simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus...• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu...
TRANSCRIPT
1
Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus
Savonia-AMK 26.1.2012
Potilasturvallisuus
”Potilasturvallisuus koostu siitä, mitä
todellisuudessa tehdään,
ei siitä, mitä aiottiin tehdä tai mitä oli tarkoitus
tehdä”
2
Käsitteen määrittely:
“Simulaatio-oppiminen on
opetusmenetelmällinen kokonaisuus, jonka
avulla pyritään edesauttamaan opiskelijan
sisäisen mallin syntymistä työtehtävissä
tarvittavasta turvallisesta ja
tarkoituksenmukaisesta toimintamallista
korostaen itsearviointia ja myönteistä
palautteenantoa”
5 3
4
SIMULAATIOPEDAGOGIIKASTA
Käsitteistöä, tavoitteen asettelua, arviointia
Heikki Paakkonen, TtT, esh
Ylihoitaja
KYS Kliiniset tukipalvelut,
Ensihoito, päivystys, tehohoito
4
5
Esityksen eteneminen
Käsitteistöstä
Johdanto: ”Jos simulaatio-oppiminen olisi
farmakologiaa...”
Tavoitteen asettelusta a.m. Bloom &, a.m. Dave
Aktiivinen keskustelu
6
Esityksen tavoite
Esityksen kuultuaan osallistuja osaa:
kuvata simulaatio-oppimisen merkitystä terveysalan ammatiin
kasvamisessa
selittää osaamistavoitteiden laadinnan periaatteet
erotella kognitiivisten tavoitteiden tasot Bloomin taksonomian ja
psykomotoristen tavoitteiden tasot Daven taksonomian
mukaisesti
itsenäisesti (tai korkeintaan yhden avustajan auttamana) tiensä
ulos luokkatilasta
7
Esityksen motto 1:
”Opettaminen ei ole tärkeätä,
mutta oppiminen on sitäkin tärkeämpää...”
(A. Kinnunen, kauan sitten)
Motto 2:
• I hear and I forget.
I see and I remember.
I do and I understand.
(Confucius, 551 BC – 479 BC)
8
• http:/ / cisl.stanford .edu/ organization/ calenda
r/ documents/ Dieckmann_Simlearningrealism
9
10
Esitys perustuu:
W5W2 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa
W5W2 –hankkeen laatima opas 7.1.2009
Learning outcomes - osaamistavoitteet
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
TUKE / A. Helander / 2009
Cook D. 2010. One Drop at a Time: Research to Advance the Science of Simulation. Simulation in
Healthcare. Vol. 5; No 1, 1-4.
Gaba D. 2010. The Pharmaceutical Analogy for Simulation: A Policy Perspective. Simulation in
Healthcare. Vol. 5; No 1, 5-7.
Weinger M. 2010. The Pharmacology of Simulation: A Conceptual Framework to Inform Progress in
Simulation Research. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 1, 8-15.
Van Heukelom J., Begaz T., Treat R. 2010. Comparison of Postsimulation Debriefing Versus In-
Simulation Debriefing in Medical School. Simulation in Healthcare. Vol. 5; No 2, 91-97.
Simulaatio-oppiminen ja potilasturvallisuus
• Mitä yhteistä on seuraavilla tilanteilla (1 – 5)?
1) Vuodeosastolla huomattavan obeesi potilas voi jotenkin
huonosti, hän on mennyt uneliaaksi, sekavaksi,
desorientoituneksi aikaan ja paikkaan, hengitys nopeata,
pinnallista. Potilas makaa vaaka-asennossa potilasvuoteessa.
Hänellä on valtimokanyyli ja lääkäri määrää otettavaksi
verikaasuanalyysin.
CO2 + H2O H2CO3 H+ + HCO3
= ÄLYLLINEN TASO: tieto, ongelmanratkaisu
11
Mitä yhteistä…?
2) Äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajalla on
käymässä 2-vuotias Ossi. Pitäisi rokottaa ohjelman
mukaisesti. Ossin olkavarsi ei oikein pysy
paikallaan, mutta toimia pitäisi.
Pitäisi myös mitata verenpaine kaikista raajoista.
= TEKNINEN TASO: motorinen suoritus
12
Mitä yhteistä…?
3) Kotona terminaalivaiheessa oleva iäkäs, jo kovin väsynyt
potilas. Kotisairaanhoitaja käynnillä. Potilaalla ilmiselvästi
kovia kipuja ja hän pyytää tutulta hoitajaltaan: ”Anna sitä
kipulääkettä nyt niin, että pääsen pois täältä, en jaksa
enää…”
Omainen paikalla ja kauhistuu: ”Nyt se on kyllä vietävä
sairaalaan, kun tuollaisia juttelee, minä en ota siitä vastuuta,
jos…; nyt vaan ambulanssi paikalle!”
= EETTINEN TASO: mikä on oikein / hyväksi
13
Mitä yhteistä…?
4) Erikoiskoulutettu haavahoitaja käy osastolla konsultoimassa
potilaan vaikeaa makuuhaavatilannetta. Hän toteaa
alkajaisiksi osaston hoitajille. ”Tämä on kyllä selvä
hoitovirhe teiltä, kun olette päästäneet tämän tilanteen näin
pahaksi”
Potilas on tajuissaan, asiallinen, orientoitunut, samoin
paikalla olevat osaston hoitajat.
jatkuu…
14
Mitä yhteistä? 4 jatkuu
• J.T.BERGQVISTIN KAAVA
• Ryhmätyö on kertolaskua, ei summapeliä!
• 1.0 x 1.0 x 1.0 x 1.0 = 1.0 ”normisuoritus”
• 1.0 x 1.2 x 1.0 x 1.0 = 1.2 ”innostus tarttuu”
• 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.1 ”yhteisnoste”
• 1.0 x 1.2 x 0.5 x 1.0 = 0.6 ”the bad apple”
• 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.4 ”yhteislatistuminen”
= VUOROVAIKUTUSTASO: ymmärrettävä rakentava
kommunikointi, ilmapiiri, ryhmän toiminta!
15
Mitä yhteistä…?
5) Mielenterveystoimiston asiakas alkaa käyttäytyä
uhkaavasti ja verbaalisesti aggressiivisesti hoitajaa
ja lääkäriä kohtaan kuultuaan, että hänelle
kirjoitetaan M 1 lähete psykiatrian päivystykseen.
Myös paikalla oleva omainen on hyökkäävä.
= TUNNETASO: kyky tunnistaa ja käsitellä omia tunteita,
kuten hermostumista
16
Mitä yhteistä??
1. vastaus: Osaamisen tasot:
1. Älyllinen
2. Tekninen
3. Eettinen
4. Vuorovaikutus
5. Tunne
2. vastaus: Kaikilla eri osaamisen tasoilla voi
simulaatio-oppiminen toimia loistavasti! 17
Tutkimuksesta ja empiriasta vedetty johtopäätös
SIMULAATIO-OPPIMINEN EI
OLE (VAIN)
AKUUTTIHOIDON
OPPIMISEEN SOVELTUVA
MENETELMÄ!
18
Simulaatio = keinotodellisuuden luominen;
miksi toimii?? 10 key points
1. Providing feedback
2. Repetitive practice
3. Curriculum integration
4. Range of difficulty level
5. Capture clinical variations
6. Controlled environment
7. Individualized (active) learning
8. Ground rules: luottamuksellisuus,
turvallinen ympäristö, vältetään
epäluuloja ja kannustetaan
kriittiseen reflektioon
9. Lavastaminen = realismin
tavoittelu vs. siirtovaikutus
10. Orientaatio = ”oppimaan
oppiminen”
19
20
Kysymyksenasettelu simulaatio-oppimisessa?
Tarvitaanko simulaatioita?
Onko simulaatio hyödyllistä?
KYLLÄ, vastattu jo
potilasturvallisuuden, oppimiskokemusten
standardisoinnin ja suoritusten arvioinnin
näkökulmasta
21
Nykyinen kysymyksenasettelu
Milloin simulaatioita tulisi käyttää?
Kuinka, miten, voimme tehokkaasti käytää
simulaatioita?
Minkä tyyppisiä simulaatioita?
Kuinka paljon?
Minkälaisilla asetelmilla?
22
Mihin haetaan vastausta?
Miten ja miksi simulaatiot toimivat = tuottavat
oppimista?
Miten oppimista voidaan parantaa, tehostaa...?
Voidaanko kustannus-tehokkuuta parantaa
erilaisilla asetelmilla?
23
Jos simulaatio olisi farmakologiaa...
According to: Wenger MB. The pharmacology of simulation: a conceptual framework to
inform progress in simulation research. Simul Healthc 2010; 8-15.
Lähtökohta: simulaatio-oppiminen ei ole farmakologiaa
Simulaatio ei ole lääke: ”Opettajanasi määrään Sinulle 20
mg simulaatiota aamupäivisin viitenä seuraavana päivänä.
Tule sitten vastaanotolleni ja katsotaan tilanteesi
uudestaan...”
Tiedon / osaamisen puute / vaje ei ole sairaus
kts. edellä. --> opettaja voi vain auttaa oppijaa
oppimaan; oppiminen on oppijan tehtävä!
24
Jos simulaatio olisi farmakologiaa...
MUTTA:
Farmakologiaa sovelletaan (mm.) sairauden hoidossa
Simulaatiota sovelletaan pyrittäessä muutokseen tiedossa
(knowledge), taidossa (skill), asenteessa (attitude) ja / tai
käyttätymisessä (behavior) --> KSAB
Simulaatiolla terapeuttinen tai diagnostinen tarkoitus
oppiminen tai ”testaus”
25
Simulaation ”farmakologiset” perusteet
Diagnosoitu puutos välttämättömissä KSAB: ssa
Miten simulaatiota tulisi annostella, jotta puutos saadaan
korjattua?
Sovelletaan farmakologiasta tuttua 10 kohdan ohjelmaa
26
”10 kohdan ohjelma”
KYSYMYKSET
ANALOGIA
FARMAKOLOGIAN
KANSSA
ESIMERKKI
SIMULAATIOSTA
1. Toivottu
tavoite? Toivottu tavoite?
Toivotun, tehokkaaksi
todetun
käyttäytymisen
lisääntyminen
2. Kenelle
simulaatiota? Potilas
”Päivystyspoliklini-
kan/tehon
hoitohenkilöstö”
3. Mitä
simulaatiome-
todeja
käytetään?
Lääkkeen valinta
Standardoidut
potilastapaukset ja
mid-fi aikuisnukke
27
”10 kohdan ohjelma...”
KYSYMYKSET ANALOGIA
FARMAKOLOGIAN
KANSSA
ESIMERKKI SIMULAA-
TIOSTA
4. Miten simulaatiota tulisi
soveltaa? Antotapa
Moniammatillinen harjoitus
simulaatiokeskuksessa, jossa
luotu PPKL-ympäristö/tehon
potilashuone jne.
5. Kuinka paljon
”altistusta” eli simulaatiota
tulisi antaa?
Annos Kahden tunnin harjoitus
6. Milloin toteutetaan? Ajoitus
Kerran kaikille k.o. yksikössä
kolmen kuukauden jakson
aikana
28
”10 kohdan ohjelma...”
KYSYMYKSET ANALOGIA
FARMAKOLOGIAN
KANSSA
ESIMERKKI SIMULAA-
TIOSTA
7. Kenen tulisi toteuttaa
simulaatio?
Osaamisvaatimuk-
set
Simulaatiokouluttajat, 1
lääkäri, 1 sh
8. Minkälaiset olosuhtet
ovat ihanteelliset?
Ympäristö ja
logistiikka
Orientaatio ennen
simulaatiota; ei kliinisiä
työvelvoitteita;
moniammatilliset ryhmät; aito
kliininen toimintaympäristö
29
”10 kohdan ohjelma...”
KYSYMYKSET ANALOGIA
FARMAKOLOGIAN
KANSSA
ESIMERKKI SIMULAA-
TIOSTA
9. Kuinka usein simulaatio
tulisi toteuttaa / uusia? Annosväli Vuosittain
10. Kuinka arvioidaan ja
dokumentoidaan
simulaation vaikutus?
Hoidon tehon
aviointi
Osallistujien suoritusten
strukturoitu arviointi
todellisissa kliinisissä
tilanteissa
30
Simulaation ”farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka”
31
Simulaation ”farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka” vs.
Millerin pyramidi
Mitä simulaatio
tekee oppijalle !
Mitä oppija
tekee potilaalle !
32
Annos - aika - vaste
33
Bolus ja jatkuva infuusio
34
Vaikutus ja toistuvat annokset
35
Simulaatio 1 & simulaatio 2 - yhteisvaikutus
Kahden peräkkäisen
simulaatioharjoitteen
- C = synergismi
vs.
- D = antagonismi
Tavoiteltava MENTAALINEN MALLI?
• ”Ammatillisen peruskoulutuksen tärkein tehtävä on työn edellyttämän
mentaalisen mallin aikaansaaminen…” (Decker, vuosi?)
• Mentaaliset mallit = mielessämme oleva, työtä säätelevä mentaalinen malli
• Mielen rakenteita, käsityksiä, mielikuvia, asian eri osien suhteista toisiinsa
• Automatisoituminen ja oppiminen, toimintamallit
• Realistisen mentaalisen mallin syntyminen vaatii paljon kokemusta –
kriittisistä tilanteista ei mahdollista saada(?)
• Voidaanko nopeuttaa simulaatioilla??
• Epätäydelliset tai väärät mallit, virhesuoritus, vaarat
Toimiiko kolmiyhteys 1) harjoitukseen valmistautuminen, 2) harjoitus, 3)
arviointi ja palaute?
• Valmistautuminen
• Opettajien roolitukset, tavoitteet koko tapahtumalle +
yksittäiselle simulaatioharjoitteelle
• Strukturoitu rakenne, sovitut pelisäännöt
• Turvallisuuden ehdoton vaatimus!
• Ei valokuvia, ei äänitteitä, ei ”juttuja: …Pena oli tänään taas
aivan nolla…”
• Arviointi ja palaute (debriefing)!!
• Sen resurssointi ja organisointi: oppiminen tapahtuu debriefingin
aikana!
Opitun siirtyminen käytäntöön (transfer)
• Toiminta: Tapahtumat, joista muodostamme skeeman – indeksointi ja haku
sieltä, analogiat ja erot
• Edistää: simulaattorin / simulaation suuri fyysinen ja tekninen autenttisuus,
myös sosiaalinen ja psykologinen autenttisuus
• Opettajan toiminta: yhteyksien ja erojen etsiminen, palaute!
• Paljon harjoitusta, paljon reflektointia
Being smarter about “SMARTER”
Rosen et al. 2008 (Simulation in Healthcare)
SMARTER(TM) = Simulation Module for
Assessment of Resident Targeted Event
Response:
39
Smarter
1. Ydinkompetenssit määriteltävä
2. Oppimistavoitteet: mitattavissa ja opittavissa
olevat
3. “Kliininen konteksti” = toimintaympäristö,
johon simulaatiotilanne sovitetaan; mahdollista
tavoittaa oppimistavoitteet
40
smarter...
4. Määrittele “hyvän” suorituksen edellyttämät:
tiedot, taidot, asenteet (TTA)
5. Kriittiset kohdat / tapahtumat / vaiheet:
määrittele lopputuloksen kannalta kriittiset
kohdat, joilla oppija saattaa osoittaa TTA:n
hallintaa
41
smarter...
6. Odotetut vasteet määriteltävä: kullekin
suorituksen vaiheelle määriteltävä oobjektiivisesti
mitattavissa olevat käyttäytymismallit =
toimintamallit!
7. Mittarit: yhdistä tapahtumat (scenaariot) ja
vasteet luodaksesi “performance checklist”,
arviointityökalun
42
smarter...
8. Scenaarion käsikirjoitus: laadi suunnitelma
informaation koordinoinnista, simulaation
edellyttämästä teknologiasta ja tarvittavista
avustajista
43
Simulaattoriopetuksen pedagogisen mallin
rakenne (a.m.Salakari)
1. Oppiminen
simulaattorilla
2. Oppiminen aidosssa
kontekstissa
Mentaalinen malli
Oppimisen transfer
Suoritus aidossa
ympäristössä
OPETUS
- Pyrkimys oppimistilanteiden
realistisuuteen
- Opetusmenetelmät
- Ohjaus ja palaute
44
Missio:
“Simulaatio-oppimisella
edesautetaan
potilasturvallisuutta”
8 45
Mission perustelut
Simulaatio-oppiminen perustuu konstruktivistis-
realistiseen oppimisnäkemykseen
Simulaatio-oppiminen tapahtuu luottamuksellisesti
opiskelijaa vastuuttaen ja kunnioittaen
• myös Kolbin kokemuksellisen oppimisen teoria
mukana: reflektio strukturoidussa ympäristössä;
oppijakeskeinen!
46
Mission perustelut...
Simuloitu hoitotilanne on turvallinen, koska toiminta ei
voi aiheuttaa haittaa todelliselle potilaalle
Riittävän osaamisen tason varmistaminen =
laadunvarmistus
Simulaatio oppimismenetelmänä edesauttaa sisäisen
mallin kehittymistä
Simulaatioiden aikana ohjaaja konrolloi tilanteen
paineenalaisuutta pitäen sen turvallisella tasolla
47
Mission perustelut...
Simulaatio-oppiminen edistää oppijan
itsesäätelyvalmiuksia mahdollistamalla oman
toiminnan reflektoinnin kunkin suorituksen jälkeen
Mitä aidompi simulaatiotilanne on rakennettu sitä
enemmän siirtovaikutusta sillä on aitoon
toimintaympäristöön
48
Mission perustelut...
Simulaatio-oppiminen edesauttaa
päätöksentekoprosessien ja ryhmätyötaitojen
kehittymistä
49
50
Kognitiivisten tavoitteiden asettelu
Perustuu Benjamin Bloomin (1913-1999) taksonomiaan
Bolognan prosessin myötä Euroopan yhtenäinen
korkeakoulualue
OSAAMISEEN perustuva lausekkeet koulutuksen
tavoitteiden kuvaamiseksi = osaamistavoitteet (learning
outcomes)
OPS tavoitteet osaamistavoitteina
”Mitä oppijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai
pystyvän tekemään oppimisjakson lopussa saadakseen
hyväksyttävän arvosanan?”
50
51
Osaamistavoitteet
Kuvaavat tavoiteltavaa tulosta
Tietoina, taitoina, asenteina, käyttäytymisenä (?)
Saavutettavissa olevia
Mitattavissa / arvioitavissa olevia
52
Tavoitteet...
Opettajalle ja oppijalle:
Millaista oppimista oppijan täytyy tavoitella
opintojakson tai -kokonaisuuden aikana!
”Opintokokonaisuus: opintokonaisuuden suoritettuaan
opiskelija osaa...”
”Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa...”
53
Opettamistavoitteet vs. oppimistavoitteet vs. osaamistavoitteet
Esimerkki tavoitteenasettelusta eri näkökulmista katsottuna:
Opintojakson sisältö: Hengityselimistö, rakenne ja toiminta
Opintojakson opetustavoite: Hengityselimistö- opintojaksolla
käsitellään ylä- ja alahengitysteiden rakennetta ja toimintaa sekä
käytännön menetelmiä, joilla hengitysfunktiota arvioidaan...
Opintojakson osaamistavoitteet: Hengityselimistö-
opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
nimetä ylä- ja alahengityselimistön osat
selittää ylä- ja alahengityselimistön tehtävät
soveltaa tietoansa hoitotilanteessa potilaan hengityskykyä
arvioidessaan 53
54
Osaamistavoitteiden arviointi...
Osaamiskuvauksesta voidaan päätellä myös
arviointimenetelmä:
”Opintojakson suoritettuaan oppija osaa nimetä sekä
suullisesti että kirjallisesti ranskan kielen
modaaliapuverbit...”
Psykomotoristen taitojen taksonomia (1-5)
((Dave 1968))
3. Toiminnan jäsentyminen
Osoittaa taidon luotettavasti, ilman apua
• Demonstroi, näyttää, osoittaa, saa valmiiksi…
2. Ohjeenmukainen toiminta
Toistaa liikkeen, toiminnan jne. ”käskystä” tai muistista
• Luo uudelleen, tekee uuden version…
1. Jäljittely
Kopioi toisen tekemistä, liikettä jne.
• Kopioi, seuraa, toistaa, noudattaa…
55
Psykomotoristen taitojen taksonomia (Dave
1968)
5. Luonteva toiminta
Automaatiotason hallinta, strategisen tason osaaminen ja taito
• Hallitsee, suunnittelee, määrittelee, keksii…
4. Toimintojen koordinoituminen
Mukauttaa ja sovittaa asiantuntemuksensa, taitonsa, tavallisesta poikkeavaan vaatimustasoon
• Rakentaa, ratkaisee, yhdistää, kehittää, muodostaa, hallitsee…
56
Arvioinnista
”Assessment isn’ t an activity.
It’ s a state of mind”.
(Henning G. 2010)
57
58
Osaamistavoitteiden arviointi...
”Assessment drives learning”
• (Wass et al. 2001. The LANCET. 357)
”We found that testing as a final activity in an in-hospital resuscitation skills
course for medical students increased learning outcomes compared with
spending an equal time in practice.”
• ”This indicates that the intrinsic testing effect previously demonstrated to
enhance knowledge retention also pertains to skills learning.”
• (Kronman et al. 2009. MEDICAL EDUCATION. 43)
59
YHTEENVETONA:
1. Osaamistavoitteet määrittelevät opiskelijan näkökulmasta sen,
mitä tulee tietää, osata, pystyä tekemään OPINTOJAKSON
HYVÄKSYTYSTI SUORITETTUAAN
2. Opintojakson tai yksittäisen opetuskerran opetustavoitteet
koostuvat erilaisista oppimistavoitteista
Opetustavoitteet --> opintojakson osaamistavoitteet --> tukevat
opetuksen tavoitteita
3. ”Testing drives learning” - arviointi kannattaa, palaute
kehittää!
4. Simulaatio-oppiminen kiinteäksi osaksi
OPETUSSUUNNITELMIA
59
Mantraa on muutettava
• Klassinen hokema "see one, do one, teach one”ei
käy enää
• ”Learning by doing” is no longer acceptable
• Nykyinen mantra: "See one, simulate
many, do one competently and teach
everyone."
60
Lopuksi: Simulaatio-oppimisen prinsiippejä
”The key is the program,
not the hardware”
(Caro, 1973)
”It is not how much You have,
but how You use it”
(Salas, Bowers & Rhodenizer, 1998)
61
Debriefing simulaatio-oppimisen
mahdollistajana
Heikki Paakkonen
TtT, esh
Ylihoitaja
KYS Kliiniset tukipalvelut
Ensihoito, päivystys, tehohoito
62
Tavoite
Opetustapahtuman jälkeen kuulija osaa:
soveltaa eteenpäinsuuntautuvaa palautteenantoa
omassa toiminnassaan (!)
Debriefing simulaatio-oppimisen mahdollistajana
• Palautekeskustelu (debriefing) on tavoitteellista
dialogia oppijoiden ja oppimaan ohjaavien välillä
• Palautekeskustelun tulee ohjautua
simulaatioharjoitteen TAVOITTEIDEN
MUKAISESTI
Vaikein opittava asia simulaatio-ohjaajalle (?)
Rakentava palaute (Lonka 2011)
• Asia nähdään oppijan näkökulmasta
• Kohdistuu toimintaan, ei henkilöön
• Riittävän spesifistä, usein kysymysten muodossa
• Positiiviset asiat ovat yhtä totta kuin negatiiviset
• Rehellinen halu auttaa: mitä teemme paremmin ensi
kerralla?
• Kyky suhteuttaa viesti opiskelijan tunnetilaan ja saada se
perille
65
Rakentava palaute (Lonka 2011)
• Kirstin (Lonka) 5 koota:
• Kunnioita!
• Kuuntele!
• Kiinnostu!
• Kannusta!
• Kiitä!
66
Realismin vartijan lisäys
• Älä jätä selvästi epäasiallista tai potilaalle
haitallista, virheellistä toimintaa käsittelemättä
• Mieti, miten olisi paras tapa tuoda esille
• Useimmiten oppijat huomaavat itse ja ”ruoskivat”
• Puutu liialliseen (itse)ruoskintaan napakasti!
67
Palautekeskustelu strukturoidusti
• Palautekeskustelussa hyödyllistä
• Rakenteellinen (fyysinen) rigiditeetti:
• ”asetutaan aina samaan muotoon”
oppijat fokusoituvat (vain) oleelliseen
- Toiminnallinen systematiikka:
Kuvaileva kierros
Analyyttinen kierros + / -
Summaatio, ”take home message” 68
69
Palautteen käsittelystä
Oppiminen tapahtuu palautteen aikana – formatiivinen arviointi
edistää oppimista (Black & Williams 2008)
Oppijalle turvallinen mahdollisuus reflektoida omaa toimintaansa,
tietoansa, asennettansa jne. vaatimustasoa vasten
Rakentavaa, kannustavaa palautetta ohjailemaan totuuden äärelle -
miten aukot osaamisessa, kliinisessä taidosssa täytetään?
Ilman palautetta oppija jää heitteille; itseohjautuvuus ilman rajoja
johtaa tuhoon, vai johtaako? HUOM: äärikonstruktivistit – tulevaisuus
ei ole teidän!
Mikä on tällöin opettajan rooli? Kenen vastuulle jää ja kenen
kustannuksella tapahtuu damage control?
70
Reaktiivisesta proaktiiviseen palautteeseen: from feedback to
feedforward
Palautteen avulla oppijalle tarjotaan mahdollisuus tunnistaa tiedollisia,
taidollisia jne. puutteitaan
• Tavallisesti ns. varioitu Pendletonin malli (Pendleton et al. 1984):
• 1) Mikä meni hyvin? Opiskelija tuottaa
• 2) Ohjaajan kommentit
• 3) Mitä voitaisiin parantaa? Opiskelija tuottaa
• 4) Ohjaajan kommentit
Reaktiivista, mutta toimii, jos annetaan keinoja korjata puutteita!
70
71
Reaktiivisesta proaktiiviseen: From feedback to feedforward…
Hyvän palautteen luonnollinen jatke suuntautuu tulevaisuuteen:
• Ääriyksinkertaistettuna:
• 1) Minkä tekemistä jatkat? Miksi ja miten korjataan puutteet (gaps in the
knowledge and performance)?
• 2) Minkä tekemistä et jatka? Miksi?
• Erittäin keskeistä turvallinen, kunnioittava ja rakentava, oppijan
persoonaan kajoamaton asenne ja ote!
• (Conaghan P. & Lockey A. 2009. Notfall Rettungsmed. Suppl 2. (12))
• Opiskelija ei mene rikki, jos puutteet tuodaan rakentavasti esille,
pikemminkin päinvastoin
71
72
Palautteen ajoitus - kesken vai lopuksi? (van Heukelom et
al. 2010. Simulation in Healthcare. 5, 2; 91-97)
Simulaatio-oppimisen kriittisin vaihe on palaute
Palaute simulaation jälkeen (n=77), vai
Simulaatioharjoitteen toistuva keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi (n=84)?
Randomisoitu koe-kontrolliasetelma, 3. vuoden lääketieteen opiskelijat, ACLS-kurssi
72
73
Palaute simulaatioharjoitteen lopuksi
Tilastollisesti merkitsevät erot simulaation jäkeisen palautteen hyväksi
Tehokkaampi ACLS- kurssin asioiden oppiminen
Paremmin opittu oikeat vs. väärät toimintatavat
Kaiken kaikkiaan parempaa oppimista
Toisaalta, simulaatiotilanteen keskeyttäminen ohjauksen antamiseksi voidaan tehdä
simulaation realismin kärsimättä
”kun kaikki toivo on menetetty...”, autetaan oikaisemaan / oikaistaan syöksykierre
Palautekeskustelu simulaatio-
oppimistapahtuman tärkein vaihe
• Shinnick et al. 2011 (Clinical Simulation in Nursing 7, e105-e111):
• Akuuttia sydämenvajausta sairastanet potilaat –
simulaatioharjoite sh-opiskelijoille (N=162)
• Tietotesti x 3:
• Pretest, after hands-on (post-test 1), and after debriefing
(post-test 2)
Oppiminen tapahtui vasta palautekeskustelun
jälkeen
74
Palautekeskustelu verbaalisella palautteella vai videon
kanssa vai molemmilla…?
• Chronister & Brown: Comparison of Simulation Debriefing Methods;
(Clinical Simulation in Nursing, 2011; e1-e8)
- Vertaileva cross-over study sh-opiskelijoilla (N=37)
- Elottomuustilanne
- Standardisoitu simulaatioharjoite
- Vain verbaalinen palaute
- Verbaalinen palaute + video
Kliiniset taidot paranivat tilastollisesti enemmän video-palaute
ryhmässä; kognitiivinen komponentti paremmin ”vain verbaalinen
palaute”- ryhmässä
75
Palautekeskustelu – kotiin vietävää:
• Ohjattu, strukturoitu tapahtuma
• Oppiminen tapahtuu palautekeskustelun aikana ja avulla
• Harjoiteltava, harjoiteltava…
• Oppimaan ja ohjaamaan
• Tavoitteiden suunnassa!
• Kontrolloi painetta, jännitystä, itseruoskintaa, kestoa,
ryhmädynamiikkaa…
76
”Don’t even think about it” – siis mitä?
• Tuloksellinen simulaatio-
oppimistapahtuma edellyttää riittävästi
ammattitaitoisia ohjaajia!
LUE: pedagoginen ja didaktinen
osaaminen välttämätöntä, mutta ei riitä,
osattava substanssia!
77
Lopuksi peruskysymys:
• Mitä on oppiminen?
78