SELKÄLEHTI

2 l 2020 JÄSENLEHTI

T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y

TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry

Humalistonkatu 1020100 TURKUPuhelin 040 525 1739 (ma-ke klo 12-16)www.turunselkayhdistys.fitoimisto@turunselkayhdistys.fiTukipuhelin 040 558 1025 (ti klo 10-14 ja to klo 16-20)

SELKÄLEHTIISSN 1456-8667Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko HeinoIlmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. 0400 535 764Aineistot: matkahorisontti@gmail.comTaitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457Paino: Painola, T. Nieminen Oy, KaarinaKannen kuva: Toini Aro

Tietokeskus sijaitsee osoitteessa Humalistonkatu 10, katutaso

Aukioloajat: Maanantaisin, tiistaisin ja

torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 11-18

Kesälomalla 29.6.-31.7.2020

www.tule.fi puh. 044 744 7085

Nykyisessä poikkeustilanteessa TULE-tietokeskus tarjoaa ohjausta ja neuvontaa puhelimitse,

sähköpostitse tai tekstiviestinä tuki- ja liikuntaelimistön itsehoitoon ja hyvinvointiin.

Palvelut ovat maksuttomia.

Nyt voit ottaa yhteyttä myös etäyhteydellä esim. Google Hangouts Meet:in kautta.

Soita ja sovi asiasta tarkemmin. Lähetämme linkin sähköpostiin.

Tilaa uutiskirjeemme verkkosivuiltamme tule.fi.

Mikäli koronarajoitukset poistuvat, ja tuettu loma Nuuksion hotellissa elokuussa toteutuu,

järjestetään lomalle valituille yhteinen

tiedotustilaisuus maanantaina 27.7.2020 klo 17.00

TULE-tietokeskuksessa, os. Humalistonkatu 10, Turku.

Lisätietoja puh. 040 525 1739. Jos puhelimeen ei vastata, soitamme takaisin.

SELKÄLEHTI

2 l 2020 JÄSENLEHTI

T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y

Sisällysluettelo3 Puheenjohtajan palsta

4 Keskikeho vahvaksi - vähemmän selkäkipuja

6 Kampanjointia kasvisten puolesta

8 2020 – tämä vuosi muuttaa historiaa ja yhdistysmaailmaa

10 Koronan jälkeen - Miia Norrdal

11 Etätyö haastaa ergonomian

12 Terveisiä Unkarista – Üdvözletemet küldöm Magyarországról

12 Kotona riittää puuhaa!

15 TULE-tietokeskus ohjelmaa

Seuraava lehti ilmeStyy elokuuSSa 2020.

Puheenjohtajan Palsta

SELKÄLEHTI 3

KYLLÄ TÄSTÄ SELVITÄÄNKoko Suomi elää poikkeustilassa koronavirusepide-mian takia. Uutisvälineet suoltavat jatkuvasti tietoja sairastuneiden, tehohoidossa olevien ja menehty-neiden määrästä niin meillä kuin muuallakin maa-ilmassa. Hallitus on rajoittanut ihmisten liikkumista ja kokoontumista. Uusimaa oli eristyksissä kolme viikkoa. Taloudelliset menetykset tulevat olemaan valtavia. Miten suuri onkaan tämän tilanteen inhi-millinen vaikutus meille jokaiselle?

Nyt pitää pysyä pääsääntöisesti kotona ja välttää kaikkia sosiaalisia kontakteja. Yli kymmenen hen-gen kokoontumiset on kielletty, mikä on vaikut-tanut niin oman yhdistyksemme kuin muidenkin järjestöjen toimintojen keskeyttämiseen ainakin kevään ja kesän osalta. Tutut ja turvalliset liikunta- ja muut ryhmät ovat loppuneet.

Toimintoja on siirretty nettiin. Näin on tehty myös TULE-tietokeskuksessa. Sivulla 9 on yhte-ystiedot, joiden kautta tavoitat työntekijät. Meillä toimii myös puhelin. Edellä oleva lause on tärkeä siksi, että kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää säh-köisiä kanavia. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, kun tarvitset neuvontaa ja opastusta tuki- ja liikun-taelimistöön liittyvissä asioissa.

Koronakriisi voi tuoda myös ahdistusta ja tarvet-ta keskustella tilanteesta tai mistä tahansa omaan terveyteen liittyvistä asioista. Omalta osaltamme olemme lisänneet tukipuhelimen päivystysaikoja. Puheluihin vastaa koulutettu vertaistukihenkilö. Tästäkin löytyy tietoa sivulta 9.

Olen joskus miettinyt, milloin ihmisestä tulee ikäihminen. Nyt sekin on selvinnyt. Se tapahtuu samana päivänä, kun täyttää seitsemänkymmen-tä vuotta. Nimenomaan näiden ikäihmisten tulee erityisesti pysytellä kotona. Jos kaupassa on pakko käydä, tulisi se hoitaa mieluiten aamulla seitsemän ja kahdeksan välillä. Voi olla vaikeaa aamu-unisil-

le! Onneksi kunnat ja kaupungit sekä monet järjes-töt tarjoavat apuaan erilaisissa asioinneissa.

Ulkoilla sentään saa, kunhan muistaa riittävän turvavälin. Jokaisen kannattaa omien voimiensa mukaan lähteä ulos nauttimaan kevään tulosta, lin-tujen laulusta, sini- ja valkovuokoista sekä yleensä koko luonnon heräämisestä uuteen kukoistukseen.

Kirjoitan tätä palstaani huhtikuun puolivälissä. Liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset jatkuvat vie-lä noin kuukauden. Uusiakin rajoituksia voi tulla. Kukaan ei tiedä, milloin palaamme ns. normaaliin arkeen. Koronakriisi tulee varmaan tavalla tai toi-sella muuttamaan käyttäytymistämme. Taloudelli-set, sosiaaliset ja inhimilliset vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa vielä pitkään senkin jälkeen, kun poikkeustila on ohi.

Haluan kuitenkin uskoa otsikoksi laittamaani ja monen suusta kuulemaani lausetta ”Kyllä tästä selvitään”. Me selviämme tästä yhdessä noudatta-malla hallituksen ja terveysviranomaisten määrä-yksiä ja ohjeita, olemalla yhteydessä eri viestimien kautta ystäviimme ja sukulaisiimme, huolehtimalla omasta kunnostamme ja pyytämällä apua silloin, kun tuntuu vaikealta selvitä yksin.

Selkäyhdistyksessä ja TULE-tietokeskuksessa ha-luamme olla tukenasi. Selätetään osaltamme tätä kriisiä yhdessä. Kyllä me selviämme.

Pirkko heino

Puheenjohtaja

SELKÄLEHTI4

Hyvä keskivartalon hallinta ja voimakkaat keskivartalon li-hakset (core) parantavat ryh-tiä ja tekevät harjoittelemi-sesta turvallisempaa. Ne myös ehkäisevät niin istumatyöstä kuin urheilusta johtuvia vai-voja.

Kesän lähestyessä moni alkaa haaveilla pyykkilautavatsasta (sixpackista) eli hyvin erottuvasta suorasta vatsalihaksesta, joka on vatsalihaksista päällimmäisenä. Suoran vatsalihaksen treenaami-nen ei välttämättä tarkoita vah-vaa keskikehoa, joka on kaiken tekemisen ydin niin arjessa kuin liikunnassakin.

Vahvan keskivartalon sekä hy-vän keskikehon hallinnan ja li-hastasapainon saavuttaa teke-mällä monipuolisesti niin syviä kuin pinnallisia vatsa- ja selkäli-haksia vahvistavia harjoituksia. Lisäksi tarvitaan vahvat pakarat ja alaraajat. Kun keski- ja alake-hon lihakset ovat vahvat mutta joustavat, kehon hyvää asentoa on helpompi ylläpitää. Vahvat ja jaksavat lihakset myös tukevat ni-kamien ja välilevyjen muodosta-maa selkärankaa, ja auttavat sitä sietämään rasitusta. Hyvä keski-kehon hallinta ja vahvat keskike-hon lihakset voivat ehkäistä myös selkäkipuja.

Maltti on valttia treenissä

Rauhallisuus ja hallitusti tekemi-nen on valttia erityisesti selkäliik-keiden tekemisessä. Valmennan nuoria urheilijoita. Usein lapset

nitetään vartalon, lantion seudun ja pakaroiden lihakset, ikään kuin vedetään liian pieniä farkkuja jal-kaan.

Oveen tai puolapuihin kiin-nitetyllä vastuskuminauhalla tai kuntopallolla voi tehdä vinoja vatsalihaksia aktivoivia kiertoja. Palloa voi heittää myös seinään niin, että nousee sen kanssa lat-tiamakuulta istumaan, jolloin suorat vatsalihakset ovat töissä. Palloa voi heittää myös seisoma-asennosta lattiaan niin, että liike lähtee koko vartalosta.

Itsensä taivuttaminen, rutista-minen, rullaaminen ja ojentami-nen eri suuntiin tuovat monipuo-lisuutta liikkumiseen.

Liikkua kannattaa vähintään UKK-instituutin antaman liikkumisen

Haastavampaa lankutus on polvet irti maasta.

Keskikeho vahvaksi - vähemmän selkäkipuja

Lankuttaa voi kevyemmin polvet maassa.

ja nuoret selkää treenatessaan sätkivät aluksi kuin kalat. Heillä on kauhea kiire ja kilpailu, kuka saa liikkeet tehtyä nopeimmin. Kiire ei saa kuulua aikuistenkaan harjoitteluun eikä lämmittelyä kannata unohtaa.

Keskikehon hallintaa ja voimaa lisäävät erilaiset punnerrusasen-nossa tai kyynärnojassa tehtä-vät lankkuliikkeet. Lankussa voi ojentaa kättä tai jalkaa rauhalli-sesti eteen ja ylöspäin tai vaihto-ehtoisesti vastakkaista kättä ja jal-kaa samanaikaisesti. Myös erilai-set voimistelu- ja pilatesliikkeet harjoittavat keskikehon lihaksia tehokkaasti.

Syvää poikittaista vatsalihasta voi aktivoida myös pienillä liik-keillä. Selinmakuulla voi tehdä keskivartalon koontoa, jossa jän-

SELKÄLEHTI 5

suosituksen mukaisesti:l Neljä kertaa viikossa voi teh-

dä hengästyttävää liikuntaa ja siihen arkiaktiivisuus päälle.

l Keskikehon liikkeitä kan-nattaa harjoittaa vähintään 5 minuuttia kerrallaan lähes päivittäin.

l Kun askeleita kertyy yli 12 000 joka päivä, on sillä hyviä vaikutuksia terveyteen.

Istumatyöläisen kroppa on kovilla

Kehon painopiste lepää noin toi-sen lannerangan nikaman, eli toiseksi alimman selkänikaman päällä. Kun painopisteen ympä-rillä on hallintaa ja voimaa, se auttaa voiman siirrossa muualle kehoon. Keskikehon hallinnan merkitystä ei siis voi korostaa lii-kaa. Vaikka jaloissa ja käsissä olisi voimaa, mutta keskikeho vuotaa, voima ei siirry suorituskykyyn. Se voi altistaa urheiluvammoille ja muillekin vammoille. Vammoja ehkäisevän ja treeni monipuolis-tavan harjoittelun paras perusta on hyvä keskikehon liikehallinta ja alaraajojen lihasvoima.

Kaikkien, mutta varsinkin työ-ikäisten, pitäisi treenailla keski-vartaloa myös tulevaisuutta aja-tellen. Ihmisellä on 24 nikamaa, joiden välissä ovat välilevyt. Vä-lilevyt ovat kuin tyynyjä, jotka erottavat nikamat toisistaan ja vaimentavat selkään kohdistuvaa kuormitusta. Ikääntyessä välilevyt alkavat kuivua ja ihminen ikään kuin tipahtaa vatsa- ja selkälihas-ten varaan. Siksi on tärkeää hank-kia lihaksille hyvä, monipuolinen peruskunto.

Selän puolella ihmisellä on noin 80 pientä lihasta. Jos tekee selkälihasliikkeitä vain pinnalli-silla lihaksilla, nämä pienemmät lihakset nukkuvat eivätkä vahvis-tu.

Myös istumatyötä tekevän keho on kovilla. Kun istuu paljon, lonkkaa koukistavat lihakset ovat

koko ajan lyhentyneinä ja alka-vat kiristyä. Silloin kireät lonkan koukistajat kippaavat (kallistavat) lantiota eteenpäin. Se korostaa lannerangan notkoa eli lordoo-sia. Lonkan koukistajien kirey-det voivat aiheuttaa esimerkiksi alaselkäkipua. Myös pakaroiden aktivointi on tällöin hankalaa. Silloin apua ei saa pelkästään lonkan koukistajien venyttelyllä, vaan lisäksi tarvitaan keskikehon hallintaa ja keskivartalon lihasten herättelyä, koska ne tukevat sel-kää. Ryhtikin paranee, kun keski-vartalon lihaksissa on voimaa.

Tasapainoa kannattaa jokaisen har-joitella.

Kukaan meistä ei kuitenkaan ole täysin suora, saati täydellinen. Jokaisella on puolieroja. Kuntoili-jalla oman kehon poikkeavuuksi-en huomaaminen on usein oival-tamisen paikka. Silloin harjoitte-lussa ei saa unohtaa vahvempaa puolta ja tehdä heikommalla puolella vähän enemmän.

Lapsille räätälöidyllä harjoitusohjelmalla säästöjä yhteiskunnalle

Lapsille räätälöity vammojen en-naltaehkäisyohjelma 11+ Kid’s, ei

ole vain tehokkaampi kuin perin-teiset alkulämmittelymenetelmät, vaan se ehkäisee myös liikunta-vammoja. Ohjelma säästää myös terveydenhoitokustannuksissa kertoo sveitsiläistutkimus.

Sveitsiläistutkimuksessa on osoitettu, että 11+ Kid’s alku-lämmittelyohjelma vähentää 7-13-vuotiaille lapsille jalkapal-lossa sattuneita vammoja 48 % ja vakavia vammoja 74 %. Kun yksi lapsi harrasti vuoden jalka-palloa ja noudatti säännöllisesti tätä ohjelmaa, vammojen aihe-uttamat terveydenhoidon kustan-nukset olivat euroiksi muutettuna 241 euroa pienemmät kuin niillä, jotka eivät sitä noudattaneet. Jos kaikki Sveitsin jalkapalloa her-rastavat lapset noudattaisivat oh-jelmaa, säästö olisi vuodessa 1,6 miljoonaa euroa.

Vammojen ehkäisyn toteutus nuorella iällä on enemmän kuin suositeltavaa, toteaa tutkimuk-sen tekijä professori Rössler. On tärkeää pitää niin lapset kuin ai-kuisetkin ehjinä vammoista, jotka voivat johtaa urheilun tai liikun-nan lopettamiseen tai pitkäai-kaisiin vammoihin. Vammojen ehkäisyn omaksuminen jo nuo-rella iällä on enemmän kuin suo-siteltavaa.” Se on kaikki voittaa –tilanne: pelaaja hyötyy vähen-tämällä loukkaantumisriskiä ja yhteiskunta hyötyy pienemmistä terveydenhuollon kustannuksis-ta.”

Veli-Matti Talonen, fysioterapeutti, sporttimestari

veli-matti.talonen@ukkinstituutti.fi

Veli-Matti Talonen työskentelee UKK-instituutin

Terve urheilija -ohjelmassa.

SELKÄLEHTI6

Kirjahyllystäni löytyy noin 40 vuotta sitten julkaistu vihkonen Vihanneksemme viikosta viik-koon. Se perustuu radio-ohjel-maan Tunnetko kasvikset? Siinä edesmennyt professori Toivo Rau-tavaara esitteli kerran viikossa yh-den kasviksen, yhteensä 40 kas-vista. Ohjelmalle oli selvä tilaus, sillä tuolloin Suomessa syötiin Euroopan maista toiseksi vähiten kasviksia – peränpitäjäksi jäi Is-lanti.

Noista ajoista kasvisten kulutus on roimasti lisääntynyt. Syöm-me kasviksia, marjat ja hedel-mät mukaan lukien, keskimäärin 350 g henkilöä kohden päivässä. Jäämme silti jälkeen lähes kaikis-ta Euroopan maista. Esimerkiksi espanjalaiset popsivat kasviksia päivittäin keskimäärin runsaat 700 g ja kreikkalaiset jopa 1,2 kg.

Syyskesällä kasvisten maku on parhaimmillaan ja valikoima laa-jimmillaan. On siis erinomainen tilaisuus tutustua oudompiinkin kasviksiin, joita löytyy ainakin toreilta ja kauppahalleista. Itse kasvattamalla valikoimaa voi laa-jentaa entisestään.

Makupaloja syksyn sadosta

Etelä-Amerikasta lähtöisin olevaa tomaattia kasvatettiin Euroopas-sa pitkään koristekasvina ja sen hedelmien arveltiin olevan myr-kyllisiä. Myöhemmin tomaat-tia alettiin pitää lääkekasvina, jonka uskottiin muun muassa vauhdittavan rakkauselämää. Se saikin lempinimikseen ”paratii-siomena” ja ”lemmenomena”. Tätä taustaa vasten tuntuu miltei ihmeeltä, että tomaatti on nykyi-sin maailman viljellyin vihannes. Suomessa tomaattia on viljelty 1870-luvulta saakka, mutta sen käyttö yleistyi vasta 1950-luvulla.

Nykyisin tomaattien lajike-, koko-, muoto-, väri- ja makukir-jo on valtaisa. Parhaalta maistu-vat itse kasvatetut tomaatit. Ko-tipuutarhureiden suosioon ovat nousseet kirsikkatomaatit. Ne tuottavat satoa muovin suojassa ja lämpiminä kesinä myös avo-maalla. Kerralla suuhun mahtuvat herkkupalat maistuvat makeuten-sa vuoksi lapsillekin makeisten tapaan. Ruskea kirsikkatomaatti (kuvassa) ei houkuttele värillään,

Kampanjointia kasvisten puolesta

mutta maultaan se on punaisten veroinen.

Viime vuosina tuoreet yrttimaus-teet ovat löytäneet tiensä yhä use-amman lautasille. Ne tarjoavat tuulahduksen Välimeren maiden keittiöistä. Yrttien maku ja tuoksu ovat peräisin niiden sisältämistä eteerisistä öljyistä, jotka kiihotta-vat haju- ja makuaistia sekä ruo-ansulatusnesteiden eritystä.

Basilikan mieto perusmaku lienee useimmille tuttu. Siitä on olemassa myös esimerkiksi sit-

SELKÄLEHTI 7

ruunan ja kanelin makuisia la-jikkeita. Basilika kannattaa lisä-tä ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa, sillä sen aromit haihtuvat helposti. Basilikaa käy-tetään erityisesti tomaattiruokien mausteena, mutta se sopii moniin muihinkin ruokiin. Sen meheviä lehtiä voi syödä salaatin tapaan myös leivän päällä.

Basilikaa on arka kylmälle ja vedolle, joten siitä saa muhkeim-man sadon kasvihuoneessa. Läm-piminä kesinä se voi pärjätä myös avomaalla suojaisessa paikassa.

Ulkomailta tuotua ananaskir-sikkaa on myytävänä kaupoissa sesonkiaikoina. Sitä käytetään lähinnä jälkiruokien ja juustotar-jottimen makupaloina ja koris-teena. Marjojen maku vivahtaa ananakseen ja karviaiseen, mutta se ei ole niiden vaan perunan su-kulaiskasvi. Ananaskirsikkaa voi kasvattaa myös itse. Kokemusteni mukaan ainakin osa marjoista eh-tii kypsyä. Ne ovat makeampia ja aromikkaampia kuin ulkomaiset

marjat. Kuvassa ananaskirsikan lehvästöä ja marja raakileasteella - vieressä kypsiä marjoja.

Kartuta tietojasi kasviksista

Kotimaiset kasvikset ry toimii ak-tiivisesti kasvisten käytön edis-tämiseksi. Sen nettisivuilla esi-tellään lukuisa määrä erilaisia kasviksia kuvien kera ja annetaan niiden käyttö- ja säilöntävinkke-jä sekä ruokareseptejä. Tiedätkö muuten, mikä on valittu vuoden 2015 vihannekseksi? Jos et, käy kurkkaamassa www.kasvikset.fi

Hyvä tietolähde on myös net-tisivusto www.arktisetaromit.fi. Siellä esitellään erilasia marjoja, yrttejä ja sieniä käyttövinkkei-neen. Sivustolta selviää muun muassa, että vuoden 2015 mar-jaksi on valittu tyrni. Se on ravin-torikkain luonnonvarainen marja, jota voi kasvattaa myös puutar-hassa. Vajaa desilitra marjoja si-sältää yhtä paljon C-vitamiinia kuin keskikokoinen appelsiini. Marjan siemenet sisältävät eli-mistölle hyödyllisiä rasvahap-

poja. Marjat kypsyvät vasta lop-pusyksystä. Niiden kerääminen piikikkäistä pensaista kohmeisin käsin on hidasta ja vaivallois-ta puuhaa. Se palkitaan talven mittaan raikkaiden tyrnipitoisten juomien ja muiden tyrniherkku-jen muodossa.

Paula Hakalaravitsemustieteen dosentti (emerita)

hakalapaula22@gmail.com

Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Selkälehdessä 3/15.

KEVÄTKOKOUSYhdistyksen hallitus on kokouksessaan 7.4.2020 päättänyt koronavirusepidemian vuoksi siirtää kevätkokouksen myöhempään ajankohtaan. Kokous tullaan järjestämään 30.9.2020 mennessä. Kokouskutsu julkaistaan Selkälehdessä 3/2020 ja kotisivuilla www.turunselkayhdistys.fi

SELKÄLEHTI8

Tänä keväänä olemme elä-neet poikkeusolosuhteissa koronavirusepidemian takia.

Ja edessä on vielä pitkään epävar-muuden aikaa.

Järjestökentällä julkinen rahoi-tus tulee todennäköisesti vähene-mään. Odotettavissa on kilpailua taloudellisista resursseista, mutta samalla myös toimijoista. Toimin-nan rakenteet muuttuvat ja digi-loikka on viimeistään nyt väistä-mätön.

Yhteistyöstä tulee tulevaisuu-dessa ikään kuin pieni pakkokin. Monet selkäyhdistykset tekevät jo nyt hyvin paljon yhteistyötä paikallisella tasolla – esimerkiksi Turun Seudun Selkäyhdistys, joka hallinnoi osaltaan TULE-tietokes-kusta. Keskuksesta on syytä olla ylpeä! Sen toiminta on tärkeää ja monipuolista.

Nyt on puhallettava yhteen hii-leen: järjestöt, kunnat ja yritykset. Laatuun on satsattava. Toiminnan tulee olla myös vaikuttavaa. Yh-distystenkin palveluilta odote-taan jo hyvin ammattimaista toi-mintaa.

Mutta mistä löydämme uusia vapaaehtoisia yhdistyksiin enää tulevaisuudessa? Nykyisin mo-net haluavat tehdä mieluummin ns. ”pop up” -toimintaa eli eivät halua sitoutua pitkiksi ajoiksi. Etäosallistumisesta tulee normi ja erilaiset mobiilisovellukset ovat arkipäivää. Entä mitä on tapah-tumassa yhteisöllisyydelle? Onko edessä uusi yhteisöllisempi aika vai entistä yksilökeskeisempi? Mi-

ten ihmisten sitoutuminen yhdis-tyksiin ja vapaaehtoistoimintaan tulee muuttumaan? Miten sosi-aalinen kanssakäyminen muut-tuu? Tulevaisuudessakin ihmiset tarvitsevat yhteistä tekemistä ja haluavat käyttää aikansa hyödyk-si itselleen ja muille. Kaikki me haluamme mennä eteenpäin!

Tässä epätasapainon tilassa olemme tällä hetkellä monien valintojen edessä tulevaisuut-ta ajatellen. Mutta meillä ei ole kiire – nyt jos koskaan on aikaa suunnitteluun. Seurataan tarkas-ti, varaudutaan ja valmistellaan asioita. Havainnoidaan ympäris-töä ja otetaan osaa keskusteluun, vaikka olemmekin erillään toisis-tamme. Valmistaudutaan myös päättämään, mitä välittömiä muutoksia tulevissa kokouksissa yhdistyksemme joutuu tekemään.

Koronaepidemia tulee väis-tymään jonain päivänä. Jo nyt rakennetaan uudenlaista yhteis-kuntaa ja yhdistyselämää. Muu-tos on välttämättömyys. Oletko sinä valmis kantamaan kortesi kekoon ja kehittämään selkäyh-

distystäsi sen hallituksen kanssa sellaiseksi yhdistykseksi, johon on mukava jatkossakin kuulua ja jossa on merkityksellistä toimia?

Nyt tarvitaan yhteistä keskuste-lua ja osallisuutta. Tarvitsemme eri-ikäisten ihmisten yhteistyötä, jotta löydämme suunnan. Nuoril-la on paljon näkemystä, koska he ovat kasvaneet internetin kanssa, mutta vanhemmat tietävät, mikä ei ole aikaisemmista murroksista huolimatta muuttunut. Pitää osa-ta rakentaa sen varaan, mikä säi-lyy ottaen huomioon sen, mikä kehittyy.

Eletään tässä ja nyt, aktiivises-sa vuorovaikutuksessa toistemme kanssa! Tulevaisuus on sitä, mitä me tänään aiomme tehdä huo-mista varten.

Toivotan kaikille Turun Seudun Selkäyhdistyksen jäsenille terve-yttä, menestystä ja merkitykselli-siä kohtaamisia!

Kirsi Töyrylä-Aapio, Selkäliiton toiminnanjohtaja

Kuva

: N

ina

Kello

kosk

i

2020 – tämä vuosi muuttaa historiaa ja yhdistysmaailmaa

SELKÄLEHTI 9

TULE-tietokeskus toimiiTULE-tietokeskuksen toiminta jatkuu, vaikka keskus onkin suljettu. Voit olla yhteydessä soittamalla, lähettämällä tekstiviestin tai sähköpostia. Verkkosivuilla on yhteydenottolomake ja chat-palvelu. Kysy, me vastaamme mielellämme!

Ole rohkeasti yhteydessä!

Puhelinpalvelu

044 744 7085

Sähköposti

toimisto@tule.fi

Chat-palvelu

tule.fi

TUKIPUHELIN PÄIVYSTÄÄ POIKKEUSAIKANA

Jos sinulla tai läheiselläsi on tuki- ja liikuntaelinsairaus – älä jää yksin.Tukipuhelin päivystää poikkeusaikana tiistaisin klo 10-14 ja torstaisin klo 16-20 numerossa 040 558 1025.

SELKÄTREFFIT NYT MYÖS FACEBOOKISSA

Löydät Selkätreffien suljetun ryhmän Facebookistahaulla Selkätreffit – Turun Seudun Selkäyhdistys.

Ryhmä on tarkoitettu sinulle, joka kaipaat vertaistukea ja keskustelua selkäterveyteen liittyvissä asioissa.

Liity rohkeasti mukaan!

SELKÄLEHTI10

Koronan jälkeen

Ei kai liikaa ole vaadittu käydä töissäja silloin tällöin eri mittelöissämennä Tepsin matsiin tai konserttiintai noin vain piipahtaa Helsinkiin

vaan kaikelle normaalille tuli stoppiei soi kirkoissa virret, diskoissa poppion säpissä koulut, museot, uimahallimoneen paikkaan pääsyä ei laki salli

melkein kaiken ikää olen panostanut selkäännyt vain kotona kökin ja pöpön lisäksi pelkäänmitä toimettomuus tuo vielä tullessaanniin yksilötasolla kuin kautta koko maan

kotijumppa ei taida kaikilla toimiayksinolo syö ennemmin tai myöhemmin voimialomautetut, yrittäjät, on tiukkaa niinmiten Suomi välttyy joutumasta konkurssiin

sen sijaan että tässä tuntojani puranvoi miten ottaisinkaan takaisin harrasteet ja urankovin odotan, että kuntosalille palaankummityttöä tapaan, äitiä halaan

tanssilavalla pistän koreaksi jalanjonkin uuden jumpan syksyllä alanhankin konsertteihin jälleen kausikortinkäyn taidenäyttelyissä joka sortin

saan taas hommia mielin määrin painaakunnon palkkaa jolla lyhentää mökkilainaamökkireissuilta kun maltan, voin suunnata mihin vaancity-lomalle tai ainakin syömään ravintolaan

kuppilaan tai leffaan meno ei ole väärinvoin ystäviä nähdä mielin määrinoivallukseen en tarvinnut koronaa:ei ole elämä yhtään hassumpaa!

Miia Norrdal

SELKÄLEHTI 11

Säädettävät työtuolit, sähkö-pöydät, seisomatyöpisteet ja kävelykokoukset ovat useas-

sa toimistossa osa jokapäiväistä arkea. Samanaikaisesti siirrytään yhä useammin työskentelemään työpaikan ulkopuolelle ja kotiin etätöihin. Paikkaan sitomaton työ haastaa ergonomian, ja siihen onkin kiinnitettävä erityistä huo-miota, työskentelet sitten kotona, kahvilassa, julkisessa kulkuneu-vossa tai missä tahansa.

Etätyö on useimmiten näyttö-päätetyötä. Samat ergonomiaoh-jeistukset pätevät etätyössä kuin toimistollakin. Ohjeiden noudat-taminen etätyössä saattaa vain olla haastavampaa. Niin toimis-tossa kuin etäpisteellä on hyvä muistaa ohje: ”Seuraava asento on aina paras”. Näin asentoa tu-lee automaattisesti muutettua ja keho saa kaipaamaansa liikettä. Yhtä oikeaa asentoa ei ole. Lii-an pitkään yhdessä asennossa työskentely heikentää kehon ko-konaisverenkiertoa ja kudosten aineenvaihduntaa. Kudokset jou-tuvat usein myös pitkäkestoiseen venytystilaan, mikäli taukoja ei muisteta aktiivisesti pitää.

OHJEITA ETÄTYÖSKENTELYYN

l Pidä huolta, että työn ja vapaa-ajan välillä on selkeä ero.

l Suunnittele työpäiväsi taukoi-neen etukäteen. Työtä tulisi tauottaa vähintään tunnin, mie-lellään puolen tunnin välein.

l Työskentele mahdollisuuksien mukaan välillä seisten.

l Vaihtele tuolia.l Ohjaa asentoa parempaan:

- Istuessasi sohvalla tue selän asentoa tyynyillä. Voit aset-taa tyynyn tai kirjan myös koneen alle säätääksesi näytön korkeutta.

- Istuessasi keittiönpöydän ääressä aseta alaselän ja selkänojan väliin tyyny tai pyyherulla. Näin selkäsi py-syy paremmassa asennossa.

- Luo seisomatyöpiste esi-merkiksi korkean lipaston päälle. Säädä näytön korke-utta esimerkiksi kirjapinon avulla.

l Kannettavalla tietokoneella tehtävän työn jatkuessa pit-kään on hyvä miettiä tarvetta erilliselle näytölle, näppäimis-tälle, hiirelle, kyynärtuelle tai esimerkiksi seisontamatolle.

OHJEITA HYVÄÄN SEISOMA-ASENTOON

l Pää keskiasennossa.l Hartiat mahdollisimman ren-

toina.l Tue kyynärvarret pöytään tai

kyynärtukeen.l Näyttöruudun paikka on suo-

raan edessä. Sopiva etäisyys on suunnilleen oman käsivarren mitta ja näyttöruudun yläreuna suoraan silmien korkeudella.

l Aseta välillä toinen jalka ko-rokkeelle. Asento helpottaa se-lässä tuntuvaa painetta.

OHJEITA HYVÄÄN ISTUMA-ASENTOON

l Istu aivan tuolin perällä.l Pidä jalkapohjat tukevasti lattiassa.l Tue alaselkä hyvään asentoon

tyynyn, pyyherullan tai erilli-sen selkätuen avulla.

l Istu riittävän lähellä pöytää, jotta olkavarret pysyvät lähellä vartaloa ja hartiat rentoina.

l Kyynärvarsien tulisi asettua vaakatasoon työtasolle.

Jenna Walldén, suunnittelija, ftTULE-tietokeskus

ETÄTYÖ HAASTAA ERGONOMIAN

SELKÄLEHTI12

Lähtiessäni helmikuun alussa kevään kestävään harjoitte-luun Unkariin, en osannut

aavistaakaan, millainen keväästä oli tulossa. Olin erittäin innois-sani mahdollisuudesta tehdä opetusharjoittelu ulkomailla, ja odotin innolla uudessa maassa asumista, suomen kielen kurssi-en opettamista ja uusiin ihmisiin tutustumista. Ennen lähtöäni joku oli vitsillään varoitellut koronavi-ruksesta, mutta asia tuntui silloin vielä todella kaukaiselta.

Elämä Unkarissa alkoi erin-omaisesti, ja nopeasti tunsinkin olevani osa kaupungin elämän-menoa. Debrecenin kaupunki, jossa harjoittelua suoritin, on Unkarin toiseksi isoin kaupunki, kooltaan noin Turun kokoinen. Kaupunki tuntui kuitenkin huo-mattavasti pienemmältä ja ko-

toisammalta, ja jo muutamassa päivässä siellä pystyi liikkumaan helposti ilman puhelimen kartta-sovelluksia.

Harjoitteluni tarkoituksena oli opettaa suomen kieltä Debre-cenin yliopiston suomen laitok-sella. Suomen laitos on pieni, mutta hyvin eläväinen, minkä ansiosta se oli mukava paikka työskennellä ja työntekijät tapasi-vat myös vapaa-ajalla. Sain suun-nitella tunteja aika vapain käsin, mikä oli mukavaa, koska pystyin valitsemaan paljon itseäni kiin-nostavia aiheita. Kirjallisuuskurs-seille valitsin suomalaista kirjal-lisuutta ja keskustelukursseilla puhuimme usein Suomen ja Unkarin eroista. Suomen kielen opiskelijat olivat motivoituneita ja ystävällisiä, ja sainkin osasta hyviä ystäviä, joiden kanssa olen

edelleen tekemisissä päivittäin. Suomen kielen laitoksen ul-

kopuolella elämä oli myöskin vilkasta. Tapasin sekä paikallisia että vaihto-oppilaina Unkarissa olevia ystäviäni, matkustelin ja kävin unkarin kielen kurssilla. Vaikkei sitä nopealta katsomal-ta huomaa, suomi ja unkari ovat sukulaiskieliä, ja niiden kieliop-pi ja lausuminen ovat yllättävän samanlaisia. Sen ansiosta opin nopeasti unkariksi tärkeimpiä sanoja, vaikka sinne mennessäni osasin sanoa vain kolme sanaa unkariksi. Oikeastaan siis ainut huono puoli harjoittelussani tä-hän asti oli se, että asunnossani ei ollut sänkyä ja sohvani ei ollut maailman paras nukkumapaikka.

Maaliskuussa Debrecenissä al-koi näkyä kevään merkkejä ja jo kuun toisella viikolla lämpöä oli 20 astetta. Tämä tarkoitti tieten-kin sitä, että ihmiset viettivät pal-jon aikaa yhdessä ulkona ja teras-seilla, ja joka paikka vilisi iloisia keväästä innoissaan olevia naa-moja. Ei kuitenkaan mennyt edes viikkoa tästä, kun koronavirusti-lanne alkoi pahentua maailmalla, Debrecenin yliopisto suljettiin ja myös Tampereen yliopisto suosit-teli ulkomailla olevia oppilaitaan palaamaan Suomeen. Minulle ei jäänyt kovin montaa vaihtoehtoa, joten jo muutaman päivän päästä tästä istuin lentokoneessa takai-sin Suomeen.

Nyt olen nukkunut kuukauden päivät vanhempieni sohvalla, sil-lä oma asuntoni Tampereella on vuokrattuna kevään loppuun asti ja työpaikkani on kiinni. Toivon, että tilanne helpottuu syksyyn mennessä ja pääsen takaisin Un-kariin jatkamaan harjoitteluani.

Leena Arosuomen kielen opiskelija

Kirjoittaja Kalvinistikirkon katolla Debrecenissä.

TERVEISIÄ UNKARISTA – Üdvözletemet küldöm Magyarországról

SELKÄLEHTI 13

Arki on monella muuttunut viime viikkojen aikana. Itselläni päivät kuluvat pääsääntöisesti koto-na niin työn kuin vapaa-ajankin osalta. Mielen ja kehon hyvin-voinnista on kuitenkin pidettävä huolta myös poikkeustilanteessa. Vaikka valtaosa ajastani kuluukin nyt kotona, toimettomaksi en aio jäädä. Toki pidän mielessä, että välillä on hyvä olla tekemättä mi-tään ja antaa ajatusten vain virra-ta.

Kotona työskentely

Työnteko tapahtuu nyt suurilta osin kotona. Vallitseva tilanne on haastanut muuttamaan työ- ja toi-mintatapojani uuteen muotoon. Etätyöskentelyn ollessa itselläni useimmiten näyttöpäätetyötä, haastaa se myös työergonomian.

Kuitenkin kotona töitä tehdessä kaipaan sosiaalista kanssakäy-mistä. Onneksi etäkokoukset työ-kavereiden kesken ovat mahdol-lisia ja näin ollen tuovat mukavaa piristystä ja vaihtelua työpäiviin.

Kuntoilua kotioloissa

Kuntosalit ovat nyt kiinni, mutta ”kesäkuntoon” voi päästä kotona-kin urheilemalla. Itse hyödynnän kotona esimerkiksi käsipainoja sekä kahvakuulaa. Lisäksi tämän hetken villitys, painohulavanne, löytyy meidänkin kodista. Nyt jos koskaan aion viimeistään haastaa itseni opettelemalla pyörittämään vannetta molempiin suuntiin – ja ehkä jopa yhdellä jalalla.

Liikkeelle luontoon

Ulkoilua ei ole kielletty. Ulos mennessäni tiedän mielen ja kehon virkistyvän takuuvarmas-ti. Aurinkoinen sää on hellinyt

jo useita viikkoja ja lähiseudul-lamme on hyvät puitteet ulkona liikkumiseen. Ihmismassat voin välttää suuntaamalla metsään tai maalle. Koirakin nauttii täl-lä hetkellä tilanteesta, jossa saa temmeltää metsässä ja lenkit ovat pidempiä kuin aikoihin.

Koti ja piha kesäkuntoon

Lisääntyneen kotiajan olen käyt-tänyt myös hyödyksi. Nyt on ai-kaa järjestellä kaapit sekä tehdä kevätsiivous. Voisi jopa hoitaa rästiin jääneet remontitkin val-miiksi. Isommat urakat jaan täl-lä hetkellä suosiolla useammalle päivälle. Nyt ei nimittäin tarvitse rehkiä, pikkuhiljaa hyvä tulee.

Pääsääntöisesti etätöitä tehdes-sä hyödynnän muun muassa imu-rointia taukoliikuntana. Pienen aktiivisen tauon jälkeen jaksan taas keskittyä työntekoonkin pa-remmin.

Myös puutarhatyöt ovat mitä mainiointa hyötyliikuntaa. Hyö-dynnän nyt siis ilman muuta aurinkoisen sään ja suuntaan pihahommiin haravoinnin sekä pensasaidan leikkuun merkeissä.

Yhteydenpito läheisiin

Lähikontakteja tulee nyt vält-tää, mutta voin laittaa läheisille viestejä, soittaa sekä muodostaa ryhmäkeskusteluja esimerkiksi videopuheluiden muodossa. Yh-teinen kahvitteluhetki läheisten kesken järjestyy videopuhelun avulla etänä, eikä kenenkään tar-vitse poistua kotisohvalta.

Uuden taidon opettelu

Milloinkaan ei ole liian myöhäis-tä opetella uutta taitoa. Itsensä kehittäminen voi onnistua muu-

allakin kuin jumppamatolla. Nyt minulla on vihdoin aikaa opetel-la taito, jonka olen aina halunnut oppia, nimittäin ukulelen soiton. Ei muuta kuin ukulele vireeseen ja soittamaan!

Itselle aikaa

Kaikkien on tärkeää kuitenkin muistaa, että nyt saa myös ihan luvan kanssa vaan olla. Annetaan itsellemme mahdollisuus akkujen lataamiseen tulevaa kesää ja syk-syä varten. Pysytään terveinä!

Ina VihiniemiFysioterapeutti

TULE-tietokeskus

Kotona riittää puuhaa!

SELKÄLEHTI14

Hoidetuilla jaloilla jaksat paremmin

Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut jalkojenhoitaja

LEENA GUSTAWSmyös intialainen päähieronta

Tullikatu 10, 21100 NaantaliPuh. 040 533 8700

Turvallista ja laadukasta asumistaTURUN DIAKONIASÄÄTIÖN

PALVELUTALO ESIKKOUittamontie 7, 20810 Turku

vapaana yksiö, kaksio ja kolmioTervetuloa tutustumaan!

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 184 0123www.turundiakoniasaatio.fi

Tie terveyteesion auki.

Tampereentien Prisma, Vanha Tampereentie 108

Puh. 02 238 1457www.apteekkitampereentie.fi

Meiltä S-Etukortilla

bonusta vapaan

kaupan tuotteista.

Avoinna: ma-pe 11-18, la 10-14

THERMO-ULKOILUPUSSIl Päällinen on kosteuden- ja tuulenpitäväl Vuori polyesteriäl Sisusta puuvillaaMuotoilu istuimeen, vyö takana tuoliin kiinnittämiseen, edessä kaksi vetoketjua helpottamaan asettumista tuoliin.

Värit: viininpunainen ja mustaKoot: S, M, L ja Junior

Myynti: Marketta Airasmaa Oy Lapinlahdenkatu 8, 00180 Helsinki puh. 09 694 0010 rehashop@kolumbus.fi

www.rehashop.fi

Hoitotarvikkeet,

ortopediset tuet,

lämmittimet, astma- ja

keuhkoapuvälineet.Etuosa irroitettava

Tarranauha-kiinnitteinen tasku

KiristinnauhaSolki takaakiinnitykseenpyörätuoliin

Olemme avoinnaArk. 9-20 La. 9-17

Su. 12-16APTEEKKI PRISMA

LÄNSIKESKUS

APTEEKKILänsikeskus

Viilarinkatu 3, 20320 TurkuPuh. 02 8800 860

www.turunkeskusapteekki.fi

MUSTALAISLEIRI MUUTTAA TAIVAASEENVuohensaaren kesäteatterissa Salossa 2.8.2020. Matkalla lounas Tuorlan Majatalossa. Lähtö linja-autoaseman tilausajolaiturilta 9 klo 12.00. Retken hinta sisältäen lounaan, teatterilipun ja kuljetuksen on 45 €.

Sitovat ilmoittautumiset 18.6.2020 mennessä numeroon 040 5581025. Ilmoittautumisen jälkeen maksu yhdistyksen tilille FI42 5710 0440 1072 25, viite 2257.Yhteistyössä Turun Seudun Luustoyhdistys, Turun Seudun Nivelyhdistys, Turun seudun Reumayhdistys ja Turun Seudun Selkäyhdistys.

TEATTERIMATKA

Kuva: Mikko Pääkkönen

Hyvää kesää!

Kyllä tästä selvitään!