sisÄllys - epshp
TRANSCRIPT
2
SISÄLLYS: Sivu
ESIPUHE 4
I SELONTEKO-OSIO 6
1. JOHDANTO 6
2. STRATEGIATYÖTÄ OHJAAVIA KEHITYSSUUNTIA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 8
2.1. Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia 8
2.2. Strategia 12
2.3. Päihdetyötä tehdään kaikille kuntalaisille 12
2.3.1 Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö 13
2.3.2. Päihdepalvelut 14
2.4. Päihdestrategia 14
3. NYKYTILAN TÄSMENTÄMINEN JA TYÖRYHMIEN EVÄSTYS 16
3.1. Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apuna 16
3.2. Kuntien työryhmien viesti päihdestrategialle 18
3.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita 19
4. VAASAN SEUDUN ALUEELLINEN PÄIHDESTRATEGIA 20
4.1. Arvot ja visio 20
4.2. Kehittämiskohteet 21
4.3. Strategian hyväksyminen 23
II TOIMENPIDEOSIO 24
5. PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET VAASAN SEUDULLA 24
5.1. Alueen yhteinen päihdestrateginen tahtotila 24
5.2. Kuntakohtainen tarkastelu 28
6. SEURANTA JA ARVIOINTI 30
6.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus 31
6.2. Arviointi 32
7. YHTEENVETO 32
3
LÄHDELUETTELO 34
LIITTEET
Liite 1. Lista strategiayhdyshenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä
Liite 2. Isonkyrön matriisi
Liite 3. Korsnäsin ja Maalahden matriisi
Liite 4. Laihian matriisi
Liite 5. Mustasaaren matriisi
Liite 6. Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan matriisi
Liite 7. Vaasan matriisi
Liite 8. Vähänkyrön matriisi
Liite 9. Strategiaan pyydetyt ja saapuneet lausunnot
Liite 10. Kuulemistilaisuuden muistio ja strategian esittely
KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO
Kuvio 1. Vaasan seudun päihdestrategia-alue
Kuvio 2. Strategiaprosessin eteneminen
Kuvio 3. Strategiatyön kehittämiskohteiden näkökulmia
Kuvio 4. Strategian raportointi alueellisesti
Kuvio 5. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello
Taulukko 1. Vaasan seudun kehittämistarpeita kuvaava SWOT-analyysi
Taulukko 2. Alueellinen matriisi
4
ESIPUHE
Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian ensimmäinen versio on nyt valmis ja strategia-sanan antiikin ajalta peräisin olevaan alkuperään viitaten voitaisiin sanoa, että sota päihteettö-mämmän ja selvemmän Vaasan seudun puolesta voi nyt alkaa!
Monikunnallista strategiayhteistyötämme voidaan muutenkin verrata muinaisen antiikin Kreikan,strategia-käsitteen isänäkin pidetyn ja aikansa taitavan sotastrategi Kleistenesin oppeihin. Hä-nen mukaansa suurten joukkojen yhteenkuuluvuuden ja keskinäisen luottamuksen kivijalkana onse, että jokaisella on oikeus saada äänensä kuuluviin ja sanoa mielipiteensä. Juuri näin olemmetoimineet työstäessämme tätä päihdestrategiaa kaikissa niissä yhdeksässä kunnassa, jotka ovatosallistuneet sen tekoon antamalla jokaiselle kunnan asukkaalle, yhdistystoimijalle, yrittäjälle javirkamiehelle mahdollisuuden tuoda esiin omat huolenaiheensa ja kehittämistoiveensa.
Alueellisen päihdestrategiamme taustalla vaikuttavat vahvasti niin kansalliset kuin kansainväli-setkin yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia tukevat linjaukset. Merkittävimmät linjauksemmeolemme kuitenkin pyrkineet nostamaan esiin niin läheltä kuin mahdollista ja kohdistaneet kat-seemme omaan kuntaamme. Loppuvuodesta 2007 järjestettyjen kuntalais- ja ammattilaiskuule-misten pohjalta päihdestrategian valmistelua jatkettiin vuoden 2008 aikana kuntakohtaisissa työ-ryhmissä, joissa päihteiden käytön ennalta ehkäisyyn ja päihdehaittojen hoitoon liittyvät tavoit-teet kirjattiin matriisimuotoiseksi toimenpidesuunnitelmaksi.
Kuntakohtaiset painotukset voivat erota jonkin verran toisistaan, mutta strategiatyön ylikunnalli-set linjaukset kulkevat kohti yhteistä päämäärää. Olemme halunnet luoda yhdessä päihdestrate-gian, joka huomioi ihmisen kokonaisvaltaisesti elämänkaarensa jokaisessa vaiheessa. Strategi-amme korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä vauvasta vaariin ja nostaa keskeiseksi työnkohteeksi perheet ja vanhemmuuden tukemisen. Olemme halunneet herättää huomiota myöstyöikäisen ja erityisesti työelämässä olevien päihteiden käyttöön. Toisaalta strategiamme nostaaesiin myös ikääntyvät ja eläköityvät ja suuntaa kuntakohtaisissa toimenpidesuunnitelmissa pai-nopistettä niihin tekijöihin, joilla voimme jatkossa paremmin suojata myös näitä kansanryhmiäpäihteiden ongelmakäytöltä. Keskeinen arvo on avoimuus ja siihen perustuen painotamme pal-jon myös tiedottamisen merkitystä.
Haluamme panostaa siihen mikä meissä on vahvaa ja vahvistaa sitä, missä tunnemme olevam-me heikommalla. Strategiamme taustalla vaikuttavia voimavaratekijöitä ovat vahva paikallinen jayrittäjähenkinen identiteettimme ja yhteinen todellisuus ja näkemys niistä asioista, joita osittainhyvinkin toimiva palvelujärjestelmämme ei kuitenkaan vielä pysty tavoittamaan. Meillä on kykyätunnistaa ja nöyryyttä tunnustaa niitä heikkouksia ja uhkia, joiden keskellä elämme. Keskeisim-pinä uhkina voidaan nostaa esiin vanhemmuuden katoaminen ja erityisesti lasten ja nuorten ra-junkin päihteiden käytön lisääntyminen ja siitä seuraava syrjäytymisuhka. Hoitamattomat päih-deongelmat heijastuvat myöhemmin myös työelämässä ja voivat muodostaa jonkinlaisen uhantilanteissa, joissa ammattitaitoista työvoimaa on muutoinkin huonosti saatavilla.
Vaasan seudun kunnilla on nyt yhteinen, ääneen lausuttu ja tähän strategiaan kirjoitettu päihde-strateginen tavoitteensa ja visionsa. Sen mukaisesti tavoitteenamme on toteuttaa molempienkieliryhmien saatavilla olevia, asiakaslähtöisiä ja moniammatillisia päihteettömyyttä edistäviä japäihdehaittoja korjaavia palveluja. Palvelumme ovat laadukkaita, oikea-aikaisia ja hyvin organi-soituja ja toimivat omalta osaltaan myös maakunnallisena vetovoima- ja kilpailutekijänä.
Vaasan seutu pitää huolta omistaan ja Vaasan seudun alueellinen päihdestrategia toteuttaaomalta osaltaan sitä, ettei ketään jätetä hädän hetkellä ilman tukea ja ohjausta.
Lämmin kiitos kaikille Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Oravaisten,Vaasan, Vähänkyrön ja Vöyri-Maksamaan kuntien asukkaille, jotka olette joko kuntalaisina, elin-keinoelämän-, tai kolmannen sektorin edustajina tai virkamiehinä osallistuneet jollain tavoin tä-män strategian tekemiseen. Erityiskiitos kaikille johtoryhmän jäsenille ja strategiayhdyshenkilöille
5
ja ennen kaikkea Pohjanmaa-hankkeen kautta strategiatyötä koordinoineille suunnittelija VirpiHagströmille ja projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperälle sekä kielenkääntäjä Agneta Honkalalle.
Suurimman kiitoksen haluamme lausua Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian kokoami-sesta ja kirjoittamisesta vastanneelle projektityöntekijä Tiia Järviselle, jonka ansioksi voimmeviimeistään todeta sen, että päihdestrategiamme on nyt valmis ja yhteinen työ strategian saat-tamiseksi sanoista tekoihin voi alkaa!
Vaasassa 9. helmikuuta 2009
Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian johtoryhmän puolesta,
Marja Jokiniemi Håkan SödermanJohtoryhmän jäsen, Johtoryhmän jäsen,Vaasan kaupungin edustaja Maalahden kunnan edustaja
6
I SELONTEKO-OSIO
1. JOHDANTO
Tämä päihdestrategia täydentää Vaasan seudun kuntien omia hyvinvointipoliittisia linjauksia, ja
keskeisenä tavoitteena on löytää yhteisiä, ylikunnallisia ja alueellisia linjauksia sekä eh-käisevän päihdetyön että päihdepalveluiden kehittämiseen. Vaasan seudulla tarkoitetaan
tässä strategiassa yhdeksää pohjalaiskuntaa, jotka ovat yhdessä Pohjanmaa-hankkeen kanssa
sitoutuneet toimimaan yhteistyössä kattavan päihdetyön strategian laatimiseksi. Kunnat ovat
Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa (ks. Kuvio 1). Kun tästä eteenpäin puhutaan Vaasan seudusta, tarkoitetaan näiden
yhdeksän kunnan muodostamaan aluetta. Kuntien ja Pohjanmaa-hankkeen aloittama alueellinen
päihdestrategiayhteistyö perustuu tarpeeseen pohtia päihdetilannetta, kehittää ehkäisevää päih-
detyötä ja päihdepalveluja sekä korjaavan työn että riskiehkäisyn näkökulmasta. (Pohjanmaa-
hanke 2008.)
Päihdetyö on laaja-alainen kokonaisuus, joka kattaa niin ehkäisevän päihdetyön kuin kuntien
tarjoamat päihdepalvelutkin. Palvelut tulee järjestää siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat
kunnassa esiintyvää tarvetta. Vaasan seudun alueen yhdeksän kuntaa ovat lähtökohdiltaan hy-
vin erilaisia, mutta siitä huolimatta ne ovat sitoutuneet kehittämään päihdetyötä yhteisten tavoit-
teiden mukaisesti. Verkottumisen avulla pyritään kohti yhteisiä päämääriä, ottaen samalla kui-
tenkin huomioon kunnalliset erityispiirteet sekä eri kuntien omat vahvuudet. Kekki ja Kajander
(2008: 23) ovat päihdestrategioita tutkiessaan tulleet siihen tulokseen, että ylikunnallisessa stra-
tegiaprosessissa on syytä kiinnittää huomiota siihen, kuka ottaa vastuun toimintojen koordinoin-
nista ja johtamisesta. Erityisen tärkeää on, että johtaminen on pitäjänteistä, pysyvää ja sillä on
poikkihallinnollinen valtuutus omassa kunnassaan.
Lainsäädäntö antaa kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien mm. päihdepalveluiden jär-
jestämisen tapaa. Ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden huomattava yhteiskunnallinen
asema näkyy muun muassa monissa eri lainsäädännöllisissä kokoelmissa (ks. Finlexin ajan-
tasainen lainsäädäntö) Myös monin yhteiskunnallisin indikaattorein seurataan jatkuvasti päihde-
tilannetta ja sen kehittymistä (ks. esimerkiksi Stakesin indikaattoripankki SOTKAnet).
Kekki ja Kajander (2008: 26–28) ovat tutkineet eri päihdestrategioiden tavoitteita, jotka voivat
vaihdella laajoista toimintalinjauksista aina yksityiskohtaisiin toimenpide-ehdotuksiin. Yleisesti
päihdestrategioilla on tärkeä rooli tiedottamisessa ja yhteistyön lisäämisessä. Tiedottamistavoit-
teeseen liittyy olennaisesti myös toiminnan kuvausten ja yhteystietojen lisääminen valmiisiin
strategioihin. Vaasan seudun päihdestrategialla tavoitellaan kunnan toimijoiden velvoittamista ja
7
vastuuttamista päihdetyön tavoitteiden toteutumiseksi. Toimintaa koordinoiva ja esimiesten osal-
listumista päihdetyöhön lisäävä vaikutus edesauttaa tulevien ohjelmien ja suunnitelmien kohden-
tamista haluttuun suuntaan ja lisää jatkuvuutta kunnallisessa päätöksenteossa päihdetyön ken-
tällä.
Kuvio 1. Vaasan seudun päihdestrategia-alue
Jokaisen Vaasan seudun päihdestrategia-alueen kunnan kanssa on laadittu ns. kolmikantainen
kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat ao. kunta, sosiaali- ja terveysministeriö sekäPohjanmaa-hanke. Tässä kolmikantaisessa kumppanuussopimuksessa sopimusosapuolena
oleva kunta (tai kaupunki) sitoutuu muun muassa päihdestrategian laatimiseen sekä laaja-
alaisen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen alueellaan. Pohjanmaa-hanke puolestaan
tukee strategiatyötä koulutusten, kehittämistyön ja arvioinnin keinoin. Sosiaali- ja terveysministe-
riö tukee em. kumppaneiden tavoitteiden saavuttamista ensisijaisesti tiedotuksellisin keinoin. Ve-
turikunta Vaasa allekirjoitti kumppanuussopimuksen ensimmäisenä, 26.5.2006. Vuoden 2007
helmikuussa Vaasan kaupunki tiedusteli strategia-alueen muilta kunnilta kiinnostusta työstää
yhteistä, alueellista päihdestrategiaa. Myönteisesti vastanneille kunnille lähetettiin 29.6.2007
kutsu kumppanuuteen. Strategia-alueen 8 muuta kuntaa allekirjoittivatkin kolmikantaisen kump-
8
panuussopimuksen ministeri Paula Risikon johdolla Seinäjoella, Törnävän kartanossa 3.3.2008.
Tarkemmin strategiaprosessin etenemistä käsitellään myöhemmin kuviossa 2 (s. 15).
Tämä strategia ottaa kantaa siihen, miten päihdetyötä jatkossa tehdään Vaasan seudulla. Stra-
tegian johtoryhmä on linjannut kolme keskeistä kehittämisen kohdetta: 1. Kuntalaisten päih-
teettömyyden tukeminen ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen, 2. Yhteistyökäytäntö-jen selkiyttäminen terveydenhuollon (esimerkiksi neuvolat, työterveys), koulutoimen ja so-siaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kanssa, sekä 3. Alueellisten,kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön menetelmien kehittä-minen (lähipalvelut tms.). Kuntien työryhmät ovat käsitelleet kutakin kehittämiskohdetta ja mää-
ritelleet keskeisimmät tavoitteet sekä konkreettiset keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Jokaisen
kunnan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma (työryhmämatriisi) löytyy tämän strategian
liitteenä.
Näiden kolmen kehittämiskohteen lisäksi on linjattu erityisiä alueellisia, ylikunnallisia kehittämi-
sen painopistealueita. Näitä ovat ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimin-tamallin kehittäminen, asiakkaan joustavan siirtymisen takaaminen sekä hoito- ja sosiaa-lipalvelujen että eri kuntien välillä, päihteettömyyden vaaliminen työelämässä ja näyttöönperustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto. Näitä strategisia
valintoja tuetaan erilaisin keinoin, muun muassa tiedottamalla nykyistä laajemmin eri palvelu-
vaihtoehdoista sekä ehkäisevän työn sisällöistä, perustamalla moniammatillinen ja ylikunnallinen
työryhmä yhteistyön lisäämiseksi, kouluttamalla ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen
ammattilaisia sekä kiinnittämällä jatkossa enemmän huomiota varhaiseen puuttumiseen ja huo-
len puheeksi ottamiseen eri ammattialoilla.
Kun Vaasassa laaditaan vuonna 2009 mielenterveysstrategiaa, niin on toivottavaa, että myös
siinä huomioidaan tämän päihdestrategian linjaukset (vrt. esimerkiksi ”Mieli 2009” Kansallinen
mielenterveys- ja päihdesuunnitelma).
2. STRATEGIATYÖTÄ OHJAAVIA KEHITYSSUUNTIA JA KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY
2.1. Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia
Kunnallisten ja alueellisten päihdestrategioiden laadintaa ohjaavat monet kansalliset päihdepo-
liittiset linjanvedot, lainsäädäntö sekä indikaattoritieto. Paitsi viranomaisyhteistyön ja verkottu-
neiden työmenetelmien parantaminen, niin myös laajan päihdetyön hahmottaminen kunnissa
sekä ehkäisevän päihdetyön että päihdepalvelujen ammattilaisten näkökulmista ovat tavoitteita,
9
joihin päihdestrategiaprosessissa pyritään. (Romppanen 2005: 3.) Päihdepalveluiden laatusuosi-
tuksissa määritellään, että jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia, joko itsenäisenä strate-
gia-asiakirjana tai osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. (STM 2002: 16–17.) (Ks. Poh-
janmaa-hankkeessa laadittu nykytilaselvitys päihdetyön tilanteesta ja kehittämistarpeista Vaasan
seudulla: www.pohjanmaahanke.fi ).
Kansalliset linjaukset
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma korostaa erityisesti kuntalaisten ja asiak-
kaiden näkökulman huomioonottamista uuden järjestelmän kehittämisestä. Tulevaisuuden päih-
de- ja mielenterveystyötä on tarkoitus tehdä tiiviinä yhteistyönä paitsi eri hallintosektoreiden, niin
myös eri kuntien ja alueiden välillä. Kuntien sisäistä työnjakoa kehitetään siten, että perus- ja
erityispalvelut tukevat toisiaan ja vastaavat näin paremmin kuntalaisten palveluntarpeeseen.
(Stakes 2008.)
Vuonna 2004 alkanut (ja tällä hetkellä ainakin vuoteen 2011 asti ulottuva) kansallinen Alkoho-
liohjelma on kohdennettu juuri alkoholihaittojen vähentämiseen. Kansallisen alkoholipolitiikan
lisäksi haittojen vähentämisen keinoina nähdään tässäkin päihdestrategiassa esiin nostetut tee-
mat: ehkäisevä päihdetyö sekä päihdepalvelujärjestelmä. Tämä kaksoisnäkökulma takaa sen,
että päihdetyötä tehdään kattavasti, koko ihmisen elinkaari huomioon ottaen. (Stakes 2008.)
Terveys 2015-kansanterveysohjelmalla tähdätään muun muassa lasten hyvinvoinnin lisääntymi-
seen, nuorten tupakoinnin vähenemiseen, työikäisen väestön työ- ja toimintakyvyn lisääntymi-
seen, sekä vanhusväestön toimintakyvyn paranemiseen. Näillä kaikilla tavoitteilla voidaan nähdä
yhtymäkohtia myös päihdestrategioiden tavoitteenasetteluun. (Terveys 2015.)
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) 2008 – 2011 nostaa
yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen
yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjel-
maa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet katta-
vasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Hallitusohjelman hyvinvointipoliittisissa linjauksissa koroste-
taan muun muassa palvelurakenneuudistuksen asettamiin haasteisiin vastaamista, esimerkiksi
mielenterveys- ja päihdetyön vahvistamisen kautta. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu alkoholi-
juomien ja tupakkatuotteiden verotuksen nostaminen kansanterveydellisiin perusteisiin tukeu-
tuen. Vanhemmuutta tukemalla ja päihteetöntä kasvatusta edistämällä edesautetaan lasten ja
perheiden hyvinvointia. (VN 2007: 52–57, 74–77.)
Päihdestrategien kannalta kytköksiä löytyy myös muista kansallisista strategia-asiakirjoista. So-
siaali- ja terveyspolitiikan strategioissa vuodelle 2010 tavoitellaan esimerkiksi työelämässä kau-
10
emmin jaksamista, väestön toimintakyvyn paranemista, terveyserojen kaventumista, ennaltaeh-
käisevän työn näkökulman vakiintumista kaikkiin käytäntöihin sekä palveluiden saatavuuden ja
laadun paranemista lisääntyneen alueellisen yhteistyön keinoin. Lisäksi päihdetyön kehittäminen
nojaa voimakkaasti järjestöjen sekä julkisten toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja hyvien käytän-
töjen paikallistamiseen. (STM 2001: 9–17.) Valtioneuvosto on myös hyväksynyt 8.5.2008
maamme sisäisen turvallisuuden ohjelman, joka on osa hallitusohjelmaa. Siinä hallitus on mää-
rittänyt laajat poikkihallinnolliset ja eri tahojen yhteistyössä toteutettavat tavoitteet ja toimenpi-
teet, joiden päämääränä on luoda Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä.
Ohjelmaan pohjautuen kunnat laativat omat turvallisuussuunnitelmansa, jotka käsitellään val-
tuustoissa viimeistään 2010 aikana. Tällä ohjelmakaudella puututaan erityisesti mm. väkivallan
ja tapaturmien torjuntaan ja myös alkoholihaittojen torjuntaa koskevat tavoitteet ja yhteiset toi-
menpiteet sisällytetään turvallisuussuunnitelmiin. (SM 2008: Sisäisen turvallisuuden ohjelma)
Kansainvälinen näkökulma
Kansainvälisellä tasolla yksi päihdetyön kehittämislinjauksista on muun muassa Euroopan unio-
nin huumausainestrategia, joka pyrkii suojelemaan ja parantamaan yksilön sekä laajemmin koko
yhteiskunnan hyvinvointia, edistämään kansanterveyttä, varmistamaan yleisen turvallisuuden
toteutumisen sekä mahdollisimman yhtenäisen, eurooppalaisen lähestymistavan kehittäminen
huumausaineongelmiin. EU:n huumausainestrategia korostaa paitsi kansallisen tason yhteistyö-
tä, niin myös valtioiden ja unionin rajat ylittävää laajaa koordinointia ennaltaehkäisyssä, tutki-
muksessa, parhaiden käytäntöjen levittämisessä sekä arvioinnissa ja seurannassa. (Euroopan
unionin neuvosto 2004.) Lisäksi kansainvälisellä tasolla päihdetyötä ohjaavat ainakin seuraavat
keskeiset linjaukset: WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirja, Nuoret ja alko-
holi -julistus (ns. Tukholman julistus), Neuvoston suositus lasten ja nuorten alkoholinkäytöstä
(2001/458/EY) sekä Neuvoston päätelmät yhteisön strategiasta alkoholiin liittyvien haittojen vä-
hentämiseksi (2001/C175/01) (ks. Stakesin Neuvoa-antavat –sivusto.)
Jo laaditut suunnitelmat Vaasan seudun strategia-alueella
Vaasan seudun strategia-alueella Mustasaarella, Laihialla ja Vaasalla on jo entuudestaan päih-
detyötä linjaavia strategia-asiakirjoja. Seuraavissa kappaleissa käydäänkin näitä suunnitelmia
hieman tarkemmin läpi. Pohjanmaa-hankkeen laatimassa nykytilaselvityksessä eritellään tar-
kemmin Vaasan seudun strategia-alueen kuntien palvelukuvauksia (Pohjanmaa-hanke 2008).
Laihialla vuonna 2005 laaditun päihdestrategian pääpaino on ehkäisevässä päihdetyössä, ja
strategian kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Laihian kunnan toimijoita koskeva-
na tavoitteena on määritelty ”lasten ja nuorten tasapainoinen kehitys ja kasvu siten, että he
11
omaavat terveet elämäntavat ja kasvavat vastuuntuntoisiksi yksilöiksi”. Tärkeintä on, että ehkäi-
sevän päihdetyön näkökulma otetaan osaksi kaikkia kunnan palveluita. Strategian kokonais-
koordinoinnista ja -kehityksestä vastaa Yhdessä eteenpäin –työryhmä sekä erikseen nimetty eh-
käisevän päihdetyön yhdyshenkilö. (Laihian päihdestrategia 2005.)
Mustasaaren kunnan päihdestrategia on otettu käyttöön vuonna 2001. Se on nimeltään: "För ett
drogfritt Korsholm - Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år) /Huumeettoman
Mustasaaren puolesta: opas alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa työskenteleville.” Päihdestrategi-
an tavoitteena on valmiuksien lisääminen ja yhteistyön vahvistaminen eri tahojen välillä, pääpai-
nona erityisesti ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. ( För ett drogfritt Korsholm 2006.)
Mustasaaressa on laadittu myös vain aikuisväestölle suunnattu päihdestrategia. Kansallisten
toimintalinjausten mukaisesti strategiassa pyritään alkoholinkulutuksen vähentämiseen varhai-
sen tunnistamisen ja puuttumisen keinoin, päihteiden käytön aloitusiän nostamiseen tukemalla
päihteetöntä kasvatusta, sekä huumeettoman kunnan synnyttämiseen. (Korsholm kommuns
rusmedelstrategi 2007.)
Vaasassa on laadittu PET -toimikunnan toimesta päihdestrategia vuonna 2000. Tätä päihdestra-
tegiaa on sittemmin päivitetty vuonna 2004. Päihdetyöryhmän päivittämässä versiossa ennalta-
ehkäisyn osalta huomiota kiinnitetään muun muassa säännöllisen tutkimus- ja tilastointitoimin-
nan tarpeeseen, laajaan valistukseen ja tiedottamiseen, koulutusten järjestämiseen, valvonta-
mekanismien kehittämiseen, lisäresurssien hankkimiseen päihdetyöhön sekä ennen kaikkea
monipuolisen ja tehokkaasti koordinoidun yhteistyön toteuttamiseen päihdetyön laajalla kentällä.
Päihdepalvelujärjestelmän näkökulmasta strategia ottaa kantaa erityisesti mini-
interventiotoiminnan laajentamiseen perus- ja työterveyshuollossa, huumepäivystyspoliklinikan
tarpeeseen, eri hoitotahojen tiedonkulun ja yhteistyön kehittämiseen (mm. hoitoketjujen laatimi-
sen yhteydessä), oikeus- ja hoitoviranomaisten parempaan yhteistyöhön sekä poliisin ja sosiaa-
liviranomaisten välisen tiedonkulun ja hoitoonohjausmenetelmien kehittämiseen. (Päihdetyöryh-
mä 2004.) Vaasassa toimii myös Nuorten päihteiden käyttöä ehkäisevä työryhmä NET, jonka
tarkoituksena on pohtia paitsi erilaisia vaihtoehtoja päihteiden käytön ehkäisemiseksi, myös hoi-
toon ohjaamiseksi. NET-ryhmän toiminnassa korostuu erityisesti yhteistyö koulun, viranomaisten
ja vanhempien välillä. (Vaasan kaupungin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2001.)
Vaasassa on myös laadittu päihdetyön palveluopas, joka kokoaa alueen tärkeät yhteystiedot
niin ehkäisevän päihdetyön kuin päihdepalveluidenkin osalta. Palveluoppaan on tarkoitus toimia
apuna niin päihdetyön ammattilaisille kuin tavallisille kuntalaisillekin, joita päihdeongelma kosket-
taa jollakin tavalla. (Päihdetyön palveluopas 2006.) Myös Vaasan kaupungin tulevassa turvalli-
suussuunnitelmassa päihteet on nostettu omaksi huomiota vaativaksi erityisalueekseen, ja esi-
merkiksi Kodin kansio on suunniteltu siten, että se edistää ehkäisevän päihdetyön toteutumista.
12
Laaja päihdetyö on huomioitu myös osana Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittista ohjelmaa
(Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma 2004a; 2004b.)
Käsitteiden määrittely
Vaasan seudun päihdestrategiassa keskeisimpiä käsitteitä ovat strategia, päihdetyö (kattaen
ehkäisevän päihdetyön, päihdepalvelut sekä asiakkuuksien määrittelyn) ja päihdestrategia.
2.2. Strategia
Strategian käsite on peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä. Liike-elämään strategia-
käsite omaksuttiin 1950-luvulla, jolloin ympäristön epävarmuus toimi katalyyttina strategisen
suunnittelun korostumiselle. Igor Ansoff määrittelee strategian organisaation käyttäytymistä oh-
jaavien sääntöjen kokonaisuudeksi. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan
tulevaisuuden toimintaympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984: 52–53; Ollila 2006: 56; Toikka 2002:
106). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaation keskeiset päämäärät,
politiikat ja toimintaketjut kokonaisuudeksi. (Mintzberg 1996).
Kamensky (2000: 20–25) listaa strategian kriittiset ominaisuudet ja tyypilliset piirteet. Päähuomio
keskittyy tulevaan, tosin aikajänne voi olla erimittainen puhuttaessa visiosta (suuntautuu pitkälle
tulevaisuuteen) tai strategisista toimenpiteistä (usein tässä ja nyt). Strategiassa pyritään etsi-
mään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. Strategia
laaditaan vastaamaan kysymyksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys
on ennen kaikkea miten? Strategia kehittyy ja muuttuu jatkuvasti, jolloin on samanaikaisesti pi-
dettävä mielessä suuret linjat ja joustettava tilanteen mukaan.
2.3. Päihdetyötä tehdään kaikille kuntalaisille
Päihdehuoltolain (17.1.1986/41) mukaisesti päihdetyöhön voidaan katsoa kuuluvan sekä päih-
dehuollon palvelut (hoitoa ja kuntoutusta tarjoavia palveluita) että alkoholin ja muiden päihteiden
ongelmakäytön ehkäisyä (päihteettömyyden edistäminen sekä elinolosuhteisiin ja elämäntapoi-
hin vaikuttaminen). Päihdetyöhön kuuluu myös riskien, haittojen ja ongelmien ehkäisy sekä
päihdehoito. Toisin sanoen, päihdetyön laaja-alainen kokonaisuus kattaa päihteiden käyttäjien ja
päihdeongelmista kärsivien hoidon lisäksi myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Päihde-
työ voidaan jakaa ehkäisevään ja korjaavaan päihdetyöhön (päihdepalvelut). (STM 2008; Poh-
janmaa-hanke 2007: 9.)
13
Päihdetyön asiakkaita ovat kaikki kuntalaiset
Päihdepalvelujen laatusuositukset määrittävät palveluiden ja ehkäisevän päihdetyön asiakkaiksi
kaikki kuntalaiset. Päihdepalveluiden järjestäminen tulee perustua asiakkaan omiin ja hänen lä-
heistensä toimintamahdollisuuksiin. Tämä asiakaslähtöisyys ohjaa toimintaa niin päihdehoidon
kuin -kuntoutuksen suunnittelussa, hyödyntäen mahdollisimman monipuolisesti kunnan mo-
niammatillisia verkostoja. (STM 2002: 20–24.) Kun otetaan mukaan päihdetyön laaja näkökulma
aina ennaltaehkäisystä hoitoon, niin tällöin strategian asiakkaiksi tulevat päihdeasiakkaiden li-
säksi myös omaiset, läheiset sekä koko ympäröivä yhteiskunta.
Kekki ja Kajander (2008: 16) toteavat, että kunnan peruspalveluiden rooli on kasvanut laaja-
alaisessa päihdetyössä. Tavallisesti asiakas, jolla on päihdeongelma kohdataan ensimmäisen
kerran juuri peruspalveluissa, joiden piiriin olisikin saatava ammattitaitoa päihdeongelmien tun-
nistamiseen sekä mahdollisesti muiden palveluiden asiakkaaksi ohjaamiseen. Varhainen tunnis-
taminen ja puheeksi otto ovatkin niitä teemoja, joiden kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota
kunnan kaikilla toimintalohkoilla.
2.3.1 Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö
Ehkäisevällä päihdetyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turval-
lisuutta ja hyvinvointia. Tätä tavoitetta toteutetaan edistämällä päihteettömiä elintapoja, ehkäi-
semällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa.
Ehkäisevässä päihdetyössä pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa
ja haittoja. Myös perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen päihteisiin liittyvissä kysymyksissä laske-
taan kuuluvaksi ehkäisevän päihdetyön alaan. Korjaavaa päihdetyötä ovat puolestaan ilmen-
neisiin päihdehaittoihin ja/tai niihin johtaneeseen käyttöön kohdistuvat palvelut, ongelmakäytön
ja/tai päihderiippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön
ja/tai päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. Päihteitä, joiden
käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tu-
pakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään
päihtymistarkoituksessa. (Stakesin Neuvoa-antavat –verkkosivusto; STM 2008.)
Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa päihdetyön osalta varhaista puuttumista, jonka yhtenä
osa-alueena mainitaan mini-interventiotoiminta perusterveydenhuollossa. Erityisesti lasten ja
nuorten alkoholinkäyttöä pyritään ehkäisemään. Tavoitteena on päihdepalvelujen saattaminen
valtakunnallisesti laatusuositusten minimitasolle paikalliset eroavaisuudet huomioon ottaen. Jot-
ta voitaisiin paremmin vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä koko maan alueella, olisi tuettava kun-
14
nallista päihdeyhdyshenkilöverkostoa sekä alueellisia päihdejärjestöjen verkostoja. (STM 2003:
24.)
2.3.2. Päihdepalvelut
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa ”Päihdepalvelujen laatusuositukset” -oppaassa
päihdepalveluiksi on määritelty ”ne sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset ja erityiset palvelut, jois-
sa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa tai kuntoutusta”.
Kuntia ohjaa periaate, jonka mukaan jokaisella kuntalaisella on oikeus tarpeenmukaiseen ja kor-
kealaatuiseen, oikea-aikaiseen päihdehoitoon ja -kuntoutukseen asuinpaikasta riippumatta.
Päihdetyötä tehdään jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa antamalla tukea, apua ja tietoa
tarjolla olevista palveluista. Kaikkea päihdetyötä ohjaa vahva asiakaslähtöisyys sekä asiakkaan
läheisten avun, tuen ja hoidon tarve. (STM 2002: 14–15.)
Päihdepalveluissa hoidetaan eri päihteiden ongelmakäyttäjiä ja heidän läheisiään. Palveluja on
saatavana sosiaali- ja terveydenhuollon yleisinä palveluina ja toisaalta päihdehuollon erityispal-
veluina ja erityistason sairaanhoitona. Avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoi-
toon tarvitaan lähete. Kunnan on järjestettävä päihdehuolto sisällöltään ja laajuudeltaan kunnas-
sa esiintyvää tarvetta vastaavaksi. Palvelut tarjotaan ensisijaisesti avohuoltona ja palveluissa
pyritään hoitamaan myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Palvelut voivat olla
sosiaalista tukea, katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa ja kuntoutusta. (STM 2008.)
2.4. Päihdestrategia
Päihdestrategiat ovat ”parhaimmillaan työvälineitä, joissa määritellään kunnan päihdetyön linja-
ukset ja painopistealueet”. Tavoitteena päihdestrategioissa on alkoholin ja huumeiden käytön
sekä niiden käytöstä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Päihdestrategia sisältää päihdetyötä
koskevia linjauksia sekä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseksi. Kunnallisten päihdestrategi-
oiden taustalla oletetaan olevan valtakunnallisten ohjelmien suuntaviivat. Päihdestrategiat ovat
yleensä kuntien päihdetyöryhmien laatimia asiakirjoja. Päihdestrategiassa tulee määritellä se,
miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut on järjestetty.
Lisäksi päihdestrategiassa olisi linjattava sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluis-
sa. (Romppanen 2005: 7, 13–15, 32.)
15
Pohjanmaa-hankkeen strategiaprosessi etenee seuraavasti:
Avainhenkilöiden sitouttaminenja työryhmien kokoaminen
Nykytilaselvityksenlaatiminen
Toimeksiannonselventäminen
Strategiankokoaminen
Strategiantarkistaminen
Strategianhyväksyminen
Strategianimplementointi
Arviointijärjestelmänluominen
(indikaattorit)
Strategian arviointija tarkistus
© Pohjanmaa-hanke
Kuvio 2. Strategiaprosessin eteneminen
Vaasan seudun päihdestrategiassa mukana olleet kunnat ovat nimenneet strategiayhdyshen-kilön, jonka tehtävänä on ollut kutsua koolle oman kuntansa strategiatyöryhmä (tai -ryhmät). Li-
säksi strategiayhdyshenkilöt ovat kokoontuneet myös seudullisesti. Strategian johtoryhmän ovat
muodostaneet Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveystoimessa työskentelevät johtavat vi-
ranhaltijat. Lista strategian yhdyshenkilöistä sekä johtoryhmän jäsenistä löytyy tämän strategian
liitteenä (Liite 1).
Päihdestrategiayhdyshenkilön rooli on strategiaprosessissa tärkeä, sillä hänen tehtävänään on
usein mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja koordinoinnin toteutuminen sekä tiedon le-
viäminen strategiasta omassa kunnassaan. On kuitenkin muistettava, että tavallisesti yhdyshen-
kilö hoitaa tehtävää oman virkatyönsä ohella, jolloin tehtäväkenttä muodostuu melko laajaksi ja
työmäärä yhdelle henkilölle suureksi. Näin ollen verkostoituminen ja vastuunjako kunnan eri toi-
mijoiden välillä on olennaista strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tä-
män vuoksi päihdestrategian toimeenpano asettaa haasteita eritoten johtamiselle, sillä jonkun
tahon on otettava vastuu toiminnan uudelleenjärjestelystä sekä sitouduttava toiminnan seuraa-
miseen. (Kekki & Kajander 2008: 14–15.)
16
Strategiaprosessin johtoryhmän tehtävänä on puolestaan prosessin strateginen ohjaus, toi-
meksiannon selventäminen ja strategisten valintojen tekeminen. Lisäksi johtoryhmä tekee pää-
töksiä ja linjavetoja alueen päihdepalvelujen järjestämisestä. Johtoryhmän jäsenillä tulisi olla
päätäntävalta oman kuntansa palveluiden osalta.
3. NYKYTILAN TÄSMENTÄMINEN JA TYÖRYHMIEN EVÄSTYS
Pohjanmaa-hankkeessa laadittu Vaasan seudun päihdestrategiatyön kuulemistilaisuuksien ra-
portti listaa niitä keskeisimpiä kehittämisen kohteita, vahvuuksia ja huolenaiheita, joita kuntalais-
ja ammattilaiskuulemisten pohjalta nousi esille. Kaikkein suurin tarve oli sekä kuntalaistenettä ammattilaisten näkemysten mukaan ehkäisevän päihdetyön kehittämisellä. Avain-
asemaan nousevat tällöin tiiviit yhteistyöverkostot paitsi kuntien sisällä niin myös kuntien väli-
sessä toiminnassa. Varhaisen puuttumisen mahdollistavat rakenteet muun muassa lisäresurs-
sein turvattuna olivat kaikkien toimijoiden mukaan tulevaisuuden päihdetyön kannalta olennaisia
panostuskohteita. Ajatuksena on, että sekä rakenteita että työn sisältöjä uudelleen järjestelemäl-
lä voidaan luoda sellainen koordinoitu päihdetyön laaja kokonaisuus, joka nykyistä paremmin
pureutuu päihdeongelmiin ja ennaltaehkäisee niitä. (Pohjanmaa-hanke 2008: 83.)
3.1. Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apuna
Strategia-alueen kunnissa toteutettujen kuntalais- ja ammattilaiskuulemisten pohjalta erityistähuolta herättivät nuorten päihteidenkäyttö ja vanhemmuuden haasteet. Myös päihteiden
helppo saatavuus, asenteet päihteidenkäyttöä kohtaan sekä työikäisten ja vanhusväestönerityistarpeet ovat teemoja, joita toivottiin kehitettävän. Kaikki toimijat korostivat jokaisen
kuntalaisen mahdollisuutta osallistua kehittämistyöhön. Kaiken kaikkiaan vahvuuksina strategia-
alueella nähtiin nuorten kehittymismahdollisuudet, kattavat peruspalvelut sekä aluetta leimaava
yhteisöllisyys. Toisaalta nämä tekijät aiheuttivat myös huolta; alkoholin saatavuus, yleiset asen-
teet, perheiden tilanteet, naisten, vanhusten ja nuorten lisääntynyt päihteidenkäyttö, leimaantu-
minen sekä päihdeongelmien luonteen jatkuvuus (”periytyminen”) huolestuttivat eniten. Paitsi
haasteita, niin kehittämistyöllä nähtiin olevan monia mahdollisuuksia, joista kuulemisissa nousi-
vat vahvasti esiin muun muassa rohkea puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen, verkos-
tomaisuuden ja yhteistyörakenteiden lisääminen, sekä uudet työmenetelmät ja laaja tiedon levi-
tys alueella. Kuulemistilaisuuksien pohjalta listatut kehittämistarpeet löytyivät nuoriin kohdistetta-
vasta ennaltaehkäisevästä työstä, vanhemmuuden tukemisesta, riskiperheiden erityistarpeiden
huomioimisesta, työpaikkojen asenneilmapiirin ja hoitoonohjauskäytäntöjen muuttamisesta,
ikäihmisten tukemisesta, tehokkaiksi todettujen hyvien käytäntöjen levittämisestä, tuki- ja päivä-
17
toiminnan järjestämisestä, kuntoutuksen ja jalkautuvien palveluiden eteenpäin viemisestä sekä
ammattilaisten työn sisällön kehittämisestä. (Pohjanmaa-hanke 2008: 81–84.)
Vaasan seudun strategia-alueen kuntalaiset toivoivat lisää panostusta erityisesti varhaiseen
puuttumiseen sekä yleisen asenneilmapiirin muuttamiseen. Kuntalaisten näkemysten mukaisesti
päihdetyössä tulisi kehittää erilaisia joustavampia työmenetelmiä sekä omaisten ja läheisten ny-
kyistä parempaa huomioimista palveluja järjestettäessä. Vaasan seudun kuntalaiset korostivat
arjesta selviytymistä ja siinä toimimista. Erilaisten päihteettömien vapaa-ajan aktiviteettien sekä
matalan kynnyksen palveluiden lisääminen oli myös Vaasan seudun asukkaiden toivelistalla.
Ihmisten tukeminen ja inhimillinen läsnäolo sekä kuunteleminen ovat painopistealueita, joita ke-
hittämällä ehkäisevä päihdetyö ja päihdepalvelut voidaan tuoda lähemmäs kuntalaisten arkea.
(Pohjanmaa-hanke 2008: 80.)
Kuulemistilaisuuksien (sekä kuntalais- että ammattilaiskuulemiset) pohjalta strategian johtoryh-
mä on laatinut 12.2.2008 SWOT-analyysin, jossa on siis kartoitettu alueen heikkoudet, vahvuu-
det, uhat ja mahdollisuudet (ks. Taulukko 1).
Taulukko 1. Vaasan seudun kehittämistarpeita kuvaava SWOT-analyysi
VAHVUUDET HEIKKOUDET
Paikallinen identiteetti
Palvelujärjestelmän toimivuus
Yhteiset huolenaiheet
Yrittäjyys
Päihdehuollon palvelut suunnattu työikäisil-
le palveluita lisättävä nuorisolle
Eläköityvät hoitoonohjauksen ulkopuolella
Yhteiskunnan salliva asenne
Päihteiden saatavuus, isot pakkauskoot
Vanhemmuuden ja aikuisuuden puuttumi-
nen
MAHDOLLISUUDET UHAT
Nopeampi ja varhaisempi puuttuminen
Oppilashuoltoryhmien yhteistyö
Ennaltaehkäisevä työ
Toimivat palveluketjut
Vanhemmuuden katoaminen
Raskaana olevien naisten päihteidenkäyttö
Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten
syrjäytymiskehitys
Leimaantuminen
Arjesta selviytymisen haasteellisuus
Alaikäisten alkoholinkäyttö
18
3.2. Kuntien työryhmien viesti päihdestrategialle
Moniammatillisuus ja ylisektoraalisuus
Työryhmissä oli edustettuina keskeiset päihdetyötä tekevät tahot. Työryhmiin osallistui ammatti-
laisia ehkäisevän päihdetyön sekä päihdepalveluiden alueelta. Paitsi kuntien eri työryhmissä,
niin myös strategian sisällössä tämä moniammatillinen ote jatkuu vahvana. Sisällöllisesti tämä
merkitsee esimerkiksi yhteistyöryhmien perustamista toimintojen yhteensovittamiseksi ja koor-
dinoimiseksi, säännöllisen koulutus- ja tiedotustoiminnan kehittämistä kuntien eri hallintosekto-
reilla ja kuntien välillä. Verkottuminen ja säännöllinen tiedonvaihto ovat niitä työkaluja, joilla mo-
niammatillista otetta päihdetyössä voidaan kehittää.
Elämänkaariajattelu lähtökohtana
Strategisia painopistealueita käsiteltiin kattavasti jokaisen ikäryhmän osalta. Näin varmistuttiin
siitä, että kehitystyön lopputuloksena on mahdollisimman laaja-alainen päihdetyön kokonaisuus.
Kuntalaisten päihteettömyyden tukemiseksi ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa ikäryh-
missä, ei siis ainoastaan lasten ja nuorten parissa. Myös vanhemmuuden tukemiseen tähtäävien
toimien avulla paitsi vaikutetaan myönteisesti vanhempien ja lasten hyvinvointiin, niin luodaan
samalla turvalliset puitteet nuorten päihteettömälle kasvulle ja aikuisuudelle. Työikäiset ja van-
hukset huomioidaan myös omina erityisryhminään. Työikäisten osalta huomiota kiinnitetään työ-
terveydenhuollon rooliin, esimiehen vastuuseen puheeksi ottamisen ja hoitoonohjauksen kehit-
tämiseksi, sekä sellaisen työilmapiirin luomiseen, joka kannustaa vähentämään päihteidenkäyt-
töä ja puuttuu ajoissa työpaikoilla ilmenneeseen päihteidenkäyttöön. Vanhusväestön terveystar-
kastusten yhteydessä tehtäviä Audit-kyselyjä sekä monipuolisen päihteettömän vapaa-
ajantoiminnan kehittämistä ehdotettiin myös eräiksi päihteettömyyttä tukeviksi toimenpiteiksi.
Kuntien ammattilaistyöryhmät käsittelivät muutamien työryhmätapaamistensa aikana kolmea
suurta kehittämiskohdetta: 1. Kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen, ja erityisesti vanhem-
muuden tukeminen; 2. Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon (esim. neuvolat,
työterveys), koulutoimen ja sosiaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kans-
sa; 3. Alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön menetel-
mien kehittäminen (lähipalvelut tms.). Työryhmätyöskentelyä leimasi paitsi vahva asiantuntemus
niin ehkäisevän päihdetyön kuin päihdepalveluiden piirissä, niin myös moniammatillisen yhteis-
työn tarkentuminen koko ihmisen elämänkaarta koskevaksi, sektorirajat ylittäväksi kokonaisuu-
deksi.
19
3.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita
Strategia lähetettiin luonnosvaiheessa laajoille lausuntokierroksille alueen kuntien eri sektoreille,
järjestöihin, seurakuntiin, elinkeinoelämän edustajille sekä muille keskeisille yhteistyötahoille
(mm. Lääninhallitus, Vaasan sairaanhoitopiiri, SONetBOTNIA). Lausuntoja ja kommentteja saa-
pui runsaasti, ja kaikki viralliset lausunnot löytyvät myös tämän strategian liitteinä (Liite 9). Inter-
netin kautta saatua palautetta tai yksittäisiä sähköpostikommentteja strategiaan ei ole liitetty.
Niiden sisältö on kuitenkin pyritty huomioimaan strategian lopullisen version kirjoitusvaiheessa.
Strategian liitteenä oleva jokaisen kunnan matriisi toimii samalla konkreettisena työkaluna päih-
detyötä tekeville ja osoittaa keskeiset kehittämiskohteet sekä mahdollistaa oman työn sisältöjen
suunnittelua.
Lausunnoissa kiiteltiin strategian tavoitteenasettelua sekä eri ikäryhmien (ja erityisesti nuorten)
huomiointia. Lisäksi nähtiin hyvänä, että strategiaa laaditaan yhteisvoimin 9 kunnan kesken, se-
kä kuntakohtaiset sektorirajat että kuntien väliset rajat ylittäen. Strategian laatimiselle tuntui lau-
suntojen perusteella olevan todellinen tarve.
Lausuntojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tavoitteiden toteutumista seuraavan mitta-
riston kehittäminen olisi tärkeää. Strategian hyväksymisen yhteydessä kuntien lautakuntien ni-
meämän seurantaryhmän yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin luoda mittaristo, jolla voidaan seu-
rata strategisten tavoitteiden toteutumista. Lisäksi seurantaryhmän vastuuta strategian toimeen-
panon kokonaiskoordinoinnista olisi selkiytettävä. Mielenterveys- ja päihdetyölle tulisi myös saa-
da yhteinen pitkän tähtäimen suunnitelma, koska mielenterveys- ja päihdeasiat kytkeytyvät usein
merkittävästi toisiinsa.
Vaasan seudun päihdestrategian ensimmäisessä versiossa ei ehkä vielä ole kiinnitetty riittävästi
huomiota järjestöjen ja seurakuntien tekemään laadukkaaseen päihdetyöhön, jälkihoidon huo-
mioimiseen päihteiden käytön päätyttyä, sekä avo- että laitospäihdekuntoutuksen järjestämi-
seen, omaisten ja läheisten tukemiseen, päihdeperheiden tukemiseen ja auttamiseen tai asu-
mispalveluiden järjestämiseen (mm. vapautuville vangeille). Lisäksi vanhusväestön päihteiden-
käyttö on teema, joka vaatii jatkossa tarkempaa pohtimista. Laaja-alaiseen päihdetyöhön varat-
tavien resurssien osoittaminen ja kohdentaminen on myös osa tulevaisuuden päihdesuunnitel-
mien kehittämistä.
Kehittämistyö edellä mainittujen teemojen osalta jatkuu, ja strategian päivitysvaiheessa vuoden
2010 alussa on mahdollista tarkastella strategisten tavoitteiden toteutumista ja nostaa mahdolli-
sesti esiin myös uusia toimenpidelinjauksia ja kehittämiskohteita.
20
4. VAASAN SEUDUN ALUEELLINEN PÄIHDESTRATEGIA
4.1. Arvot ja visio
Arvot
Vaasan seudun päihdestrategiaa suuntaavat arvot ovat johtoryhmän linjausten mukaisesti:
Vastuullisuus
Vaasan seudun asukkaita ei jätetä ilman tukea ja ohjausta
Kunnioittaminen
Ihmisen kunnioittaminen -> jokaisella on oikeus palveluihin, ohjaukseen ja neuvontaan
yksilöllisten tarpeidensa mukaan sekä oikeus tehdä omat valintansa
Yhteisöllisyys
Kylä/yhteisö kasvattaa, kannamme yhteistä vastuuta lähiyhteisössämme ja yli kuntarajo-
jen, huolehdimme toisistamme, hoidamme velvollisuutemme
Asiakaslähtöisyys
Palveluiden suunnittelun ja toteuttamisen lähtökohtana on asiakaslähtöinen toimintatapa
Avoimuus
Kuntalaiset ja ammattilaiset suhtautuvat päihdeongelmaan avoimesti, kohtaamme ihmi-
sen arkisesti – vailla arvolatauksia, yksityisyyttä kunnioittaen.
Monikielisyys ja -kulttuurisuus
Apua on saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä sekä muilla valtakielillä
Visio
Visio on ”näkemys siitä tulevaisuuden kuvasta, jonka halutaan toteutuvan pitkällä tähtäyksellä”.
Strategia lähtee liikkeelle tavoiteltavasta asioiden tilasta, joka ilmaistaan visiona, tulevaisuuden
tahtotilana. Hyvä visio on selkeä, yksinkertainen, uskottava, johdonmukainen, vaikuttava, voima-
kas, joustava, johdonmukainen ja laadittu riittävän pitkälle aikajänteelle.(Kamensky 2000: 52–
58.) Visiolla kuvataan tavoiteltavaa tulevaisuuden tilaa, joka antaa organisaatiolle myönteisen
kehittämissuunnan. Visio on muotoiltava siten, että se on realistinen ja selkeästi ymmärrettävis-
sä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Visio voi muuttua toimintaympäristön muutosten
myötä. (Lumijärvi, Virta & Kujanpää 2003: 19.)
21
Vaasan seudun alueellisen päihdestrategian visiona on:
4.2. Kehittämiskohteet
Kuntakohtaisten matriisien tarkastelussa on strategiatyön tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi mää-
ritelty seuraavat painopistealueet:
1. Kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen, ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen
2. Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon (esim. neuvolat, työterveys),koulutoimen ja sosiaalitoimen välillä, sekä erityisesti mielenterveyspalvelujen kanssa
3. Alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisen päihdetyön mene-telmien kehittäminen (lähipalvelut tms.)
Näitä kehittämiskohteita on päihdestrategiatyöskentelyssä lähdetty tarkastelemaan asiakasläh-
töisyyden periaatteita kunnioittaen, erityisesti ennaltaehkäisevän ja korjaavan työn sekä palvelu-
jen järjestämisen rakenteiden näkökulmista. Tätä on kuvattu myös alla olevassa kuvassa (Kuvio3). Alueellisen päihdestrategian kehittämiskohteiden näkökulmat ovat linjassa myös sosiaali- ja
terveysministeriön mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä palvelurakenneuudistuksesta anta-
mien suositusten kanssa.
Vaasan seudun kuntalaiset voivat hyvin. Strategia-alueella toteutetaan laaja-alaista ehkäise-
vää päihdetyötä ja järjestetään päihdepalveluita tiiviissä alueellisessa, moniammatillisessa ja
kaksikielisessä verkostossa. Päihdetyö on asiakaslähtöistä ja jokaisella Vaasan seudun kunta-
laisella on mahdollisuus laadukkaisiin, oikea-aikaisiin ja tarpeen mukaisiin palveluihin.
22
Kuvio 3. Strategiatyön kehittämiskohteiden näkökulmia
Asiakaslähtöisyyden näkökulman korostaminen merkitsee kaikissa kehittämiskohteissa sitä,
että kuntalaisten omista tarpeista lähtien tuetaan päihteettömyyttä, annetaan eväitä vanhem-
muuden tukemiseksi sekä kehitetään jo olemassa olevia palveluita ja yhteistyökäytäntöjä suun-
taan, joka tuo joustavuutta asiakkaan siirtyessä yhdeltä palveluntarjoajalta toiselle tai kun mieti-
tään kullekin asiakkaalle sopivinta hoitopolkua. Kaiken keskiössä ovat kuntalaiset – siis Vaasan
seudun alueen kaikki ihmiset, joita varten ehkäisevää päihdetyötä kehitetään ja palveluja tuo-
daan lähemmäs ihmisten arkea.
Kehittämiskohteiden lähestyminen ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta tarkoittaa sitä, että tie-
dottamisen sekä puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen keinoin pyritään jo ennalta estä-
mään päihdeongelmien puhkeamista. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille – kattaen muun mu-
assa elinkeinoelämän, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, työterveyden ja poliisin. Edellä
mainittujen tahojen yhteistyönä voidaan luoda sellainen ehkäisevän päihdetyön malli, joka par-
haiten toimii kuntalaisten hyväksi. Korjaavan työn näkökulma ottaa puolestaan kantaa päihde-
palvelujärjestelmän kehittämiseen, hoito- ja kuntoutuspalveluiden järjestämiseen sekä päihde-
ongelman uusiutumista ehkäiseviin menetelmiin. Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö muodosta-vat jatkumon, jossa kehittämistyötä tehdään molemmat näkökulmat huomioiden.
Palveluiden järjestämisen rakenteiden uudelleenmuotoilu ja kehittäminen tuovat strategiatyön
kehittämislinjauksiin oman näkökulmansa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että eri toimijoiden kesken
pyritään etsimään sellaisia yhteistyömuotoja, jotka mahdollistavat nykyistä tiiviimmät palveluket-
jut, madaltavat kynnystä tulla palveluiden piiriin ja tarjoavat tarkoituksenmukaisempaa hoitoa
23
kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi säännöllisten yhteistyöpalavereiden avulla
lisätään eri toimijoiden tietämystä toistensa työstä, mikä edesauttaa tiedon vaihtoa ja hyvien,
toimivien rakenteellisten uudistusten läpiviemistä.
4.3. Strategian hyväksyminen
Laajan lausuntokierroksen sekä kaikille avoimen kuulemistilaisuuden jälkeen Vaasan seudun
päihdestrategia viedään jokaisen kunnan sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnan hy-väksyttäväksi. Samassa yhteydessä ao. lautakunta nimeää myös kunnan edustajan ylikunnalli-
seen strategian seurantaryhmään.
Lautakuntakäsittelyn jälkeen strategia viedään jokaisen strategia-alueen kun-nan/kaupungin hallituksen sekä valtuuston tiedoksi tai hyväksyttäväksi. Strategia tulee
voimaan kevään 2009 aikana jokaisessa Vaasan seudun kunnassa.
24
II TOIMENPIDEOSIO
5. PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET VAASAN SEUDULLA
5.1. Alueen yhteinen päihdestrateginen tahtotila
Vaasan seudun päihdestrategian johtoryhmä on valinnut alueen yhteisiksi kehittämislinjoiksi nel-
jä teemaa:
1. Ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimintamallin kehittäminen kuntalais-ten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Tässä strategisessa linjauksessahuomioidaan kaikki kuntalaiset ikäryhmittäin (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset).
2. Asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri kuntien välillä(toimivat palveluketjut)
3. Päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelämässä
4. Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto
Näiden strategisten valintojen lähtökohtana on siis alueellinen yhteistyö laadukkaiden ja oikea-
aikaisten päihdepalveluiden sekä päihdeosaamisen turvaamiseksi Vaasan seudulla. Jäljempänä
käydään läpi kutakin strategista valintaa sekä listataan toimenpide-ehdotuksia näihin kehittämis-
tavoitteisiin pääsemiseksi. Näyttöön perustuvilla työmenetelmillä tarkoitetaan käytännön koke-
muksen kautta hyväksi havaittuja tai tutkimuksissa vaikuttaviksi ja tehokkaiksi todettuja mene-
telmiä.
Vaasan seudun päihdestrategian johtoryhmä päätti 24.9.2008 pidetyssä kokouksessaan, että
strategian implementointia valvomaan perustetaan ylikunnallinen seurantatyöryhmä. Tämän työ-
ryhmän tehtävänä on valvoa ja koordinoida alueellisen matriisin toimenpide-ehdotusten toteutu-
mista sekä aikatauluja. Seurantatyöryhmän lisäksi perustetaan alueellista matriisia toimeenpa-
nemaan myös kaksi muuta ylikunnallista työryhmää, seutukunnallinen ehkäisevän päihdetyön
työryhmä sekä seutukunnallinen korjaavan päihdetyön työryhmä. Nämä kaksi ylikunnallista työ-
ryhmää ovat raportointivelvollisia toiminnastaan seurantatyöryhmälle, jonka jäsenet puolestaan
raportoivat kukin oman kuntansa sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnalle ja viime kädes-
sä valtuustolle. Tätä havainnollistetaan myös kuviossa 4.
25
Kuvio 4. Strategian raportointi alueellisesti
Seutukunnallisia strategiatyön teemoja
Tärkeimpänä alueellisena teemana nähtiin ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisentoimintamallin kehittäminen kaikkien kuntalaisten hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tu-kemiseksi. Alueelle perustettavan ehkäisevän päihdetyöryhmän tehtävänä onkin päihdetyöstä
ja alueen päihdepalveluista tiedottaminen paitsi sähköisesti kuntien Internet-sivuilla niin myös
erilaisten painettujen tietopakettien ja esitteiden avulla. Esimerkiksi vanhempainilloissa van-
hemmille jaetaan tietoa nuorten päihteidenkäytöstä sekä säännöllisesti tehtävän kouluterveys-
kyselyn tuloksista.
Toisena strategisena valintana on asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalve-luissa ja eri kuntien välillä. Korjaavan päihdetyön työryhmän verkostomaisen työotteen avulla
edesautetaan asiakkaan saattaen vaihtamista (perustuen mielellään asiakassuunnitelmaan) eri
vastuutahojen välillä sekä tarpeenmukaisen palveluohjauksen kehittämistä. Säännöllisesti to-
teutuvat verkostotapaamiset ja mahdollisuus vierailla toisten päihdetyön ammattilaisten työpai-
koilla lisää tiedon vaihtoa ja tietämystä alueella vallitsevista hoitokäytännöistä.
Kolmas seutukunnallinen teema on päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelä-mässä ja kaikilla yksittäisillä työpaikoilla. Työpaikkojen hoitoonohjauskäytäntöjä tulee täs-
mentää ja toisaalta työtovereiden tulisi puuttua kollegoidensa päihteidenkäyttöön nykyistä roh-
keammin. Esimiehen rooli ongelman tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa ja hoitoon ohjauk-
26
sessa on erityisen suuri, ja tähän onkin suunnitteilla koulutusta alueen työnantajille. Terveyden-
huoltoon pyritään juurruttamaan mini-interventio ja Audit-kysely vakiintuneiksi käytännöiksi.
Neljäntenä alueellisena teemana esiin nousee näyttöön perustuvien työmenetelmien suunni-telmallinen esittely ja käyttöönotto Vaasan seudulla. Esimerkiksi vastuullisen alkoholimyyn-
nin sekä Motivoiva haastattelu -koulutuksia voitaisiin ottaa strategia-alueella nykyistä laajemmin
käyttöön. Tässä yhteydessä on mahdollista tarkentaa myös perusterveydenhuollon ja erikoissai-
raanhoidon välistä työnjakoa ja pohtia yhteisiä laajoja kehityslinjoja ja hyviä käytäntöjä. Liikkuvat
(esim. kotikäynnit ja sivuvastaanottotoiminta) ja matalan kynnyksen palvelut ovat niitä teemoja,
joihin panostamalla alueen kuntalaiset saavat oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluja, riip-
pumatta asuinkunnasta. Alueellinen päihdeasiakkaan palveluketju tulee myös jatkossa ohjaa-
maan strategia-alueen ammattilaisten toimintaa
Alla olevassa alueellisessa matriisissa ehkäisevän päihdetyön työryhmästä käytetään myös ly-
hennettä EPT, kun taas korjaavan päihdetyön ryhmä on matriisin joissakin kohdissa lyhennetty
kirjainyhdistelmällä KPT. Viime kädessä näiden toimenpide-ehdotusten toimeenpanon vastuu-
tuksesta huolehtii ylikunnallinen seurantatyöryhmä, joka päättää myös näiden kahden työryhmän
välisestä tehtävänjaosta. Alueellisen matriisin toimenpide-ehdotuksista suuri osa nousee kunta-
kohtaisista matriiseista, jolloin näiden toimenpiteiden käytäntöön vieminen tapahtuu kuntien pe-
rustyössä, ja käytettävissä olevista resursseista päättävät kuntien valtuustot. Strategian päivitys-
vaiheessa ylikunnallisia, alueellisia strategisia valintoja voidaan tarkistaa ja samalla voidaan
miettiä tehtävänjakoa seutukunnallisen ehkäisevän päihdetyön työryhmän ja korjaavan päihde-
työn työryhmän välillä. Alla olevasta alueellisesta matriisista käyvät ilmi yksityiskohtaisemmin ne
toimenpide-ehdotukset, joilla strategisia valintoja lähdetään toteuttamaan.
Taulukko 2. Alueellinen matriisi
Strategiset valinnat Toimenpide-ehdotukset Mittari: mihin olemme tyyty-
väisiä?
Ylikunnallisen tiedottamisen javerkostoitumisen toimintamal-lin kehittäminen kuntalaistenhyvinvoinnin ja päihteettömyy-den tukemiseksi (lapset, nuo-ret, työikäiset ja ikäihmiset)
Ehkäisevän päihdetyön työ-ryhmän (EPT) perustaminen:
- Kuntien Internet -sivuille tietoaehkäisevästä päihdetyöstä japäihdepalveluista, sisältäen mm.
Perustettu työryhmä, työryhmänjäsenet/kunta
Löytyvätkö ao. tiedot kuntien In-ternet -sivuiltaOnko päivitetty/kunta?
27
yhteystiedot
- Eri ikäryhmille suunnatut esit-teet/tietopaketit
- Päihdeteemapäivien järjestämi-nen alueen kouluihin
- Vanhempainilloissa tietoa päih-teistä, kouluterveyskyselyjen tu-loksista
- Verkostotyöskentelyn koulutus-ten järjestäminen
Laaditut ja toimitetut tietopaketitTavoite/Toteutunut
Järjestetyt oppitunnit/tiedotustilai-suudet, mukana oleva koulut(vuosiluokat)Tavoite/Toteutunut
Järjestetyt vanhempainillat (vuo-sikurssit) "päihde-teemalla”Tavoite/Toteutunut
Järjestetty koulutus, osallistuja-määrät kunnittainTavoite/Toteutunut
Asiakkaan joustava siirtyminenhoito- ja sosiaalipalvelujen jaeri kuntien välillä
Korjaavan päihdetyön työryh-män (KPT) perustaminen:
- Asiakkaan saattaen vaihtami-nen eri vastuutahojen välillä, ver-kostoituminen
Perustettu työryhmä, työryhmänjäsenet/kunta
Osallistujat -> Tav./Tot.Palaverien määrä -> Tav./Tot.
Eri ammattiryhmille tietoa toistenammattilaisten työmenetelmistäja -tavoista
Järjestetty informaatio- ja tutustu-mispäivä, osallistujatTavoite/Toteutunut
Seutukunnallista yhteistyötä koor-dinoivan toimintamallin kehittämi-nen yksilölliseen palveluohjauk-seen
Kehitetty malli -> Toteutunut/EiPalveluohjausten määrä/ kunta/asiakas -> Tavoite/ Toteutunut
Päihteettömyyden vaaliminenja edistäminen työelämässä
Vaasan seudun työpaikkoja roh-kaistaan päihdeohjelmien laatimi-seen
Toteutuneet päihdeohjelmatesim. yli 50 työntekijän työpaikoil-la. Tavoite/Toteutunut
Alueellisen kuntouttavan työpaja-toiminnan kehittäminen
Järjestetty toiminta, asiakasmää-rä/kunta. Tavoite/Toteutunut
Koulutuspäivä alueen työnantajil-le, tietoa esimerkiksi hoitoonoh-jauksesta ja puheeksi ottamisesta(KPT)
Järjestetty koulutuspäivä, osallis-tujamäärät kunnittainTavoite/Toteutunut
Terveydenhuoltoon vakiintuneiksikäytännöiksi mini-interventio jaaudit (EPT)
Toteutuneet Mini-interventio- jaAudit-kyselyt/työterveyskäyntiTavoite (%-osuus)/ Toteutunut
Näyttöön perustuvien työme-netelmien suunnitelmallinenesittely ja käyttöönotto
Vastuullisen alkoholimyynninkoulutusten järjestäminen alueenelinkeinoelämän edustajille
Järjestetyt koulutukset, osallistu-jamäärätTavoite/Toteutunut
Peruspalvelujen (sosiaali- ja pe-rusterveydenhuollon ja työter-veyshuollon) ammattilaisille Mini-interventio, Audit- ja Motivoivahaastattelu -koulutuksia
Järjestetyt koulutukset, osallistu-jamäärät kunnittainToteutuneet auditit, mini-interventiot kunnittain
28
Liikkuvien ja jalkautuvien päihde-palvelujen käyttöönotto Vaasanseudulla (KPT)
Liikkuvien palvelujen %-osuuspäihdepalvelujen asiakkaistaTavoite/Toteutunut
Päihteettömän ”matalan kynnyk-sen”/maksuttoman ohjatun toi-minnan järjestäminen eri ryhmilleVaasan seudun kunnissa
Järjestetty toiminta (kurssit, ker-hot, leirit jne.), kuinka usein, osal-listujatTavoite/Toteutunut
Alueellisen päihdeasiakkaan pal-veluketjun laatiminen ja päivitys
Onko alueellinen palveluketjulaadittu/ Mukana olleet kunnat
5.2. Kuntakohtainen tarkastelu
Strategiassa lähtökohtana on ollut, että vaikka pyritäänkin laatimaan ylikunnallisia ja alueel-lisia yhteisiä suuntaviivoja, niin näiden toteuttaminen tapahtuu pääosin kuntien omistavahvuuksista käsin. Yhteistyöllä ja verkottumisella vahvistetaan täten myös kunkin yksittäisen
kunnan ehkäisevää päihdetyötä sekä palvelujen parempaa ja tarkoituksenmukaisempaa järjes-
tämistä. Tässä kappaleessa käydään lyhyesti läpi niitä kuntien erityispiirteitä, joita ammattilais-
työryhmien työskentelyssä nousi esille. Kuntien omia toimenpidesuunnitelmia ei kuitenkaan läh-
detä tässä yhteydessä analysoimaan, vaan tarkemmat tiedot löytyvät tämän strategian liitteenä
olevista kuntakohtaisista matriiseista. Jokainen työryhmämatriisi on tämän strategian liittee-nä sillä kielellä, jota ko. työryhmä on matriisin laadinnassa itse käyttänyt.
Isokyrö
Isonkyrön matriisissa nousee esille huoli nuorten päihteidenkäytöstä. Nuorille pyritäänkin kehit-
tämään mielekästä vapaa-ajan tekemistä, ja lisäresursseja osoitetaan koulutoimelle ammattilais-
ten rekrytoimiseksi. Lisäksi Isossakyrössä panostetaan tiedonkulkuun oppilaitosten, terveyden-
huollon sekä sosiaalitoimen välillä, ja henkilöstön osaamis- ja koulutustason kehittämiseen vara-
taan resursseja. (Liite 2)
Korsnäs ja Maalahti
Korsnäsin ja Maalahden yhteisessä työryhmässä nostettiin vahvasti esille vanhempien ja koulun
rooli ehkäisevässä päihdetyössä. Erityisesti koulu- ja vapaa-aikatoimessa tarvittaisiin lisää kou-
lutuksellisia ja informatiivisia menetelmiä päihdetietoisuuden kasvattamiseksi sekä päihteettömi-
en elämäntapojen edistämiseksi. Eri ammattiryhmien välille kaivataan parempaa tiedonvaihtoa
sekä tutustumista toisten ammattilaisten työtapoihin. Työikäisten päihteidenkäytön vähentämi-
seen tähdätään esimerkiksi ottamalla mini-interventio käytännöksi perusterveydenhuollossa se-
kä työterveyshuollossa. (Liite 3)
29
Laihia
Laihian työryhmä painotti työelämän päihteettömyyden tukemista, sekä kuntouttavan toiminnan
ja terveystarkastusten säännöllistä mukaan ottamista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Myös
nuorten päihteettömyyden tukemiseen kiinnitetään erityishuomiota. Jalkautuvien palvelujen ja
henkilöstön koulutusten kehittämiseen toivotaan lisäresursseja. Arpeeti pyritään vakinaistamaan
ja myös muita matalan kynnyksen palveluja kehitetään. Lisäksi suunnitellaan lisää toimintaa
perheille, ja edistetään tiedonkulkua sosiaali- ja koulutoimen sekä terveydenhuollon välillä.(Liite4)
Mustasaari
Mustasaaren matriisissa painotettiin erityisesti nuorille suunnattua valistusta ja ehkäisevää päih-
detyötä. Myös vanhemmuuden tukemiseen kiinteästi liittyvät vapaa-ajan kurssit ja perhetyö nou-
sevat Mustasaaressa tärkeään asemaan. Sosiaali- ja terveystoimi sekä kunnan elinkeinoelämän
edustajat lisäävät yhteistyötään päihdehaittojen ehkäisemiseksi. (Liite 5)
Oravainen ja Vöyri-Maksamaa
Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan yhteinen ammattilaistyöryhmä nosti esille kouluissa tapahtuvan
valistus- ja ehkäisevän päihdetyön. Erilaisia kursseja ja matalan kynnyksen palveluita kehitetään
juuri alueen nuorison tarpeisiin (esimerkiksi Amigo-talo ja Power-klubi). Myös työelämän päih-
teettömyyttä vaalitaan ottamalla käyttöön neuvonta- ja interventiomenetelmiä. Eri alojen ammat-
tilaisten verkostomaisen työotteen kehittäminen nähdään myös tärkeänä prioriteettina. Lisäksi
liikkuvia ja matalan kynnyksen palveluita kehitetään. (Liite 6)
Vaasa
Vaasan työryhmätyöskentely jakautui alkuvaiheessa kahteen erilliseen työryhmään, minkä jäl-
keen työryhmät kokoontuivat pohtimaan yhdessä tärkeitä kehittämislinjoja. Vaasa toimii strategi-
an veturikuntana sekä tärkeänä alueellisena palveluntarjoajana, mikä näkyy myös matriisin pal-
velunäkökulmassa. Laaja-alaisen tiedottamistoiminnan kehittäminen (sisältäen muun muassa
päihdetiedotustyöryhmän perustamisen, monipuolisen tiedotusmateriaalin hyödyntämisen, Inter-
net-sivujen säännöllisen päivittämisen, esittelykäyntien sekä tiedotustilaisuuksien järjestämisen)
on yhtenä pääpainopistealueena. Nuorten päihteidenkäyttöön puututaan yleisen valistuksen ja
kouluissa tapahtuvan työn keinoin. Vaasassa konkretisoituu myös tiivis yhteistyö turvallisuustyö-
ryhmän koostaman ja keväällä 2009 valmistuvan Vaasan turvallisuussuunnitelman 2009–2012
tavoitteiden ja päihdestrategisten tavoitteiden yhteen nivoutumisessa. Työikäisten päihteiden-
30
käyttöön puututaan mallintamalla hyviä hoitoonohjauskäytäntöjä ja järjestämällä koulutusta työ-
terveyshuollon sekä työnantajien edustajille. Ikäihmisten päivätoimintaa kehitetään ja perheille
luodaan enemmän verkostoja ja ryhmämuotoista toimintaa. Koulutuksellisin keinoin vahvistetaan
alueen ammattilaisten varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen taitoja. Perussosiaalityön ja
psykososiaalisten palvelujen yhteistyötä tiivistetään entisestään, ja verkostopalaverit otetaan
säännölliseksi käytännöksi päihdetyön sisältöjen määrittelemiseksi. Liikkuviin ja matalan kyn-
nyksen palveluihin pyritään myös osoittamaan lisäresursseja. (Liite 7)
Vähäkyrö
Vähänkyrön matriisissa painottuu väestötiedottaminen sekä nuorten päihteettömyyden tukemi-
nen. Nuorisolle kehitetään vapaa-ajan toimintaa ja koulupudokkaiden auttamiseen kiinnitetään
erityistä huomiota. Yhteistyötä ammattilaisten välillä lisätään niin, että eri työpaikoilla on yhtenäi-
set lähestymistavat asiakkaan päihdeongelmiin. Perheiden ja omaisten merkitystä ehkäisevän
päihdetyön roolissa vahvistetaan. Koulutoimi ja sosiaalitoimi lisäävät yhteistyömuotojaan ja tiivis-
tävät verkostojaan. Liikkuvat ja matalan kynnyksen palvelut pyritään kehittämään kunnassa toi-
mivaksi käytännöksi. (Liite 8)
6. SEURANTA JA ARVIOINTI
Strategian seuranta ja sen linjausten arviointi on tärkeää, jotta voidaan seurata ja tarvittaessa
päivittää keskeisiä kehittämiskohteita. Koska strategia luotaa tulevaisuuteen, ei kaikkia tulevia
haasteita ja keskeisiä kehittämisen kohteita pystytä vielä tässä vaiheessa tarkentamaan. Sen
vuoksi strategiaa on hyvä päivittää säännöllisesti, jotta voidaan kohdentaa tämä kuntien ammat-
tilaisille tarkoitettu työkalu paremmin vastaamaan vallitsevaa päihdetilannetta. Strategian tulisi
olla myös elävä työpaperi, jolloin se toimii hyvänä evästyksenä ja ohjenuorana niin ehkäisevän
päihdetyön ja päihdepalveluiden johtamisen kuin käytännön työnkin apuna.
31
6.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus
Kuntien lautakuntien nimeämäYlikunnallinen seurantaryhmä
Koordinoi strategian toimeenpanoa
Matriiseissa nimetyt vastuu-tahot seuraavat tavoitteidenToteutumista ja raportoivat
seurantaryhmälle
Strategiaa päivitetään kerätyn tiedonperusteella. Seurantaryhmä kokoaa
tiedot ja raportoi Vaasan seudun kuntienSosiaali- ja terveys- tai perusturva-
lautakunnalle
Seurantaraportti ja strategian päivitystoimitetaan tiedoksi ja hyväksyttäväksiVaasan seudun kuntien hallintoelimille.
Päivitys tapahtuu joka toinen vuosi strategia-aikana 2009-2012. Ensimmäinen päivitys
on vuoden 2010 alussa.
Kuvio 5. Strategian toimeenpanoa ja päivitystä kuvaava vuosikello
Seurantaa ja implementointia varten Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveys- tai perusturva-
lautakunta on nimennyt kunnan edustajan seurantaryhmään, jonka vastuulla on strategian toi-
meenpanon ja arvioinnin kokonaiskoordinointi. Seurantaryhmän tehtävänä on koordinoida seu-
tukunnallisen ehkäisevän päihdetyön sekä korjaavan päihdetyön työryhmien toimintaa sekä näi-
den välistä työnjakoa. Seurantaryhmän yhtenä tehtävänä on myös tukea päihdestrategian le-
viämistä ja juurtumista sekä arvioida strategian tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden toteutu-
mista seurataan työryhmien matriiseissa mainituilla mittareilla. Matriiseissa mainitut vastuutahot
seuraavat osaltaan tavoitteiden saavuttamista ja raportoivat seurantaryhmälle. Seurantaryhmä
kokoaa tiedot ja raportoi Vaasan seudun kuntien sosiaali- ja terveys- tai perusturvalautakunnalle.
Seurantaraportti ja strategian päivitys toimitetaan tiedoksi tai hyväksyttäväksi Vaasan seudun
strategia-alueen kuntien hallintoelimille Seuranta ja strategian päivitys tapahtuu joka toinen vuosi
strategia-aikana 2009 – 2012.
Kuntakohtaisiin matriiseihin on vastuutahoksi nimetty pääsääntöisesti kunnan ko. alueesta vas-
taava toimi. Kyseisen yksikön vastuulla on kuitenkin nimetä vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on
kerätä mittaritieto, vastata konkreettisen menetelmän toteuttamisesta sekä raportoida toiminnas-
ta seurantatyöryhmän jäsenelle sovittuna ajankohtana. Tämä strategia on voimassa vuoden
2012 loppuun saakka. Päivitys toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden kuluttua siitä, kun stra-
32
tegia on valmistunut, jonka jälkeen strategiaa päivitetään joka toinen vuosi. Matriiseihin nimetty
vastuutaho raportoi toiminnastaan ylikunnalliselle seurantatyöryhmälle sovittuna ajankohtana.
6.2. Arviointi
Strategian implementoinnin ja päivityksen avuksi luodaan marraskuun 2008-heinäkuun 2009 vä-
lillä arviointijärjestelmä (indikaattorit). Pohjanmaa-hankkeen arviointityöryhmä ohjaa tätä proses-
sia, mutta vastuu on ylikunnallisella seurantatyöryhmällä ja peruskunnilla. Strategian arviointija tarkistus toteutetaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2010, minkä jälkeen strategiapäivitetään tammikuussa 2012. Pohjanmaa-hankkeen rooli Vaasan seudun päihdestrategian
arvioinnissa on lähinnä arviointiprosessia ohjaava. Pohjanmaa-hankkeessa tuotetaan paikalli-
sesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettävää tietoa mielenterveystyöstä ja
päihdehuollosta. Tämän takia hanke arvioi, tutkii ja levittää näyttöön perustuvia, alueellisia ja
vaikuttavia toimintamalleja ja käytäntöjä päihde- ja mielenterveystyössä ja sen yhteistyöverkos-
toissa.
7. YHTEENVETO
Tässä lyhyessä yhteenvetokappaleessa listataan vielä Vaasan seudun päihdestrategian keskei-
simmät strategiset linjaukset sekä toimenpidesuunnitelmat. Strategian keskeisin anti on siinä,
miten yhdeksän lähtökohdiltaan hyvin erilaista kuntaa ovat sitoutuneet kehittämään päihdetyötä
tulevaisuudessa yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Tärkeintä on löytää toimintamalli ylikunnalli-
sen tiedottamiseen ja verkostoitumiseen, jotta alueen kaikki kuntalaiset jokaisessa ikäryhmässä
voivat hyvin ja päihdetyötä tehdään yli sektorirajojen. Tämä päihdestrategia on toiminut hyvänä
alkusysäyksenä moniammatillisen verkostoituneen työmallin käyttöön ottamiseen Vaasan seu-
dulla, ja kehitystyö verkoston monipuoliseen hyödyntämiseen päihdetyössä jatkuu tulevaisuu-
dessakin.
Asiakkaan joustava siirtyminen hoito- ja sosiaalipalvelujen ja eri kuntien välillä on kaikkia strate-
gia-alueen kuntia koskeva teema. On tärkeää, että jokainen kuntalainen saa juuri hänen tilan-
teeseensa sopivat oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut asuinkunnasta riippumatta. Alueen eri
toimijat ovat tiiviissä yhteistyössä, ja asiakas siirretään eri vastuutahojen välillä saattaen. Yksilöl-
listä palveluohjausta täydennetään seutukunnallisella palveluketjulla, joka kattaa strategia-
alueen kaikki yhdeksän kuntaa.
Päihteettömyyttä edistetään työelämässä paitsi valistuksen niin myös hyvien hoitoonohjausmal-
lien kehittämisen keinoin. Alueella kehitetään kuntouttavaa työpajatoimintaa, ja työpaikkoja roh-
33
kaistaan päihdeohjelmien laatimiseen ja käyttöönottoon. Hyvinvoiva työikäinen väestö takaa
alueen elinvoimaisuuden jatkossakin ja toimii samalla hyvänä pohjana perheiden kokonaisvaltai-
sen hyvinvoinnin edistämiselle.
Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto alueen ammatti-
laisten arjessa tukee kaikkien tässä päihdestrategiassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista. Eh-
käisevän päihdetyön tueksi elinkeinoelämän edustajille järjestetään vastuullisen alkoholimyynnin
koulutusta. Peruspalvelujen (sosiaali-, perusterveyden- ja työterveyshuollon) ammattilaisten jo-
kapäiväisiksi työkaluiksi tuodaan mini-interventio sekä audit-kyselyt.
Koska strategia on prosessi, joka vaatii tehokasta toimeenpanoa ja suunnitelmien säännöllistä
tarkistamista, on alueen kuntien tiivis yhteistyö jatkossakin edellytys sille, että tämä strategia ke-
hittyy ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla alueen päihdetyön ammattilaisten arkityötä. Vaa-
san seudun päihdestrategialla tavoitellaan kunnan toimijoiden velvoittamista ja vastuuttamista
päihdetyön tavoitteiden toteutumiseksi. Toimintaa koordinoiva ja esimiesten osallistumista päih-
detyöhön lisäävä vaikutus edesauttaa tulevien ohjelmien ja suunnitelmien kohdentamista halut-
tuun suuntaan ja lisää jatkuvuutta kunnallisessa päätöksenteossa päihdetyön kentällä.
34
Hyödyllisiä Internet-osoitteita:
www.pohjanmaahanke.fi (Ajankohtaista Arkisto Selvitykset: Päihdetyön tilanne ja kehittä-
mistarpeet Vaasan seudulla – kuulemistilaisuuksien raportti)
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Sosiaali_ja_terveys/Paihdehuolto_/PAIHDETYON_PALVELUOPA
S (Linkki Vaasan kaupungin sivuilla olevaan päihdepalveluoppaaseen)
www.alkoholiohjelma.fi
www.finlex.fi (Ajantasainen lainsäädäntö)
www.sotkanet.fi (Stakesin indikaattoripankki)
http://neuvoa-antavat.stakes.fi (Stakesin sivusto päihdetyön ammattilaisten avuksi)
LÄHDELUETTELO
Ansoff, Igor (1984). Strategisen johtamisen käsikirja. Otava: Helsinki.
Euroopan unionin neuvosto (2004). EU:n huumausainestrategia 2005–2012. 15074/04.
Finlex (2008). Valtion säädöstietopankki (siteerattu 4.6.2008). Saatavissa: www.finlex.fi
För ett drogfritt Korsholm (2006): Guide för dem som arbetar med ungdomar (under 18 år)/
Huumeettoman Mustasaaren puolesta: opas alle 18-vuotiaiden nuorten kanssa työsken-
televille. Samarbetsgruppen för förebyggande av drogmissbruk i Korsholm.
Kamensky, Mika (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari: Helsinki.
Kekki, Tuula & Pia Kajander (2008). Päihdestrategia työnohjaajana: Toimijoiden kokemuksia kir-
joitusprosessista ja strategian toimeenpanosta. Stakesin työpapereita 20/2008. Helsinki:
Stakes.
35
Kaplan, R. S. & Norton, D.P. (1996). The Balanced Scorecard. Translating Strategy into Action.
Harvard Business School Press. Boston, Massachusetts.
Korsholm kommuns rusmedelstrategi (2007).
Laihian päihdestrategia (2005). Laihian kunta, Yhdessä eteenpäin –työryhmä.
Lumijärvi, Ismo; Sirpa Virta & Olavi Kujanpää (2003). Strategista arviointia kehittämässä: Tasa-
painotetun arvioinnin (BSC) käyttöönotto poliisitoimessa –kokemuksia teorian viemises-
tä käytäntöön. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print: Tampere.
Mintzberg, Henry (1996). Teoksessa Minzberg, H. & Quinn, J.B. (3rd edition) The Strategy
Process. Concepts, contexts, cases. International edition. Prentice Hall International.
Ollila, Seija (2006). Osaamisen strategisen johtamisen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisissa
ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohjauksel-
lisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali- ja terveyshallinto 1.
Pohjanmaa-hanke (2007). Hankesuunnitelma. Pohjanmaa-hanke: Mielenterveys- ja päihdetyön
kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella. 23.2.2007.
Pohjanmaa-hanke (2008). Päihdetyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan seudulla –
kuulemistilaisuuksien raportti. Saatavissa: www.pohjanmaahanke.fi
Päihdehuoltolaki (17.1.1986/41). (Siteerattu 7.5.2008) Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860041?search%5Btype%5D=pika&search%5
Bpika%5D=p%C3%A4ihdehuoltolaki
Päihdetyön palveluopas (2006). Vaasan kaupungin päihdetyön palveluopas –muutoksen tueksi.
Päihdetyöryhmä (2004). Vaasan kaupungin vuoden 2000 päihdestrategian päivitys: toimenpide-
ehdotusten toteutuminen ja jatkosuunnitelmat. Päihdetyöryhmä 31.12.2004.
Romppanen, Pia (2005). Katsaus kuntien päihdestrategioihin. Stakesin raportteja 2/2005. Sta-
kes: Helsinki.
SM(2008). Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Turvallinen elämä jokaiselle. Sisäasiainministeriön
julkaisuja 16/2008.
36
Stakes (2006). Neuvoa-antavat –verkkosivusto (siteerattu 7.5.2008) Saatavissa: http://neuvoa-
antavat.stakes.fi/FI/kehittaminen/kasitteet/index.htm
Stakes (2008). Stakesin Internet-portaali (siteerattu 3.6.2008). Saatavissa: www.stakes.fi
Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmä & Paavo Viirkorpi (2005). Kartta ja kompassi –Miten
kunnan päihdestrategia etenee?
STM (2001). Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 –kohti sosiaalisesti kestävää ja talou-
dellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001: 3.
STM (2002). Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002: 3.
STM (2003). Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma 2004–2007. Sosiaali- ja
terveysministeriön julkaisuja 2003:20
STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Internet-sivut. (siteerattu 4.6.2008) Saatavissa:
www.stm.fi
Terveys 2015. Kansanterveysohjelman Internet-sivut (siteerattu 3.6.2008). Saatavissa:
www.terveys2015.fi
Toikka, Mirja (2002). Strategia-ajattelu ja strateginen johtaminen ammattikorkeakouluissa. Ta-
paustutkimus Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta. Acta Universitatis Tamperensis
873.
Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osa I (2004a). Hyvinvointikertomus: Moniulot-
teinen hyvinvointi. Tor Wik, Vaasan kaupunginkanslia.
Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osa III (2004b). Hyvinvointistrategiat sekä hy-
vinvointikertomuksen tiivistelmä. Hyvinvointipoliittinen toimikunta.
Vaasan kaupungin lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma (2001): Lapset keskellämme. Vaasan kau-
pungin lapsi- ja perhepoliittinen toimikunta.
VN (2007). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma.
37
Liite 1. Lista strategiayhdyshenkilöistä ja johtoryhmän jäsenistä
KUNTA/KOMMUN YHDYSHENKILÖ/KONTAKTPERSON
JOHTORYHMÄN JÄSEN/
LEDNINGSGRUPPENSMEDLEM
ISOKYRÖ Sos.työntekijä Kaija Perämäki Perusturvajohtaja Anneli
Vuotikka
KORSNÄS Sos.työntekijä Johanna Björkman Sosiaalijohtaja Carina Mat-
tans
LAIHIA Sos.työntekijä Kaarina Saarimäki Sosiaalijohtaja Hannu Jout-
sela
MAALAHTI Sos.työntekijä Sara Bogren Håkan Söderman, Vaasan
A-neuvola
MUSTASAARI Sos.työntekijä Marie Björklund,
Beatrice Östergård (Mustasaaren
terveyskeskus)
Joht. Sos.työntekijä Sari
Sundelin
ORAVAINEN Sos.työntekijä Eva Nordström Sosiaalijohtajan sijainen
Michaela Södergård
VAASA Psyk.sairaanhoitaja Iraja Pendo-
lin, Merja Huttunen-Metsi (ehkäi-
sevä päihdetyö)
Psykososiaalisten palvelu-
jen johtaja Marja Jokiniemi
VÄHÄKYRÖ Sos.työntekijä Nita Tuovinen Perusturvajohtaja Hanna-
Maija Kokko
VÖYRI-MAKSAMAA Sos.työntekijä Anki Ekman Sosiaalijohtaja Esko Kuop-
pala
38
Liite 2. Isonkyrön matriisi
KEHITTÄMISKOHDE 1. Kunta-laisten päihteettömyyden tuke-
minen
TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT VASTUUTAHO JAAIKATAULUT
Nuorten päihteettömyydentukeminen:
- Nuorille mielekästä teke-mistä, vaihtoehtoja päihtei-den käytölle
- Osoittaa päättäjille nuori-sotyön ja koulutoimen am-mat-tilaisten lisäresursoinnintarve.Ennalta ehkäiseväntyön lisääminen
Nuorisotyöntekijän virka (oh-jaamaan nuorison vapaa-aikaa)
Tiedottaminen Saapas-toiminnasta
Entisten päihteidenkäyttäjienkokemusten esittäminen kou-luissa
Koulukuraattori kokopäiväiseksi
Virka on olemassa. Tehtypäätös viran täyttämisestä.
Kouluille suunnattujen tie-toiskujen ja informaationmäärä (esim. tukioppilas-toimintaan)
Järjestetyt teemapäivät
Tehty esitys viran kokopäi-väistämisestä
sivistystoimenjohtajavt. vapaa-aikaohj. aloittaaelokuulla v. -08
Kouluterv, kuraattori, srk, kou-lun tukioppilasohjaaja. Aloitusaik. syksyllä –09.
koulun oppilashuoltoryhmä,joka 2. vuosi
sivistystoimenjohtaja ja perus-turvajohtajav. 2009 alusta lähtien
Liikkuvan työnlisääminen
Neuvolan kotikäynnit
Selvitys perheiden suhtautumi-sesta alkoholiin kyselyn avulla
Tehtyjen käyntien määrä.
Toteutuneet kyselyt
neuvoloiden terv.hoitajat
neuvoloiden terv.hoitajatv. 2009.
Yhteistyön ja tiedonkulunkehittäminen päihdeasioissaeri toimijatahojen välillä
Yhteiset palaverit ja toimintata-vat
Palaverien säännöllisyys jayhteisten toimintatapojenluominen
kunnan sos.työntekijä ja nuo-riso- ja vapaa-aikaohjaaja,v. 2009 aikana
Ja erityisesti vanhemmuudentukeminen
Perheiden hyvinvoinninedistäminen:
39
ISOKYRÖ:- Naisten päihteiden käytönvähentyminen
- Lastensuojelu: lasten tilan-teen huomioiminen.Uuden lastensuojelulain vel-voitteiden toteuttaminen
Ennalta ehkäisy alle 25-v. jaraskaana oleville naisille.Perhesuunnitteluneuvolassaotetaan puheeksi päihdeasiat(audit-kysely)
Uusi sosiaalityöntekijä
Tehtyjen audit-kyselyidenmäärä
Tehty esitys toisen sosiaa-lityöntekijän viran perus-tamisesta
perhesuunnitteluneuvolan jaäitiysneuvolan terv.hoitajat,aloitetaan v. 2009 aikana
perusturvajohtaja, v. 2009alusta lähtien
KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminen
terveydenhuollon, (esim. Neuvo-lat, työterveys) koulutoimen ja
sosiaalitoimen välillä sekä erityi-sesti mielen- terveyspalvelujen
kanssa
TAVOITEKONKREETTISET
MENETELMÄT MITTARITVASTUUTAHO JA
AIKATAULUT
Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentämineneri toimijoiden välillä:
- Yhteistyön ja tiedonkulunparantaminen terv.huollon,sos.toimen ja koulun välillä(uuden lastensuojelulainvelvoitteet)
- Yhteistyön lisääminen kes-kiasteen koulujen kanssakoulupudokkaiden syrjäyty-misen ehkäisemiseksi
- Päihde- ja mielenterveyspalveluista tiedottaminenkuntalaisille ja muille toimi-joille
Säännölliset palaverit
Tiedonkulun kehittäminen (kes-kiaste ja kunnan opo)
Kunnan nettisivujen päivittämi-nen
Toteutuneiden palaverienmäärä
Opinto-ohjaajan tekemienilmoitusten määrä (koulu-pudokkaiden määrä)
Nettisivuilla käyneidenmäärä
Kunnan sos.työntekijä, v. 2009
Kunnan opinto-ohjaaja
Sosiaalitoimi
Päivätoiminnan ja kun-touttavan työtoiminnankehittäminen:
40
ISOKYRÖ:- Arpeetin toiminnan jatku-vuuden turvaaminen
- Sos.psykiatrisen yhdistyk-sen ylläpitämän mielenter-veyskuntoutujien päivätoi-minnan jatkuminen ja toi-minnan kehittäminen
- Kuntouttava päihdetyö,kunnan päihdeongelmaistentukeminen
Arpeetin toiminnasta tiedottami-nen asiakkaille
Yhteistyön syventäminensos.psyk.yhdistyksen ja kunnanvälillä.
PAV-naisten ja miesten leirit 2kertaa vuodessa
Asiakkaiden määrä ja si-toutuminen heille räätälöi-tyyn toimintaan
Säännöllisten yhteistyöpa-laverien määrä
Osallistujamäärä
Kunnan sosiaalityöntekijä
Perusturvajohtaja
Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk, Ison-kyrön srk, Laihian srk, Vähän-kyrön srk
KEHITTÄMISKODHE 3. Alueellis-ten, kuntalaisten ja heidän per-heidensä tarpeiden mukaisenpäihdetyön menetelmien kehit-täminen (lähipalvelut tms.)
TAVOITE KONKREETTISETMENETELMÄT
MITTARIT VASTUUTAHO JAAIKATAULUT
Päihteidenkäyttöön puut-tuminen ja päihdevalistus:
- Alaikäisten päihteidenkäyt-töön puuttuminen
- Varhaisen puuttumisenedellytysten luominen
-Päihdevalistusmenetel-mien kehittäminen
Vanhemmuuden tukeminen- vanhempainillat MLL:n
Äyskäri-projektin puit-teissa
Vapaa-ajan toimintaa, ”nollato-leranssi”-periaatteella.
Henkilöstön lisääminen perhe-työhön.
Henkilöstön tietojen ja taitojenpäivittäminen.
Vanhempainiltojen osallis-tujamäärät
Toteutetut tilaisuudet jaosallistujamäärät
Esityksen tekeminen toi-sen perhetyöntekijän toi-men perustamisesta.
Koulutuksiin osallistujienmäärät
nuorisokuraattori, v. 2009
Nuoriso- ja vapaa-aikaohjaaja,v. 2009
Perusturvajohtaja, v. 2011
Perusturvajohtaja
41
Liite 3. Korsnäsin ja Maalahden matriisi
UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnas
rusmedelfrihet
MÅLSÄTTNING KONKRETAMETODER
INDIKATOR ANSVARIG AKTÖROCH TIDTABELL
Stödjande av vuxnas rus-medelfrihet:
- Rusmedelfri graviditet
- Audit-tester tas med i häl-sogranskningar
- Lätt kontakt med socialamyndigheter: våga ta till tals
- Stödjande av rusmedelfri-het i arbetslivet
- Förebygga eventuell kom-mande rusmedelsan-vändning
Broschyrer åt alla gravida påmödrarådgivningar och in-tervjublanketter där frågor omalkoholvanor ingår
Diskussion om familjens alko-holvanor på föräldraförbere-dande kurser: expert från miss-brukarvården föreläser
Audit-tester görs för följandegrupper: Män: 18, 35,40 och 50år, Kvinnor: 25, 30, 40 och 50 år
Möjlighet till skolning i Våga tatill tals –metoden
Vårdhänvisningsmetoder på allaföretag: skolningstillfällen
Mini-interventionsskolningar åtpersonal inom social- och häl-sovård samt lärare i högstadietoch gymnasiet
Kartlägga arbetstagarens rus-medelsanvändning med mini-interventions metoden
1 broschyr åt alla gravida
6 kurser/år med cirka 35par/år för Malax-Korsnäsområdet.
Antal gjorda Audit-tester:300 audittester på samtligaåldersgrupper.
Antal skolningar:2 stDeltagare: 30 personer
Antal ordnade skolningar:1Deltagare:15-20 personer
Antal deltagare i skolningar(20 personer)
Cirka 1000 hälsogransk-ningar/år
Barn- och mödraråd-givningens personal samt an-svarig skötare på Malax-Korsnäs hälsovårdcentral.Förverkligas under år 2009
Barn- och mödrarådgivningen,förverkligas under år 2009
Arbetstagare inom social- ochhälsovård, förverkligas underår 2009
Social- och hälsoväsendet
Företagshälsovårdare på HVCsamt ledande tjänstemän inomolika företag. Förverkligas un-der år 2009
Socialarbetarna i Malax ochKorsnäs i samarbete med so-cialcheferna. Förverkligas un-der år 2009
Hälsoväsendet, förmän inomolika organisationer
42
KORSNÄS JA MAALAHTI:Stödjande av ungdomarsrusmedelfrihet:
- Att få elever att våga säganej
- Meningsfull, drogfri fri-tidssysselsättning för unga
Yrkespersonal från missbrukar-vården ger saklig informationom risker med rusmedelsan-vändning
Gemensamma regler på enklass mellan föräldrarna
Powerklubb-träffar i MalaxKlubbtimmar i Korsnäs.
Young Power-verksamhet.
Ökat samarbete mellan so-cialvården och skolpersonal:elevvårdsgrupper sam-mankallas vid behov
Kontinuerlig info åt åk 7årligen.
Avtal på alla klasser i hög-stadiet görs under våren2009.
130 deltagare i Malaxkommun/ 60 deltagare iKorsnäs.Ordnas för elever i högsta-diet.
Samarbetsmöten 1-2ggr/år på lågstadierna ikommunerna.
Skolväsendet/Rektor på hög-stadiet
Skolkurator
Fritidssektorerna i Malax ochKorsnäs
Skolväsendet: rektor på re-spektive lågstadium samtskolkurator
Minska/påverka drickandet isamhället
Hembesök från A-rådgivning vidbehov tillsammans med t.ex.socialarbetare: inleda förhan-dlingar
Förhandlingar inleds 2009. Socialdirektör/ A-rådgivningFörverkligas under år 2009
Yrkesutbildningen, gymna-siet: att förebygga rus-medelsanvändningen.Fånga upp de som inte bör-jat studera efter årskurs 9
Samarbete mellan studiehan-dledare, Jobcenter, Föregån-garna och socialarbetare. Ge-mensamma möten vid behov
Arrangerar möten utifrånbehov.
Studiehandledarna, Jobcenter,Föregångarna, Socialarbetare
Ha koll på åldringars rus-medelsanvändning
Hemservicepersonal uppmunt-rar vid behov möjligheter tillmissbrukarvård, t.ex. genomöppenvård. Kartläggningar ochhälsogranskingar för 75-åringar
Mängden av kartläggningaroch hälsogranskningar för75-åringar: 60 st.
Hemserviceledare/ hemservi-cepersonal samt hälsovårds-personal.
Fortlöpande
43
KORSNÄS JA MAALAHTI:
UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av samar-betsrutinerna
mellan hälsovård (t.ex. rådgivnin-gar, företaghälsovård), skolvä-sende och social-väsende samtspeciellt tillsammans med men-
talvården
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
Information till kommunin-vånare
Uppdatera kommunens hemsi-dor.
Aktuell information angå-ende missbrukarvård.
Socialarbetare i Malax ochKorsnäs.Förverkligas under år 2009.
Lätt kontakt mellan olikayrkesgrupper, t.ex. mellanskolor och social- och häl-sovården
Gemensamma skolningar försocial- och hälsovårdspersonal.Barnskyddsgrupp där personalfrån social-och hälsovård deltar
Ordna möjlighet till akut sam-talskontakt för ungdomar
1 skolning/år.30 deltagare
Alla personal inom skol- ochsocialväsendet samt hälsovår-den
Ledande läkare/ Malax-Korsnäs HVC. Förverkligasunder år 2009
Klienternas återflyttande tillsina egna hemkommuner
Ett möte med missbrukarvårdin-stanser i Malax hösten 2008.
Möte 30 september 2008. Personal på olika vårdinstan-ser, Socialväsendet
UTVECKLINGSOBJEKT 3. Ut-vecklande av miss-
brukarvårdens tilvägagångs-sätti enlighet med regionens, kom-
munin-vånarnas och deras famil-jers behov (närservice etc.)
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
Ökat samarbete samt in-formationsdelgivning medmissbrukarvården.
Missbrukarvårdsenheten kon-taktar socialarbetare vid behovdå klient är på behandling.
Samarbete med hemkommunengenast när en klient kommer påvård.I vårdavtalet tar man även framframtidsplaneringen (hemflytt-
3 kontakter/år. Personal vid missbrukarvårds-enheterna.
Personal vid missbrukarvårds-enheterna.
44
KORSNÄS JA MAALAHTI: Skapa en modell som gerklienten bättre och mer än-damålsenlig service.
Anhöriga till missbrukareges möjligheter att få stöd.
ningen)
Samarbetsmöten ordnat av Pix-nekliniken hösten 2008. Social-arbetare inbjudna från Vasa,Korsholm, Närpes, Kaskö, Kris-tinestad, Malax och Korsnäs.
Samarbete mellan social- ochhälsovårdens personal.
Se mej-barnläger för barn medmissbrukande föräldrar.
Erbjuda stödmöjligheter åt an-höriga vid olika missbrukar-vårdsenheter.
Al-anon för anhöriga
Möte 30 september 2008,20 deltagare.
2 läger /år1-2 deltagare/gång.
Anhöriga har möjlighet attdelta i redan existerandegrupp i Vasa.
Pixne-klinikens personal
Personal inom social- och häl-sovården.
USM r.f. (Understödsföre-ningen för svenskspråkigmissbrukarvård)
Missbrukarvårdsenheter.
45
Liite 4. Laihian matriisi
KEHITTÄMISKOHDE 1. Kunta-laisten päihteettömyyden
tukeminenTAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-
TAULUT
Päihdeongelman havait-seminen ja esiin nostami-nen:
- erilaiset tarkastukset jakartoitukset
- Työkyvyn ja eläkemahdol-lisuuksien kartoitus (ELMA-hanke)
Puheeksi ottaminen, varhainen puut-tuminen (Joka ammatti-ryhmässävarhainen puuttuminen vakiintunee-na työtapana)
Pitkäaikaistyöttömien terveys-tarkastukset, hoitoonohjaus
Yksilöllinen palveluohjaus
Käyttökerrat asiakastyössä
Terveystarkastusten määrä,tavoite/toteutunut
Arviointi/TyökykyisyysTyöllistyneiden ja eläkerat-kaisujen määrä, palveluoh-jauksen piirissä olevienmäärä
Sosiaali- ja terveystoimiJatkuva toiminta
Työvoimaneuvoja ohjaa/ Tar-kastukset suorittaa terveys-keskuksen terveydenhoitajaJatkuva toiminta
Asiakkaan työvoimaneuvojasekä ammatinvalintapsykolo-giJatkuva toiminta
Nuorten päihteettö-myyden tukeminen:
- koulupudokkaiden tukemi-nen
- matalan kynnyksen vapaa-ajan toimintaa
- tietoa nuorille
Opinto-ohjaajalta tieto työvoimatoi-mistoon
Arpeetiin kouluarvosanojen kohotta-minen
Kurssit kansalaisopistossa
Avustuksen myöntäminen kansalais-opiston kurssimaksuun
Reimari-nettipalvelu nuorilleAloitekanava nuorille
Ilmoitusten määrä
Kohotettujen arvosanojenmäärä
”Matalan kynnyksen kurssi-en määrä”
Myönnetyt avustukset
Reimarin käyttäjämääräAloitteiden määrä
Opinto-ohjaajaKoulukuraattori, kun toimiperustetaanJatkuva toiminta
Rehtori ja sivistystoimi
Kansalaisopiston rehtori
Sosiaalitoimi
ReimarivastaavaReimari 4.12.2008 alk.
46
LAIHIA:- rippikoululaisten päihteet-tömyyden tukeminen
- Koulujen iltapäiväkerho-toiminnan kehittäminen
Täysin päihteettömät rippikoululeirit
Klo 14-17 välille mielekästä toimintaa
Seuranta –tupakointi taialkoholi –ilmoitus vanhem-mille, Lastensuojeluilmoituspäihdetapauksista.
Järjestetty toiminta
Aloitekanava 2/2009 alk.
Leirien vastuuhenkilö
Koulutoimi, srk, vanhem-painyhdistys
Päivätoiminnan ja kun-touttavan työtoiminnankehittäminen
- Kuntouttava päihdetyö,kunnan päihdeongelmaistentukeminen
Päivätoiminnan käynnistäminen
Asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksenmukaisen kuntouttavan toiminnanjärjestäminen (kunta ja Arpeeti)
Työpaja Arpeetin toiminnan vakinais-taminen
PAV-naisten ja miesten leirit 2 kertaavuodessa
Aloite tehty
Kävijämäärä:- työpäivät- sopimusten määrä Tavoite/toteutunut
Onko toiminta vakinaistettu
Osallistujamäärä
Yhdessä eteenpäin-työryhmän esitys31.5.2009 mennessä
Arpeeti, SLK, sosiaalitoimi
Jatkuva toiminta
Arpeeti, Kyrönmaan kuntiensosiaalitoimet
Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk,Isonkyrön srk, Laihian srk,Vähänkyrön srk
Työikäisten päihteettö-myyden tukeminen
Audit- ja mini-interventiokyselyt käy-tännöksi
Tehtyjen interventiokysely-jen lukumäärä
TyöterveyshuoltoTerveyskeskuksen vastaan-oton hoitaja/omalääkäri
Jatkuva toimintaJa erityisesti vanhemmuudentukeminen
Perheiden hyvinvoinninedistäminen- Perheiden tarpeiden mu-kainen suunnitelmal-linen jatarpeenmukainen tukeminenja informointi
Perhetyöntekijän kotikäynnit lapsi-perheissä, Kotipalvelun tuki lapsi-perheille
Tukihenkilö/Tukiperhekoulutus esim.Kyrönmaan opiston ja MLL:n kanssa
Käyntien määrä
Koulutuksen suunnittelualoitettu
SosiaalitoimiJatkuva toiminta
Sosiaalityöntekijät31.12.2009 mennessä
47
LAIHIA:
- Neuvolatoiminnan kehit-täminen
- Toimintaa perheille
Kouluterveydenhoitaja kertomaanvanhemmille kouluterveyskyselyntuloksista, keskustelua vanhem-painilloissa
Väkivaltaseula-kyselyt
Vapaa-ajan toiminta/retki
Järjestetyt vanhempainillat,osallistujat
Kyselyjen määrä
Toiminnan suunnittelu aloi-tettu
KoulutoimiVuosittain
Äitiys- ja lastenneuvolan ter-veydenhoitajatJatkuva toiminta
Nuoriso- ja liikuntatoimisto+Järjestöt ja yhdistykset
KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminenterveydenhuollon, (esim. Neu-volat, työterveys) koulutoimenja sosiaalitoimen välillä sekä
erityisesti mielenterveyspalve-lujen kanssa
TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentämineneri toimijoiden välillä:
- Yhteistyöpalaverit
- Tiedotusmateriaalin kehit-täminen
- Saumattomat palveluketjut
Neuvolapalaverit, mukana myös so-siaalityöntekijä
Yhdessä eteenpäin –työryhmän pa-laverit
Kuntoutuksen asiakastyöryhmän(Laihia, Isokyrö, Vähäkyrö) palaverit
Kunnan Internet-sivuille tietoa jalinkkejä päihdetyöstä
Asiakkaan saattaen vaihtaminenesimerkiksi sosiaalitoimen ja katkai-suhoitoaseman välillä
Toteutuneet palaverit
Toteutuneet palaverit
Toteutuneet palaverit
Päivitetyt Internet-sivut
Kehittämistyö käynnistetty
Terveydenhoitaja ja sosiaali-työntekijäJatkuva toiminta
Työryhmän puheenjohtajaJatkuva toiminta
Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajatJatkuva toiminta
Sosiaalitoimi
Päihdeyhdyshenkilö31.5.2009mennessä
48
LAIHIA: Kuntouttavan mielenterveystyön ver-koston kehittäminen
Asiakkaille palvelusuunnitelmien laa-timinen
Aloite tehty
Toteutuneet palvelusuunni-telmat
Sosiaalitoimi
Sosiaalityöntekijä
KEHITTÄMISKOHDE 3. Alueel-listen, kuntalaisten ja heidänperheidensä tarpeiden mukai-sen päihdetyön kehittäminen
(lähipalvelut tms.)
TAVOITE KONKREETTISET MENETELMÄT MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
Suunnitelmallinen päihde-työ:
- Henkilöstön osaamisenkehittäminen
- Tukitoiminta ja kuntoutus
Kyrönmaan kuntien henkilöstön vuo-rovaikutustaitojen koulutusta
Kunnallisen kotipalvelun kotikäynnit
Koulutusten ja koulutettujenmäärä
Kotikäyntien määrä
Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajat31.12.2010 mennessä
KotipalveluJatkuva toiminta
Lastensuojelu osanapäihdetyötä
Lastensuojeluilmoitus,Varhainen puuttuminen
Koulukuraattorin toimen perustami-nen
Lastensuojelun tukiryhmän perusta-minen esim. Kyrönmaan kunnat
Suunnitelmien laatiminen lasten li-säksi myös vanhemmille
Poliisin ratsioista päihtyneistä ala-ikäisistä ilmoitus vanhemmille ja las-tensuojeluun
Ilmoitusten määrä päihde-perustein
Toimi perustettu
Tukiryhmä perustettu
Suunnitelmien määrä
Ilmoitusten määrä
Lastensuojelun sosiaalityön-tekijä
SivistystoimiEsitetty talousarvioon vuodel-le 2009
Kyrönmaan kuntien sosiaali-johtajatVuoden 2009 aikana
LastensuojeluJatkuva toiminta
PoliisiJatkuva toiminta
49
Liite 5. Mustasaaren matriisi
UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnasrusmedelfrihet
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATORANSVARIG AKTÖR OCH
TIDTABELL
Information och samverkan
Fritidssysselsättning
Öka medvetande om miss-brukets skador, få slut pålangningentill minderåriga
Meningsfull, drogfri sysselsättning
Återkommande information tillföräldrar och elever på föräldra-möten
Information om missbrukarvårdpå kommunens hemsida och påungdomsportalen Decibel
Uppdatering av existerande gui-der.
Tygväskor med texten “jag langarinte” i samarbete medaffärsföretag och frivilligaorganisationer
Ungdomsgården PuljuDrop-in verksamhet varje tisdag ihögstadiet (rörelse och motion)
Ambulerande ungdomsbuss
Power klubb-verksamheti lågstadieklasser
Församlingarnas minior-, jun-iorverksamhet, ungdomssamlin-
Antal informations-tillfällen
Uppdatering vartannatår
Beräknas för 1000 elever
Antal deltagare
Antal besök
Antal klubbar
Antal deltagare
Samarbetsgruppen för drog-förebyggande arbete
Samarbetsgruppen fördrogförebyggande arbete,ungdomsportalen
Samarbetsgruppen fördrogförebyggande arbete,ungdomsportalen
2009 Samarbetsgruppenför drogförebyggandearbete
Fritidssektorn
Svenska Österbottens ung-domsförbund, Femte Ung-domsringen r.f, ResurscentretFöregångarna, fritidssektorn
Nykterhetsförbundet Hälsa &Trafik i samarbete med skoloroch föreningar
Församlingarna, fortgåendeverksamhet
50
MUSTASAARI:
Förebyggande av ungdomars ut-slagning
Förebygga utslagning avungdomarna i högstadiet
Förebygga utslagning avungdomar efter högstadiet
Att ta till tals alkohol-vanor i hälsovårds-granskningar
Stöd till personer medmissbrukarproblem
gar, körer, konfirmandläger
Vuxeninstitutets kurser och 25%rabatt på avg. för arbetslösa
”Kiva skola”-program
Gruppverksamhet, t.ex. tjejgrup-per
Klasser med flexibel under-visning, arbetspraktik (re-sursklass)
Samarbete med Jupiter och Re-surscentret Föregångarna
Föräldraförberedelse-kurser-”pappasållning” – hälsogransk-ning av blivande pappor, audittest: 10 personliga frågor om dittalkoholbruk
Hälsogranskning av uppbådspoj-kar (audit +depressionstest)
Utbildning av vårdpersonal, läka-re i audit-frågor och mini-intervention
Föräldrar med på elevers hälso-granskning i t.ex. års-kurs åtta
Församlingarnas smågrupper
Antal tillfällen
Antal skolor som har det ibruk
Antal tillfällen
Budgetmedel för verk-samheten
Antal deltagare
Antal utförda hälsogransk-ningar
Antal utförda hälso-granskningar
2 kurser
Antal hälsogranskningar
Antal grupper och deltagare
Vuxeninstitutet
2009, skolväsendet
Frivilliga organisationer, t.ex.Folkhälsan och MLL
Skolväsendet, skoldirektören,2009
Socialcentralen
HVC, mödrarådgivningen-fortgående
HVC, hälsovårdare och läkare
HVC, 2009–2010
Skolhälsovårdare
Olika församlingar,- fortgående
51
Stödjande av föräldrarskapet
MUSTASAARI:
Förstärka föräldraskapet
Stödja familjen i vardagsli-vet:
- påverka föräldrars atti-tyder: barn ska få varabarn och vuxna ska varavuxna- väcka medvetenhet ombarnens behov
Kurs om tidig anknytning för häl-sovårdarna
Kurser om föräldraskap (bl.a. omatt sätta gränser, vilken roll harskolan resp. hemmet). T.ex. För-äldrakraft
Äktenskaps- och relationskurser
Riktat familjearbete
Gemensamma kurser för föräld-rar och barn, t.ex. slöjd och pys-sel
Antal utbildade
Antal ordnade kurser
Antal deltagare i ordnadekurser
Antal nådda familjer
Antal aktiviteter och deltaga-re
Yrkeshögskolan, Sjukvårdsdi-striktet i samarbete med social-och hälsoväsendet
Vuxeninstitutet, Hem och sko-la, Folkhälsan
Olika församlingar, Vuxeninsti-tutet, frivilliga organisationer
Socialcentralen (barnskyddet)
Fritidssektorn, tredje sektorn,vuxeninstitutet, hem och skola
UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av samarbetsrutinernamellan hälsovård, skolväsendeoch socialväsende samt spe-ciellt tillsammans med men-talvården
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATORANSVARIG AKTÖR OCH
TIDTABELL
Utveckla/ utöka samarbetet Tvärsektoriell personalskolning,t.ex. “En röd tråd genom uppväx-ten”
Utarbetad samarbetsmodell 2009–2012
52
UTVECKLINGSOBJEKT 3. Ut-vecklande av missbru-karvårdens tillvägagångssätt ienlighet med regionens, kom-muninvånarnas och deras famil-jers behov
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
MUSTASAARI: En fungerande närservice Testa olika modeller för hur upp-sökande vård kan ordnas och huranhörigas roll kan förstärkas(Kaste 2009–2011)
Fungerande modell i bruk2012
Projektägare/ projektetsledningsgrupp
53
Liite 6. Oravaisten ja Vöyri-Maksamaan matriisi
UTVECKLINGSOBJEKT 1. Stöd-jande av kommuninvånarnas rus-
medelfrihetMÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR
ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
Stödjande av ungdomarsrusmedelfrihet:
- Attitydfostran
- Hälsogranskningar ochundersökningar stöderungdomars rusmedelfrihet
- Arrangera rusmedelfri fri-tidssysselsättning
Arrangera dagar i årskurser 5- 7med föräldramöte: informationom alkohol, narkotika, tobak ochsnus
Hälsokunskap obligatoriskämne i skolan: rusmedelup-plysning
Individuella hälsogranskningar,hälsoenkät där det finns frågorom rusmedelsanvändning
Stakes undersökningsresultatom “Hälsa i skolan” beställs gäl-lande egen skolas resultat: Info-tillfälle för föräldar och proffs.
AMIGO-ungdomens husÖppet hus verksamhet(onsdagkvällar för åk 4-6,för högstadieungdomar påfredagkvällar
Power-klub verksamhet:Drogförebyggande verksamhetför årskurserna 4-6. Gemensamför Oravais och Vörå-Maxmo
Antal ordnade dagar, del-tagarantal
Antal timmar i undervis-ningen
Antal gjorda hälso-granskningar med rus-medelsförfrågningar
Antal deltagare i in-fotillfällen
Besökarantalet
Clubmedlemsantalet
Skolväsendet, HVC.
Skolväsendet
Skolhälsovården
Skolväsendet, HVC
Fritidssektorn i samarbetemed församlingar och ung-domens hus i Oravais
Fritidissektorn koordinerar
Rusmedelfrihet i arbetsli-vet:
- Kontakt med arbetstagarei ett så tidigt skede att
Kontakt med yrkesverksammapersoner via hälsoundersöknin-
Antal hälsoundersökningaroch arbetsplatsbesök
HVC, företagshälsovården
54
ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:
missbruk kan undvikas
- Stöda arbetsgivareställa upp gemensammariktlinjer och ge han-dledning på arbetsplatser
- Mini-interventionsmodelltillämpas mer
gar och arbetsplatsbesök
Bokningar av tid till före-tagsläkare. Utbildning och in-formation kring missbruk ocholika vård- och stödformer
Mini-intervention utbildning förpersonalen inom social- ochhälsovården
Tidsbokningantalet, delta-gare i utbildningstillfällen
Antal utbildningstillfällen,deltagare i dem
Företagshälsovården
Social- och hälsoväsendet,samarbete med Österbotten-projektet
- Få en fortsättning på re-gelbunda besök till rådgiv-ning efter att man inte läng-re besöker mödra- ochbarnrådgivningen
Samarbetsmöten med so-cialvården (familjearbete,barnskydd)
Antal samarbetsmöten,deltagare
Social- och hälsoväsendet,
Ingen alkoholförsäljning tillkund om misstanke kringmissbruk finns
Utbildning i ansvarsfull alko-holförsäljning
Antal deltagare i utbildnin-gen
Kommunens socialväsendet isamarbete med Länstyrelsen
UTVECKLINGSOBJEKT 2. Klar-görande av sam-arbetsrutinernamellan hälsovård (t.ex. rådgiv-
ningar, företag-hälsovård),skolväsende och social-väsendesamt speciellt tillsammans med
mentalvården
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
Tidigt ingrepp:
- Kartlägga situationen medungdomar
Diskussion med elever om detfinns anledning till oro, Kontaktmed föräldrarna:
- Hälsointervju kring den psykis-ka och fysiska hälsan- Depressionstest eller läkarun-dersökning vid behov- Drogtest vid behov
Elevvårdsmöten
Antal diskussioner
Antal intervjuer och olikatester
Antal möten
Skolhälsovården och HVC
Skolhälsovården och HVC
Skolväsendet
55
ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA
- Kontakt med socialvården
- Minska risken att eleveravbryter sin skolgång
Barnskyddsanmälan
Remiss till ungdomspsyk./Klaraeller tonårspolikliniken
Gjorda barnskyddsanmä-lan
Gjorda remisser
Skolhälsovården, socialvä-sendet
Skolhälsovården och kurator
- Förbättra samarbete mel-lan kommunens aktörer ochandra stadiets skolor
- Stödjande av ungdomarssjälvständighet och yrkes-val
Uppsökande verksamhet, t.ex.JOPO-projektet
Tillstånd av ungdomar att få geut information kring hälsotill-stånd
Antal deltagare i JOPO-projektet
Antal beviljat tillstånd
Skolornas studiehandledare,skolhälsovård och kuratorer isamarbete med kommunenssocial- och hälsovården
- Förbättra nätverksarbetetoch samarbete kring ung-domar
- Utökade resurser för elev-vården vid andra stadietsutbildning och ett tidigtingripande vid problem
- Utökad konsultation ochkommunikation till spe-cialsjukvården
Skriftlig information till föräldrar-na om alternativet att stöda sinabarn som riskerar att avbrytautbildning eller arbete
Samarbete till arbetskraftsbyrå-erna och t.ex. Jupiter, före-gångarna. Lokala alternativ tilldyl.verksamhet efterlyses
Vuxenkontakt och psykosocialtstöd till ungdomarna
Elevvårdsgrupper från förskolaupp till övriga utbildningsstadier
Respons tillbaka tillprimärvården
Antal skickat anslag
Antal vuxenkontakter
Antal elevvårdsmöten
Skolväsendet, socialväsendet
Social- och skolväsendet
Skolväsendet
Social- och hälsovården isamarbete med specialsjuk-vården
56
ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:
- Samarbete mellan skolaoch dagvård
Tillåtelse att lämna ut uppgiftervidare
Skola och dagvård
- Tillgång till terapier ochrehabilitering enligt behov
Beviljande, anordnande ochbetalningsförbindelser så att dettäcker det behov som finns
Antal förbindelser Social- och hälsoväsendet
- Gemensamma riktlinjer förtolkning av tystnadsplikten
- Ökat samarbete mellansoc.arbetare och arbets-platshälsovård
- Utvecklande av stödåt-gärder till familjer
- Diskussioner kring tolkningarav tystnadsplikten
- Gemensamma möten medbl.a.sociala sektorn i familjermed minderåriga barn
- Motion kring familjearbetareför kommunerna
Antal samarbetsmöten
Antal möten
Gjord motion
Social- och hälsoväsendet
Socialväsendet och arbets-platshälsovården
Socialväsendet
Ökat samarbete mellan so-cial- och hälsovård, HVC,A-kliniken
Arrangerade samarbetsmöten Antal möten Social- och hälsoväsendet
Bättre information om rus-medel, både till invånareoch experter
Informationspaket till samar-betspartners i kommunen
Uppdaterade www-sidor
Antal uppgjorda paket
Har webbsidorna up-paterats
Socialväsendet
Socialarbetaren vid behov
Informera föräldrarna ommissbrukets inverkan påbarnen
Föreläsningar om drogföre-byggande verksamhet och alko-holens inverkan på barnensvardag
Antal föreläsningar, antaldeltagare
Socialväsendet
UTVECKLINGSOBJKET 3. Ut-vecklande av miss-
brukarvårdens tilvägagångs-sätti enlighet med regionens, kom-
munin-vånarnas och deras famil-jers behov (närservice etc.)
MÅLSÄTTNING KONKRETA METODER INDIKATOR ANSVARIG AKTÖR OCHTIDTABELL
Kunna ge kund-orienterad serviceåt kommuninvånare
Utarbeta och klargörauppgiftsfördelning mellan olikasektorer
- konkretisera en samarbetsmo-dell som samtliga parter är för-
En gjord modell Gemensamma vårdnämnden(Korsholm, Oravais, Vörå-Maxmo)
Samtliga aktörer ansvarigasom möter klienten
57
trogen med och som bidrar tillen samordnad service
ORAVAINEN JA VÖYRI-MAKSAMAA:
Mobil- flexibel vård (lokaltförankrad närservice ochstöd åt personer med rus-medelsproblem)
- Person från missbrukarvårdenfinns nära tillhands när det finnsbehov, möjlighet att göra hem-besök nödvändig
Antal gjorda hembesök Gemensamma vårdnämnden(Korsholm, Oravais, Vörå-Maxmo) i samarbete med A-klinikerna och A-rådgivningen
Erbjuda psykosocialt stöd-jande verksamhet i naturligsamvaro- regelbundet återkomman-de verksamhet , kontinuer-liga träffar
- referensgrupper för barn- ochungdomar samt anhöriga tillmissbrukare- samtalsgrupper- självhjälpsgrupper- lägerverksamhet
Antal deltagare i olikagrupper
USM (understödsföreningenför svenskspråkig missbrukar-vård r.f.) i samarbete med deenheter som finns inom miss-brukar-vården samt kommu-nernas social- och hälsovård
- Redskap att hantera situa-tioner när missbruk uppda-gas och att klara av tidigaingripanden, t.ex. dagvår-dens personal
Fortbildning för personalen Antal deltagare i utbild-ningar
Social- och hälsovården, sam-arbete med Österbotten-projektet
Fullfölja de projektplanergällande missbruksarbetesom finns i samarbets-område (Kaste 2009-2011).Projektet syftar till att fullföl-ja de utveck-lingsobjektsom man kommit överensom
Projektets målsättningarfullföljs enligt plan
Projektets ägare och ansvari-ga deltagare
Information till olika mål-grupper kring vilka riskernamed missbruk är, från egetansvar till myndigheternasansvar (barnskydd)
Webbsidor, informations foldrar.
Utvecklingen av servicekedjan
Antal ordnade tillfällen
Gjord servicekedjan
Social- och hälsovården
58
Liite 7. Vaasan matriisi
KEHITTÄMISKOHDE 1. KUN-TALAISTEN PÄIHTEETTÖMY-
YDEN TUKEMINENTAVOITE KONKREETTISET MENE-
TELMÄTMITTARIT VASTUUTAHO JA AI-
KATAULUT
a) Tiedottaminen ja siihen liittyvä yhteistyö
Tiedottamisen suunnitel-mallinen koordinointi
Perustetaan päihdetiedotusry-hmä
Työryhmän kokoontumisker-rat ja tiedotussuunnitelma
Psykososiaaliset palvelut/ Eh-käisevä päihdetyöKevät 2009
Tiedottamiseen liittyvientaloudellisten resurssienturvaaminen
Esitetään ja varataan tiedotta-mista koskevat varat taloussuun-nitelmaan (v. 2010)
Käytettävissä olevat taloudel-liset resurssit
Psykososiaaliset palvelutAlk. kevät 2009
Kirjallisen ja sähköisentiedotusmateriaalin te-hokkaampi hyödyntämi-nen päihdetyössä
Huolehditaan ajantasaisen ma-teriaalin saatavuudesta
Huolehditaan Päihdepalveluop-paan päivityksestä ja jakelusta
Tiedotuksen kohteilta kerättypalaute (asiakas- ja työnteki-jä/yhteistyö- tahokyselyt)
Päivitys joka toinen vuosiPainosmäärä/vuosi
Päihdetiedotusryhmäv. 2009- 2012
Ehkäisevä päihdetyöAlk. kevät 2009
Alueellisen päihdetiedo-tuksen lisääminen
Lisätään ja kehitetään alueellis-ta päihdetiedotusta ammattilaisilleja kuntalaisille 1)medioiden avulla2) jalkautuvan tiedotuksen kei-noin (työpaikat, oppilaitokset, jär-jestöt, työterveys, messut)
Tiedotetaan Saapas-toiminnasta
1) päihdeteemojen esiinty-vyys medioissa2) toteutuneet jalkautuneettapaamiset ja tiedotusta kos-kevat tilaisuudet
Kouluille suunnattujen tie-toiskujen ja informaationmäärä (esim. tukioppilastoi-mintaan)
PäihdetiedotusryhmäAlk. kevät 2009- 2012
Kouluterv. kuraattori, srk, kou-lun tukioppilasohjaaja, Aloitusaik. syksyllä 2009
Työ- ja oppilaitoskohtai-sen päihdetyön suunni-telmallisuudesta huoleh-timinen
Kannustetaan työ- ja opiskelu-paikkakohtaisten toimivien päih-deohjelmien laadintaan
Päihdeohjelmien lukumäärävaasalaisissa oppilaitoksissaja työpaikoilla
Päihdetiedotusryhmä ja A-neuvolan ja Klaaran vastaavatAlk. kevät 2009- 2012
Kolmannen sektorin, roo-lin vahvistaminen päihde-
Haastetaan kolmas sektori mu-kaan ja lisätään tiedotukseen
Yhteistyötapaamisten määräja välillisen tiedotuksen koh-
A-kiltaPsykososiaaliset palvelut/
59
VAASA:tiedotuksessaYhteistyötahot:1)käyttäjät ja omaiset: A-kilta, AA, NA, GA, Al-Anon jne ja2)urheilu- ja nuorisoseu-rat ja järjestöt, seurakun-nat
liittyvää yhteistyötä heidän kans-saan
Lisätään tiedotusta Päiväkes-kuksen kautta
teena olevien määrä
Tiedotusmateriaalin jakelu jajärjestetyt tietoiskut
päihdepalveluyksiköiden vas-taavatEhkäisevä päihdetyö Turvalli-suustyöryhmäAlk. kevät 2009Päiväkeskuksen vastaava Alk.kevät 2009
Elinkeinoelämän kanssatehtävän päihdetiedo-tusyhteis-työn lisääminen
Kehitetään päihdetiedottamisenmuotoja elinkeinoelämän (esim.ravintolat, erilaiset tapahtumajär-jestäjät jne) kanssa
Toteutuneiden tietoiskujen jatempausten määrä Yhteis-työpalaverit
Psykososiaaliset palvelut/ mm.Ehkäisevä päihdetyöTurvallisuustyöryhmäAlk. kevät 2009- 2012
Alkoholin vähittäis-myynnistä ja anniskelustavastaavien tahojen päih-detietouden päivittäminensekä yhteisvastuullisuu-den lisääminen
Järjestetään kohderyhmällesuunnattuja koulutuksia (vastuul-linen alkoholimyynti)
Toteutunut koulutus/Osallistujamäärät
LSLH:n alkoholitarkastajatPohjanmaa-hankePohjanmaan maakuntien päih-detyön kehittämiskeskusPoliisiNykterhetsfb. Hälsa och TrafikTurvallisuustyöryhmäPsykososiaaliset palve-lut/Ehkäisevä päihdetyö ja A-neuvolaKevät 2009
b) tehostettu puuttuminen ja päihdeongelman hoitoa tukevien toimenpiteiden edistäminen
Hyvien päihdeongelmanvarhaiseen havaitsemi-seen liittyvien työelämänkäytäntöjen levittäminen
Mini-intervention käytöntehostaminen työterveys-
Kartoitetaan hyviä työpaikkakoh-taisia käytäntöjä (valmiit mallit jatoimintatavat, puuttumisessa, hoi-toon ohjauksessa ja mm. työelä-män joustoissa) PK-yrityksissä
Järjestetään alueellinen pk-yrityksille suunnattu tiedotus- jakeskustelutilaisuus
Tehostetaan Mini-interventiokyselyn käyttöä terve-
Kirjatut hyvät käytännöt
Toteutunut tilaisuus /Osallistujamäärä
Tehtyjen kyselyjen määräToteutuneiden jatkotoimenpi-
A-neuvolan vastaava sosiaali-terapeuttiTyöterveyshuolto ja työyhteisö-jen esimiehetAlk. kevät 2009
sosiaaliterapeuttiTyöterveyshuolto ja työyhteisö-jen esimiehetAlk. Syksy 2009
AluetyöterveysTerveyspalvelut/ vastaanotto-
60
VAASA:huollossa ja terveyspalve-luissa
yspalveluissa esim. ajokorttia uu-sittaessa, vastaanottopalveluissaja aluetyöterveydessä ja muulloinlääkärin harkinnan mukaisesti
Toteutetaan Audit-lomakkeentäyttö ja tulosten käsittely tk:ssaEhkäisevän päihdetyön viikolla(esim. 45/2008)
teiden seuranta/määrä
Täytettyjen lomakkeiden janiiden purkukeskustelujenmäärä + kysely-yhteenveto
palvelutv. 2009- 2012
Terveyspalvelut/ vastaanotto-palvelutSyksyt 2008 – 2012
Eläkkeelle jäävien jaikäihmisten päihteettö-myyden tukeminen japäihdeongelman havait-seminen
Toteutetaan ammattihenkilöstölle(erityisesti Koti- ja laitoshoito)suunnattu koulutuspäivä: ”Mitenhuomioimme ikäihmisten päihde-ongelmat”
Aloitetaan eläköityvien työnohja-usryhmät (viimeisenä työvuonna+ mentorointi)
Kehitetään ja lisätään päihteet-tömyyttä tukevaa päivätoimintaa
Toteutunut koulutus/OsallistujamääräOsallistujatahot
Työnohjausryhmien määrä
Toteutettujen erillisten toimin-tojen määräOsallistujamäärät
Psykososiaaliset palvelut Koti-ja laitoshoitoSosiaalityön palvelualueSeurakuntaAlk. syksy 2009
Vaasan kaupungin henkilöstö-palvelutAlk. kevät 2009
Psykososiaaliset palvelut/ A-neuvolaKoti- ja laitoshoitoSosiaalityönpalvelualueJärjestöt (esim. A-kilta) ja muut3.sektorin toimijatAlk. syksy 2009
Nuorten päihteettömyy-den edistäminen koulu- jaopiskeluterveyden-huollon kautta
Ennalta ehkäisevä, erityi-sesti alaikäisten nuortenpäihteidenkäyttöön puut-tuminen
Toteutetaan huolimittarin käyttöerityisesti kouluterveyshuollossa8 lk:lla ja tarvittaessa myös opis-kelu- terveydenhuollossa
Päihteettömät rippikoulut
Organisoidaan ”Nuorten juomi-selle Stop”-hanke, jolla vahviste-taan vanhempien, yritysten jakolmannen sektorin keskinäisiä
Yhteenvedot huolimittarinkäytöstä, pisteytyksistä jatoimenpiteistä
Seuranta, ilmoitus vanhem-mille
Toteutuneet toimetPoliisin ja sosiaalitoimen ti-lastot
Sosiaali- ja terveystoimi (koulu-ja opiskeluterveydenhuolto)Tk:n vastaanottopalvelut
Rippikoulun vastuuhenkilö
Vaasan kaupungin turvalli-suustyöryhmäNet-ryhmäEhkäisevä päihdetyö
61
VAASA:valvonta-, puuttumis- ja yhteis-työkäytäntöjä
Seurakunnan varhaisnuorisotyö
Tobalk ja kouluterveystutki-mukset
v. 2009- 2012
Kodin ja koulun yhteis-työn lisääminen nuortenpäihteiden käytön torju-misessa
Jalkautuvien työmene-telmien tehokkaampikäyttäminen lapsiin januoriin kohdistuvassapäihdetyössä
Nostetaan vuosittain tehoste-tummin esiin viranomaisyhteis-työssä sovitut yhteiset linjaukset:Vaasan yhteiset linjat nuortenpäihteidenkäytön, väkivallan, ilki-vallan ja näpistysten ehkäisemi-seksi ja niihin puuttumiseksi”
Otetaan puheeksi: univelan hai-tat ja nuorten kotiintuloajat yms.asiat. Pohjamateriaali: Kodinkansio ja muut tuki- ja opetuspa-ketit sekä media
Jalkaudutaan liikkumaan nuor-ten pariin iltaisin, viikonloppuisinja erilaisten tapahtumien yhtey-dessä
Kristillinen kasvatus, yhdessäoloa
Toteutuneet toimet, poliisin jasosiaalitoimen tilastotTobalk ja kouluterveystutki-mukset
Jalkautuneiden työtuntienmäärä
Osallistujamäärä (n. 100nuorta perjantai-iltaisin)
Vaasan kaupungin turvalli-suustyöryhmä ja–koordinaattoriKoulutTiedotusvälineetv. 2009 - 2012
Nuoriso-osastoLastensuojeluNuorisoasema KlaaraEhkäisevä päihdetyöJupiter-säätiöFöregångarnaMLL, Seurakunnan nuorisotyöv. 2009 – 2012
Vaasan suomalainen srk, paik-kana Crossi
Päihtyneiden nuortenakuuttipalveluiden kehit-täminen
Kehitetään päihtyneille nuorilleselviämisasema työnimellä ”Haa-vi”
Aloitettu selviämisasema-toiminta
Psykososiaaliset palvelutLastensuojelun palv.aluev. 2009 – 2010
c)vanhemmuuden tukeminen
Perhe-elämän varhaisenvaiheen tukeminen
Panostetaan peruspalveluidenennaltaehkäisevään ja valista-vaan perustehtävään keskittyenerityisesti:
Ryhmien määrä Sosiaalityön palv.alueTerveyspalvelutA-neuvolaPerheneuvola
62
VAASA:
Kodin kansion käyttöön-oton vakinaistaminenvanhemmuuden tukemi-sen muotona
Pienten lasten äitiryhmät Toiminnalliset ryhmät Perhekeskuksen alueelli-
nen toiminta
Toimitetaan vuosittain lapsiper-heille (esim. ensisynnyttäjät) jaammattikasvattajille (neuvolat,päiväkodit, koulut) päivitetty Ko-din kansio
Kohderyhmille tehtävät Kodinkansion käyttöä koskevatkyselyt
Alk. kevät 2009
Turvallisuustyöryhmä ja muutkodin kansiota työssään käyt-tävät toimijat v. 2009- 2012
Kasvatukseen liittyvienrajojen ja sääntöjen sel-kiyttäminen erityisesti 5 -6 luokkien oppilailla jaheidän vanhemmillaan
Päihteiden käyttöä ennal-taehkäisevän ja suojaa-van harrastustoiminnankehittäminen
Kannustetaan vanhempia kes-kustelemaan lastensa kanssakasvatukseen ja rajojen asettami-seen liittyvistä asioista ja
Opetellaan kasvatukseen liittyenasioiden puheeksi ottamista
Selvitetään ne toimintatavat, joi-den avulla lapsia tutustutetaankoko perheen elämänhallintaatukeviin harrastuksiin
Tehdyt kyselytToimenpiteisiin johtaneidenkyselyjen osuuden tilastointi
Toteutunut koulutusOsallistuneiden määrä
Listaus toimintatavoista
Sosiaali- ja terveystoimi (koulu-terveydenhuolto, perheneuvo-la) yhteis- työssä opetustoimenja 3.sektorin kanssav. 2009- 2010
Syksy 2009
Nuoriso-osastoVarhaiskasvatus- ja perusope-tusSosiaalityön palvelualue
Päihdeäitien tukeminen jatarvetta vastaavan hoidonja tuen turvaaminen äidil-le ja lapselle (hoitopolku)
Hyödynnetään avo- ja laitos-hoidon mahdollisuuksiaTiivistetään päihdepalveluiden jalastensuojelun yhteistyötä
Lastensuojelu- ja päihdetilas-tot/toteu-tuneet hoidotToteutuneiden verkostopala-verien määrä
A-neuvolaSelviämis- ja katkaisuhoi-toasemaLastensuojeluv. 2009 - 2010
Päihdeäitien vertaistuenmenetelmien kehittämi-nen
Kehitetään päihdeäideille netti-pohjainen keskustelufoorumi
Palvelun käyttäjämäärät Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatPäihdetiedotusryhmäAlk. kevät 2010
d)pienten lasten vanhempienvarhaisen vuorovaikutuksentaitojen kehittäminen ammatti-
Terveydenhoitajien taito-jen kehittäminen van-hempien varhaisessa
Järjestetään VAVU-koulutusmm. äitiys- ja lastenneuvoloidenja kouluterveydenhuollon tervey-
Toteutunut koulutus/Vuoteen 2012 mennessäkoulutettujen työntekijöiden
Terveyspalvelut/VastaanottopalvelutLastensuojelu
63
laisten täydennyskoulutuksenkautta (korostaen erityisestimielenterveys- ja päihdeasioi-den näkökulmaa)
vuorovaikutuksessa(henkilökunta koulutettuv. 2012 mennessä)
denhoitajille määrä v. 2009 - 2012
VAASA:Varhaisen puuttumisen,ennaltaehkäisyn ja oikea-aikaisen hoitoon ohjauk-sen ja hoidon merkityk-sen korostaminen
Kehitetään edelleen Kiikku-vauvaperhetyötä (varhainen vuo-rovaikutus riskiperheissä)
Riskiperheiden määrä Terveyspalvelut/Vastaanottopalvelutv. 2009 - 2012
Raskaana olevien äitienpäihteettömyyden tuke-minen
Päivitetään HAL-hoitoketju Päivitys joka toinen vuosi LastensuojeluPsykososiaaliset palvelutTerveyspalvelut/ vastaan-ottopalvelutv.2009 - 2012
Äitiysneuvolan ja A-neuvolan yhteistyön el-vyttäminen raskaana ole-vien äitien tukemiseksi
Huolehditaan riittävästä yhteis-työstä po. tahojen kesken
Yhteisten asiakkaiden määrä Terveyspalvelut/ vastaanotto-palvelutA-neuvolav. 2009 - 2012
KEHITTÄMISKOHDE 2.
YHTEISTYÖKÄYTÄNTÖJENSELKIYTTÄMINEN TERVEY-
DENHUOLLON, (esim. neuvo-lat, työterveys) SOSIAALI-PALVELUIDEN JA KOULU-
TOIMEN VÄLILLÄ JA ERITYI-SESTI MIELENTERVEYSPAL-
VELUIDEN KESKEN
TAVOITE
Avopäihdepalveluidenjalkautuminen muihin yk-siköihin
KONKREETTISET MENETEL-MÄT
Mahdollistetaan A-neuvolantyöntekijän vastaanottopalvelutyöterveyshuollossa, aluetyöter-veydessä ja aluetoimistoissa
MITTARIT
Toteutuneet vastaanotot eritoimipisteissä
VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
A-neuvolan vastaava sosiaali-terapeuttiv. 2009 - 2012
Perussosiaalityön ja Psy-kososiaalisten palvelui-den päihdeasiakkaitakoskevan yhteistyön ke-hittäminen
Laaditaan yhteistyömalli ja pro-sessikuvaus päihdepalveluiden jasosiaalityön välille työnjaon sel-kiyttämiseksi keskittyen erityisestinuoriin päihteiden käyttäjiin jaikäihmisiin
prosessikuvaus Sosiaalityön palvelualuePsykososiaaliset palvelutAlk. kevät 2009
Maahanmuuttajatyön japäihdepalveluiden välisen
Selkiytetään maahanmuuttajiakoskevat yhteistyötarpeet
Yhteistyötarpeiden listaami-nen ja suunnitelma niiden
Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-
64
VAASA:yhteistyön kehittäminen mm.ulkomaalaistoimiston kanssa toteuttamiseksi taavat
Maahanmuuttajatyön palvelu-aluev.2009
2dg-kuntoutujien hoidonkoordinointi ja hoitoket-jun avaaminen eri tahoille
Selkiytetään yhteistyötä perus-palveluiden ja erikoissairaanhoi-don (psykiatria) kanssa prosessi-kuvauksella ja sovitaan työnjaos-ta
Valmis prosessikuvaus jasovittu yhteistyömalli
Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv. 2009- 2010
2 dg-kuntoutujia koskevakonkreettisten yhteistyö-menetelmien kehittämi-nen ja käyttöönotto
Kehitetään mm. liikkuvia kotiinvietäviä palveluja työmenetelmä-nä mm. palveluohjaus
Kotikäyntien määrät Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutv. 2009 -2010
Serveri-projektissa hy-väksi havaittujen psy-kososiaalisten toiminta-mallien käytön juurrutta-minen yhteistyötahojenvälille niin paikallisestikuin alueellisestikin
Kartoitetaan olemassa olevattukimuodot
Kehitetään voimavarakeskeistäpalveluohjausta päihde- ja mie-lenterveysasiakkaiden kuntoutuk-sen muotona
Listaus erilaisista toiminta-malleista
Toteutunut koulutus ja osal-listujamäärä
Psykososiaaliset palvelut/A-neuvolav.2009 – 2010
Psykososiaaliset palvelut/A-neuvolav.2009 - 2010
Päihdepalveluiden ja pe-rusterveydenhuol-lon mielenterveys-palveluiden yhteistyönkehittäminen
Päihdeongelmaisten kun-toutus- ja asumispalve-luiden kehittäminen
Päihdedementikkoja kos-kevien asumispalveluidenjärjestämisvastuiden sel-kiyttäminen
Kehitetään yhteistyötä, päällek-käisten toimintojen vähentämi-seksi ja lisätään päihdepsykiatris-ta osaamista
Tehdään suunnitelma päihdekun-toutujien kuntoutus- ja asumis-palveluiden kehittämisestä
Tehdään kartoitus ja suunnitelmapäihdedementikkojen asumispal-veluiden järjestämisestä
Tehdään suunnitelma yhteis-työn kehittämiseksi
Valmis suunnitelma
Valmis kartoitus ja suunni-telma
Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutSyksy 2009
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatKevät 2009
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatKoti- ja laitoshoitov. 2009
65
KEHITTÄMISKOHDE 3.
ALUEELLISTEN, KUNTALAIS-TEN JA HEIDÄN PERHEIDEN-SÄ TARPEIDEN MUKAISEN
PÄIHDETYÖN MENETELMIENKEHITTÄMINEN (LÄHIPALVE-
LUT TMS.)
TAVOITE
Vaasan kaupungin päih-depalveluiden kokonais-suunnitelma v. 2009-2015
KONKREETTISET MENETEL-MÄT
aaditaan päihdepalveluiden ko-konaissuunnitelma v. 2009-2015
MITTARIT
Valmis suunnitelma
VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköidenvastaavatkevät 2009
VAASA:Kehitetään aikuisillesuunnattuja matalan kyn-nyksen päihde- ja mielen-terveyspalve-luja
Kartoitetaan palvelutarve ja teh-dään suunnitelma ”aikuistenKlaarasta”
PalvelutarvekartoitusToimintasuunnitelma
Psykososiaaliset palvelutTerveyspalvelutv. 2009
Päihdepalveluiden alueel-lisen työparityöskentelynkehittäminen
Kehitetään päihdeasiakkaitakoskevaa työparityöskentelyäYhteistoiminta-alueella
Toteutuneet verkostopalave-ritToteutuneet kotikäynnit
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatLaihian ja Vähäkyrön sosiaali-ja terveyspalvelutv. 2009 – 2010
Kielitaitoon, erityisestiruotsinkieleen liittyvänosaamisen vahvistaminen
Huomioidaan olemassa olevatkielitaitovaatimukset rekrytoinnis-sa ja järjestetään koulutusta
Suoritetut kielikokeet Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv. 2009 -2012
Laatusuositusten mukais-ten työntekijä- resurssienturvaaminen päihdepalve-luissa
Sisällytetään resursointisuunni-telma (tarpeenmukaiset palve-lut/vaadittavat resurssitmm.henkilöstö) osaksi päihdepal-veluiden kokonaissuunnitelmaa2009-2015
ResursointisuunnitelmaLaatusuositusten ja olemas-sa olevien henkilöstöresurs-sien suhdeBudjettiesitykset/myön-netytresurssit
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatv.2009 – 2012
Ikäihmisiin kohdistuvienyhteistyömenetelmienkehittäminen
Aloitetaan yhteistyö Ikäkeskuk-sen työntekijöiden ja yhteistoimin-ta-alueen työntekijöiden kanssamm. yhteiset kotikäynnit
Toteutuneet palaveritToteutuneet kotikäynnit
A-neuvolaKoti-ja laitoshoito/ vanhustyönsosiaalityöntekijät, seurakun-natAlk. kevät 2009
Vammaisten kanssa toi- Järjestetään yhteistyöpalavereja Toteutuneet yhteistyöpalave- Psykososiaaliset palvelut
66
VAASA:mivien päihdetyön osaa-misen lisääminen
päihdepalveluiden ja vammais-palveluiden keskenJärjestetään koulutusta
ritToteutunut koulutus/ osallis-tuja-määrä
/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatVammaispalvelutAlk. kevät 2009
Liikuntarajoitteisten esim.vammaisten ja ikäihmis-ten huomioiminen päih-depalvelujen suunnitte-lussa
Huomioidaan liikuntarajoitteistentarpeet esim. Riisutun rivitalonsuunnittelussa ja päihdepalvelui-den muiden asumisyksiköidensuunnittelussa
Tehdään tarvekartoitus kotonaasuvien päihdeongelmaistenikäihmisten ja vammaisten tuetunasumisen tarpeista
Toteutunut esteettömän liik-kumisen vaatimus
Valmistunut tarvekartoitus
Psykososiaaliset palvelutKoti-ja laitoshoidon tulosalueVammaispalvelutv. 2009 - 2010
Psykososiaaliset palvelutKoti-ja laitoshoidon tulosalueVammaispalvelutAlk. syksy 2009
Päihdeongelmaistenomaisten ja perheidentukeminen
Kuntouttava päihdetyö,Kunnan päihdeongel-maisten tukeminen
Lisätään päihdeongelmaistenomaisten tukemisessa viran-omaisten ja kolmannen sektorinyhteistyötä
Järjestetään päihdekoulutustaomaishoitajille
Leiriviikonloppu virkistykseksi javoimavaraksi, yhdessä jakamista
Päihteetöntä elämänhallintaa –leirit (1 vko keväisin ja syksyisin)
PAV –naisten ja miesten leirit 2kertaa vuodessa
Toteutuneet omaistapaami-set
Toteutunut koulu-tus/osallistuja-määrä
Osallistujamäärä
Osallistujamäärä/toteutuneetleirit
Osallistujamäärä
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluiden yksikkövas-taavatv. 2009 - 2010
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatVammaispalvelutKevät 2010
Psykososiaaliset palvelut jaVaasan suomalainen srk2010
Klaara, Bestis ja Vaasan suo-malainen srk
Vaasan päihdepalvelut, Vaa-san suomalainen srk, Musta-saaren suomalainen srk, Ison-kyrön srk, Laihian srk ja Vä-hänkyrön srk
67
VAASA: Kehitetään huumeongel-maisten terveyden edis-tämiseen tähtääviä toi-menpiteitä
Lisätään TerveysneuvontapisteTipsin ajallisia ja työntekijäkohtai-sia toimintaedellytyksiä
Tipsin käyttäjien lukumäärä,käyntikerrat, vaihdetut ruiskut
Psykososiaaliset palvelut/TipsiKevät 2009
Kehitetään huumeongel-maisten hoitoonohjaustaja hoitomenetelmiä
Tehdään toimenpidesuunnitelmaopioidiriippuvaisten lääkkeellisenhoidon toteuttamiseksi ja huoleh-ditaan tarvetta vastaavan hoidontoteuttamisesta mm. riittävät hen-kilöstöresurssit ja koulutus
Kehitetään lääkkeettömän huu-mehoidon menetelmiä
Valmis toimenpidesuunnitel-maBudjettiesitykset/myönnetyt resurssit
Toteutunut koulutus/Osallistujamäärä
Toteutunut koulutus/Osallistujamäärä
Psykososiaaliset palvelut/päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutKevät 2009
Psykososiaaliset palvelut/Päihdepalveluyksiköiden vas-taavatTerveyspalvelutKevät 2009
68
Liite 8. Vähänkyrön matriisi
KEHITTÄMISKOHDE 1. Kun-talaisten päihteettömyyden
tukeminenTAVOITE KONKREETTISET MENE-
TELMÄTMITTARIT VASTUUTAHO JA AI-
KATAULUT
Nuorten päihteettömyydentukeminen:
- Tiedotus- ja valistustyö
- Ohjattua vapaa-ajan toi-mintaa
- Koulupudokkaiden tavoit-taminen ja tukeminen
Ajankohtaisesta toiminnastatiedottaminen, Alateen-esitteitä teini-ikäisille alkoholis-tien läheisille
Reimari-sivut nuorille
Reimarin tiedotuspiste Vähän-kyrön kirjastoon, jonka avajai-set on 2.12.2008.
Ohjataan alkoholisoituneet taialkoholisoitumassa olevatnuoret nuorisoasema Klaa-raan Vaasaan
Nuorisotilat nuorten käytössä
Jos koulunkäynnissä ilmeneeongelmia, otetaan Arpeetiinjatkossa yhteyttä aiemmin
- Lyhyitä jaksoja Arpee-tissa esim. 2-4 vk ker-rallaan jo ennen yh-deksättä luokkaa (7-8luokkalaiset)
Tiedotteiden määrä,tavoite (esim. 2 krt/vuosi) - to-teutunut
Käyttäjämäärä
Kävijämäärä
Ohjattujen määrä
Nuorisotiloissa kävijöiden mää-rä
Yhteydenottojen määrä
Jaksojen määrätarve-toteutuneet
Nuorisotoimen ohjaaja
Nuorisotoimen ohjaaja
Seutukunnallinen nuorisotie-dottaja,nuorisotoimen ohjaaja
Sosiaalityöntekijät
Nuorisotoimen ohjaaja
Koulukuraattori
Koulukuraattori
69
VÄHÄKYRÖ:
- Tukioppilastoiminta
- Sirius-projekti, 3- vuo-tinen, rahoittaa paja-koulun
Arpeetin Pajakoulun opettajatukee ja ohjaa jo 8. luokkalai-sia 1-2 viikon jaksoissa –suunnittelu yhdessä kouluku-raattorin kanssa
Koulutoimi käynnistää tukiop-pilastoiminnan yhdessä MLL:nkanssa
Pajakoulussa opiskelleidenmäärä
Koulutuskerrat
Koulukuraattori
Koulukuraattori
Laaja tiedottamistoimintakunnassa:
- Tiedonkulun monipuolis-taminen
- Päihteettömän elämänmal-lin vahvistaminen
Säännölliset tapaamiset am-mattilaisten välillä –moni-ammatillisen työryhmän perus-taminen
Kunnan www-sivuille tietoapäihdepalveluista
Kunnan järjestyssäännötFinlexistä Järjestyslaki27.6.2003/612
Perustettu 18.8.2008 ehkäise-vän / korjaavan päihdetyöntyöryhmä, järjestetyt tapaami-set/osallistujamäärä
Päivitetyt www-sivut vuosittain
On toteutuksessa
Sosiaalityöntekijäkutsuu seuraavaan kokouk-seen tammikuussa 2009
Sosiaalityöntekijä
Nettisivujen ylläpitäjä
Työpajatoiminnan kehittämi-nen alueella
Arpeetin paikallisen toiminnankehittäminen asiakaskunnantarpeiden mukaan (sekä toi-minnan vakinaistaminen)
Kävijämäärä/työpajatoiminto Pajan vetäjä
Työikäisten päihteettö-myyden tukeminen:
- Alkoholisoituneiden työnte-kijöiden tukeminen
Työpaikkojen toimintasuunni-telmat; rohkaistaan päihdeoh-
Toteutuneet päihdeohjelmat Työterveyshoitaja
70
VÄHÄKYRÖ:- Työelämästä syrjäytynei-den parempi tavoittaminenja motivointi
jelman laatimiseen
Pitkäaikaistyöttömien terveys-tarkastukset
Terveystarkastuksessa kävijöi-den määrä
Työvoimaneuvoja
Ikäihmisten ja pitkäaikaissai-raiden päihteettömyydentukeminen. Tukea leskeksijäämisen ja eläköitymisenyhteydessä
Asiakas lomapaikalle juhlapy-hiksi, ettei tarvitse olla yksin
”Päihdeongelmaisten” loma-paikkojen käyttö
Vanhustyönjohtaja
Kunnan päihdeongelmaistentukeminen
Asiakkaille yhteinen toimin-tamalli
Seurakunnan (rovastikunnan)PAV-leirit
Kunnassa tehdään ohje yhte-näisistä lähestymistavoistaasiakkaan päihdeongelmissa
Osallistujamäärä
Moniammatillisessa työryh-mässä tehty ohje, päivitys vuo-sittain
Diakoni
Työryhmän jäsenet
Ja erityisesti vanhemmuudentukeminen Nuorten pikkulapsiperheiden
tavoittaminen ja tukeminenerityisesti tunnistetuissa ”ris-kitilanteissa”
Perhetyö tutuksi jo vanhem-muuden alkuvaiheessa, yh-teistyössä terveydenhuollonkanssa
Perhetyön piirissä olevatvanhemmatJaetut esitteet, täytetyt kysely-lomakkeet
Kunnan perhetyöntekijä
Neuvolan terveydenhoitaja
Omaisten vastuun herättä-minen ja tukeminen
Perheitä ohjataan tarvittaessaVaasassa toimivaan Al-anon-ryhmään tai Tervajoen AA-ryhmään
Ryhmiin ohjattujen määrä Ehkäisevän päihdetyön ryh-mä
KEHITTÄMISKOHDE 2. Yhteis-työkäytäntöjen selkiyttäminenterveydenhuollon, (esim. Neu-volat, työterveys) koulutoimenja sosiaalitoimen välillä sekä
erityisesti mielen- terveyspalve-lujen kanssa
TAVOITE KONKREETTISET MENE-TELMÄT
MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
Toimiva tiedonkulku jayhteistyön täsmentäminen
71
VÄHÄKYRÖ:eri toimijoiden välillä:
- Nuoriso- ja koulutoimenyhteistyön tiivistäminen
- Yhteys kunnan toimijoidenja työvoima-toimiston kans-sa
- Yhteistyösuunnittelu koulu-toimen ja sosiaalitoimenkanssa
-etsivä työ: nivelvaiheohja-us jo peruskoulun aikana
- Yhteistyön kehittäminenpäihdepalveluiden tuottajanja kunnan välillä
Määritellään yhteistyön tarpeetja laaditaan yhteistyösuunni-telma
Työvoimatoimiston henkilökutsutaan ehkäisevän päihde-työn ryhmään tarvittaessa
Tarpeen mukaan koululaisentukeminen koulumatkakustan-nuksissa (lähin 10.luokkaVaasassa)
Vanhempiin yhteys ajoissahuolen herättyä
- Katkaisuhoidosta pyydetäänennen kotiutusta tieto kunnansosiaalitoimeen
Toteutuneet yhteistyötapaami-set suunnitelman mukaan
Toteutuneet yhteistyöpalaverit,aktivointisuunnitelmat
Koululaisten määrä/ €
Yhteydenotot
Tehty sopimus yhteistyökäy-tännöistä
Koulukuraattori
Sosiaalityöntekijä
Sosiaalityöntekijä
Koulukuraattori
Sosiaalityöntekijä
KEHITTÄMISKOHDE 3. Alueel-listen, kuntalaisten ja heidänperheidensä tarpeiden mukai-sen päihdetyön menetelmien
kehittäminen (lähipalvelut tms.)
TAVOITE KONKREETTISET MENE-TELMÄT
MITTARIT VASTUUTAHO JA AIKA-TAULUT
Matalan kynnyksen paikkamielenterveyskuntoutujille
Työntekijöiden tiedon lisää-minen tarjolla olevista päih-depalveluista
Päihdepalveluja omaan kun-taan – liikkuvat palvelut
Päivätoimintaa mielenterveys-kuntoutujilleseurakunnan toimesta, on joolemassa
Työntekijöille alueen päihde-palveluihin tutustuminen Vaa-saan
Päihdetyöntekijä kuntaan tar-peen mukaan > tarvekartoitus
Kävijämäärät
Osallistuneet
Päihdekuntoutujien määrä/Kotiin viedyt palvelut
Diakoni
Vaasan päihdepalveluidenvastaava
Sosiaalityöntekijä
72
Liite 9. Strategiaan pyydetyt ja saapuneet lausunnot
73
74
KOMMENTTI VAASAN SEUDUN PÄIHDESTRATEGIALUONNOKSEEN
Luonnoksessa tarkastellaan alueen yhdeksän kunnan päihteiden käytön ongelmia jamyös ratkaisuja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä päihdepalvelujen tarjontaanyli kuntarajojen.
Tekstiosassa kerrotaan, että tämä strategia ottaa kantaa siihen, miten päihdetyötäjatkossa tehdään Vaasan seudulla. Linjauksessa on kolme kehittämisen kohdetta.
Matriiseissa näkyy kuntakohtaisesti kehittämiskohteittain tavoitteet, konkreettisetmenetelmät, mittarit sekä vastuutahot ja aikataulut.
Yhdistyksemme mielestä voisi strategiassa selkeämmin näkyä kolmannen sektorintoimijat palvelujen tuottajana sekä vapaaehtoisten järjestöjen ja seurakuntien panos.
Asiakasryhmistä selkeämmin voisi tulla esiin kaksoisdiagnoosiasiakkaat sekä huu-meiden- ja sekakäyttäjät ja heille suunnatut palvelut.
Kysymyksiä herättivät myös seuraavat asiat:
- millä tavoin on ajateltu hoitaa jälkihuolto päihteiden käytön loputtua.- miten tuetaan aikuisten päihderiippuvaisten omaisia ja läheisiä.
Onko tulossa tiivistetty, konkreettisempi versio työkaluksi päihdetyötä tekeville.
Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Marjatta Kivirantatoiminnanjohtajapuh. 06-317 [email protected]
75
76
77
Pohjanmaa-hanke
Tiia Järvinen
ASIA Lausunto Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta ”Vaasan seutu – selvänätulevaisuuteen”
VIITE Sähköpostiviestinne päivämäärältä 18.12.2008
Mielestämme päihdestrategiassanne yhteisiksi kehityslinjoiksi esitetyt teemat,
1. Ylikunnallisen tiedottamisen ja verkostoitumisen toimintamallin kehittäminen kun-talaisten
hyvinvoinnin ja päihteettömyyden tukemiseksi. Tässä strategisessa linjauksessahuomioidaan kaikki kuntalaiset ikäryhmittäin (lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmiset).2. Asiakkaan joustava siirtyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eri kuntien välillä(toimivat palveluketjut)3. Päihteettömyyden vaaliminen ja edistäminen työelämässä4. Näyttöön perustuvien työmenetelmien suunnitelmallinen esittely ja käyttöönotto
ovat oikean suuntaisia ja siksi kannatettavia. Päihdetyössä, samoin kuin muissa Poh-janmaan maakuntaa koskevissa strategisissa linjauksissa tulisi pyrkiä kuntia yhteisestipalveleviin ratkaisuihin. Toimenpiteiden käytännön toteuttaminen voi aiheuttaaongelmia ja työ voi olla raskassoutuista, koska alue, jossa niitä toteutetaan, on laa-ja, ja kielelliset olosuhteet erilaiset.
Strategiassa esitetyt EPT- ja KPT- työryhmien perustaminen ovat resursseja vaativia janiiden tehtävät laajoja, joten niiden miehittäminen saattaa aiheuttaa käytännönongelmia.
Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö on valmis osallistu-maan yhteistyöhön strategiayhdyshenkilöittenne ja johtoryhmäjäsentenne kanssasekä keskustelemaan opetussuunnitelmamme sisällöstä silmällä pitäen strategias-sanne esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. Ammattikorkeakoulu tukee mielel-lään strategian prosesseja täydennyskoulutuksen, erikoisopintojen sekä tutkimus- jakehittämishankkeiden kautta.
Vaasan ammattikorkeakoulu
Sosiaali- ja terveysala
Raimo Koivisto Hans Frantz Regina Nurmi
toimialajohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja
sosiaaliala terveysala
78
79
80
81
16.1.2009
Tiia JärvinenPohjanmaa-hankeVaasan sairaanhoitopiiri
lausuntopyyntö (ÖFPL 379/31 2008; 12.12.2008)
lausunto Vaasan seudun päihdestrategialuonnoksesta
Pohjanmaan liitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä, joka koskee luonnosta Vaasanseudun päihdestrategiaksi. Alueellinen päihdestrategia tukee niitä tavoitteita, jotka on ase-tettu Pohjanmaan vuosien 2007–2010 maakuntaohjelmassa sosiaalisen pääoman kehittämi-selle. Haluamme kiinnittää päihdestrategialuonnoksen jatkovalmistelussa huomion seuraa-viin asioihin:
Jotta kunnat entistä paremmin voivat palvella asiakkaitaan ja jotta palvelut pystytään järjes-tämään asiakkaan äidinkielellä, korostuu laaja alueellinen yhteistyö vahvasti maakuntammehyvinvoinnin takaajana. Koska päihteet useimmiten aiheuttavat käyttäjilleen muitakin kuinterveydellisiä ongelmia, on strategiatyön tavoite moniammatillisen yhteistyön kehittämi-seksi mitä tärkein. Koska Vaasan seudulla, kuten myös koko maakunnassamme, kolman-nella sektorilla on suuri merkitys sosiaalisen pääoman vahvistajana, on tärkeää hyödyntäämyös heidän osaamistaan. Etenkin pienissä kunnissa ja maaseudulla yhteisöllisyys korostuuja sitä voitaisiin hyödyntää myös Vaasassa.
Päihdestrategian visio ja tavoitteet (painopistealueet) ovat perusteltuja. Luonnoksessa tode-taan, että strategiatyössä luodaan myöhemmin (marraskuu 2008–heinäkuu 2009) arviointi-järjestelmä (indikaattorit). Seurantamuuttujien luomisen kannalta lienee tarpeen, että jostrategialuonnokseen kirjataan määrälliset tavoitteet. Strategian määrätietoista toteuttamistaedistävät selkeät tavoitteet, vastuut ja seuranta. Koska kyseessä on laaja alueellinen verkos-to, korostuu myös koordinointivastuu.
Päihdestrategian luonnoksessa on erinomaisesti kuvattu kansalliset ja kansainväliset tavoit-teet, jotka on asetettu päihdetyölle. Samoin kunnittaiset kuvaukset antavat lukijalle kuvannykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Maakunnassamme käynnissä oleva Pohjanmaa-hankeon otettu hyvin huomioon alueellisena vahvuutena. Myös maakunnassamme toimivat kehit-tämisyksiköt, kuten esimerkiksi vanhustenhuollon kehittämisyksikkö, vahvistavat toimijoi-den joukkoa, ja ne on syytä nivoa hyvin mukaan yhteistyöverkostoon. Keskeistä on ottaahuomioon myös Vaasan turvallisuushanke ja turvallisuussuunnitelma. Koska avuntarvitsi-joiden syrjäytyneisyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat ja muut murheet usein kasaantu-vat, olisi ehkä tarpeen yhtenäistää mielenterveys- ja päihdestrategia. Strategioiden yhdistä-minen vahvistaisi moniammatillisen verkoston yhteistoimintaa, ja työssä pystyttäisiin entis-tä paremmin palvelemaan asiakasta hänen tarpeistaan lähtien.
Strategiassa on korostettu ennaltaehkäisevää toimintaa, ja esimerkiksi useat kunnat ovatnostaneet kohderyhmäksi erityisesti nuoret, mikä on hyvin tärkeää. Huolestuttavaa on kui-tenkin myös vanhusväestön lisääntyvä päihteidenkäyttö, jota koskevia erityistoimenpiteitä
82
lienee tarpeen miettiä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikutetaan oleellisesti tukemallaperheitä ja panostamalla vanhemmuuteen.
Kustannustehokkaan sairaanhoidon kannalta on tärkeää kehittää perusterveydenhuollon jaerikoissairaanhoidon työnjakoa, kuten päihdestrategiatyössä on todettukin.
ÖSTERBOTTENS FÖRBUND – POHJANMAAN LIITTO
Olav Jern Varpu Rajaniemimaakuntajohtaja aluekehitysjohtaja
83
Pohjanmaa-hankeProjektityöntekijä Tiia Järvinen
Viite: Lausuntopyyntö 16.12.2008 (Projektityöntekijä Tiia Järvinen, Pohjanmaa-hanke)
Asia: Lausunto ”Vaasan seutu – selvänä tulevaisuuteen Vasa regionen – för en nykter framtid”Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta
Pohjanmaa-hanke on pyytänyt Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONetBOTNIAlta lausuntoa Vaasan seudun alueellisesta päihdestrategiasta.
Lausuntonaan SONet BOTNIA esittää seuraavaa:
Yleistä:SONet BOTNIAn näkemyksen mukaan Vaasan alueellisen päihdestrategianvahvuutena on vankka kuntakohtainen pohjatieto. Strategiassa näkyy se. ettäalueelliset vahvuudet ja kehittämistarpeet tiedostetaan hyvin. Kuntakohtais-ten tietojen vahvuus ja kehittämistarpeiden yhtäläisyydet mahdollistaisivatkuitenkin vielä seudullisesti yhtenäisempään tavoitteistoon, kohderyhmiin jatoimenpiteisiin.
Strategien pohjana oleva kattava kuntakohtainen aineisto mahdollistaa myösalueellisten tarkennettujen tavoitteiden kirjaamisen strategian yhteyteen. Täl-lä tavoin strategiatyö saataisiin lähemmäksi käytännön kehittämistyötä. Tätäauttaisi myös strategiatyöhön liittyvien toimijoiden selkeämpi nimeäminen jaesille tuominen.
SONet BOTNIA kiinnittää huomiota siihen, että koko strategian kehittämis-kohteita/tavoitteita koskeva yleinen mittaristo puuttuu strategiasta. Indikaat-toreiden avulla pystyttäisiin seuraamaan nykytilaa ja sen kehitystä. Kunta-kohtaisissa matriiseissa on kirjattu ne mittarit, joilla seurataan kunnittain ta-voitteiden saavuttamista.
Vaasan seudun kuntien (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari,Oravainen, Vaasa, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa) alueellinen päihdestrate-gia kertoo kuntien sitoutumisesta päihdetyön kehittämiseen. SONet BOT-NIA näkee, että kuntien yhteiset näkökulmat ja kehittämistavoitteet edistävätpäihdehuollon alueellista tasa-arvoistumista. Kunnat ovat luoneet kehittämis-työlle yhteiset tavoitteet ja päämäärät, mutta tarkemmat kuntakohtaiset ta-voitteet lähtevät kuntien omista tarpeista. Mielestämme tämä lähtökohta yh-teiselle kehittämistyölle on tärkeää, mutta kuntien tulee myös sitoutua ja pi-tää huolta yhteisistä päämääristä ja alueellista kehittämistyöstä. Tämän vuok-si näemme, että strategiatyön koordinointi, vastuutahojen nimeäminen jaseuranta ovat tärkeitä prosessissa.
Kuten strategiassa tuodaan ilmi, strategiatyö on alkusysäys moniammatilli-sen verkostoituneen työmallin käyttöönottamisesta Vaasan seudulla. SONetBOTNIAn yhteydessä toimivan Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujenkehittämishankkeen julkaisemassa selvityksessä, pohjalaismaakuntien päih-depalvelujärjestelmästä ja tulevaisuuden haasteista kunta- ja palvelurakenne-
84
uudistuksessa, nousee sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissapäihdepalvelujärjestelmän keskeiseksi ongelmakohdaksi yhteistyöhön liitty-vien toimintatapojen ja roolien epäselvyys. Selvityksessä korostetaan mo-niammatillisen työn kehittämistä, koska yhteistyön merkityksellisyys nouseeerityisenä tarpeena päihdetyössä asiakkaiden käyttäessä eri ammattiryhmientarjoamia palveluja päällekkäin.
Yhteistyön merkitys nousee esille jo päihdestrategian visiosta ”Strategia-alueella toteutetaan laaja-alaista ehkäisevää päihdetyötä ja järjestetäänpäihdepalveluita tiiviissä alueellisessa, moniammatillisessa ja kaksikielises-sä verkostossa”. Myös kehittämiskohteissa yhteistyötä korostetaan nostamal-la yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen terveydenhuollon, koulutoimen, sosi-aalitoimen ja mielenterveyspalveluiden kanssa yhdeksi painopistealueeksi.
Strategiassa mainitaan, että Vaasaan laaditaan vuonna 2009 mielenterveys-strategia, jossa tulisi huomioida myös päihdestrategian linjaukset. SONetBOTNIA korostaa, että päihde- ja mielenterveysstrategiat tulisi jatkossa yh-tenäistää ja huomioida näiden palvelujen yhteiset rajapinnat entistä parem-min. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kunnilla on kehittää mie-lenterveys- ja päihdepalveluita, jotka ovat yhtenäisempiä ja vastaavat pa-remmin palvelutarpeita.
Tarkemmat huomiot:
2.1 Kansallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia (Jo laaditut suunnitelmatVaasan seudun strategia-alueella)Vaasan alueellisen päihdestrategian täydentää kuntien hyvinvointipoliittisialinjauksia. Lisäksi kunnissa on aiemmin laadittu päihdetyötä linjaavia strate-gia-asiakirjoja. SONet BOTNIA pitää tärkeänä, että aiemmat strategiset lin-jaukset huomioidaan ja mahdollisuuksien mukaan liitetään tiivisti nykyiseenpäihdestrategiaan. Vaasan kaupungin uusi turvallisuussuunnitelma, jossapäihteet on nostettu yhdeksi erityisalueekseen, tulisi käydä tiiviistä vuoropu-helua alueellisen päihdestrategian kanssa.
3.1 Kuntalaisten ja ammattilaisten näkökulma päihdetyön kehittämisen apu-naStrategiaan liittyvissä kuntalais- ja ammattilaiskuulemistilaisuuksissa yhtenäerityistä huolta herättävänä asiana on noussut esiin muun muassa vanhusvä-estön lisääntynyt päihteidenkäyttö ja varhaiseen puuttumiseen liittyvä panos-tus. Myös tehdyssä SWOT-analyysissä yhtenä heikkoutena esille nouseevanhusväestö ja erityisesti eläköityvät, jotka jäävät hoitoonohjauksen ulko-puolelle. SONet BOTNIAn yhteydessä toimiva Pohjanmaan maakuntienpäihdepalvelujen kehittämishanke on yhteistyössä Pohjalaismaakuntien van-hustenhuollon kehittämisyksikkö -hankkeen kanssa sekä osittain Äldrecent-rum Österbotten -hankkeen kanssa työstämässä ikäihmisten päihdeongel-maan liittyvää selvitystä. Selvityksestä nousseisiin tarpeisiin pyritään vas-taamaan mm. järjestämällä koulutusta. Ikäihmisten päihdeongelma tuleekasvamaan ja näkymään konkreettisesti palvelujärjestelmän eri sektoreillasekä valtakunnallisesti että alueellisesti lähitulevaisuuden aikana. Joidenkinarvioiden mukaan ainakin joka kymmenes yli 65-vuotiaista on alkoholin on-gelmakäyttäjiä. Pohjalaismaakunnissa ongelma näkyy tällä hetkellä jo avo-palveluiden piirissä olevilla vanhuksilla.
SONet BOTNIA esittää, että strategian matriiseissa (Vaasan matriisi) kuvat-tujen ikäihmisten päihdeongelmaan liittyvien konkreettisten menetelmien(koulutus, työnohjausryhmät, päivätoiminta, asumispalveluiden selkeyttämi-
85
nen, tarvekartoitus) koordinoimiseksi Vaasaan perustettaisiin ikäihmistenpäihdeongelmaa käsittelevä työryhmä. Esimerkiksi Seinäjoella on otettukäyttöön ns. IKÄPÄ-työryhmä. Työryhmä on viranomaisten, järjestöjen jaseurakuntien vanhus- ja päihdetyön edustajista muodostuva asiantuntijatyö-ryhmä. Työryhmä mm. edistää ja toteuttaa omalta osaltaan Seinäjoen päihde-ja mielenterveysstrategiaa ja ikäihmisten kanssa tehtävää ennaltaehkäisevääpäihdetyötä. Kyseinen työskentely on koettu hyväksi käytännöksi. SONetBOTNIA sitoutuu tukemaan mahdollisen työryhmän perustamista ja työs-kentelyä.
Seinäjoella 16.1.2009
Juha Luomala Sirpa Tuomela-Jaskarikehitysjohtaja päihdepalvelujen suunnittelija
86
Liite 10. Kuulemistilaisuuden muistio ja strategian esittely
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98