 2001,

jossa on myös suunnitelma ampumakenttäalueen kehittämisestä. Kaartin jää-

kärirykmentti on myös tutkinut melunmittauksin ammunnoista aiheutuvaa

melurasitusta Santahaminassa ja sen lähialueella. Jälkimmäisen tutkimuksen

perusteella on tarkennettu ajallisesti ja paikallisesti eniten ampumamelua tuot-

tavien taisteluvälineiden käyttöä Santahaminassa. Lisäksi jo tätä suunnitelmaa

laadittaessa on päivitetty puolustusvoimien sisäinen ohjeistus kovapanosam-

munnoista Santahaminassa sekä ohje harjoitusalueiden käytöstä.

9

4.2. Kehittämistarpeet ja hankkeet

Saaren alueiden käyttöä varten laadittuja ohjeita ovat Santahaminan tais-

teluampumaradan johtosääntö sekä Santahaminan harjoitusalueet, -pai-

kat ja niiden varaaminen. Käytössä olevien koulutushallien ja ampumara-

tojen päiväkäyttöaste on jo nyt 87 – 90 % ja käyttäjinä saattaa samana

päivänä olla useita eri tahoja. Saaren käyttäjämäärät tulevat jatkossa nou-

semaan mm. Kaartin jääkärirykmentin alokasmäärän noustessa vuodesta

2008 lähtien 1500 alokkaasta 2000 alokkaaseen vuodessa, Maanpuolus-

tuskorkeakoulun toiminnan kasvamisen sekä Hyrylän ampumaratojen lak-

kauttamisen vuoksi.

Puolustusvoimien lisääntynyt harjoitustoiminta Santahaminassa sekä

pääkaupunkiin liittyvien, Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaa-

misen-strategian (YETT 2006), mukaisten valmiustehtävien edellyttämät

uudistuvat ja lisääntyvät materiaalit vaikuttavat alueen varastointijärjes-

telmien kehittämiseen ja varastojen lisärakentamiseen. Tämä edellyttää

alueen käytön kokonaisvaltaisen suunnittelun päivittämistä ja aiemmin

mainittujen arvojen huomioon ottamista lisärakentamisessa. Jo nykyisiä

toimintoja varten on Senaatti-kiinteistöt sijoittanut yli 40 miljoonaa eu-

roa Santahaminassa olevien käytössä olevien rakennusten korjaamiseen

ja parantamiseen.

Kaartin jääkärirykmentin käyttöön on hyväksytty hanke noin neljän heh-

taarin alueelle asutuskeskustaistelukylän rakentamiseksi tällä vuosikymme-

nellä. Rykmentin käyttöön on valmistumassa yksi uusi kouluampumarata ja

kahta uutta rataa suunnitellaan. Näiden lisäksi Santahaminaan on suunnit-

teilla uusi logistiikkakeskus.

Tehtyjen sotilastoimintaa koskevien päätösten lisäksi on Helsingin so-

tilasläänin asuntostrategiassa päätetty keskittää varuskunnan perhe-

asuminen Santahaminaan. Santahaminan laadukkaat asumispalvelut ja

kunnalliset palvelut lapsille (päiväkoti ja koulu) ovat puolustusvoimille ja ra-

javartiolaitokselle tärkeitä nuorten upseeriperheiden ja siviilityöntekijöiden

rekrytoimiseksi muulta Suomesta pääkaupunkiseudun joukko-osastoihin ja

esikuntiin. Santahaminan kaupunginosan väkiluku on kuitenkin pienenty-

nyt kolmanneksella vuodesta 2005 puolustusvoimien toiminnan kasvami-

sen aiheuttaman tilatarpeen takia. Tilanne tällä hetkellä on sellainen, että

mikäli halutaan turvata päiväkodin ja koulun säilyminen Santahaminassa on

päätökset asuntojen lisäämisestä, joko uudisrakentamalla tai peruskorjaa-

malla, tehtävä nopeasti. Näillä päätöksillä on olennainen merkitys Santa-

haminan varuskunnan säilyttämisenä elinvoimaisena kaupunginosana.

10

Puolustusvoimien tavoitteena on keskittää Maanpuolustuskorkeakoulun

ydintoiminnot, opetus ja tutkimus, Santahaminaan. Alueen käytössä olevat

kiinteistöresurssit eivät sitä nyt mahdollista. Korkeakoulu on joutunut vuok-

raamaan tiloja ainelaitoksilleen ja opiskelija-asunnoiksi yksityisiltä mark-

kinoilta muualta Helsingistä sekä ottamaan rakennuksia käyttöönsä San-

tahaminassa. Säädettävä laki Maanpuolustuskorkeakoulusta ja sille jo nyt

määrätty koulutus- ja kehittämissuunnitelma kasvattavat toimintaa lähivuo-

sina huomattavasti. Toiminnan muutos edellyttää toimisto-, opetus- ja opis-

kelijoiden majoitustilojen lisäämistä Santahaminassa. Koulun toiminnan kan-

nalta mielekkäin ratkaisu lisätilojen järjestämiseen on uusi monikäyttöinen

Campus-alueelle sijoittuva rakennus.

Edellä mainittuun liittyen tulisi myös selvittää mahdollisuutta rakentaa

Maanpuolustuskorkeakoulun ja Kaartin jääkärirykmentin yhteiseen ja moni-

naiskäyttöön auditorio- ja asiakaspalvelutiloja saaren pohjoispäähän.

11

4.3. Laaditut luonto- ja kulttuurihistorialliset tutkimukset ja selvitykset

Puolustushallinto on aina kunnioittanut perinteitä ja historiaa. Santahami-

nalla on pitkä toiminnallinen historia, josta näkyvin on sotilaallinen historia,

alkaen Venäjän vallan ajan varuskunnasta ja jatkuen Suomen itsenäisyyden

ajan varuskuntaan ja vielä kehittyneeseen nykyiseen moderniin sotilaskou-

lutuslaitokseen. Tämän toiminnan seurauksena vahva kulttuurihistoria ja eri-

tyiset luontoarvot ovat Santahaminassa syntyneet ja säilyneet. Eri tyyppisiä

ympäristö- ja luontoselvityksiä on tehty useita. Sota- ja kulttuurihistoriaan

liittyviä osaselvityksiä on tehty muutamia.

Maanpuolustuskorkeakoulu, Kaartin jääkärirykmentti ja Helsingin soti-

lasläänin esikunta ovat omassa räjähteiden raivaustoiminnassaan liittäneet

Santahaminan alueiden maaperätutkimuksiin hauta-alueiden ja myös mui-

den kulttuurihistoriallisten kerrostumien selvittämisen. Tämä tapahtuu maa-

tutkalla, kaivamatta maaperää ja auttaa merkittävästi historiallisten koh-

teiden löytämistä. Maanpuolustuskorkeakoulu teetti vuosina 2006–2007

alueellaan maaperätutkimuksen, jossa paikannettiin campus-alueen kulttuu-

rihistorialliset kerrostumat ja viikinkihaudat sekä luodattiin Saharan hietik-

koalueen mahdollisia hautausalueita. Museovirasto teki Senaatti-kiinteistö-

jen tilaamana arkeologisen pelastuskaivauksen Maanpuolustuskorkeakoulun

puiston hautausmaa-alueella. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulu on tehnyt

selvityksen alueen historiasta ja erityisesti hautauksista.

Kaikkein laajimmin on saaren kulttuurihistoriallisia kerrostumia selvittä-

nyt ja inventoinut Santahaminaseura ry kutsumalla saarelle alan asiantun-

tijoita tarkastamaan osoitettuja kohteita ja tekemällä maastokartoituksia.

Tällä tavoin on mm. inventoitu saaren maanalaiset tilat (luolat ja kellarit),

1860-luvulla rakennettu saaren sisälinnoitus, valtion tiilitehdas 1820-lu-

vulta, 1800-luvun tykistöampumarata, salmien ja sataminen varppausren-

kaat, kaikki linnoitukset, kallioluolien ilmastointijärjestelmät, laiturit, kallio-

kirjoitukset, kivijalat, mukulakivitiet, Viaporin kapinan hautausalueet, Krimin

sodan aikaisten patterien jäänteet (muutkin kuin eteläkärjen patterit), ki-

vikehät ja röykkiöt, venäläiset puhelinkeskukset, jne. Tutkimustulokset jul-

kaistaan vuonna 2007 ilmestyvässä ”Santahamina – Viaporin linnoituksen

itäinen lukko”-kirjassa (Maanpuolustuskorkeakoulu) ja vuonna 2009 ilmesty-

vässä ”Santahaminan historia ja luonto”- teoksessa (Santahaminaseura ry)

sekä vuonna 2010 julkaistavassa ”Helsingin sotasurmat 1914–1922”-tutki-

musraportissa (Helsingin kaupunki, Tietokeskus).

12

Maanpuolustuskorkeakoulun puistossa sijaitseva Krimin sodan vainajien

muistomerkki ja Kaartin jääkärirykmentin esikunnan läheisyydessä oleva Via-

porin kapinassa kuolleiden tsaarille uskollisten upseerien hautamuistomerkit

eivät ole arvoisessaan kunnossa. Maanpuolustuskorkeakoulu on selvitellyt

alueensa muistomerkin, 7-metrisen kivipyramidin, kunnostamismahdolli-

suuksia, mutta katsoo, ettei em. kansainvälisestikin arvokkaan muistomerkin

kunnostaminen voi olla puolustusvoimien vastuulla. Punavankihautausmaa

on Helsingin kaupungin hoitovastuulla. Santahaminan kirkkomaan hoitovas-

tuu on epäselvä.

Kulttuuriympäristön suojelun kannalta ongelmana on kattavien selvitys-

ten ja ohjeistuksen puuttuminen. Tämä hankaloittaa maankäytön suunnitte-

lua, uudisrakennushankkeiden toteuttamista, vanhojen rakennusten perus-

korjaamista sekä kunnallisteknisten verkostojen ja teiden jne. rakentamista

ja on uhka kulttuuriympäristön suojelun toteutumiselle. Kattavaa ja syste-

maattista arkeologista inventointia, jossa yhdistyisivät historialliset tiedot,

vanhoissa kartoissa oleva informaatio sekä maastosta löytyvät jäännökset

ja rakenteet ei ole tehty, ei myöskään vedenalaisinventointia. Santahaminan

kulttuuriperintöarvojen selvittämisessä ja maankäytön suunnittelussa arke-

ologinen inventointi kuuluu välttämättömiin taustaselvityksiin (Liite 1). Myös

kattava ja ajantasainen rakennusinventointi sekä vanhan rakennuskannan

suojelutavoitteiden määrittäminen puuttuvat. Santahaminan rakennuskan-

nasta on olemassa paljon tietoa, mutta tiedot ovat kokoamatta ja päivittä-

mättä.

Santahaminassa ja saarta ympäröivillä merialueilla on paljon räjähtämät-

tömiä ampumatarvikkeita. Nämä ampumatarvikkeet tai niiden osat ovat jou-

tuneet maastoon tai vesialueille sotatoimien (Krimin sota, Viaporin kapina, I

ja II maailmansota) harjoitusten, upotusten, ammuntojen tai ampumatarvik-

keiden hävittämisen takia. Rakentaminen maa- ja vesialueilla edellyttää alu-

eiden tutkimista sekä tarvittaessa raivaamista.

13

5. Osapuolten nykyiset toimintavastuut

1. Puolustusministeriö

puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa

ohjaajana kansallisesta puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta,

puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimava-

roista ja puolustusvoimien toimintaedellytyksistä sekä määrittää soti-

laallisen maanpuolustuksen suuntalinjat ja tavoitteet,

vastaa hallinnonalan ohjauksesta sekä valmistelee hallinnonalan ta-

lousarvion,

osallistuu tarvittaessa suunnitelmien ohjaukseen.

2. Pääesikunta

Ohjaa puolustusvoimien toimintaa ja jakaa resurssit,

Osallistuu tarvittaessa suunnitelmien ohjaukseen,

Vastaa maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelmista.

3. Helsingin varuskunta (Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta)

vastaa varuskuntasuunnitelmiin kuuluvan kehittämissuunnitelman

laatimisesta ja alueiden kehittämisestä,

osallistuu alueidenkäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman laatimi-

seen,

määrää varuskunnan turvallisuusjärjestelyistä ja kulunvalvonnasta, joi-

den toteuttaminen kuuluu Kaartin jääkärirykmentille,

määrää Santahaminan sisäisten kohteiden ja alueiden jakaantumisen

siten, että merkittävät kulttuuri- ja luonnonhistorialliset kohteet tule-

vat suojeltua.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

14

4. Kaartin jääkärirykmentti

tukee Helsingin varuskuntaa Santahaminan kehittämiseen liittyvissä

asioissa,

ylläpitää ja kehittää Santahaminan harjoitusalueisiin ja – paikkoihin

liittyvää ohjeistusta Helsingin varuskunnalta (Etelä-Suomen sotilas-

läänin esikunta, Etelä-Suomen huoltorykmentin esikunta) saatavien

perusteiden mukaisesti,

osallistuu Santahaminan harjoitusalueiden ja – paikkojen ylläpitämi-

seen ja kehittämiseen,

vastaa Santahaminan kulunvalvonnasta ja kulkulupien myöntämisestä

varuskunnallisten ohjeistuksen ja määräysten mukaisesti.

5. Maanpuolustuskorkeakoulu

tukee Helsingin varuskuntaa ja Kaartin jääkärirykmenttiä Santahami-

nan kehittämiseen liittyvissä asioissa,

osallistuu Santahaminan johtosäännön ja harjoitusalueohjeen laati-

miseen.

6. Puolustushallinnon rakennuslaitos

vastaa ja huolehtii aluerakenteiden ja rakennusten hoidosta ylläpito-

sopimusten mukaisesti,

toimii Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajakonsulttina,

vastaa maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman toteutukses-

ta puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välisen

asiantuntijasopimuksen mukaisesti.

7. Senaatti-kiinteistöt

tarjoaa toimitiloja valtion hallinnolle. Santahaminaa kehitetään erityi-

sesti puolustusvoimia varten todetut arvot huomioiden,

on mukana maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman laadinnassa,

huolehtii omalta osaltaan, että saarella toimivat kiinteistöalan toimijat

ottavat huomioon historiallisen ympäristön vaatimukset,

pyrkii lisäämään historiallisten rakennusten korjausta ja kuntoon saat-

tamista käyttäjien tarpeen mukaisesti.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

15

8. Metsähallitus

kartoittaa ja laatii luontoon liittyviä selvityksiä tutkimuksen ja toimijoi-

den käyttöön alueen haltijan tai toimijoiden tilauksesta,

on mukana maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman laadinnassa,

seuraa luonnosta saatavia raportteja ja

opastaa ja ohjaa tarvittaessa käyttäjiä.

9. Museovirasto

vastaa rakennetun kulttuuriympäristön, kiinteiden muinaisjäännösten

ja vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelutavoitteiden määrittelystä

sekä inventointien ja tutkimuksen ohjauksesta,

laatii tilauksesta kulttuuriympäristöön liittyviä selvityksiä tutkimuksen

ja toimijoiden käyttöön,

osallistuu muinaisjäännöskohteiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien

laatimiseen,

ohjaa muinaisjäännösten korjausta ja restaurointia.

•

•

•

•

•

•

•

•

16

6. Suunnitelma

Nykyiset toiminnot pysyvät Santahaminassa ja kehittyvät puolustus-

ministeriön laatiman Santahaminaselvityksen perusteiden ja saarella

toimivien joukko-osastojen laatimien suunnitelmien mukaan. Toimin-

nan suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon pääkaupunkiseudul-

la nyt jo lisääntynyt viranomaisyhteistyö (Puolustusvoimalaki ja YETT-

strategia),

Kulttuuriympäristöä tarkastellaan kokonaisuutena ja selvitysten teke-

misen jälkeen kootaan yhteen ja samalle karttapohjalle rakennukset,

luontokohteet, muinaisjäännökset ja rakenteet paikkatietoaineistona.

Työryhmän kokoama alustava kartoitus on esitetty liitteessä 4.

Päivitetään ja tarkennetaan uusilla tutkimuksilla Santahaminan maan-

käyttö- ja maisemanhoitosuunnitelma. Suunnittelutyö tehdään riittä-

vin resurssein, jotta kohdassa 4.3 mainitut arkeologisten, kulttuuri- ja

rakennushistoriallisten sekä luontoarvojen riittävät kartoitukset saa-

daan huolella tehtyä. Alueen käytön kehittämiseksi suunnitelma on

saatava valmiiksi vuoteen 2010 mennessä. Hankkeen rahoitus tulee

pääosin Pääesikunnalta ja Puolustushallinnon rakennuslaitos johtaa

hankkeen.

Aloitetaan suojeltujen linnoitustykistöpatterien linnoiterakenteita ra-

pauttavien puiden poistaminen museoviraston ohjeiden mukaisesti.

Aloitetaan neuvottelut Santahaminassa sijaitsevien puolustusvoimien

eri toimijoiden saarelle asettamien museoesineiden (mm. museotykit

ja muistokilvet) ja kulttuurihistoriallisten muistomerkkien sekä kiintei-

den muinaisjäännösten inventoinnista ja kuntokartoituksesta, omis-

tamisesta, kunnostamisesta, hoidosta, hallinnasta, vastuista ja maas-

toon merkitsemisestä. Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien

muistomerkkien hoito ei onnistu, mikäli vastuut ovat epäselvät. Hoi-

taminen vaatii myös rahaa, eikä mikään valtion taho voi sijoittaa ra-

hojaan toimenpiteeseen, johon vastuuta ei ole osoitettu. Tämä selvi-

tystyö on tehtävä maankäyttösuunnitelman päivityksen aikataulussa.

1.

2.

3.

4.

5.

17

Liitetään maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelmaan suunnitelma

ja toimintamalli saarella olevan vanhan, nyt käyttämättömänä olevan

rakennuskannan kunnostamiseksi. Näihin rakennuksiin kuuluu niin

puu- kuin kivirakenteisiakin rakennuksia jotka on rakennettu 1860–

1920-luvuilla. Santahaminassa toimivilla tahoilla on tarvetta toimiti-

loille, mutta puolustushallinnon ja Senaatti-kiinteistöjen keskenään

sopima nykyinen vuokrajärjestelmä ei mahdollista näiden kulttuurihis-

toriallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjausta ja käyttöönottoa.

Työ edellyttää myös inventointia ja hankesuunnittelua näiden raken-

nusten osalta ja työ on saatava tehdyksi ennen kuin nämä rakennuk-

set tuhoutuvat.

Kaartin jääkärirykmentti, Senaatti-kiinteistöjen maavuokralaisena, oh-

jeistaa Santahaminan alueen maastokäytön myös varuskunnan ul-

kopuolisten toimijoiden harjoituskäytön osalta. Rykmentti ohjeistaa

myös ajoneuvojen käyttörajoitukset tiestön ulkopuolella.

Puolustusvoimien toiminnassa otetaan huomioon vanhojen linnoittei-

den ja muiden linnoituslaitteiden käyttömahdollisuudet huomioiden

niiden suojeluarvot. Tällöin linnoituslaitteiden ylläpito on mahdollinen

puolustusvoimien toimenpitein.

Lisätään Santahaminan saaren ympäristö-, luonto- ja historiatietoisuut-

ta saarta käyttävien joukko-osastojen ja muiden viranomaisten keskuu-

dessa, esimerkiksi jakamalla karttoja suojelualueista ja -kohteista.

Saarella toimivien järjestöjen ja muiden toimijoiden tulee hallita vuo-

desta 2008 alkaen Kaartin jääkärirykmentin laatima ohje ulkopuo-

listen toiminnasta Santahaminassa. Ohjeen hallinta on kulkuluvan

myöntämisen peruste. Rykmentin laatimassa ohjeessa tulee mainita

luonto-, historia- ja ympäristötutkimusten vapaakappaleiden luovut-

tamisvelvoitteesta rykmentille arkistoitavaksi.

Suunnitellaan Santahaminassa vierailevien henkilöiden ja ryhmien tu-

tustusmis- ja tutkimustoiminta siten, että ne toimivat sotilaallista toi-

mintaa sekä luonto- ja kulttuurihistoriaa tukien.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

18

Aiemmin tekstissä mainittuja erilaisia pienempiä toimia, kuten arvokkaiden

kohteiden merkitsemistä, ohjeistusta, kulkulupakäytäntöjä ja raportoinnin

parantamista voivat Kaartin jääkärirykmentti ja Maanpuolustuskorkeakoulu

kehittää toimintansa puitteissa jo ennen maankäyttö- ja maisemanhoito-

suunnitelman valmistumista.

Vain tekemällä suunnittelutyöt huolellisesti ja riittävin resurssein, voidaan

varmistua riittävän tiedon ja materiaalin saamisesta, jotta kaikki saaren arvot

voidaan säilyttää.

19

Aiemmin tekstissä mainittuja erilaisia pienempiä toimia, kuten arvokkaiden

kohteiden merkitsemistä, ohjeistusta, kulkulupakäytäntöjä ja raportoinnin

parantamista voivat Kaartin jääkärirykmentti ja Maanpuolustuskorkeakoulu

kehittää toimintansa puitteissa jo ennen maankäyttö- ja maisemanhoito-

suunnitelman valmistumista.

Vain tekemällä suunnittelutyöt huolellisesti ja riittävin resurssein, voidaan

varmistua riittävän tiedon ja materiaalin saamisesta, jotta kaikki saaren arvot

voidaan säilyttää.

7. Aikataulu ja resurssit

Pääesikunta on osoittanut rahoitusta vuodelle 2007 maankäyttösuunnitel-

man päivitys- ja laajennustyön aloittamiseen. Osassa kartoittavia tutkimuk-

sia voitaneen hyödyntää esimerkiksi puolustusvoimien tekemää maaperän

kartoitustoimintaa, joitakin ympäristökeskusten ja Helsingin kaupungin ra-

hoittamia tutkimuksia sekä joitakin yksityisiä tutkimuksia. Suunnitelmassa

ehdotettu arkeologinen selvitys kestää noin kolme kuukautta ja luontokartoi-

tukset yli vuoden. Työryhmä edellyttää, että päivitystyö tutkimuksineen on

saatava valmiiksi vuoteen 2010 mennessä.

Muistomerkkien ja muinaisjäännösten kunnossapidon osalta kysymys on

kansallisesti erittäin suuresta asiasta, joka ei ole kuulu puolustusvoimien teh-

täviin. Työryhmä esittää, että tällainen toiminta on siirrettävä taholle, jolle se

on ydintoimintaa ja ao. tahon on saatava valtiolta siihen rahoitus.

8. Yhteenveto

Kaartin jääkärirykmentti ja Maanpuolustuskorkeakoulu muodostavat toimin-

nallisen kokonaisuuden, jossa molemmat tahot käyttävät koulutustehtävän-

sä toteuttamiseen samoja harjoitusalueita, yhteisiä tukipalveluja ja muuta

infrastruktuuria. Saaren koulutusratoja ja – rakenteita käyttävät myös lukui-

sat muut puolustusvoimien ja sisäasianministeriön yksiköt. Edellä mainittu

toiminta saarella on yhä kasvamassa.

Saaren pääkäyttäjät vaalivat toiminnallaan saarella olevia punatiili- ja

funkkiskasarmialueita sekä ympärillä olevaa luontoa ja saaren historia so-

tilastukikohtana on taannut ja takaa jatkossakin vastaavia siviilialueita mo-

nimuotoisemman luonnon säilymisen. Santahamina, varusmiespalvelus- ja

kertausharjoituspaikkana samoin kuin vapaaehtoisen maanpuolustuksen

koulutustoiminta vaikuttaa merkittävästi pääkaupunkiseudun asukkaiden

maanpuolustustahtoon. Santahamina tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet

yhä tiivistyvän viranomaisyhteistyön kehittämiselle.

Saarella vierailee paljon puolustusvoimien ulkopuolisia vierailijoita. Nykykäy-

täntöä kehittämällä voidaan edelleen mahdollistaa ohjatut tutustumiset alueen

luontoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Vierailijoiden vastaan-

ottamis- ja raportointimenettelyjä kehittämällä pystyy puolustusvoimat keskitty-

mään päätehtäväänsä, kuitenkin mahdollistaen tutkimuksen, luonnon ja kult-

tuurihistorian tuntemuksen lisäämisen ja todettujen arvojen säilymisen.

20

Historiallisten ja luontoarvojen huomioiminen varuskunta- sekä maan-

käyttö- ja maisemanhoitosuunnitelmissa edesauttaa toiminnan ohjaamista

siten, että em. arvot säilyvät. Lisäksi saarella olevan vanhan rakennuskan-

nan kunnostamiseen ja käyttöön ottoon on paneuduttava. Järjestelmän on

mahdollistettava joustava kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja työ

tulee tehdä ennen kuin rakennukset tuhoutuvat lopullisesti.

Kiinteät muinaisjäännökset kuuluvat maanomistajalle, mutta kiinteistö-

omaisuuden siirron yhteydessä vastuu näistä jäi puolustusvoimille. Ilman lisä-

rahoitusta ei puolustusvoimat kuitenkaan pysty huolehtimaan muistomerkkien

kunnostamisesta ja ylläpidosta.

Toistaiseksi noudatetaan toimintatapaa, jonka mukaan vakiintunutta

maankäyttöä voidaan jatkaa kunnes maankäyttösuunnitelmassa on osoitet-

tu uudet toimintamallit.

Tällä hetkellä ei nykyisillä rahoitusmalleilla ole yhteen sovitettavissa kas-

vaneen toiminnan edellyttämän tilatarpeen ja suojelukohteiden turvaami-

nen sekä ylläpito. Tilanne johtaa väistämättä lähivuosina muinaismuistojen,

1800-luvun venäläisen puukasarmikannan, osan 1910-luvun punatiilikasar-

mirakenteista ja 1920-luvun suomalaisen hirsi- sekä betonirakennuskannan

tuhoutumiseen.

Työryhmä katsoo, että Santahamina kokonaisuudessaan on nyt ja tule-

vaisuudessa tarvittava sotilasalue ja tukikohta ja saaren kehittämistä jatke-

taan aiemmin suunnitellulla tavalla sekä aloittamalla Santahaminassa puo-

lustushallinnon maankäyttö- ja maisemanhoitosuunnitelman päivitys- ja

laajennustyö. Suunnitelman laatimiseen aikana on vahvistunut käsitys, että

Santahaminassa olevien kulttuurihistoriallisten ja luonto- ja rakennustaiteel-

listen arvojen sekä kulttuurihistoriallisten kerrostumien säilyttäminen, hoito,

tunnettavuuden lisääminen sekä tutustumisedellytysten parantaminen on

todellinen kulttuuriteko.

21

Liit

e 1

MUINAISJÄÄNNÖKSET JA ARKEOLOGISTEN SELVITYSTEN TARVE Marianna Niukkanen, Museovirasto, 24.5.2007

Santahaminan varhaishistoriaa

Helsingin Santahaminan saari sijaitsee ikivanhan purjehdusreitin varrella, ja

se on ollut merenkulkijoiden pysähdyspaikka, mahdollisesti myös satama ja

kauppapaikka. Saarelta on etsitty viikinkiaikaan ajoittuvia kohteita johtuen

Uudenmaan rannikkoa seurailevasta ”viikinkien idäntiestä” sekä Vartiokylän

keskiaikaisen linnavuoren läheisyydestä. Maasta on löytynyt yksi rautakauti-

seksi arveltu keihäänkärki. Varmoja jäännöksiä rautakautisesta toiminnasta

ei saarelta ole toistaiseksi kuitenkaan löytynyt.

Santahaminan (Sandhamn) kylä mainitaan 1400-luvulla. Kylässä oli

1560-luvulla kaksi taloa. Kylä sijaitsi saaren länsirannalla mahdollisesti Pa-

pinlahden puretun upseerikerhon paikalla aina 1800-luvun alkupuolelle asti.

Santahamina esiintyy runsaasti kirjallisissa lähteissä 1500-luvun puolivälis-

sä, jolloin sitä suunniteltiin Tallinnan kilpailijaksi rakennettavan uuden kau-

pungin sijaintipaikaksi. Helsinki perustettiin lopulta Vantaanjoen suulle, mut-

ta Santahaminaan ehdittiin rakentaa aittoja. Helsingin siirtoa Vantaanjoen

suusta Santahaminaan suunniteltiin 1630-luvulla, mutta kaupunki siirrettiin-

kin Vironniemelle.

1600-luvun puolivälissä laadittuun karttaan on saaren pohjoisosaan mer-

kitty hautausmaa, jota tutkittiin putkikaivaustyömaan yhteydessä kaivauksin

vuonna 2004. Tutkitut 11 vainajaa olivat miehiä, mikä viittaa siihen, että ky-

symyksessä olivat sotilaat tai merimiehet. Joillakin vainajilla oli kaulassaan

ortodoksiristi.

Santahamina liitettiin Viaporin linnoitukseen 1810-luvulla. Intensiivinen

sotilaallinen toiminta alkoi Krimin sodan aikana 1850-luvulla, jolloin saarelle

rakennettiin tykkipattereita ja meriesteitä pääkaupungin turvaksi. Linnoitus-

töitä tehtiin sen jälkeen useissa vaiheissa. Muinaismuistolain piiriin luetaan

operatiivisesta käytöstä poistuneet linnoituslaitteet ensimmäisen maailman-

sodan aikaiset mukaan lukien.

22

Liit

e 1

Tehdyt arkeologiset selvitykset ja tunnetut kohteet

Santahaminassa ja sen läheisillä pikkusaarilla ei ole koskaan tehty kattavaa

ja systemaattista muinaisjäännösinventointia. Ottaen huomioon saarten his-

torian ja lukuisat erilaiset maastossa havaittavat jäännökset on saarilla to-

dennäköisesti kymmeniä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltavia kohteita;

niitä on alueen kokoon (noin 4 km2) nähden erittäin tiheässä. Kohteet liitty-

vät pääasiassa merenkulkuun, asutushistoriaan ja sotilaalliseen toimintaan;

lisäksi pääsaarella on mm. eri-ikäisiä hautapaikkoja ja kalliohakkauksia. His-

toriallinen kerrostuneisuus, johon liittyvät muinaisjäännösten lisäksi mm. ra-

kennukset, erilaiset kentät ja tieverkosto on huomattava. Muinaismuistolaki

rauhoittaa kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti; jopa tuntemattomat

kohteet ovat rauhoitettuja.

Museoviraston tietojen mukaan Santahaminassa on tehty seuraavat mui-

naisjäännöksiä koskevat tarkastukset ja tutkimukset:

1957 Eino Hukkinen tutki kaivauksin viikinkiaikaisiksi haudoiksi ar-

veltuja kolmea maakumpua. Mitään ajoittavaa ei löytynyt.

Marko Niemisen progradu-tutkimuksessa (2003) ja Santa-

haminaseuran (2006) maatutkatutkimuksissa kummut ovat

osoittautuneet Krimin sodan aikaisiksi ruuti- ja pommikella-

reiksi (kaivauskertomus MV:AOA).

1971 Lauri Pohjakallio tarkasti em. kummut (tarkastuskertomus

MV:AOA).

1994 Geologian tutkimuskeskus julkaisi Helsingin seudun vanhat

kaivokset ja louhokset, jossa raportoitiin Santahaminan rau-

tamalmilouhoksesta.

2002–2003 Helsingin yliopiston Vårt Maritima Arv –projektiin liittyen tar-

kastettiin kaksi kohdetta (inventointikertomus MV:RHOA).

2004 Museovirasto / Eeva-Kristiina Lahti tutki putkikaivaustöissä

esiin tulleita 1600–1700-lukujen hautoja Maanpuolustus-

korkeakoulun pihassa (kaivauskertomus MV:RHOA).

2005 Museovirasto / Marianna Niukkanen tarkasti saaren mahdol-

lisia muinaisjäännöskohteita Jarmo Niemisen ja Marko Maa-

luodon opastuksella (tarkastuskertomus MV:RHOA).

23

Liit

e 1Sotamuseo on inventoinut Santahaminassa sijaitsevat sotahistorialliset,

1850-luvulta 1910-luvulle rakennetut puolustusvarustukset ja rakennelmat.

Tiedot kohteista on julkaistu teoksessa Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä

maailmansodassa 1914–1918 (Markus Manninen 2000). Varustuksia sijait-

see Teerisaaressa, Kuperkeikassa, Eteläniemessä, etelärannalla, Itäniemes-

sä, Isosaaressa Hämylänniemellä sekä pienillä lähisaarilla. Santahaminassa

on lisäksi säilynyt 1850-luvulla rakennettuja kivettyjä tykkiteitä.

Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on tällä hetkellä

12 kohdetta, jotka sijaitsevat Santahaminassa (ks. taulukko). Niistä kahdek-

san on luokiteltu kiinteiksi ja kolme mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi. Mo-

nien kohteiden ajoitus ja tulkinta ovat epävarmoja. Lisäksi joukossa on yksi

irtolöytöpaikka. Muinaisjäännösrekisteriin ei ole vielä viety Santahaminan

sotahistoriallisia kohteita, jotka myös ovat muinaismuistolain rauhoittamia.

Maalla sijaitsevien kohteiden lisäksi Santahaminaa ympäröiviltä vesialueilta

tunnetaan Museoviraston Hylkyrekisterin mukaan useita vedenalaisia mui-

naisjäännöksiä kuten väyläesteitä ja hylkyjä.

24

Liit

e 1

Muinaisjäännösrekisterissä 1.1.2007 olevat Santahaminan kohteet.

Sotahistorialliset kohteet (Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan)

puuttuvat pääosin rekisteristä.

Mj-rekisterinro Laji Kohteen nimi Tyyppi Ajoitus

1000001655 kiinteä muinais-

jäännös

Santahaminan rautakaivos kaivos historiallinen

91010023 kiinteä muinais-

jäännös

Hämylänniemi mahdollinen

hautakumpu

esihistoriallinen?

91010024 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina Isosaari kolme maa-

kumpua

historiallinen

1000004354 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina Kissalampi 1 kivikehiä historiallinen

1000004355 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina Kissalampi 2 kivikehiä historiallinen

1000004357 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina Itäniemi merimerkki? historiallinen

1000004358 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina puolustusvalli puolustusva-

rustus

historiallinen

1000003620 kiinteä muinais-

jäännös

Santahamina Maanpuolus-

tuskorkeakoulu

hautausmaa historiallinen

1000001679 mahdollinen

muinaisjäännös

Sandhamn kylänpaikka keskiaikainen/

historiallinen

1000004356 mahdollinen

muinaisjäännös

Santahamina Kissalampi 3 röykkiö uusi aika

1000004360 mahdollinen

muinaisjäännös

Santahamina Hevossalmi kivijalka ja

kivikehä

uusi aika

1000005715 löytöpaikka Santahamina nuolenkärki rautakautinen

25

Liit

e 1

Tarvittavat arkeologiset selvitykset

Santahaminan maankäytön suunnittelussa arkeologinen inventointi kuu-

luu välttämättömiin taustaselvityksiin. Tietoja muinaisjäännöksistä tarvitaan

paitsi uudisrakennushankkeiden myös vanhojen rakennusten peruskorjaami-

sen yhteydessä sekä toteutettaessa kunnallisteknisiä verkostoja, uusia teitä,

pysäköintialueita jne. Inventoinnin tulisi kattaa Santahaminan ja sen läheis-

ten pikkusaarten kaikki muinaisjäännökset rautakaudelta/keskiajalta aina en-

simmäiseen maailmansotaan asti ja käsittää sekä uusien kohteiden etsimistä

että ennestään tunnettujen kohteiden tarkastamista ja uudelleen tulkintaa.

Monet kohteet ovat laaja-alaisia tai katkelmallisesti säilyneitä. Kohteiden si-

jainnit ja rajaukset tulee kartoittaa GPS:ää ja tarvittaessa takymetriä käyttä-

en valtakunnalliseen koordinaatistoon. Tarvittaessa tehdään koekuopitusta,

jota ennen on varmistettava, ettei kaivausalueella ole räjähteitä.

Inventoinnin esitöinä selvitetään maankäytön historialliset vaiheet.

Tärkeimpinä lähteinä ovat historialliset kartat, joiden sisältämä informaatio

erilaisista rakennuksista, rakennelmista, teistä jne. siirretään nykykarttapo-

hjalle. Tämä palvelee myös rakennuskulttuuri- ja kulttuurimaisemainventoin-

tia. Santahamina-seuran ja Maanpuolustuskorkeakoulun piirissä on jo kerätty

runsaasti Santahaminaa koskevaa aineistoa ja kohdetietoja, mikä helpottaa

työtä. Maastoinventoinnissa yhdistetään arkistolähteiden kuten historial-

listen karttojen tiedot sekä maastosta löytyvät rakennelmat ja jäännökset

toisiinsa. Ainoastaan sillä tavoin on mahdollista selvittää monien kohteiden

tarkoitus ja ajoitus sekä määritellä kohteiden suojeluarvoa kokonaisuutena.

26

Liit

e 1

Liit

e 2

LUONTOARVOJEN TARKASTELU

Antti Below, suojelubiologi, Metsähallitus, 29.11.2005

Yleistä

Santahaminan itä- ja eteläosien metsät ovat luonnonsuojelullisesti varsin hy-

vässä kunnossa. Syynä tähän on se, että aikaisemmin puolustusministeriön

metsäosasto ei ollut tehnyt alueella laajempia hakkuita kuin puolustusvoi-

mien muun toiminnan sanelemana (rakenteet, ampumaradat). Avohakkuita

ei ole tehty muilla alueilla vaan puuston poistoa on tehty poimintahakkuina.

Erityisesti vanhemmassa puustossa on metallia runsaasti ammuntojen ja so-

tien pommitusten takia, joten puustoa on voitu käyttää vain kotitarvepuuna.

Siksi vanhoja kilpikaarnamäntyjä ei ole hakattu vaan ne on jätetty maisema-

tekijäksi. Alueella onkin koko Etelä-Suomen mittakaavassa erittäin laajat alu-

eet vanhoja, 100–200 -vuotiasta mäntyä kasvavia alueita.

Saari on ollut varuskuntasaarena jo 200 vuotta. Rannat on pidetty met-

säisinä näkö- ja äänisuojan luomiseksi eri suuntiin. Saaren rantametsien

hakkaaminen on ollut kiellettyä. Helsingin taajamat ovat aivan alueen vier-

essä ja metsäisyydellä on pyritty pitämään ammuntojen aiheuttama meteli

ja siitä seuraava lähiasukkaiden valitus mahdollisimman alhaisella tasolla.

Myöskään ampuma-alueiden lähettyvillä olevaan puustoon ei ole koskettu

aikoihin turvallisuussyistä. Helsinkiläisten veneliikenne on Santahaminan

ympäristössä vilkasta ja ranta-alueiden puuston säilyttämisen tavoitteena

onkin ollut kimmokkeiden pääsy merialueelle. Turvallisuussyistä koko Itänie-

men ja Santahaminan Isosaaren välinen alue on ollut liikkumiskiellossa jo

pitkään. Edes henkilökunnalla ei ole ollut mahdollisuutta päästä alueelle,

kuin poikkeustapauksissa. Nämä alueet ovatkin päässeet kehittymään luon-

nontilassa ja alueen metsät ovat luonnonsuojelullisesti hyvässä, mutta met-

sätaloudellisesti huonossa kunnossa. Lahopuuta on paljon, vaikka paikoin

puolustusvoimat onkin aiemmin poistanut kaatuneita puita maastosta palo-

turvallisuussyistä. Parhaimmillaan lahopuumäärät (>35m³/ha) vastaavat läh-

es luonnontilaisen metsän lahopuumääriä.

Rantametsät myös suojaavat muuta aluetta suoraan avomereltä pu-

haltavilta tuulilta. Rannoilla tapahtuvat hakkuut lisäävät kovilla tuulilla sisäos-

ien puuston myrskytuhoja ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita intensiivisessä

käytössä olevilla harjoitusalueilla. Myrskytuhot ovatkin nykyisin rajoittuneet

pääasiassa eteläosien ranta-alueille ja Radioniemeen, jonka yli pyyhki vuon-

na 2005 trombi kaataen puustoa noin 200–300 metrin matkalta rannasta

saareen sisäosia kohti. Nämä tuhoalueet ovat pääosin olleet harvennusko-

hteina 1990- ja 2000-luvuilla.

27

Liit

e 1

Liit

e 2Lehtoja ja korpia on runsaasti. Lehdot sijaitsevat pääosin joko meren ran-

nalla saaren lounaisosassa tai Kissalammen ympäristössä. Edustavimmat ko-

rvet ovat Rivieran molemmin puolin.

Asutus on keskittynyt saaren pohjois- ja luoteisosaan, ja puusto on puis-

tomaista. Vanhat männyt ovat huomiota herättäviä. Asutuksen ja eteläosan

ranta-alueiden väliin jäävällä vyöhykkeellä puusto on talousmetsämäisem-

pää, maasto harjoituskäytössä kulunutta ja luonnonarvot ovat nykytiedon

mukaan vähäiset. Sekaan mahtuu pari hienoa metsäkuviota, jotka esitel-

lään myöhemmin. Lisäksi Saharan hietikkoalue on laaja ja poikkeuksellisen

pitkäikäinen paahdealue.

Lajistotietoa on osalta aluetta varsin vähän johtuen kymmeniä vuosia

jatkuneesta liikkumiskiellosta näillä alueilla. Linnusto tunnetaan parhaiten,

vaikka saaren pesimäkanta onkin tarkemmin kartoittamatta. Samoin kasvisto

tunnetaan kohtuullisesti rajoitusaluetta lukuun ottamatta. Hyönteistietoja on

vähän. Perhosia alueella on pyydystetty, mutta raporttia pyynneistä ei ole

saatu. Saaren lepakkopopulaatiot on kartoitettu.

Museoviraston tietoja ei tässä raportissa ole käytetty. Alueella on useita

muinaismuistokohteita (saarella ollut käyttöä jo rautakaudelta lähtien). Yh-

dessä luontokohteiden kanssa niistä muodostuu laaja yhtenäinen suojelul-

linen kokonaisuus Santahaminan eteläosiin ja rannoille.

28

Liit

e 1

Liit

e 2 Tätä raporttia varten on aineistoa koottu seuraavasti:

Metsähallituksen suojelubiologi Antti Belowin kolme maastokäyntiä

(luonnontilan arviointi, lahopuuston mittaus, biotoopit)

Metsähallituksen suojelubiologi Kimmo Kolehmaisen maastokäynti (leh-

dot, käävät, lahopuuston mittaus)

Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedot Santahaminan arvokkaista

luontokohteista

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventointitiedot Santahami-

nan arvokkaista kohteista (lajisto+suositusrajaukset)

Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003. – Hel-

singin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 3/2004.

Sundell, P, Nieminen, M. ja Uusimäki, A. 2203: Helsingin uhanalaiset

perhoset. Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2003.

Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi 2001: Santahaminan rakennetun alueen

maankäytön kehittämissuunnitelma.

Santahamina-seuran puheenjohtajan everstiluutnantti Jarmo Niemisen

kokoamaa aineistoa

Puolustushallinnon rakennusviraston puutarhurin Vesa Tuiskun haastattelu

Valtion hallinnon uhanalaisrekisteri

Helsingin Seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n havainnot

Arto Kurton kirja ”Helsingin kasvit”

Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin havainnot

Puolustusministeri Kääriäisen avoin kirje Santahaminan luontoarvoista

Santahaminan luontokohteet osa-alueittain (ja Metsähallituksen metsäkuvioittain)

Kissalammen ympäristö

Jätettävä kokonaan metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Helsingin kaupunki

rajannut alueen linnustollisesti arvokkaaksi perusteina reunametsien rehe-

vyys ja rauhallisuus, lahopuusto. Lajistoa lehti- ja sekametsälajiston lisäksi

ryti- ja luhtakerttunen, ristisorsa (!), mustakurkku-uikku. Merkittävää lepak-

koaluetta Helsingin kaupungin selvityksissä

kuvio 55 ruovikkoa, ollut osin ilmeisesti aikoinaan salmi mereen, mutta

umpeutunut ihmisen toiminnan johdosta.

kuvio 57 vanhaa 125-vuotiasta kalliometsää

kuvio 57.1 nuorta lehtipuustoa, jossa lehtomaisuutta paikoin. Tien lä-

heltä löytyi särmäkääpää, joka on Etelä-Suomessa harvinainen. Kehitty-

mässä on haapavaltainen metsikkö.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

29

Liit

e 1

Liit

e 2kuvio 58 rantametsä, jossa runsaasti leppää. Metsälakikohde.

kuvio 59 myös lehtoa, aikanaan ollut ilmeisesti laidunnuksessa. Metsä-

lakikohde.

kuviot 59.4 ja 59.5. Rantalehtoja, merkitty metsätalouden suunnitel-

massa luontokohteiksi. Metsälakikohteita.

kuvio 59.6 vanha rantasekametsikkö, virkistyskäytössä (uimaranta).

Pohja kulunut.

kuvioilla 61 ja 62 muinaismuistoja

hakkuisiin merkitty vanha rantametsäkuvio 64.1 ehdottomasti luonto-

kohde; vanhaa sekapuustoa, tervaleppää, osin lehtoa. Luonnontilainen

vanha metsä.

Rivieran ympäristö

Riviera (kuvio 16) on matala merenlahti, jossa hietikoita, heinikkoa, lietteitä

ja ruovikoita (ls-lakikohde). Ammunta-aluetta, joka on pysynyt/osin pidet-

ty avoimena. Laajimpia kahlaajalintujen hietikkoisia levähdysalueita Hangon

itäpuolella. Reunoilla tervalepikoita (lakkakääpä-vanhan metsän indikaattori,

rusokääpä), rantakallio.

Helsingin kaupungin mukaan ainutlaatuinen kokonaisuus. Merkittävä

lintujen pesimä- ja lepäilyalue! Pesimälajistoa: viiksitimali, lapasorsa, risti-

sorsa, valkoposkihanhi (dir). Pesimäaikaisia lajeja peräti 80. Saalistusalue-

tta räyskälle (VU), harmaahaikaralle, kalasääskelle (dir, NT) ja nuolihaukalle.

Aiemmin ollut etelänsuosirrin (CR) pesimäaluetta; Suomen ympäristökeskuk-

sen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuksessa todettiin olevan pi-

enellä hoidolla palautettavissa lajille sopivaksi elinympäristöksi. Rantamet-

sissä pesii monipuolinen tikkalajisto: pikkutikka (VU), harmaapäätikka (NT),

palokärki, käenpiika (VU) ja käpytikka. Valkoselkätikka (CR) on havaittu mon-

ena talvena, muttei pesimäaikaan.

kuvio 46 rehevää lehtoa, puusto yli 100-vuotias. Suurimmat tervalepät

läpimitaltaan 55 cm. Lahopuuta 6,5 m³/ha. Metsälakikohde.

kuvio 47 korpea rannan tuntumassa, koivulahoa, jossa runsaasti koral-

liorakasta (etelässä vähälukuinen vanhan metsän indikaattorilaji). Riu-

kulahoa runsaasti (”pystyyn kuollut metsä”). Metsälakikohde.

kuvio 49 ampumaväylän reunametsä, jossa puusto pahoin ammunnois-

ta vaurioitunutta. Osin korpimainen. Järeää maalahopuuta 17.4 m³/ha,

pystylahoa ei ammuntojen alkamisen takia ehditty laskea. Korven osalta

metsälakikohde.

kuviot 50 ja 50.1 tervaleppäkorpea (osin pienialaisia kuivempia kohtia).

Luontokohde. Pikkutikka (VU), viitasirkkalintu. Metsälakikohde.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

30

Liit

e 1

Liit

e 2

Itäniemen ympäristö

Pääosin sekapuustoisia kalliometsiä, joissa ensimmäisen maailmansodan ai-

kaisia rakenteita. Ampumaratojen taustat hienoja runsaslahopuisia metsiä.

Kaksi lehtopainannetta. Niemen männyt laajalti 120-150 –vuotiaita kilpi-

kaarnamäntyjä. Tärkeä lepakkoalue.

Kuvio 19 vanha 130-vuotias kalliomännikkö rannassa. Muinaismuistoja

(kiviröykkiöitä)?

kuvio 20 lehtomainen 120-vuotias sekapuinen männikkö. Helsingin

kaupungin rajaama arvokas lintualue.

kuvio 21. Kuusivaltainen kerroksellinen ampumaradan taustametsä me-

ren rannassa, kuusilahopuuta yli 25m³/ha.

kuvio 21.2 vanha yli 100-vuotias mäntyvaltainen rantasekametsä, järe-

ää lahopuuta 19,5m³/ha. Luonnontilaisen oloinen, kerroksellinen.

kuvio 21.3 rehevä koivu-tervaleppä rantalehto ampumaratojen taustal-

la. Metsälakikohde.

kuvio 23 lehtokuvio. Lehdot rannassa laajempana ja ylempänä rintees-

sä laikkuina. 100-vuotias luonnontilaisen kaltainen, erirakenteinen ja

kerroksellinen rantasekametsä. Helsingin kaupungin rajaamaa arvokas-

ta lintualuetta. Osin metsälakikohde.

kuvio 23.1 vaihteleva rantakuvio, pääosin jyrkkää kalliorinnettä ja kalliomän-

niköitä, vaikka onkin kuviotiedoissa lehtomaiseksi (on laikkuina) tulkittu.

Muinaismuistoaluetta. Raivaus vanhojen rakenteiden ympärillä suositeltavaa,

mutta sovittava tavasta museoviraston ja PV:n kanssa. Paikoin järeä lehti-

puusto, kookkaimmat tervalepät läpimitaltaan 50 cm ja haavat 60 cm.

kuvio 26 yli 100-vuotias ampumaradan taustametsä, jossa lahopuu-

määrät suuremmat kuin kuviolla 21. Metsätalous ei ole lahopuumääriä

mitannut, mutta omissa mittauksissamme saimme 26 m³/ha.

kuvio 30.1 yli 100-vuotias erirakenteinen metsä, lahopuuta 16,5 m³/ha.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

31

Liit

e 1

Liit

e 2

Eteläniemi

Virkistysalue, arvokas luonnoltaan. Muinaismuistoaluetta, Krimin sodan ja

ensimmäisen maailmansodan aikaisia bunkkereita, joiden ympäristö on

raivattu. Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen käyttämä lintujen havain-

nointipaikka korkean sijaintinsa ja näkyvyytensä johdosta. Helsingin kau-

pungin määrittelemä arvokas linnustoalue. Lajistoa mm. kirjokerttu (VU),

pikkulepinkäinen (NT) ja käenpiika (VU). Eteläkärki (vallialue) merkittävä

kasvillisuudeltaan Helsingin kaupungin kartoitusten mukaan. Niemen ty-

vessä pienialainen lehto (kuvio 1.1), joka myös merkittävää lepakkojen

esiintymisaluetta.

Likolammen ympäristö

Rehevää lehtomaista aluetta, joka kokonaisuutena erittäin arvokas. Helsin-

gin kaupungin laajalti rajaama arvokas lintualue. ”erittäin runsas lehtimetsän

ja rantaruovikoiden peruslajisto, jonka lisäksi mustakurkku-uikku, liejukana,

tavi, ristisorsa, kultarinta, mustapääkerttu, viitasirkkalintu, sirittäjä, luhta-

kerttunen, ym.” Lisäksi huomautus, että kohteessa on uhanalaisen lajin luot-

tamuksellisia pesimätietoja. Muinaismuistoaluetta, keskiaikaisen Helsingin

pitäjän Santahaminan kylän aluetta.

kuvio 2. Pääosin vanhaa männikköä. Ollut käsittelemättä aiemmin sik-

si, että niemellä olevalle puolustusministerin saunalle on jätetty suoja-

puusto yksityisyyden takaamiseksi.

kuvio 3 lehtoa, rannan lähellä korpea. Saanut kasvaa luonnontilassa.

Koivu-Haapa-Tervaleppä pääpuulajit. Tiheä lehtimetsikkö, rantametsä.

Metsälakikohde.

kuvio 10.4 eri-ikäinen sekapuusto, Kilpikaarnamäntyjä. Rantakuvio,

rannan lähellä lehtoa, tien lähellä lehtomaista. Vierasperäisiä puu-

lajeja seassa (Lehtikuusi, Jalokuusi, Tuija, Pihta) tien laidalla. Osin

metsälakikohde.

kuvio 11 osin korpea, osin lehtoa, metsätalouden luontokohde. Metsä-

lakikohde.

kuvio 35 100-vuotias männikkö lehtomaisella pohjalla. Likolammen reu-

na ja kuvion koillisreuna lehtoa. Tammea. Rantametsä. Niukasti lahoa.

Osin metsälakikohdetta.

kuvio 42 lehtokuvio, samaa lehtoa kuin tien toisella puolella oleva ku-

vion 35 laita. Kookasta lehtipuuta, tervaleppää, vaahteraa ja raitaa.

Lähteisyyttä.

•

•

•

•

•

•

32

Liit

e 1

Liit

e 2

Radioniemen ympäristö

kuviot 12 ja 12.1 sekä 87: paikoin lehtolaikkuja, entinen asutus tai lai-

dunnus näkyy rakenteessa eli ns. ”kulttuurilehtoa”. Pääosin lehtomaista.

Trombi kaatanut runsaasti puuta, kerätty pois. Hieman puistomainen

vaikutelma. Isoja haapoja, koivua, leppää ja vaahteraa. Nuolihaukan,

Pikkutikan, Nokkavarpusen pesimäalue. Lehtopöllön pesä. Suosittua lä-

hivirkistysaluetta maisemallisuuden ja polkujen takia. Vanha pihapiiri.

Muinaismuistoaluetta.

kuvio 87.1 metsätalouden luontokohteeksi ehdottamaa rantalehtoa,

joka on virheellisesti rajattu. Saniaislehto ulottuu Radioniemeen vievän

kärrypolun molemmille puolille kuviolle 88.1, nyt jätetty vain kapea kais-

tale kärrypolun ja rannan väliin. Rehevä saniaislehto metsälakikohde.

Kuhankeittäjä.

Muut kohteet

kuvio 14 Saharan harjoitusalue. Mielenkiintoinen paahdealue keskellä

Santahaminaa, ollut jo 1830-luvulta avoalueena, mm. ampumaratana ja

lentokenttänä. Hautausmaa ja hautauksia. Pohjoisosassa vaarana um-

peenkasvu (istutettu mäntytaimikko), eteläosassa koivikon levittäytymi-

nen. Kaipaisi pikaista selvitystä paahdelajistosta ja hoitosuosituksia. Le-

pakkoalue.

kuvio 73 on puronvarsisaniaislehto, tosin puro on osin kaivettu. Koivu-

haapa-tervaleppä, jotka ovat saaneet kehittyä luonnostaan. Pienialai-

nen maisemallisesti näyttävä kohde. Ojankaivuun takia ei ehkä yllä met-

sälakikohteeksi, vaikka muuten luonnontilaisen kaltainen.

kuvio 90 ojitettu korpipainanne, ylempänä mustikkatyypin metsää. 115-

vuotias kuusikko, kuusimaapuuta ja -pystypuuta kohtalaisesti (yht. 18.2

m³/ha). Pari ojaa tukkimalla vesitalous palautuisi helposti ja lahopuu-

määrät kasvaisivat nopeasti. Kuvio on Helsingin kaupungin ympäristö-

keskuksen määrittelemä linnustollisesti arvokas kohde.

•

•

•

•

•

33

Liit

e 1

Liit

e 2

34

Liit

e 1

Liit

e 2

Lopuksi

Santahaminan itä- ja eteläosiin muodostuu laaja arvokkaiden luontokohtei-

den kokonaisuus, jossa ainoastaan muutamat puolustusvoimien käyttämät

kohteet (esim. ampuma-alueet) rikkovat kokonaisuutta. Metsät ovat luon-

nonsuojelun kannalta paremmassa kunnossa kuin useimpien Etelä-Suomen

suojelualueiden metsät (luonnontilaisuus, koskemattomuus, lahopuumää-

rät). Tämän voi lukea pelkästään puolustusvoimien viimeaikaisen toiminnan

ansioksi. Tavoitteet eivät ole olleet vakavassa ristiriidassa luonnonsuojelun

suhteen, vaan liikkumisrajoituksin ja jopa ampumatoiminnalla on ylläpidetty

ja lisätty kohteiden luonnonarvoja.

Koko Santahaminan itä- ja eteläosa pitäisi allekirjoittaneen arvioinnin

mukaan säästää edelleen hakkuilta ja säilyttää mahdollisimman luonnon-

tilaisena. Ne muutamat kuviot, joilla ihmistoiminta on muuttanut luonnon-

tilaa (esim. joidenkin korpien vesitasapainon heikentäminen ojittamalla),

ovat varsin helposti palautettavissa luonnontilaan. Samalla esim. korpien

vesimäärää nostamalla ja lehtipuuston osuutta lisäämällä lisätään alueen

paloturvallisuutta. Rivieran ruovikoiden vähentämisellä palautettaisiin ar-

vokas lintujen (mm. Etelänsuosirri, CR) pesimäniitty lähemmäksi luonnon-

tilaa armeijan ampumatoiminnan siitä estymättä. Alueessa on potentiaalia

merkittäväksi luonto- (ja kulttuuri-) kohteeksi keskelle Helsinkiä Vanhankau-

punginlahden ja Haltialan oheen. Tämä vaatisi tarkkaa suunnittelua ja suo-

jelustatuksen pohtimista valtion alueen hallinnoijan ja käyttäjän välillä.

Mahdolliset suojelutoimet eivät kuitenkaan saa rajoittaa puolustusvoimien

toimintaa alueella, mikäli suunniteltuja toimenpiteitä korvaavia vaihtoehtoja

ei ole olemassa. Armeijan toiminta lienee helposti yhteensovitettavissa suo-

jelunäkökohtien kanssa olivat sitten kyseessä kulttuurihistoriallisesti tai luon-

nonsuojelullisesti arvokkaat kohteet.

35

Liit

e 3

SANTAHAMINAAN LIITTYVIÄ YMPÄRISTÖ- JA LUONTOSELVITYKSIÄ JA –INVENTOINTEJA

1. Maankäyttöä ja kaavoitusta

Helsingin seudun seutukaava, Uudenmaan liitto, 1996

Helsingin yleiskaava, 1992

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaava, 1997

Santahaminan alavaruskunta, Maankäytön ja maisemanhoidon suunni-

telma. Maisema- ja ympäristö Oy, 1996

Puolustushallinnon maa-alueiden käyttö- ja luokitteluopas. Maisema- ja

ympäristö Oy, 1995

Santahaminan rakennetun alueen maankäytön kehittämissuunnitelma.

Jaakko Pöyry Oy, 2001.

Santahaminan varuskuntakaava 1. Jaakko Pöyry, 2000

Metsäsuunnitelma. Metsähallitus 2006

Kaartin Jääkärirykmentin Koulutusalueet, -paikat ja välineet ja niiden va-

raaminen. KaartJR Ohje 2006

2. Ympäristöselvityksiä

Santahaminan kaatopaikkojen ja läjitysalueiden riskikartoitus. Vesihyd-

ro 2002.

Jäteöljysäiliöalueen maaperän pilaantuneisuustutkimus. Ramboll 2005

Santahaminan rakennettu alue, likaantuneiden maa-alueiden perussel-

vitys. Jaakko Pöyry Oy ,2001

Meluselvitys Santahaminassa ja sen ympäristössä. Tampereen aluetyö-

terveyslaitos 2001

Santahaminan pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Vesihydro Oy 1999

Santahaminan varuskunnan jätehuoltosuunnitelma. Jaakko Pöyry 2005

3. Luontoselvityksiä ja – inventointeja

Helsingin ulko- ja välisaariston ekologinen kestokyky osa1- yleisosa Hel-

singin Ympäristökeskus 1/87

Menneisyyden Helsingin eläimet, 4/99

Helsingin eläinatlas, 8/ 99

Helsingin lintuatlas, 1/98

Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet 2003, (Yrjö Siivonen)

Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä 2001

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

36

Liit

e 3 Helsingin Kasvit 1998

Helsingin uhanalaiset perhoset, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

7/2003

Helsingin edustan saaristoselvitys osa 2, 1988

Puolustusvoimien omistamat luodot ja niiden linnusto, Veli-Matti Luos-

tarinen, moniste 1998

Helsingin poppelit, HK Rakennusvirasto 1986

Kasvillisuusselvityksiä Santahaminasta, Kasvimuseo (erillinen moniste)

4. Kasvillisuusselvityksiä

Helsingin kasviston historialliset ainekset, uhanalaisuus ja elinympäris-

töt. Kurtto, A., Hahkala, V. & Helynranta L. Teemakartasto, Helsingin

kaupungin ympäristökeskus 2002

Helsingin kasvit. Kukkivilta niityiltä metsän syliin. Kurtto, A. & Helynran-

ta L., Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2002

Selection of Islands for Conservation in the Urban Archipelago of Hel-

sinki, Finland. Ranta, P., Tanskanen, A., Niemelä, J. & Kurtto, A. Conserv.

Biol. 13:1293 – 1300. 1999

Tietoja Santahaminan kasvistosta. – Kolme kenttäkorttia. Suominen, J.,

Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon arkisto. 1969

Tietoja Santahaminan kasvillisuudesta ja erittäinkin sen kasvistosta. –

Käsikirjoitus. Ulvinen, A., Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimu-

seon arkisto. 1920

Species number, historical elements and protection of threatened spe-

cies in the flora of Helsinki, Finland. – Lansdcape and Urban Planning

68: 357 – 370. 2004

5. Kulttuuriympäristöselvityksiä

Manninen Markus: Viapori - maalinnoitus ensimmäisessä maailmanso-

dassa 1914–1918. Sotamuseo, Helsinki 2000

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

37

Liit

e 3

6. Santahaminaan kohdistuvat käynnissä tai alkamassa olevat tutkimukset

FRANTZEN JOHANNA 2007-2012: Kysymys Santahaminan tulevaisuu-

desta. Väitöskirjatyö, Turun yliopisto.

Helsingin lammet-tutkimus. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Helsingin sotasurmat 1914–1922. Tutkimusryhmä. Tutkimuksessa sel-

vitetään Helsingissä I maailmansodassa kuolleet ja heidän hautaukset.

Tutkimuksessa selvitetään mm Santahaminan vankileiri ja hautausalue.

Helsingin kaupunki 2007–2009.

KULLBERG JAAKKO 2006–2009: Seurantatutkimus Santahaminan pai-

kallisesta päivä- ja yöperhoskannasta. Yhteistoiminnassa Santahami-

naseura ry. Eläinmuseo.

LUOSTARINEN VELI-MATTI 2002–2009. Seurantatutkimus Santahaminan

lähiluotojen pesivästä lintukannasta. Korkeasaaren eläintarha.

NIEMINEN MARKO 2003–2007: Santahaminan sotilaallinen merkitys

Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina.

NIEMINEN JARMO 2005–2009: Santahaminan historia viikingeistä nyky-

päivään. Santahaminaseura 2005–2009.

NIEMINEN JARMO 2007 – 2012: Sotilaallisen läsnäolon merkitys merel-

liselle Helsingille. Väitöskirjatyö, Helsingin yliopisto.

SAMMALKORPI ILKKA 2006–2010: Vertailututkimus arvokkaiden suoma-

laisten lampien biomassasta, Santahaminan likolampi. Suomen ympä-

ristökeskus.

Santahaminan monimuotoinen- ja ilmeinen luonto -kirja. Santahami-

naseura ry ja Suomen luontokamerat ry 2006–2009. Kirja julkaistaan

sotilassaaren 200-vuotisjuhlilla vuonna 2009.

Santahaminan valokuvausdokumentointi, saaren kultuurihistoria- ja

luontoarvot. Santahaminaseura ry ja Suomen Luontokamerat ry 2006–

2009. Valokuvausnäyttely Helsingissä vuonna 2009.

SIIVONEN YRJÖ 2003–2009: Seurantatutkimus Santahaminan lepakkopo-

pulaatiosta ja – ympäristöistä. Yhteistoiminnassa Santahaminaseura ry.

KURTTO A ja HELYNRANTA L: Santahaminan kasviatlas 2007. Helsingin

kaupunki.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

38

Liit

e 4

025

050

010

0020

000

250

500

1000

2000

P

Mui

nais

mui

stoa

luee

t

=pa

tteria

lue

=m

uum

uina

ism

uist

okoh

de

=Sa

ndha

mni

nke

skia

ikai

sen

kylä

nal

ue

=nä

kyvä

tmuk

ulak

iviti

et

39

Liit

e 4

Papi

nlah

den

ympä

ristö

Riv

iera

nym

päris

tö

Saha

ra

Etel

äkär

ki

Itälin

nakk

een

ympä

ristö

025

050

010

0020

000

250

500

1000

2000

Häm

ylän

niem

enle

hto

Etel

äran

taSa

hara

nko

rpi

Sant

aham

inan

luod

ot

Liko

lam

men

ympä

ristö

P

Arv

okka

atlu

onto

koht

eet

Am

pum

arad

anko

rpi

Kiss

alam

pija

Kiss

alam

men

luht

a

40

Liit

e 4

025

050

010

0020

000

250

500

1000

2000

1.LK

A:n

pohj

a-ve

sial

ue1.

LKA

:npo

hja-

vesi

alue

Tais

telu

ampu

ma-

rada

nlu

onto

Tais

telu

ampu

ma-

rada

nlu

onto

Arv

okas

harju

-ja

sora

-alu

e

P

Arv

okka

atsu

urbi

otoo

pit

Lähd

e:M

aaku

ntah

allit

ukse

nka

ava

41

Liit

e 4

025

050

010

0020

000

250

500

1000

2000

P

Rak

ennu

shis

toria

llise

tarv

okoh

teet

=18

00-lu

vun-

1900

alku

vuos

ien

puuk

asar

mit

jahu

vila

t,uh

anal

aisi

a=

1900

-191

0-l.

puna

tiilik

asar

mit

jahu

olto

rake

nnuk

set

=19

20-lu

vun

uusk

lass

iset

ilmav

oim

ien

kivi

talo

tja

puuk

asar

mi,

uhan

alai

sia

=19

30-lu

vun

funk

kisk

asar

mia

lue

42