Porilainen-lehti verkossa: www.mil.fi/joukot/porpr

P RILAINEN

NU

ME

RO

3 L

O K

A K

U U

2 0

0 2

Porilainen-lehti verkossa: www.mil.fi/joukot/porpr

Amiraali tarkastiprikaatin, s. 4–5

2

■■■■■■■■■■■■■■■■■

4 Puolustusvoimain komentaja varuskunnassa

6 Sotilasvala Eurajoella

8 Tapio Vallinin kolumni

10 Prikaatista hyvät perusvalmiudet Kosovoon

12 Kertaamaan, mars! Nordice Peace -harjoitus Ruotsissa

14 Hyvät muistot Haminasta

15 Kalvosulkeiset jäävät historiaan

16 Varusvarastolla palvelu pelaa

18 Petäjäveden poika lähtee mielellään töihin

20 Päätöksenteon eettisyys ammatillisen kasvun haasteena

22 Kalustokiikarissa yhtymän viestijärjestelmä

24 Sotakorvauksiin 37 000 mk kaikilta suomalaisilta

26 Legendaarinen jääkärieverstilutnantti Auno Kuiri

28 Virkeyttä ja henkistä voimaa sisartapahtumista

30 Janina Frostell sai varusmiehet kuuntelemaan

32 Vierailuja, tapahtumia ja menestystä

35 Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon kronikat

SISÄLTÖSISÄLTÖ

www.satakunnanliikenne.fi

PORI

02-5400 200

RAUMA

02-5498 800

Etukansi: Puolustusvoimain komentaja JuhaniKaskeala keskustelemassa ryhmänjohtajien kanssa.Kuva: Raimo MuurinenTakakannen kuva: Samuli Vahteristo

3

PORIN PRIKAATINTIEDOTUSLEHTIToimitus27801 SÄKYLÄ

JULKAISIJAPorin Prikaati jaPorin Rykmentin –Porin Prikaatin Kilta

TOIMITUSNEUVOSTOPuheenjohtajaeverstiArto RätyJäsenet:Killan pjoik.kand., ekonomiPentti EskolaKillan vpjmajuri evp Pekka Kinkku

PÄÄTOIMITTAJAEverstiluutnanttiTurkka Heinonenpuh. (02) 1815 2300

TOIMITUSSIHTEERIYliluutnanttiMatti Vihurilapuh. (02) 1815 2336

040 558 2633

TOIMITTAJATKorpraaliRaimo MuurinenJääkäriEsa Nikulainen

AVUSTAJATJarmo Metsänrantapuh. 050 61 035Kari Nummilapuh. (02)762 6032Asko Tanhuanpääpuh. 040 510 1518Samuli Vahteristopuh. 050 561 1455Tapio Vallinpuh. 0400 862 355Esa-Pekka Avelapuh. (02) 622 8321

TAITTOSamuli VahteristoLiisa Kaija

ILMOITUKSETAuK:n oppilaskuntaYlil Pertti KallioEvl evp Toivo Lehmusvirta

TALOUDENHOITAJAOSOITTEENMUUTOKSETTmi TilistöSeppo Luotopuh. (02) 867 1581

PANKKINordea, Säkylä113130-6102952

KIRJAPAINOOy West Point, Rauma

3

Höpönassuttelua vai oleelliseenkeskittyvää?

Korviini on kantautunut syk-syn aikana muun muassa pariseuraavaa näkemystä:

Väite 1: Porin Prikaatikohtelee varusmiehiään ih-misarvoa alentavasti. Alok-kaat opetetaan kiroilemaan,heitä tönitään ja heihin suh-taudutaan välinpitämättömäs-ti. Osa alokkaista ei uskallamennä lääkärin vastaanotolleedes 39 asteen kuumeessa,koska pelkää menettävänsäedessä olevan loman ja joutu-vansa silmätikuksi.

Väite 2: Aliupseerikouluon Porin Prikaatin ainoa paik-ka, jossa tuoreen saapumi-serän taistelijoille voi pitää kuria. Muualla prikaa-tissa on menty höpönassutteluun, jossa ”alokkai-ta” kohdellaan silkkihansikkain.

Porin Prikaatin yksi vuoden 2002 teemoistaon ollut varusmiesten olosuhteiden, kohtelun jaaseman edelleen kehittäminen. Tavoitteena on ol-lut, että lakisääteistä asevelvollisuuttaan prikaatis-sa suorittavilla nuorukaisilla ja vapaaehtoiseenasepalvelukseen hakeutuneilla nuorilla naisilla onparhaat mahdolliset olosuhteet palveluksen toteut-tamiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sopiviennykyaikaisten varusteiden hankkimista, riittävänruokailuajan varmistamista ruokalassa, viikko-ohjelmaan merkityn varusmiesten päivittäisen va-paa-ajan järjestämistä kasarmilla oltaessa, kaikis-sa tilanteissa ihmisarvoa kunnioittavan kohtelunvaatimista sekä varusmiestoimikunnan toimihen-kilöiden ja etenkin komppaniaedustajien toiminta-mahdollisuuksien tukemista. Tämä ei merkitse so-tilas- ja taistelukoulutuksen tehottomuutta. Päin-vastoin. Tällä pyritään suurimman energian käyt-tämiseen juuri siihen toimintaan, jota varten va-rusmiespalvelukseen tullaan. Päämääränä on kou-luttaa taistelutahtoisia ja tehtävänsä osaavia sodanajan joukkoja. Suurin virhe, jonka kantahenkilö-kunta voi tehdä, on se, että jättää mahdollisimmantodenmukaisen taistelukoulutuksen antamattavastuullaan olevalle joukolle ja sitten lähettää tä-män joukon taistelukentälle. Taistelun todellisuu-teen kuuluvat edelleen myös raskaat kantamukset,vaikeat sääolosuhteet eri vuodenaikoina, valvomi-nen, vilu, nälkä, jano, hiki, odottaminen ja pelko.

Myös varusmiesesimiesten on osattava pitääselkeä ero taistelukoulutuksen ja kasarmielämänilmapiirin ja olosuhteiden välillä. Kasarmielämänkova, pottumainen nälvijä ei useinkaan välttämät-tä ole taistelukentän ammattitaitoinen, hyvähenki-nen johtaja. Olisi korkein aika päästä tyystineroon Suomi-filmien ja myös Ruotuväen pilapiir-

rosten usein esittämistä farssijoh-tamistyyleistä.

Tosiasia on, että esimiestenja etenkin varusmiesesimiestentehtävä on vaativa. Yhä useam-min kouluttajien edessä on alo-kas, joka on ilmeisesti varusmies-palveluksen alkuun asti saanutaina tahtonsa läpi tavalla tai toi-sella. Varusmiespalveluksen ai-kana jokainen törmää tilantee-seen, johon tulee esimieheltäkieltävä vastaus. Tällöin tarvi-taan kykyä kestää pettymyksiä.Jos tätä kykyä ei ole tarvinnutharjoituttaa juurikaan ennen pa-riakymmentä ikävuotta, ovat kas-vukivut joillekin ylipääsemättö-

miä. Seurauksena on väistämättä usein varusmies-palveluksen keskeytyminen sopeutumattomuudentakia. Yhteisvastuun ja ihmisten välisten sääntöjenharjoittelua tulisi saada enemmän lapsiemme januortemme kasvatukseen. Itsekkyyttä on tällä het-kellä monilla jo tursikatkin täynnä.

Todella vakava asia on yhä useamman alok-kaaksi tulevan heikko fyysinen kunto. Tuntuu siltä,että enenevä joukko alokkaaksi tulevista ei olepäässyt tai joutunut juurikaan tekemään mitään,mihin liittyy fyysinen rasitus. Seurauksena on nuo-ri, jonka lihaskunto on heikko ja hapenottokykyhuono. Näihin tekijöihin yhdistyy usein myös yli-paino. Lähtökohdat onnistuneelle varusmiespalve-lukselle ovat näillä perusteilla surkeat. Totuudennimessä on sanottava, että joukossa on edelleenmyös huippukunnossa olevia nuoria miehiä ja nai-sia, mutta yleinen kehityssuunta on huolestuttava.

Varusmieskoulutuksen toteutuksessa tulee nä-kyä myös lähtötason huomioon ottava nousujohtei-suus ja kärsivällisyys. Kun muistetaan, että ”Malttion valttia – puolin ja toisin”, voidaan olettaa, ettäasiakas-omistajamme kotiutuvat edelleen maan-puolustustahtoisina Porilaisina reserviin. On myösmuistettava, että varusmiehemme ovat tulevia ve-ronmaksajia, joiden omistukseen ja puolustamistavarten joukkoja koulutetaan ja varustetaan. Tästä-kin näkökulmasta katsottuna varusmiehemme ovatansainneet tiukan ja vaativan, mutta kaikin puolinehdottoman asiallisen koulutuksen.

Everstiluutnantti

Turkka Heinonen

P RILAINENP RILAINENPORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI

52. VUOSIKERTA

4

Amiraali Kaskeala tarkasti

Varusmiespalvelustaan suorittavi-en nuorten suomalaisten miesten hei-koksi havaittu fyysinen kunto on he-rättänyt ansaittua huomiota viime ai-koina. Tilastojen valossa asia näyttäävarsin synkältä: “hiensietokyky” onrapistunut vuosi toisensa jälkeen.

Havainto on varmasti aivan oikeaja perusteltukin, mutta siitä vedettyyhtäläisyysviiva pääosin asevelvolli-sista koostuvan armeijammme potenti-aaliin isänmaan puolustamiseen onehkä hieman ylimitoitettu. Säkyläntarkastuskäyntinsä yhteydessä amiraa-li Kaskeala sivusi tätäkin ajankohtaistaasiaa. Hän tiedosti asian vakavuuden,mutta toi esiin myös varusmiestemmemuut vahvuudet.

Mistä on tehty hyväsuomalainen sotilas?

– Varusmiehemme ovat fiksuajoukkoa. Ei tarvitse aloittaa niin kuinammattiarmeijassa opettamalla luke-maan ja kirjoittamaan. Hyvinkin puo-let varusmiehistämme ja tulevista re-serviläisitämme ovat nykyisellään yli-opisto- ja korkeakoulukelpoista po-rukkaa.

Jos itsenäisen yhteiskuntammeolemassaolon puolustaminen perustui-si pelkästään fyysiseen voimaan, mesuomalaiset voisimme olle heikoilla-kin. Älyllä ja halulla on kuitenkin oma,korvaamaton merkityksensä maan-puolustuksessa. Onneksi, ja edelleen-kin.

“Henkilökunnähdä toimiPuolustusvoimain komenta-ja, amiraali Juhani Kaskealasuoritti tarkastuskäynninPorin Prikaatissa syyskuunalussa. Hän vahvisti Huovin-rinteen valoisat tulevai-suudennäkymät niin uudenmateriaalin, infrastruktuu-rin kehittämisen kuin henki-löstön lisäämisenkin suh-teen: Porin Prikaatille onensi vuonna luvassa kuuti-senkymmentä uutta virkaa.Huolenaiheitakin oli:komentaja tietää, ettäkouluttajat ovat tosi tiukilla.

5

Teksti: Matti VihurilaKuvat: Raimo Muurinen

Porin Prikaatin

nalla on oikeustusjohtajansa”

Amiraali Kaskealan Satakuntaan suun-tautunut tarkastuskäynti antoi konkreetti-sen kuvan siitä, mitä puolustustusvoimis-sa on tapahtumassa lähitulevaisuudessa.Resursseja ollaan kohdentamassa uudel-leen, ja joidenkin puolustusvoimien toi-mipisteiden osalta se tarkoittaa toimin-nan lakkauttamista. Toisaalta kehitettävil-lä varuskunnilla on edessään lupaava tule-vaisuus.

– Porin Prikaati on kehitettävä varus-kunta, ja täällä voi vähän luvatakin, ettäasiat muuttuvat parempaan suuntaan. Toi-nen asia oli käydä tänä aamuna VammalanAsevarikolla, ensi vuonna lakkautettavas-sa toimipisteessä, jossa tunnelmat olivatkokonaan toiset. Näiden asioiden peruste-leminen komentajan suulla, oli sitten ky-seessä myönteinen tai negatiivinen kehi-tys, on mielestäni hyvin tärkeää. Henkilö-kunnalla on oikeus nähdä toimitusjohta-jansa, Kaskeala totesi.

Komentajalla murhekouluttajista

Kaskeala toi selkeästi esiin tietoisuu-tensa koulutusta antavien joukko-osasto-jen kouluttajien ankeasta arjesta.

– Tämän päivän huolenaihe kohdistuuakuuttiin henkilöstötilanteeseen. Meillä ontarkoitus siirtää noin 500 virkaa varusmies-koulutukseen lakkauttamalla puolustusvoi-mille tarpeettomia tukitehtäviä. Kestääoman aikansa, ennen kuin nämä kouluttajatmaterialisoituvat. Meillä on erittäin intensii-vinen varusmieskoulutus, joka vaatii koulut-tajilta kovaa panostusta, ja oma huoleni on,miten nykyiset kouluttajat jaksavat, kunnesheille tulee reserviä ja helpotusta, amiraaliKaskeala murehti.

Komentaja lupasikin tilanteesta pahitenkärsiviin joukkoihin helpotusta lähitulevai-suudessa. Huovinrinteen osalta se tarkoittaanoin 60 uutta virkaa ensi vuonna.

Asevelvollisuusarmeija onkustannustehokas

Kysymys yleisen asevelvollisuudenmerkityksestä ja tarpeellisuudesta nousiesille myös vierailun yhteydessä järjeste-tyssä tiedotustilaisuudessa. Puolustusvoi-main komentajan mielipide ei jättänyt si-jaa spekuloinnille.

– Monet Länsi-Euroopan valtiot ryh-tyvät katsomaan uudestaan yleisen asevel-vollisuuden perään, koska eivät saa riittä-vän hyvää ainesta asevoimiinsa. Meillä ontoisin. Järjestelmässämme kustannuste-hokkuus on sen paras puoli: meillä ei olepysyvää armeijaa, vaan reservimme ovatnormaalisti omissa rauhan ajan töissään.Pohjoismaissa tämä kustannustehokkusymmäretään äärimmäisen hyvin, Kaskea-la vakuutti.

OMIENSA JOUKOSSA. Viestikomppaniassa amiraaliKaskeala kyseli ryhmänjohtajien kuulumisia ja tarkastiheidän johtajakansionsa.

MAANPUOLUSTUSMESSUILLA. Puolustusvoimainkomentaja tutustui Jyväskylässä järjestetyillä Maanpuo-lustusmessuilla mm. Porin Prikaatin osastoon. Messu-vierailua isännöi Keski-Suomen Sotilasläänin komenta-ja, eversti Timo Lehtonen (keskellä).

6

Valapäivän juhlallisuudet aloitettiinseppeleenlaskulla Eurajoen sankarihau-dalla. Tilaisuudessa puhunut eurajokelai-nen alokas Simo Heikkilä muistutti kuuli-joita veteraanien työn merkityksestä.

– Tänään täyttäessäni 19 vuotta, tä-män ikäisenä isoisäni oli jo ollut toista

Vala velvoittaavuotta sodassa. Kun ajattelen samaa koh-taloa kohdalleni, vahvistuvat minulle tietoja tunne siitä, miten suuria sankareita oli-vat ne miehet, jotka silloin lähtivät puo-lustamaan maatamme.

Heikkilä vakuutti, että tämän päivännuoret maanpuolustajat vaalivat huolellaveteraaneilta saamaansa perintöä.

– Sotilasvalan vannottua meidän eitule pettää sitä luottamusta, joka meihinsilloin kohdistettiin, kun isänmaammepuolustajat antoivat käsiimme kalliin pe-rinnön; vapaan, itsenäisen isänmaan.

Urheilukentällä pidetyssä valatilai-suudessa valan kaavan esiluki EurajoenRintamaveteraanien puheenjohtaja KaukoKaunisto. Eversti Arto Räty korosti pu-heessaan yleisen asevelvollisuuden mer-kitystä maallemme.

– Yleinen asevelvollisuus on yksimaanpuolustuksemme uskottavuuden kes-

Heinäkuun saapumiseränalokkaat vannoivat sotilas-valansa 23. elokuuta Eura-joella, Suomen sähköisim-mässä kunnassa. Runsaan1 000 alokkaan valaa saapuiseuraamaan yli 4 000:äännoussut omaisten ja ystävienjoukko.

Teksti: Matti Vihurila

keisistä tekijöistä. On vaikea löytää toistavaltiota Euroopasta, jossa kansa on yhtäyksimielisesti tukemassa omaa puolustus-taan. Tämä maanpuolustuksemme uskot-tavuus on osa koko yhteiskuntamme us-kottavuutta, jota ilman meillä olisi vaike-aa toimia nykyisellä tehokkuudellammepoliittisessa ja taloudellisessa kansainvä-lisessä yhteistyössä, Räty painotti.

Prikaati ei ole aiemmin järjestänytvalaa Eurajoella, mutta muutoin yhteistoi-minnalla on vuosisataiset perinteet. PorinRykmenttiä perustettaessa v. 1626 kaptee-ni Torsten Stålhandsken komppaniaanotettiin Eurajoelta 10 jo sodassa olluttamiestä ja 15 alokasta. Tällä sotilasvalallaoli mukana paikkakunnan omia poikia 10.

7

Sotilasvala oli minulle kahdeksan viik-koa kestäneen alokaskauden päätteek-

si odotettu etappi. Sotilasvalassa tiesinsaavuttaneeni jotakin ja että siitä päivästäalkaisi uusi jakso asepalveluksessani. Enkuitenkaan ymmärtänyt ennen sotilasva-laa, minkälainen merkitys itse tapahtu-malla minulle olisi. En osannut kuvitella-kaan, millaisia tunnelmia se herättäisi si-sälläni.

Viisaudenhampaan poiston vuoksi so-tilasvalaa edeltävällä viikolla olin huono-vointinen ja söin paljon särkylääkettä.Ajattelin kuitenkin, että vaikka olisin mis-sä kunnossa tahansa, aion osallistua soti-lasvalaan. Vielä vala-aamuna epäilinomaa kuntoani ja mietin, selviänköhänkoko ohjelmasta kunnialla.

Tilaisuuteen siirtymisen aikana heräsivatsanpohjassani pieni kutina, kun ajatte-lin paikalle saapuvaa yleisöä, omaisia, ar-vovaltaisia vieraita ja korkea-arvoisia esi-miehiä. Tiesin olevani ViestikomppaniaIII joukkueen ensimmäisessä ruodussa,joten minun pitäisi olla ehkä muitakin"särmempänä".

Siirryimme valtavana joukkueiden jakomppanioiden jonona sotilasmusiikintahdittamana itse tapahtumapaikalle.Tämä antoi vasta esimakua tilaisuudenjuhlavuudesta. Asetuimme Eurajoen ur-heilukentälle juhlalliseen muotoon. Paraa-tijoukkojen komentajan tarkastuskierrosnostatti sotilaallisen juhlan tunnelmaa.

Prikaatin komentajan pitämä puhe olisuurelta osin puolustusvoimien tulevai-suutta koskevaa mietintää, mutta se antoimyös eväitä alkavaan koulutuskauteen.Ymmärsin yhä selvemmin asepalveluksenmoninaiset merkitykset. Toisaalta minutkoulutetaan sodanajan tehtäviin, muttauskon asepalveluksen aikana oppimistanitaidoista olevan todella paljon hyötyä jo-kapäiväisessä elämässäni. Täsmällisyys,tunnollisuus ja erilaisten, ennen ehkä it-sestäänselvyyksinä pitämieni asioiden ar-vostus ovat luultavasti niistä keskeisim-piä.

Sotaveteraanien läsnäolo ja osallistu-minen tilaisuuteen nostalgisilla ja isän-maallisilla lauluilla oli erittäin vaikutta-vaa. Ajatuksiini heräsivät muistot isoisänikertomista sotakokemuksista ja siitä, mi-ten ankaraa elämä on tuolloin ollut. Toi-saalta ajattelin, miten helpolla olen itseselvinnyt elämässäni verrattuna sodanajanoloihin. Sota oli kuitenkin tuolloin täyttätotta. Sitä on vaikea kuvitella yli 60 vuottamyöhemmin.

Valatilaisuuden jälkeen arvostukseniarmeijaa kohtaan lujittui entisestään. Toi-minta armeijassa on muuttunut minullesitä mielekkäämmäksi, mitä enemmänolen ymmärtänyt asioiden ja toimintata-pojen merkityksen. Olen sitä mieltä, ettäkyse on pohjimmiltaan arvostuksesta jaasenteesta: halusta ymmärtää ja suoriutuaperusvelvollisuudesta.

Sotilasvala jäämieleenTeksti: Esa NikulainenKuvat: Raimo Muurinen

...POIKAS VALVEIL ON. Uunituoreetjääkärit, pioneerit ja viestimiehet mars-sivat ryhdikkäinä helteisessä säässä pil-vettömän taivaan alla.

RUMPALIPOIKA. Eurajoella järjes-tetty sotilasvala sujui Puolustusvoimi-en Varusmiessoittokunnan tahdittama-na.

8

Kolumni Tapio Vallin

8

Kuulaan kirpeänä syysaamuna ryh-mityimme puhutteluun Kaper-naumin pihalle. Kapernaumi on

yksi Haminan Reserviupseerikoulun van-himmista rakennuksista. Tsaarinaikainenpunatiilinen kasarmi, jonka alakerrassa oli4.K ja yläkerrassa PionK.

Ensimmäisen kerran sitten kuukausiakestaneen savolaissimputuksen jälkeentunsimme, että meitä pidettiin ihmisinä.Kapteeni Tuomo Raitanen, ”Mikki-Hiiri”,niin kuin jo edelliset oppilaspolvet olivathänet nimenneet, esitteli kantahenkilö-kuntansa ja toivotti meidät tervetulleiksiHaminaan.

Nimenhuudossa meidät jaettiin jouk-kueiksi, aakkosten alkupää muodosti 1.joukkueen, keskiväli 2. joukkueen ja lo-puista tuli 3. joukkue.

Samalla sotilaallisella logiikalla meil-le tulivat joukkueenjohtajat. 1. joukkue saijohtajakseen Kadettikoulun käyneen nuo-ren yliluutnantin, meille ei enää riittänytkuin ylikersantti.

Aina sitä joutuu kärsimään, kun onaakkosissa viimeinen, tuumittiin.

– Kolmas joukkue on aina ollutkomppanian paras. Tästä periaatteesta meemme aio luopua tälläkään kurssilla, vaimitä pojat, ylikersantti Juha Halmeniemi

Kirjoittaja on Satakunnan Kansanartikkelitoimittaja ja noormarkkulainenreservin kapteeni.

Ylikersanttija ydinsota

aloitti puhuttelunsa.– Kusipää saatiin, kuiskasi joku taka-

rivissä ääneen kaikkien ajatukset.Silloin me emme vielä ymmärtäneet

kuin väärässä me kaikki olimme. Yliker-santti oli kouluttaja ja ihmistuntija ylitsekaikkien muiden.

– Istukaa pojat siihen mättäille ja ve-detään perstupakit. Minä selitän teilleydinsodan trategian, hän sanoi, ja nostiasiaa selittävän pahvitaulun männynok-saan.

Ai että, kuinka meidän mieltämmehiveli katsella, kun ekajoukkueen porukkaseisoi asennossa, pari oppilasta piteli pah-vitaulua ja upseeri selosti.

Senaikaisen sotaopin mukaan ydin-pommin räjähtäessä piti heittäytyä ojaanmakaamaan ja vetää sadeviitta päälle. Pai-neaallon purkauduttua noustiin ylös, rap-suteltiin kuusenoksalla ydinsaaste harti-oilta ja jatkettiin taistelua.

– Herra Ylikersantti. Ei se kyllä noinyksinkertaista ole. Mitä esimerkiksi teh-dään niille, jotka ovat saaneet tappavanannoksen säteilyä. Eihän sellaisia miehiävoida enää lähettää taisteluun, haastoi po-rukamme yliviisas insinööri.

– Oppilas on väärässä, ylikersantti

opetti isällisesti. Kun säteilyarvot on jou-kolta mitattu, pahimmin saastuneet lähete-tään tietenkin välittömästi etulinjaan. He-hän ovat liikkuvia taktisia ydinlatauksia jakuolevat joka tapauksessa nopeasti.

– Herra Ylikersantti, minä olen sen-tään saanut ydinfyysikon koulutuksen, javäitän, ettei pelkällä sadeviitalla suojautu-minen….

– Minä taas olen saanut ylikersantinkoulutuksen, minkä vuoksi voin vakuut-taa, että minun teoriani ydinpommiltasuojautumisesta on ainoa oikea Suomenpuolustusvoimissa. Vaikka oppilas onkinsaanut ydinfyysikon koulutuksen, yliker-santti on sentään aina ylikersantti, yliker-santti Halmeniemi perusteli.

Naureskellen nostelimme reput jarynnärit selkään ja olimme kaikki hiljai-sen yksimielisiä siitä, että pienen maanköyhän armeijan ylikessu oli oikeassa.

Mikä tärkeintä, me kolmannen jouk-kueen miehet muistelemme tuotakin met-sässä pidettyä oppituntia vielä vuosikym-menten jälkeenkin tavatessamme.

Ei liene kenelläkään enää epäilystä-kään siitä, etteikö 3. joukkue ollut paras,kun 105 päivän jälkeen jaettiin RUK:npäästötodistuksia.

9

10

Porin Prikaatista hyvät perusvalmiudet Kosovoon

Perusteellinen sotilaalli

Varusmieskoulutuksensa Porin Pri-kaatissa saanut Riku Tuomi lähtiKosovoon miltei suoraan armei-

jasta, kesään 2001 mahtui lomaa ainoas-taan reilu kuukausi.

- Yli kaksi vuotta armeijaa melkeinyhteen putkeen saa ainakin toistaiseksiriittää ja nyt on vuorossa siviilipuolenhoitaminen eli käytännössä opiskelupai-kan etsiminen, erinomaisin paperein yli-oppilaaksi valmistunut Tuomi miettii.

Vaihtoehdoista ykköseksi Tuomiasettaa Tampereen yliopiston kaupallis-hallinnollisen tiedekunnan, mutta täysinpoissuljettuna hän ei pidä myöskäänmaanpuolustuskorkeakouluun pyrkimis-tä.

- Jos mennään unelmapuolelle, niinhaluaisin lentäjäksi, hän paljastaa.

Porin Prikaati olikakkosvaihtoehtoIlmojen tiet kiinnostivat Riku Tuomea ai-kaisemminkin, sillä hän osallistui keväällä

2000 Laskuvarjojääkärikoulun pääsyko-keisiin. Pienen ikänsä jalkapalloa pelan-nut mies tiesi kuntonsa kovaksi, mutta si-sään hän ei kuitenkaan päässyt.

Teksti: Asko TanhuanpääKuvat: Atte Lonkari

Luutnantti Riku Tuomilaskee tätä kirjoitettaessapäiviä Suomen Pataljoo-nan esikunnassa Kosovos-sa. Päättäessään ensim-mäisen kansainvälisenmissionsa 21-vuotias lah-telainen on ehtinyt työs-kennellä lähes 14 kuu-kautta alati kriisialttiillaBalkanilla.

- Kaikki meni muuten hyvin, muttavain vajaa vuosi ennen pääsykokeita si-joiltaan lähtenyt olkapää jätti minut ulko-puolelle. Päätös tehtiin hyvässä yhteisym-märryksessä lääkärin kanssa.

Seuraava kohde jotain erilaista ja eri-koista varusmieskoulutuksesta hakeneellenuorukaiselle oli Porin Prikaati ja tarkem-min 2. Pioneerikomppania, missä Tuo-melle annettiin EOD-miehen koulutus.

- Hyvä valikoitunut ja yhtenäinen po-rukka antoi mielekkyyttä toimintaan, hetialusta lähtien vuoden palvelukseen val-mistautunut Tuomi muistaa.

Kansainväliseen valmiusjoukkokulu-tukseen Riku Tuomi osallistui heti reser-viupseerikoulun jälkeen. Koulutukseensisältyneen Pohjois-Norjan Nordic Peace-harjoituksen aikana seestyi myös päätöspistää paperit vetämään Kosovoon.

- Ilmeisesti siinä oli omalla aktiivi-suudellakin osuutta, että pääsin tänne.Reservin upseerin alaikärajahan on peri-aatteessa edelleen 25 vuotta.

Tuomen mukaan Porin Prikaatissa

KONTTORIHOMMIA. Luut-nantti Riku Tuomi työpaikallaanpataljoonan esikunnassa.

11

nen koulutus on tärkein pohja

KOMENTAJAN APUNA. Kuvassa adjutantti luutnantti Riku Tuomi (vas) japataljoonan komentaja, everstiluutnantti Hannu Alén.

annettu kansainvälinen valmiusjoukko-koulutus antoi hyvät perusvalmiudet var-sinaiselle missiolle samoin kuin Niinisa-lon rotaatiokoulutuskin. Tärkeimpänä hänpitää kuitenkin suomalaista perusteellistasotilaallista koulutusta eli käytännössävarusmieskoulutusta.

- Nyt pystyn sanomaan, että parastavalmiusjoukkokoulutuksessa oli aiemminkokemusta alueelta hankkineiden koulut-tajien osuus. Itse käytännön työkokemustahankkineet kaverit osasivat tarttua hetioleellisiin asioihin, Tuomi kiittelee.

Porin Prikaatin aikaisista kouluttajis-taan Tuomi nostaa esiin sittemmin itsekinKosovoon tulleen kapteeni Kimmo Le-vanderin, pioneerikoulutuksesta vastan-neen yliluutnantti Jukka Pääkkösen jaeverstiluutnantti Mauri Koskelan. Viime-mainittua hän luonnehtii hyväksi esimer-kiksi viimeisen päälle ammattitaitoisestaja alaisiinsa oikein suhtautuvasta sotilaas-ta.

Tilannepäivystäjästäkomman adjutantiksiKosovossa Riku Tuomen missio oli kaksi-jakoinen. Ensimmäiset seitsemän ja puolikuukautta hän työskenteli tilannepäivys-täjänä eli tiken topina ja loppukuukaudetmenivät kahden komentajan eli everstiJorma Ala-Sankilan ja everstiluutnanttiHannu Alenin adjutanttina.

- Molemmat tehtävät ovat antaneeterittäin paljon positiivisia muistoja ja ko-kemuksia, jos kohta välillä on ollut aikaraskastakin.

Tilannepäivystäjän työn parhaaksi jasamalla haastavimmaksi puoleksi Tuominimeää jatkuvan ajan hermolla olemisen.Vastaavasti adjutanttina sai hyvän kuvansiitä, miten monikansallinen missio todel-la toimii.

- Yksi uskomattomimmista huomiois-ta oli se, että brittien kaltaiselta ammatti-armeijalta puuttuu jatkuvuus. Meidän jär-jestelmässämme tieto jää aina tulevillejoukoille, mutta brittisysteemissä lähteväprikaati vie kaiken tiedon mukanaan, Tuo-mi ihmettelee.

12

Kaksi viikkoa Ruotsissa keskellä kuu-minta kesää kuulostaa hyvältä idealta

lomaksi. Kun matkavaatetuksena on maas-topuku, voi arvata, ettei kysymys ole kui-tenkaan huviretkestä. Kansainvälistä op-pia viime vuonna Porin Prikaatissa saaneetreserviläiset kutsuttiin kertaamaan heinä-elokuussa Ruotsissa järjestettyyn NordicPeace ’02 -harjoitukseen. Nordice Peaceon monikansallinen kriisinhallintaharjoi-tus, joka järjestetään vuosittain jossakinpohjoismaassa.

Todenmukaisiaharjoitteita

Suomen komppania kokosi rivinsä javarustautui Säkylän Huovinrinteellä hei-näkuun lopussa ennen lähtöä Tukholma-Södertälje-alueelle. Harjoituksen alkuvai-heessa majoituspaikkana toimi Almnäsinvaruskunta. Ensimmäisen viikon aikanasuomalaisten päiväohjelmat täyttyivätkansainvälisistä rauhanturvaamisopeista,kun taas illalla vapaa-aikana oli mahdolli-suudet tuttuun tyyliin esimerkiksi sauno-miselle, urheilemiselle tai sotilaskodissakäymiselle. Päättynyttä sisällissotaa ku-vannut harjoitus huipentui sovellettuunvaiheeseen, jossa opittuja taitoja kokeiltiin

Kertaamaan, mars!

käytännössä. Rauhanturvaajat joutuivattekemisiin muun muassa lapsisotilaiden,joukkohaudan löytymisen, laittomienkauppiaiden ja jopa tukikohdan ohi aja-neesta autosta ampumalla häiriköineidenrikollisten kanssa. Sovelletun vaiheen vii-meisenä päivänä harjoiteltiin monikan-sallisen pataljoonan voimin lentokentänsuojaamista vihaiselta mielenosoittaja-joukolta.

Ruotsissa mukana ollut majuri TimoKovanen Porin Prikaatin operatiiviseltaosastolta kiittelee isäntämaata ja Suomenreserviläisiä.

– Ruotsi järjesti hyvän monikansalli-sen kertausharjoituksen. Kiireestä ja pääl-lekkäisyyksistä huolimatta komppaniansaamat tehtävät täytettiin tinkimättä janiissä onnistuttiin erinomaisesti. Tämänharjoituksen jälkeen kansainväliseen pa-taljoonaan kuuluvan jääkärikomppanianon oltava valmis vaativiin kriisinhallinta-operaatioihin.

Ensi vuonnaSuomessa

Vastuu vuoden 2003 harjoituksestaon Suomella. Ensi syksynä järjestettävänharjoituksen tapahtumapaikka on Säkylä.

Valmiusjoukoilta eivätsaa opit unohtua

Teksti ja kuvat: Raimo Muurinen

Läntisen Maanpuolustusalueen komenta-jan johtamaa harjoitusta suunnitellaan pa-rasta aikaa. Suomen jääkärikomppaniantullee muodostamaan tänä vuonna PorinPrikaatissa 1. Jääkärikomppaniassa pal-velleet reserviläiset.

SYNNYTTÄJÄ TIENVARRESSA. KIIKARIN NÄKYMÄ. Miten estän teloituksen?12

13

MONESSA LIEMESSÄ MUKANA. Kansainvälisessävalmiusjoukossa palvelevat joutuvat kohdealueella mo-nien vaikeiden asioiden eteen. Silloin tarvitaan nopeaapäätöskykyä ja harkintaa sekä diplomatiaa.

ASEISTETTU VIHAINEN IHMISRYHMÄ LÄHESTYY. ASEISTARIISUNTA. Lapsisotilailta aseet pois.

ENSI VUONNA SUOMESSA. Lippu ja viestikapula luovute-taan suomalaisille.

POHJOISMAISTA RAUHAN-TURVAVELJEYTTÄ.

13

14

– Alusta lähtien RUK olitavoitteena, kertoo upseeri-kokelas Eero Mäkitalo.Varusmiespalveluksen vii-meiselle neljännekselle ehti-nyt raumalaismies muisteleehaastattelutilanteessa upsee-rioppilasaikoja lämmöllä.Mäkitalon vastauksien rivienvälistä paljastuu mieltymys-tä ja taipumusta itsensääärirajoille viemiseen.

Kutsuntojen aikaan lukio-opiskelijaMäkitalo ei ollut vielä löytänyt Porin Pri-kaatin 1. Jääkärikomppanian kultaisia lei-jonia. Kansainvälisiin oppeihin Mäkitalohakeutui mainonnan uhrina, tai sen ansi-osta.

– Valmiusjoukot markkinoivat itse-ään paljon ja hyvin. Innostuin, että inttiai-kana olisi hienoa oppia tuollaisia asioita.Mielessä on käynyt, että voisin lähteä ul-komaisiin tehtäviin. Lisäksi Säkylä olikotia lähinnä.

Mäkitalon ei tarvinnut lähteä yksin”sotimaan”, sillä sama määränpää oli kah-della hänen kouluaikaisella kaverillaan.Tutut kaverit samassa paikassa jakoivatalokasajan kokemukset.

Peruskoulutuskauden jälkeen jääkärintitteli vaihtui oppilaaksi aliupseerikoulus-sa.

– Siellä sai lukea paljon, että sai hy-viä koesuorituksia.

Kokeet menivät onneksi niin hyvin,että alkuperäinen tavoite täyttyi ja miehenseuraavaksi kohteeksi varmistui Hamina.Mäkitalo kertoo parhaan intti-muistonsatulevan RUK-ajoilta.

– Kirkkojärven marssilla joukkue-henkemme oli jotain uskomatonta. Vähänkuin lätkäjengillä. Valmistauduimme hy-vin ja kaikki tekivät parhaansa. Juostessametsässä joku saattoi heittää jonkin biisinnimen ja kaikki lauloivat. Mäkitalo ristimusiikkilajin ”hengenkohotusrokiksi”.Kappalevalinnat olivat mitäpäs muutakuin suomirokkia.

– Kunnon päälle armeija ei ole ikinäkäynyt, vaikka RUK:ssa olikin todellaraskasta. Tähän mennessä intti on ollut

Eero Mäkitalolle jäiHyvät muistot Haminasta

hyvin kiireistä, työntäyteistä aikaa. Muttaantoisaa, voisi sanoa.

Kiireitä upseerioppilaalle toi RUK:nkurssikirjan taittajan tehtävä. Vapaa-aikaasyönyt projekti valmistui toisten jo lähdet-tyä pois Haminasta johtajakaudelle.

Kiinnostustakansainvälisyyteen

Palveluksensa loppupuolella Mäkita-lolla on mahdollisuus allekirjoittaa toi-mintavalmiussitoumus. Tällöin hän lu-pautuu tietyksi ajaksi olemaan puolustus-

voimien käytettävissä. Reservin vänrikkiMäkitalo tulleekin olemaan yksi toiminta-valmiussitoumuksen antaneista. Peruste-luja halukkuudelle löytyy.

– Pääsee näkemään vieraita kulttuu-reja sekä tekemään jotain merkittäväämaailmalla. Upseerin tehtävät kiinnosta-vat, vaikkei parikymppisiä nuoria oteta-kaan usein ulkomaille töihin. Suunnitel-missa armeijan jälkeen on tietotekniikantai talouden opiskelut ja ehkä niiden kaut-ta löytyisi mahdollisuuksia kansainväli-siin tehtäviin.

Teksti ja kuva: Raimo Muurinen

ELÄMÄSSÄ ETENPÄIN. Upseerikokela Raimo Mäkitalon tulevaisuudensuunni-telmiin kuuluu tietotekniikan tai talouden opiskelu, mutta upseerin urakin kiin-nostaa.

15

Puolustusvoimat käyttäväthenkilöstöresurssinsa tarkas-ti. Erityistaitoja hallitsevatvarusmiehet värvätään eri-koistehtäviin ansaitsemaanpäivärahansa hyviä työsuori-tuksia vastaan. Perinteisestitällaisia tehtäviä ovat olleetmuun muassa kokelaslääkä-rin tai -lakimiehen tehtävät.Porin Prikaatissa löydettiintammikuun 2002 -saapumi-serästä kaksi tietotekniikanammattilaista, jotka määrät-tiin”sähköisen oppimateriaa-lin koostajiksi”.

Multimediataiteilijoiden työn tuloksena

Kalvosulkeiset jäävät historiaan

Kouluttajientyö helpottuu

Keskisen ja Hovilan tukikohtana ontoiminut Hornin halli. Multimediataiteili-joiden työhuoneessa eniten tilaa on varat-tu tietokoneille ja oheislaitteille, sittenvasta työntekijöille.

– Laitteiston taso osoittaa sen, ettätyöhön suhtaudutaan vakavasti. Se kan-nustaa hyviin suorituksiin, kertoo Keski-nen.

Oppimateriaalin sähköistäminen al-koi vanhan materiaalin keräämisellä.Päällekkäisyydet karsittiin pois ja vanhen-tuneet tiedot päivitettiin. Sähköistettymateriaali siirrettiin kaikkien kouluttajienkäytettäväksi prikaatin tietoverkkoon.Opetustiloissa on tietokoneet ja verkkoyh-

teydet valmiina, näin oppitunnit saa ruu-dulle napin painalluksella. Projektin esi-miehenä toiminut kapteeni Marko Haik-kola kertoo olevansa tyytyväinen saavu-tettuihin uudistuksiin.

– Kouluttajan aika ei mene materiaa-lin valmistamiseen. Ulkoasu on saatu var-sin korkealle tasolle.

Hänen mukaansa oppimisen kannaltaei ole merkittävää eroa, heijastaako kou-luttaja kalvot seinälle piirtoheittimellä vaitietokoneella. Merkittävä uudistus onkinse, että materiaali on kaikille sama ja mah-dolliset päivitykset syntyvät alan erikois-osaajien työnä. Kouluttajien ei tarvitsetehdä samaa työtä opetusmateriaalin ke-räämiseksi eri yksiköissä uudestaan jauudestaan, koska uusin materiaali löytyyaina verkosta.

Tavoitteena oli koota yhtenäinen tie-tokoneella esitettävä oppituntimateriaaliprikaatin kaikkien kouluttajien käytettä-väksi. Näin alokkaat saisivat perusyksi-köstä riippumatta saman koulutuksen, kunesimerkiksi rynnäkkökivääriin tai varus-miehen oikeudenhoitoon tutustutaan en-simmäistä kertaa.

Siviilityöt jatkuivatpalveluksessa

Viestimies Sami Keskinen, 20 jakorpraali Kaarle Hovila, 26, eivät alokas-kauden tiimellyksessä osanneet aavistaatulevaa tehtäväänsä. Hovila ja Keskinenkiinnostuivat tarjolla olleesta palveluspai-kaista taustojensa vuoksi.

– Työkokemus ja koulutus taisivatolla ratkaisevia tekijöitä valituksi tulemi-seen, arvelee Hovila.

Hovilalla on loppusuoralla tietojenkä-sittelyopin opinnot Turun yliopistossa.Työkokemusta hänellä on yli 3 vuotta jär-jestelmäsuunnittelijan ja ohjelmoijan töis-tä turkulaisesta Kuulalaakeri-uusmedia-firmasta.

Keskinen on vasta aloittamassa opis-kelujaan, mutta on ehtinyt silti olla tieto-tekniikan kanssa tekemisissä paljonkin.

– Tietokoneilla olen pelannut ainanelivuotiaasta asti, mutta vakavampi har-rastaminen alkoi vasta 12-vuotiaana, Kes-kinen muistelee.

Lukioajoista lähtien hän on työsken-nellyt CDQ Solutionsilla niin ikään uus-median parissa.

Kouluttajien ei tarvitse tehdä samaatyötä opetusmateriaalin keräämiseksieri yksiköissä uudestaan ja uudestaan,koska uusin materiaali löytyy aina verkosta.

BITIT HALLINNASSA. Hovilalla on loppusuoralla tietojenkäsittelyopin opinnotTurun yliopistossa.

Teksti ja kuva: Raimo Muurinen

16

Vähintään yhtä monet ovat tuonkinjälkeen kokeneet varusvarastollatöykeää kohtelua ja ajatelleet Hie-

tasen tavoin: “Kui helvetin taval sitä oikkevoi rakasta rätei ja lumpui. Jokku rakasta-va nätei flikoi, sen mää kyl ymmärrä”.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja Po-rin Prikaatinkin varusvaraston asiakaspal-velu pelaa ihmeteltävän hyvin, kun ottaahuomioon sen, että asiakkaita käy viikos-sa hieman vajaa 2 000 henkeä ja työteki-jöitä on vain rajallinen määrä.

Eikä varusvarastonhoitajakaan enääole välttämättä tuikeailmeinen miehenkö-riläs. Ei ainakaan varastonhoitaja TuulaHautamäki, jonka sinisissä silmissä onymmärtävän lämmin tuike. Hautamäelläon kotona aviopuoliso ja viisi lasta, jotentiettyä empatia tulee väkisinkin mukanamyös työpaikalle.

Hyvän esimerkin tästä tarjoaa haastat-teluhetken aikana sattunut tapaus. Upsee-rikokelas rynnistää varastolle, vaikka seon ollut jo suljettu puoli tuntia sitten. Hänsanoo olleensa koko viikon metsässä, eikähänellä ole puhdasta päälle pantavaa.Hautamäki kysyy tyynesti toimittajalta,voitko odottaa ja lähtee yhtä “tuhannestalapsestaan” auttamaan.

- Kotonakin haluan pukea lapsillepäälle puhdasta ja sopivaa. Eikä perheen-äiti voi katsoa kelloa ja sanoa, ettei nytsovi, Hautamäki selittää.

Uusi päävarasto helpottaatilannettaTuula Hautamäki on ollut työssä varusva-rastolla vuodesta 1999. Ensin varasto-työntekijänä ja sitten viime vuoden kesä-kuusta alkaen varastonhoitajana.

Hän pitää työtään mielenkiintoisena,mutta tietyllä tavalla raskaana.

- Meitä on varastomestarin lisäksiseitsemän työntekijää. Kaikki hallitsevatomat työsektorinsa hienosti, mutta josyksikin puuttuu niin se kasvattaa muittentyötakkaa kohtuuttomasti. Huononakinpäivänä meidän tulee palvella varusmie-hiä, henkilökuntaa ja reserviläisiä iloisellailmeellä. Tarjota särmiä lomavaatteita va-rusmiehille, vaihtaa likapyykki puhtaisiinja hoitaa Säkylän Vaatetuskorjaamonkanssa täydennykset, Hautamäki tiivistää.

Hänen mielestään vakituisia työnteki-jöitä pitäisi olla enemmän. Etenkin palve-lukseen tulo ja kotiuttaminen sekä kerta-usharjoitukset kasvattavat työpaineita.

“Tarjolla on särmiä varusteita eikä mitään rättejä”

Varusvarastolla palvelu pelaaTeksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

“Kyllä kai täs jokahinen tahtoos herran kamppe-his kulkia. Mutta niitä täs täytyy pitää mitä jää,kun vierähän käsistä. Pussihousuus ja kiiltosaap-pahis sitä oltaas, mutta mitäs pannahan ylle sittenkun tosisas tarvitahan”. Monille on tullut tutuksiVäinö Linnan kuvaus talousaliupseeri Mäkilänkatkerasta sadatuksesta Hietaselle, joka oli kave-rilleen tullut kapun käskystä parempia saappaitahakemaan.

17

- Me olemme saaneet onneksi tila-päistä työapua työllistettävistä ja ruuhka-aikoina komennusmiehiä yksiköistä. Va-rasto on myös tiloiltaan epäkäytännölli-nen, mutta siihen saamme parannusta, kunuusi päävarasto valmistuu, Hautamäki sa-noo.

Hänen mukaansa kotimatkalla tuleemonta kertaa työstettyä työpaikan asioita.

- Yöuniani en ole silti menettänyt.Toisaalta perhe ja omakotitalo Keihäskos-ken kylässä, Virttaan kainalossa vaativatosansa, joten työmurheet on laitettava si-vuun, Hautamäki kertoo.

Hänen mukaansa lasten harrastukset

PIRUETTEJA. Kolme kertaa viikossaTuula Hautamäki rentoutuu SäkylänNaisvoimistelijoiden tyttöryhmän taito-luistelijoita valmentamalla.

SÄRMIÄ VARUSTEITA. Varastohoi-taja Tuula Hautamäki vaihtaa upsee-rikokelas Jukka Suomiselle entistäehomman baretin.

vaativat oman huomionsa. Kolme kertaaviikossa lapsuudesta rakas harrastus saahänet valtaansa, jolloin Tuula tekee kau-niita piruetteja taitoluistimilla Säkylänjäähallissa. Silloinkin hän antaa osan it-sestään muille, sillä rouva Hautamäkiopastaa Säkylän Naisvoimistelijoiden tyt-töjen taitoluisteluryhmää.

- Olen jo pienestä asti harrastanut tai-toluistelua Porin Tarmon tyttöjen joukos-sa. Haaveilin siitä joskus jopa ammattina,mutta elämä on kuljettanut toista tietä.Silti ihan hyvää, sanoo Hautamäki.

Varusvaraston

● Varusmiehen kaapissa on yli80 varusesinettä.

● Varusteiden yhteisarvo onnoin 2 000 euroa.

● Kallein niistä on sirpaleliivi,joka maksaa 260 euroa.

● Halvin on saippuarasia, jokamaksaa 40 senttiä.

● Varusmies pitää tärkeimpänäasunaan loma-asua.

● Tarkimmin sovitetaan barettiaja varsikenkiä.

info ● ● ●

18

Koivusen jälkimmäiselle lauseellelöytyy selitys. Innokas hirvimiesjoutuu olemaan poissa hirvijahdin

aloituspäivästä, koska juuri tuona päivänäon vapaaehtoisen maanpuolustuskoulu-tuksen harjoitus, jossa hänen ammattitai-toaan tarvitaan.

Koivusen mukaan koko taisteluväli-nevaraston piirissä toimiva tiimi odottaainnolla uuden päävarasto valmistumista.

– Toimimme nyt kahdessa eri pis-teessä ja pieniä varastoja on ympäri varus-kuntaa. Kun kaikki saadaan saman katonalle, toiminta helpottuu melkoisesti japystymme palvelemaan paremmin asiak-kaitamme.

Koivusen tiimin kontolle kuuluvatkaikki joukkokohtaiset aseet, maalilaitteetja taistelusimulaattorit.

– Meillä on hyvä porukka ja yhteistoi-minta pelaa muiden varastojen kanssa. Eri-laiset vierailut työllistävät myös paljon mei-käläisiä, kun aseita asetetaan näytteille.

Petäjäveden poika lähteemielellään töihin

Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo

Varastonhoitaja Jari Koi-vunen tunnustaa lähte-vänsä joka aamu mielel-lään töihin.- Pakko on sanoa niin. Eiminulla ole ikinä sellaistatunnetta, etteikö töihin oli-si mukava lähteä. Joskustyöt tietysti haittaavat har-rastuksia.

le maalilaitteiden hoitajaksi.– Se tuo mukavaa vaihtelua varus-

kuntaelämään, Koivunen myhäilee tyyty-väisenä tuttuun tapaansa.

Koivunen on kotoisin Jyväskylän tun-tumasta Petäjävedeltä ja asuu varuskun-nan asuntoalueella rivitalokaksiossa avo-vaimonsa kanssa.

– Me itse sanotaan, että asutaanminkkitarhassa, kun on aikaisemmin to-tuttu asumaan maaseudulla väljemmissäoloissa. Nyt asuntoaluetta kunnostetaan jasiitä tulee varmasti entistä viihtyisämpi.

Koivunen kertoo, että viime kesänä hehankkivat asuntovaunun, jolla voi matkataväljempiin maisemiin.

– Silloin ei pidä mennä leirialueille,sillä siellä kylki kyljessä köröttävät vau-nut ovat enemmän kuin minkkitarha, sa-noo Koivunen nauraen.

Vielä lopuksi hän sanoo, että muistakehua siinä jutussasi meidän varaston po-rukkaa. Nyt se on kirjoitettu.

KOKEMUSTA ON. Varastonhoitaja JariKoivuselle aseet ja varusteet ovat tuttuja,sillä hän on työskennellyt Porin Prikaa-tissa vuodesta 1996. Kuvassa12,7 mm:nilmatorjuntakonekivääriä asetetaan näy-tille.

Matkailu avartaaKoivusen oma työpiste sijaitsee Aliupsee-rikoulun alakerrassa, mutta ajoittain miessaa pakata maalilaitteet sekä reppunsa jalähteä sotaharjoitukseen tai ampumaleiril-

19

PORILAISEN PÄIVÄKIRJA

PRIKAATISTA SIIRTYNEET:PRIKAATIIN SIIRTYNEET:

Maanpuolustuskorkeakouluun:Yliluutnantti Jari Taipale 1.8.2002

Reserviin:Ylikersantti (sopimussotilas) Teemu Tuumanen 28.7.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Matti Kulmanen 5.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Antti Tähkäpää 5.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Jukka Heimonen 12.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Simo Tuisku 12.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Jussi Viuhko 14.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Ilkka Vieras 15.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Jesse Mäkinen 26.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Henri Palin 26.8.2002Luutnantti Aki Aaltonen 1.9.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Lauri Koskimaa 1.9.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Antti Alahonko 4.9.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Matti Vehmas 4.9.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Jukka-Pekka Katajisto 9.9.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Eero Judin 1.10.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Aki Mertala 1.10.2002

Pääesikunnasta:Everstiluutnantti Hannu Ojala 1.8.2002

Kainuun Prikaatista:Kapteeni Jarkko Pelkonen 1.8.2002

Vaasan Sotilasläänin Esikunnasta:Majuri Seppo Vainio 1.9.2002

Reservistä:Ylikersantti (sopimussotilas) Jouni Kallio 12.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Niko Manninen 12.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Hannu Tulonen 19.8.2002Ylikersantti (sopimussotilas) Kari Hietala 23.9.2002

LIPUNKANTAJAN MUISTOKSI. Kurussa 28.7. järjestetyn Kuru-juhlan yhteydessä suoritettiin seppeleenlasku vänrikkiPolvianderin hautamuistomerkille. Porin Prikaatin perinneyhdistys kunnosti v. 1934 pystytetyn hautamuistomerkin.Polviander muistetaan Suomen sodan aikaisena "Porilaisten" lipunkantajana.

2020

21

Tulevaisuuden taistelun kuva– epätietoisuudenhallitsemiseentoimintakykyisyydellä

Sotilasjohtajan on tulevaisuuden taiste-lun kuvassa kyettävä yhdistämään me-

nestyksekkäästi oma selviytymistaistelu,alaisten johtaminen ja tehtävässä menes-tymistarve. Taistelun kuva korostaa infor-maation määrän ja ajan suhdetta, jotta in-formaatio voidaan muovata tiedoksi etu-lyöntiaseman saavuttamiseksi vastusta-jasta. Eri tekniset järjestelmät aiheuttavatosaltaan informaation määrän kasvun tais-telukentällä. Teknisiä järjestelmiä pyri-tään kehittämään siten, että johtajan olisihelpompi tehdä päätöksiä pelkästään“näyttöruudun” perusteella.

Taistelun kuvan kaoottisuus- ja prob-lemaattisuusnäkökulmia on täydennettäväepätietoisuustekijällä. Epätietoisuus ko-rostaa sitä, että johtaja ei välttämättä tiedäkuka on vastassa, millä välineillä vastus-taja toimii ja koska se toimii. Epätietoi-suus ei kuitenkaan ole välttämättä tiedonpuutetta, vaan pikemminkin mieleen jä-sentyneiden merkityssuhteiden jäsenty-mättömyyttä. Merkityssuhteet syntyvätihmisen kasvamisen ja kouluttamisenmyötä syntyneistä käsityksistä eri asiois-ta. Käsityksistä syntyy tulkintahorisontti,johon tuleva toiminta peilataan. Toisaaltatästä syntyneestä maailmankuvasta johta-ja yrittää hakea tukea tuleville päätöksen-tekotilanteille. Päätöksenteko liittyy kiin-teästi toimintakykyyn, jota taistelun ku-van teknistyminen johtajalta edellyttää.Toimintakykymallinnus on kehitetty osal-taan sen takia, että ihmisen kokonaisval-taisuus tulisi paremmin huomioitua taiste-lun kuvassa.

Toimintakyvyn psyykkisellä olemis-puolella sotilasjohtaja käsittelee tulevaninformaation ja toiminnasta aiheutuvattunteet sekä muistaa tiettyjä asioita. Asioi-den muistaminen ja toisaalta toimintaanreagoiminen on kiinni siitä, miten merki-tyssuhteet ovat muodostuneet johtajan ta-

Päätöksenteon eettisyysammatillisen kasvun haasteena– pehmoilua vai sotilasjohtajan toiminnan kova ydin?

Teksti: Majuri Vesa Helminen(kirjoitus perustuu yleisesikunta-upseerikurssin diplomityöhön)Kuva: Samuli Vahteristo

juntaan. Esiin astuukin nyt henkinen puo-li, joka tarkastelee psyykkisen toiminnansuhdetta ihmisen maailmankuvaan. Soti-lasjohtajalta tulee löytyä muistijälki maa-ilmankuvasta, jotta päämääräsuuntautu-nut ja oikea toiminta on mahdollista. Maa-ilmankuva luo edellytykset johtajan toi-mintakykyisyydelle. Toimintakykyisyyspuolestaan mahdollistaa hyvän päätök-senteon. Toimintakyvyn neljää olemis-puolta (psyykkinen, eettinen, fyysinen,sosiaalinen) on tarkasteltava toisiinsa vai-kuttavina systeeminä, jossa yhden tekijänkorostaminen ei poista toisen tekijän mer-kitystä.

Toimintakyvyn eettinen olemispuoliliittyy kiinteästi psyykkiseen/henkiseenolemispuoleen. Päätöksenteko on etiikanviemistä käytännön tasolle eli moraali-suutta. Johtaja miettii valintoja ja ratkai-suja tehdessään päätöksen vastuu-, oikeu-denmukaisuus- ja kohtuullisuusnäkökoh-tia. Kysymys on toisaalta sotilasjohtajanvaltatekijästä. Vallan myötä sotilasjohtajavoi vaikuttaa alaisten olemiseen – päättäätarvittaessa ihmishengistä. Valta tuo kui-tenkin mukanaan vastuun niistä, joihinjohtajalla on valtasuhde. Joukkueenjohta-jalla on valta 30 mieheen, kun armeija-kunnan komentajalla voi olla valta kym-meniin tuhansiin miehiin. Tämä korostaamyös sitä, että edellä mainittujen johtaja-tasojen toimintakyvyn painotukset poik-keavat toisistaan.

Taistelun kuvan kuormituksenhuomioiminen liittyy kiinteästiammatilliseen kasvuun

Väsymys ja kuolemanpelko ovat tais-telun kuvan keskeisiä kuormitustekijöitä.Väsymyksen myötä johtaja ajautuu itse-tutkiskeluun ja analysointiin tehtyjen pää-tösten osalta. Johtajan taistelun alun tehtä-väsuuntautuneisuus muuttuukin eettiseksipohdinnaksi tehtyjen ratkaisujen hyveelli-syyden osalta – oikean ja väärän kamppai-lu korostuu. Kuolemanpelko emootiotila-na puolestaan edellyttää kykyä reflektoidatunteita ja toisaalta purkaa niitä pian voi-makkaita tunteita herättäneiden tapahtu-mien jälkeen. Pyrkimys negatiivisten tun-teiden varastointiin voi johtaa psyykkisiinhäiriöihin.

Väsymyksen luonne muuttuu ajanmyötä fyysisestä väsymyksestä psyykki-seen/henkiseen väsymykseen. Fyysinenväsymys on kehossa havaittavia muutok-

sia. Psyykkinen väsymys on seuraustamuun muassa tehtyjen päätösten hyveelli-syyden jälkitarkastelusta, oman toiminnankontrolloinnista ja taistelun kuvan epätie-toisuudesta. Toisaalta pelko saa erilaisiailmenemismuotoja riippuen siitä, mitenjohtaja on kyennyt pelon aiheuttaneen te-kijän liittämään omaan merkityskokemus-verkkoonsa.

Toimintakyvyn eettinen olemispuolion keskeinen sotilasjohtajan tulevaisuu-den ammatillisen kasvun haaste. Tätä tu-kevat muun muassa esikunta- ja johtamis-harjoituksen havainnot siitä, miten kuor-mitus alkaa vaikuttamaan johtajan toimin-takykyisyyteen. Tämän artikkelin teko-hetkellä puolustusvoimien tehtäväsuun-tautunut koulutus opettaa sotilasjohtajiaeri tasoilla organisaatioiden ja tekniikanhallitsemiseen. Nyt tulisikin palata ihmi-syyden perustekijöiden kouluttamiseen,jotta yksilön käyttäytymistä opitaan ym-märtämään paremmin taistelun teknisty-vässä ja myös epätietoisuuden kuvassa.Samalla luodaan edellytykset organisaati-oiden käytölle, koska yksilöt muodostavatorganisaation.

Sotilasjohtajan rauhan aikaisen kou-lutuksen aikaansaamat maailmankuvanmuistijäljet erilaisista merkityskokemuk-sista takaavat sen, että rauhan aikana joh-taja kasvaa sodan aikaan; koulutustapah-tumat edellyttävät taistelun kuvan situaa-tiotekijöitä, kuten väsymyksen vaikutustajohtajaan ja päätöksiin. Eritasoiset sotilas-johtajat ovat päätöksenteossaan varsinyksin, vaikka mahdolliset esikunnat ovatanalysoimassa taistelukentän informaa-tiotulvaa päätöksien tueksi. Päätös on kui-tenkin hyvin henkilökohtainen ja inhimil-linen tapahtuma, jossa johtaja joutuu käy-mään läpi laajan kirjon muitakin kuin tak-tis-operatiivisia pohdintoja. Johtajan rea-gointi ei perustu sattumanvaraiseen tunte-mukseen, vaan “rakennettuun” kokemus-pohjaiseen käsitykseen asiasta.

Ammatillinen kasvu joukkueenjohta-jasta armeijakunnan komentajaksi edel-lyttää muistijälkeä siitä, mitä on ollut joh-taa joukkuetta. Sotakokemukset ovatosoittaneet sen, että joukkueenjohtaja ontaistelussa kovimman välittömän paineenalaisena; kaikki ongelmat ovat joukkueen-johtajan lähellä ja konkreettisina. Tämänseikan huomioiminen on osa vastuullisenpäätöksenteon kasvamisprosessia.

21

2222

VIPA – nopea jamukava– Merkittävin ero muihin saman järjestel-män alustoihin on, että se on nopea. Sekäperustamis- että siirtymisnopeus on hyvä,sanoo luutnantti Juha Nikka Länsi-Suo-men Viestipataljoonasta. Hän kehuu vies-tipasia myös käyttäjäystävälliseksi. Mie-histön mukavuutta parantavat ilmastointija lämmitys.

Viestipasi on prikaatin YVI 2-kenttä-viestijärjestelmän verkonsuunnitteluase-ma ja prototyyppi, mutta se on jo hyväk-sytty sotavarusteeksi. Länsi-SuomenViestipataljoonalla on tällä hetkellä käy-tössään viisi YVI 2 -asemaa, jotka ovattelakuorma-autoalustalla. Viestipasi onPatria Vehicles -yhtiön valmistama kuusi-pyöräinen, panssaroitu ajoneuvo, jonkakäsittely on helppoa ja turvallista niin nor-maalissa tieliikenteessä kuin maastossa jahätätilanteessa. Vaunussa on automaatti-vaihteisto, tehostettu nelipyöräohjaus,kuusipyöräveto ja iskunvaimennettu ajo-neuvojousitus.

Vaunun huippunopeus on 90 km/t jatoimintasäde 600 kilometriä. Ylläkön sat-tuessa ajoneuvo voi siirtyä pysähtymättätieltä maastoon, koska sen maastoajo-

ominaisuudet ovat koko ajan käytössä.Maastossa ajoneuvo pystyy rakenteensaansiosta ylittämään syviä ojia ja suurialohkareita, kiipeämään jyrkkiä rinteitä jakahlaamaan jopa metrin hangessa. Ajo-neuvossa on hydraulitoiminen masto- jatukijalkajärjestelmä, Janter LNP 24. Au-tomaattimasto on teleskooppinen ja suun-niteltu kaikkiin Suomen ilmasto- ja ympä-ristöoloihin.

Antennilaitteet nousevat maksimis-saan 24 metrin korkeuteen. Kaksi miestäpystyttää ja purkaa maston normaaliolois-sa alle 15 minuutissa. YVI 2 -viestijärjes-telmässä on yhteensä 24 viestiasema-ajo-neuvoa, joista kaksi on verkonsuunnitte-luasemia ja kaksi verkonhallinta-asemia.Kaikkien asemien peruskalustoon kuulu-vat kaksi linkkiradiota salauslaitteineen,kaksi valokaapelipäätettä ja keskustie-tokone eli digitaalinen kenttäkeskus. Jär-jestelmiä on hankittu tähän mennessäviisi. Porin Prikaatin viestipasi on nel-jännen järjestelmän ensimmäinen asemaja toistaiseksi ainoa laatuaan Suomessa.Loput viestipasit saadaan Porin Prikaatiinv 2003–2004.

●●Kalusto-kiikariPorin Prikaatinkäytössä on ollutvuodesta 1999viestipanssariajo-neuvo XA-202 elilyhyesti VIPA taiviestipasi. Ajoneuvoon ollut mukanakaikissa harjoituk-sissa ja osoittautu-nut toimivaksityökaluksi.

Teksti: Esa-Pekka AvelaKuva: Samuli Vahteristo

23

Info

Johtamistaidon Opisto JTO02510 OITMÄKIp. 09-8562 8200

www.jto.fi

Valmistaja Patria VehiclesKokonaispaino 23 000 kgMoottori Valmet 612

DWBIC 7,4 dm3

pakokaasuahdettu,välijäähdytetty,suorasuihkutteinen6-sylinterinenrivimallinendieselmoottori

Suurin teho 202 kWSuurin vääntö 1 080 Nm6-pyöräveto6 eteen + R automaattivaihteistoHuippunopeus 90 km/hToimintamatka 600 kmMaavara 425 mmEi ui, suurinkahlaussyvyys 1000 mmMäennousukyky 35°Suurin sivukallistus 22°

YHTYMÄN VIESTI-JÄRJESTELMÄ

YVI - 2

VIESTIPANSSARI-AJONEUVOSISU XA-202

YVI-2 -järjestelmä koostuu 24 viestiasemasta,joista kukin käsittää:

– digitaalinen kenttäkeskus– 2 radiolinkkiä salatulla yhteydellä– 2 valokaapelipäätettä

Radio- ja valokaapeliyhteyksiä käyttäen saadaanaikaan viisi tiedonsiirtoväylää muihin viestikes-kuksiin tai -asemiin.

Viestiasemat ja näiden väliset yhteydet muodos-tavat prikaatin kenttäviestijärjestelmän rungon.

Operatiiviset joukot (alajohtoportaat ja näidenalaiset joukot) voivat liittyä viestikalustoillaanem. viestiasemiin paikallaan ja liikkuessaan.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

24

Kolumni Kari Nummila

Aika äskettäin, 18. syyskuuta,oli kulunut tasan 50 vuotta siitä,kun viimeinen sotakorvausjuna

lähti Neuvostoliittoon. Junia oli kolkutel-lut oikeasti ja vertauksuvallisesti hurjanpaljon kohti itää kahdeksan vuoden aika-na. On laskettu, että kaiken tavaramääränkuljettamiseen kerralla tarvittaisiin juna,joka yksimittaiseksi laitettuna ulottuisi 3600 kilometrin päähän veturistaan.

Toinen laskelma kertoo, että yhtenäi-nen juna olisi ulottunut kuusitoista kertaaHelsingistä Kemiin.

Suomelta riistettiin myös kauppalai-vasto vähiin. Vanhoja ja uusia aluksia luo-vutettiin myös niinikään korvauksetta yh-teensä 535 kappaletta.

Asian valtaisat mittasuhteet asettuvattähän päivään aika lailla käsitettäviksimeille kaikille, kun kerrotaan, että sota-korvaukset eli vastikkeettoman tavaranrahtaaminen Suomeen hyökänneen N-lii-ton hyödyksi maksoi jokaista suomalaistakohti vähintään 6 500 euroa (37 000 mark-kaa) tai laskutavasta riippuen jopa 8 800euroa (52 000 markkaa).

Eikä tässä ole suinkaan vielä kaikki.Menetimmehän me oikeudettomasti 15prosenttia kansallisomaisuudestamme,kun jouduimme pakkoluovuttamaan Kar-jalan ja Petsamon sekä vielä muitakin alu-eita. Kokonainen Suomi lakkasi olemasta,kun sitä ruhjottiin raa’asti.

Ennen kaikkea muuta täytyy tietystimuista niitä, jotka antoivat kalleiman uh-

rin vapaan Isänmaan hyväksi; Talvi- jaJatkosodissa kaatui melkein 93 000 suo-malaista. Lisäksi vammautui pysyvästi 94000 kotimaan puolustajaa.

Omaisiaan menettäneiden ja muiden-kaan perheiden tuskaa ja kärsimystä eivoida luonnollisestikaan mitata rahassa;sotahan kosketti jokaista jollakin tavalla,usein niin henkisesti kuin aineellisestikin.

Viipurin läänin menetys oli kova iskukoko kansalle, mutta erityisesti rajan kirotsai kokea Karjalan heimo taas kerran. Ontuskallista ajatella ikäihmisten kaipuutakotikonnuille, heidän isiensä maille, joilleei ollut pääsyä vuosikymmeniin. Ihmisellekäy iän myötä aina vain tärkeämmäksi jarakkaammaksi oma synnyiseutu, joita voiolla vain yksi.

N-liitto salli vasta vuosikymmenienjälkeen pääsyn koti-Karjalaan, jonne mo-nelta oli ovi suljettu ikiajoiksi maallisenvalleuksen päättyessä ennen sitä aikaa,jolloin naapurimaa alkoi osoittaa edes joi-tain sivistys- ja oikeusvaltion piirteitä.Sodan takia maa joutui valtaisaan jälleen-rakennusurakkaan, josta pääosin vastasise sama joukko, joka oli sinnitellyt ensinkoti- tai taistelurintamalla.

Niin inhimillisesti kuin yhteiskunta-rauhankin kannalta oli järkevää hankkiasiirtoväelle ja rintamamiehille mahdolli-suus saada uusissa oloissakin oma koti-kontu, vaikka vain ‘’kylmä tila’’, jonkaviljelykset isäntä sitten raivasi hartiapan-kin turvin. Yli 400 000 evakosta oli kova

huoli, mutta pienistä kärhämistäkin huoli-matta operaatio onnistui erinomaisesti. EiTalvisodankaan aikaan kukaan jäänyt tai-vasalle tai joutunut ’’pakolaisleiriin’’ asu-maan.

Eräs rehti karjalaisisäntä totesi taan-noin, että hän omista menetyksistään huo-limatta suree hiukan täällä Varsinais-Suo-messa niiden tilojen omistajia, jotka jou-tuivat antamaan maata melkoisesti luovu-tukseen aika lailla kehnolla hinnalla.

Nyt moni kantatila ostaa taas pilkottu-ja palasia takaisin, kun EU-aikana tilako-ko nousee kohisten. Kansa luulee näet tar-vitsevansa ‘’halpaa ruokaa’’ eikä ymmär-rä edelleenkään, että se tapahtuu vain vil-jelijää, maata tai kotieläimiä riistäen.Useinkin kaikki e.m. tahot joutuvat riistonkohteeksi. Pitkällä tähtäimellä tämä filo-sofia on tiensä päässä jo nyt, jos asioitaajatellaan vähänkään järkevästi.

Pitääkö ruoan hintaan esimerkiksiEnglannissa lisätä ne 40 miljardia mark-kaa (40 000 000 000 mk!), jotka edellisenävuotena menetettiin teollisuusmaisen ko-tieläintuotannon aiheuttamien tautiepide-mioiden takia? Minusta pitää. Tämä onvain yksi ‘’pieni’’ lisälasku ihan viimeajoilta.

Huoltovarmuus riittävällä omalla, ko-timaisella tuotannolla on myös tärkeä osiokokonaismaanpuolustuksesta. Jotkut väit-tävät, että kriisin tullen esimerkiksi kas-vinviljely lakkaa, kun siihen tarvitaan ul-komaisia tuontipanoksia. Ei se näin ole,

Sotakorvauksiin 37 000 mkkaikilta suomalaisilta

25

sillä koneet kyllä kestävät vuosiakin koh-tuuhuollolla ja parhaimpien traktorienpolttoainetankkiin voi kaataa kotoista ryp-siöljyäkin.

Karjalaisisännän mielestään tuostamaanluovutusasioista joku saisi vaikkaväitöskirjaansa hyvän aiheen. Näin var-maan onkin. Kaiken lisäksi asialla alkaaolla tulipalokiire, kun parhaat tietolähteetalkavat mennä manan majoille. Suomen‘’sotakorvauksiin’’ kuului tavallaan myössotasyyllisyysoikeudenkäynti, joka on se-kin N-liitolle poispyyhkimätön häpeäpilk-ku muka oikeusvaltion toimena. Prese-dentti Risto Ryti totesi tuomionsa jälkeenkyynisesti, että maataan voi palvella niinmonella tavalla. Tässä tapauksessa kyseoli siitä, että Isänmaan hyväksi voi mennävaikka vankilaan, jos siitä on asialle hyö-tyä riippumatta siitä, että oikeudenkäyn-nin irvikuvassa tapahtui suuri epäoikeu-denmukaisuus.

Suomi pakotettiin sotaan ja jonkunkanssa piti liittoutua, kun tiedettiin, mitäon tulossa. Jos ei olisi tehty yhteistyötäSaksan kanssa, Hitler olisi kävellyt men-nen tullen yli Suomen ja pahin olisi olluttämän jälkeen edessä eli Stalin olisi hyö-kännyt Kannaksella kesällä 1944 vieläpaljon sitkeämmin ja pidempään Kannak-sella päämääränään tunkeutuminen kun-nolla sisämaahan.

Länsi-Euroopassa eivät tainneet sääs-tyä miehitykseltä muut pääkaupungit kuinMoskova, Helsinki ja Lontoo. Se oli Suo-melta hieno saavutus, jonka arvo on syytätunnustaa viimeistään nyt; lokakuun alus-sa tuli uutta tietoa Moskovan arkistoista,joissa todettiin talvisodan osalta, että N-liitossa oli hanke likvidoida Suomestamm. kaikki suojeluskuntien jäsenet Suo-men vastarinnan murskaamisen jälkeen.Taisi se suojeluskunta olla yksi paha esteStalin suunnitelmille. Kaiken edelläole-vankin perusteella teemme kunniaa vete-raanipolven naisille ja miehille.

Kirjoittaja on loimaalainen toimittaja jareservin vääpeli, joka tutkailee maanpuo-lustusasioita reserviläisen silmin.

Porin Rykmentin-Porin Prikaatin Killan historiateos✂

Nimi

Lähiosoite

Postitoimipaikka

Tilaan Porin Rykmentin - Porin Prikaatin Killanhistoriateoksia kpl. Hinta 15 €+ postikulut.

Postita tämä lipuke osoitteella:Porin Prikaati, PL 38, 27801 SÄKYLÄKuoreen merkintä ”Killan historia”

Porin Rykmentin - Porin Prikaatin Killan 40 vuoden mittainentoiminta on koottu yksiin kansiin. Historia sisältää kiltaveljien ja -sisarien elämäntäyteisiä muistokuvia.

TILAUSLOMAKE

Porilaisen osoitteenmuutokset sekä killanjäseneksi liittyminen:

Kiltaveli Seppo Luoto

Tilitoimisto TilistöAlinentie 8

27800 SÄKYLÄ

Puh. (02) 867 1581

26

Nimitysperustelussa sanotaan mm.seuraavasti: “Hänen johtamansa osastopysäytti ylivoimaisen vihollisen hyökkä-yksen erään kriisivaiheen aikana puolus-tuksellemme erittäin tärkeässä maaston-kohdassa. Taistelujen aikana tuhottiin javaurioitettiin Kuirin henkilökohtaisestijohtamana useita vihollisen raskaita pans-sarivaunuja.”

Sota osoitti, että Auno Kuiri oli ainut-laatuinen komentaja, jonka harkintakykyja rohkeus eivät pettäneet missään tilan-teessa.

Jääkärikoulutuksen kauttavapaussotaan

Kuiri seurasi vanhemman veljensäesimerkkiä ja siirtyi Saksaan jääkärikou-lutukseen. Hänet on kirjattu 12.1.1916Jääkäripataljoona 27:n riveihin. Tervolas-sa 1897 syntynyt Kuiri oli tuolloin 19-vuotias.

Jääkäripataljoona 27:n mukana Kuiriosallistui Misse-joen, Riianlahden ja Sch-mardenin taisteluihin. Suomeen hän saa-pui varavääpeliksi ylennettynä pääjoukonmukana 25.2.1918. Vapaussodassa AunoKuiri kuului yliluutnantti von Hertzeninhiihto-osastoon Satakunnan rintamalla.Maaliskuun lopulla 1918 hänet siirrettiinjoukkueenjohtajaksi Hämeenkyrön ase-velvollisten komppaniaan. Kuiri osallistuiAntooran-Saunaluodon, Suodenniemen jaEpilän taisteluihin.

Vapaussodan jälkeen Kuiri suorittikeskikoulun Turun suomalaisessa lyseos-sa 1920.

Kuiri pääsi seuraavana vuonna jääkä-

LegendaarinenjääkärieverstiluutnanttiAuno KuiriTeksti: Kalervo Hentula

Sodan poikkeukselliset tapahtumat nostavatjulkisuuteen henkilöitä, sotilaita, joiden san-kariteot ovat enemmän kuin kirjoittamisenarvoisia. Eräs näistä sankareista on legen-daarinen jääkärieverstiluutnantti AunoKuiri, joka nimitettiin 19. kesäkuuta 1944Mannerheim-ristin ritariksi.

rialiupseereille järjestetylle aktiiviupsee-rikurssille Kadettikouluun. Hän suorittimyös pioneerikurssin Haminassa sekäkomppanianpäällikkökurssin vuonna1929. Lyhyitä taukoja lukuun ottamattaKuiri palveli 1920- ja 1930 -luvuilla PorinRykmentissä.

Auno Kuiri avioitui Aili Mikkolankanssa vuonna 1924 ja perheeseen syntyikaksi lasta. Urheiluharrastus oli lähelläKuirin sydäntä, etenkin hiihto ja ammun-ta. Ampumaradalla hän saattoi varusmie-hille näyttää, että huonon tuloksen syynäei ollutkaan kivääri, vaan ampuja itse.Kuiri toimi turkulaisen urheilu- ja voimis-teluseura Riennon johtokunnassa ja osal-listui muutenkin aktiivisesti yhteiskunnal-liseen elämänmenoon. Hän kuului mm.Kaarinan kunnanvaltuustoon vuosina1933-36.

Kuirin pataljoona tuhosipanssareita

Talvisotaan kapteeni Kuiri lähti I/JR15:n komentajana, jossa hän joukkoineenosallistui Lähteen lohkon, Summan, Suo-

kannan Näykkijärven ja Viipurin taistelui-hin. Lähteen lohkoa puolustanut Kuirinpataljoona tuhosi enemmän panssareitakuin muut rykmentin pataljoonat yhteen-sä. Se torjui myös kaikki vihollisen hyök-käykset ja suoritti menestyksellisiä vasta-iskuja. Sodan loppuun se taisteli torjunnanpainopisteessä ja ansioitunut komentajaylennettiin majuriksi.

Jatkosodan alkaessa Kuiri toimi suu-rimmaksi osaksi varusmiehistä koostuvanJR 5:n eli Aaverykmentin I:n pataljoonankomentajana. Hän osallistui joukkoineenPukallusjärven, Säämälän, Kananojan,Nuijamaan, Talin, Perkjärven, Pilppulan,Näätälän, Karinsalmen ja Ihantalan taiste-luihin.

Summan tiellä kurottiin 28.8.1942umpeen Porlammin motin saartorengasta.Taistelun loppuvaiheessa komentaja, jokaparhaillaan ampui konekiväärillä, haa-voittui: hän luuli aluksi, että silmä oli puh-ki, kun verenvuoto pimitti sen. Hän joutuiuseaksi kuukaudeksi sotasairaalaan toipu-maan olkapäähän saamastaan osumasta.

Helmikuussa 1942 Auno Kuiri nimi-tettiin everstiluutnantiksi ja hänet siirret-

27

Jo Talvisodan aikana syntyi ajatus palkitasotilasarvosta riippumatta miehiä kunnia-merkillä, joka ‘’annettaisiin erikoisestaurheudesta, taistellen saavutettujen tär-keiden tulosten tai ansiokkasti johdettu-jen sotatoimien perusteella’’. Talvisodan jälkeen perustettiin asetuk-sella 2-luokkainen Mannerheim-risti Va-paudenristin ritarikuntaan. 1.luokan ristinsaivat vain Mannerheim itse ja kenraali A.E.Heinrichs. 2. luokan ristejä jaettiin 191. 2. luokan ristin saivatkahteen kertaan kenrm. A.O. Pajari, ev. Martti Aho, ltnmest. E.I.Juutilainen ja kapt. Hans Wind. Kunniamerkin saaneita kutsu-taan Mannerheim-ristin ritareiksi.Tämä risti on Suomen arvoste-tuin kunniamerkki, jota kannetaan puvun vasemman taskunpäällä. Ritarit saivat lisäksi 50 000 markan suuruisen rahapalkin-non, jonka ostovoima oli esimerkiksi v. 1942 nykyrahassa lähesyhtä paljon kuin tällä haavaakin.

Mannerheim-risti

tiin II/JR 5:n komentajaksi. Kesäkuun 16.päivä 1944 oli Kuirin pataljoonalla, II/JR5:llä edessään sodan ratkaisevin taistelu.Auno Kuiri pystyi pataljoonansa ja jääkä-ripataljoona 2:n rippeiden avulla pysäyttä-mään hyökkäävän vihollisen, joka mah-dollisti JR 5:n pääosien puolustukseenryhmittymisen Perkjärven alueelle. Tämäoli yksi niistä uroteosta, jotka vaikuttivatsiihen, että Kuiri palkittiin Mannerheim-ristillä.

Talin-Ihantalan suurtaisteluissa Kuiritoimi JR 25:n komentajana.

Synnynnäinen johtajaSotien jälkeen Kuiri palveli pataljoo-

nan komentajan tehtävissä JR 3:ssa ja JR6:ssa. Hän siirtyi siviilitehtäviin vuonna1949 ja toimi alkuvaiheessa KOP:n Melli-län konttorin hoitajana ja vuodesta 1952alkaen Turun Työnantajain- ja käsi- ja Pi-enteollisuusyhdistys ry:n toiminnanjohta-jana. Auno Kuiri osallistui tehokkaastisekä JR 5:n veteraanien perinnetyöhönettä Porin Rykmentin – Porin Prikaatinkillan toimintaan.

Jääkärieverstiluutnantti Auno Kuiriaoli synnynnäinen johtaja, joka komentaja-nakin osallistui taisteluun aivan etulinjas-sa. Hän johti omalla esimerkillään. Kuirionkin sanonut, että hän sai alaisiinsa ur-heiluhengen niin rauhassa kuin sodassa.Muuan Kuirin taistelija totesi: “Olen puni-kin poika, mutta Kuirin soturi”.

Kuiri tunnettiin myös armottomanahuumorimiehenä. Tiukoissa paikoissa hänosasi huumorin avulla laukaista jännitys-tä. Kerran Summan taistelussa vihollisenpanssari oli pysähtynyt ampumakaivan-toon. Kuiri oli jäänyt lähettinsä kanssaloukkoon vaunun alapuolelle ja tokaisi:“Ajattele, eikö olisikin kamalaa, jos tämäolisi totta!”

Neljä sotaa kokeneen veteraanin vii-meinen iltahuutokutsu tuli 16.3.1978. Hä-net siunattiin Turun vanhan hautausmaanYlösnousemuskappelissa ja veteraanivel-jet tuovat yhä kukkia hänen haudalleen.

KORSU VUOTAA. Jääkärieversti-luutnantti Auno Kiuri komentokor-sussaan Maaselän rintamalla 1943.Kuiri on kuvassa keskellä.Korsuun tulvi talvella vuorokaudessa7 200 ämpärillistä vettä.

INNOKAS VETERAANI. Auno Kuirimarssii rivistön edessä PorilaispäivilläTurussa, elokuussa 1961.

28

Virkeyttä ja henkistä voimaaarkeen – sisartapaamisista jaretkistä

Säkylän sotilaskotiyhdistyksen vapaaehtoisten sisarten toi-minta ei ole pelkkää palvelua sotkun myyntitiskillä, maas-

tossa tai kirjastossa. Sisartoiminta pitää sisällään erilaisiavapaa-ajan virkistystilaisuuksia ja retkiä, jotka antavat voi-maa arkeen.

SISARPÄIVILLÄ IKAALISISSA. Tu-run ja Porin sotilaskotialueen sisartensyyspäivää vietettiin 28.9. IkaalisissaLuomajärven Hevoskievarissa. Sisaretratsastivat, pääsivät kärryajelulle, am-puivat jousilla, ilmakiväärillä ja ritsoil-la sekä harrastivat yhteistoimintaa po-kasahalla. Säkylästä oli mukana 17 si-sarta. Kuvassa sisaret ovat nauttimassatukkimiehen suolapalaa ratsastuksenlomassa.

NOSTALGIAA. "Valkon" vetämilläkärryillä oli pehmeät istuimet.28

29

Viherhiukkaset Koonnut Marjaana Vihottula○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kesä 2002

Yhdistys järjesti 3.7. kotiutuville va-rusmiehille viihde- ja tiedotusillan.

Alokkaiden tulojuhlassa 12.7. oliesiintymässä tanssiryhmä Lahjan Tytöt, jaillan orkesterina toimi säkyläläinen Scho-king Triplets. Yhdistystä tilaisuudessaedustivat Aune Levander, Eeva Luoto,Päivi Lainikka, Leena Korpela ja Anna-Liisa Syrilä.

Alokkaiden tulojumalanpalvelus14.7., sotilaskotisisarista tilaisuudessa oli-vat Marita Torkkeli ja Terttu Inkinen.

Sisarten kesäretki tehtiin 10.8. Kusta-vin maisemiin. Retki oli onnistunut jahauska, ja kunnon retkellä tapahtuu ainajotain jälkeenpäin muisteltavaa. Eli poik-keusolotilanteissa neuvokas sotilaskotisi-sar käyttää ikkunaa, jos ovesta ei voi kul-kea.

Sotilaskotiyhdistyksen, VMTK:n jaRadio Mafian “Kesäkumi” – viihdeilta pi-dettiin 21.8. Esiintyjinä tilaisuudessa oli-vat Disko, F2F-tyttöduo ja Janina Frostell.Tilaisuuden juonsi Jusu Lounela.

Puolustusvoimain komentaja amiraaliKaskeala oli 4.9. kahvilla sotilaskodissa.Mukana tilaisuudessa oli mm. yhdistyk-sen puheenjohtaja Susanna Vuorinen.

Sotilaskotiliiton järjestämillä koulu-

tuspäivillä Hyrylässä 7.–8. syyskuutaosallistuivat Susanna Vuorinen, TuijaRyömä, Marja Syrilä ja Marjaana Vihottu-la.

Yhdistyksen sieniretki tehtiin PaulaKankaan johdolla 12.9. Pyhäjoen maas-toon, mukana oli 14 sisarta.

Uusien sisarien rekrytointitilaisuu-dessa 19.9. liittyi 6 uutta sisarta yhdistyk-sen jäseniksi.

Alueellisen maanpuolustuskurssinjatkokurssilla 19.9. Annikki Käppi, LeenaLipponen ja Tuija Ryömä.

24.9. “Supersotilas”– palkintojen ja-kotilaisuudessa Tuija Ryömä.

Helena Suominen luennoi 10.10. sisa-rille aiheesta “Upea nainen” Upseeriker-holla.

Henkilökunnan hygienia- ja omaval-vontakoulutuspäivät pidetään marras- jajoulukuussa neljänä päivänä. Kouluttaja-na toimii sotilaskodinhoitaja Merja Lanki-nen. Koulutuksen päätteeksi henkilökuntasuorittaa hygieniapassiin vaadittavan ko-keen.

Yhdistyksen syyskokous 26.11. klo18.30 Sotilaskodissa.

Sisarten pikkujoulu pidetään 12.12.iltahartautena Köyliön kirkossa, jonka jäl-keen nautimme Köyliön seurakuntatalollajoulupuuron.

YHTÄ HYMYÄ. Sisaret tutustumassa Kustavin kotiseutumuseoon.

SYKSYINEN SIENIRETKI. Sisartensieniretken satoa. Susanna Vuorinen,Tuula Männistö, Sirkku Tommila jaBirgit Säylä kuuntelevat Paula Kan-kaan neuvoja sienten eri käyttömahdol-lisuuksista.

IHMETYTTÄÄ. Kustavin kotiseutum-musolla olevat vanhat esineet saivat si-saret kysymään toisiltaan: "Mikähäntuokin on?". Aina sisarten joukostalöytyi joku, joka tiesi esineen käyttötar-koituksen tai oli jopa käyttänyt sitä.

30

Varusmiehillä voi olla hauskaa keski-viikkoiltana ilman iltalomia ja alko-

holia. Tämä todistettiin elokuun lopullaPorin Prikaatissa. Janina Frostellin tähdit-tämän varuskumikampanjan vierailu Huo-vinrinteelle veti Porilaisaukion lähes täy-teen siviili- ja varusmiesyleisöä. Tarjollaoli niin silmäniloa kuin musiikillistakinnautintoa, mutta myös tärkeää asiaa. Suo-mea kiertävän varuskumikampanjan ta-voitteena on muistuttaa varusmiehiä suo-jatun seksin tärkeydestä sukupuolitautienvälttämiseksi. Kohdeyleisön lähestymi-nen viihteen keinoin sai ainakin Porin Pri-kaatin varusmiehet varsin vastaanottavai-selle tuulelle. Janinan päättäessä esiinty-misensä heittämällä lavalta kondomeja,käsinkosketeltavan valistuksen kysyntäylitti tarjonnan roimasti.

Viihtyminen tärkeä osavarusmiesten palvelusta

Tapahtuman järjestelyistä vastasi Ra-diomafia yhdessä Suomen Punaisen Ris-tin Säkylän osaston, Säkylän Sotilaskoti-yhdistyksen ja Porin Prikaatin varusmies-toimikunnan kanssa. Sotilaskotiyhdistyk-sen puheenjohtaja Susanna Vuorinen jatoimistonhoitaja Tuija Ryömä olivat saa-puneet seuraamaan konserttia.

– Tämä on jo kolmas kerta kun varus-kumikampanja on täällä, ja tapahtuma onollut aina onnistunut, kiitteli Vuorinen.

– Meidän periaatteenamme on järjes-tää jokaiselle saapumiserälle viihdetapah-tuma. Yleisö on aina taattu.

Porin Prikaatin komentajan everstiArto Rädyn mukaan viihdeilta on varus-miehille tarpeellista vaihtelua tavalliseenpalvelukseen.

– Arkirutiini ei saa olla ainoa asia.On tärkeää, että viihtyisyyttä löytyy myös.Se luo porilaishenkeä.

Illan päätähden lisäksi yhteishenkeäluomassa oli tyttöduo F2F ja viime aikoi-na paljon kuultu Disco.

Raflaavaa valistustaTietopuoleisesta valistuksesta vastasi

Suomen Punainen Risti.– Nykynuoret tietävät varmaan

enemmän kuin äidit ja isät, mutta moraalion vähän heltynyt. Asioita ei ajatella, vaanseuraamukset katsotaan, mietti SPR:n Sä-kylän osaston jäsen Tuula Vätti.

Punaisen Ristin kampanjajulisteenslogan nuorten välinpitämättömiä asentei-ta vastaan ei jätä ketään kylmäksi. ”Äläpane itseäsi hengiltä”

– Vähän raflaava se on, Vätti arvioi.

Teksti ja kuvat: Raimo Muurinen

Janina Frostellin rasti aiheestaturvaseksi sai varusmiehetkuuntelemaan

Janina Frostellin rasti aiheestaturvaseksi sai varusmiehetkuuntelemaan

KUMIT JAKOON.30

31

IRTI ARJESTA. Tyttöduo F2Fviritti yleisön oikeaantunnelmaan. 31

32

EI OIKEASTI TAHDON. Alikersantti JuhoRuuhijärvi ja jääkäri Susanna Liukkonen saivatpaljon huomiota pukushowssa. He eivät kuiten-kaan ole aviopari ainakaan vielä toistaiseksi.32

33

V i e r a i l u j a ● Ta p a h t u m i a ● M e n e s t y s t ä

PORILAISET MUKANA MAANPUO-LUSTUSTAPAHTUMASSA. Puolus-tusvoimien ulkoinen tiedottaminen onhyvin avointa. Kansalaisille jaetaan tie-toa uusista sotavarusteista ja puolus-tusvoimien toimintaa esitellään mes-suilla ja muissa yleisissä tapahtumissa.Porin Prikaatin osasto osallistui Maan-puolustus 2002 -tapahtumaan syys-kuussa. Yleisölle esiteltiin maavoimienaseita ja kalustoa. Varusmiesten asus-teet olivat hyvin esillä vauhdikkaassapukushowssa. Jyväskylässä järjestet-tyyn kolmepäiväiseen tapahtumaan tu-tustui yli 15 000 messuvierasta.

MAANPUOLUSTUSKURSSI SÄKY-LÄSSÄ. Järjestyksessään 164. valta-kunnallinen maanpuolustuskurssivietti internaattivaihettaan Porin Pri-kaatissa lokakuun alussa. Runsaat 40kurssilaista tutustuivat kolmen päivänaikana mm. puolustusvoimien uusim-paam kalustoon ja aseistukseen kutenesimerkiksi kuvassa näkyvän lumipu-kuisen sotilaan esittelemään raskaa-seen kertasinkoon.Prikaatin nykyinen komentaja everstiArto Räty siirtyy ensi vuoden alussaMaanpuolustuskurssien johtajaksi.

3434Osaamistapallon ympäri.www.upm-kymmene.com

V i e r a i l u j a ● Ta p a h t u m i a ● M e n e s t y s t ä

SPOKESMAN. Brittiarmeijan man-ner-Eurooppaan sijoitettujen joukko-jen päätiedottaja, everstiluutnantti He-len Wildman osallistui prikaatin järjes-tämään kriisinhallintaharjoitukseen.Wildman opetti tuleville rauhanturvaa-jille, miten tulee toimia joukkoviestimi-en edustajien kanssa.

SUOJANAAMARI KIINNOSTAA. Irlannin puolustusvoimien operaatiopäällik-kö, kenraalimajuri Sean Brennan vieraili prikaatissa 26. syyskuuta. Kalustoesitte-lyn lisäksi vieraalle esiteltiin Suomen Kansainvälisen Valmiusjoukon toimintaa.

35

Tupa 1

Upskok Björkman Johannes 19 vValtiot. yo, VaasaMies, joka harjoittelee lähitaistelua tuvas-sakin. Ei omista shampoota. Korkkari päi-vässä pitää ammattitaidon korkealla. Fasis-tisen näköinen.Motto: “Achtung! Ich habe neue panzer-faust in meine...”

Upskok Harkoma Olli 20 vMaanviljelijä, YlöjärviKapteeni Nurmelan henki elää hänessä.Tietää kaiken kaikesta ja on vielä täysinvarma mielipiteestään.Motto: “Höh! Aivan liikkumatta...”

Upskok Kanninen Jari-Pekka 20 vOpiskelija, VeteliKanninen koki ikimuistoisen siunauksenupseerikokelas Ojalan alias siunauksensuurmestarin toimesta. Keltainen vai punai-nen piuha?Motto: “Jos se ei lopu niin alkaa tapahtu-maan...”

Upskok Lappalainen Ville 20 vOpiskelija, EspooIkuinen rippikoulupoika. Kuulemma en-nenkin on ihmisiä hävinnyt, koska ovaterehtyneet koskemaan Lappalaisen kita-raan. Terrorisoi tupaa rämpytyksellään. Syökarkkia yölläkin.Motto: “Tilanne on traagisuudessaan koo-minen.”

SUOMEN KANSAINVÄLINENVALMIUSJOUKKO

Upskok Lehto Mika 20 vOpiskelija, TurkuRuokavalio pääosin proteiinia. Luulee ole-vansa hieman itseään isompi. Välttää rasi-tusta peläten lihastensa supistuvan.Motto: “Kaikki liha tottelee kuria.”

Upskok Mäkitalo, Eero 19 vTietotekniikan opiskelija, RaumaTuvan todellinen jäämies. Nukkuu pääosanajasta. Hereillä ollessaan ajelee jääkoneella.Motto: “Älä sano tekeväsi parasta vaan pa-laa takaisin voittajana.”

Upskok Ojala Karri 20 vOpiskelija, NummelaHiljaisuuden rikkovat läpsäytykset ja lui-kautukset. Ärsyttävin nauru koko tuvasta.Miestä ei onnista ikinä lomilla...Motto: “Mä vihaan tätä paikkaa.”

Upskok Rantaniemi Veli-Matti 20 vYo, RaumaNaisen läheisyys on täysin yliarvostettua.Meidän Vellu pärjää hyvin miestenkinkanssa vaikka välillä yrittääkin ärsyttää.Motto: “Kyl meil Raumal...”

Upskok Rintala Mikko 19 vYo, PietarsaariWannabe-muoniolainen. Ei osaa pelatakorttia. Useimmiten hyväntuulinen ja aa-muisin yllättävänkin pirteä.Motto: “Commando on paras!”

Upskok Simpanen Jussi 20 vYo, TampereUhkaa lyödä ja höykyttää Lehtoa, jos hom-ma menee pieleen, tapahtumaa ei kuiten-kaan ole todistettu. Säätää aina jotain...“Kuka pelaa korttii?”Motto: “Taakse poistu... kaunista.”

Upskok Siromaa Tomi 20 vYo, TampereViihtyy pääosin naisten tuvassa. Tuvanhuonoin musiikkimaku. “Älkää koskekosiihen radioon!” Etsii ikuisesti toista ken-käänsä.Motto: “Eiks o ihanii noi Backstreet Bo-ysit!”

Tupa 2

Kers Järvi Niko 21 vOpiskelija, Forssa“Huuda mun sotilasarvoa!”. Rehevä ker-santti.Motto: “Kun kersantti antaa hanaa, niin eisiinä paljon parta pauku.”

Kers Kauppinen Petteri 19 vYo, KaarinaKyllä kersantti keksii.Motto: “Jalkapartioon!”

Alik Asikainen Ilkka 20 vKauppatiet. yo, Pirkkala“Onks kellään heittää shampoota?”. Pitkä-tukka, joka tarvitsee ystäviä. Kiltti nallekar-hu. Hempeä, filosofinen ääni. “Rantalenttisrules!”Motto: “Älä ny oo tommonen!”

Alik Halme Tomi 19 vOpiskelija, Tampere“Tyttöystäväni on julkkis, oon melkein su-kua julkkikselle!”Motto: “Elämä jatkuu... 3.1.2003!!!”

Alik Eskelinen Antti 20 vYo, EspooSalainen ase: hoppariketju, vai?Motto: “Espooseen!”

Alik Grundström Santtu 20 vRakennusmies, VihtiKuinka mies voi ampua apilaksen ohi? Ba-rettimarssilla Grunden rakot olivat miestäisompia. Jätkä on eläin.Motto: “Rauta palaa.”

Alik Kiiskilä Hannu 20 vOpiskelija, KokkolaTirkistelijä. Rapid-mies, jota kannetaan.Motto: “Kui hienoo tää taas on?!”

➤➤➤

36

Loimaan kaupunkiHallinto: (02) 761 10, www.loimaa.fi

Matkailuneuvonta: (02) 761 1286

Tiloja yrityksille: (02) 762 2495, fax (02) 762 2193

Alik Korpela Ilkka 20 vMateriaalinkäsittelijä, UusikaupunkiSalamannopea.Motto: “Jumi puntti, paras puntti.”

Alik Immonen Janne 20 vYo, TohmajärviJokaisella on oma henkilökohtainen helvet-tinsä. Immonen oli sitä meille muille tupa-laisille...Motto: “Kaikissa meissä asuu pieni gona.”

Alik Alaollitervo Juha 20 vOpiskelija, TervolaPojalla on poro kotona odottamassa.Motto: “Tästä mie tykkään ja tänne miejään.”

Alik Ikola Jussi 20 v Yo,JärvenpääKeimaileva karju. Mies, joka söi toisten vii-meiset keksit. Kuin kivaa se sitte on?

Alik Kaistamo Marko 20 vCNC-koneistaja, KiikainenMarko saa taas yhdet natsat lisää. Yliker-santti jo syntyessään. Korjaamo kutsuu!Motto: “Joukkohaudassa et lepää yksin!”

Alik Kekola Mikko 20 vYo, OrivesiMies, jolle ei koskaan tapahdu mitään...Motto: “Toimistossa tarkenee...”

Tupa 3

Kers Koski Juha 20 v Yo,ParkanoPelimies.Motto: “Se ei riitä, että ollaan synnytty voit-tajiksi. Meidän täytyy hioa se timantti.”

Kers Oksanen Sampsa 19 vYo, JämsänkoskiHymyilee vaikka talo tippuisi päälle.Motto: “Tänään on loppuelämäsi ensim-mäinen päivä.”

Kers Mokaddem Karim 20 vMalli, OuluOululainen lemmenlähettiläs. Jälkirukkiinmenossa. Catwalkien futisstaran sydänmurskaantui 2/01-valmareiden kotiutuessa.Motto: “I am an officer of the law!”

Alik Laine Miika 20 vOpiskelija, KaarinaTupahengen luoja.Motto: “Se, joka toiselle kuoppaa kaivaa, seitse siihen lankeaa.”

Alik Kujanpää Antti 20 vYo, SeinäjokiGona-alikersantti, joka ei ota turhia painei-ta.Motto: “Se joka toiselle kuoppaa kaivaa onrapid-mies.”

Alik Nykänen Tuomas 19 vOpiskelija, LapinjärviTähtitieteestä kiinnostunut keskikehonra-kentaja.Motto: “Mulla ei oo kavereita...”Alik Paavilainen Ville 20 vOpiskelija, TampereKomppanian nakki-au. Titteli on säilynytAUK:sta asti. Lisää puuttuvat kirjaimet:G__A!Motto: “Tää on pelkästään fyysistä...”

Alik Lassila Aki-Matti 21 vSoftware-myyjä, EspooSuihkusonaattien suvereeni ykkönen.Motto: “Tvälläri on tvälläri.”

Alik Permi Jouko 20 vTekn. yo, HelsinkiAamujään rikkomiseen tarvitaan välilläpioneerivälineitä.Motto: “Hanki stressaamaton elämäntapa.”

Alik Kujala Matti 20 vOpiskelija, ForssaKäy kahteentoista asti illalla henkeviä kes-kusteluja PR-Jarnon kanssa pelottavanavoimesti.Motto: “Tänään selviää kuka teistä on hei-koin lenkki...”

Alik Perkkiö Jarno 19 vSähköasentaja, LehtimäkiPR-Jarnolle “kagone” on “ygöne”.Motto: “2. on 1.”

Alik Kovalainen 21 vSairaankuljettaja, Halikko“Miten sais lomaa?”Motto: “116 jäljellä... Mä haluun Lahteen!”

Tupa 4

Alik Vaaranen Miikka 20 vYo, VantaaMurkuloiden kylväjä. Mies nukkuu silmätauki nähdäkseen unia.Motto: “Mikä laulaen tulee, se viheltäenmenee.”

Alik Ruuhijärvi Juho 20 vOpiskelija, TampereTuvan imuri, siis siivooja.Motto: “Charlie don’t surf.”

Alik Tallgren Samuel 19 vOpiskelija, NaantaliTuvan massamestari. “Testolla kasvaa!”Motto: “Jumala armahtaa, thunder ei!”

Alik Pylsy Oskari 19 vOpiskelija, HämeenkyröParkettien partaveitsi. Toroin paras kaveri.Löytyy turhan usein Kivasta.Motto: “En mä huutoo pelkää, lyödä muapitää!”

Alik Vainio Simo 18 v Yo,JyväskyläJamaikan rannikot kutsuvat malttamatto-mana miestä.Motto: “Venceremos, vamot!”Alik Rautiainen Jani 20 vOpiskelija, TampereTekniikan ylioppilas, muuten terve...Motto: “Turha huutaa, homma hoituu muu-tenkin.”Alik Savolainen Jussi 20 vOpiskelija, TampereIkuinen kultaisen leijonan metsästäjä. Saa-lista ei näkyvissä...Motto: “Onks tässä ny paljonki kiire? Eikai.”

Alik Roos Jassu 19 vOpiskelija, Turku“Kuka on maannu mun punkas!?”Motto: “Ei voi sattuu, kun ei tuu verta-kaan!”

Alik Tarkki Ville 19 vOpiskelija, Uusikaupunki“Tarkki, anna karkki... tai edes jotain ma-keeta”Motto: “Ole nöyrä, älä nöyristele.”

Alik Saarman Ville-Herman 19 vOpiskelija, VimpeliTaistelee tarmokkaasti, tosin omaa sotaan-sa...Motto: “Menestyksen tikapuita ei kiivetäkädet taskuissa.”

Alik Sokeila Jarkko 20 vOpiskelija, HämeenkoskiPalkkasoturi. Legioona kutsuu.Motto: “If you see the flash, it’s already toolate.”

Alik Toroi Niko 20 vOpiskelija, Kuopio“Midääh? Ai minä vai? Miksei joku muu?”Motto: “Olen kukko tunkiolla!”

Alik Rämö Tuomas 20 vOpiskelija, PöytyäIso käsi, pikku-käsi...Motto: “Kerrran se kirpaisee, toisella kertaajo sattuu...”

Tupa 5

Upskok Kotamäki Elisa 21 vOpiskelija, HelsinkiKaappi alkaa tuvan ovelta. Kestopositiivi-nen, rakastaa tetsaamista yli kaiken. Lomat- pitäisikö niitä käyttää? “Kyllä mä voinmyöntää, jos olen väärässä, sellaista ei vainole koskaan tapahtunut.”Motto: “Meillä erruukoossa...”

Kers Rentola Heli 28 vSairaanhoitaja, HelsinkiKomppanian tippa-täti. Omistaa loppumat-toman keksivaraston. Huolehtii tuvan muis-ta asukeista uupumattomasti.Motto: “Olen kersantti Runtu-Rentola ja ta-pani tulette tuntemaan...”

Kers Toppari Suvi 21 vJärjestyksenvalvoja, TampereSärmää tarvittaessa, sluibaa kun pystyy -peliliikkeitä! Tupa 5:n bileiden esitanssija.Motto: “Sain!”

Alik Merikoski Paula 24 vPuuseppä, TampereTupa 5:ssä vieroitushoidossa ylisärmäämi-sen vuoksi, hieman helpottunut. “Punkatpiukoiksi!” Komppanian G.I. Jane, jolla ko-nekiväärikäkätys.Motto:”Oi-kein, tuvat uusiks, punkat***seestä!”

Korpr Lamminen Susanna 23 vOpiskelija, NokiaKomppanian bileorganisaattori. Tuvan ai-noa krh-jätkä. Tunne-ihminen, jonka mieli-ala tiedetään koko tuvassa. Iltavilli, kovatanssimaan.Motto: “Ai niinku minkä tyyppistä...?”

Korpr Lehtinen Saara 20 vYo, KiikkaNäkee unta vauvoista. Jumppa-juustonvankkumaton kannattaja. Ja “rakastava” lä-märi - “en oo auttamassa.” “Rouva kirjuri,Neiti sihteeri.”Motto: “En oo sykkimässä!”

Jääk Ahonen Asta 20 vOpiskelija, MäntyharjuAhonen valmis, kaikki valmiita! Synnyttä-vän valaan psykonauru. Unelma: sängystävinssillä pystyyn ja ohhoh-kärryillä ruoka-laan.Motto: “Paljo aikaa? Jaa, 3 min... hyvin eh-tii!”

Jääk Kaario Johanna 20 vOpiskelija, PirkkalaTuvan tarkimmat nukkumaanmenoajat.Herttaisen suorasukainen Pikku-Myy. “Nytse pää kiinni, Pellikka!”Motto: “Moon mototon!”

Jääk Kangas Inkeri 19 vYo, LemuLääkintamies - kirjuri - sinkomies - tellu-taistelija - kk-mies - ryhmänjohtaja, eikäsilti korppi. Isoveli valvoo: “Onko runsassuklaansyöntinne merkki sydänsuruista?”Motto: “En oo v...u vihanen!”

Jääk Liukkonen Susanna 26 vAgrologi, KemiRapid-miesten luomutohtori. Tuvan äitihah-mo. Vientiä riittää, yhden viikonlopun aikanakolme kertaa naimisiin. Nimimuistissa mustaaukko, jonne kaikki nimet häviää.Motto: “Huumorilla siitä seleviää!”

Jääk Pellikka Minna 21 vOpiskelija, KeiteleTuvan painiturnauksen kingi - supervoimat.Vesipeto. Päivänokosten jälkeen illalla riit-tää virtaa. Pieni piru, joka on aina valmiskepposiin. Löysi sidotun, vaahdotetun mie-hen punkastaan.Motto:”Huomenna kaikki on paremmin!”

37

Slum Arponen Joukje 19 vOpiskelija, PihlajavesiTuvan ulkomaan vahvistus. Maailman kil-tein ihminen. Hymyssä suin nakkihommiin.Oma postikeskus. Vyötäröä myöten ikku-nasta ulkona joka ilta = ulkopuhelut.Motto: “Mikä ei tapa, se vahvistaa!”

Tupa 6

Korpr Sassali Lauri 19 vOpiskelija, SodankyläTuvan ainoa korppi osoitti selviä gonahta-misen oireita, kun TJ oli 40. Mies, joka oi-keasti viihtyy metsässä - siviilissä!Motto: “Kui paljo tää sit ottaa päähän?”

Jääk Miettinen Aki 21 vOpiskelija, PirkkalaHuoli pois, Aki, kyllä se reservin aurinkopaistaa myös tossun alle. “En oo ottamassaens viikonloppua!” (Ja ottaa kuitenkin).Motto: “Nyt tarkkuutta!”

Jääk Hedman Ville 20 vOpiskelija, PirkkalaTuvan ehdoton päämies. Tennisvuorot tark-kailussa istunnon ajan - ainoa asia, johonHedman hajosi. Epäilty tuvan esimiesase-man väärinkäytöstä...Motto: “Nyt saa hedelmäkakut HANAA!”

Jääk Tapaninen Heikki 20 vOpiskelija, SodankyläLapin gangsta. Epänormaali: viihtyy pa-remmin salilla kuin sodessa. Särmä, selvääjälki-AUK-ainesta olisi ollut.Motto: “Luojalle kiitos siitäkin vähästä”

Jääk Knuuttila Kari 20 vOpiskelija, JalasjärviPunkassa vielä minuutilla, koska “särmää”punkkansa nopeasti. Tästä johtuen tuvan“särmin” punkka.Motto: “Luuleksä, että mä särmään totapunkkaa ikuisuuden?”

Jääk Kylmäkorpi Lasse 20 vYo, PeräseinäjokiKotoisin PeräS:joelta, mutta parempaansuuntaan menossa. Tuvan tervakeuhko - theone and only.Motto: “Ajattelen, siis olen – toisinaan.”

Jääk Heikkilä Mikko 20 vYo, OuluOulun mies ei stressaa. Aina valmis vääntä-mään ja painimaan, mutta pohjimmiltaanherkkä piiloromantikko.Motto: “Älkää ny pojat hättäilkö.”

Jääk Malvisalo Timo 19 vOpiskelija, JyväskyläHame korvissa ja rengaspanssari päällä -onneksi vain lomilla!Motto: “Määhän en kyllä oikeastaan olelarppaaja, mutta...”

Jääk Vänskä Matti 20 vOpiskelija, LeppävirtaKiero savolainen, joka muistelee haikeanaKalPan karsintapelejä.Motto: “Sano mua poroks!”

Jääk Kario Ville 20 vOpiskelija, HelsinkiTuvan nakuilija.Motto: “Ei mun tarvitse sykkiä, mä oonPasi-kuski!”

Jääk Pirttilahti Tuukka 20 vOpiskelija, HyvinkääMies, jolla KSE-nakkilepo 270 vuorokaut-ta. Hajoaa ainakin kaksi viikkoa ennen apu-pässivuoroaan, tai jos ei pääse sotkuun kak-si kertaa päivässä.Motto: “Pistä munkki-nappi sotkuun!”

Jääk Maula Kaarlo 22 vOpiskelija, HelsinkiTuvan PST-kummajainen parin vuoden ta-kaa. Mies, joka tuntee omat varpaansa kuintaskunsa.Motto: “Siis kyllä meillä silloin PstK:ssa...”

Tupa 7

Jääk Eklund Kai-Mikael 20 vMyyjä, Vihti“Torspo”. Frozen solid. Sulaa hitaamminkuin Siperian ikirouta. Suvereeni siivous-vastaava. “Tanssii moppien kanssa”.Motto: “Ei kuule pysty jaksaa kiinnostaa -just nyt.”

Jääk Tallus Jussi, 20 vOpiskelija, Raisio“Tornado”-Tallus, terve ruumis, sairas mie-li. Kenraaliputkessa!Motto: “P***a on vain pintaa!”

Jääk Mansikka Toni, 20 vOpiskelija, Tampere“Strawberry”. Pasin ratissa kuin TommiMäkinen parhaina vuosina Mitsussaan..“Eikö tästä romusta saa enempää irti!?”Motto: “Mikä vapautus? Pasi II !!”

Jääk Lehtonen Jarno 20 vTiskijukka, Hämeenlinna“Fat J”. Ai mikä Beatles? Tuvan eurohump-pajukebox, joka siivosi ensimmäisen, ja vii-meisen, kerran kv-kaudella. Nukkuu alasti.Motto: “Mä jyrään sun yli.”

Jääk Takkunen Janne 21 vOpiskelija, Joensuu“Ice T”. Vitosella suihkuun ja ykkösellävessaan. Tuvan Ol’ Dirty.Motto: “Kakkonen on ykkönen – kaikessa.”

Jääk Siljander Kristian 20 vOpiskelija, Riihimäki“Sluiba”. Fantasiamaailmassa elävä keksi-rohmu, joka siirtelee Paseja öisin.Motto: “Ei vaikuta kotiutumispäivään.”

Jääk Nikitin Taneli 20 vOpiskelija, Joensuu“Nikke T”. Joensuun lahja SäkylänVKS:lle. Joukkueen särmin taistelija.Motto: “Ei se oo niin just.”

Jääk Männistö Timo 20 vOpiskelija, Riihimäki“Männäri”. Turhan urheilu-trivian mestari.Motto: “ Kai mäkin sitten..”

Jääk Luukkala Tomi 20 vPizzalähetti, Forssa“Luigi”. Pieni mies, iso.. Pasi. Intohimonakotivideoiden kuvaaminen, jotka saavutta-vat jokaisen, miehen, suosion.. Aina!!Motto: “En oo sykkimäsä.”

Jääki Nuppola Olli 20 vAutomaatioasentaja, Vihti“Säkki”. Nuppolan kuuluisat sanat aamui-sin: V***u mä en oo nukkunu yhtään. Mälähen weksiin!!Motto: “Ei oo helppoo olla hyvännäköinen,ja (sopivasti) lihava.”

Tupa 8

Upskok Eskola Pasi 20 vTekn. yo, PudasjärviSärmistä särmin. Ei hajoa koskaan, paitsihajoavaan Erskaan. “Niin, niin, mutta niin-hän se on tositilanteessakin.”Motto: “Sitä saa mitä tilaa!”

Upskok Evwaraye Ari 23 vValtiot. yo, VaasaPrikaatin Mr. Nuuska. Maailmankansalai-nen. Harrastaa 1h 58min puheluita keskelläyötä... ruotsiksi. Ei säädä eikä säädätä.Eerska!Motto: “... mutta itsehän lähden huomennalomille.”

Upskok Kupiainen Timo 20 vYo, RiihimäkiKokelas, jolle KSE ja sluibaus tulivat tu-tuiksi. Mies muistetaan kenttäsängystään jaalikersanttien suututtamisesta.Motto: “Muut tekee mitä osaa, minä teenmitä haluan!”

Upskok Kurvinen Perttu 19 vTekn. yo, KarijokiTuvan ankkamies. Naureskelee kaikille ju-tuille, myös huonoille. “Mä oon kissapupu.Mikä sä oot? – Everstiluutnantti.”Motto: “Divers do it deeper.”

Jääk Heikkilä Janne 19 vYo, HämeenkoskiPunainen gorilla, joka syö ja nukkuu, avau-tuu ja kiroilee. Myös jo vakiintuneen käsit-teen “hikoilee kuin Heikkilä” ruumiillistu-ma. Reikäpää Pasin ratissa.Motto: “****n keila!”

Jääk Mertanen Timo 20 vKuorma-autonkuljettaja, KuopioÖiden levoton hämähäkkimies, remuaaunissaan ympäri tupaa ja juttelee seinille.Päivisin sitten nukutaan mitä ihmeellisim-missä asennoissa. Ihan levoton kaveri.Motto: “zzz...”

Jääk Ikonen Tuomas 19 vYlioppilas, JyväskyläSairaan hymyn omaava tuvan kiltti poika.Yritystä ainakin on, ja säätöä riittää. Tumese ei vaan gonahda koskaan.Motto: “Siivotkaa nyt tekin!”

Jääk Lammi Juha-Matti 20 vYlioppilas, PosioPosion porokoira, joka ei gonahda koskaan.Nainen joka kaupungissa. Aina aurinkoi-nen, ja reivi soi...Motto: “No helevetti...”

Jääk Haapakorva Elia 20 vOpiskelija, KuopioUmpikiero savolainen. “Mitä jos tehtäis täl-lainen peliliike...” Verbaliikkakuningas,joka saa aina tuvan nauramaan. Suurten vi-sioiden mies.Motto: “Nyt härskisti siinä!”

Jääk Palmroth Markus 20 vOpiskelija, SahalahtiTuvan laiskin jätkä. Kävelevä “House ofthe Dead”-simulaattori. Intti on nukkumistavarten.Motto: “Ei se oo niin justiinsa...”

Jääk Niemimuukko Antti 19 vOpiskelija, RiihimäkiElämää suurempia nautintoja savukkeesta.AKA: lumiukko, muumipeikko, sienipuuk-ko... “En oo siivoomassa”, tuumaa Anttipunkastaan ja kääntää kirjan sivua.Motto: “Kuin jäässä mies voi olla?!”

➤➤➤

Upskok Lehtinen Risto 21 vTekn. yo, SeinäjokiRisto tykkää nukkumisesta sekä auto- jahifi-lehdistä. Luki niitä innolla, kun omakortti oli kuivumassa. Hajosi harvoin.Motto: “Ja sitte...!”

Upskok Loikkanen Pekka 20 vYo, VantaaPekka oli aina menossa... jos homma kiin-nosti. Aamulenkit jäi väliin, mutta illallahakattiin Mokaddemia tarmolla päähän.Yli-innokas tuleva ylikersantti.Motto: “Bjoika, oshta hjuva bjorno!”

Upskok Rantanen Juha 20 vTekn. yo, ToijalaTuvan kivikasvo. Laski TJ:tä monella eritapaa, mutta aina sen kummemmin stressaa-matta. Kännykkä ja punkka parhaat ystävät.Motto: “Päivä kerrallaan”

Upskok Soini Samuli 20 vYo, UusikaupunkiHeitinmies henkeen ja vereen. Tuvan hy-mähtelijä, joka muistetaan Kriha 2:lta pai-kallisten pelastuksena, Isä Soinina, Pyhä-järven Samuli Kastajana...Motto: “Just!... Kyyl!”

Tupa 10

Korpr Fagerholm Henri 20 vYlioppilas, HelsinkiMies, joka kerää nakkeja omaan tupaan:“Hei, ottakaa tuolta 10-tuvasta, jätkät vaanrötvää siellä!” Ergonomisesti muotoiltupää, josta tulee tarinaa jatkuvalla syötöllä.Motto: “Se on johtajan leuka!”

Jääk Ahvensalmi Aleksis 19 vYo, VihtiTuvan aamujäisin ja afropäisin laulava pan-nukuski. Oikea-aikaisella avautumisellaantienaa aina parhaat nakit: “... ja Ahvensalmiilmoittautui juuri vapaaehtoiseksi”.Motto: “Onko pakko jos ei halua?”

38

Tupa 11

Jääk Lehtonen Jukka 20 vYo, PetäjävesiTuvan oma varuskuntaharakka sykkii kaik-kien edestä kolminkertaisesti. Omistaaenemmän puukkoja kuin eskimoilla on ni-mityksiä lumelle. Todellinen metallimies.Rintsin taistelijapari.Motto: “Kyllä sulle pitäisi mitali painaa.”

Jääk Pinomaa Martti 20 vOpiskelija, ValkeakoskiJoka aamu vähintään 110% jäätä. Koulutta-jien suussa Oja-Pinomaa kun ajoi Pasinsuoralla tiellä ojaan.Motto: “Lepoo...”

Jääk Rajakallio Ilkka 20 vTekn. yo, TampereHarakirin on pakko olla näkemättä kaikkiristeykset neljällä silmällä. Muodostaa Rä-mön kanssa komppanian jäätävimmän tais-telijaparin... ja se virne! Yrittää vieläkinepätoivoisesti kehittää ikiliikkujaa.Motto: “Mä siivosin jo eilen.”

Jääk Rauhala Jussi 20 vYo, TurkuKaravaanari, kimalaisten kouluttaja, klep-tomaani. Aku Ankan kävelytyyli. MikkiHiiren kello ja kärpässienilompakko - aikatykki yhdistelmä! Pelkää varuskunnan suih-kuja. Ikuinen VSP.Motto: “En oo siivoos vaikka hakkaisitte.”

Jääk Rintanen Jani 20 vOpiskelija, KurikkaTuvan toinen metallimies muodostaa Leh-tosen kanssa komppanian tuhoisimman sin-kopartion. Naama onnesta kuralla apilaanjälkeen. Kinesten loppusuoralla tuvan, ehkäjopa komppanian, kiukkuisin taistelija.Motto: “Mä oon hajalla!”

Jääk Ristilä Mika 20 vOpiskelija, JalasjärviRemontoi kaikki komppanian pannut rikki,ja antaa kortin poliiseille. Tuvan avautuja.“Judge” tylytti ILMA 2002-taisteluharjoi-tuksessa Dragsvikin poikia tavalla, jota tu-levat sukupolvet muistelevat kauhunsekai-sella kunnioituksella.Motto: “Puhu mun kädelle, korvat ei jaksakuunnella!”

Jääk Rämö Antti 20 vTekn. yo, Kankaanpää“Härö”. Komppanian varapäällikön heimo-veli, sanottua: “Ouomh hehheh Oum-huooh”.Motto: “Ei täs oo mitään järkee!”

Jääk Salo Antti 20 vOpiskelija, IsokyröGTI-lehtien himokuluttaja. Niska kuin ah-venella. Mies ajaa 200 km/h puskaan, niinpakko sitä on hyvä niskalihakset olla! Tie-tää enemmän autoista kuin Enzo Ferrarikoskaan, mutta ajaa silti VW Jettalla.Motto: “Tää on ihan ******stä!”

Jääk Vahtera Karl 18 vPutkimies, HankoIsänmaallinen suomenruotsalainen. Armei-jassa kaulassa roikkuu leijona, lomilla kol-me kruunua...Motto: “En putsaa ku kerran vuodessa...”

Jääk Vihakas Tapio 20 vVientipäällikkö, KarkkuTuvan psyykkaaja kuuluisilla motivaatio-puheillaan. Kuntoisuuslomat kiertää Tap-san kaukaa. Pikku-Humppa on Karkun baa-rin kanta-asiakas.Motto: “Jos ne ei usko kk:ta, niin mä heitänniitä keihäällä!”

Jääk Vuorenpää Harri 20 vYo, Tampere“Pappa” nukkuu 28 tuntia vuorokaudessa jahaisee lopun aikaa. Ilmetty Kohtanen-junior.Motto: “Tätä mä just pelkäsin!”

Jääk Winberg Osmo 20 vYo, TurkuKomppanian keilakuva. Ei ymmärrä puhet-ta, koska päässä on liikaa taustahälyä.Komppanian Nalle-Puh.Motto: “Vitsi mä oon komee!”

Tupa 12

Jääk Koskinen Jani 20 vSähköasentaja, OrivesiTuvan gonapappa.Motto: “Ei se oo niin justiinsa”

Jääk Hangasvaara Jarno 20 vMikrotukihenkilö, RovaniemiLapin mies, joka nukkuu silmät auki.Motto: “Viunalla pyörii kaikki.”

Jääk Hyytiäinen Teemu 19 vLVI-asentaja, PerniöTuvan poliisi. Pitää kokelaat poissa.Motto: “Älä stressaa, ei tänne kukaantuu...”

Jääk Helpiö Veli 21 vOpiskelija, ValkeakoskiMies, joka herää vasta kolmosella.Motto: “On se hyeena, ***tana!”

Jääk Viitanen Simo 20 vYo, KuusankoskiTuvan rumpalipoika. Muuten hyvä suunnis-taja, mutta kartanlukutaito kyseenalainen.Motto: “Siivous on terapeuttista.”

Jääk Häkkinen Henri 20 vYo, LaukaaMies, joka kehitti oman taistelutekniikan.Perustuu balettiin.Motto: “Levossa lihakset kasvaa!”

Jääk Matilainen Jarno 20 vPuutyömies, LahtiYksi nuuska huulessa, kaksi korvassa. “Ai,MITÄ?”Motto: “Alasti se sujuu.”

Jääk Väänänen Tuomas 21 vAhtaaja, Espoo“En oo tulossa, ota vastakkaisesta tuvasta.”

Jääk Lavonen Juha-Matti 19 vMetsuri, NurmijärviMajuri Lavonius, alikessutkin tervehtii...Motto: “Reservin aurinko paras aurinko.”

Jääk Tolso Tuukka 19 vPosteljooni, NastolaArmeijan hiihtokilometrit vain sisätiloissa.Motto: “Ei ota päähän laisinkaan...”

Slum Leinonen Kimmo 20 vOpiskelija, VaalaAinut mies tuvassa, joka on käynyt “alueel-la”. Kaataa naisia ”taistelijaparin avulla”.Motto: “Ei hättäillä yhtään näitten hommi-en kanssa...”

Tupa 13

Korpr Falkstedt Henri 20 vErotuomari, VihtiTuvan UAZ-vastaava ilman kokemusta.Motto: “Ei mitään tollasta!”

Korpr Janhunen Toni 20 vYo, Tukholma“No, kun mä ajattelin, että...”Motto: “Rehab is for quitters”

Korpr Aro Harri 19 vYo, VehmaaMies, joka välttää nakin kuin nakin.Motto: “Tämä käsky vie läpi elämän: kiil-lottakaa kenkänne!”

Jääk Kolehmainen Jussi 20 vYo, Jäppilä“Siellä oli minä, setä ja siskon mies...”Motto: “Jotakuinki, joo...”

Jääk Työppönen Joona 20 vYo, SuodenniemiKomppanian virallinen tulkki.Motto: “Ei mitään väliä, ei oo penniäkäänkiinni intin kamoissa...”

Jääk Pesonen Ville 20 vYo, MikkeliPesakko=peltorit+trance.Motto: “Pitäisköhän mennä veksiin...”

Jääk Ahola Toni 20 vMeijerityöntekijä, SuonenjokiTuvan savolainen satu-setä.Motto: “Se ei oo ihan niin justiinsa.”

Jääk Saastamoinen Antti 20 vOpiskelija, Lohja“Joo, tuota, ne verkkarit tulee sit ens viikolla.”Motto: “Meillä Ruotsissa oli ainaki sil-leen...”

Slum Leppäniemi Markus 20 vSähkömies, Hapua“Älä mene sieltä mistä aita on matalin,mene sieltä mistä helpoiten pääsee.”Motto: “En tiiä...”

Slum Kaijalainen Jaakko 19 vOpiskelija, Tampere“Avatkaas nyt ikkunat, täällä haisee!”Motto: “Kaivetaanko kuoppa?”

Slum Pöyry Anssi 18 vKuorma-autonkuljettaja, MikkeliMies, joka ei hajoa koskaan. Todellinen te-räshermo.Motto: “Mua hajottaa...”

Tupa 14

Korpr Kauko Tuomas 20 vOpiskelija, KöyliöViime hetken viisaus pelasti läjältä aamuja.Vartioi meidät hengiltä. Heittää släbärilläärsytettäessä.Motto: “No pain, no game.”

Jääk Aho Ville 20 vYo, TurkuToivottavasti ei ryhdy laulajaksi. Pumppaarautaa ja ryystää proteiinia.Motto: “Helvetin kleptomaanikomppania...”

Jääk Halonen Jens 20 vYo, KristiinankaupunkiMr. Huono Läppä. Kun tunnelma on katos-sa, Halonen tyhjentää pajatson.Motto: “Entäs sitten?!”

Jääk Heiskanen Vesa 20 vOpiskelija, RaumaIkuinen VSP(=Vapautettu SiivousPalveluk-sesta). Iloisista veljeksistä toinen. Hyytiäisentutkapari. Voimaa kuin pienessä kylässä.Motto: “Asiaa! Noin mäkin olisin tehnyteille...”

Jääk Heiäng Juhani 20 vOpiskelija, TurkuKermit the Frog. Mies, joka on ikiroudassa.Varissuon lahja turkkulaisille naisille.Motto: “Mitään ei saa mitä haluaa.”

Jääk Liukkonen Lasse 20 vYo, ValkeakoskiMies, joka keksi sarkasmin. Ei tervehtinytmajuria, koska luuli tätä vänrikiksi.Motto: “No nyt kyllä pelottaa ihan oikeasti!”

Jääk Salminen Petri 20 vYo, SaloOnko se Woody Allen? Onko se Simo Fran-gén? Ei, se on Milhouse! Se pieni sälli, jollaon hassut lasit.Motto: “This must be the coolest thing I’veever seen!”

Jääk Tarvainen Jani 20 vTietokoneasentaja, HelsinkiMies, joka ei valehtelematta ikinä rötvännytpunkallaan. Prikaatin särmin punkka. Tupa-sekä aluepalvelu toimii eli Tarvainen toi-mii! Tuvan paras tai pahin nenä-ääni.Motto: “No, se meni jo...”

Jääk Voutilainen Erno 20 vYo, KuopioWannabe-sotilas, joka ei paljoa intistä saa-nut irti. 20h unirytmi. Vemppakeisari.Motto: “Ikinä en oo sairastanu...”

Slum Nylander Hermanni 20 vHitsaaja, YlikiiminkiTuvan luolamies. Asenteella mennään. Lät-täsee turpaan tarvittaessa. Suoriutuu suoje-luhälytyksestä viidessä sekunnissa.Motto: “Jos aletaan avautuun, niin mä avau-dun takas!”

TULE OSTOKSILLE!SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ

TÄYNNÄ

SOTILASVARUSTEITASÄKYLÄSTÄ

army-varusteita Suomesta, Nato-maista ym. maastojalkineita, maasto-ja pakkaspukuja, kenttäpaitoja, molski-housuja, vöitä, lakkeja, pilottitakkeja,makuupusseja, sadevarusteita, maiha-ritakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja,merkkejä, ym.

OY MILPRO LtdTALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ

Avoinna: ti-pe 10-17, la 10-15,

Köörnummi, 27800 Säkylä

MYÖS POSTIMYYNTITILAA ILMAINEN ESITE

Puh (02)867 0431fax(02)867 1731 Email: milpro@netti.fi

Internet: http://www.satanet.fi/milpro

39

Slum Pitkänen Antti 19 vOpiskelija, NurmijärviTaisi jäädä teinivaihde päälle. Valojen sam-muttua näpyttää tekstareita sormet vilisten.Motto: “Nappii naamaan ja menoks!”

Slum Fleury Nicolas 21 vTaikuri, EspooHajoilee ahkerasti. “Keuruulla meillä...”Motto: “Verta, hikeä ja kyyneleitä.”

Tupa 15

Korpr Mansikkaniemi Juha 20 vFil. yo, TammelaKomppanian kiireisin ja kovakuntoisinmies. Joku on aina kyselemässä litteroita,jopa yöllä. Magic Finger.Motto: “Kaksi asiaa...”

Korpr Heikkilä Aleksi 20 vOpiskelija, NousiainenEi yhtään päivää vemppaa. “Komppaniahuudettu...mekko napsahtaa!”Motto: “Pikku hiljaa...”

Jääk Kalaja Heikki 20 vOpiskelija, HämeenlinnaFrozen Kalaja. Jäätävän usein UV:lla “am-pumassa”. Tulee vekosilta aina pienessäpätkässä.Motto: “Kai tohonki vois uv:ta anoo...”

Jääk Kulmala Joel 20 vOpiskelija, MynämäkiKV-kaudella Private Cornela. Tuvan mootto-riturpa joka ei hermostu mistään... koskaan.Motto: “Vihtori Matiks seeki sit men.”

Jääk Laitinen Janne 20 vYo, JyväskyläLuuli ekasta päivästä asti että pääsee 6kk:njälkeen pois, mutta ei päässytkään.Aina ankara vääntö Lylymäen kanssa.

Jääk Leino Samuli 20 vMetsätyömies, KoskiLöytää joka nakista valoisan puolen. Corne-lan väittelypari.Motto: “On siinä ainaki see hyvä puoli,että...”

Jääk Lylymäki Olli 20 vMerkonomi, JyväskyläLaitisen vääntöpari. Komppanian pisinmies. Tunnetaan myös nimellä Lyly, 2 met-rinen kauhu.Motto: “Miks pitäis?”

Jääk Metsänen Petri 20 vYo, PorvooMies, jonka nimen kaikki ovat kuulleetmutta kukaan ei tunnista. Komppanian hil-jaisin mies puhelimessa, peiton alta kuuluuvain supinaa jos sitäkään.Motto: “Ei kiinnosta mua.”

Jääk Palojärvi Hannu 19 vYo, ParikkalaSärmä kuski, mutta aina jäässä. Stressaa ihanliikaa ja ihan kaikesta, jopa vapautuksista.Motto: “Pojat, nyt nukkuun!”

Jääk Pirttimäki Sami 20 vOpiskelija, JyväskyläLöysä ja rento jätkä. Välillä ei näytä olevanmitään huolia, tyyppi nukkuu päivät pitkät.Motto: “Käet taskuun ja kulettamaan!”

Jääk Raittila Erkka 20 vYo, HuittinenHuollon puolijumala. Komppanian komeinJames Bond-viljelmä.Motto: “If it bleeds, we can kill it!”

Jääk Saarela Tomi 21 vOpiskelija, TampereNaisten mies Tampereelta. Nappi aina ko-mennuksella ja mies halleilla. Komppaniansuurin gona, myös kirjaimellisesti.Motto: “Se oli tosi pirtee tyttö...”

Jääk Vanhanen Lauri 20vOpiskelija, KotkaTavarat aina pitkin tupaa ja hukassa. Huk-kasi kännykkänsä kahdesti, ja kerralla lo-pullisesti. Narisee enemmän ja kovempaakuin yksikön ulko-ovi.Motto: “Voihan...!”

TURKU puh. 02-4339 9000

40

Säkylän Sotilaskoti

Lämpimät syysterveiset