sote ryhmä kimmo behm ku-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Sote ryhmäKimmo BehmKU-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Yhteenvetoa Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta• Yleisesti Keski-Uudenmaan kuntien väestö on ikärakenteeltaan nuori

ja sairastavuudeltaan pieni koko maahan. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista eri kuntien on tasoittunut viimeisen kymmenen aikana.

• Perusterveydenhuolto ja terveyspalvelut – Perusterveydenhuollossa on merkittävästi vähemmän käyntejä kuin

koko maassa keskimäärin. – Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottokäyntien vaihtelu

selvityskuntien välillä on huomattavasti pienempää kuin hoitajakäynneissä

– Vaikka ikärakenteeltaan Keski-Uudenmaan kunnat ovat nuoria on iäkkäiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Potilasta kohden käyntejä on 5 % enemmän kuin koko maassa

– Erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäistä – Avohoitokäyntejä on n. 5 %vähemmän kuin HUS:ssa keskimäärin,

mutta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 18 % enemmän

Vanhusten palvelut

• Keski-Uudellamaalla kokonaisuutena vanhusten palvelurakenne on hyvä, mutta kotihoidon peittävyys ei vastaa STM:n laatusuositusta:– Säännöllisen kotihoidon piirissä on 10 % vanhuksista,

minkä lisäksi 3 % saa omaishoidon tukea– Kotona asuvien osalta Keski-Uusimaa täyttää STM:n

laatusuosituksen tavoitteen – Palvelurakenneuudistuksen toteutuksen eteneminen

laitoshoidon osalta vaihtelee– Kuntoutuksen rooli tulee kasvamaan

akuuttiosastojaksoilla väestön ikääntyessä.

Vammaispalvelut

• Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon • Vammaispalveluiden rakenne on 24h-

palveluasumispainotteinen; laitospalvelua on vähemmän • Kuntakohtaiset erot ovat suuret: toisissa kunnissa 24h-

palveluasumista on enemmän kuin maassa keskimäärin kun taas toisissa henkilökohtaisen avun saajien osuus on suurempi.

• Suurin osa asumispalveluista on ympärivuorokautista • Ympärivuorokautista asumispalvelua voisi korvaamaan

osavuorokautisella asumispalvelulla ja muilla palveluilla • Henkilökohtaisen avun määrää lisäämällä voidaan

mahdollisesti pitkällä tähtäimellä vähentää palveluasumisen tarvetta

• Ikäihmisten kuljetuspalvelua on vähemmän kuin maassa keskimäärin

Mielenterveys- ja päihdepalvelut• Suomessa on käynnissä suuri muutos joka tähtää päihde- ja mielenterveyspalveluiden

muuttamiseksi edelleen avopainotteisemmaksi. Keski-Uudenmaan laitoshoitopalvelukäyttö on keskimääräistä pienempi, mutta tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu

• Avopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat – Avopalvelut on ensisijainen palvelutaso, josta ohjataan asiakas/ potilas tarvittaessa

eteenpäin – Toiminnan kehittämisen ja muutosten lähtökohtana on psykososiaalisten ja

terveydenhuollon palvelujen integroituminen , lähipalveluperiaate sekä tuki kotiin saakka – Avopalvelu määrittää asiakkaan/ potilaan palvelutarpeen ja palveluohjausta kehitetään

ja se toimii asiakkaiden yhtenä ensikontaktipaikkana. Palvelutarpeen arvioinnissa on mahdollisuus konsultoida tarvittavaa erikoisosaamisen tasoa

• Asumispalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat – Asumisen tulisi sisältää kuntouttavia elementtejä, jotta asiakkaiden/asukkaiden tuki- ja

kuntoutussuunnitelmien mukaiset palvelut toteutuisivat. Asumiseen yhdistetyt kuntouttavat elementit tukisivat myös avopalvelujen toimintamallia, kun mahdollisiin haaste- tai kriisitilanteisiin voitaisiin tarttua lähellä arkea ja niiden syntyhetkeä. Mahdollisten vuodeosastojaksojen määrään voidaan näin vaikuttaa vähentävästi.

• Laitoshoitopalveluiden tärkeimmät kehittämiskohdat – Laitoshoitoa tarjotaan vain tilanteessa, kun mikään avohuollon toimenpide ei sovi tai ole

riittävä– Sairaalapalvelujen toteutuksessa huomioidaan ’saattaen vaihtaminen’, eli asiakas/

potilas siirretään prosessin mukaisella tuella avopalveluihin. Asiakasta ei jätetä tyhjän päälle.

Sosiaalipalveluiden SWOTVAHVUUDET

Asiantuntijuuden vahventuminenRekrytointi

Yhteiset kilpailutukset: ”kilpailutusvoima”

HEIKKOUDETNykytila: vaihtelevat käytännöt esim. ei-lakisääteisten

palveluiden suhteen Palkkaharmonisointi

MAHDOLLISUUDETAsiantuntijuuden vahventuminen (esim. yhtenäisten

tuotteistusmallien kautta)Rekrytointi

Kuntalaisten tasa-arvoistuminen ja yhdenvertaisuuden parantuminen yhteisen osaamisen myötä

Työntekijöiden määrän lisääntyminen (ts. asiakasmäärän laskeminen / asiantuntija)

Kustannusten kehityksen hillitseminenYhtenäisen sosiaalityön / sosiaalipolitiikan kehittyminen

UHATDemokratian kaventuminen

Kustannusten lisääntyminen (ainakin lyhyellä tähtäimellä, nimenomaan ehkäisevät palvelut, peruspalvelut toimivat), ml.

kielikysymysPalvelutason säilyttäminen samana, mutta henkilökunnan

liikuttelu kustannuksia Paikallisten asiakastarpeiden tuntemuksen menettäminen

Aktiivisen / paikallisen sosiaalityönSosiaalipoliittisen / sosiaalityön näkökulman menettäminen

(koko sote- / kuntakeskustelussa ja päätöksissä pääosin taloudellisen logiikan mukaan?)

Tietojärjestelmät?

Ikäihmisten palveluiden SWOTVAHVUUDET:Yhteiset kilpailutuksetMaantieteellisesti hallittava palveluverkkoKetteryysMonipuolinen osaaminen, laaja-alainen osaaminenErikoisosaaminen mahdollistuu

HEIKKOUDET:Palvelut erilaisia/eritasoisiaKirjavat käytännötEpätasa-arvoisuusHaavoittuvuusResurssit ja velvoitteet eivät kohtaaNykyisellä rakenteella kunnat tehottomiaToimintakulttuurit ja tietojärjestelmät törmäävät

MAHDOLLISUUDET:JoustavaLähipalveluTuttuusOsallisuus Asiakkaiden tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen palvelu/kohtelu samankaltaisten rakenteiden myötäHenkilöstön käytön tehokkuus ja joustavuus Alan arvostuksen lisääntyminenToiminnallinen ja taloudellinen tehokkuusSamankokoisia kuntiaPalvelutarjonta monipuolistuuKolmannen sektorin vahvistuminen> osallisuusKilpailutus helpottuu

UHAT:KallisEi todellista yhteistyötäHaavoittuvuusLähipalveluiden säilyminen (Kainuu)Hintojen nousu markkinatilanteen johdostaRuotsinkielisten palveluiden turvaaminenPaikalliskulttuurin häviäminenKuntien erilaisten lähtötilanteiden vaikutusByrokratian lisääntyminen (suuruus ei välttämättä tuo tehoa tai tasaista laatua)Päiväkeskusten hajaantuminen (pitkät välimatkat)

Vastaanottotoiminnan SWOTVAHVUUDET:a) kouluttautumismahdollisuudet lisääntyvätb) työajankäyttö ja – hallinta järkevöityy

HEIKKOUDET:a) yhteisen toimintakulttuurin luominen vie vuosiab) pahoinvointi työpaikoilla voi lisääntyä alkuvaiheessac) toiminta hidastuu

MAHDOLLISUUDET:a) osaamiskeskusten muodostaminen saattaa lisätä ammattitaitoisten työntekijöiden mielenkiintoa kuntaa kohtaanb) päivystys: onko keskittäminen mahdollista?c) luodaan yhtenäiset apuväline- ja terapiaperusteet

UHAT:- karkottaako suuri työnantaja ns. kriittiset (lääkärit) työnhakijat työmarkkinoilta < työntekijöiden vaikuttamismahdollisuus vähenee

Nykytilan etuja / haittoja: vastaanottopalvelut, lapset, vanhuspalvelut

KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko):-- tai - tai 0 tai + tai ++

Vastaanotto-palvelut

Palvelujen saatavuus ja tehokkuus

Käyntimääriä valtakunnallisesti tarkasteltuna tilanne on hyvä

Palveluverkko on paikoin raskas. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.

saatavuus +tehokkuus 0 / -

Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan

Väestön sairastavuus alhainenKustannukset absoluuttisesti ja suhteellisesti alhaisia

+

lapset (alle kouluikäiset) / lapsiperheet


Palvelut kattavia, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja

+Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan

+

Vanhus-palvelut


- kustannukset hallinnassa

- kotihoidon peittävyys ja kohdentuminen

- tk-vuodeosastot eivät kuntouttavia -> Kiljavan käyttö? erikoissairaanhoidon käyttö yli maan keskiarvon

saatavuus +tehokkuus 0 / -

Nykytilan etuja / haittoja: vammaispalvelut, lastensuojelu


Vammais-palvelut


Palveluiden tarjonta on erityisesti kokoaikaisen laitoshoidon osalta hyvä, mutta tuottaa kustannuksia. Palveluiden saatavuus on hyvä.Kuljetuspalveluiden käyttö on maan keskiarvoa pienempi.

Palvelurakenne on raskas kustannusten näkökulmasta. Kunnat ovat liian pieniä asiakasohjaus optimaalisen tehokkuuden näkökulmasta.

saatavuus ++tehokkuus -


Palveluiden saatavuus, kattavuus ja laatu ovat hyviä.

Liian hyvä kattavuus tuottaa kustannuksia-> palvelu luo kysyntää

+

lasten-suojelu


- Ls-palveluita saatavilla matalalla kynnyksellä

- palvelurakenne laitosvaltainen ja kallis

saatavuus +tehokkuus -


- matalan kynnyksen palveluita

- suhteessa lapsiperheiden toimeentulomääriin asiakkaita enemmän

+

Nykytilan etuja / haittoja: mielenterveys-/päihdepalvelut, erikoissairaanhoito


mielenterveys- / päihdepalvelut


Asiakasmäärät ovat keskimäärin alhaisempia kuin koko maassa keskimäärin

Palveluiden kohdentuminen/asiakasohjaus ei toimi optimaalisella tavalla. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.

saatavuus +tehokkuus -


Palveluiden saatavuus ja kustannukset ovat parempia kuin Suomessa keskimäärin.

+

Erikois-sairaanhoito


Käyttö suhteellisesti alhaista ja kustannukset alhaisia

saatavuus ++tehokkuus ++


Kustannukset ovat alhaisimpia koko Suomessa.

++

sote ryhmä kimmo behm ku-selvityksen ohjausryhmä 11.12.2013

Documents