1Äänenkuljettaja

Sibelius-Akatemia

18/2001 - 0218.1.2002

2 Äänenkuljettaja

Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti.Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina.

Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Ville Sumelles

Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen

ISSN 1455-4313

Pekka Vapaavuori: Pääkirjoitus 3

In memoriam 3

Hannu Tolvanen: Musiikkitalo ja arvot

Merit Palas: Ympäristöstä, vuorovaikutuksesta ja arvoista 5

Pekka Salomaa: Musiikkitalosta on puhuttava edelleen 6

Opintoasioita 7

Työharjoitteluun 8

Aiotko valmistua kevätlukukaudella 2002? 8

Meillä ja muualla 9

Konsertteja 12

Ylioppilaskunta 13

Ruokalista 14

Menu 15

Keskustelutilaisuus musiikkitalosta 16

SisältöÄänenkuljettaja 18/2001 - 02

3Äänenkuljettaja

Älkkärin ensimmäinen pääkirjoitus

meni sattuneesta syystä musiikki-

talokeskustelun sisältämien tunne-

latausten pohdiskeluksi. Se oli tar-

peellista, mutta ei pidä unohtaa,

että musiikkitalo on lopultakin vain

osa sitä keskustelua, jota käymme

Sibelius-Akatemian tehtävästä ja

tarkoituksesta sekä siitä, miten ja

millaisten arvojen pohjalla sitä voi-

daan toteuttaa. Talossa ei ole meille

oleellisinta se, että se on konkreet-

tinen ja käsin kosketeltava raken-

nus, vaan se, mitä siellä tapahtuu,

miten voimme siinä ja sen avulla

toteuttaa tehtäväämme.

Ns. missiokeskustelussa nousi

esiin ehdotus, jonka mukaan teh-

tävämme määrittelyksi riittäisi lau-

se: Sibelius-Akatemian missio on

musiikki. Näin varmasti on, mutta

mitä ehdottajalla mahtoi olla mie-

lessä: pelkkä klassinen musiikki vai

koko musiikin kenttä, kansanmu-

siikki, jazz ja mitä kaikkea siihen

Pääkirjoitusnyt voidaankaan sisällyttää. Ytime-

käs lause ei oikeastaan sano mi-

tään, mutta jättää paljon kysymys-

merkkejä. Kumpi on tärkeämpää:

tähtien tuottaminen konsertti-

lavoille vai laadukkaan, monipuo-

lisen ja aktivoivan koulutuksen ja

harrastustarjonnan ylläpito ja ke-

hittäminen kaikkien ihmisryhmien

ja ikäluokkien tarpeisiin? Vai voi-

ko näitä tehtäviä ylipäänsä asettaa

arvojärjestykseen? Pitäisikö uuden

musiikkitalon olla klassisen musii-

kin keskus vai paikka, jossa kaikki

Sibelius-Akatemian edustamat mu-

siikin ulottuvuudet kohtaavat ja

pääsevät keskenään vuorovaikutuk-

seen? Pitäisikö talon olla paikka,

johon siellä työskentelevien ja opis-

kelevien lisäksi tulevat lähinnä sin-

fonisesta musiikista nauttivat kuu-

lijat, vai pitäisikö sen olla monien

musiikkityylien, erilaisten ihmis-

ryhmien ja eri ikäkausien kohtaus-

paikka? Onko Sibelius-Akatemian

kaikkien toimintojen saaminen sa-

maan rakennukseen niin tärkeä

asia, että sitä kannattaa odottaa,

vaikka sen toteutuminen olisi kuin-

ka epätodennäköistä.

Onko musiikin tekemisen kor-

kea taso Sibelius-Akatemian ainoa

toimintatapoihin ja -sisältöihin vai-

kuttava arvo, vai onko yhtä lailla

tärkeää kulkea silmät ja korvat auki

ja pyrkiä palvelemaan musiikin

avulla yhteiskuntaa, sen eri aluei-

ta, ryhmiä ja kerroksia rikkaasti ja

monipuolisesti. Mikä on Sibelius-

Akatemian asema kansainvälisessä

toiminnassa ja monikulttuurisessa

vuorovaikutuksessa? Mikä se on

oman maan eri osien kulttuurielä-

män kehittämisessä?

Kuluneena vuonna on tehty

kysymyksiä ja etsitty vastauksia.

Jotain on löydettykin. Työ on kui-

tenkin kesken. Sen täytyy jatkua.

Pekka Vapaavuori

Petri Lehikoinen

Sibelius-Akatemian väki suree työtoverin, ystävän ja

opettajan, lehtori Petri Lehikoisen äkillistä pois-

menoa. Kunnioitamme hänen muistoaan ja elämäntyö-

tään.

Petri kuoli 13.12. vastaisena yönä. Hän oli synty-

nyt 8.1.1940 Rääkkylässä, käynyt koulunsa Jämsässä,

valmistunut Helsingissä kansakoulunopettajaksi ja fi-

losofian kandidaatiksi (nyk. maisterintutkinto). Sibe-

lius-Akatemiassa hän suoritti solistisen osaston

päästötutkinnon ja ylemmän musiikinopettajan tutkin-

non.

Petri Lehikoinen on suomalaisen musiikki-

terapian uranuurtaja. Terapiatyön hän aloitti jo nuo-

rena opettajana 1963. Usko musiikin eheyttäviin voi-

miin oli hänelle itsestään selvää. Lukuvuonna 1971 -

72 hän opiskeli musiikkia ja musiikkiterapiaa Kalifor-

niassa. Tuona aikana hän kokosi tietonsa ja näkemyk-

sensä musiikin opetuskäytäntöjen soveltamisesta te-

rapiaan. Syntyi kirja �Parantava musiikki� (1973), mer-

kittävä avaus musiikkiterapialle tuolloisessa Suomes-

sa.

In memoriam

4 Äänenkuljettaja

Petri Lehikoinen nimitettiin koulumusiikin

erityisaineiden lehtoriksi vuonna 1976. Jo 1972 - 73

hän oli käynnistänyt Sibelius-Akatemiassa musiikki-

terapian kurssit. Alan koulutustarve osoittautui suu-

reksi. Ammatillinen musiikkiterapeuttien koulutus

alkoi hänen johdollaan Sibelius-Akatemiassa 1976 ja

Jyväskylän yliopistossa 1984. Petri ehti kouluttaa

maahamme kokonaisen musiikkiterapeuttien sukupol-

ven. Lähes kaikki alan ammattilaiset ovat jossain

opintojensa vaiheessa olleet hänen opissaan. Luon-

nollista jatkoa tälle on musiikkiterapia-painotteisten

koulutusohjelmien toteutuminen yliopistoissa ja nii-

den koulutuskeskuksissa.

Petrin opetuksen ytimenä olivat musisoiminen,

luovuuden rohkaiseminen ja humaani kasvatus-

näkemys. Siihen kuului myös kaikkein �vähäisimpien�

ja ongelmallisimpien lähimmäisten elämänlaadun pa-

rantaminen ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Petri pystyi harvinaisella tavalla yhdistämään

terapiakäytännön ja teknologiset innovaatiot. Toisen

Amerikan-matkansa aikana 1990 - 92 hän kehitteli

ja saattoi tuotantoon fysioakustisen tuolin, jonka idea

pohjautuu hänen havaintoihinsa äänen hoitavasta ja

parantavasta vaikutuksesta. Matalien taajuuksien vai-

kutukset ihmiseen ehtivät kiehtoa hänen tutkivaa

mieltään ainakin yli kymmenvuotiskauden.

Fysioakustisen menetelmän kokeilukenttä

muodostuikin moninaiseksi. Se ulottui huippu-urhei-

lun piiristä aivohalvauspotilaiden ja psyykkisten on-

gelmien hoitoon (vrt. Petrin artikkeli MUKA:n www-

sivuilla). Näissä merkeissä Petri teki yhteistyötä mm.

neurologien, psykologian tutkimusryhmien, psy-

kiatrien ja urheilujärjestöjen kanssa.

Petrin toimesta syntyi myös musiikin

erityispalvelukeskus Resonaari. Tiettävästi ilman

erilliskorvausta hän aikaansai sen (1995) ja osallistui

sen kehittämiseen. Resonaari on toiminut Sibelius-

Akatemian ja Helsingin kaupunkilähetyksen yh-

teishankkeena, Raha-automaattiyhdistyksen tuella.

Käytännön terapiatyön lisäksi Resonaari auttaa kas-

vatus-, sosiaali- ja hoitoaloja musiikkitoiminnan to-

teuttamisessa ja koulutuksen suunnittelussa.

Resonaarin osaprojektit ovat tuottaneet tutkimus-

takin Petrin innostamana taikka hänen ohjauksellaan;

mm. päihdekuntoutuksesta ja Kuvionuotti-menetel-

mästä.

Petrin kansainvälinen toiminta suuntautui

taideterapeuttien yhteisen mission edistämiseen. Hän

luennoi ja toimi aktiivisesti mm. ISME:n musiikki-

terapia-komissiossa sekä Euroopan taideterapia-

kouluttajien (ECArTE) työryhmissä.

Petri hoiti pitkään myös luottamustehtäviä; mm.

Sibelius-Akatemiassa sekä Yliopistojen ja korkea-

koulujen lehtorien liitossa. Hän oli perustamassa

Suomen Musiikkiterapiayhdistystä jo vuonna 1973.

Ansioistaan Petri Lehikoiselle on myönnetty SL R.

Petri oli tavattoman uuttera ja sinnikäs.Musiikkiterapeuttiemme pioneerihenkinen asenne on

hänen perintöään. Petri uskoi vahvasti ihmisiin ja

tuki heitä niin opinnoissa kuin työssäkin.

Marjut Laitinen

1960-luvulla käytiin julkisuudessa

eloisa keskustelu siitä, mikä on

hyvää musiikkia. Kaj Chydenius,

Pekka Gronow, Joonas Kokkonen,

Seppo Nummi, Kari Rydman ja Ilpo

Saunio taittoivat kynänkärkiä mm.

musiikin arvottamisesta. Keskuste-

lu päättyi aikanaan ja tuloksena oli

hieman moniarvoisempi, ja ehkä

suvaitsevaisempikin, musiikkimaa-

ilma: esimerkiksi populaarimusiikki

otettiin musiikinopetuksen piiriin.

Vaikka monet todennäköises-

ti kyseenalaistivat populaarien

musiikkien opettamisen premissit,

niin silti nuo �alemmat taiteet�

rynnistivät 1970-luvulla jopa Sibe-

lius-Akatemiaan saaden sittemmin

Musiikkitalo ja arvotperäti koulutusohjelmat valtiollis-

tumisen myötä - no, rock jätettiin

toki ottamatta...

Yli kolmen vuosikymmenen

takainen debatti tuntuu yllättävän

ajankohtaiselta, kun musiikkitalo-

keskustelun myötä on juoksuhau-

doistaan noussut esiin nykypäivän

mitassa hämmästyttävän yksisilmäi-

siä muusikkoja, joiden mielestä

vain yksi musiikinlaji on oikeaa

musiikkia ja muut pilaavat ihmisen.

Jos tällaisia ajatuksia majailee myös

asioista oikeasti päättävien mielis-

sä, niin Akatemian avoin arvo-

keskustelu on enemmän kuin tar-

peen.

Ja tästä päästään musiikkitaloon ja

siinä tehtäviin ratkaisuihin. On

luonnollista että HKO ja RSO ajat-

televat vain konserttisalia ja sen

palveluja, mutta Sibelius-Akatemi-

an tavoitteiden suhteen pääpainon

tulisi olla kaikessa muussa kuin

konserttisalissa. Jos kärjistetään,

niin Akatemialle on aivan sama tu-

leeko konserttisalia vai ei, kunhan

muita esiintymis- ja opetustiloja on

tarpeeksi (ettei tulisi epäselvyyk-

siä, niin luonnollisesti olen sitä

mieltä, että Helsinkiin tarvitaan

akustisesti ensiluokkainen sali, ja

jos se tällä yhteistyöllä saadaan,

niin hyvä).

5Äänenkuljettaja

Sibelius-Akatemiassa on tähän päi-

vään asti ajateltu erilaisia esiin-

tymistiloja lähes yksinomaan klas-

sisen musiikin tarpeiden kautta

(kamarimusiikkisali on lievä positii-

vinen poikkeus). Asiaa voi lähestyä

myös katsomalla viime vuonna val-

mistuneiden tilastoja. Reilu kol-

mannes maistereista valmistui

osastoilta, joiden opetustiloissa

sähköinen äänentoisto, muunnel-

tavat tilaratkaisut, muunneltava

akustiikka ja valaistustekniikka

ovat olennaisia tekijöitä � tällaisia

tiloja ei Sibelius-Akatemiassa ole

tällä hetkellä. Vain muutama mais-

teri enemmän valmistui klassisen

musiikin osastoilta, ja loput mais-

terit tulivat kirkkomusiikin ja Kuo-

pion osastoilta.

Ilman soveliaita koulutukseen

ja esiintymiseen tarkoitettuja teat-

teri- ja klubitiloja musiikkitalosta

on vaarassa tulla juuri niin yksi-il-

meinen musiikkipalatsi kuin pahim-

missa ennakkoluuloissa on ilmaistu.

Vain monipuolisten esiintymistilo-

jen kautta musiikkitalosta tulee

monenlaisten musiikinystävien koh-

taamispaikka, joka oikeasti elävöit-

tää musiikkikulttuuriamme.

Hannu Tolvanen

Edellisen Äänenkuljettajan pääkir-

joituksen mukaan osa talo-

hankkeen vastustajista näkee hai-

tallisena sen, että orkesterit ja Si-

belius-Akatemia työskentelisivät

samassa talossa. Näille henkilöille

�Sibelius-Akatemia on oppilaitos,

jolle vuorovaikutus ympäristönsä

kanssa ei ole tarpeen, onpa kenties

haitaksikin�. Tämä vaatii kommen-

tointia.

Käsitykseni on, ettei orkeste-

rien kanssa jaetusta yhteisestä fyy-

sisestä tilasta tule optimaalisim-

millaan kehkeytymään meille enem-

pää erityistä etua kuin haittaa-

kaan. Ammatillisen kanssakäymi-

semme luonne ei liioin tule juuri

muuttumaan musiikkitalon rakenta-

misen myötä. Orkesterilaiset käy-

vät edelleen omissa harjoituksis-

saan, ja Sibelius-Akatemia toimii

tuttuun tapaan kolmessa ahtaassa

toimipisteessä, joista yksi tulee

olemaan lähempänä muita kuin en-

nen. Pelkään kuitenkin, että

ammattiorkestereiden työskentely

samassa rakennuksessa entisestään

madaltaa kynnystä opiskelijoi-

demme ja orkestereiden liialliseen

�vuorovaikutukseen�.

Sibelius-Akatemian nykyisiin

ongelmiinhan kuuluu tunnetusti

orkesteriosastolaisten hallitsema-

ton keikkailu ammattiorkeste-

Ympäristöstä, vuorovaikutuksesta jaarvoista

reissa. Tämä on selvästi viivyttänyt

useiden opiskelijoiden valmistu-

mista. Kun opiskelijat eivät ehdi

käydä soittotunneilla, edistystä ei

tapahdu, ja jotkut heistä jättävät

opinnot lopullisesti kesken. Olem-

me nähtävästi joutuneet nostamaan

kätemme ylös tämän tosiasian edes-

sä. Se ajatus puolestaan, että ylei-

sö - mukaan luettuna meidän

opiskelijamme - voisi vapaasti seu-

rata orkesteriharjoituksia, on op-

timistinen.

Viidentoista (RSO:ssa ja Tapi-

ola Sinfoniettassa vietetyn) vuoden

kokemuksen perusteella arvelen,

että suurin osa kapellimestareista

ehdottomasti kieltää ylimääräisten

henkilöiden läsnäolon harjoituksis-

sa ja vaatii salin lasiseinää suljet-

tavaksi - toki sopii toivoa, että ajat

ovat muuttuneet. Vuorovaikutuk-

sen ja ympäristön pohdinta vaatisi

todellakin laajaa, filosofistakin

arvokeskustelua. Tämän kirjoituk-

sen puitteissa koskettelen sen

edustamaa problematiikkaa vain

suppeasti ja yhdestä näkökulmas-

ta. Kysyn, mitä yhteiskunnan ele-

menttejä tarkoitamme sillä oppi-

laitoksen �ympäristöllä�, jonka

kanssa meidän tulisi olla vuorovai-

kutuksessa, ja minkälaista tämä

vuorovaikutus voisi luonteeltaan

olla? Kysymykseni liittyy suoraan

musiikin opiskelijan arjen reali-

teetteihin. Ne opiskelijoiden moni-

naiset ongelmat, joista on syystä-

kin alettu puhua, johtuvat varmas-

ti osaltaan siitä armottomasta ku-

vasta, joka esiintyvän taiteilijan

työstä nykyään välittyy. Suomenkin

musiikkielämän suuntaviivoja oh-

jailevat omien mieltymystensä mu-

kaan kaupalliset agentuurit, ja

ulkomusiikillisilla seikoilla, ns. tai-

teilijan imagolla, tuntuu olevan yhä

enemmän merkitystä; tämä kaikki

taas helposti ruokkii opiskelijoi-

den keskinäistä kilpailua kolle-

giaalisuuden kustannuksella. Opis-

kelunsa aloittavan nuoren muusi-

kon tie näyttääkin nyt kovemmalta

kuin koskaan aikaisemmin. Jokai-

sella nuorella muusikolla on kui-

tenkin oikeus päästä niin pitkälle

kuin siivet kantavat. Myös

unelmille täytyy antaa mahdolli-

suus. Toinen kysymys on, miten me

miellämme pitkälle pääsemisen, ns.

huippuosaamisen. Sibelius-Akate-

mian tehtävä on auttaa opiskeli-

jaa löytämään arvoja ja iloa musii-

kista itsestään, riippumatta ympä-

ristön sanelemista ehdoista. Lujas-

ta ammattitaidosta kumpuava ter-

ve itsetunto auttaa aikuistuvaa

muusikkoa kestämään sekä menes-

tystä että mahdollisia pettymyksiä.

Oppilaitos voi tukea nuorta tämän

6 Äänenkuljettaja

kaltaisen itsetunnon rakentumises-

sa. Muusikoksi kasvaminen vaatii

ainakin ensimmäisinä opiskelu-

vuosina ennen kaikkea turvallista

ilmapiiriä, jonka luomisessa ei ole

keskeistä ulospäin näkyminen.

Musiikin opiskelu - niin instrumen-

tin tekninen hallinta kuin musii-

kin yhä syvällisempi ymmärrys -

edellyttää pitkäjänteisyyttä, työ-

rauhaa sekä luottamuksellista suh-

detta opettajaan. Esiintymisfooru-

meita kyllä löytyy tarpeen vaaties-

sa. Esiintyväthän opiskelijamme

nykyäänkin säännöllisesti paitsi

omien talojen saleissa myös eri

puolilla kaupunkia; eikö esimerkik-

si tämä ole hyvää ja luontevaa

vuorovaikutusta kaupunkilaisten

kanssa?

Merit Palas

Tämä aihe kyllästyttänee jo monia

akatemialaisia, mutta kun muiste-

taan, kuinka suuresta, monia tule-

via sukupolvia ja koko valta-

kuntaakin koskevasta projektista

nyt on kyse, on keskustelua edel-

leen syytä jatkaa.

Erään viikonvaihteen aikana

syntynyt, nykyiseen suunnitelmaan

kriittisesti suhtautuvien akatemia-

laisten kaupunkisuunnittelu-lauta-

kunnalle lähettämä paperi aiheutti

paljon keskustelua ja närkästystä.

Puhuttiin väärästä informaatiosta,

haukuttiin eläkeläisiä sotkeutu-

misesta korkeakoulun asioihin tai

muuten vain paheksuttiin niitä,

jotka olivat uskaltaneet kritisoida

musiikkitalosuunnitelmaa.

Jossakin yhteydessä olen sano-

nut, että Sibelius-Akatemian piiris-

sä tästä aiheesta keskusteltaessa

vallitsee pelon ilmapiiri. Selvyyden

vuoksi on kuitenkin todettava,

että en ole henkilökohtaisesti kor-

keakoulun johdon taholta havain-

nut minkäänlaista agressiivisuutta

tai kostonhenkeä puolustaessani

mielipiteitäni ja arvostellessani

musiikkitalo-suunnitelmaa. Sen si-

jaan Yleisradion musiikkipäällikön

käyttäytyminen antaa akatemialai-

sillekin ajattelemisen aihetta, siinä

määrin hurjan syytösryöpyn koh-

teeksi mm. minä edellisen suunnit-

telulautakunnan kokouksen jälkeen

jouduin. Myös saman henkilön

lähettämän paimenkirjeen mm. �tu-

levia yhteistyömahdollisuuksia�

koskeva kohta antoi varmaan mo-

nelle aihetta pelkoon, ainakin

esiintymisiä radiossa ajatellen. Pe-

Musiikkitalosta on puhuttava edelleenlon ilmapiirin voi Sibelius-Akate-

miassa huomata ainoastaan ihmisten

varoessa mielipiteittensä avointa

ilmaisemista, peläten ilmeisesti asi-

an aiheuttavan heille miinusta tu-

levaisuuden ratkaisuja tehtäessä.

Tässä suhteessa me eläkeläiset

olemme tietenkin riippumattomam-

pia. Olemme myös pitkän ajan ku-

luessa voineet seurata, mitä Sibe-

lius-Akatemiassa on kiinteistö-

asioiden kohdalla tapahtunut. Ol-

koon kyse ministeriön päätöksistä

tai talon omasta päätöksenteosta,

ratkaisut eivät useinkaan ole ol-

leet kovin luottamusta herättäviä.

Tarjolla on ollut vuosien varrella

erinomaisia suunnitelmia, jotka on

hylätty. Joskus on taas tehty käsit-

tämättömiä ratkaisuja kuten esim.

osan opetuksesta siirtäminen Pitä-

jänmäen teollisuusalueelle.

Olen kuullut väitettävän, että

mm. allekijoittanut olisi antanut

väärää informaatiota musiikkitalon

maanpinnan alapuolelle sijoittuvis-

ta tiloista. Ihmisillä tuntuu olevan

hyvin erilaisia käsityksiä maan-

alaisuudesta. Minulla on esimerkiksi

erilainen käsitys kuin rehtori Vapaa-

vuorella. Kysyin tätä asiaa

riippumattomalta ja pätevältä

asiantuntijalta. Hän totesi molem-

pien väitteiden olevan oikeita. Ti-

loja on joka tapauksessa myös maan

alla ja valokuilun merkityksestä

ikkunanvalon korvaajana saa jokai-

nen ajatella mitä haluaa. Näistä asi-

oista antavat varmasti monipuolisia

ja talosuunnitelman positiivisia

puolia korostavia tietoja ne viisi

arkkitehtia, jotka ovat mukana il-

tapäivällä 21.1. Kamarimusiikkisalis-

sa järjestettävässä Musiikkitalosta

käytävässä keskustelussa. Kuvaavaa

aiheen käsittelylle Sibelius-Akate-

miassa on, että kaikki ko. arkkiteh-

dit ovat tavalla tai toisella projek-

tin valmisteluun osallistuneita vir-

kakoneiston edustajia. He osaavat

takuuvarmasti kertoa asiat parhain

päin. Olisin odottanut Sibelius-

Akatemialta sen verran demokraat-

tista asennoitumista, että paikalle

olisi kutsuttu edes yksi riippuma-

ton asiantuntija, jollainen olisi ol-

lut mm. aiheeseen perehtynyt ark-

kitehti Eric Adlercreutz.

Kaupunkisuunnittelulauta-

kunnalle lähetetty em. kirjelmä

koski vain tiettyjä Sibelius-Akate-

mian kannalta tärkeitä asioita. Ky-

symys on tietenkin paljosta muus-

takin. Nimekkäitten kapellimestari-

en vetoomus, Helena Hiilivirran

paimenkirje ja monet muut lausun-

not paljastavat, että kysymyksessä

on vain uuden konserttisalin saami-

nen Helsinkiin. Näissä lausunnois-

sa on Sibelius-Akatemia jo nyt lä-

hes täysin unohdettu. Tämän seikan

pitäisi nyt jo sytyttää korkea-

koulussamme hälytysvalot päälle.

Minulle henkilökohtaisesti

merkitsee paljon, millaiset näköalat

Eduskuntatalomme edestä avautu-

vat ja luulen, että tämä seikka mer-

kitsee myös paljon suurelle mää-

rälle suomalaisia. Konserttitalon on

mielestäni sijaittava arvokkaassa ja

rauhallisessa ympäristössä, lähellä

keskustaakin, mutta ei kaikkein

meluisimmalla ja rauhattomimmalla

alueella. Musiikkikorkeakouluja ei

7Äänenkuljettaja

muuallakaan ole rakennettu

konserttitalojen yhteyteen. Otetta-

koon esimerkkiä vaikkapa Wienis-

tä tai Hampurista, joissa on vielä

löytynyt raitista ilmaa, vihreyttä ja

rauhaa musiikkikorkeakoulun ra-

kennusten sijoituspaikoiksi. Lo-

puksi haluan kysyä, mikä on teh-

nyt joistakin ihmisistä niin viisaita

ennustajia, että he katsovat voi-

vansa sanoa: �Mikäli ette hyväksy

tätä nyt esillä olevaa suunnitelmaa,

ette saa kymmeniin vuosiin

konserttisalia tai Sibelius-Akatemi-

alle lisätiloja.�

Pekka Salomaa

Arviointiopinnot:Jos olet suorittanut ainedidak-

tiikka 2:n, mutta syventävä

praktikum on tekemättä, tulee si-

nun täydentää puuttuva arviointi-

opintojen osuus (1 ov). Kirjatentit

järjestetään keväällä kahtena ylei-

senä tenttipäivänä:

lauantaina 23.2.

lauantaina 27.4.

Suoritettava teos on Koppinen M-L

& Korpinen, E. & Pollari, J. Arviointi

oppimisen tukena. WSOY

Ilmoittautumiskuoria saa

palvelupisteestä ja ilmoittautumi-

nen on tehtävä 10 päivää ennen

tenttiä.

Opintoasioita

Musiikkikasvatuksenosasto

Tsekkiläis-norjalainen huippu-pianisti vierailee

Professori Jiri Hlinka (Oslo) vierai-

lee Sibelius-Akatemiassa 28. - 31.1.

Jiri Hlinka on Tshaikovski-kilpailun

finalisti vuodelta 1966, ja hän opet-

tanut useita menestyneitä norjalais-

pianisteja, mm. Leif Ove Andsnesia.

Maanantaina 28.1. klo 12:

pianopedagogiikan yhteisluento

tsekkiläisestä pianomusiikista ja -

perinteestä pediluokassa T-talossa.

Tilaisuus jatkuu klo 13 Wege-

lius-salissa, missä Hlinka esittää

Janacekin sarjan Umpeenkasvaneel-

la polulla.

Tiistaina 29.1. mestarikurssi

(10 - 12 Wegelius-salissa, 14.30 - 19

Ackte-salissa.) Ilmoittautumiset

Michael Perukankaalle 23.1. mennes-

sä.

Pianomusiikin osasto Avoin yliopisto

Vielä tilaa seuraavilla avoimen yli-

opiston kursseilla:

Maailman musiikkikulttuurit (2 ov)Opintojaksolla tutustutaan mm. seuraa-

vien kulttuurien musiikkiin: Kuuba,

Indonesian Gamelan, Andit, Länsi-Afrik-

ka, Intia, Kreikka, Itä-Arabia ja argen-

tiinalainen tango.

Vastaavana opettajana MuM Sam-

po Idstam, lisäksi vierailevia luennoijia

ja muusikoita

Opetus torstaisin klo 17.00 - 19.00; 24.1.

- 11.4. ;P-talo, luokka 103

Opintojaksoon liittyy vapaaehtoi-

nen senegalilaisen Mbalax-rummun-soitonkurssi (1 ov), joka pidetään kah-

tena viikonloppu-periodina maalis-huh-

tikuussa.

Afroamerikkalaisen musiikin historia(2 ov)Opintojakso vastaa musiikkikasvatuksen

koulutusohjelman 4A95 jaksoa.

Opettajana muusikko Pekka Nissilä

Opetus keskiviikkoisin klo 17.00 - 18.30;

30.1. - 30.5.; P-talo, luokka 103

1900-luvun musiikki (2 ov)Opintojakso vastaa LMHm5 ja LMHm6

jaksoja

Opettajana säveltäjä Juhani Nuorvala

Opetus periodisesti perjantaisin klo

17.00 - 19.30 ja lauantaisin klo 10.00 -

14.30

1. - 2.2./15. - 16.2./1.-2.3./15. - 16.3.

P-talo, luokka 337

Soita, kysy lisää ja ilmoittau-

du! Sibelius-Akatemian avoin yli-

opisto, Mari Karjalainen (4054 581)

ja Tiina Aaltonen (4054 786)

Huilututkinnot keväällä2002

Kevään 2002 huilun ohjelma-

suorituspäivät ja -ajat ovat seuraa-

vat:

- ti 12.2. klo 12 - 14 ja 15.30 - 18

R-kamarimusiikkisali

- ti 12.3. klo 14 - 18

kamarimusiikkisali

- ti 19.3. klo 12 - 16

konserttisali (A-tutkinnot)

- ti 9.4. klo 14 - 18

kamarimusiikkisali

- ma 15.4. klo 15.30 - 18

konserttisali (A-tutkinnot)

Ilmoittauminen:

Olli Knuth, R-talon palvelupiste, p.

405 4543

8 Äänenkuljettaja

Haluatko sisällyttää opintoihisi

työharjoitteluopintojakson, saada

siitä opintoviikkoja ja vielä vähän

palkkaakin ? Kiinnostuitko ?

Sibelius-Akatemian perusopiske-

lijoilla on myös tänä vuonna mah-

dollisuus suorittaa vapaavalintaisiin

opintoihin kuuluva opintojakso

TYÖHARJOITTELU (2 - 4 ov).

Työharjoittelujakso (1 - 3 kk) on

Työharjoitteluun vuonna 2002suoritettavissa vapaasti valittavana

ajankohtana kuitenkin niin, ettei

harjoittelu häiritse muiden opinto-

jen edistymistä. Työpaikan opiske-

lija hankkii itse ja se hyväksytetään

omassa koulutusohjelmassa.

Mikäli kiinnostuit, tee vapaa-

muotoinen hakemus, josta käy ilmi

opintojesi tämän hetkinen tilanne

ja se, miksi juuri sinun pitäisi pääs-

tä työharjoitteluun ja mahdollinen

työharjoittelun kesto. Tässä vai-

heessa ei vielä tarvitse olla tietoa

työharjoittelupaikasta.

Lähetä hakemus Eija Heinolal-

le viimeistään 1.2.2002 mennessä.Päätökset siitä, kenelle työ-

harjoittelu opintojakso myönne-

tään, tehdään helmikuun aikana ja

siitä ilmoitetaan opiskelijoille.

Lisätietoja saat Eija Heinolal-

ta sähköpostitse eija.heinola@-

siba.fi tai puhelimitse numerosta

405 4637.

Tutkintotodistuksen (musiikin kandidaatti, maisteri, lisensiaatti, tohtori) voi saada todistustenjakopäivinä,

joita järjestetään seuraavasti:

Anomuksen viimeinen jättöpäivä Todistustenjakopäivä

pe 25.1.2002 pe 22.2.2002

pe 22.2. pe 22.3.

ma 25.3. ma 22.4.

to 2.5. to 30.5. (publiikki)

pe 3.5. (Kuopio) pe 31.5 publiikki, Kuopio)

pe 31.5. pe 28.6.

Tutkintotodistusta anotaan kirjallisesti. Anomuslomakkeita saa T-, R- ja P-talojen palvelupisteistä ja se toimi-

tetaan tutkintotodistusten valmistelijalle Eija Heinolalle T-talo 3 krs, huone 329, Kuopion osastossa koulutus-

suunnittelija Marika Karjalaiselle. Hyvissä ajoin ennen anomuksen jättämistä opiskelijan tulee tarkistuttaa

tutkintoon kuuluvat opinnot Eija Heinolan kanssa. Varaa aika mieluiten sähköpostitse eija.heinola@siba.fi,

puh. 405 4637. Kansan- ja jazzmusiikkin sekä Kuopion osaston opiskelijat tarkistuttavat opintonsa oman osas-

tonsa koulutussuunnittelijan kanssa. Lisätietoja opiskelijan oppaassa 2001 - 02.

Aiotko valmistua kevätlukukaudella 2002?

AKAVALAISET LUOTTAMUSMIEHET 2002 - 2003

Sibelius-Akatemian AKAVAlaisten vaalikokous on 14. 12. päättänyt, että

Erkki Pullinen jatkaa pääluottamusmiehenä ja akavalaisen opetushenkilökunnan

luottamusmiehenä 31.12.03 saakka. Varaluottamusmiehenä jatkaa Eeva Sarmanto-Neuvo-

nen.

AKAVAlaisen hallintohenkilökunnan luottamusmiehenä toimii saman kaksivuotiskauden

Anna Krohn, varalla Anja Frösén

9Äänenkuljettaja

Meillä ja muuallaTiedottajan paikka avoinna

10 Äänenkuljettaja

Valmistuneita

Tutkintotodistusten jaossa

20.12.2001 todistuksen saivat seu-

raavat henkilöt:

MUSIIKIN MAISTERIT:

Esittävä säveltaide:

Kinnunen Hanna, huilu

Pesu Veera, oboe

Jazzmusiikki:

Järvelä Jouni

Kirkkomusiikki, Kuopion osasto :

Salakari Mikko

Syrjäniemi Helli

Sellon harjoitusoppilaitakaivataan

Harjoitusoppilaiden peruutuksien

takia, kevääksi tarvitaan kaksi tai

kolme sellon harjoitusoppilasta,

muuten sellopedagogiikat jäävät

kesken. Halukkaat tai sellaisia tun-

tevat, ottakaa yhteys Raimo Sario-

laan (p. 044 - 764 1487).

Colour keys flexible -projektille EU -apurahaa

Colour keys flexible on projekti,

joka tuottaa ja testaa uudenlaiseen

pianonsoiton opetusmenetelmään

perustuvaa oppimateriaalia. Muka-

na Sibelius-Akatemian lisäksi ovat

Royal Danish Academy of Music ja

Norges Musikhogskole. Projektille

on myönnetty Comenius -vaihto-

ohjelmasta yhteensä kahden vuoden

aikana 54 492 euroa, ja Sibelius-

Akatemia rahoittaa projektia lisäksi

18 164 eurolla.

Sibelius-Akatemiasta mukana

ovat projektikoordinaattorina

Michael Perukangas, vastuu-

opettajana Arja Suorsa-Rannanmäki

sekä säveltäjä Harri Wessman.

Lisätietoja projektista antaa

Michael Perukangas, puh. 4054 529

Palkittuja

Valtakunnallisen Soolokilpailun

palkintoja kansanmusiikin osaston

opiskelijoille ja maistereille

Hollolassa järjestetyn kansanmusii-

kin ja -laulun toisen valtakunnalli-

sen soolokilpailun voiton vei AnttiPaalanen. Paalanen on vuonna 1977

syntynyt alavutelainen kaksirivisen

haitarin soittaja. Hän valloitti tuo-

mariston omalla sävellyksellään

Kaura lakuaa. Tuomaristo kehui

erityisesti Paalasen kykyä ajatella

musiikin suuria kokonaisuuksia

sekä hänen taitoaan pitää yllä mu-

siikin intensiteettiä niin herkissä ja

hiljaisissa kuin voimakkaissakin

kohdissa. Palkinnoksi Paajanen sai

4000 markan (E652) stipendin ja

konserttikiertueen viidelle merkit-

tävälle suomalaiselle kansanmusiik-

kifestivaalille. Festivaalikiertueessa

ovat mukana HaapavesiFolk, Kihaus

Folk Music Festival, Kaustinen Folk

Music Festival, Työväen musiikkita-

pahtuma ja Pohjalaiset Spelit.

Antti Paalanen opiskelee Sibe-

lius-Akatemian kansanmusiikin

osastolla viidettä vuotta.

Kolme muuta muusikkoa pal-

kittiin 2000 markan (E336)

stipendillä ja konserttikiertueella.

Heistä kansanmusiikin osastolla

opiskelee Emilia Lajunen Helsingis-

tä ja osastolta valmistui musiikin

maisteriksi vuonna 2001 Matti Lai-tinen Lahdesta.Emilia Lajunen (s.

1969) yhdisti kappaleessaan Luojan

luomaa viulunsoittoa ja laulua

tuoreella ja rajoja rikkovalla taval-

la. Matti Laitisen (s. 1972) Kuka

kumma?-teoksen soittimena oli

laulun lisäksi sähkökitara. Hänen

esiintymisestään huokuva rauha ja

itse kirjoittamansa teksti puhut-

telivat tuomaristoa.

Tuomariston puheenjohtaja, lehtori

Juhani Näreharju, kiitteli kilpailua

sekä harrastajien että ammattilais-

ten osalta erittäin korkeatasoiseksi

ja monipuoliseksi. Hänen mukaan-

sa kilpailu on lunastanut paikkan-

sa ja tuo esiin yksittäisten solistien

korkean tason kansanmusiikki-

yhtyeiden rinnalla. Erityistä kiitos-

ta sai myös soitinvalikoiman runsa-

us ja rajoja rikkovat soitin-

yhdistelmät. Toisena tuomarina toi-

mi tunnettu kansanmuusikko MariaKalaniemi.

Yleisradio taltioi kilpailun lä-

hetettäväksi myöhemmin keväällä

Radio Ylen Ykkösessä.

Katja Gubainovaopiskelemaan RoyalOpera Houseen

Mezzosopraano Katja Gubainova

(s.1979) valittiin vuoden vaihteessa

Royal Opera Housen Vilar Young

Artists -koulutusohjelmaan yli tu-

hannen hakijan joukosta. Yhteen-

sä tähän kaksivuotiseen ohjelmaan

valittiin neljä lahjakasta nuorta

laulajaa, joista Katja oli nuorin.

Kukin valituista saa 33.300 euron

(noin 200.000 mk) vuotuisen sti-

pendin.

Koulutus sisältää mm. opetus-

ta Royal Operan johtavien taiteili-

joiden johdolla, esiintymisen vuo-

sittain oopperan studioteatteriin

valmistettavassa oopperaproduk-

tiossa sekä gaalakonsertissa pää-

näyttämöllä. Valitut tulevat

saamaan monipuolista opastusta

kaikissa oopperaan liittyvissä kysy-

myksissä ja heidän yksilölliset tar-

peensa tullaan huomioimaan kou-

lutuksessa. Toisena opiskeluvuonna

heillä on mahdollisuus esiintyä pie-

nissä rooleissa päänäyttämön

oopperaproduktioissa.

Viime elokuussa Katja

Gubainova voitti Gran Prix�in sekä

yleisöpalkinnon Marmandassa Rans-

kassa pidetyssä kansainvälisessä

11Äänenkuljettaja

laulukilpailussa. Kilpailuun osallis-

tui noin 200 laulajaa 33 eri maasta.

Katja Gubainova on kotoisin

Moskovasta, jossa hän opiskeli

Tshaikovski -konservatoriossa. Syk-

systä 2000 lähtien hän on opiskel-

lut Sibelius-Akatemiassa Liisa Linko-

Malmion johdolla.

Tilat- ja turvallisuustiimitiedottaa

Töölönkadulla ilmenneiden jatkuvi-

en pysäköintiongelmien johdosta

olemme pakotettuja ryhtymään seu-

raaviin toimiin:

- Pysäköinti on sallittu vain luvan

saaneille (sininen tai vihreä lupa-

lappu). Sen on oltava näkyvillä aina

pihalle pysäköitäessä. Mikäli

lauppu ei ole esillä, seuraa pysä-

köintivirhemaksu.

- Huoltoliikennettä haittaavat au-

tot hinataan pois omistajan kustan-

nuksella.

- Pysäköintikieltopaikat on merkit-

ty keltapunaraidallisilla puomeilla.

Huom. Puomeja ei saa siirtää.

Hyvää ja turvallista autoiluvuotta

toivoo Tiltur-tiimi

Laulutunteja

26-vuotias tyttö haluaa laulutunte-

ja. Asun Ullanlinnan läheisyydessä,

P. 040 849 3231/Kristiina.

Pianonsoiton opettajaa

Haen tyttärilleni Leena 9 v.ja Laura 12

v. pianonsoiton opettajaa (esim.

pianonsoiton opiselija)!

Opetus voisi tapahtua esim. meil-

lä kotona Marjaniemessä, Itäkeskuksen

metroasemalta n. 10 min. kavelymatka

(tai bussi 93:lla). Tyttaremme ovat omin-

päin soittaneet sähköpianoamme ovat

kovasti innostuneita ja nopea oppisia.

Mitään varsinaista soitonopetusta he

eivät ole saaneet.Terveisin

Petri Kuusisto, p. 325 6158 (kotiin)

gsm. 0400 957 032

Sisäiset opiskelijamatineat

Kevätlukukauden 2002 sisäiset opiskelijamatineat järjestetään R-talon

konserttisalissa klo 12 - 14 ja T-talon Wegelius-salissa klo 11 -

13 alla olevan aikataulun mukaisesti:

päivä klo paikka

to 24.01. 12 - 14 Konserttisali/R

ma 04.02. 12 - 14 Konserttisali/R

pe 15.02. 12 - 14 Konserttisali/R

ke 27.02. 12 - 14 Konserttisali/R

to 28.02. 11 - 13 Wegelius-sali/T

ma 11.03. 12 - 14 Konserttisali/R

to 21.03. 11 - 13 Wegelius-sali/T

to 04.04. 12 - 14 Konserttisali/R

to 11.04. 11 - 13 Wegelius-sali/T

to 18.04. 11 - 13 Wegelius-sali/T

pe 19.04. 12 - 14 Konserttisali/R

to 25.04. 11 - 13 Wegelius-sali/T

pe 03.05. 12 - 14 Konserttisali/R

Matineaan ilmoittaudutaan konserttitoimistossa, R-talo, 2. krs, huone207, täyttämällä ilmoittautumislomake viimeistään viikkoa ennenkonserttipäivää.

Ilmoittautumisia ei voida ottaa vastaan puhelimitse.

Lisätietoja konserttitoimistosta, Tuula Vartiainen, p. 405 4627

Myydään flyygeli

Yamaha G2 170 cm

Ollut musiikinopiskelijalla, viime vuodet hyvin vähän soitettu.

15 vuotias, hp. 52.000,-. Ota yhteys:Laila Kangas 040 - 830 79 79 tai

laila.kangas@yle.fi

OAJ:n VAALIT LÄHESTYVÄT

OAJ:n edustajiston postivaalit järjestetään ma 18. - ti 19. 3.02.

Jokainen äänioikeutettu (= meillä lehtoriyhdistyksen jäsen) saa

kotiosoitteeseensa kirjeen äänestys-lippuineen ja -ohjeineen.

Vaaliluettelo on tarkastettavana 1.9 - 26. tammikuuta 02 välise-

nä aikana huoneessa T-434 aina, kun siellä on joku paikalla.

Tarkistuksen voit suorittaa myös sähköpostitse (erkki.pul-

linen@siba.fi) tai puhelimitse (4054 554; puhelimessa vastaaja,

kaikkiin tiedusteluihin vastataan)

12 Äänenkuljettaja

Lehtoriyhdistyksen vuosikokous to 28. 2. KLO 17 T-talon suuressa kokoushuoneessa.

Tallinnan opinto- ja kulttuurimatka pe 8. - su 10.3.

Lähemmät tiedot lähiaikoina

Sibelius-Akatemian Lehtorit ry

Eeva Sarmanto-Neuvonen, pj Erkki Pullinen, siht.

Opiskelijakonsertti

ke 23.1. klo 12.00

Kampin palvelukeskus

Anna Oramo, cembalo

Vapaa pääsy

Docmus-konsertti

ke 23.1. klo 19.00

Konserttisali

Musiikkia Fredrik Wilhelm II:n

hovista

Lauri Pulakka, sello

avust. Jukka Rautasalo, sello, Tero

Tavaila, fortepiano, Kreeta-Maria

Kentala, viulu, Maria Pulakka, viu-

lu ja Jouko Mansnerus, alttoviulu

Graziani - Beethoven - Boccherini

- Mozart

Vapaa pääsy

Opiskelijakonsertti

to 24.1. klo 19.00

Temppeliaukion kirkko

Yuko Awa, piano

Vapaa pääsy

�Sointujen tanssi�

Runon, laulun ja musiikin yhteinen

sävelkuvio

pe 25.1. klo 19.00

R-talon kahviossa

Armi Haatanen, piano, laulu

Baiba Kuusela, sello

Anita Repo, lausunta, laulu

Liput 6 euroa

Konsertteja

Oopperaa

pe 25.1. klo 19.30

W.A. Mozart: Don Giovanni

Ohjaus: Timo Honkanen

Musiikinjohto: Hannu Koivula

Lavastus ja puvut: Anna Kontek

Joensuun kaupunginorkesteri

Kansallisoopperan Alminsalissa

Liput: 20/10 euroa

Ooppera esitellään Alminsalin

lämpiössä

klo 18.30 (Vivat Academia)

Kansallisoopperan lipunmyynti

p. 4030 2211 ma - pe 9 - 18, la 15 -

18

Opiskelijakonsertti

la 26.1. klo 15.00

Kanneltalo

mm. Tuomas Ylinen, sello

Liput: 20 mk

Oopperaa

la 26.1. klo 19.30

W.A. Mozart: Don Giovanni

Kuten 25.1.

Opiskelijakonsertti

su 27.1. klo 16.00

Villa Kokkonen

mm. Cecilia Oinas, piano

Mathias Hortling, sello

Museon pääsymaksu

Soiva akatemia

Liedin kevät l

�Schubertin parhaita�

su 27.1. klo 15.00 (Die Schöne

Müllerin) ja 18.00 (Winterreise)

Konserttisali

Jorma Hynninen, baritoni

Ilkka Paananen, piano (Die Schöne

Müllerin)

Ilmo Ranta, piano (Winterreise)

Schubert: Die Schöne Müllerin

op. 25 (Paananen)

Winterreise op. 89 ( Ranta)

Liput: Yhteislippu 17/10 euroa, 10/7

yksittäinen konsertti

Jorma Hynninen ja pianistit

urakoivat Schubertin rakastetuim-

pienlaulusarjojen tulkkeina. Kau-

niista myllärintyttärestä talviseen

matkaan - saksalaisen lyriikan

manifestaatio Der Lindenbaum soi

matkalla.

KEVÄÄN 2002 ATK-YHTEISKOULU-

TUS ALKAA

Kuvataideakatemian, Sibelius-Aka-

temian, Teatterikorkeakoulun,

Taideteollisen korkeakoulun ja Val-

tion taidemuseon henkilöstön

atk-koulutuksen ohjelmassa seu-

raavina kursseina ovat Word97-

perusteet perjantaina 25.01. ja

WWW-sivunteko 31.1. - 1.2.

Lyhyesti perustellut ilmoittau-

tumiset lähetetään sähköpostissa

Kimmo Salmiolle, Kimmo.Salmio-

@siba.fi

13Äänenkuljettaja

Kassakaapin avainluovutettiin

Ensimmäinen uuden hallituksen

kokous tarjosi historian siipien

havinaa, dramatiikkaa ja ruohon-

juuritason puuhastelua.

Hanna Susitaipaleen menes-

tyksekäs taival yo-kuntamme pu-

heenjohtajana päättyi, joten kassa-

kaapin avain siirtyi uudelle pj:lle

Tiina Hokkaselle. Tiina kuittasi sa-

malla myös käyttöoikeudet SAY:n

tileihin. (Mikäli saatte Tiinalta kor-

tin Naurusaarilta, tuokaa se ystä-

vällisesti yo-kunnan toimistolle ja

me ilmoitamme asiasta poliisille.)

Uusille hallituksen jäsenille

tarjoiltiin käytännön tietoa ja ruis-

leipää niin että tuntui. Työnjako-

kin on nyt lopullisesti selvillä,

käykää katsomassa kuka hoitaa

asioitanne vaikkapa YTHS:n suun-

taan.

Hallituksen varapuheenjohta-

jaksi valittiin SAY:n monivuotinen

tukijalka Jussi Lehtipuu.

Opiskelijakorttien hinnat

muutettiin euroiksi: Unicard 9,25 ja

SYL-kortti 3,50 (perusopiskelijat) ja

5,50 (jatko-opiskelijat).

T-talon yo-kuntahuoneen

Ylioppilaskunta/The Student�s Unionilmoitustaulu tarjoaa tarkempia tie-

toja kokouksien sisällöistä.

Muista myös Saymaa. Juttuja

ylä- ja alapäälle. Vuoden ensimmäi-

nen numero ilmestyy helmikuussa.

Lähetä ehdotuksiasi musikaaLISTAL-

LE, tai kirjoita kokonainen repor-

taasi vaikkapa aiheesta �minä ja

morrison ja musiikkitalo�. Jutut

osoitteeseen saymaa@siba.fi

Liikuntaa joka solulle

Jos et liiku, et elä vanhaksi. Jos et

liiku, leviät. Jos et liiku, et voi

musisoida. Tee siis päätös ja aloita

liikunnallinen urasi sählyllä. Maila

on halpa ja sisäliikuntavälineet löy-

tyvät jokaisesta kunnollisesta ko-

dista. Torstaisin 9.00 - n.10.30 tai

niin kauan kuin kuntoa riittää.

Paikkana Ruskeasuon bussivarikko

eli Ärrä-center. Jos et osaa suun-

nistaa, soita/tekstaa Veli-Antti

Koivurannalle (040-5780285), joka

on SAY:n virallinen liikuntamestari.

Siis sähläystä elämään.

KV-jaosto kokoontuu

KV-jaosto (kansainväliset asiat) ko-

koontuu Johanna Sankilammen

johdolla ma 21.1 klo 15 P-talon kup-

pilassa.

Toimisto on auki/TheStudent�s Union office isopen

ma/Mon - to/Thu 10 - 15

pe/Fri 10 - 14

Toimiston p. 448 896 tai (405 4)773

Pääsihteeri Jonna Hurskainen (say-

ps@siba.fi)

Puheenjohtaja Tiina Hokkanen

p.040-7338521 (say-pj@siba.fi).

Office tel. 448 896 or (405 4)773

Tiina Hokkanen, Chairperson of

Student Union, tel.040-7338521 (say-

pj@siba.fi).

www.siba.fi/SAY

Älä säästä markkojasi, äläkä

sanojasi. Palautetta yo-kunnan

touhuista: jukainul@siba.fi

Musiikkipoikakalenteri 2002 ilmestynyt

Mukan poikien ikioma ja tuore housut pois -projekti, musiikkipoikakalenteri 2002, on valmistu-

nut. Luvassa suomalaista mieskauneutta aidossa akatemian ympäristössä. Nouda omasi yo-kunnan

toimistosta hintaan 5 e.

14 Äänenkuljettaja

P-talo

Ma 21.1.

Janssoninkiusausta

Smetanahärkää ja keitettyä riisiä

Juures-fetajuustopataa ja keitettyä

riisiä

Paahtokiisseli

Ti 22.1.

Jauhelihakastiketta ja spagettia

Kana-avokadokeittoa

Tomaatti-basilikakastiketta ja

spagettia

Kasvistäytteiset krepit

Banaanirahka

Ke 23.1.

Paistettua broileria, currykastiketta

ja riisiä

Värikästä lohi-seipataa ja riisiä

Parsakaali-pinaattipiirakaa

Hernesosekeittoa ja leipäannos

Suklaapersikat

To 24.1.

Kalakeittoa

Venäläinen jauhelihapihvi ja

valkosipuliperunoita

Kookos-linssikeittoa, leipäannos

Köyhät ritarit, hilloa, kerma-

vaahtoa

Pe 25.1.

Nakkistroganoffia ja perunasosetta

Tonnikala-katkarapupizzaaa

Papu-kasvisrisottoa

La 28.1.

makkaragulassia ja keitettyjä peru-

noita

Porkkanapihvit ja paprikakastiketta

RuokalistaR-talo

Ma 21.1.

Nakkikeitto, tillikastike

Kasviskiusaus

Aurinkoleike

Ti 22.1.

Kinkkupiirakka

Itämainen possupata, riisi

Juurespannukakku, kurpitsahillo

Wieninleike

Ke 23.1.

Pepperonipizza

Lindströmin mureke, muusi

Kreikkalainen kasvisvuoka

Pariloitua porsasta, maustevoi

To 24.1.

Hernekeitto, pannukakku

Liha-perunalaatikko

Perunakroketit, juuressose

Grillipihvi, maustevoi

Pe 25.1.

Kukkakaalikeitto

Broilerileike, appelsiinikastike, rii-

si

Parsa-pinaattipihvit

Sveitsin-leike

T-talo

Ma 21.1.

Nakki-vihanneskeitto (L) (AM)

Punajuurikroketit, ananas-kerma-

viili, peruna (VL)

Kana-aurajuustokastike, riisi (L)

Mustikkarahka

Ti 22.1.

Tomaattisilakat, perunasose

(myös VL)

Kookos-linssikeitto, leipäannos (L)

Liha-kasviskastike, perunasose

(myös VL) (AM)

Appelsiinikiisseli, kermavaahtoa

Ke 23.1.

Palermon kinkkukastike, pastaa

(VL)

Juustomestarin kiusaus (myös VL)

(AM)

Sinappi-kuminamarinoitua kirjo-

lohta, tomaatti-kermaviili, peruna-

sose

Suklaamousse

To 24.1.

Mausteinen jogurttikala, peruna

(VL)

Marinoitu kesäkurpitsa-porkkana-

pata, riisi (L) (AM)

Smetanassa haudutettu broilerfile,

riisi, ruusukaali

Uuniomenaa

Pe 25.1.

Jauheliha-makaronilaatikko (myös

VL) (AM)

Chili-tuorejuustokastike, pastaa

(myös VL)

Tonnikalapaistos

Mansikkakiisseli, kermavaahtoa

La 26.1.

Purjo-paprikaturskaa, peruna (VL)

Tomaattinen kasviskastike, pastaa

(L)

15Äänenkuljettaja

P-house

MON 21.1

Creamy anchovy and potato casserole

Beef in sour cream and rice

Roor vegetable and feta cheese stew and rice

* Crême brulée fool

TUE 22.1

Minced meat sauce and pasta

Chicken and avocado soup

Tomato and basilica sauce and pasta

VEGETABLE CRÊPES

Banana fromage blanc cream

WED 23.1

Fried chicken, curry sauce and rice

Rainbow trout and saithe stew and rice

Broccoli and spinach pie

Puréed pea soup

* Chocolate peaches

THU 24.1

Fish soup

Hamburger patty Russian style and garlic potatoes

Vegetable kroquettes, cheese sauce and garlic

potatoes

Coconut and lentil soup and bread portion

French toast, jam amnd whipped cream

FRI 25.1

Frankfurter stroganoff and mashed potatoes

TUNA AND SHRIMP PIZZA

Bean and vegetable risotto

SAT 26.1

Sausage goulash

Carrot pancakes and sweet pepper sauce

MenuT-house

Mon 21.1.

Sausage and vegetable soup

Beet root balls, pine apple-sour cream sauce,

potatoes

Chicken-blue cheese sauce, rice

Tue 22.1.

Baltic herrings in tomato sauce, mashed potatoes

Coco nut and lentil soup, bread

Meat and vegetable sauce, mashed potatoes

Wed 23.1.

Ham sauce �palermo�,pasta

Cheese maker�s casserole

Mustard and cumin marinated rainbow trout, tomato-

sour cream sauce, mashed potatoes

Thu 24.1.

Fish in spicy yoghurt sauce, potatoes

Marinated zucchini and carrot stew, rice

Chicken�s breast in sour cream,rice, brusselsprout

Fri 25.1.

Minced meat and pasta casserole

Chili.cheese sauce, pasta

Tuna fish tart

Sat 26.1.

Cod with leek and sweet pepper,potatoes

Tomato-vegetable sauce,pasta

LAULUPEDAGOGIIKKA

OPETUSDEMONSTRAATIO: JORMA ELORINNE opettaa ja

puhuu mm. laulajan psyykestä.

TORSTAINA 24.1. 2002 klo 10.00 - 11.30 Ackté-salissa

KAIKKI KIINNOSTUNEET TERVETULOA!

16 Äänenkuljettaja

KeskustelutilaisuussibeliusakatemialaisilleMusiikkitalosta

maanantaina 21.1. klo 15 - 18

Kamarimusiikkisalissa (R-talo)

Miksi musiikkitalo? Miksi ei? Mitä uutta?

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Tule keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Mukana keskustelussa sibeliusakatemialaisia

mm. rehtori Pekka Vapaavuori ja professoriMikael Helasvuo sekä asiantuntijoita vastaa-massa kysymyksiin.

Tervetuloa!