P S K K : N J A S A T A E D U : N S I D O S R Y H M Ä L E H T I

1/20

13

Yrityksen myynti vaatii

asiantuntija-apua

Kuntien pienhankinnatkehityksen ytimessä

Kehittämisrahaa kannattaa hakea nyt

Helena Huumonen rohkaisee vastuun

kantamiseen

Valtteina hinta,valikoima ja

palvelu

2 Satakieli

Satakieli on Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Sataedu, Satakunnan Aikuiskoulutuskeskus Kankaanpään sidosryhmälehti.

Lehden toteuttamisessa ovat mukana myös Prizztech Oy, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry, Pro Agria Satakunta ja Finnvera Oyj

• Päätoimittaja Marko Rajamäki • Toimitusneuvosto Matti Arkko, Pauli Kamppi, Marko Rajamäki, Juha Vanhapaasto, Jaana Kirkkala, Jaana Koivisto, Nina Leppäniemi

ja Pia Hirvonen • Toimitus Kumppania Oy, Pia Hirvonen, Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori, puh. 050 534 2795, pia.hirvonen@kumppania.fi • Taitto Kumppania Oy

• Avustajat Julia Hannula, Hanna Jokiniemi ja Nina Leppäniemi • Kuvapankki Futureimagebank • Painopaikka Euraprint Oy • ISSN 1795-6234

Kehittämisavustuksellavauhtia kehittämistoimiinMeneillään oleva rahoituskausi elää viimeistä vuottaan. Yritysten kehittämiseen korvamerkittyä rahaa on jäljellä vielä yli neljä mil-joonaa euroa. Nyt yrityksillä on tuhannen taalan paikka hakea tuki-rahaa kehittämistoimiinsa. Hakemusten pitää olla Ely-keskuksessa tämän vuoden loppuun mennessä. Kehittämistoimet ja maksatukset tulee olla valmiina vuoden 2015 huhtikuuhun mennessä.

Kehittämisavustusta voi hakea investointeihin tai muuhun liike-toiminnan kehittämiseen. Kehittämisavustus on tarkoitettu pienille sekä keskisuurille yrityksille, joilla on vähemmän kuin 250 työn-tekijää ja joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa. Edellä mainittuja raja-arvoja suurempien yritysten investointeja voidaan tukea tietyin edellytyksin vain Pohjois-Satakunnan kunnissa.

– Kehittämisavustusta voi hakea esimerkiksi liiketoimintaosaa-misen kehittämiseen. Liiketoimintaosaamisen toimenpiteet voivat olla johtamisjärjestelmän sekä markkinointi- ja tuotteistamisval-miuksien kehittämistä tai talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyviä kokonaisuuksia. Tuotannon ja tuotantomenetelmien kehit-tämistä voidaan myös tukea, kertoo Satakunnan Ely-keskuksen EU-koordinaattori Mirja Hinkkanen.

Rahoitusta voi hakea esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijoiden sekä konsulttien palveluihin. Myös palkkamenot kuuluvat hyväk-syttyihin kuluihin, jos palkka aiheutuu hankkeen onnistumisen kannalta uuden henkilön palkkaukseen.

– Kannattaa muistaa, että palkkauksesta aiheutuneet kulut hy-väksytään ilman työnantajamaksuja. Myös hankkeeseen oleellisesti liittyvät matkakulut hyväksytään.

Matkakulujen osalta tulee esittää matkasuunnitelma. Normaalit myyntimatkat tai juoksevien asioiden matkakustannukset eivät ole hyväksyttäviä.

– Tukea voi hakea myös koneiden ja laitteiden hankkimiseen ja pitkäaikaiseen vuokraamiseen. Kone- ja laitehankinnat tulee tehdä uusina, käytetyn kaluston hankkimiseen tukea ei myönnetä, Mirja Hinkkanen muistuttaa.

AVUSTUSTA KANSAINVÄLISTYMISEENAvustuksen turvin yritys voi kehittää myös kansainvälistymisval-miuksiaan. Tukikelpoisia toimia ovat muun muassa ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemät markkinatutkimukset.

– Varsinaiseen vientitoimintaan ja viennin markkinointiin avustusta ei voida myöntää. Ulkomaan messutapahtumat ja niihin osallistuminen taas kelpaa tuen piiriin. Messukuluiksi hyväksytään esimerkiksi osastosta aiheutuvat vuokrakulut, osaston pystytyskulut sekä esittelijöiden matkamenot. Myös näyttelyesineiden rahtikulut voidaan hyväksyä, kertoo Satakunnan Ely-keskuksen rahoituspääl-likkö Paula Nordenswan.

Erilaisissa kehittämiskokonaisuuksissa on erilaisia rajoitteita sekä myös mahdollisuuksia. Ne pitää vain selvittää tarkasti. Paula Nor-denswan muistuttaa, ettei yrityksen tarvitse hakemusvaiheessa olla yksin.

– Kaikissa tukihakemuksissa olisi hyvä, että yrityksiltä tulisi ensin hankesuunnitelma Ely-keskukseen. Me voimme sen perusteella jo arvioida hankkeen läpimenomahdollisuuksia alustavasti. Neuvom-me yrityksiä hakemusten teossa. Ohjaamme yrityksiä kehittämään hankesuunnitelmaa oikeaan suuntaan, jos katsomme, että hank-keessa on aineksia myönteiseen päätökseen. Kannattaa reilusti olla yhteydessä ja kertoa kehittämisajatuksensa meille. Siitä on hyvä läh-teä liikkeelle, Paula Nordenswan toteaa.

Lisätietoja:www.ely-keskus.fi

Avustushakemukset voi tehdä myös netissä sähköisesti. Tunnistaminen tapahtuu Katso-tunnisteella.

Satakieli 3Satakieli 3

TA R K I S TA T I E T O S I : W W W. S ATA K A N TA . F I

Kenkäkaupungin maine säilyy. Suomen Ortotiikka & Protetiikka jatkaa erikoisjalkineiden valmistusta.

Ennen oli ennen ja nyt on nyt

Sisältö 1/13

Satakieli lähetetään kaikille Pohjois-Satakunnan yrityksille, joiden yhteystiedot löytyvät Satakanta-yritysrekisteristä. Tarkista, ovatko yrityksesi tiedot ajan tasalla osoitteessa www.satakanta.fi.

Voit lisätä yrityksesi tiedot maksutta yrityshakemisto Satakantaan, mikäli niitä ei vielä hakemistosta löydy. Yritystietojen lisääminen tapahtuu täyttämällä tiedot kenttiin ja painamalla tilaa-painiketta osoitteessa www.satakanta.fi. Lisätietoja Satakannasta saat myös Prizztech Oy:stä numerosta (02) 62 62 62.

Jos yhteystietosi eivät kuulu Satakantaan, voit tilata lehden il-maiseksi ilmoittamalla osoitetietosi sähköpostitse Anneli Hakolalle osoitteeseen anneli.hakola@pskk.fi.

48

10

12

Eurohamsterissa yrittää koko perhe.

Helena Huumonen La Cumparsitan tahdissa.

Hyvin hoidettu omistajanvaihdos suunnitellaan huolellisesti.

Liikala liikuttaa turisteja, Kesätorilla tapahtuu, Hitsausrobotti tehostaa tuotantoa, Siikaisissa kasvatetaan yrittäjäasennetta

Tilaa sähköinen uutiskirje osoitteesta info@pskk.fi. Kirjoita viestiin yrityksen/yhteisön nimi ja paikkakunta sekä sähköpostiosoite, johon haluat uutiskirjeen.

Yhteistyön kautta on helpompi

varmistaa parhaiden asiantuntijoiden

rekrytointi ja toisilta oppiminen.

Aika-ajoin pohdimme ja muistelemme miten asiat olivat ennen pa-remmin. Nykymaailman meno vaikuttaa vauhdikkaammalta. Elinkei-noelämän puolella siihen liittyy muun muassa sellaisia ideologioita kuin jatkuva parantaminen, laatujärjestelmät, Lean Management ja mitä kaikkia niitä nyt onkaan. Yrityksissä erilaisten toiminta- ja laatu-järjestelmien käyttöönotto sekä hyödyntäminen on ollut luontevaa jo pitkään. Samansuuntaista ajattelua ja toimintatapaa on nähtävissä myös julkisia elinkeinopalveluja tuottavilla toimijoilla, kuten meillä PSKK:ssa. Hyvä niin, sillä tässä asiassa se ei ollut ennen mitenkään paremmin.

Kun näitä asioita on itsekin vähän eri näkökulmista seurannut liki pa-rikymmentä vuotta, minulle on muodostunut käsitys alalla tapahtu-neesta muutoksesta. Tahtoa ja kykyä elinkeinoelämän kehittämiseen on menneinä vuosikymmeninä tekijöillä ollut varmasti vähintään yhtä paljon kuin nykyisillä, mutta toisin on ollut käytettävien työkalujen ja yhteistyön asteen suhteen. Esimerkiksi laskentatyökalujen kirjo oli ennen kovin kirjavaa. Käyttöön otettiin mitä eteen sattui osumaan ja vaikutti hyvältä. Kukin toimija tahollaan painiskeli samojen kehittä-mishaasteiden ja – ideoiden ympärillä ja asiat haluttiin toteuttaa läh-tökohtaisesti itse ja paikallisesti. Se sopi siihen aikakauteen.

Nyt julkisten elinkeinopalveluiden tuottajien kesken tehdään tii-viisti työtä muun muassa yhdenmukaisten työkalujen, asiakashallin-tajärjestelmien ja asiakastyytyväisyyden mittausmenetelmien kehit-tämiseksi. Samoin pyritään vakioimaan yritysneuvonnan sisältöjä ja

toteuttamisen tapaa. Kehittämistyössä, esimerkiksi hanketoiminnas-sa, asioiden yhdessä tekemisessä ja verkostoituneessa toimintatavassa ollaan jo varsin pitkällä. Kriittiset ja tärkeät yritysneuvonnan palvelut alueen asiakkaille hoidetaan itse ja eksoottisempien tai harvinaisem-pien neuvonnan tai yritystoiminnan kehittämisen osa-alueilla tukeu-dutaan kumppaneihin. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen seutukunta pykää pystyyn oman hitsaustarkastuksen kehittämis-hankkeensa vaan hanke on mielekästä toteuttaa esimerkiksi maa-kunnallisena. Näin verkostot hanketoimijoiden ja osallistujien kesken laajenevat. Yhteistyön kautta on helpompi varmistaa myös parhaiden asiantuntijoiden rekrytointi ja osallistujien oppiminen toisiltaan.

Osana julkisten yrityspalveluiden virtaviivaistamista niitä kootaan asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, Yritys-Suomi -palvelukokonai-suudeksi. Myös Pohjois-Satakunta tulee kuluvan vuoden aikana liitty-mään brändiin. Sen kautta valtakunnalliset palvelukanavat laajene-vat. Asiakkaille se näkyy laajentuvien verkko- ja puhelinpalveluiden muodossa. Henkilökohtaista neuvontaa yrityskehittäjämme jatkavat entiseen tapaan. Tutuiksi tulleet ja paikalliset olosuhteet tunnistavat yrityske-hittäjämme ovat edelleen asiakkaidemme käytettävissä.

Marko Rajamäki toimitusjohtaja, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy

4 Satakieli

Teksti ja kuvat Nina Leppäniemi

Pienoistavaratalo Eurohamsteri Oy vetoaa asiakkaisiinsa paitsi paikallisuudellaan myös edullisilla hinnoillaan ja poikkeuksellisen hyvällä asiakaspalvelullaan.

Perhe-energiaa ja liike-elämän haasteita

Satakieli 5

” Eurohamsteri toimii kolmen teesin voimalla. Hinta, valikoima ja palvelu.”

Kankaanpääläinen Vesa Kyösti oli 19-vuotias, kun isä tiedusteli pojan halua ryhtyä toimitusjohtajaksi uuteen yritykseen. Houkutteleva tarjous ja kunnioitusta ikä-tovereissa herättävä titteli vei nuorukaisen mukanaan,

vaikkei kauppiaan ura ollutkaan osa hänen alkuperäisiä tulevaisuu-den suunnitelmiaan, ja armeijakin kolkutteli aivan oven takana.

– Seitsemästä sisaruksesta olin ainoa yllytyshullu ja tartuin isän tarjoukseen. Tosin nyt jälkikäteen ajateltuna en vaihtaisi päivääkään pois. Kiersin jo nuijana paljon isän mukana erilaisissa kauppanäyt-telyissä ja muissa alan jutuissa, vaikka en koskaan yrittäjäksi ryhty-misestä haaveillutkaan, Vesa Kyösti toteaa.

Ensimmäinen Eurohamsteri perustettiin Parkanoon vuonna 1993. Vuotta myöhemmin pienoistavaratalo avattiin myös Kankaan-pään keskustaan.

– Lomat armeijassa pyörivät hyvin, ja sain tarvittaessa palvelusva-paata, jotta pystyin osallistumaan sekä ennen armeijan alkua avatun Parkanon liikkeen pyörittämiseen että Kankaanpään päätoimipis-teen avaamistoimiin, Vesa Kyösti muistelee.

Vuonna 2010 Eurohamsteri avasi ovensa myös Kurikassa.

PERHEESTÄ VOIMAA YRITYKSEENKankaanpään Eurohamsteri, halpahallityylinen pienoistavaratalo, kerää asiakkaita ympäri Pohjois-Satakuntaa. Viikonloppuisin kävi-jöitä tulee Porista asti.– Eurohamsteri toimii kolmen teesin voimalla. Hinta, valikoima

ja palvelu. Niissä piilevät menestyksemme salaisuus. Pyrimme pitämään hinnat selvästi kilpailijoitamme edullisemmalla tasolla omista katteistamme tinkimällä. Lisäksi panostamme valikoimam-me laajuuteen ja monipuolisuuteen. Myynnistä löytyy myös sellaisia tuotteita, joita tavallinen kuluttaja tuskin osaa edes kaivata, kuten mönkijöitä ja traktorin nivelakseleita, omistaja kuvailee.

Kolmas teesi on se, joka kaikkein selvimmin erottaa Eurohamste-rin tavallisista ketjumyymälöistä. Se teesi on palvelu.

Poikkeuksellisen laadukkaan ja vilpittömän iloisen asiakaspalve-lun taustalta löytyy syy, jonka tulisi määrittää kaikkia suomalaisia työpaikkoja.

– Me viihdymme toistemme seurassa. Aito ystävällisyys kumpuaa tiiviistä, perhemäisestä työyhteisöstämme, Vesa Kyösti paljastaa.

Perhemäiseksi yhteisöksi luonnehdinta ei Eurohamsterin kohdal-la ole suinkaan ainoastaan kaunista sanahelinää.

– Koko sisarusparvemme on jollakin tapaa mukana Eurohamste-rin toiminnassa. Lisäksi vaimoni Laila Kyösti luotsaa henkilökun-taamme henkilöstöesimiehenä. Hänelle henkilökuntamme voi luot-tamuksellisesti jakaa niin ilonsa kuin murheensakin.

Perheyrityksen kassan takana hyörivä Hannele Kyösti, omistajan sisko, kertoo, että työyhteisön tapana on palvella asiakas alusta lop-puun saakka.

– Jos emme itse tiedä vastausta asiakkaan kysymykseen, kysymme toisiltamme neuvoa.

– Esimerkiksi vanhempien asiakkaiden kohdalla varmistan aina

Ylhäällä: Pienoistavaratalo Eurohamsterin valikoimista löytyy niin kausituotteita, käyttötavaroita kuin erikoisuuksiakin.Oikealla: Tiiviiseen työyhteisöön toivotetaan lämpimästi tervetulleeksi myös lyhyempi-aikaiset työntekijät. Elina Ritakorpi suorittaa Eurohamsterissa työharjoitteluaan.

aluksi sen, että asiakas itse on varma siitä, mitä todella tarvitsee ja sen jälkeen autan ja opastan oikean tuotteen valinnassa, kertoo tekninen myyjä Rami Kangasniemi.

Rami Kangasniemi ja Vesa Kyösti ovat tunteneet toisensa 7-vuo-tiaista lähtien. Heitä eivät siis perhesuhteet sido, mutta lähes elä-mänmittainen ystävyys kylläkin.

MYÖTÄ- JA VASTOINKÄYMISISSÄParinkymmenen vuoden ajan markkinoita vahvistanut Eurohams-teri on kokenut historiansa aikana monia mullistuksia. Euroopan Unioniin liittyminen ja markasta euroon siirtyminen ovat niistä hyviä esimerkkejä.

– Lisäksi muun muassa kahden laman läpi olemme puskeneet, ja parhaillaan eletään koko Eurooppaa vaivaavaa talouden taan-tumaa. Pienenä yrityksenä olemme kuitenkin onneksi voineet varautua vaikeisiin aikoihin ja talouden heilahteluihin, esimerkiksi varastoja pienentämällä. Myös kokonaisuudessaan pienehkö kulu-rakenne auttaa selviämään vaikeinakin aikoina, Vesa Kyösti pohtii.

Yhtenä merkittävänä muutoksena voi pitää myös Eurohamsterin muuttoa Kankaanpään keskustasta nykyiselle paikalleen Keskuska-dun varteen vuonna 2006.

– Muut yrittäjät seurasivat hiljalleen perässä, ja nyt entisen koi-vikon tilalle on muodostunut oikea liikekeskittymä. Muuton ansi-osta kävijämäärämme on noussut peräti 30 prosenttia.

KIRISTYVÄÄ KILPAILUAOmat lusikkansa soppaan ovat tuoneet alueella lisääntyneet kilpai-lijat. Vuoden 2007 jälkeen Kankaanpäässä on avattu niin Tokman-ni ja Halpahalli kuin Citymarket ja iso S-market liikekeskuskin.

– Tarjontaa on nykyään hyvin runsaasti. Pärjätäkseen kilpailussa on todella erotuttava muista. Parin kesän ajan olemme palvelleet asiakkaitamme myös ulkopuutarhamyymälässä. Puutarhurimme asiantuntemusta voi hyödyntää jopa esimerkiksi pihasuunnitelmia tilaamalla. Lisäksi laajennamme valikoimaamme entisestään ensi kesänä, kun otamme myyntiin myös veneet ja peräkärryt, Vesa Kyösti luettelee.

Omistaja pitää yhtenä yrityksen vahvuutena myös sitä, että asi-ointi Eurohamsterissa on helppoa – sekä ennen että jälkeen ostota-pahtuman.

– Jälkimarkkinointimme toimii hyvin. Viallinen tuote vaihde-taan uuteen ilman turhia mutinoita.

PAIKALLISUUDEN PUOLESTAVaikka eurollisesti ketjuliikkeet ovat huomattavasti isompia yksi-köitä kuin Eurohamsteri, kokee Vesa Kyösti perheyrityksen ase-man vahvaksi.

– Olemme paikallinen, vakiintunut ja jo 20 vuoden ajan sata-kuntalaisia palvellut toimija. Uskon, että kolme neljästä asiakkaasta

”Tarjontaa on nykyään hyvin runsaasti. Pärjätäkseen kilpailussa

on todella erotuttava muista.”

Omistaja Vesa Kyösti on ollut yrittäjä armeijaikäisestä lähtien. Hänen lisäkseen Eurohamsterin toiminnassa on mukana koko Kyöstin seitsenhenkinen sisarusparvi.

Satakieli 7

käy meillä juuri siksi, että yritys on paikallinen. Asiakkaita mo-tivoivat hinnan ohella myös ostoympäristö ja tottumukset.

Vakiintuneesta kannatuksestaan huolimatta Eurohamsteris-sa tavoitellaan omistajan mukaan jatkuvasti uusia asiakkaita ja pidetään katse suunnattuna tulevaan.

– On täyttä työtä yrittää löytää koko ajan jotakin uutta. Suunnittelemme parhaillaan laajennusta Kankaanpään myy-mälään, jotta pysymme kiinni tiukassa kilpailussa. Panostam-me aggressiiviseen markkinointiin eli ilmoitamme lehdissä ja netissä sekä järjestämme erilaisia tempauksia ja tapahtumia. Yhtenä lähitulevaisuuden tavoitteena on myös asiakkaita entistä tehokkaammin sitouttavan suunnitelman toteuttaminen. Myös Parkanon liikkeeseen on tulossa täysremontti ja tuotevalikoi-man laajennus.

ELÄMÄNTYÖVesa Kyöstin mukaan yrittäjän on oltava hullu muttei tyhmä.

– Riskejä on uskallettava ottaa. Niistä ehkäpä puolet onnis-tuu, ja toinen puoli onkin sitten opettelua kantapään kautta.

Jatkaja perheyritykselle on jo tiedossa. Vielä ainakaan eivät isän pitkät työpäivät ole onnistuneet nuorimman lapsen, viisi-vuotiaan Oula-pojan päätä kääntämään.

– Lomaa pidin viimeksi viime kesänä. Kyllähän tässä hom-massa on oltava usko omaan tekemiseen, ei tätä muuten jaksai-si, omistaja toteaa.

Yrittäjän päivät ovat pitkiä. Kolme pienoistavarataloa omista-van yrittäjän päivät suorastaan ympäripyöreitä: vähintään kym-menen tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa.

– Tämä on elämäntyöni. Tällä mennään monttuun saakka. •

• Halpahallityylinen pienoistavaratalo, jonka valikoimaan kuuluu kaikkea muuta paitsi tuore-elintarvikkeita• Perustettu 1993• Päätoimipaikka Kankaanpäässä. Toimipaikat myös Parkanossa ja Kurikassa.• Liikevaihto noin 4 miljoonaa euroa• Työntekijöitä yhteensä 20: Kankaanpää 7, Parkano 5 ja Kurikka 2 sekä kausityöntekijät

EUROHAMSTERI OY

Hannele Kyöstille ja Rami Kangasniemelle asiakaspalvelu on työtä, joka tehdään aina niin hyvin kuin suinkin mahdollista.

Jatkuvasti uudistuvaan tuotevalikoimaan tulee jälleen täydennystä. Kesästä 2013 lähtien Euro-hamsterista saa myös veneitä ja peräkärryjä. Lisäksi kesäisin palveleva ulkopuutarhamyymälä avaa jälleen ovensa.

8 Satakieli

Teksti ja kuva Nina Leppäniemi

Helena Huumo(rintajui)nenSattumien kautta johtajaputkeen päätynyt Univisio Oy:n toimitusjohtaja Helena Huumonen epäilee

olevansa synnynnäinen pomottaja. Viikonloppuisin epäsosiaaliseksi heittäytyvällä naisella on elämässään selkeät tavoitteet – intialaiseen jokeen pyhäksi naudaksi päätyminen ei ole yksi niistä.

Helena Huumonen on menevä nainen, jonka päivät täyttyvät johtajan tehtävistä, lahtelaisen kodin ja Vantaalla sekä Jämijärvellä sijaitsevien työpisteiden välillä suhaamisesta ja lukuisasta joukosta harrastuk-sia, kuten aikuisiällä uudelleen mukaansa temman-

neella pianonsoitolla.– Olen päättänyt, että täyttäessäni sata vuotta soitan La Cumparsitan

niin hyvin, että kaikki kuulijat vaipuvat ekstaasiin.Samaa päättäväisyyttä on vaadittu myös työelämässä, joka on ollut

naisen mukaan sattuman kauppaa ensimmäisestä pestistä lähtien.– Tekstiilitekniikan diplomi-insinööriksi valmistuttuani tulin va-

lituksi osastoinsinööriksi Tampellan pellavatehtaalle Tampereelle. Valinnan suorittanut esimieheni kertoi perusteet valinnalleni. Toinen tehtävään pyrkineistä miehistä oli lyhyen esimiehen rinnalla aivan liian pitkä ja toinen ei ollut käynyt armeijaa, Helena paljastaa nauraen.

TUKKA URAPUTKELLA ETEENPÄINPellavatehtaalta naisen matka jatkui Tampellan Lapinniemen puuvilla-tehtaan tuotekehityspäälliköksi.

– Ikinä en ole hakenut mihinkään töihin. Kaikki on vaan järjestynyt.Seuraavaksi kutsu kävikin Nokian Paperitehtaan kattamistuotteiden

markkinointipäälliköksi. Uusi työ kuljetti Helenaa ympäri maailmaa 200 päivää vuodessa.

– Tässä työssä en ollut parhaimmillani. Esimiehenikin sen sitten onnekseni tajusi, ja ura Nokialla jäi parivuotiseksi. Kerran elämässä on ihan hyvä saada työltä turpiinsa.

Uratykki pääsikin parantelemaan ruhjeitaan jälleen oman alansa työhön, kun tehdaspäällikön paikka Suomen Trikoolle tarjoutui vuon-na 1987. Kuuden vuoden kuluttua edessä olivat jälleen uudet haasteet, kun headhunter otti yhteyttä ja Helena tuli valituksi silloisen Espen peitetehtaan johtajaksi Kankaanpäähän.

– Seitsemän vuoden kuluttua siitä sain pyynnön lähteä toimitusjoh-tajaksi Heinolaan Espen omistamalle patjatehtaalle. Miettimisaikaa annettiin tunti, ja minähän suostuin.

Vuonna 2005 yhtiössä toteutettiin organisaatiomuutos, jonka siivellä Helena oli siirtymässä työelämän oravanpyörästä eläkeläisen autuaam-mille apajille.

KOHTALO PUUTTUU PELIINKun elämä uudelle vaiheelle oli pedattu valmiiksi, puuttui kohtalo jäl-leen peliin. Univision omistaja pyysi Helenaa kotimaisen makuuhuo-

ne- ja sisustustekstiilejä valmistavan tehtaan toimitusjohtajaksi.– Sovimme yhdessä, että otan pestin vastaan sillä ehdolla, että vii-

meistään viiden vuoden kuluttua jään eläkkeelle. Olen yrittänyt välillä vihjailla, että tuosta sopimuksesta on nyt kulunut jo seitsemän vuotta, Helena toteaa pilke silmäkulmassaan.

Tekstiiliala luovii tällä hetkellä tietään läpi taloudellisesti melko haastavia aikoja. Optimistisen toimitusjohtajan mukaan huonoja ai-koja seuraa aina hyvä kausi. Siihen tiiviissä työyhteisössä uskotaan nytkin.

– Tällä niin kutsutulla matala palkka-alalla on oltava rakkaus tekstii-leihin. Tämä on oma valinta ja elämän työ.

ROHKEASTI VASTUUTA OTTAMAANJohtajana Helena kokee olevansa tasapuolinen ja työntekijöitänsä ar-vostava.

– Ajauduin johtajaksi hieman vahingossa, sillä minusta piti tulla opettaja. Ehkä olen synnynnäisesti kova pomottamaan.

Hänen mukaansa johtajan on viime kädessä uskallettava päättää asi-oista, mutta yhtä tärkeää on antaa myös muille mahdollisuus päättää.

– Lisäksi kuunteleminen olisi hyvä taito. Itse tuppaan olemaan liian hätäinen vastaamaan.

Helenan mielestä johtajan on tärkeää osata katsoa asioita monista eri näkökulmista.

– Ajattelin ennen, etteivät miehet osaa työskennellä naisten kanssa, kunnes näkemykseni kyseenalaistettiin. Mitä jos onkin niin, etteivät naiset osaa työskennellä miesten kanssa? Meillä Suomessa ei ole kovin paljon naisjohtajia. Uskon, että se johtuu naisista itsestään – siitä, ettei uskalleta ottaa vastuuta.

SITÄ SAA, MITÄ TILAAViikonloppuisin itsekseen, omissa puuhissaan tai korkeintaan par-haiden ystävien kanssa viihtyvä toimitusjohtaja uskoo vakaasti koh-taloon.

– Minä olen ollut elämässäni valmis nopeisiin muutoksiin ja vält-tänyt kieltäytymästä uusista haasteista. Olen luonteeltani avoin ja äkkipikainen, tarvittaessa muutan mieltäni nopeastikin. Vielä jokin aika sitten uskoin sielunvaellukseen. Joku totesi siihen, että sieluni voi vaeltaa ihmisen sijasta esimerkiksi kärpäseen tai lehmään. Seinään liiskatuksi hyönteiseksi tai intialaisessa joessa uivaksi, pyhäksi nau-daksi en halua tulla. Siispä muutin mieltäni. Kohtaloon voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, sillä jokainen on oman onnensa seppä. •

Satakieli 9

HELENA HUUMONEN

• syntynyt Porissa vuonna 1949• harrastaa lukemista, äänikirjojen kuuntelua, ulkoilua, jumppaa,

suomen kielioppia, rotarytoimintaa ja pianonsoittoa• valmistunut Helsingin teknillisestä korkeakoulusta

tekstiilitekniikan diplomi-insinööriksi• perheeseen kuuluu Jyväskylän yliopistossa opiskeleva tytär• motto: tässä ja nyt

Teksti Nina Leppäniemi Kuvitus Julia Hannula

Sukupolven- ja omistajanvaihdoksen suunnittelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ajatustyö ja asiantuntijoiden apu kuitenkin kannattavat.

10 Satakieli

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Suurten ikäluokkien eläköitymisestä on puhuttu jo pitkään. Samalla myös omistajanvaihdosten suurta aaltoa on odotet-tu useiden vuosien ajan. Syksyn 2012 laajan valtakunnalli-sen tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaista yrittäjistä noin 40

prosenttia aikoo myydä yrityksensä ulkopuolisille, kymmenesosa löy-tää jatkajan nykyisistä omistajista ja viidennes suunnittelee sukupol-venvaihdosta oman perheen piirissä. Satakunnan yrityksistä vähin-tään joka kolmas tulee etsimään toiminnalleen jatkajaa lähivuosina.

Miksi yrittäjän kannattaa hakea ulkopuolista apua omistajan-vaihdoksen yhteydessä, Satakunnan Yrittäjät ry:n omistajan- ja sukupolvenvaihdoskoordinaattori Olli Annala?Omistajanvaihdos on aina yksilöllinen tapahtuma eikä mallivaih-doksia voi kopioida kaikkiin yrityksiin. Ammattilaisten apu keskit-

tyy usein juridisiin, taloudellisiin ja riskienhallintaan liittyviin ky-symyksiin. Tärkeää on muistaa myös työsuhteisiin, rahoitukseen, verotukseen ja yrittäjien henkiseen jaksamiseen liittyvät kysymyk-set. Jo pelkästään veroratkaisut optimoimalla tuhannen euron asian-tuntija-apu voi säästää kymmenien tuhansien eurojen lisäveroilta. Joskus luopumisen tuska saattaa johtaa epärealistisiin liiketoimin-nan myyntihintoihin. Myös tässä asiassa asiantuntija auttaa.

Millaista apua omistajanvaihdokseen on tarjolla?Satakunnassa elinkeinotoimijat ovat rakentaneet yhteisen neuvon-tapalvelun, josta asiakas saa apua suunnittelun peruskysymyksiin. Satakunnan Yrityspörssi -portaalista löytyy maakunnan omistajan-vaihdosammattilaisten yhteystietoja, tietoa myytävistä yrityksistä ja ohjeita omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Suunnittelun alkuvai-

Satakieli 11

MONIMUOTOISTA TUKEA YRITYKSEN MYYNTIIN

”Satakuntalaisista yrittäjistä joka toinen on täyttänyt 50 vuotta. ”

heessa tärkeitä vinkkejä saa usein myös omalta tilitoimistolta, pankilta tai rahoituslaitokselta. Itse vaihdoksen toteuttaminen arvonmäärityk-sineen, kauppaneuvotteluineen ja -sopimuksineen vaatii aina yksityi-sen ammattilaisen apua.

Mitä nämä palvelut maksavat?Suunnitteluvaiheen opastus on usein maksutonta. Maakunnan elin-keinotoimijoiden yhteinen neuvontapalvelu on täysin maksuton. Koko prosessin asiantuntija-avun hintaa ei voi tietää etukäteen, mutta aina kannattaa pyytää tarjous muutamalta toimijalta koko prosessin hoidosta.

Milloin omistajanvaihdoksen suunnittelu on hyvä aloittaa?Mahdollisimman ajoissa. Etenkin perheyritysten ja yksityisten elinkei-nonharjoittajien tulisi miettiä ratkaisuja jo kymmenen vuotta ennen toivottua vaihdosajankohtaa. Omistajanvaihdoksen keskimääräinen toteutusaika on noin vuosi silloin, kun sopijapuolet ovat jo tiedossa. Omistajanvaihdos kannattaa aloittaa miettimällä, mitä myydään, ke-nelle myydään ja koska myydään. Jatkajia kannattaa etsiä läheltä kauas eli kartoittaa ensin omistajien lähipiiri, yrityksen henkilöstö, kilpaili-jat, kilpailijoiden työntekijät ja yrityksen sidosryhmät.

Minkälainen tilanne on tällä hetkellä Pohjois-Satakunnassa?Seutukunnan yritykset hyödyntävät hyvin elinkeinotoimijoiden tar-joamia yrityspalveluita. Satakunnassa sukupolven- ja omistajanvaih-dosneuvontaa tarjotaan kaikille yrityksille kotikuntaan tai toimialaan katsomatta. Tilanne on valtakunnallisesti poikkeuksellisen hyvä, ja toimintamalliamme on kopioitu myös muihin maakuntiin.

Satakunnan Yrittäjät järjestää sukupolven- ja omistajanvaihdospalve-lut yhteistyössä muun muassa Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n sekä Lavian ja Honkajoen kuntien kanssa. Neuvonta on maksu-tonta ja ehdottoman luottamuksellista. •

Kankaanpään Valokuvaamon omistajan Anja Pernan mukaan päätös yri-tyksen myynnistä oli pitkän harkinnan tulos.

– Lopullinen päätös syntyi viime talvena. Heti sen jälkeen otin yhteyttä Satakunnan Yrittäjiin.

Naisen positiiviseksi yllätykseksi palvelu osoittautui erittäin aktiiviseksi heti alusta alkaen.

– Sain kaikkiin kysymyksiini nopeasti vastauksen. Lisäksi sain neuvoja, kuinka lähteä etenemään suunnitelman teossa. Satakunnan Yrittäjät myös hoiti yritykseni ensimmäisen myynti-ilmoituksen verkkoon. Käytännön seikkojen selvityksen lisäksi koen saaneeni myös henkistä tukea yritykseni myyntiprosessiin, Anja Perna kertoo.

Alkusuunnittelujen jälkeen valokuvaamon omistaja siirtyi Yrityskauppa-talon asiakkaaksi.

– He ovat laatineet perusteltuja laskelmia myyntitoimenpiteiden alkuun saattamiseksi yritykseni tietoihin syventymällä. Seuraavaksi tarkoitukse-namme onkin lyödä lukkoon lopullinen myyntihinta ja aloittaa myynti-mainonta. Näissäkään toimenpiteissä minun ei tarvitse muuta tehdä, kuin hyväksyä asiantuntijoiden suunnitelmat, Anja Perna toteaa tyytyväisenä.

12 Satakieli

jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

Liikuttavan hyvä yritys Jämin matkailukeskuksen palvelutarjon-

ta laajeni entisestään. Jämi Sports Oy tarjoaa uusia tuote- ja palvelukokonaisuuksia yri-tysten ja erilaisten ryhmien käyttöön. Jämi Sportsin palvelutarjontaan kuuluu monipuo-lisia liikunta- ja elämyspalveluja. Energisillä yrittäjillä riittää intoa ja ideoita. Juha Ranta-nen ja Emma Junnila löysivät toisensa Osaa-va Pohjois-Satakunta -hankkeen kautta.

– Teimme hankkeeseen erilaisia liikunnal-lisia kokonaisuuksia ja samalla opimme tun-temaan toisiamme paremmin. Samanlainen into liikuntaan, hyvinvointiin ja asiakkaiden palveluun herätti meidät miettimään yhteistä liiketoimintaa, kertoo Emma Junnila.

Yritys on perustettu viime vuoden joulu-kuussa. Muutaman kuukauden jälkeen yri-tyksen listoilla on jo neljä liikuttavaa tekijää. Yrityksen tuotteet ja palvelut ovat Jämin myyntipisteiden tarjonnassa, mutta yhteyttä voi ottaa myös suoraan yrittäjiin.

– Palvelutarjontamme sopii erityisesti yrityksille sekä erilaisille ryhmille. Työkykyä

ja ryhmädynamiikkaa edistävät tuoteko-konaisuutemme ovat sekä hauskoja että tehokkaita. Meillä on molemmilla vahva ammattiosaaminen sekä koulutus alalta ja haluamme tarjota yrityksille oikean kokoisia sekä näköisiä paketteja vastaamaan yrityksen tarvetta ja tavoitetta, toteaa Juha Rantanen.

Jämi Sports liikuttaa sekä aktivoi asiakkai-taan sisällä ja ulkona. Syksyllä tulevat kiipei-lytuotteet tuovat koko Jämin tarjontaa uutta sekä erilaista aktiviteettia.

– Iloksemme saimme Leader -tukea uusiin hankintoihin ja näin pystyimme nopeutta-maan suunnitelmiamme. Syksyllä tarjontaan tulee seinäkiipeilyä. Lisäksi on tulossa vaijeri-liukua, puukiipeilyä välineillä sekä jättipallo-laskua. Tulevassa tarjonnassa löytyy haastetta ja hauskuutta, Emma naurahtaa.

Lisätietoja:www.jamisports.fiJuha Rantanen, puh. 050 439 8247

Kankaanpään Yrittäjien Hyvät kaupat Kankaanpäästä -toimikun-ta järjestää jälleen kesän iloksi lau-antaitoripäiviä. Toimikunta koostuu kauppiasyrittäjistä. Lauantain kesä-toreista on muodostunut perinne, jolloin kankaanpääläiset, kesäasuk-kaat sekä matkailijat pääsevät naut-timaan viriilistä toritunnelmasta.

– Torialue torikauppiaineen on kaupunkimme sydän. Kesän lauan-taitorit ovat jälleen täynnä tapahtu-maa. Tänä vuonna ohjelmistossa on esimerkiksi bändiesittelyjä, kesäteat-teria, moottoripyöräajelua sekä tie-

tenkin Heinähässäkän karaokekisa. Karaokekisa huipentuu tänä kesänä ravintola Siilin iltakaraokeen, kertoo Hyvät kaupat Kankaanpäästä -toimi-kunnan yksi vastuuhenkilöistä Elina Mesiniemi.

Kesän kampanjassa on ollut mukana noin kolmekymmentä kaup-piasyritystä sekä useita muita kam-panjaa tukevia yrityksiä.

– Suurin haasteemme on tänäkin vuonna se, että saamme mahdol-lisimman monta yritystä mukaan kesäkampanjaan. On hyvä, että Kan-kaanpään kaupankäynti on moni-

puolistunut, mutta pienten yritysten yhteen puhaltaminen kiristyvässä kilpailussa on äärimmäisen tärkeää. Yhteinen näkyvyys sekä yhdessä te-keminen luovat yhteishenkeä, joka näkyy myös asiakkaille. Kankaan-päässä erikoisliikkeiden tarjonta on monipuolista ja sitä pitää ko-rostaa markettitarjonnan lisäksi. Mitä enemmän on tarjontaa, sitä houkuttelevampi kauppapaikka kaupunkimme on, Elina Mesiniemi muistuttaa.

Kesätorien ohjelma julkaistaan toukokuun aikana.

Laaja tarjonta houkuttelee ostamaan

JämiSportsin ensisijainen kohderyhmä on yritykset sekä erilaiset ryhmät, mutta kurssi- ja ryhmäliikuntatarjonnasta jokainen löytää liikuttavan hyviä palveluja.

Satakieli 13

www.pskk.fi | www.sataedu.fi

Hyvän hankkeen tunnusmerkit täyttyvät Sataedun majoitus- ja ravintola-alan (MaRaTa) HSE -hankkeessa. Maija Poutasen luotsaaman hankkeen tavoitteena oli tuottaa käytännön työkaluja MaRaTa-alan yritysten laa-dun parantamiseksi.

– Hankkeen tuotoksena syntyi majoitus- ja ravintola-alan laatukansio, joka toimii sekä johtamisen ohjenuorana että perehdyttämiskansiona. Yrityksen toimintatapojen dokumentointi on äärettömän tärkeää alalla, jolla käyte-tään paljon sesonki- ja kiireapulaisia, toteaa Sataedu Kan-kaanpään ravintola-alan tiiminvetäjä Maija Poutanen.

Pohjatieto hankkeelle kerättiin haastattelemalla yrit-täjiä ja ravintolapäälliköitä. Haastattelujen edetessä huo-mattiin hyvin nopeasti, että monessa yrityksessä painittiin samojen kysymysten parissa.

– Yrityksistä tulleiden tietojen pohjalta rakensimme kokonaisuuden, joka sisälsi koulutusta ja konsultointia sekä lopputuotoksena yrityksen oman laatukansion. Kan-siosta löytyy toimintatapojen ohjeistus terveys-, turvalli-suus- ja ympäristöasioihin sekä käytännön työkaluja työ-hyvinvoinnin edistämiseksi.

Laatukansiossa on aineksia pysyvään ja kehittyvään koulutustarjontaan.

– Kansion sisällöstä saadaan sekä lyhyt- että pitkäkes-toisia koulutuskokonaisuuksia erilaisiin tarpeisiin. Laatu-kansio on hyvä esimerkki siitä, mitä syntyy, kun oppilaitos ja yritykset tekevät tiiviisti yhteistyötä.

Lisätietoja:Maija Poutanen, puh. 040 199 4970, maija.poutanen@sataedu.fi

Johtamisen työkalu majoitus- ja ravintola-alalle

Elinkeinopolitiikkaa kehitetään laaja-alaisesti

Viime vuoden lokakuussa toimintansa aloittaneen Tilausliikenne Liikala Ky:n kaksi bussia kuljettavat pää-asiallisesti Ikaalisten Matkatoimiston turistiryhmiä. Myös muiden ryhmämatkailijoiden kannattaa pyytää tarjousta.

– Olen ollut alalla jo pitkään ja oman yrityksen perus-taminen on ollut mielessä jonkin aikaa. Matkatoimiston sopimus sinetöi päätöksen ryhtyä yrittäjäksi, kertoo lii-kennöitsijä Ari Liikala.

Tilausliikenne Liikalan kalustoon kuuluu kaksi uutta täysturistivarustuksella varustettua linja-autoa. Molem-missa autoissa on 57 matkustajapaikkaa.

– Kalusto on nyt viimeisen päälle hyvä. Täysturistivarus-tukseen kuuluu vessa sekä keittiövarustelu ja DVD-lait-teet. Pitkillä matkoilla teen ja kahvin keittäminen onnis-tuu bussissa matkan aikana.

Syksyyn mennessä tilausliikenteen bussit pääsevät uuden hallin suojaan. Rakenteilla olevaan halliin mahtuu molemmat bussit siivousta ja muuta huoltamista varten.

– Karviassa avunantosopimus toimii. Rakennus-vaiheen aikana pääsen taivasalta naapurin halliin pe-semään ja puunaamaan autoja. Onneksi omalta paik-kakunnalta löytyi myös sopiva rakennusliike. Näin tiedonkulku ja muut asiat sujuu sutjakkaammin.

Liikalan ratteja pyörittelee pääsääntöisesti yrittäjä Ari Liikala sekä vakikuski Erika Sarpavirta. Arin vaimo ja yhtiökumppani Outi suorittaa linja-autokortin syksyn aikana. Kuljetusalalla toiminut Arin isä Pekka on yrittäjäpariskunnan apuna sekä tuuraajana.

Mutkatonta matkantekoa

Kankaanpään kaupunki ja yrittäjät aloittivat yhteisen elinkeinostrategian kehitystyön, jota varten nimettiin elin-keinotiimi.

– Tiimiin nimettiin kaupunginhallituksen ja yrittäjien edustajia. Yrittäjiä on eri toimialoilta sekä erikokoisista yri-tyksistä. Teimme yrittäjille kyselyn, josta saimme pohjatie-toa ja ajatuksia strategiaa varten, kertoo kaupunginjohtaja Paavo Karttunen.

Kankaanpäässä strategia tehdään konkreettiseksi työka-luksi. Se ei ole paperi muiden joukossa vaan käytännön apu-väline, joka vastaa kaupungin kokoa ja tarvetta.

Myös Jämijärvellä on nimetty elinkeinotiimi, joka aloitti elinkeino-ohjelman laatimisen huhtikuussa.

Kunnissa on kehitetty myös hankintakäytäntöjä. Seu-tumme yrittäjäyhdistykset, kunnat ja PSKK Oy ovat järjestä-neet pienhankintakoulutusta työpajoina. Työpajojen tavoit-

teena on lähentää osapuolten tietoa ja taitoa hankintojen osalta. Asiantuntijana toimii Kari Annala Suomen Taitohan-kinta Oy:stä.

– Työpajoja on järjestetty Karviassa ja Kankaanpäässä. Seuraavana vuorossa ovat Siikainen ja Jämijärvi. Avoimuus on avain molempien osapuolten ymmärtämiseen. Tilai-suuksien tavoitteena on miettiä, miten hankintakäytäntöjä voidaan kehittää sekä ymmärtää tilaajan ja tarjoajan näke-myksiä, kertoo PSKK Oy:n yrityskehittäjä Matti Arkko.

Työpajoissa on myös tilaisuus esitellä kunnan edustajille, mitä yrityksiä kunnissa on.

– Kunnan tarjouspyyntö voi jäädä lähettämättä paikalli-selle toimijalle, jos yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Kun-nat käyttävät Satakanta-yrityshakemistoa. On tärkeää, että yritykset päivittävät sinne tietonsa, Matti Arkko muistuttaa.

Tietoja voi päivittää osoitteessa: www.satakanta.fi

14 Satakieli

jankohtaista Tällä palstalla uutisoimme ajankohtaisia aiheita Pohjois-Satakunnasta.

Oppilaitoksen ja yritysten yhteis-työssä hankkima hitsausrobotti on muuttanut Sataedun metalliosastol-le Kankaanpäähän. Aikuiskoulutuksen kouluttajat tutustuvat ensin vastamuut-taneeseen asukkiin, minkä jälkeen uusi asukas ottaa vastaan vierailijoita.

– Kunhan kouluttajamme ovat päässeet robotin sielunelämään kiinni, voimme aloittaa hitsausrobottikoulu-tukset. Oletettavasti syksyllä alkaa en-simmäinen koulutuskokonaisuus, joka keskittyy robottihitsaukseen, kertoo kouluttaja Aimo Lehtonen.

Koulutusten lisäksi yritykset voivat hyödyntää robottia omissa testauk-sissaan.

– Mikä tahansa yritys voi tulla oppi-laitokseen arvioimaan oman tuotteensa soveltuvuutta robottivalmistukseen. Hankinnan avulla voimme kouluttaa ro-botin käyttäjiä todellisessa oppimisym-päristössä, ja lisäksi voimme auttaa yri-tyksiä oman robotin hankinnassa.

Robotti soveltuu yksinkertaisten sar-jojen valmistukseen, jolloin työn tuotta-vuus paranee.

– Robotilla sarjojen valmistus on nopeaa ja tasalaatuista. Pitää kuitenkin muistaa, että kovin monimutkaisia sar-joja robotti ei kykene tekemään. Mikäli yritys pohtii laitteen hankkimista, on sen testaaminen oppilaitosympäristös-sä vaivatonta, edullista ja helppoa.

Asemakadulla uusi asukki

Huippuosaamista kenkäkaupungissa Suomen Ortotiikka & Protetiikka Oy:n (SOP)

toiminta laajentui tämän vuoden alusta, kun yhtiö osti kokonaisuudessaan kankaanpääläisen Kenkä-tiimin toiminnan. Yhtiön ydintoimintaa on tarjota lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijapalvelua. SOP:n apuvälinekeskuksia on neljällä paikkakun-nalla, joissa tuotetaan yksilöllisiä ratkaisuja apuvä-linevalintoihin. Kankaanpäässä jatketaan edelleen laaja-alaisesti erikoisjalkineiden valmistusta.

– Kankaanpäähän oli hyvä laajentaa. Hannun ja Sirpan jäljiltä yritys oli hyvällä mallilla ja täällä on huippuosaavia ammattilaisia. Suuri lisäarvo on myös sillä, että kaupungissa on jalkinealan koulu-tusta. Meidän tuotteemme ovat täysin käsityötä ja tulevaisuudessa tekijöitä saa kaivaa kiven alta, ker-too SOP:n toimitusjohtaja Sirkka Kirjonen.

Yhtiön toimitusjohtaja on itse ollut alalla pari-kymmentä vuotta ja tietää mistä puhuu.

– Voidaan sanoa, että muun muassa tila-, mit-ta-, hoito- ja ortopedisten jalkineiden valmistami-nen on jalkinealan high tech -osaamista. Me tuo-tamme helpotusta ja apua asiakkaiden vaivoihin. Teemme hyvin tiivistä yhteistyötä lääkäreiden sekä

hoitohenkilökunnan kanssa, jotta asiakkaan koko keho voi hyvin tuotteemme avulla. Ei siinä riitä, että osataan tehdä kenkä. Siksi olemme äärimmäi-sen tyytyväisiä, että Kankaanpäässä oli valmiina osaava sekä itseohjautuva henkilöstö.

SOP:n asiakaskuntaan kuuluu laaja-alaisesti hy-vin erilaisia asiakkaita, joilla on erilaisia sekä erias-teisia tarpeita apuvälineisiin.

– Yleisesti kuvitellaan, että meille tullaan vain, jos on pahakin ongelma, mutta näin se ei suinkaan ole. Jos kenkäkaupasta ei löydä kenkää, jossa jalan on hyvä olla, niin kannattaa ottaa yhteys ajanva-raukseemme. Jalkojen mittaerot, turvotukset sekä muut aika normaalit vaivat asettavat jalkineelle erityisvaatimuksia, joihin meillä on ratkaisuja. Vaa-tivassakin vaivassa tavoitteemme on, että jokainen voi joutua, vaikkei tarvitse juosta, Sirkka naurahtaa.

Lisätietoja: www.fi-op.fiKankaanpään asiakaspalvelupiste: Mikael Paasirova, apuvälineteknikko, puh. 044 507 6881, mikael.paasirova@fi-op.fi

Kati Rantanen piirtää uuden malliston sisäkappaleita. Sirkka Kirjonen esittelee

taustalla uutta kenkämallia. Uusi mallisto on osittain

Kankaanpään tehtaalla jo asiakkaiden saatavilla.

Aimo Lehtosen mukaan syksyllä Sataedussa on jo vankka osaaminen hitsausrobotin käytöstä.

Lisätietoja: Antti Kartastenpää, puh. 040 199 4903, antti.kartastenpaa@sataedu.fi

Satakieli 15

P R O J E K T I S S A . . .

Suomalainen yritys on kiinnostava kumppani

www.pskk.fi | www.sataedu.fi

Match INDUSTRY-kon-taktitapahtuma järjestetään 13.6.2013 Rauman Kiviky-län Areenalla. Tapahtumaan kutsutaan vuosittain toista-kymmentä päähankkijayri-tystä, joiden lisäksi paikalle odotetaan noin kahtasataa palveluitaan tarjoavaa yri-tystä pk-sektorilta. Rinnak-kaistapahtumana toteutetaan samaan aikaan Suomalais-Venäläisen Meriklusterin yh-teistyötapaaminen.

Tavoitteena on vahvistaa tilaisuuden päähankkijoiden ja osallistujayritysten liiketoi-mintaa sekä luoda kontakteja valmisteilla oleviin projektei-hin. Tapahtuman päähank-kijayritykset ovat pääosin globaaleilla markkinoilla toi-mivia yrityksiä, joilla on tar-ve vahvistaa omaa toimittaja-verkostoaan. Kiinnostuksen kohteena ovat muun muassa konepajat, suunnittelupalve-lut, kokoonpanoa tarjoavat yritykset sekä jälkikäsittelijät.

– Tapahtuman painopis-teenä on offshore-, meri-, energia- ja teknologiateolli-suus. Suomalaisen pk-sekto-rin osaamisesta kiinnostu-neita päähankkijayrityksiä saapuu myös muun muassa Saksasta ja Venäjältä, kertoo projektipäällikkö Kaisu Lii-kala Prizztech Oy:stä.

Tapahtuma ei ole perin-teinen messu- tai massa-tapahtuma vaan yritysten välinen tehokas match-making- ja neuvotteluta-

pahtuma. Yritysten väliset tapaamiset ovat keskeisessä roolissa tapahtumassa.

– Päähankkijayrityksillä on mahdollisuus sopia muu-tama tapaaminen valmiiksi ennen tapahtumaa, mutta suurin osa tapaamisista sovi-taan itse tapahtumassa non-stop periaatteella. Parhaan hyödyn tapahtumasta saa, kun on aktiivinen ja tutustuu osallistuja-aineistoon, joka toimitetaan ilmoittautuneille noin viikkoa ennen tapah-tumaa.

Tapahtuman järjestää Prizztech Oy. Yhteistyö-kumppaneita ovat Meriklus-teriohjelma, Teknologiate-ollisuus ry, FinNuclear ry, Meriteollisuus ry, TEM, Koneteknologiakeskus Turku Oy ja Venäjän kaupallinen edustusto.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:www.matchindustry.fi, il-moittautumiset 31.5.2013 mennessä. Verkkosivuilta löytyvät myös tilaisuuteen osallistuvat pää-hankkijayritykset. Yhteyshenkilö: projekti-päällikkö Kaisu Liikala, puh. 044 710 5349, kaisu.liikala@prizz.fi.

Tapahtuman käytännön to-teutuksesta vastaavat useat Prizztechin hallinnoimat hankkeet yhteistyökumppa-neineen.

Siikaisten yhtenäiskoululla yrittä-jyyskasvatus on tiivis osa arkea. Yrittä-jyyskasvatusta toteutetaan niin ala- kuin yläasteellakin. Yrittäjyyskasvatuksen tii-minvetäjinä toimii opettajakaksikko Kati Levola ja Sari Anttonen.

– Monesti luullaan, että yrittäjyyskas-vatuksen opettaminen vaatii kovasti lisä-ponnisteluja tai teettää ylimääräistä työtä. Meillä se on tiivis osa normaalia koulutyötä ja näkyy perusopetuksessa, kertoo Sari Anttonen.

Erilaisilla teemapäivillä ja vapaasti valit-tavilla opinnoilla innokkaimmat pääsevät kokeilemaan yrittäjyyttä leikkien mutta aidosti.

– Olemme pyrkineet siihen, että yrittä-jyyskasvatus on asennekasvatusta. Tavoit-teena on, että se näkyy jokaisella luokalla jollakin tavoin. Yläasteikäiset voivat suorit-

taa esimerkiksi Vuosi Yrittäjänä -opintoja, ja alemmat luokat toteuttavat pienempiä osuuksia, toteaa Kati Levola.

Siikaisten 5–6-luokkalaiset kokeilivat maaliskuussa siipiään miniyrittäjinä. Yh-den päivän aikana ryhmissä valittiin pomo, markkinavastaava, myyntihenkilö ja kas-san vartija. Yhdessä ryhmä ideoi tuotteen ja valmisti sen myyntikuntoon annetun budjetin varassa.

Teemapäivien aikana lapset oppivat leikkien elävää elämää. Yrittäjyyskasvatuk-sen periaate Siikaisissa on, että vanhem-mat ja kokeneemmat oppilaat ovat nuo-rempien tukena ja oppaina, niin sanottuina mentoreina.

– Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen on älyttömän palkitsevaa, kannustavat Kati Levola ja Sari Anttonen yhdessä tuumin.

Yrittäjäkasvatuksesta oikea asenne elämään

Valmistautuminen tuotteen myyntiesittelytilaisuuteen vaatii keskittymistä. Teemapäivät ovat mieluisia ja vauhdikkaita päiviä.

Lisätietoja:Prizztechissä toimiva YES Satakunta. Projektipäällikkönä toimii Jenni Rajahalme, jolta saa lisätietoa ja opastusta sekä muuta neuvontaa asian tiimoilta: jenni.rajahalme@prizz.fi, puh. 040 720 5755.

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy on neljän kunnan omistama seudullinen kehittämis-yhtiö. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen. PSKK:n tehtävä on kehittää seudun elinkeinoelämää. www.pskk.fifax (02) 572 2305

Marko Rajamäki, toimitusjohtaja puh. 040 717 7578 marko.rajamaki@pskk.fiMatti Arkko, yrityskehittäjäpuh. 044 772 7514matti.arkko@pskk.fiJaana Koivisto, yrityskehittäjäpuh. 040 126 1282jaana.koivisto@pskk.fiAnneli Hakola, talous- ja hallintosihteeripuh. 050 555 5930anneli.hakola@pskk.fi

Prizztech Oy on suomalaisen innovaatioympäristön keskeinen toimija. Teemme työtä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamiseksi. www.prizz.fi

Heikki Perko, projektipäällikköpuh. 044 710 5361heikki.perko@prizz.fiTuula Raukola, projektipäällikköpuh. 044 710 5394tuula.raukola@prizz.fi

ProAgria Satakunta tarjoaa alueen maaseutu- yrityksille talous-, investointi- ja verosuunnittelua, kirjanpitoneuvontaa sekä markkinoinnin ja muun liiketoiminnan suunnittelua. www.proagria.fi

Jaana Koivisto puh. 040 126 1282 jaana.koivisto@proagria.fi

Satakunnan aikuiskoulutuskeskus, Kankaanpää on ammatilliseen aikuis- ja täydennys- koulutukseen erikoistunut oppilaitos. www.sataedu.fi

Yrittäjyyskoulutukset Tarja Maja puh. 040 199 4931 tarja.maja@sataedu.fi

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry toteuttaa Pohjois-Satakunnan Leader-kehittämisohjelmaa kaudella 2007–2013. Leader-rahoituksella aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja ihmisiä osallistumaan kehittämistoimintaan. www.aktiivinen.fi

Juha Vanhapaasto, toiminnanjohtajapuh 050 589 6269juha.vanhapaasto@kankaanpaa.fiPäivi Hietapakka, hankesihteeripuh. 050 588 5363paivi.hietapakka@kankaanpaa.fiTanja Aarnikuru, hankeneuvojapuh. 040 582 3645tanja.aarnikuru@kankaanpaa.fiKrista Antila, kv-koordinaattoripuh. 050 520 6396krista.antila@kankaanpaa.fi

Finnvera Oyj parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin. Valtion omistamana rahoittajana Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää toiminnallaan yritystoiminnan, alueiden ja viennin kehitystä.

Jukka Tommila, rahoituspäällikköpuh. 050 598 4814jukka.tommila@finnvera.fi

Minna Juhala, rahoitusneuvojapuh. 040 527 6609minna.juhala@finnvera.fi

Sataedu Kankaanpään löydät osoitteesta Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää ja meidät muut Kankaanpään torin kulmalta osoitteesta Keskuskatu 51 B, 38700 Kankaanpää.

Sataedu

Talonrakennusala

Talonrakennusalan eri ammatit, alan ammattitutkinto, jatkuva haku. Lisätiedot: Keijo Kerola, 040 199 4960, keijo.kerola@sataedu.fi

Kone- ja metalliala

Levytekniikan CNC-osaaja ja hitsauksen laatu, jatkuva haku. Levyseppähitsaaja, hitsaaja, jatkuva haku. Metallialan pätevöitymiskoulutus, jatkuva haku.

Lisätiedot: Juhani Uusi-Rasi, 040 199 4943, juhani.uusi-rasi@sataedu.fi

Korttikoulutukset

Tulityökortti Työturvallisuuskortti, peruskurssi

Hinta 100 € / koulutus. Ilmoittautuminen: Katriina Liimu, 040 199 4905, katriina.liimu@sataedu.fi

Alkoholilainsäädäntökoulutuksen testit

Testin hinta 45 €. Ilmoittautuminen: Terttu Kuusisalmi-Manner, 040 199 4900, terttu.kuusisalmi-manner@sataedu.fi

Hygieniaosaamiskoulutus (luento ja testi)

Koulutuksen hinta 85 €. Ilmoittautuminen: Terttu Kuusisalmi-Manner, 040 199 4900, terttu.kuusisalmi-manner@sataedu.fi

Hygieniaosaamistestit

Pelkkä testi 45 €. Ilmoittautuminen: Terttu Kuusisalmi-Manner, 040 199 4900, terttu.kuusisalmi-manner@sataedu.fi

Ensiapu 1

Hinta 90 €. Ilmoittautuminen: Terttu Kuusisalmi-Manner, 040 199 4900, terttu.kuusisalmi-manner@sataedu.fi

Yritysvastuun huippuseminaari keskiviikkona 5.6.2013 klo 9–16 Porin Suomalaisella Klubilla. Ilmoittautuminen 24.5. mennessä.

Lisätietoja: www.prizz.fi, josta löytyy myös Prizztech Oy:n muita tapahtumia.

Koulutus- ja tapahtumakalenteri

Prizztechin tilaisuudet