sisÄllysluettelo - ouluoulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet... · 23.9.2003...

1

SISÄLLYSLUETTELOLUETTELO LOPPURAPORTIN TAULUKOISTALUETTELO LOPPURAPORTIN KUVISTALIITELUETTELO

1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET................................................................................5

2. PROJEKTIORGANISAATIO .....................................................................................................62.1. OHJAUSRYHMÄ ..........................................................................................................................72.2. PROJEKTIRYHMÄT......................................................................................................................92.3. TYÖRYHMÄT............................................................................................................................11

3. PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS..................................................................123.1. PROJEKTIN RAHOITUSPÄÄTÖKSET ............................................................................................123.2. TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET ...............................................................................................143.3. YHTEENVETO MAKSATUSHAKEMUKSISTA JA -PÄÄTÖKSISTÄ....................................................163.4. YHTEENVETO KUNTARAHOITUKSESTA.....................................................................................183.5. YHTEENVETO YKSITYISESTÄ RAHOITUKSESTA.........................................................................19

4. PROJEKTISSA TOTEUTETUT TOIMENPITEET...............................................................204.1. PROJEKTIN HALLINNOINTI........................................................................................................20

4.1.1. Seuranta ja raportointi ....................................................................................................204.1.2. Projektin esittelyt ja tiedottaminen ..................................................................................214.1.3. Projektihenkilöstön koulutukset ja matkat .......................................................................244.1.4. Projektihenkilöstön työajankäyttö....................................................................................244.1.5. Opiskelijoiden työskentely projektissa ja opiskelijaohjaus..............................................254.1.6. Kilpailutukset ja hankinnat ..............................................................................................26

4.2. SISÄLLÖLLISET TOIMENPITEET.................................................................................................274.2.1. Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen -osaprojekti .............................................284.2.2. Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen -osaprojekti..........................................314.2.3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen -osaprojekti ..........................................................334.2.4. Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen –osaprojekti..............................41

5. YHTEENVETO YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN OSUUDESTA PROJEKTISSA ...........44

6. YHTEENVETO PROJEKTIN TAVOITTEISTA, TOIMENPITEISTÄ, TUOTOKSISTA JA TULOKSISTA............................................................................................................................48

7. KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLI...........52

8. SAATUJEN KOKEMUSTEN ARVIOINTI .............................................................................55

9. PROJEKTIN JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET..........................................................599.1. KUNTOUTUJAN JA OMAISEN SOSIAALINEN TUKI .......................................................................599.2. HENKILÖKUNNAN OSAAMINEN ................................................................................................599.3. KUNTOUTUSPROSESSIT JA -PALVELUT......................................................................................609.4. MUUT.......................................................................................................................................62

10. YHTEENVETO .........................................................................................................................63LÄHTEETLIITTEET

Saumaton kuntoutusketju SAKKE 11.2.2005 Loppuraportti

2

Luettelo loppuraportin taulukoista

Taulukko 1 SAKKE –projektin suunnitellut ja toteutuneet ohjausryhmän kokoukset 2002-2005

Taulukko 2 Ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet yksiköittäin 14:ssa kokouksessa

Taulukko 3 Arviointi projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta

Taulukko 4 SAKKE –projektin kustannus- ja rahoitussuunnitelma 10.12.2004 tehdyn ra-hoituspäätöksen mukaisesti sekä suunnitelma ei-tukikelpoisista kustannuksis-ta ja rahoituksesta

Taulukko 5 Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus

Taulukko 6 Yksityisen rahoituksen osuus SAKKE –projektissa

Taulukko 7 Avainosaajakoulutuksen yhteenveto

Taulukko 8 Erityisosaamiskoulutuspäivä 1:n palauteyhteenveto

Taulukko 9 Yhteenveto DIAK:n toteuttamista erityisosaamiskoulutukseen kuuluvista kou-lutuspäivistä

Taulukko 10 Saumattoman kuntoutuksen ja osaprojekti 1:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotok-set ja tulokset

Taulukko 11 Osaprojekti 2:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset



Taulukko 14 SAKKE –projektin SWOT -analyysi projektin käynnistyessä v.2002


3

Luettelo loppuraportin kuvista

Kuva 1 SAKKE –projektin organisaatio

Kuva 2 Saumattoman kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen v.2003-2004

Kuva 3 Kotihoidon avainosaajan tehtävät

Kuva 4 Toimintamallikoulutuspäivä 1:n kouluttajat

Kuva 5 Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli

Kuva 6 Kuntoutuspalveluiden ja –prosessien kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt

Kuva 7 Henkilökunnan osaamisen kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt

Kuva 8 Sosiaalisen tuen kehittämisen osa-alueet ja sisällöt


4

Liiteluettelo

Liite 1 Yhteenveto projektin henkilöstön koulutuksista ja matkoista vuosina 2002-2004

Liite 2 Kehittämissuunnitelma 19.8.2003

Liite 3 Päivitetty kehittämissuunnitelma 23.8.2004

Liite 4 Hoitotiedotteen sisällön minimitiedosto

Liite 5 Terapialausunnon sisällön minimitiedosto

Liite 6 Lähetteen sisällön minimitiedosto

Liite 7 Luettelo Respecta Oy:ltä tilattavasta SAKKE- projektissa kehitetystä materiaa-lista

Liite 8 SAKKE –palautelomake

Liite 9 Kotihoidon aivoverenkiertohäiriö avainosaajan tehtävät

Liite 10 Kotihoidon lonkkamurtuma/amputaatio avainosaajan tehtävät

Liite 11 Avainosaajana toimimisen mahdollistavat tehtävät

Liite 12 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen

Liite 13 Projektissa koottujen osaamisalueiden jaottelu

Liite 14 Luento-ohjelma toimintamallikoulutuksen järjestöjen osuudesta

Liite 15 Kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamalli -kuva


5

1. Projektin tausta ja tavoitteet

Oulun kaupungin vanhustyön visio perustuu lähtökohtaan, että oululainen ikäihminen asuuitsenäisesti ja esteettömästi kodissaan, johon hänellä on mahdollisuus saada tarvitseman-sa palvelut. Strategisista tavoitteista ensisijaisena pidetään sitä, että vanhukset selviytyvät omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mikä edellyttää mm. joustavia ja toimivia pal-veluketjuja. (Oulun kaupunki 2001).

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa (2001) asetetaan palvelu-jen tavoitteeksi mm. ikääntyneiden hyvä elämänlaatu sekä itsemääräämisoikeuden ja itse-näisen suoriutumisen tukeminen toimintakyvystä riippumatta. Suosituksessa painotetaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden palveluja tuot-tavien tahojen yhteistä palvelunäkemystä ja palvelujen saumattomuutta. Ikääntyvän sekä omaisen tulee olla mukana hoidon suunnittelussa ja päätöksen teossa.

SAKKE-projektin tarve tunnistettiin GERI 2000 –hankkeessa saatujen kokemusten perus-teella. Tässä hankkeessa kehitettiin Oulun Kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle asia-kaslähtöinen, omatoimisuutta tukeva kuntoutuksen moniammatillinen tiimityöskentelymalli(Aho ym. 2002). Alueellisessa vanhustyössä olleessa Ikääntyvän toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen (ITTE) –projektissa keskityttiin kotona ja palvelutaloissa asuvan ikäänty-neen väestön toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen (Väänänen-Sainio ym. 2002). Näissä molemmissa hankkeissa todettiin yli toimintayksikkörajojen ylittyvän yhteistyön ke-hittämisen tärkeys.

Saumaton kuntoutusketju SAKKE –projekti on ollut kehittämis- ja koulutushanke vuosina 2002-2004, jonka päätavoitteena on ollut kehittää kotona selviytymistä tukeva asiakasläh-töinen saumattoman kuntoutuksen toimintamalli oululaiselle ikääntyneelle aivoverenkierto-häiriö-, lonkkamurtuma- ja amputaatiokuntoutujalle. Saumattoman kuntoutuksen toiminta-malli perustuu saumattomaan kuntoutusketjuun (rakenne ja palvelut), saumattomaan osaamisen ketjuun, saumattomaan kuntoutujien ja omaisten sosiaalisen tuen ketjuun sekä saumattomaan apuvälinehallinnan ketjuun.

Projektin käynnistyttyä tehtiin hankesuunnitelman pohjalta projektin toimintasuunnitelma, johon tarkennettiin tavoitteita. Tässä vaiheessa tehtiin myös yhteistyösopimukset, joihin määriteltiin kumppaneiden osuudet projektissa. Seuraavaksi projektissa tehtiin kuntoutuk-sen nykytilan kuvaus, jota verrattiin ns. ideaalimalliin. Tältä pohjalta valittiin SAKKE- pro-jektin kehittämiskohteet ja tarkennettiin tavoitteita. Kehittämistyön päätuloksena on kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamalli, joka sisältää useita osa-alueita. Kuntou-tuksen toimintamallin perustana on monipuoliset kuntoutuspalvelut ja –prosessit, joita to-teuttaa osaava kuntoutushenkilökunta. Prosesseilla, palveluilla ja osaamisella tuetaan kun-toutujan ja omaisen sosiaalista tukea ja sitä kautta kotona selviytymistä.

Oulun kaupunki on hallinnoinut projektia. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Oulun kau-pungin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulun yliopistollisen sairaalan lää-kinnällinen kuntoutus, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun am-mattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Päivärinnesäätiö, Rokuan kuntokeskus ja Proteesisäätiö (Respecta Oy).


6

2. Projektiorganisaatio

Projekti käynnistyi projektipäällikön aloitettua työt 13.5.2002. Projektiorganisaatio luotiin nopeasti ja se on kuvattu alla olevassa kuvassa. Luettelo ohjausryhmän jäsenistä sivulla 7 sekä projektiryhmien ja työryhmien jäsenistä sivuilla 9-11.

PROJEKTIRYHMÄT (v. 2002-2004)

TYÖRYHMÄT (v. 2003-2004)

OHJAUSRYHMÄRahoittajan edustus

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖAnna Haverinen 13.5.2002-31.12.2004 PROJEKTITYÖNTEKIJÄ

Sanna Suistio 1.8.2002-6.5.2004 Saila Nissinen 3.5.-31.12.2004

Kuntoutujan ja omaisen sosiaali-sen tuen kehittä-

minen

Henkilökunnanosaamisen kehit-

täminen

Saumattoman apu-välinehallinnankehittäminen

Saumattomanpalvelurakenteen

kehittäminen

PROJEKTITYÖNTEKIJÄAnne Leinonen 24.11.2003-31.12.2004

Kotikuntoutuksenmalli

Kuntoutus-osastojenyhteistyö

PROJEKTIN JOHTAJA vanhustyön johtaja Pentti Koistinen

Kuva 1. SAKKE-projektin projektiorganisaatio


7

2.1. Ohjausryhmä

Projektin ohjausryhmätyöskentely käynnistyi yhteistyökumppaneiden tapaamisella 28.5.2002. Kokouksessa hankkeen yhteistyökumppanit Lahja Kellokumpu (Päivärinnesää-tiö), Arja Isola (Oulun yliopisto hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos), Leena Mannila-Eilola (OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö), Veli-Pekka Cajan (Proteesisäätiö/Respecta) kes-kustelivat hankkeen kokonaisuudesta, riskikartoituksesta (SWOT-analyysi), yhteistyö-kumppaneiden panoksista ja edustajista ohjausryhmässä. Kokouksesta puuttui Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin OYS:n kuntoutuksen tulosyksikön ja Rokuan kuntokeskuk-sen edustus. Ensimmäinen varsinainen ohjausryhmän kokous pidettiin 14.6.2002.

Ohjausryhmän jäsenet varajäsenineen (suluissa) ovat olleet seuraavat 14.6.2002-31.12.2004:

Pentti Koistinen vanhustyön johtaja OuKa Anna Haverinen projektipäällikkö OuKa Sanna Suistio projektityöntekijä OuKa 1.8.2002-6.5.2004 Saila Nissinen projektityöntekijä OuKa 3.5.-31.12.2004 Anne Leinonen projektityöntekijä OuKa 24.11.2003-31.12.2004 Tuomas Alasalmi toimitusjohtaja Rokuan kuntokeskus (Eija Miettnen) Veli-Pekka Cajan toimitusjohtaja Proteesisäätiö/Respecta Oy (Olavi Merikan-to 14.6.2002-17.1.2003, Veikko Paakkola 8.1.2003 )Arja Isola professori Oulun yliopisto hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos (Kaisa Backman)Tapani Kallanranta tulosyksikön johtaja PPSHP OYS Kuntoutuksen tulosyk-sikkö (Pirjo Kejonen 14.6.2002-16.5.2003, Tuula Ervelius 17.5.2003 )Lahja Kellokumpu sairaalan johtaja Päivärinnesäätiö (Keijo Kekkonen) Ilkka Koutaniemi apulaiskaupunginreviisori OuKa 14.6.2002-17.1.2003 Leena Mannila-Eilola koulutuspäällikkö OAMK Sosiaali- ja terveysalan yksik-kö 14.6.2002-16.5.2003 Lea Rissanen koulutuspäällikkö OAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö17.5.2003 (Kaija Bakala) Outi Niemi EU-hankekoordinaattori OuKa Timo Pehkonen palveluyksikköpäällikkö OuKa (Leena Hassi 8.11.2003 )Jukka Syvävirta vt. sosiaali- ja terveystoimen johtaja OuKa (14.6.2002-17.1.2003)Jari Vanhatalo IT-koordinaattori OuKa 14.6.2002-31.12.2002 Anitta Välitalo osastonhoitaja OuKa (Tuija Tolonen 8.11.2003-31.12.2004) Rauni Väänänen-Sainio palveluyksikköpäällikkö OuKa 14.6.2002-16.5.2003Raija Raappana vt. palveluyksikköpäällikkö OuKa 17.5.2003-30.10.2004Rita Oinas palveluyksikköpäällikkö OuKa 1.11.2004-31.12.2004

Rahoittajan edustajina kokouksiin oli mahdollisuus osallistua ammattikasvatustarkastaja Paula Lohikosken (Henri Helander) Oulun läänihallituksesta.

Ohjausryhmän kokousten esityslistat lähetettiin ohjausryhmän jäsenille ja rahoittajan edus-tajalle kaksi viikkoa ennen kokousta ja kokouksista tehtiin pöytäkirja, joka tarkastuksen jäl-keen lähetettiin ohjausryhmän jäsenille ja rahoittajan edustajalle kahdessa viikossa.

Oheisessa taulukossa on koottuna ohjausryhmän kokousten päivämäärät vuosina 2002-2005.


8

2002 2003 2004 200514.6. 17.1. 27.1. 25.1.23.8. suunn. 10.4.

toteut. 15.4. 11.5.

27.9. 16.5. 24.8.22.11. 19.8. 14.10.

(ei päätösvaltainen) 13.12. 23.9.

(peruttu)14.12.

(peruttu)7.11.

Taulukko 1. Sakke-projektin suunnitellut ja toteutuneet ohjausryhmän kokoukset 2002-2005

10.4.2003 suunniteltu kokous siirrettiin pidettäväksi 15.4.2003 lomakauden vuoksi ja 23.9.2003 suunniteltu kokous siirrettiin puheenjohtajan aikataulupäällekkäisyyksien vuoksija pidettiin 7.11.03. 14.12.2004 suunniteltu kokous peruttiin, koska projekti oli niin loppu-vaiheessa, että asiat voitiin siirtää projektin päätöskokoukseen. Kaikkiaan SAKKE- ohjaus-ryhmän kokouksia toteutui siis vuosina 2002-2005 14 kpl.

Oheiseen taulukkoon on koottu ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen yksiköittäin. Jo-kaisessa kokouksessa oli läsnä projektin johtaja, projektipäällikkö sekä projektityönteki-jä(t), joita ei ole laskettu mukaan osallistuneisiin.

Rokuan kun-tokeskus

RespectaOy

PPSHP/Oys

Päivärinteenkuntoutus-sairaala

OY OAMK OuKa(vanhus-työ)

OuKa(muut)

Rahoitta-ja

2 8 5 11 9 8 14 14 2Taulukko 2. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet yksiköittäin 14:ssa kokouksessa

Ohjausryhmän kokoukset olivat suuresta koosta huolimatta keskustelevia, mutta ohjaus-ryhmän suuruus aiheutti loppuvuodesta 2002 ongelmia kokousten päätöstenvaltaisuudensaavuttamisessa. 13.12.2002 olleessa ohjausryhmän kokouksessa päätettiin vähentää oh-jausryhmän kokoa kolmella kaupungin edustajalla. Ohjausryhmässä päätettiin kuitenkin kuulla heitä tarvittaessa asiantuntijoina

Vuonna 2003 sovittiin myös ilmoittautumiskäytännöstä ohjausryhmän kokouksiin, jotta voi-taisiin jo ennen kokousta varmistua sen päätösvaltaisuudesta. Käytännöstä huolimatta 14.10.2004 pidettäväksi suunniteltu ohjausryhmän kokous jäi toteutumatta, koska se ei ollut päätösvaltainen.

Vuoden 2003 alusta otettiin Oulun kaupungin projektitoiminnassa käyttöön koskien kaikkiaOulun tavoite 2 –ohjelman hankkeita ohjeistus arvioida projektille asetettujen tavoitteidentoteutumisesta arviointiasteikolla: ei poikkeamia, poikkeamia (ei vaikutus tehtävään) ja poikkeamia (alkuperäisiä tavoitteita tarkastettava). Ohjeistus arvioinnin tekemisestä tuli Oulun kaupungilta. Kirjaus arvioinnista tehtiin ohjausryhmän pöytäkirjaan ja Reportronic-hankerekisteriohjelmaan. Reportronic -ohjelmaa esitellään tarkemmin raportissa myöhem-min. Ohessa yhteenveto hankerekisteriohjelmaan tehdyistä arvioista, jotka kuvasivat pro-jektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.


9

arvioitava ajanjakso arviointi tehty arviovuosi 2002 17.1.2003 poikkeamia; ei vaikutusta tehtävään 1.1.-30.6.2003 19.8.2003 poikkeamia, ei vaikutusta tehtävään 1.7.-31.12.2003 27.1.2004 poikkeamia, ei vaikutusta tehtävään 1.1.-30.6.2004 24.8.2004 ei poikkeamia1.7.-31.12.2004 25.1.2005 ei poikkeamia

Taulukko 3. Arviointi projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta

Poikkeamia oli aiheuttanut mm. projektin aloituksen myöhästyminen alkuperäisestä suun-nitelmasta, kustannussuunnitelman pieneneminen apuvälinejärjestelmän tietoteknisen osuuden jääminen pois ja projektin toteutuminen kustannuksiltaan ns. takapainotteisesti.

2.2. Projektiryhmät

Projektin tavoitteiden toteuttamiseksi projekti jaettiin neljään osaprojektiin, jotka ovat Sau-mattoman palvelurakenteen kehittäminen (PR1), Saumattoman apuvälinehallinnan kehittä-minen (PR2), Henkilöstön osaamisen kehittäminen (PR3) ja Kuntoutujan ja omaisen so-siaalisen tuen kehittäminen (PR4). Kuhunkin osaprojektiin nimettiin oma projektiryhmä, jo-hon pyydettiin projektissa mukana olevia kuntoutusketjun toimijoita nimeämään edustajan-sa.

Jokaiseen projektiryhmään kuului projektipäällikkö Anna Haverinen sekä projektityötekijätSanna Suistio (ad.6.5.2004), projektityöntekijä Saila Nissinen(alkaen 3.5.2004) sekä projektityöntekijä Anne Leinonen (alkaen 24.11.2003).Muut projektiryhmien jäsenet olivat 2002-2004:

Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen (PR1) * sairaanhoitaja Anu Raappana OuKa/OKS/Kuntoutusosasto(varajäsen sairaanhoitaja Tuija Tolonen ) * osastonhoitaja Anitta Välitalo OuKa/OKS/Kuntoutusosasto * sairaanhoitaja Eija Tanhua Päivärinteen kuntoutussairaala (varajäsen sairaanhoitaja Sanna Pellikka) * fysioterapeutti Tiina Niiranen OuKa/Lääkinnällinen kuntoutus (varajäsen fysioterapeutti Merja Pohjola)* vs. osastonhoitaja Raija Leinonen PPSHP/OYS/ Kuntoutusosasto (varajäsen sairaanhoitaja Aulikki Torvinen) * kotiutuskoordinaattori Mervi Heikkilä OuKa/vanhustyön hallinto * potilasmanageri Anne Patronen OuKa/vanhustyön hallinto * aluekoordinaattori Päivi Sydänmaa OuKa/alueellinen vanhustyö

Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen (PR2) * toimitusjohtaja Veli-Pekka Cajan Respecta Oy * fysioterapeutti Leena Hassi OuKa/Lääkinnällinen kuntoutus(varajäsen kuntohoitaja Sari Lång) * fysioterapeutti Sinikka Lotvonen OuKa/alueellinen vanhustyö * fysioterapeutti Tomi Matilainen OuKa/OKS/Kuntoutusosasto* fysioterapeutti Sanna Bomström Seutuapuvälineprojekti * toimintaterapeutti Raili Mäntyniemi PPSHP/OYS/Lääkinnällinen kuntoutus * toimintaterapeutti Kirsi Siltala PPSHP/OYS/Kuntoutusosasto(varajäsen toimintaterapeutti Maria Komu)


10

* IT-vastaava Veikko Paakkola Respecta Oy * IT-koordinaattori Jari Vanhatalo Oulun kaupunki/SoTe

Henkilöstön osaamisen kehittäminen (PR3) * koulutuspäällikkö Leena Mannila-Eilola OAMK/SoTe yksikkö (ad. 9.6.2003) (varajäsen koulutussuunnittelija Pirjo Ylikauma) * sosiaalialan opettaja Kaija Bakala OAMK/SoTe yksikkö (1.10.2003 alkaen)* fysioterapeutti Soili Viholainen OuKa/OKS/kuntoutusosasto* fysioterapeutti Anja Räihä OuKa/lääkinnällinen kuntoutus * aluekoordinaattori Eeva Tokola OuKa/alueellinen vanhustyö * toimintaterapeutti Jutta Pekkala PPSHP/OYS/kuntoutusosasto

Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen (PR4) * vertaistukihenkilö Pauli Elsilä Invalidiliitto* omainen Helmi Nokelainen* projektipäällikkö Liisa Hänninen Rokuan kuntokeskus* fysioterapeutti Keijo Kekkonen Päivärinteen kuntoutussairaala * toimintaterapeutti Anne Leinonen Päivärinteen kuntoutussairaala (ad. 23.11.2003) (varajäsen toimintaterapeutti Marjo Hyyryläinen, varsinaisena jäsenenä 24.11.2003 alka-en)* fysioterapeutti Lea Salonen PPSHP/OYS/kuntoutusosasto* kuntoutuspäällikkö Eija Miettinen Rokuan kuntokeskus* koordinaattori Raija Raappana OuKa/alueellinen vanhustyö * sairaanhoitaja Vuokko Väisänen OuKa/OKS/kuntoutusosasto

Projektiryhmät kokoontuivat kaikkiaan seuraavasti: PR1 18 kertaa PR2 16 kertaa PR3 21 kertaa

PR4 21 kertaaYhteensä: 76 kertaa

Projektikokouksista lähetettiin asialista ennen kokousta ja kokouksista tehtiin muistio, joka lähetettiin projektiryhmän jäsenille ja tarkistettiin seuraavassa kokouksessa. Kokoukset oli-vat pääsääntöisesti 1,5 tunnin mittaisia. Projektiryhmäkokouksia on pidetty yhteensä 114 tuntia. Lisäksi projektiryhmäläiset pitivät seurantaa työajasta, jota he käyttivät mm. tiedon-keruuseen, esittelyihin, kokouksiin valmistautumiseen tms. Tämän työajan kumulatiivinen summa on n. 500 tuntia (n. 13 työviikkoa).

Projektiryhmätyöskentely päätettiin yhteisessä projektiryhmätyöskentelyn päättämistilai-suudessa joulukuussa 2004. Tällöin projektiryhmät esittelivät toimintaansa ja koostivat pro-jektikokemuksia. Kokemuksissa pidettiin tärkeänä sitä, että projektiryhmätyöskentelyn ai-kana oli opittu tuntemaan eri toimijoita paremmin, ja että toimijakentän laajuus oli näkynyt myös projektiryhmien kokoonpanoissa. Toisiin toimijoihin tutustuminen oli projektiryhmä-läisten mielestä helpottanut myös yhteydenpitoa kuntoutujien asioissa. Projektiryhmäläisetsaivat myös todistukset.


11

2.3. Työryhmät

Nykytilan kuvauksen jälkeen alkaneen kehittämistyön tueksi perustettiin kaksi työryhmää.

Kotikuntoutuksen työryhmäKotikuntoutuksen mallin suunnittelemiseksi perustettiin työryhmä, jonka jäseninä olivat projektipäällikkö Anna Haverinen (SAKKE-projekti) puheenjohtajana, palveluyksikköpääl-likkö ylilääkäri Timo Pehkonen (OuKa lääkinnällinen kuntoutus), osastonhoitaja Anitta Väli-talo (OKS kuntoutusosasto), aluekoordinaattori Eeva Tokola (OuKa alueellinen vanhus-työ), fysioterapeutti Keijo Kekkonen (Päivärinteen kuntoutussairaala), sairaanhoitaja Satu Malmqvist (hyvinvointitekniikka-opiskelija), projektipäällikkö Marjatta Kiviniemi (Kotisairaa-laverkostot -projekti) sekä SAKKE -projektityöntekijät Anne Leinonen ja Sanna Suistio (ad. 30.4., 3.5.2004 alkaen Saila Nissinen).

Työryhmä kokoontui 13 kertaa ajalla 2.10.2003-6.11.2004. Työryhmä määritteli kotikuntou-tuksen käsitettä, teki pilotointisuunnitelman aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujankotikuntoutuksen pilotoimiseksi sekä seurasi pilotin toteutumista. Kotikuntoutuksen työryh-män työskentelystä ja piloitintikokemuksista on tehty erikseen SAKKE -raportti.

Kuntoutusosastojen yhteistyöryhmäToinen SAKKE -työryhmä perustettiin Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusosaston ja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosaston yhteistyön parantamiseksi. Työryhmään kuu-luivat projektipäällikkö Anna Haverinen kokoonkutsujana, OYS:n kuntoutusosaston osas-tonhoitaja Raija Leinonen ja apulaisosastonhoitaja Kaarina Savukoski sekä OKS:n kuntou-tusosaston osastonhoitaja Anitta Välitalo ja fysioterapeutti Soili Viholainen. Yhteistyöryh-män tarkoituksena oli toimia kuntoutusosastojen erityisosaamisen ja yhteistyön kehittämi-sen ydinryhmänä. Sovittiin, että ryhmän jäsenet toimivat myös tiedon välittäjinä SAKKE- projektista omaan yksikköön ja omasta yksiköstä SAKKE -projektille.

Työryhmä kokoontui vuosina 2003-2004 neljä kertaa. Työryhmä suunnitteli kuntoutusosas-tojen erityisosaamiskoulutusta sekä kokosi FIM -toimintakykymittariin liittyviä käytänteitä. Työryhmän työskentelyn pohjalta päätettiin ostaa projektille OYS:n kuntoutusosaston toi-mintaterapeutin Jutta Pekkalan työpanosta FIM -käytänteiden edelleen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi.

Työryhmässä käytiin keskustelua myös muista osastojen käyttämistä kuntoutus- ja terapia-työhön liittyvistä mittareista sekä osastojen kuntoutujakriteereistä. OYS:n kuntoutusosas-ton aloittaessa toiminnan vuonna 2000 tarvittiin työnjaon tarkastelua nimen omaa ikäänty-neiden kuntoutuksen osalta. Työnjako selkeytyi kuitenkin nopeasti, joten työryhmä ei varsi-naisesti ottanut kantaa kuntoutujakriteereihin, mutta fysioterapeutti Soili Viholainen selvitti OKS:n kuntoutusosaston omia kuntoutujakriteerejä osana omaa työpanostaan projektille.


12

3. Projektin kustannukset ja rahoitus

3.1. Projektin rahoituspäätökset

Oulun lääninhallitus teki SAKKE –projektille ensimmäisen rahoituspäätöksen 11.4.2002 ajalle 1.3.2002-31.12.2004. Rahoituspäätöksen mukaan projektin kustannukset vuosille 2002-2003 olivat yhteensä 639 787 euroa, josta projektin kirjanpitoon tulevia kustannuksiaoli yhteensä 302 065 euroa, osallistujien palkkakustannuksia 253 327 euroa sekä yhteis-työkumppaneiden raportoitavia muita kuluja yhteensä 84 095 euroa. Rahoituspäätös oli Oulun lääninhallitukselle 8.4.2002 jätetyn tarkennetun rahoitushakemuksen mukainen, jos-sa projektin kokonaiskustannuksiksi koko toteutusajalle 2002-2004 oli haettu 1 067 825 euroa. Kaikista kustannuksista erikseen raportoitavia osallistujien palkka- ja sijaiskuluja oli yhteensä arvioitu kertyvän 446 034 euroa Oulun kaupungin työntekijöiden osallistumisista SAKKE –projektin toteuttamiin koulutuksiin ja heidän sijaistensa palkkakuluihin. Yhteistyö-kumppaneiden projektille tekemästä kehittämistyöstä aiheutuvia kustannuksia muihin ra-portoitaviin kustannuksiin arvioitiin kertyvän yhteensä 134 552 euroa.

Projektin kustannuksiin tuli projektin ensimmäisenä toimintavuonna huomattavia säästöjä, sillä projekti käynnistyi noin kolme kuukautta myöhässä suunnitellusta. Säästöjä syntyi henkilöstökuluihin sekä vuokrakuluihin, koska projektitilan vuokra oli suunniteltua edulli-sempi sekä palvelujen ostoihin. Tämä johtui siitä, että yhteistyösopimusten hyväksyminen viivästyi joulukuuhun 2002, jolloin yhteistyösopimusten mukaiset toiminnot pääsivät käyn-nistymään vasta vuoden 2003 puolella. Vuonna 2002 säästyneet varat siirrettiin käyttöön vuodelle 2003.

Rahoittajan esityksestä hankkeen kokonaiskustannussuunnitelmaa karsittiin syksyllä 2003 seuraavasti: projektihenkilöstön palkkakustannukset oli budjetoitu sivukulujen osalta liian suuriksi ja säästöä kertyi näin arviolta 30 000 euroa. Lisäksi palvelujen ostoissa oli 9000 euroa liikaa budjetoitu projektihenkilöstön puhelinkuluihin ja aineissa ja tarvikkeissa 1000 euroa liikaa. Palvelujen ostoissa oli myös väljyyttä noin 25 500 euroa apuvälinehallinnankehittämiseen varatuissa rahoissa (tavoitteita tarkistettiin tältä osin). Oulun kaupunki ei las-kuta sisäisiä kustannuksia laskutukseen liittyen, josta säästyi lisäksi 500 euroa. Hankkeen alkuperäisestä kustannusarviosta jäi tuon arvion mukaan noin 66 000 euroa käyttämättä. Nämä vähennykset päätettiin huomioida tehtäessä rahoituspäätöstä vuodelle 2004.

Vuokrakuluissa ja palvelujen ostoissa sekä muissa kuluissa (koulutuskahvit) siirrettiin varo-ja vuodelle 2004, koska koulutuksia päätettiin toteuttaa osin vasta silloin, jotta vältyttiin päällekkäisyyksiltä muiden menneillään olleiden koulutusten kanssa. Lisäksi kaatumista-paturmien ehkäisyyn liittyvä kehittämistyö, joka kuuluu palvelujen ostoihin, painottui vuo-delle 2004. Rahoittajan kanssa sovittiin tuolloin, että vuodelta 2003 käyttämättä jääneet varat voitiin siirtää käyttöön vuodelle 2004. Uusi (optiona luvattu) rahoituspäätös vuodelle 2004 päätettiin tehdä keväällä 2004, jolloin voitiin arvioida realistisesti loppu vuoden kus-tannustoteuma.

Hankkeelle tehtiin uusi rahoituspäätös 15.6.2004 koko projektin ajalle 1.3.2002-31.12.2004, jossa huomioitiin vuonna 2003 esiin tulleet säästyneet erät. Rahoituspäätök-sessä ei edellisestä poiketen huomioitu projektin työtilojen ja atk-laitteiden vuokrakuluja projektin menoiksi. Lisäksi osallistujien laskennalliset palkka- ja matkakulut jätettiin rahoit-tajan esityksestä kokonaan pois rahoituspäätöksestä, jolloin kuntarahoituksen osuus hank-keessa pieneni huomattavasti. Osallistujien palkka- ja matkakuluina oli aikaisemmin rapor-


13

toitu SAKKE -projektin järjestämiin koulutuksiin osallistuneen Oulun kaupungin henkilöstön palkkakulut koulutuksessa oloajalta. Uuden rahoituspäätöksen mukaiset hankkeen koko-naiskustannukset olivat yhteensä 489 015 euroa, josta yksityistä laskennallista rahoitus-osuutta oli yhteensä 134 549 euroa.

Yksityistä rahoitusta jouduttiin tarkistamaan marraskuussa 2004 Respecta Oy:n ilmoitet-tua, ettei se pysty raportoimaan täysimääräisenä lupaamaansa omarahoitusosuutta. Tämä johtui apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen jäätyä lopulta kokonaan pois hankkeesta muiden menneillään olleiden rinnakkaisten hankkeiden vuoksi. Projektille teh-tiin uusi rahoituspäätös 10.12.2004, jossa yksityisen rahoitusosuuden summa koko projek-tin ajalle on yhteensä 107 874 euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä 462 340 euroa.

KUSTANNUSSUUNNITELMA 9.12.2004Ak. TOTEUTTAJANPROJEKTIKIRJANPITOON TULEVATKUSTANNUKSET

arvio2002

arvio2003

tarkastettuTA 2004

yhteensäkoko pro-jekti

1. Aineet ja tarvikkeet 840 3 104 1 840 5 7842. Henkilöstökulut 31 360 65 711 110 532 207 6033. Matkakulut 1 170 3 700 3 600 8 4694. Vuokrat 0 2 472 10 417 12 8895. Palvelujen ostot 678 13 170 87 747 101 5956. Tiedotus ja markkinointi 57 5 578 2 629 8 2649. Sisäiset kulut 0 0 0 010. Muut kustannukset 410 2 946 6 505 9 861

TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOONTULEVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 34 515 96 681 223 270 354 466Bk. ERIKSEEN RAPORTOITAVATKUSTANNUKSET

12. Osallistujien palkkakustannukset 0 0 0 014. Muut raportoitavat kustannukset (yksi-

tyinen rahoitus) 23 256 41 673 42 944 107 874ERIKSEEN RAPORTOITAVATKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 23 256 41 673 42 944 107 874KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 57 771138 354 266 214 462 340

RAHOITUSSUUNNITELMA

Ar. RAHOITUS TOTEUTTAJANMAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN

arvio2002

arvio2003 vuosi 2004

yhteensäkoko pro-jekti

1. Haettava ESR-rahoitusHaettava valtionrahoitus 25 529 83 807 223 270 332 607Kuntien rahoitus4. Muu kuntien rahoitus 8 986 12 874 0 21 859

Ar. Yhteensä 34 515 96 681 223 270 354 466Br. Erikseen raportoitavat rahoitusosuudet

Kuntien rahoitus8. Osallistujien palkka- ja matkakustan-

nukset koulutusajalta 0 0 0Yksityinen rahoitus11. Muu yksityinen rahoitus 23 256 41 673 42 944 107 874

Br. Yhteensä 23 256 41 673 42 944 107 874RAHOITUS YHTEENSÄ 57 771138 354 266 214 462 340


14

LISÄKSI KAUPUNGIN TALOUSARVIOON VARATUTEI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET JA RAHOITUSEI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET 2002 2003 2004 Yhteensä

sijaisten palkkakulut SAKKE koulutuksiinosallistujille 0 58 529 44 402 102 931OuKa työntekijöiden palkkakustannuksetkoulutuksiin osallistumisajalta (laskennali-nen) 0 195 098 148 005 343 103

YHTEENSÄ 0 253 627 192 407 446 034RAHOITUS EI-TUKIKELPOISIIN KUSTANNUKSIIN

Oulun kaupunki 0 253 627 192 407 446 034YHTEENSÄ 0 253 627 192 407 446 034

Taulukko 4. SAKKE –projektin kustannus- ja rahoitussuunnitelma 10.12.2004 tehdyn ra-hoituspäätöksen mukaisesti sekä suunnitelma ei-tukikelpoisista kustannuksista ja rahoi-tuksesta.

Hankkeen kustannukset ovat toteutuneet alusta saakka ajallisesti ns. takapainotteisesti hankkeen sisällön luonteen vuoksi. Hankkeen alkuvaiheessa työ on painottunut toteutus-suunnitelmien (kehittämissuunnitelma, tiedottamissuunnitelma, koulutussuunnitelma, ym.) laatimiseen, jolloin kustannuksia mm. palvelujen ostoihin ei juurikaan syntynyt. Suuri pon-nistus hankkeessa oli kuntoutusketjun nykytilan kuvauksen laatiminen, joka tehtiin projekti-henkilöstön toimesta. Tällöin kustannukset painottuivat suurilta osin myös vain henkilöstö- ja vuokrakuluihin. Hankkeen tuotokset ovat olleet pitkän ja perusteellisen selvitys- ja kehit-tämistyön tuloksia, jolloin varsinaisiin tuotoksiin ja erilaisten palvelujen ostoihin päästiin hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Hankkeen toteuttamat koulutukset painottuivat vuo-teen 2004, jolloin koulutuksissa voitiin hyödyntää hankkeen puitteissa saatua ajankohtaistatietoa sekä kehitettyjä uusia toimintoja, ohjeita ja toimintamalleja.

3.2. Toteutuneet kustannukset

Aineet ja tarvikkeet Projektin aineisiin ja tarvikkeisiin oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan budjetoitu 8072 euroa, mutta summa pienennettiin seuraaviin 15.6.2004 ja 10.12.2004 rahoituspää-töksiin 5784 euroon. Koko projektin aine- ja tarvikemenot olivat yhteensä olleet 6 993 eu-roa, jolloin ylitystä tähän kustannusluokkaan on kertynyt yhteensä 1 209 euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat sisältäneet mm. kaikki toimistotarvikkeiden hankinnat, koulutusmateriaalit SAKKE –projektin toteuttamiin koulutuksiin sekä muita projektissa tuotettuja painotöitä. Kustannusten ylitys johtuu pääasiassa projektissa kehitettyjen painotuotteiden suuresta määrästä, joita on projektin loppuvaiheessa levitetty kuntoutusketjun eri toimijoiden käyt-töön.

HenkilöstökulutProjektille varatut henkilöstökulut ovat myös hieman ylittyneet 10.12.2004 annetun rahoi-tuspäätöksen mukaisesta summasta. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä 212 911 euroa.Hankkeessa on työskennellyt koko ajan yksi projektipäällikkö, projektityöntekijä (osa-aikai-nen ajalla 1.8.2002-30.9.2004 ja täysi-aikainen 1.10-31.12.2004) ja toinen projektityönteki-jä kokoaikaisesti ajalla 24.11.2003-31.12.2004. Osa-aikaisen projektityöntekijän työ muu-tettiin loka-joulukuuksi 2004 täysiaikaiseksi hankkeen päättämiseen liittyvien kiireidenvuoksi. Lisäksi hankkeessa on ollut lyhyempiä määräaikaisia työntekijöitä tekemässä muu-tamia kohdennettuja kehittämistehtäviä. Henkilöstömenojen ylitys 5 308 eurolla johtuu suu-rilta osin siitä, ettei projektin aikana kertyneitä lomarahoja ja –korvauksia oltu luettu projek-


15

tin kustannuksiksi. Projektin ajalta kertyneitä lomakorvauksia kirjautui projektikirjanpitoon odotettua enemmän (9 949 euroa).

MatkakulutProjektihenkilöstön matkakuluihin on budjetoitu myös koulutuksista aiheutuneet kustan-nukset osallistumismaksuineen. Projektihenkilöstö on osallistunut mm. vuosittain järjeste-tyille TerveSos –messuille. Projektihenkilöstö on osallistunut erilaisiin projektin sisältöä ja hallinnointia tukeviin koulutustilaisuuksiin sekä Oulussa, että muualla Suomessa. Matkaku-luja on myös kertynyt, kun SAKKE -projektia on käyty esittelemässä mm. FIM -käyttäjäpäi-villä Helsingissä marraskuussa 2002 sekä Kuntoutuspäivillä ja Sairaanhoitajapäivillä Hel-singissä maaliskuussa 2004. Matkakuluja hankkeelle kertyi koko projektin ajalta yhteensä 8 260 euroa, jolloin matkakuluista jäi käyttämättä 209 euroa.

VuokratProjektin vuokrakuluihin oli projektin saamaan ensimmäiseen rahoituspäätökseen budjetoi-tu vuosille 2002-2004 yhteensä 40 533 euroa. Projektitilan vuokra osoittautui kaupungin ti-lapalveluilta vuokratuissa tiloissa suunniteltua alhaisemmaksi, joten projektin alkuvaihees-sa säästyneet varat siirrettiin käytettäväksi projektin myöhemmissä vaiheissa. Vuokrakului-hin oli alun perin suunniteltu myös projektihenkilöstön atk-laitteiden vuokrat. Oulun läänin-hallitus ilmoitti hankkeesta tehdyn kolmannen maksatuspäätöksen (maksatushakemus ajalta 1.1.-30.6.2003) yhteydessä, että se ei hyväksy toistaiseksi Oulun kaupungin tilapal-veluiden vuokraamien toimistotilojen ja Oulun Tietotekniikalta vuokrattujen atk-laitteiden vuokria tukikelpoisiksi kustannuksiksi. 15.6.2004 tehdyn rahoituspäätöksen mukaan kaikkihankkeen toimistotila- ja atk-vuokrat jätettiin hyväksymättä ja niitä ei sisällytetty ollenkaan kustannussuunnitelmaan. Maksatushakemuksessa 1.1.-30.6.2004 kaikki projektin jo aikai-semmin hyväksytyt työtila- ja atk-laitevuokrat jätettiin takautuvasti hyväksymättä ja ne vä-hennettiin projektin kustannuksista ja projektille maksettavasta tuesta viidennen maksatus-päätöksen yhteydessä. Lisäksi rahoittaja hyväksyi takautuvasti Oulun seudun ammattikor-keakoululta vuoratuista tiloista kokonaisvuokran sijaan vain ylläpitovuokrat, jolloin lop-puosa vuokrakuluista jäi hallinnoijan maksettavaksi.

Projektin uusimmassa rahoituspäätöksessä projektin vuokrakuluja arvioitiin kertyvän yh-teensä 12 889 euroa ja mutta mm. yllä mainituista muutoksista johtuen vuokrakustannuk-sia toteutui yhteensä vain 6 010 euroa, jolloin vuokrakuluja jäi toteutumatta 6 879 euroa. Projektin vuokrakulut ovat koostuneet pääsääntöisesti projektin järjestämien koulutusten ja tapahtumien tilavuokrista.

Palvelujen ostot Palvelujen ostot ovat olleet suurin kustannusluokka SAKKE –projektissa. Palvelujen ostoi-hin oli alun perin varattu 114 183 euroa ja rahoituspäätösten 15.6.2004 ja 10.12.2004 mu-kaan 101 595 euroa. Suurimpana poisjääneenä osiona on ollut apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen, johon oli varattu alun perin projektin budjetissa 78 705 euroa ja lisäksi Respecta Oy:n omarahoitusosuutta noin 26 000 euroa. Apuvälinehal-linnan tietojärjestelmien kehittämisen jäätyä pois, projektin budjettiin varattua rahaa siirret-tiin jonkin verran rahoittajan suostumuksella palkkakustannuksiin projektityöntekijälle, joka palkattiin kehittämään SAKKE -ohjausmallia.


Koulutuskustannukset ovat projektissa olleet yksi suurimmista palvelujen ostoon kohdistu-neista menoeristä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen mu-kaisesti toteutettu toimintamallikoulutus (yhteensä 72 koulutuspäivää) on tullut maksa-maan yhteensä 32 096 euroa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kilpailutuksen perusteella toteuttama erityisosaamiskoulutus (yhteensä 12 koulutuspäivää) yhteensä 10 587 euroa.

16

Lisäksi koulutuskustannuksia on syntynyt avainosaajakoulutuksen järjestämisestä (yh-teensä 20 koulutuspäivää) yhteensä 13 728 euroa, jonka kilpailutettuina toteuttajina toimi-vat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Koulutus-ten kustannukset sisältävät yllä olevissa laskelmissa kustannukset koulutuksen toteuttami-sesta, koulutustilojen vuokrista sekä koulutuspäivien kahvitarjoiluista. Näiden lisäksi koulu-tuksiin on hankittu koulutusmateriaaleja, jotka oli budjetoitu aineet ja tarvikkeet kustannus-luokkaan.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti so-siaali- ja terveysalan yksiköltä oli varauduttu ostamaan koulutuksen lisäksi asiantuntijapal-veluja kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyen yhteensä 27 078 eurolla. Kaatumistapatur-mien ehkäisy -osion tilavuokriin oli varattu myös 2 690 euroa. Sosiaali- ja terveysalan yksi-kön palveluksessa olleen kaatumistapaturmatutkijan oli tarkoituksena tuottaa mm. esitteitä ja video kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyen sekä kouluttaa Oulun kaupungin henkilö-kuntaa aiheesta. Tutkijan siirtyessä toisaalle kesken projektin sosiaali- ja terveysalan fy-sioterapia-opettajat toteuttivat videon sekä henkilökunnan opetuksen. Videon tekniseen to-teutukseen tarvittiin kuitenkin tässä tilanteessa ulkopuolinen asiantuntija, jonka vuoksi SAKKE- projekti kilpailutti videointi-alan yritykset ja valitsi alan ammattilainen vastaamaan videon toteutuksesta. Yhteensä kustannuksia kaatumistapaturmien ehkäisy -osiosta syntyi 24 699 euroa palvelujen ostoihin sekä 4 837 euroa osion toteutuksessa tarvittaviin tila-vuokriin (tutkijan- ja opettajien työtilat sekä kotihoidon avainosaajien koulutustilat).

Palvelujen ostoista internet -sivujen toteuttaminen ei toteutunut, mutta sivujen osalta on tehtiin sisällöllinen vaatimusmäärittely. Internet -sivujen toteuttamiseen oli varattu palvelu-jen ostoon 5 000 euroa, joka tätä tarkoitusta varten jäi käyttämättä. Projektin ulkoinen ar-viointi toteutui suunnitellusti tarjouskilpailun kautta valitun Kajaanin yliopistokeskuksen to-teuttamana hintaan 14 314 euroa (+ alv). Yhteensä kustannuksia palvelujen ostoihin kertyi 99 750 euroa ja palvelujen ostoista siten jäi käyttämättä 1 845 euroa.

Tiedotus- ja markkinointi Projektin tiedotus- ja markkinointikuluja on syntynyt mm. projektin esitteiden sekä kuntou-tusketjun nykytilaa kuvaavan posterin ja esitteiden laatimisesta. Projektille laadittiin kilpai-lutetun mainostoimiston toimesta oma graafinen ilme, jota käytettiin SAKKE -esitteissä, posterissa ja kirjelomakkeissa. Tiedotuskulut ovat sisältäneet myös erilaisia hankkeen tu-loksia ja tuotoksia kuvaavien materiaalien painatuskuluja, jotka on levitetty kuntoutusketjun toimijoiden käyttöön projektin päätyttyä. Näitä ovat olleet mm. projektin ulkoisen arvioinnin, ohjausmallin sekä kotikuntoutuksen pilottimallin loppuraporttien painatuskulut, hankkeessalaaditun ohjausmateriaalin painatuskulut sekä kuntoutusketjun yhteystietohaitarin paina-tuskulut. Tiedotus- ja markkinointikuluja on projektissa kertynyt yhteensä 8 307 euroa, jol-loin suunniteltu toteuma ylitettiin 43 eurolla.

Muut kustannukset Muut kustannukset ovat sisältäneet projektiryhmien kokousten ja koulutusten kahvitarjoi-luista koituneet kulut. Muita kustannuksia projektissa on syntynyt yhteensä 8 051 euroa ja tähän tarkoitukseen suunnattuja varoja jäi käyttämättä 1 810 euroa.

3.3. Yhteenveto maksatushakemuksista ja -päätöksistä


Projektin ensimmäinen maksatushakemus tehtiin rahoittajan pyynnöstä ajalta 1.3.-30.9.2002. Tällöin projektikirjanpitoon tulevien kustannusten toteumaprosentti oli 17,9%, vaikka tavoitteena oli saada toteutumaan 70% vuoden 2002 kustannussuunnitelmasta. Syitä matalaan kustannusten toteutumaan ovat mm. projektin tosiasiallisen käynnistymi-

17

sen myöhästyminen, heti projektin alkaessa oleva kesäloma-aika ja projektin toimintasuun-nitelman tekemisen vaatima aika, jolloin esim. budjetoituja asiantuntijapalkkioita (apuvä-linehallinnan tietojärjestelmä, opinnäytetutkimuksia) ei voitu vielä tarkoituksenmukaisesti käyttää.

Projektista tehtiin toinen maksatushakemus rahoittajalle ajankohdan 1.10.-31.12.2002 kus-tannuksista määräaikaan 31.1.2003 mennessä. Oulun lääninhallitus hyväksyi projektille syntyneet kustannukset maksatushakemuksen mukaisesti. Maksatushakemus ajalta 1.1.-30.6.2003 jätettiin rahoittajalle 31.8.2003. Maksatuspäätös oli hakemuksesta poikkeava vuokrien ja muiden kulujen osalta. Oulun lääninhallitus oli jättänyt toistaiseksi hyväksymät-tä Oulun tietotekniikan mikrojen vuokrat sekä kaikki sisäiset vuokrat. Oulun kaupungin kes-kusvirasto teki Oulun lääninhallitukselle selvityksen vuokrien osalta ja vuokrakustannukset oli määrä mahdollisesti hyväksyä takautuvasti selvityksen jälkeen mahdolliset korjaukset huomioon ottaen. Muissa kuluissa kaksi lounastarjoilua jäi hyväksymättä. Kyseessä oli SAKKE -seminaarin ja erityisosaamiskoulutuksen luennoitsijoille tarjotut työpaikkalounaat(yhteensä 65,27 euroa).

Neljäs maksatushakemus ajalta 1.7.-31.12.2003 tehtiin 31.1.2004 mennessä ja ennen maksatushakemuksen tekemistä oli rahoittajan kanssa sovittu, että projektin työtila- ja atk-laitteiden vuokria ei tulla hyväksymään projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi ja että uu-dessa rahoituspäätöksessä tullaan kustannusarviosta jättämään kokonaan pois kyseiset menot vuokrakuluista. Rahoittaja kuitenkin virheellisesti hyväksyi kyseiset vuokrakulut, jot-ka päätettiin vähentää myöhemmin viidennen maksatuspäätöksen summasta. Hyväksy-mättä neljännessä maksatushakemuksessa jäi 100,49 euroa, jotka olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun virheellisesti laskuttamia kustannuksia kaatumistapaturmatutkijan ti-lavuokrista. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on hyvittänyt vanhustyön hallinnolle liikaalaskuttamansa tilavuokrat.

Projektin viides maksatushakemus tehtiin ajalta 1.1.-30.6.2004 ja siinä ei enää haettu pro-jektin työtilojen- ja atk-laitteiden vuokria projektin kustannuksiksi 15.6.2004 tulleen rahoi-tuspäätöksen mukaisesti. Maksatuspäätöksessä rahoittaja oli jättänyt takautuvasti hyväk-symättä kaikki projektin työtila- ja atk-laite vuokrakustannukset koko projektin ajalta ja ai-empina vuosina noilta osin maksettu tuki vähennettiin viidennen maksatuspäätöksen mu-kaisesta summasta. Lisäksi projektin neljännen - kuudennen maksatushakemusten yhtey-dessä Lääninhallitus päätti hyväksyä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja ter-veysalan yksikön toteuttamien koulutus- ja kehittämisosioiden tilavuokrista vain ylläpito-vuokrat, jotka ovat todellisia vuokrakuluja huomattavasti pienemmät. Muu osa näistä vuok-rakustannuksista jää hallinnoijan maksettavaksi.

Projektin viimeinen maksatushakemus maksatuskaudelta 1.7.-31.12.2004 toimitettiin ra-hoittajalle määräaikaan 28.2.2005 mennessä. Maksatushakemuksessa kyseiselle ajankoh-dalle kertyi kuluja yhteensä 125 845 euroa. Hankkeen projektikirjanpitoon tulevat koko-naiskustannukset olivat näin ollen yhteensä 350 283 euroa, jolloin hankkeen suunnitelluis-ta kokonaiskustannuksista, 354 466 eurosta, jäi toteutumatta 4 183 euroa.

Projektille on tehty tilintarkastajan lausunto 5.5.2004 vuosilta 2002-2003, jonka mukaan maksatushakemuksissa esitetyt kustannukset ovat maksettuja ja perustuvat Oulun kau-pungin kirjanpitoon. Projektille tehtiin uusi tilintarkastus vuoden 2004 osalta.


18

SAKKE -PROJEKTIN HYVÄKSYTYT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS VUOSINA 2002-2004Hankkeen kustannukset Hankkeen rahoitus

Ajanjakso A-osa B-osa

A ja B me-not yh-teensä

Hankeentulot

EU+VALTIO

Kuntaosuushankkeenmenoista

Yksityinenrahoitus

hankkeenmenoista

Hankkeentulot yh-teensä

Tuki%

20021. maksatus 18 309 0 18 309 7 690 10 619 0 18 309 2. maksatus 19 218 23 256 42 474 17 839 1 379 23 256 42 474

Yhteensä 37 527 23 256 60 783 25 529 11 998 23 256 60 783 4220033. maksatus 51 043 22 575 73 618 37 170 13 873 22 575 73 618 4. maksatus 56 871 19 098 75 970 45 279 11 593 19 098 75 970

Yhteensä 107 914 41 674 149 588 82 448 25 466 41 674 149 588 5520045. maksatus 78 997 22 761 101 758 94 600 -15 604 22 761 101 7586.maksatus 125 845 20 270 146 115 125 845 0 20 270 146 115

Yhteensä 204 842 43 031 247 873 220 446 -15 604 43 031 263 477 100YHTEENSÄ 350 283 107 961 458 244 328 423 21 860 107 961 458 244 72

HANKKEEN HYVÄKSYTTYJEN KUSTANNUSTEN LISÄKSI KOITUNEET KUSTANNUKSETEi-hyväksytytkustannukset2002-2004 15 604 15 604 Ei tukikelpoiset kulut (sijaisten palkkakulut)2002-2004 47 228 47 228

KAIKKIYHTEENSÄ 350 283 107 961 521 076 328 423 84 692 107 961 521 076

Taulukko 5. Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus

3.4. Yhteenveto kuntarahoituksesta

Projektin kokonaiskustannusten pienetessä kuntarahoitusosuus projektin kirjanpitoon tule-vista kustannuksista määriteltiin 15.6.2004 ja 10.12.2004 rahoituspäätöksissä 21 860 eu-roon 11.4.2002 tehdyn päätöksen 53 596 euron sijaan. Projektin kirjanpitoon tulleista kus-tannuksista kunnan rahoitusosuudeksi jäi lopulta 37 464 euroa.

Kuntarahoituksen osuutta karsittiin myös muilta osin tehtäessä rahoituspäätöstä 15.6.2004. Projektisuunnitelmassa oli alunperin varattu 343 103 euroa laskennallista rahoi-tusosuutta kaupungin henkilöstön koulutuksiin osallistumisen ajan palkkakuluista. Osallis-tujien palkka- ja matkakuluja oli raportoitu 15.6.2004 mennessä yhteensä 46 718 euroa, jotka rahoittajan toivomuksen mukaisesti raportoitiin seuraavassa maksatushakemuksessa miinusmerkkisenä, jolloin osallistujien palkkakuluja ei hankkeessa rahoittajan näkökulmas-ta varsinaisesti katsottu olevan syntynyt. Yhteensä SAKKE –projektin järjestämiin koulu-tuksiin osallistuneen henkilöstön palkkakulut koulutusten ajalta olisivat olleet arviolta yh-teensä noin 149 000 euroa.

Lisäksi projektille oli varattu kaupungin talousarvion kautta kulkevia ei -tukikelpoisia kus-tannuksia koulutuksiin osallistuvien työntekijöiden ja heidän sijaistensa palkkakuluihin yh-teensä 102 931 euroa. Sijaismäärärahat ohjeistettiin aluksi siten, että kukin yksikkö saa


19

projektilta 30% SAKKE –koulutuksessa olevan henkilön sijaisen palkkakuluista. Ohjetta tarkistettiin 1.9.2003 alkaen siten, että projekti osallistui sijaisten palkkakulujen korvaami-seen 50 %:sti, sillä SAKEN sijaismäärärahoja näytti kuluvan koulutusten aikana odotettua vähemmän. Uusi ohjeistus tehtiin myös helpottamaan sijaisasioita käsittelevän henkilöstön työtä, sillä 30 %:n sijaisuuksien korvaamiset aiheuttivat jatkuvasti sekaannuksia. SAKKE –sijaisille maksettiin palkkakuluja vuosien 2002-2004 aikana yhteensä 47 228 euroa.

Kaiken kaikkiaan todellinen kuntarahoitusosuus projektissa oli yhteensä 84 692 euroa,kun lasketaan yhteen sekä projektin kirjanpitoon tulleet hyväksytyt ja ei- hyväksytyt kus-tannukset sekä ei- tukikelpoiset sijaiskulut. Viimeisimmän rahoituspäätöksen 10.12.2004 mukaisen kuntarahoitusosuuden sekä kaupunginhallituksen 6.5.2002 hyväksymien ei-tukikelpoisten kustannusten osuuden yhteenlaskettu summa on 124 791 euroa. Summa on alkuperäisiä suunnitelmia huomattavasti pienempi, sillä myös hankkeen kokonaiskus-tannukset ovat pienentyneet alkuperäisestä huomattavasti.

3.5. Yhteenveto yksityisestä rahoituksesta

Projektin yksityinen rahoitus perustui projektissa tehtyihin yhteistyösopimuksiin, joissa so-vittiin Respecta Oy:n, Päivärinnesäätiön ja Rokuan kuntokeskuksen kanssa heidän projek-tiin tekemästään kehittämistyöstä ja siihen käytettävistä omarahoitusosuuksista. Yhteis-työkumppanit ovat raportoineet puolivuosittain projektille kehittämistyön etenemisestä sekä siihen kuluneista varoista ja ne on SAKKE –projektista raportoitu maksatushakemuksissaeteenpäin rahoittajalle.

Yksityisen rahoituksen osuuksiksi määriteltiin yhteistyösopimuksen mukaan 135 300 eu-roa, joka tarkentui 11.4.2002 tehdyssä rahoituspäätöksessä 134 549 euroon. Yhteistyö-kumppanit ovat kukin raportoineet lupaamansa summat projektille, lukuun ottamatta Res-pecta Oy:tä, joka ilmoitti hankkeen loppuvaiheessa jäävänsä tavoitteestaan 26 675 euroa apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen jäätyä toteutumatta muiden menneil-lään olleiden hankkeiden kanssa syntyvien päällekkäisyyksien vuoksi. Tämän seuraukse-na projektin rahoituspäätöstä tarkistettiin ja rahoittaja teki uuden päätöksen 10.12.2004pienentyneen yksityisen rahoitusosuuden mukaisesti, jolloin yksityisen rahoituksen osuu-deksi jäi 107 874 euroa. Yhteistyökumppanit ylsivät kuitenkin omilla rahoitusosuuksillaan yhteensä 107 961 euroon. Yhteistyökumppaneiden omarahoitusosuuden nojalla teke-mästä kehittämistyöstä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5, Yhteenveto yhteistyökump-paneiden osuudesta projektissa (s.44).

2002 2003 2004 yht.Respecta

suunnitelma yhteistyöso-pimuksessa 16 819 33 638 32 887 83 344

raportoitu 2002-2004 19 660 23 720 13 441 56 821erotus

-26 523

Päivärinne suunnitelma yhteistyöso-pimuksessa 2 387 8 364 5 135 15 886


-186

Rokua suunnitelma yhteistyöso-pimuksessa 1 500 13 362 20 457 35 319


120Taulukko 6. Yksityisen rahoituksen osuus SAKKE –projektissa.


20

4. Projektissa toteutetut toimenpiteet

SAKKE -projektissa toteutetut toimenpiteet on kuvattu ensin projektin hallinnoinnin ja sitten sisällöllisten toimenpiteiden näkökulmasta.

4.1. Projektin hallinnointi

Saumaton kuntoutusketju SAKKE -projektitoiminta käynnistyi 13.5.2002, jolloin projekti-päällikkö aloitti työt kokopäivätoimisesti. Projektin asettamispäätöksen antoi sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pekka Moilanen 7.6.2002 (Dnro 2935/2000).

Projektin tarkennettu suunnittelu käynnistyi, kun projektipäällikkö ja projektityöntekijä teki-vät projektin toimintasuunnitelman ajalle 2002-2004. Se hyväksyttiin ohjausryhmän koko-uksessa 13.12.2002. Projektin tarkennetut yhteistyösopimukset saatiin sosiaali- ja terveys-lautakuntaan hyväksyttäväksi 19.12.2002 ja niiden allekirjoitus tapahtui vuoden 2003 alus-sa.

4.1.1. Seuranta ja raportointi

Projektista on tehty yhteensä kuusi ESR- seurantaraporttia puolivuosittain (jaksoilta 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12.) ja ne on toimitettu rahoittajalle maksatushakemusten yhteydessä. En-simmäinen seurantaraportti jätettiin rahoittajalle ajalta 1.3.-31.7.2002 ja viimeinen ajalta1.7.-31.12.2004. Hankkeesta on tehty kaksi väliraporttia, jotka on jätetty rahoittajalle 31.1.2003 ajalta 1.3.-31.12.2002 ja 29.1.2004 ajalta 1.1.-31.12.2003. Väliraporteissa on kuvattu projektin etenemistä suhteessa projektisuunnitelman tavoitteisiin, tehtyjen sisällöl-listen ja hallinnollisten toimenpiteiden sekä taloudellisten panostusten kautta.

Seurantaraporteissa on raportoitu projektissa aloittaneiksi henkilöiksi projektin järjestämiin koulutuksiin ja projektiryhmien työskentelyyn osallistuneet henkilöt sekä opiskelijat tai muut sidosryhmien edustajat, jotka ovat olleet mukana eri tavoin projektin toiminnoissa ja kehit-tämistyössä. Projektissa aloittaneita henkilöitä oli projektin aikana yhteensä 461. Miltei kaikki projektiin osallistuneet henkilöt ovat olleet avoimilla työmarkkinoilla ennen projektia, sillä suurin osa projektin toiminnoista oli suunnattu kuntoutusketjun eri toimijoille. Ikä- ja sukupuolijakaumaltaan suurin osa projektin toimintoihin osallistuneista on ollut naisia (97,2%) ja 40 vuotta täyttäneitä (66,6%). Rahoittajalle jätetyssä projektihakemuksessa ta-voitteena oli, että projektissa aloittaa yhteensä 375 henkilöä. Osallistujien määrä on siis hankkeessa kirkkaasti ylitetty ja projektin toiminnoissa on ollut enemmän osallistujia, kuin alkuperäisessä suunnitelmassa.

Projektin keskeyttäneitä henkilöitä oli yhteensä 45. Keskeyttäneiksi on laskettu sellaisethenkilöt, jotka jättivät jonkin koulutuskokonaisuuden tai projektiryhmätyöskentelyn kesken jäädessään äitiyslomalle tai eläkkeelle tai määräaikaisilla työntekijöillä työsuhteen päätty-essä projektin aikana. Keskeyttäneiksi on laskettu myös sellaiset henkilöt, jotka ovat osal-listuneet johonkin koulutukseen vain kerran. Projektissa loppuun suorittaneiksi henkilöiksion katsottu kaikki ne projektissa aloittaneet henkilöt, jotka eivät ole keskeyttäneet koulu-tusta tai muuta projektissa aloittamaansa tehtävää, kuten projektiryhmätyöskentelyä. Kou-lutuksissa tosin oli jonkin verran poissaoloja, joita ei tulkittu projektissa keskeyttämiseksi. Projektin loppuun suorittaneita henkilöitä on yhteensä 416 henkilöä.


Projektilla ei ole ollut työllistämistavoitteita, joten työllisyyslukuja ei seurantaraporteissa ole raportoitu. Seurantaraportin henkilötyöpäiviin on laskettu koulutuksiin osallistuneiden hen-kilöiden henkilötyöpäivät sekä projektin kehittämistyöhön osallistuneiden projektiryhmien ja

21

työryhmien työskentely. Henkilö- ja koulutustyöpäiviä hankkeessa on raportoitu kertyneek-si yhteensä 1 917 htpv. Rahoittajalle jätetyssä projektihakemuksessa henkilötyöpäiviä oli arvioitu kertyvän yhteensä 2 550 ja tämän oli ajateltu koostuvan ainoastaan koulutuksiin osallistumisista. Tavoitteeseen ei aivan päästy, sillä koulutusryhmät olivat suunnitelmissatodellisuutta suurempia ja muutama koulutuspäiväkokonaisuus jäi toteutumatta. Projektin organisoiduttua projektiryhmiin, joiden kautta kehittämistyötä vietiin eteenpäin, otettiin henkilötyöpäivien laskennassa huomioon myös projektiryhmiin osallistuneiden henkilöidentyöpanos heidän projektille tekemänsä työn osalta. Laskelmissa on huomioitu projektiryh-mien kokouksiin osallistuminen sekä muu aika, jonka projektiryhmäläiset ovat arvioineetkäyttäneensä SAKKE -projektiin liittyvien tehtävien hoitamiseen.

Lisäksi projektissa raportoitavia lukuja ovat olleet lyhytkestoisiin tiedotus ym. tilaisuuksiinosallistuneet henkilöt, joille SAKKE –projektia tai projektiin liittyviä kehittämisalueita on esi-telty. Näihin tilaisuuksiin on projektin aikana osallistunut yhteensä 321 henkilöä. Projekti-suunnitelmassa tavoitteena oli saada yhteensä 200 henkilöä osallistumaan hankkeen ly-hytkestoisiin tiedotus- tms. tilaisuuksiin.

Oulun lääninhallitus on tehnyt projektille varmennuskäynnin 15.9.2004 ja tuosta käynnistälaadittiin varmennusmuistio lääninhallituksen edustajien kanssa. Varmennuskäynnillä tar-kasteltiin projektin toimintaa, jatkotoimenpiteitä ja projektissa saavutettuja tuloksia sekä arvioitiin tavoitteiden saavuttamista, projekti- ja taloushallinnon toimivuutta sekä projektin toteutuksessa esiintyneitä poikkeavuuksia suhteessa projektisuunnitelmaan. Projektin to-dettiin edenneen pääosin projektisuunnitelman mukaisesti. Kustannusarvio on projektin aikana muuttunut eri syistä johtuen useaan kertaan, tarkempi kuvaus hankkeen kustan-nuksista ja rahoituksesta kappaleessa 3 (s.12).

Oulun kaupunki on omana toimintanaan tehnyt laatutyötä kaikkien kaupungin hallinnoimi-en Tavoite 2-ohjelman hankkeiden kanssa, jossa myös SAKKE –projekti on ollut mukana. Tätä työtä on tehty elinkeino- ja kansainväliset palvelut –yksikössä EU-koordinaattoreiden, talousasiantuntijan sekä kehityspäällikön toimesta. He ovat julkaisseet Oulun kaupungin Tavoite 2-hankkeille laatukäsikirjan nimellä ”Oulun kaupungin EU-projekti ohje”, jossa on yleiset ohjeistukset hankkeiden hallinnointiin liittyviin tehtäviin, kuten taloushallintaan, asiakirjahallintaan ja tiedottamiseen. Tämän yhteydessä he ovat myös kehittäneet Repor-tronic –projektirekisteriohjelmaa, johon tallennetaan projektin perustiedot sekä tietoa erilai-sista projektin etenemistä kuvaavista indikaattoreista. Projektirekisterin on ollut määrä toi-mia sekä yksittäisten hankkeiden, että koko Tavoite 2 -projektimassan seurannan apuväli-neenä ja myöskin hankkeiden itsensä ”hallinnointityökaluna”.

SAKKE –projektia on hallinnoitu Oulun kaupungin projektiohjeiden mukaisesti ja projektin tietoja on tallennettu ja raportoitu sen edetessä projektirekisteriin. SAKKE –projekti on ollut myös mukana kehitettäessä ja pilotoitaessa Reportronic -projektirekisteriohjelmaan uusia, sisällöllisiä hankkeen edistymistä ja menestymistä kuvaavia indikaattoreita keväällä 2004 ja projektitta käytettiin esimerkkitapauksena koulutustilaisuudessa 19.8.2004, jossa uudet indikaattorit levitettiin kaikkien kaupungin Tavoite 2-hankkeiden käyttöön.

4.1.2. Projektin esittelyt ja tiedottaminen

Hankkeen tiedostussuunnitelma osana toimintasuunnitelmaa valmistui heti hankkeen al-kuvaiheessa suunnitellun aikataulun mukaan ja sitä päivitettiin elokuussa 2004.


Hankkeen alkaessa projektista laadittiin projektikortti Oulun kaupungin projektiohjeen mu-kaisesti. Se on ollut nähtävillä Oulun kaupungin www-sivuilla, jossa sitä on päivitetty tar-

22

peen mukaan. Projektikortti löytyy osoitteesta http://www.ouka.fi/eu/tavoite2/hankkeet.htm.SAKKE –hankkeelle on myös laadittu omat www-sivut lokakuussa 2003. Sivut ovat sijoitet-tu Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen internetsivuille osoitteeseen www.ouka.fi/sote/SAKKE. Sivut ovat olleet suhteellisen staattiset, joilla on lähinnä esitetty projektin tavoitteita ja perustoimintoja sekä projektihenkilöstön yhteystiedot. SAKKE –hankkeessa tuotettu raportti ”Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus” laitettiin Oulun kaupungin vanhustyön hallinnon internetsivuille sen valmistuttua syyskuussa 2003 (http://www.oulu.ouka.fi/sote/hallinto/vanhustyo_hallinto.html). Hankkeen päätyttyä sivuilta löytyvät myös hankkeen loppuraportti sekä ulkoisen arvioinnin raportti.

Projektin alkuvaiheessa tiedottamisen tavoitteena oli tiedon lisääminen projektista, projek-tiin sitoutumisen parantaminen sekä hankkeen painopistealueiden selkeyttäminen keskus-teluissa kuntoutusketjussa toimivien kanssa. Alkuvaiheessa tärkeää oli myös projektihenki-löstön tutustuminen hallinnoivaan organisaatioon sekä yhteistyökumppaneihin.

SAKKE -esite valmistui lokakuussa 2003. Esite on yleisesite ja tarkoitettu sekä kuntoutus-ketjussa toimivalle henkilöstölle että kuntoutujille ja omaisille. Esitteitä on jaettu eri tapah-tumissa ja tilaisuuksissa, joissa projektitta on esitelty.

Projektia on esitelty sen kuluessa lukuisille eri tahoille, kuten mm. alueellisen vanhustyönaluekoordinaattoreille, tiimivastaaville sekä muulle kaupungin kotihoidon henkilökunnalle,OYS:n ja OKS:n kuntoutusosastojen henkilökunnalle ja osastonhoitajille, Oulun kaupunginvanhustyön johtoryhmälle, Oulun kaupungin kuntoutuksen ASPA -asiakaspalveluryhmälle sekä OAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajille ja opiskelijoille. Ammattikorkea-koulun opettajille ja opiskelijoille pidettyjen esittelyiden tavoitteena on ollut saada opiskeli-joita mukaan hankkeeseen tekemään erilaisia tehtäviä ja opinnäytetöitä. Projektin toimijoil-le on pidetty myös esittelyjä kuntoutusketjun nykytilan kuvauksesta sekä projektiin liittyvis-tä koulutuksista.

Lisäksi projektipäällikkö on esitellyt projektitta Kuntaliiton järjestämillä FIM –käyttäjäpäivillä marraskuussa 2002, Oulussa vierailleiden kotiutus- ja jatkohoitojärjestelyjen parissa työs-kentelevien henkilöiden tapaamisessa huhtikuussa 2004 sekä Sairaanhoitajapäivillä maa-liskuussa 2004. Sairaanhoitajapäivillä projektitta esiteltiin nykytilan kuvauksesta ja kehit-tämissuosituksista kertovalla posterilla. Toimintamallikoulutukseen liittyen projektia on esi-telty Oulun Kumppanuuskeskuksessa useille eri järjestöille syyskuussa 2004.

Projektipäällikkö on käynyt pyydettäessä luennoimassa erilaisissa yhteistyökumppaneidenjärjestämissä tilaisuuksissa, kuten OYS:n järjestämässä alueellisessa koulutuspäivässä”Uutta apuvälinepalveluista ja amputaatioista” aiheenaan ”SAKKE -katkeamaton kuntou-tusketju, saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen” (toukokuu 2003) sekä Oulaisten terveydenhuolto-oppilaitoksessa koulutuspäivässä ”Neurologisen potilaan hoito- ja palve-luketjut” aiheenaan SAKKE –projektin toimintamallit (marraskuu 2004).

Sisäinen tiedottaminen Oulun kaupungin palveluksessa oleville kuntoutusketjun toimijoille sekä muulle sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle tiedottaminen on tapahtunut suorien kontaktien lisäksi Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön verkkolehti Posterin, sosiaali- ja terveys-toimen sisäisen sähköpostilistan sekä koko kaupungin henkilöstölehti Pyörteen kautta. Tiedottamisessa on hyödynnetty kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tiedottajan osaamis-ta ja työpanosta.


23

Ensimmäinen sisäinen tiedote hankkeesta julkaistiin Posterissa 16.12.2002. Artikkelissa esiteltiin vasta käynnistynyttä projektitta otsikoin ”SAKKE kehittää yhteistyöstä saumatto-muutta”. Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus -raportin julkaisusta tiedotettiin sen valmistuttua syyskuussa 2003 kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sisäisellä sähköpostilistalla. Nykyti-lan raportin valmistumisesta oli myös kirjoitus Posterissa 18.8.2003 otsikolla ”Kuntoutujan opastus ei aina kohtaa kodin käytäntöjä”. Hankkeen päättymisestä tiedotettiin sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle Posterissa 21.1.2005.

SAKKE –seminaarista 27.5.2003 sekä Rokuan kuntokeskuksen pilotoimasta ”Arkivoimaa” –kuntoutuskurssista kesäkuussa 2004 oli otsikolla ”Arkivoimalla tulee arjen sankareita – uutta kuntoutusta aivoverenkiertohäiriöstä selvinneille” tiedote Oulun kaupungin internetsi-vuilla, joka tavoitti kaupungin henkilöstön lisäksi myös suuren yleisön.

Kotihoidon henkilöstön avainosaajakoulutuksen ollessa loppusuoralla Anna Haverinen kir-joitti Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteeseen 6/2004 hankkeessa toteutetusta koulu-tuksesta otsikolla ”Vanhustyössä panostettu osaamiseen –kotihoitoon koulutettu avain-osaajia”.

Ulkoinen tiedottaminen Projektista oli maininta Rokualainen –Rokuan terveys- ja kuntouttamissäätiön tiedotusleh-dessä 2/2002 toimitusjohtaja Tuomas Alasalmen pääkirjoituksessa ”Terveydenhuolto muu-toksessa”.

Varsinaisia lehdistötiedotteita tehtiin kaksi vuoden 2003 aikana. Toinen liittyi SAKKE -seminaariin, joka pidettiin 27.5.2003 ja toinen ensimmäiseen Rokuan Kuntokeskuksen pi-lotoimaan ”Arkivoimaa” –kuntoutuskurssiin, joka toteutui syyskuussa 2003. Lehdistötiedot-teiden pohjalta tehtiin projektin esittelyjä sekä radioon että televisioon ja sanomalehti Kale-vassa julkaistiin juttu 23.9.2003 kurssiin liittyen nimellä ”Arkivoimaa kuntoutujalle ja omai-selle”. Jutussa oli haastateltu projektityöntekijää, kuntoutujaa ja omaista. Radio Pooki haastatteli projektityöntekijää ja Rokuan kurssin fysioterapeuttia sekä yhtä kurssille osallis-tunutta omaista. Projektityöntekijää sekä muutamaa kuntoutujaa ja omaista haastateltiin myös Pohjois-Suomen alueuutisiin ja haastattelu esitettiin televisiossa. SAKKE -seminaariin liittyen Ylen toimittaja haastatteli projektipäällikköä suorana Oulu-radioon.

Päätösseminaarin yhteydessä 2.11.2004 järjestettiin tiedotustilaisuus tiedotusvälineille, jossa kerrottiin päättymässä olevasta hankkeesta sekä sen tuloksista. Sanomalehti Kalevajulkaisi tiedotustilaisuuden ja tekemiensä asiakashaastattelujen pohjalta artikkelin 10.11.2004 otsikolla ”Toimiva kuntoutusketju on kaikkien etu”. Päätösseminaaria ennen tiedotusvälineille lähetettiin lehdistötiedote, jonka perusteella Pohjolan Työ haastatteli An-na Haverista ja julkaisi artikkelin 29.10.2004 ”Palvelut jäävät vanhuksille pirstaleisiksi - Ikääntyneet kuntoutujat tarvitsevat enemmän tukea kotona asumiseen”. Myös Radio Pookihaastatteli projektipäällikköä saamansa lehdistötiedotteen perusteella ja haastattelu kuul-tiin suorassa lähetyksessä 3.11.2004. Päätösseminaarin jälkeen julkaistiin tiedote pidetys-tä seminaarista ja projektin vaiheista Oulun kaupungin www-sivuilla.

Hankkeesta on kirjoitettu lyhyt juttu IT Invalidityö –lehteen toukokuun 2004 numeroon ja Invalidiyhdistyksen aktiivinen yhteistyökumppani Pauli Elsilä mainitsi SAKKE –projektin kirjoituksessaan ”Ikäihmiset ja vammaiset kunniaan” Oululainen –lehden syyskuun 2004 numerossa.


Rokualainen 2/2004 kirjoitti koko sivun artikkelin lehdessään Arkivoimaa –kuntoutuskurssista otsikoin ”Elämänymmärrystä sosiaalisen kuntoutuksen keinoin” ja sa-

24

massa julkaisi myös projektipäällikön haastattelun ”Ouluun uusi kuntoutuksen toimintamal-li”. Lisäksi hankkeesta on ollut maininta projektin yhteistyökumppanista, Päivärinteen kun-toutussairaalasta kertovien juttujen yhteydessä lehtiartikkeleissa Rokualainen 1/2004 ja Kaleva 25.11.2004.

Yhteydet muihin hankkeisiin SAKKE -projektitta on esitelty Tampereella Hyvä Ikä -messujen yhteydessä järjestetyssä tapaamisessa PIRKE -projektien edustajille syyskuussa 2002. Joensuun seudun PERENNA -hankkeen edustajat ovat puolestaan käyneet Oulussa tutustumiskäynnillä marraskuussa 2002, jolloin heille on esitelty myös SAKKE -projektitta. Yhteistyön ja ver-kostoitumisen edistämiseksi projektia on esitelty valtakunnallisen ITSE -hankkeen projekti-päällikölle syksyllä 2003 ja Jyväskylän EU-projektikoordinaattori on käynyt tutustumassa hankkeeseen marraskuussa 2003.

Oulussa projektihenkilöstö on tavannut säännöllisesti Unikko- ja Kotisairaalaverkostot -hankkeiden projektipäälliköitä vuoden 2003 aikana kuusi kertaa, joista yhdellä kerralla tu-tustuttu myös ODL:n Senioriklinikan toimintaan. Tapaamisissa haettiin hankkeiden yhteis-työmahdollisuuksia ja Kotisairaalaverkostot –projektin edustaja oli mukana Kotikuntoutuk-sen malli –työryhmässä. Tapaamisissa jaettiin kokemuksia mm. kilpailuttamisesta, rapor-toinnista ja muista projektikäytäntöihin liittyvistä asioista.

4.1.3. Projektihenkilöstön koulutukset ja matkat

Projektihenkilöstön koulutukset ja matkat on koottu liitteeseen 1. Projektin alkuvaiheessakoulutuksen painottuivat EU-projektien hallinnointiin liittyviin asioihin. Nykytilan kuvauksen vaiheessa tutustuminen PIRKE -hankkeeseen antoi vinkkejä nykytilan kuvauksen tekemi-seen. Projektin loppuvaiheessa koulutukset ovat keskittyneet substanssikysymyksiin sekä kehittämistyön menetelmiin ja sisältöihin.

4.1.4. Projektihenkilöstön työajankäyttö

Projektipäällikön työaika on ollut työsopimuksen 37t/viikko mukainen koko projektin ajan ja hän on pitänyt työajankäytöstä omaa seurantaa. Projektityöntekijä Sanna Suistion työaika-prosentti projektille oli ajalla 1.8.2002-6.5.2004 65% (24 tuntia/viikko). Projektityöntekijänäjatkaneen Saila Nissisen työaika ajalla 3.5.-30.9.2004 oli 27t45min/viikko ja ajalla 1.10.-31.12.2004 37 tuntia/viikko. Ohjausmallin kehittämisestä vastanneen projektityöntekijä An-ne Leinosen työaika oli 37t/viikko. Projektityöntekijät ovat myös pitäneet työajankäytöstä virallista, maksatushakemukseen liitettävää työajanseurantaa alle 100 prosenttisesta työ-ajasta.

Projektin alkuvaiheessa sekä projektipäällikön että yhden projektityöntekijän työaika koet-tiin riittäväksi projektin toteuttamiseksi, mutta nykytilan kuvaamisen laajuuden vuoksi pro-jektipäällikön ja yhden projektityöntekijän työaika ei ollut enää riittävä. Samoin kehittämis-kohteiden tarkennettua projektissa todettiin, ettei projektipäällikön ja yhden projektityönte-kijän työpanos riitä riittävään panostukseen kuntoutujan ja omaisen ohjauksen, FIM -toimintakykymittariston- ja jatkokuntoutuskäytänteiden kehittämiseksi.

Nykytilan kuvaukseen liittyen fysioterapeutti Leena Hassi antoi työpanosta projektille 6.3.-31.3.2003 37t/viikko työstäen apuvälineosuutta. Ajalla 10.2.-30.3.2003 osastonhoitaja Anit-ta Välitalo haastatteli kuntoutujia ja omaisia nykytilan analyysiin liittyen, jolloin hänen työ-panoksensa projektille oli 37t/viikko.


25

Projektiin päätettiin 19.8.2003 ohjausryhmän koulutuksessa palkata toinen projektityönteki-jä kuntoutujan ja omaisen ohjausketjun kehittämistä varten. Myös rahoittajan lupa projekti-suunnitelmasta poikkeavaan menettelyyn saatiin. Projektityöntekijää haettiin ulkoisellahaulla, johon tulleista 18:sta hakemuksesta haastattelun kautta projektityöntekijäksi valittiin toimintaterapeutti Anne Leinonen. Hän aloitti työt projektissa 24.11.2003.

Jatkokuntoutuskäytänteiden kehittämiseksi OKS:n kuntoutusosaston fysioterapeutti Soili Viholainen työskenteli projektissa 3.5.-31.5.2004 100% työpanoksella. FIM-toimintakykymittarikäytänteiden kehittämiseksi toimintaterapeutti Jutta Pekkala antoi pro-jektille 75% työpanoksen ajalla 4.10.-7.11.2004. Näihin kehittämistehtäviin liittyvät sisällöton kuvattu myöhemmin.

4.1.5. Opiskelijoiden työskentely projektissa ja opiskelijaohjaus

Hankesuunnitelmassa nousi yhdeksi näkökulmaksi se, että SAKKE -projektin avulla tulisi herättää opiskelijoiden mielenkiintoa vanhustyötä kohtaan. Projektia onkin esitelty eri alan opiskelijoille runsaasti. Esittelyt tuottivat jonkin verran opiskelijoiden yhteydenottoja. Myös projektissa mukana olevat toimijat ovat kertoneet projektista omille opiskelijoilleen ja yh-teydenottoja on tullut myös sitä kautta. Projekti (pääasiallisesti projektipäällikkö) on tarjon-nut opiskelijoille ohjausta ja ollut mukana opiskelijoiden ohjaustilanteissa opettajien kans-sa. Opiskelijat ovat osallistuneet SAKKE -projektin toteutukseen seuraavasti:

1. DIAK Oulun yksiköstä sairaanhoitajaopiskelijat Irene Alhanen, Mirva Isola ja Raija Äijälä tekivät SAKKE -projektin käsitteisiin liittyvän kehittämistehtävän ”Kuntouttava työote –käsiteanalyysi” keväällä 2003. He kävivät ohjauksessa kolme kertaa.

2. OAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön kuntoutusohjauksen opiskelijat Mervi Yli-puranen ja Raija Asu tekevät projektin kehittämiskohteeseen ”Kuntoutujan ja omai-sen tukeminen” opinnäytetyötä liittyen aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujanja hänen omaisensa kotona selviytymistä tukevaan kuntoutusohjauksen malliin. Opinnäytetyö valmistui joulukuussa 2004. He ovat käyneet ohjauksessa yhteensä kymmenen kertaa, joista yhdellä käynnillä mukana oli lehtori Hilkka Markus.

3. OAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksikön perioperatiivisten erikoistumisopintojenopiskelija Suvi Tikkanen teki kuntoutuksen nykytilan kuvaukseen liittyen tarkentavankehittämistehtävän ”Katsaus lonkkamurtumasta kuntoutuvan vanhuksen kotona selviytymistä edesauttavaan sosiaalisen tuen verkostoon”, joka valmistui joulukuus-sa 2003. Hän kävi ohjauksessa neljä kertaa, joista kahtena kertana mukana oli leh-tori Maija Maunu.

4. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hyvinvointitekniikan opiskelija Satu Malmqvist on tehnyt projektityön selvittelemällä Vivago-hyvinvointirannekkeen osuutta kotikuntoutuksessa. Hän teki projektityönä raportin: Vivago –hyvinvointiranneke kotikuntoutuksessa. Hän on osallistunut Kotikuntoutuksen malli –työryhmän työskentelyyn ja käynyt ohjauksessa neljä kertaa, jolloin yhdellä kerral-la oli mukana professori Timo Jämsä ja assistentti Pasi Pulkkinen.

5. Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen opiskelija Helinä Korpi-mäki kävi ohjauksessa kolme kertaa liittyen hänen omaan Oulun kaupungin psyko-geriatrisen osaston kehittämistehtävään.

6. Oulun seudun ammattikorkeakoulun apuvälinetekniikan erikoistumisopintojen opis-kelija Piia Lahdelma teki yhdessä projektityöntekijä Anne Leinosen kanssa pyörä-tuoliin liittyvän videofilmin ja kävi ohjauksessa kaksi kertaa, toisella kerralla mukana oli myös opettaja Johanna Jauhiainen. Leinonen ja Lahdelma tekivät myös opinnäy-


26

tetyön: Aivoverenkiertohäiriökuntoutuja ja pyörätuoli. Lahdelma osallistui myös apu-välineprojektiryhmän työskentelyyn vuonna 2004.

7. Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitoksen opiskelija Anna-KaisaHonkonen teki pro gradu –tutkielman aiheesta ”Hoitohenkilökunnan näkemyksiä vanhusten laitoshoidosta” ja Anne Keckmannin pro gradu ”Ikääntyvän lonkkamur-tumapotilaan kuntoutumista vahvistavat ja heikentävät tekijät” valmistuu keväällä 2005.

4.1.6. Kilpailutukset ja hankinnat

Projektin tarvitsemat aineet ja tarvikkeet tilattiin pääsääntöisesti Oulun Logistiikan keskus-varastosta, joka on kilpailuttanut kaikille Oulun kaupungin virastoille ja laitoksille valmiiksiperus toimisto- ym. tarvikkeet. Muut ulkopuolelta ostetut aineet ja tarvikkeet sekä palvelu-jen ostot on kilpailutettu projektin toimesta Oulun logistiikan kilpailuttamiskoordinaattorin sekä kaupungin lakimiehen asiantuntijuuden avustamina. Ohessa lueteltuna projektin ai-kana tehdyt kilpailutukset:

Kevään 2003 SAKKE -seminaaria ja avainosaajakoulutuksia varten kilpailutet-tiin pahviset luentokansiot. Hankintapäätöksen perusteena oli hinnaltaan edul-lisin tarjous.

Graafisen ilmeen ja esitteiden laadinta kilpailutettiin 8.9.2003 neljän eri palve-luntuottajan kesken. Hankintapäätöksen perusteena oli hinnaltaan halvin pal-veluntuottaja.

Avainosaajakoulutuksen toteuttaja on kilpailutettu 16.9.2003 neljälle eri palve-luntuottajalle lähetetyn tarjouspyynnön perusteella. Hankintapäätöksen perus-teena olivat erityiset valintakriteerit, jonka perusteella valittiin kaksi eri palve-luntuottajaa toteuttamaan koulutuksen eri osiot.

Erityisosaamiskoulutuksen toteuttaja on kilpailutettu 18.2.2004 kuudelle eri palveluntuottajalle lähetetyin tarjouspyynnöin. Hankintapäätöksen perusteena olivat hintaan ja laatukriteereihin perustuva kokonaisedullisin tarjous.

Hankkeen ulkoinen arviointityö on kilpailutettu 19.12.2003 kuudelle eri palve-luntuottajalle lähetetyllä tarjouspyynnöllä. Hankintapäätös on tehty hinta - ja laatu kriteereihin perustuvan kokonaisedullisimman tarjouksen perusteella.

Rokuan kuntokeskuksen järjestämien Arkivoimaa –kuntoutuskurssien kulje-tukset on kilpailutettu yhteensä 3 kertaa. Tarjouspyynnöt on lähetetty kulloin-kin 4-5 palveluntuottajalle 15.8.2003, 28.5.2004 ja 16.6.2004. Hankintapää-tökset tehtiin halvimman hinnan perusteella.

Syksyllä 2004 kilpailutettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa teh-tyyn yhteistyösopimukseen liittyvä Kaatumistapaturmien ehkäiseminen -videon toteuttaminen viiden eri palveluntuottajan kesken. Hankintapäätös pe-rustui hinta - ja laatu kriteerein arvioituun kokonaistaloudellisesti edullisimpaantarjoukseen.

Kaikki kilpailuttamisasiakirjat löytyvät arkistoituna projektimapeista sosiaali- ja terveystoi-men arkistosta, jossa ne säilytetään vuoteen 2015 saakka.


27

Projekti on hankkinut koulutusta myös perustuen Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen. Toimintamallikoulutus -kokonaisuuden (18 x 4 kou-lutuspäivää) ostamisesta Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yk-siköltä on sovittu Oulun kaupunginhallituksen 19.12.2002 hyväksymässä yhteistyösopi-muksessa, jossa on myös määritelty päivähinta koulutukselle. Lisäksi sosiaali- ja terveys-alan yksiköltä on ostettu yhteistyösopimuksen mukaisesti asiantuntijapalveluja liittyen kaa-tumistapaturmien ehkäisemiseen.

4.2. Sisällölliset toimenpiteet

Projektin sisällölliset toimenpiteet ovat rakentuneet oheisen kuvan mukaan:

Ohjaaminen ja opettaminen

Tukeminen

Saumattomuus

Apuvälineketju

Palvelutarjonta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 9 10 11

KEHITTÄMIS-HAASTEET

TOIMINTAMALLI

TOIMINTAMALLINLUOMINEN:

TOIMINTOJENKEHITTÄMINEN JA

KOULUTTAUTUMINEN

Kuntoutujan polku

Saumakohdat

ASIAKASLÄHTÖI-NEN

SAUMATTOMANKUNTOUTUKSEN

IDEAALIMALLI

KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVAN ASIAKASLÄHTÖISENSAUMATTOMAN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN

Avainosaajakoulutus

Erityisosaamiskoulutus

KEHITTÄMIS-KOHTEIDEN

VALINTA

NYKYTILANKUVAUS JAANALYYSI

TOIMINTA-MALLIN

PILOTOINTIJA

ARVIOINTI

UUDET

12

Apuvälinehallinta

PalveluntarjontaSeuratajärjestelmän

kehittäminen

Ohjaus- ja tukiketju Yksikköjen välinen jasisäinen kehittämistyö

Toimintamallikoulutus

20042003

Kuva 2. Saumattoman kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen v. 2003-2004

Projektin alussa projekti jaettiin neljään osaprojektiin, joilla asetettiin omat projektin pääta-voitetta tukevat tavoitteet. Osaprojekteja varten perustettiin omat projektiryhmät. Projekti-ryhmät on esitelty sivulla 9-10.

Osaprojektit olivat:1. Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen 2. Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen 3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 4. Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen

Projekti käynnistyi kuntoutuksen nykytilan kuvauksella, jonka pohjalta vertaamalla nykyti-laa ns. ideaalitilaan nostettiin kehittämiskohteet. Kuntoutuksen nykytilan kuvaus ja sen te-keminen on kuvattu tarkemmin raportissa ”Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus”. Raportista tehtiin painotuote ja se löytyy myös Oulun kaupungin www-sivuilla. Nykytilan kuvaukseen liittyen Diakoniakorkeakoulun Oulun yksikön sairaanhoitajaopiskelijat Irene Alhanen, Mirva Isola, Raija Äijälä tekivät kehittämistehtävänä käsiteanalyysin käsitteestä ”Kuntouttava työ-ote”.

Kehittämistyö käynnistyi kehittämissuunnitelman teolla, joka hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa 19.8.2003. Suunnitelmassa kehittämistyö jaettiin viiteen kokonaisuuteen, jotka olivat:


28

1. Kuntoutujan ja omaisen ohjaaminen ja opettaminen 2. Kuntoutujan ja omaisen tukeminen 3. Kuntoutusketjun saumattomuuden kehittäminen 4. Apuvälineketjun kehittäminen5. Olemassa olevan ja uuden kuntoutuspalvelutarjonnan kehittäminen

Kehittämissuunnitelmassa (liite 2) esitettiin kehittämiskohteiden kehittämismenetelmät,tehtiin aikataulutus sekä kirjattiin tekijät/vastuuhenkilöt. Kehittämissuunnitelmaa päivitettiin 23.8.2004 (liite 3) Kehittämisalueet jaettiin eri osaprojekteille siten, että yhteen kehittämis-kohteeseen liittyviä asioita saattoi olla usealla projektiryhmällä. Lisäksi kehittämistyötä var-ten perustettiin erikseen vielä kaksi työryhmää: kotikuntoutuksen työryhmä ja kuntoutus-osastojen yhteistyöryhmä (kts.s.11).

4.2.1. Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen -osaprojekti

Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen –osaprojektin tavoitteena oli parantaa asia-kaslähtöistä kuntoutuspalveluketjua yli organisaatiorajojen ja turvata asiakkaalle näyttäyty-vä palvelujen saumattomuus.

Kuntoutusketjun nykytilan kuvauksessa tämän osaprojektin projektiryhmän vastuulla olivat kuntoutujien polkujen, kuntoutujapalvelutarjonnan ja kuntoutusketjun saumakohtien ku-vaaminen ammattilaisten näkökulmasta. Projektiryhmä kuvasi aivoverenkiertohäiriö-, lonk-kamurtuma- ja amputaatiokuntoutujan ns. tyyppipolut palvelujärjestelmässä sekä sen kun-toutuspalvelutarjonnan, joka näille kuntoutujaryhmille oli tarjolla. Palvelujärjestelmästä ku-vattiin myös se, mitä eri ammattilaisia kuntoutujat ja omaiset kohtaavat.

Projektiryhmä työsti nykytilan analyysiin liittyen palveluketjun saumakohtia ns. rajapinta-analyysin avulla, joka tuotti nykytilan kuvaukseen ammattilaisten näkökulman kuntoutus-ketjun saumakohdista ja niiden ongelmista. Aineiston tuotti kukin projektiryhmän jäsen keskusteluista omissa yksiköissään, ja projektipäällikkö veti ne yhteen jatkokäsittelyä var-ten. Kuntoutujan polkujen selkiyttämiseksi haastateltiin myös OYS:n osastonhoitajia. Pro-jektihenkilöstö tapasi ja haastatteli projektiryhmätyöskentelyn lisäksi avainhenkilöitä ja pal-veluketjussa toimivia (esim. kotihoidon ja laitoshoidon henkilökuntaa). Työskentely on ku-vattu tarkemmin ”Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus” –raportissa.

Nykytilan kuvauksen jälkeen Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen –osaprojektin tavoite tarkentui seuraavaksi:

”Tämän kehittämiskohteen tavoitteena on parantaa kuntoutusketjun henkilökun-nan välistä tiedonkulkua ja yhteistyötä, mikä näyttäytyy kuntoutujalle ja hänen omaiselleen saumattomana kuntoutusketjuna.”

Kehittäminen keskittyi siis pääasiallisesti kehittämiskohde 3:een eli kuntoutusketjun sau-mattomuuden kehittämiseen.

Projektin projektisuunnitteluvaiheessa asetettiin yhdeksi tehtäväksi kuntoutussitoumuksen kehittäminen projektissa. Kuntoutussitoumus tehdään yleensä palvelusitoumuksen muo-toon ja on laatutyön väline. Kuntoutussitoumuksessa konkretisoidaan se mitä palveluja ja millä edellytyksellä toimija (esim. kaupunki) sitoutuu järjestämään kuntoutujille. Kuntoutus-sitoumuksen kattava palvelu kuvataan tuote- tai palveluselosteessa josta asiakas näkee, mitä kyseinen palvelu sisältää ja miten palvelun piiriin pääsee. Jos sitoumuksessa annettu-ja lupauksia ei ole pystytty täyttämään, asiakkaalle annetaan hyvitys, palvelutakuu (esim.


29

ennalta säädetty taloudellinen korvaus). Lupaukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta ne velvoittavat viranomaisia eettisesti ja moraalisesti. (Suomen kuntaliitto 1998).

Yleisiä piirteitä suomalaisille palvelusitoumuksille ovat mm.- asiakkaille annettavat laatulupaukset- asiakaslähtöisyys ja palvelun joustavuus - asiakaspalaute ja virheiden korjaaminen - palvelun kuvaaminen palveluselosteena - paras mahdollinen palvelu tehokkaasti tuotettuna

Lupausten toteutumista voidaan seurata asiakaspalautteiden avulla ja kehittää sen pohjal-ta lupauksia eteenpäin. Asiakastyytyväisyys on tärkeä laadun mittari. Asiakaspalautteen tulokset tulee julkistaa tasaisin väliajoin ja myös henkilöstö tekee omat arviointinsa.

Koska projektin kehittämistyö eteni niin, että suurin osa kehittämistyöstä painottui projektinviimeiselle toimintakaudelle, ei valmiuksia kuntoutussitoumuksen muotoilemiselle projektinaikana ollut. Sen tekeminen vaatii huolellisen valmistelun ja sille on saatava paitsi yksikönjohdon myös luottamushenkilöiden tuki ja kannustus. Tärkeää on myös, että kehittämis-työssä ovat mukana kaikki kyseiseen palvelutuotantoprosessiin jollakin tavalla vaikuttavat tahot. Tämän pohjustamiseksi SAKKE -projektissa on tehty yhteistyötä ja yhteistä kuntou-tusnäkemystä tukevaa työtä.

Palvelusitoumuksen laadinnassa voidaan edetä esimerkiksi seuraavasti: - Määritellään nykyinen palvelu ja kuvataan palvelun eri piirteet asiakkaan näkökul-

masta- Kuvataan asiakkaan odotukset ja tarpeet palvelun eri piirteitä kohtaan - Kuvataan asiakkaiden tyytyväisyyttä tämänhetkiseen palveluun - Määritellään palvelun tavoitetaso (laatuvaatimukset) - Määritellään mittarit toteutumisen arvioimiseksi - Kuvataan palveluun liittyvät oikaisu- ja valitusmahdollisuudet - Suunnitellaan tavat julkistaa palvelusitoumukset asiakkaille - Koulutetaan henkilökuntaa palvelusitoumusten sisältöön ja periaatteisiin - Suunnitellaan toimiva asiakaspalautejärjestelmä- Julkistetaan ja otetaan käyttöön palvelusitoumukset

(Suomen kuntaliitto 1998)

Tiedon kulkuun ja yhteistyöhön liittyvät saumakohdat


Kehittämistyön alkaessa projektiryhmä alkoi työstää tiedon kulkuun liittyviä saumakohtia.Elo-joulukuun projektiryhmän kokouksissa projektiryhmän jäsenet kokosivat lausunto-, epikriisi-, hoitotiedote- ja lähetekäytänteisiin liittyviä virallisia ja ns. epävirallisia ohjeita ja kuvasi em. tietojen kulkua eri toimijoiden kesken. Näihin tarkennettuihin tiedon kulun on-gelmiin liittyen valittiin kriittiset pisteet, joiden ratkaisemiseksi tehtiin toimintasuunnitelma.Kriittisiksi pisteiksi tiedon kulun näkökulmasta muodostui mm. hoitotyön epikriisien, tera-pialausuntojen ja lääkärin lähetteiden sisällölliset puutteet, joita varten projektiryhmässäkirjattiin minimitiedostot (liitteet 4-6). Hoitotyön epikriisiin/hoitotiedotteen ja terapialausunto-jen kirjaamisen minimitiedostot esiteltiin ja jaettiin toimintamallikoulutuspäivä 3:een osallis-tuneille. Hoitotyön epikriisien minimitiedostot otetaan kuntoutusosastoilla käyttöön siten, että se sisällytetään ns. fraaseihin, joita voi poimia tehtäessä hoitotyön epikriisiä Sofie- tai Effica -ohjelmalla. OKS:n kuntoutusosaston hyödyntää myös terapialausuntojen minimitie-dostoja. Myös kotihoito ottaa hoitotyön yhteenvedon sisällön käyttöön. OuKa:n lääkinnälli-nen kuntoutus hyödyntää terapialausuntojen minimitiedostoja omassa kirjaamisessa. Pro-jektissa kootun lääkärin lähetteen minimitiedoston jatkohyödyntäminen päätetään myö-

30

hemmin OuKa:n lääkinnällisen kuntoutuksen ja OKS:n kuntoutusosaston yhteistyönä. Myös kansallisesta terveysprojektista rahoitusta saava Saumaton hoitoketju kehittää uusia toimintamalleja ja toimintatapoja lähete-, yms. prosesseihin, joissa voidaan lähetteen mi-nimitiedostoja hyödyntää. Mm. OKS:n kuntoutusosasto on mukana tässä hankkeessa ja vie minimitiedostoja myös tätä kautta eteenpäin.

Kuntoutusketjun mittareiden kehittämisen tiimoilta kokoonnuttiin mm. kuntoutusosastojen yhteistyöryhmässä. Todettiin, että kuntoutuksessa käytettävät mittarit kuntoutusosastoillaon melkoisen yhtenevät. Eniten käytänteiden selvittämistä ja yhtenäistämistä koettiin tarvit-tavaksi Fim -toimintakykymittarin suhteen. Tätä työtä varten palkattiin OYS:n kuntoutus-osaston toimintaterapeutti Jutta Pekkala ajalle 4.10.-7.11.2004 projektiin omista tehtävis-tään. Työskentelyn päätavoitteena oli tarkastella Fim -toimintakykymittarin hyödynnettä-vyyttä eri näkökulmista ja luoda näiden pohjalta uusia, yhtenäisiä ohjeita ja käytäntöjä mit-tarin käyttöön. Projektissa kuvattiin Fim -toimintakykymittarin käytön nykytila, kehitettiin yhtenäisiä käytäntöjä kuntoutusosastojen välille mittarin käyttöön ja arvioitiin sen käytöstä saatua hyötyä suhteessa sen vaatimaan työpanokseen. Osaprojektista tuotettiin oma ra-portti ”Fim -toimintakykymittarin hyödyntäminen”, jossa on selvitetty Fim -mittarikäytänteiden nykytilaa sekä esitetty malli, jonka avulla pyritään tehostamaan Fim -mittarin käyttöä laajempana kuntoutustoimintaa ohjaavana raamina ja tiedon kulun paran-tajana. Lisäksi raportti sisältää suosituksia Fim -mittarin käyttöön (mm. suositus tiedon ku-lun paranemisen näkökulmasta Fim -mittauksien tulosten lähettämiseen kotihoitoon kun-toutujan siirtyessä kotiin) ja hyödynnettävyyteen.

Lähete- ja yhteydenottokäytänteitä on kehitetty projektin kanssa rinnan mm. yhteisen Effi-ca -ohjelman käyttöönoton aikana. Mm. lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutusosaston mahdollisuus katsoa toisten yksikköjen kirjauksia on parantanut kuntoutusasiakkaisiin liit-tyvää tiedon kulkua. Fysioterapeutti Soili Viholainen omassa projektitehtävässään kävi keskusteluja ja kirjasi toimintaohjeita kuntoutusosaston ja lääkinnällisen kuntoutuksen tie-donkulun ja yhteistyön parantamiseksi. Etälähete eli sähköinen lähete käytäntö osaston ja lääkinnällisen kuntoutuksen välillä on toiminnassa. Effica -kunto on asennettu myös kun-toutusosaston käyttöön, jolloin heillä on mahdollisuus katsoa ja tarvittaessa lisätä tai vä-hentää kuntoutujan apuvälinetietoja. Soitto-käytänne on edelleen käytössä eli kuntoutus-osaston terapeutti soittaa aina lääkinnällisen kuntoutuksen terapeutille varmentaen näin kotiin menevän kuntoutujan terapioiden alkamisen.

Tiedon kulun paranemiseksi sovittiin myös, että OKS:n kuntoutusosastojen terapeutit käy-vät tutustumassa lääkinnällisen kuntoutuksen toteuttamiin ryhmiin, jolloin he pystyvät pa-remmin arvioimaan ryhmän sopivuuden kuntoutujalle. Kuntoutusosastolla käynnistynyttuotteistaminen tulee myös selkeyttämään sitä, ketkä kuntoutujat hyötyvät OKS:n kuntou-tusosastolla tarjottavasta sairaalakuntoutuksesta. Selvennystä tarvitaan jatkossa esim. siihen, minkälaisia asiakkaita lääkinnällinen kuntoutus voisi lähettää kuntoutusosastolle, jolloin he esim. maksaisivat lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmaksun, joka on pienempikuin normaali hoitopäivän asiakasmaksu.


Tiedon kulun parantamiseen liittyvä saattaen vaihto -toimintamallin luominen kuntoutusket-jun kriittisiin pisteisiin on edennyt paitsi SAKKE -projektin myös muun kehittämistoiminnan kautta. OKS:n kuntoutusosaston ja alueellisen vanhustyön yhteistyöryhmässä on kuvattu kuntoutujan kotiutumiseen liittyviä asioita ja sovittu käytänteistä. Effica -järjestelmän käyt-töönotto laitoshoidossa ja kotihoidossa on helpottanut saattaen vaihtoa parantuneen tie-donkulun myötä. SAKKE -projektissa saattaen vaihdon pilotointi tehtiin osana kotikuntou-tuksen pilotointia, josta on tarkemmin kuvattu sivulla 44. Pilotissa koettuja käytänteitä saat-taen vaihtoon oli mm. yhteydenotto OKS:n kuntoutusosastolta kotihoitoon välittömästi, kun

31

kuntoutujan kotiutumisajankohta on ensimmäisen kerran esillä ja se, että kotihoito on alus-ta asti mukana suunnittelemassa kotiutumista ja käy sairaalassa osastolla mm. harjoitte-lemassa kuntoutujan avustamiseen liittyviä asioita. Näitä käytänteitä tullaan kehittämäänedelleen OKS:n kuntoutusosaston ja kotihoidon yhteistyönä. Myös avainosaajatoimintatukee saattaen vaihtoa.

Yhteistyöhön liittyviin saumakohtiin OKS:n kuntoutusosaston kuntoutujakriteerit on kirjattu ja niistä pyydetty arvioita eri asiantuntijoilta. Kuntoutujakriteerit geriatriseen kuntoutukseen hakeutuville ovat seuraavat:

Kuntoutukseen tullaan lääkärin lähetteellä Kuntoutuja on yli 65-vuotias Ennen kuntoutuksen aloittamista on kuntoutujalle tehty riittävät diagnostiset tutkimuksetKuntoutujan vireystila ja motivaatio on niin hyvä, että hän pystyy osallistumaanaktiivisesti terapioihin ja kuntouttavaan hoitotyöhön Kuntoutujan ongelmat ovat konkreettisesti määritelty ja realistisia tavoitteita on pohdittu

Nykytilan analyysissä yhdeksi kuntoutusketjun saumakohdaksi nousi epäselvät yhteystie-dot. Ne olivat vaikeasti löydettävissä ja asiakkaan asioiden hoitaminen vei kohtuuttomastiaikaa, koska sitä kului yhteystietojen ja puhelinnumeroiden etsimisen. Projektissa on kehi-tetty kertaluonteisena ns. yhteystietohaitari, joka on taskuun mahtuva haitari, jossa on oleellisten ikääntyneiden kuntoutusketjun toimijoiden puhelinnumerot.

Nykytilan kuvauksessa selvisi, että niin erikoissairaanhoidossa kuin kaupungin omassakin toiminnassa on vaikeata löytää tieto siitä, mihin kotihoidon alueeseen ja tiimiin asiakas kuuluu. Oulun kaupungin www-sivuilla on kuntalaisten käytössä Karttatie-ohjelma, jossa käyttöominaisuutena on mm. osoitepohjainen haku, johon syöttämällä osoitetiedon, ohjel-ma hakee ja näyttää kyseisen osoitteen sijainnin Oulun kaupungin kartalla. Tähän ohjel-maan valmistuu alkuvuonna 2005 sovellus, jossa osoitetiedon perusteella voi käynnistäähaun, joka näyttää mihin kotihoidon alueeseen syötetty osoitetieto kuuluu ja mikä kotihoi-don tiimi on vastuussa kyseisen osoitteen kotihoitopalveluista. Haku antaa näkyviin myös sen kotihoito tiimin yhteystiedot, johon tarvittaessa voi ottaa yhteyttä. Palvelun on tarkoitus helpottaa sekä kuntalaisten, että kuntoutusketjun toimijoiden yhteydenottoja suoraan oi-keisiin toimijoihin, jotta vältyttäisiin virheellisiltä ja turhilta yhteydenotoilta kotihoitoon. Tule-vaisuudessa on mahdollista koota samalla periaatteella Karttatie -ohjelmaan tieto myös esimerkiksi väestövastuu lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja muista vastaavista palveluis-ta.

Yhteenvetona Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen –osaprojektista voidaan tode-ta, että yhteistyö on projektin aikana ja tuloksena tiivistynyt usean toimijan välillä (esim. OKS:n kuntoutusosasto ja kaupungin lääkinnällinen kuntoutusosasto, OKS:n ja OYS:n kuntoutusosastot). Tiedonkulun edellytykset ovat parantuneet mm. minimitiedostojen käyt-töönoton ja yhteystietojen selkiytymisen kautta.

4.2.2. Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen -osaprojekti


Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen –osaprojektin tavoitteena oli kehittää koto-na asumista ja itsenäistä suoriutumista tukevaa apuvälinehallintaa osana saumatonta kun-toutusketjua niin, että asiakkaalla on asianmukaiset, oikein käytetyt ja huolletut, optimaali-sesta paikasta hankitut apuvälineet. Tämän lisäksi tavoitteena oli edistää myös asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan riittävää tiedon saantia apuvälineiden käytöstä.

32

Projektiryhmän työskentely käynnistyi vuoden 2003 alussa. Ennen projektiryhmän kokoa-mista pidettiin ”Apuvälinehallinnan kehittäminen” -tapaaminen 7.2.2003, jossa esiteltiin PPSHP:n KuntoApu –projektitta, Oulun kaupungin Kunto-Effica –projektitta ja SAKKE- pro-jektin osuutta apuvälinehallinnan kehittämisen kokonaisuudessa. Tämän tapaamisen jäl-keen kokoontui ensimmäisen kerran saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen –projektiryhmä 11.2.2003 ja tällöin täsmennettiin osaprojektin tavoitetta. Koska tällöin oli jo tiedossa, että apuvälinehallintaan liittyen oli keväällä 2003 alkamassa seutukunnallinen apuvälineprojekti, päätettiin, että SAKKE -apuvälinekehittämisnäkökulma suunnattaisiinkuntoutujien ja omaisten sekä ei-apuvälineammattilaisten apuvälinetietouden parantami-seen.

Nykytilan kuvaukseen liittyen fysioterapeutti Leena Hassi toimi projektissa työstäen apuvä-linehallinnan näkökulmaa. Hän kuvasi apuvälinepalveluja kuntoutujan, omaisen ja kotihoi-don henkilökunnan näkökulmasta. Apuvälineketjun nykytilaa kartoitettiin kuvaamalla apu-välinepalveluiden prosessi, haastattelemalla kuntoutujia ja omaisia, tekemällä pienimuotoi-sen kyselyn omaishoitajille ja kyselyn Oulun kaupungin kotihoidon henkilökunnalle. Apuvä-lineosuuden nykytilan kuvaus löytyy myös ”Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus” –raportista

Nykytilan kuvauksen jälkeen osaprojektin tavoite tarkentui seuraavaksi:” Tämän kehittämiskohteen tavoitteena on parantaa kuntoutujan, omaisen ja ei-apuvälineammattilaisen apuvälinetietoutta ja tiedonsaantimahdollisuuksia”.

Kehittäminen keskittyi siis pääasiallisesti kehittämiskohde 4:een eli ”Apuvälineketjun kehit-täminen”, mutta myös kehittämiskohde 1:een ”Kuntoutujan ja omaisen ohjaaminen ja opet-taminen” apuvälineohjauksen sisältöjen näkökulmasta.

Kuntoutujan ja omaisen apuvälinetietousApuvälinemateriaali on sisällytetty osaksi SAKKE -ohjausmallia yhdeksi ohjauksen sisältö-alueeksi (kts. sivu 42) ja apuvälineisiin liittyvä kuntoutujan ja omaisen ohjaaminen osaksi SAKKE -ohjausmallia. Myös Respecta Oy on omarahoitusosuudellaan tuottanut amputaa-tion läpikäyneille kuntoutujille ja heidän omaisilleen suunnattua ohjausmateriaalia koskienmm. proteesien pukemisesta ja omaehtoista harjoittelua.

Projekti on tuottanut kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyvän videon, joka on suunnattu kuntoutujille ja omaisille. Videon on tehnyt OAMK SoTe-yksikön opettajat Milja Ruokamo ja Eija Mämmelä ja video on toimitettu kuntoutusketjun toimijoille hyödynnettäväksi kuntou-tujien ja omaisten ohjaamisessa. Videossa on asiantuntijaosuuksia sekä aitoja tilanteita kuntoutujien kotona ja elinympäristössä kaatumistapaturmien ehkäisyn näkökulmasta.

OAMK:n Tekniikan yksikön apuvälinetekniikan erikoistumisopintojen opiskelijat Anne Lei-nonen ja Piia Lahdelma tekivät projektille videon: Pyörätuli tutuksi. Video on suunnattu kuntoutujille ja omaisille. Videossa esitellään ymmärrettävällä tavalla pyörätuoliin, sen huoltoon ja käyttöön liittyviä asioita sekä havainnollistetaan pyörätuoliin ja pyörätuolista siirtyminen ja siirtymisen avustaminen. Video toimitetaan kuntoutusketjun toimijoille kun-toutujien ja omaisten ohjaamisen tueksi.

Henkilökunnan apuvälinetietous


Henkilökunnan apuvälinetietouden parantaminen kohdennettiin projektissa nimen omaa ei-apuvälineammattilaisiin eli pääasiassa kotihoidon henkilökuntaan. Kuntoutujille ja omaisille tuotettu materiaali (kirjallinen ja videot) ovat myös ammattilaisten käytössä heidän osaami-sensa tueksi. Projektissa on koottu sopivaa apuvälinemateriaalia sekä tehty www-sivujensisällöllinen vaatimusmäärittely sisältäen myös apuvälineisiin liittyvän tiedon. Materiaali

33

toimitetaan kuntoutusketjussa mukana oleville toimijoille cd-rom –muodossa jatkohyödyn-tämistä varten. Internet-sivujen sisällöllinen vaatimusmäärittely sisältää ohjeistuksen myös sivujen esteettömyyden huomiointiin liittyvät asiat ikääntyneen ja vammautuneen henkilönnäkökulmasta.

Avainosaajakoulutus sisälsi yhden apuvälineisiin liittyvän koulutuspäivän. Päivän aikana avainosaajat saivat tietoa eri apuvälinepalveluja tarjoavista toimijoista (Respecta, OuKa apuvälinepalvelut, OYS apuvälinepalvelut) sekä tutustuivat apuvälineprosessiin ja apuväli-neisiin. Oulun kaupungin apuvälinepalveluilla ja Respecta Oy:lla on käytössä erilaisia tu-tustumiskäytänteitä (esim. Respectan ”aamukahvit”), joista tieto menee jatkossa myös avainosaajille. Näissä tapaamisissa avainosaajat pystyvät päivittämään tietojaan apuvä-lineasioihin liittyen. Myös OYS:n apuvälinepalvelut saavat avainosaajien yhteystiedot ja kehittävät omia tutustumiskäytäntöjään.

Avainosaajat ovat tutustuneet Respectan tuottamaan kuntoutujien ja omaisten käyttöön suunniteltuun apuvälinemateriaaliin joulukuussa 2004 SAKKE-projektin järjestämässä esit-telytilaisuudessa. Respecta Oy:n edustaja esitteli Respectan omarahoitusosuudellaan ke-hittämää materiaalia ja materiaali on jatkossa kuntoutusketjun toimijoiden käytössä liittenä olevan infokirjeen mukaisesti (liite 7).

Yhteenvetona Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen –osaprojektista voidaan to-deta, että kuntoutujan ja omaisen apuvälineisiin liittyvät ohjauksen sisällölliset edellytykset ovat parantuneet kehitetyn ja kootun ohjausmateriaalin ja videoiden kautta. Ei-apuvälineammattilaisten (esim. kotihoidon avainosaajat) apuvälineisiin liittyvä osaaminen ja apuvälinetoiminnan tuntemus ovat parantuneet.

4.2.3. Henkilöstön osaamisen kehittäminen -osaprojekti

Henkilökunnan osaaminen –osaprojektin tavoitteena oli lisätä kuntoutusketjussa toimivan henkilöstön osaamista ja edistää yhteistyötä. Osaprojektissa korostui koulutuksien suunnit-telun lisäksi konkreettisen yhteistyön edistäminen sekä pysyvien toimintatapojen kehittä-minen osaamisen hyödyntämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kokonaisuuteen liittyi myös semi-naarien järjestäminen. Osaprojektin tavoitteiden toteutumiseksi perustettiin projektiryhmä, jonka jäsenet on esitelty sivulla 9-10.

Avainosaajakoulutuksen sisältöjen suunnittelua varten projektiryhmän jäsenet keräsivät tietoja omista työyksiköistään ja käyttivät luonnosohjelmia työryhmissään arvioitavina. Pro-jektiryhmässä tutustuttiin koulutuspäällikkö Leena Mannila-Eilolan johdolla koulutussuun-nitteluprosessiin ja osaamisalueiden ja –tasojen arviointiin. Koulutusaineiston kokoamises-sa käytettiin hyväksi myös eri yksikköjen aikaisempia koulutustarveanalyysejä. Osaprojek-tin alussa korostui myös yhteistyö esim. alueellisen vanhustyön kanssa, koska siellä olleet laajat koulutus- ja kehittämisprojektit liittyen mm. kotihoito-Effican käyttöönottoon vaikutti-vat SAKKE -koulutusten aikataulutukseen ja sisältöjen suunniteluun. SAKKE -projektiin liittyvien koulutusten sisältöjen suunnittelussa pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman huo-lellisesti sekä olemassa olevia koulutustarpeita että aikaisempien koulutusten sisältöjä. Sisällöt saatiin suhteellisen hyvin koottua, mutta koulutuspäivien aikataulujen suunnittelus-sa huomioon täytyi ottaa mm. Oulun kaupungin kotihoidon runsas koulutustarjonta vuonna 2003.

Projektissa toteutettu koulutus koostui kolmesta koulutuskokonaisuudesta, jotka olivat toi-mintamallikoulutus, avainosaajakoulutus ja erityisosaamiskoulutus.


34

ToimintamallikoulutusToimintamallikoulutuksen päätavoitteena oli perehdyttää kuntoutusketjun toimijoita kehitet-tävään saumattoman kuntoutuksen toimintamalliin ja tukea heitä sen muuttamisessa käy-tännön toiminnaksi, jolloin ikääntyneellä ja hänen omaisellaan on paremmat mahdollisuu-det saumattomaan, asiakaslähtöiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli myös antaa toimijoille lisävalmiuksia mm. yhteistyön tekemiseen, verkostoitumiseen sekä oman työn tekemiseen ja kehittämiseen. Koulutuspäivien alustava sisältö koottiin osaamisen kehittämisen projektiryhmässä ja käytännön suunnittelu tehtiin yhteistyönä pro-jektipäällikön ja koulutukseen osallistuvien opettajien kanssa. Projektisuunnitelman mukai-sesti toimintamallikoulutuksen toteuttajana on ollut Oulun ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Kouluttajina toimi myös SAKKE -projektin henkilökunta sekä eri poti-lasjärjestöjen edustajat.

Toimintamallikoulutusta varten koulutukseen osallistuvat toimijat (projektisuunnitelmassa375 henkilöä) jaettiin 18:aan moniammatilliseen, eri toimijoita edustavaan ryhmään. Kulle-kin ryhmälle järjestettiin 4 koulutuspäivää eli samansisältöinen koulutuspäivä toteutui aina 18 kertaa. Koulutuspäivän teemat tukivat toimintamallin osa-alueita ja olivat:

Päivä 1: Järjestelmät ja toimijat 17.11.-21.11.2003 8.12.-12.12.2003 9.2.-18.2.2004

Päivä 2: Ohjaaminen ja opettaminen 19.4.-12.5.2004Päivä 3: Tiedonkulku ja yhteistyö 20.9.-13.10.2004Päivä 4: Verkostot ja järjestöt 15.11.-9.12.2004 yhteensä: 72 koulutuspäivää

Koulutuspäivien osallistujamäärät ovat olleet seuraavat: Päivä 1: 347 hk Päivä 2: 278 hk Päivä 3: 288 hk Päivä 4: 235 hk yhteensä: 1148 osallistujaa

Toimintamallikoulutuksesta kerättiin päiväkohtainen palaute projektin suunnittelemalla pa-lautelomakkeella (Liite 8). Toimintamallikoulutuskokonaisuudesta kerättiin palaute osallis-tujilta toimintamallikoulutuspäivä 4:n yhteydessä. Palaute oli jaettu neljään eri näkökul-maan koulutusteemojen mukaan: 1. tiedon lisääntyminen eri toimijoista ja toiminnan edel-lytyksistä 2. yhteistyövalmiuksien kehittyminen, 3. ohjausvalmiuksien kehittyminen, 4. ylei-set arvioit koulutuksesta osaamisen kehittäjänä.

Koulutettavat kommentoivat tiedon lisääntymistä lähinnä kahdesta näkökulmasta. Palaut-teissa korostettiin tiedon lisääntymistä eri toimijoista yksikköinä (mm. kotihoito, kuntoutus-osastot, kolmas sektori), mutta myös eri ammattilaisten tehtävistä kuntoutusketjussa. Kou-lutettavat kuvasivat myös ymmärryksen lisääntymistä esim. eri toimijoiden resursseista toimia ja toimintatavoista. Yhteistyövalmiuksien kehittymisessä korostuu yhteydenottokyn-nyksen pieneneminen. Koulutuksessa olleet kuvasivat ottaneensa koulutuksen aikana jo yhteyksiä kuntoutujien asioissa rohkeammin toisiin toimijoihin ja yhteydenoton helpottu-neen, kun vastassa oli ”tuttuja kasvoja”. Yhteistyövalmiuksien paranemista oli kuvattu ta-pahtuneen myös työyhteisöjen sisällä. Osallistujat kokivat myös, että tiedon ja yhteistyö-valmiuksien lisääntymisellä on ollut vaikutuksia myös kuntoutujien ohjaamiseen, koska kuntoutujille on pystytty paremmin kertomaan, mistä se saavat tarvitsemaansa apua.


35

Ohjausvalmiuksien kehittymiseen liittyen koulutukseen osallistuneet kuvasivat saaneensa varmuutta ohjaamiseen ja tunnistavansa nyt paremmin kuntoutujan ja omaisen ohjaami-sen tärkeyden. Ohjaukseen liittynyt välitehtävä oli antanut käytännön työhön uusia mene-telmiä esim. kuntoutujan siirtymisen ohjauksen kautta. Tähän kokonaisuuteen liittyen kommentoitiin myös kirjaamisen valmiuksien tärkeyttä ja mainittiin mm. kirjaamisen minimi-tiedostojen hyödyllisyys.

Yleisissä arvioissa koulutukseen liittyen ammatillisen osaamisen kehittäjänä todettiin uusi-en, laajempien näkökulmien saamista omaan työhön. Koulutuksen todettiin tuoneen uuttatietoa, vahvistaneen aikaisempaa osaamista ja mahdollistaneen keskustelua, joka koettiin erittäin tärkeäksi.

Toimintamallikoulutuskokonaisuudesta saadut palautteet tukevat hyvin toimintamallikoulu-tukselle asetettuja tavoitteita. Toimintamallin rakentaminen tuotti koulutuksen sisällöt ja tavoitellut parantuneet valmiudet tehdä yhteistyötä, verkostoitua sekä tehdä ja kehittyä omassa työssään näkyvät palautteissa. Kriittisissä palautteissa kommentoitiin kuitenkin myös, että koulutus sisälsi paljon tuttua asiaa ja huolta siitä, miten asiat saadaan toimi-maan käytännössä. Koulutuksen toteutumista pitkällä aikavälillä (reilu vuosi) pidettiin myös huonona, koulutukseen osallistuneet kokivat intensiteetin laskeneen päivien ollessa har-voin. Välitehtäviä kritisoitiin myös, lähinnä sitä, ettei aikaa niiden tekemiseen ollut.

Joulukuussa 2004 272 toimintamallikoulutukseen osallistunutta sai OAMK:n ammattikor-keakoulun todistuksen osallistumisesta 2 opintoviikon laajuiseen koulutukseen. Todistuk-sen saivat ne, jotka olivat olleet pois korkeintaan yhden koulutuspäivän.

AvainosaajakoulutusAvainosaajakoulutuksen päätavoitteena oli kouluttaa kotihoidon tiimeihin avainosaajia ai-voverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan hoitoon ja kuntoutukseen sekä lonkkamurtumansaaneen tai amputaation läpikäyneen asiakkaan hoitoon ja kuntoutukseen. Osatavoitteet olivat seuraavat:

Perehdyttää avainosaajia kuntoutusjärjestelmäänParantaa avainosaajien tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia edis-tää ja tukea kuntoutujan kuntoutumista kotonaanLuoda kotihoitoon avainosaajamalli

Avainosaajakoulutukseen osallistui kotihoidon ammattilaisia, jotka olivat ammattinimikkeil-tään sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lähihoitajia, perushoitajia ja kodinhoitajia. Koulu-tuspäivien käytännön järjestelyistä ja koulutuspäivä 2-4 kilpailutuksesta vastasi SAKKE-projekti. Avainosaajakoulutuksen kuvaus ja avainosaajamallin rakentaminen on kuvattu tarkemmin erillisessä SAKKE-raportissa: Avainosaajamalli Oulun kaupungin kotihoidossa.

Avainosaajakoulutuksen sisältöjä koottiin ja käsiteltiin osaamisen kehittämisen projekti-ryhmässä ja teemoiksi muotoutuivat seuraavat:Päivä 1: Kuntoutusjärjestelmä sekä yksilöllinen kuntoutussuunnitelma osana hoito- ja

palvelusuunnitelmaa 3.-4.6.2003 Päivä 2: Aivoverenkiertohäiriön/lonkkamurtuman/amputaation fysiologinen perusta ja

potilaan hoito ja kuntoutus 11.-12.11.2003Päivä 3: Lonkkamurtuma/amputaatio/aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan

avustaminen päivittäisissä toiminnoissa ja kuntouttava työote 12.-18.12.2003Päivä 4: Lonkkamurtuma/amputaatio/aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan sekä

omaisen ohjaaminen ja tukeminen 26.-29.1.2004


36

Päivä 5: Apuvälineprosessi ja apuvälineet kuntoutujan ja omaisen kotona selviytymisen tukena 29.3.-1.4.2004

Päivä 6: Kaatumistapaturmien ennaltaehkäisy ja avainosaajamalli 8.-11.11.2004Osallistujamäärät koulutuspäiviin olivat:

Päivä 1: 50 Päivä 2: 50 Päivä 3: 42

Päivä 4: 43 Päivä 5: 37

Päivä 6: 45yhteensä: 267 osallistujaa

Jokaiseen koulutuspäivään liittyi välitehtävä ja opetusmenetelminä käytettiin luento-opetusta, harjoituksia ja ryhmätyöskentelyä. Myös mahdollisuus keskusteluun, komment-teihin ja kysymysten tekoon oli tärkeätä. Jokaisen koulutuspäivän oli avaamassa ja lopet-tamassa projektipäällikkö Anna Haverinen, jolloin projektille tuli suora palaute koulutuspäi-vien suunnittelun ja toteutuksen onnistumisesta.

Koulutuspäivän 1 toteuttivat keväällä 2003 THM projektipäällikkö Anna Haverinen ja THM aluekoordinaattori Eeva Tokola yhdessä. Koulutuspäivät 2-4 kilpailutettiin ja ne toteutti Ou-lun yliopistollinen sairaala ja OAMK:n Sote-yksikkö. Päivä 5 toteutettiin yhteistyönä Oulun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen ja Respecta Oy:n kanssa. Koulutuspäivä 6:n toteut-ti yhteistyösopimuksen mukaisesti OAMK:n Sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajat kaa-tumistapaturmiin ja projektipäällikkö Anna Haverinen ja aluekoordinaattori Eeva Tokola avainosaajamalliin liittyen.

Koulutuksen päätteeksi avainosaajakoulutustodistuksen sai 51 avainosaajaa. Todistuksis-ta 40 oli todistus avainosaajakoulutuksen suorittamisesta (3 opintoviikkoa) ja 11 osallistu-misesta avainosaajakoulutukseen. Kriteerinä opintoviikkojen saamiselle oli se, että avain-osaaja oli ollut koulutuspäivistä korkeintaan yhden päivän pois.

Avainosaajakoulutuksesta kerättiin päiväkohtainen palaute projektin suunnittelemalla pa-lautelomakkeella, joka on kysymyksiltään samanlainen kuin toimintamallikoulutuksen pa-lautelomake (liite 8). Yhteenveto avainosaajakoulutuksen palautteista on kerätty oheiseen taulukkoon.

Avainosaajakoulutuksen palauteet

01020304050607080

1 2 3 4 5 6 7 8 9

arvioitava kohde

% v

asta

ajis

ta erittäin hyvinmelko hyvinei hyvin eikä huonostimelko huonostierittäin huonosti

Taulukko 7. Avainosaajakoulutuksen palauteyhteenveto


37

Arvioitavat kohteet numerojärjestyksessä ovat seuraavat: 1. Koulutuspäivästä tiedottaminen2. Koulutuspäivän tarkoituksen selkeys3. Luentojen sisältö4. Tehtävien ohjeistukset5. Koulutuspäivän aikataulutus/tauotus6. Työtavat, opetusmenetelmät7. Koulutuspäivän tuki omalle ammatilliselle kehittymiselle8. Koulutuspäivän antia pystyy soveltamaan omassa työssä 9. Arvio koulutuspäivästä kokonaisuutena

Yhteenvedosta voidaan päätellä, että avainosaajakoulutuksen arviot ovat erittäin positiivi-sia. Erityisen merkittävänä tulee pitää koulutuspäivän tukea omalle ammatilliselle kehitty-miselle, jonka n. 80% koulutukseen osallistujista arvioi olleen erittäin tai melko hyvä ja kou-lutuspäivän sovellettavuutta omaan työhön, johon vastaajista samoin n. 80% arvioi olevan erittäin hyvä tai melko hyvä.

Avainosaajana toimimisen tueksi rakennettiin avainosaajamalli, johon oli määritelty avain-osaajien tehtävät (liitteet 9-10) sekä ne toimet, joilla avainosaajana toimiminen mahdollis-tetaan ja heidän osaamistaan huolehditaan (liite 11). Mallia varten tieto em. asioihin kerät-tiin avainosaajilta ja heidän esimiehiltään. Mallissa avainosaajan tehtävät muodostuvat viidestä osa-alueesta (kuva 3), jotka ovat avainosaajan toimiminen omahoitajana, työtove-reittensa neuvonantajana sekä yhdyslenkkinä asiakkaan, omaisen, kotihoidon ja muiden ammattilaisten välillä. Lisäksi avainosaaja toimii kuntoutujan ja omaisen ohjaajana. Päivit-täjän tehtävä tarkoittaa esim. uuden tiedon tuomista työtovereiden käyttöön.

KOTIHOIDON AVAINOSAAJA

OMAHOITAJANEUVONANTAJA

PÄIVITTÄJÄ

YHDYSLENKKIOHJAAJA

AVAIN-OSAAJA

Kuva 3. Kotihoidon avainosaajan tehtävät

Avainosaajana toimimisen mahdollistaminen liittyy vahvasti esimiehiltä saatavaan tukeenja siihen, että avainosaajilla on mahdollisuus kouluttautua lisää ja pitää itsensä ajan tasallaasiantuntija-alueellaan. Oleellista on myös, että kuntoutusketjun muut toimijat tietävät avainosaajien olemassaolon, jolloin esim. kuntoutujan kotiutuessa avainosaajat ovat heti alusta asti mukana käyttämässä omaa asiantuntijuuttaan kotiutumisen onnistumiseen ja laadukkaan kotihoidon käynnistymiseen ja toteutukseen. Tarkempi kuvaus avainosaaja-mallin rakentamisesta löytyy erillisestä SAKKE -raportista Avainosaajamalli Oulun kau-pungin kotihoidossa.


38

ErityisosaamiskoulutusErityisosaamiskoulutuksen tavoitteena oli lisätä Oulun yliopistollisen sairaalan ja Oulun kaupungin sairaalan kuntoutusosastojen erityisosaamista laitoskuntoutuspalvelujen tarjo-ajina. Koulutussisältöjen kokoamiseksi ja kuntoutusketjun saumattomuuden kehittämiseksikoottiin työryhmä osastojen esimiehistä ja terapiavastaavista syksyllä 2003. Ryhmä ko-koontui kaikkiaan neljä kertaa. Ryhmän jäsenet on esitelty sivulla 11. Erityisosaamiskoulu-tuspäiviä oli projektisuunnitelmavaiheessa suunniteltu toteutettavaksi kuusi kappaletta nel-jälle ryhmälle, mutta käytännössä päiviä toteutui neljä. Yhtenä syynä vähäisemmälle toteu-tumamäärälle oli massiivinen toimintamallikoulutus.

Erityisosaamiskoulutuksista ensimmäinen päivä toteutui vuonna 2003. Päivä liittyi käve-lysimulaattorin käyttöön. Kouluttajana oli TtM, ft Sinikka Peurala Neuronista ja koulutetta-vina oli OKS ja OYS:n kuntoutusosaston sekä OuKa:n lääkinnällisen kuntoutuksen tera-piahenkilöstöä, yhteensä 12 henkilöä. Koulutuspäivä sisälsi harjoittelua ja ohjelma käsitteli mm. kävelysimulaattorin erilaisia käyttömahdollisuuksia ja rakentui pitkälti käyttäjien esit-tämiin kysymyksiin ja kokemuksiin. Koulutuspäivän palaute on koottuna oheisessa taulu-kossa.

Erityisosaamiskoulutuspäivä 1 palauteyhteenveton=10

0

2

4

6

8

10

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

arvioitava kohde

vast

aajie

n m

äärä Erittäin hyvin

Melko hyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiErittäin huonosti

Taulukko 8. Erityisosaamiskoulutuspäivä 1:n palauteyhteenveto

Arvioitavat kohteet ovat seuraavat:

1. Koulutuspäivästä tiedottaminen2. Koulutuspäivän tarkoituksen selkeys3. Luento-osuus 4. Kävelysimulaattorin käytön harjoittelu 5. Koulutuspäivän aikataulutus6. Työtapojen valinta7. Käytännön järjestelyt8. Koulutuspäivä tuki omaa ammatillista kehittymistä 9. Kuntoutusosastojen yhteistyön kehittyminen 10. Koulutuspäivä kokonaisuudessaan

Koulutuspäivässä positiivista palautetta sai erityisesti harjoittelut kävelysimulaattorilla, joka olikin tärkeä osuus koulutuspäivää.


39

Koulutuspäivät 2-4 kilpailutettiin ja niiden sisällöksi oli määritelty ”Perhe osana moniamma-tillista kuntoutusta.” Kilpailutuksen voitti Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun yksikkö. Kou-lutusta varten kuntoutusosastojen henkilökunta jaettiin neljään ryhmään, joille kolme koulu-tuspäivää toteutettiin saman sisältöisinä. Koulutuspäiviin liittyi välitehtävät. Koulutuspäivienteemat ja ajankohdat olivat:

Päivä 1: Perhe- ja verkostokeskeinen työskentely aikuisten kuntoutuksessa17.5.2004, 27.5.2004, 31.5.2004, 10.6.2004

Päivä 2: Toimiva moniammatillinen kuntoutussuunnitelma9.9.-10.9.2004, 16.-17.9.2004

Päivä 3: Moniammatilliset asiakaspalaverit28.-29.10.2004, 4.-5.11.2004

Koulutuspäivien osallistujamäärät olivat seuraavat: Päivä 1: 56 hk Päivä 2: 55 hk Päivä 3: 48 hk Yhteensä: 159 osallistujaa

Koulutuspäivistä kerättiin palaute lähes samanlaisella palautelomakkeella, kuin toiminta-mallikoulutuksessa. Seuraavassa taulukossa on koottuna palaute ym. koulutuksesta.

Erityisosaamiskoulutuspäivien palauteyhteenvetoDIAK

0

20

40

60

80

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

arvioitava kohde

% o

suus

Erittäin hyvinMelko hyvinEi hyvin eikä huonostiMelko huonostiErittäin huonosti

Taulukko 9. Yhteenveto DIAK:n toteuttamista erityisosaamiskoulutukseen kuuluvista kou-lutuspäivistä.

Arvioitavat kohteet ovat seuraavat:1. Koulutuspäivästä tiedottaminen2. Koulutuspäivän tauotus3. Käytännön järjestelyt4. Koulutuspäivän tarkoituksen selkeys5. Luentojen sisällöt6. Harjoitukset 7. Keskustelut 8. Välitehtävät9. Koulutuspäivien tuki omalle ammatilliselle kehittymiselle10. Koulutuspäivien annin sovellettavuus omassa työssä 11. Koulutuspäivä kokonaisuudessaan


40

Kaikki erityisosaamiskoulutukseen osallistuneet saivat todistuksen osallistumisesta 2 opin-toviikon koulutukseen.

Koulutussuunnittelun ja –toteutuksen lisäksi osaprojektiin kuului kuntoutusketjun saumat-tomuuden kehittäminen –kehittämisalueeseen liittyen osaamisverkoston ja osaamisrekiste-rin luominen sekä sen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien käytänteiden sopiminen. Myös työ-kierron organisointi ja toteutus kuului tähän osaprojektiin.

Osaprojekti tuotti henkilökunnan osaamisen hallinnan –mallin (liite 12) , joka valmistui jou-lukuussa 2003. Siihen sisällytettiin mm. työssäoppimisen menetelmät, osaamisen vaihto ja osaamisen hallinta. Mallia esiteltiin kuntoutusketjun esimiehille kahdessa esimiestapaami-sissa 26.2.2004 ja 18.11.2004. Marraskuun esimiestapaamisessa sovittiin, että osaamisenhallinnan osia lähdetään työstämään edelleen kuntoutusketjun esimiesten toimesta siten,että seuraava yhteinen tapaaminen järjestetään keväällä 2005. Tapaamisen koollekutsu-jiksi sovittiin aluekoordinaattori Päivi Sydänmaa Oulun kaupungin alueellisesta vanhustyö-tä ja osastonhoitajan Anitta Välitalo Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosastolta. Ta-paamisessa sovittiin myös, että projekti kokoaa ja toimittaa esimiesten yhteystiedot toimi-joiden käyttöön. Osaamisen hallinnan osioita on myös osana avainosaajana toimimisenmahdollistamista ja tämän osa-alueen jatkosta vastaa kukin kotihoidon aluekoordinaattorivuorollaan, ensin keskustan alueen aluekoordinaattori Eeva Tokola.

Kuntoutusketjun esimiehiltä kerättiin osaamisrekisteriä varten kuvaukset heidän yksiköiden henkilökunnan osaamisesta. Koska osaamisalueita ei saatu kaikista yksiköistä, projekti kokosi luettelon osaamisalueisiin liittyvistä asioista (liite 13), joita yksiköt voivat hyödyntää jatkossa kehitettäessä omien yksiköittensä osaamisia ja osaamisen tarpeita. Yhteenvetoavoidaan hyödyntää myös Oulun kaupungin käyttöön ottaman FitTeamSkills-osaamisenhallinnan ohjelman käyttöönotossa, jonka kehittäminen on kulkenut rinnalla SAKKE- pro-jektissa tehdyn osaamisen kehittämisen kanssa.

Osaprojektin vastuulla oli SAKKE -seminaarin ja SAKKE -päätösseminaarin sisällöllinensuunnittelu. SAKKE -seminaari järjestettiin 27.5.2003 ja siihen osallistui 106 henkilöä. Se-minaarin tarkoitus oli olla katsaus ikääntyneiden kuntoutukseen ja sen vaikuttavuuteen ja luennoitsijoina seminaarissa oli näihin teemoihin liittyviä tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Seminaarissa esiteltiin myös kuntoutusketjun nykytilaa. Seminaari järjestettiin Nuoriso- ja kulttuurikeskuksessa.

Projektin päätösseminaari pidettiin 2.11.2004 Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-salissa ja siihen osallistui 86 henkilöä. Päätösseminaarissa projektiin osallistuneet kertoivat näke-myksiään ja kokemuksiaan. Seminaarissa esiteltiin myös Saumattoman kuntoutuksen toi-mintamallin kokonaisuutta sekä projektille tehdyn ulkoisen arvioinnin pääkohtia. Päätös-seminaarin myötä hankkeessa tuotettiin myös pienimuotoinen ohjeistus seminaarin järjes-tämisestä, joka on kuntoutusketjun toimijoiden käytettävissä jatkossa seminaareja järjes-tettäessä.

Yhteenvetona Henkilöstön osaamisen kehittäminen –osaprojektista voidaan todeta, että yleiset yhteistyövalmiudet ovat parantuneet koulutuksen kautta ja kuntoutusketjun koko-naisuus on tullut toimijoille tutummaksi. Toimijoiden osaaminen on lisääntynyt kuntoutujien hoidossa ja kuntoutuksessa (esim. kotihoidon avainosaajat), ja kuntoutusosastojen henki-lökunnan erityisosaaminen perheiden kohtaamisessa on lisääntynyt. Osaamisen hallinnan kokonaisuus toimii esimiestyön tukena.


41

4.2.4. Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen –osaprojekti

Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen –osaprojektin tavoitteena oli paran-taa kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta sekä tuen- ja tiedonsaantia. Osaprojektia varten koottiin projektiryhmä, jonka jäsenet on esitelty sivulla 9-10. Projektiryhmätyösken-tely käynnistyi nykytilan analyysillä ja projektiryhmässä kartoitettiin, millaista sosiaalista tukea (aineellinen, toiminnallinen, tiedollinen, emotionaalinen ja henkinen tuki) eri yksiköis-sä ja kotona kuntoutujilla ja omaisille projektiryhmän jäsenten mielestä on tarjolla. Sosiaa-lisen tuen näkökulmaksi valittiin Kumpusalon (1991) sosiaalisen tuen jaottelu. Projektiryh-mään kuuluvat omainen ja tukihenkilö toivat kuntoutujien näkökulmaa esille. Lisäksi kartoi-tettiin haastattelemalla kuntoutujien olemassa olevia sosiaalisen tuen verkostoja ja vertail-tiin niitä projektiryhmän näkemyksiin mahdollisista sosiaalisen tuen verkostoista. Ryhmäs-sä koottiin myös verkostokarttoja, joissa näkyi sosiaalisen tuen eri mahdollisuudet kuntou-tujan ja omaisen kannalta. Nykytilan kuvaukseen liittyvä projektiryhmän toiminta on kuvattu tarkemmin Sakke-raportissa ”Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus”.

Nykytilan kuvauksen jälkeen osaprojektin tavoite tarkentui seuraavaksi:”Tämän kehittämiskohteen tavoitteena on parantaa kuntoutujan ja omaisen so-siaalista tukea siten, että se muodostaa riittävän kokonaisuuden kotona selviy-tymisen tukemiseksi. Lisäksi tavoitteena on parantaa olemassa olevia ja kehittääuusia kuntoutuspalveluja nimenomaan kotona selviytymistä tukevasta näkökul-masta.”

Kehittäminen keskittyi siis pääasiallisesti kehittämiskohde 1:een, 2:een ja 5:een eli kuntou-tujan ja omaisen ohjaamiseen, kuntoutujan ja omaisen tukemiseen ja olemassa olevan tai uuden kuntoutuspalvelutarjonnan kehittämiseen.

Kuntoutujan ja omaisen ohjaaminen ja opettaminen Kuntoutujan ja omaisen ohjaamisen ohjausmallin rakentamisesta on vastannut projekti-työntekijä Anne Leinonen. Osuudesta on oma raportti: ”SAKKE -ohjausmalli”. Ohjausmallisisältää sekä kuntoutujien että omaisten ohjauksen diagnoosikohtaiset sisältöalueet sekä ohjausmallin rakenteen ohjauslomakkeineen. Ohjausmalli on pilotoitu ja kehitetty seuranta-järjestelmä ohjausmallin toimivuuden edistämiseksi. Ohjausmalli oli koulutussisältönä toi-mintamallikoulutuspäivä 2:ssa, jossa Anne Leinonen toimi kouluttajana.

Kehittämiskohteeseen liittyen on tuotettu myös ikääntyneille suunnatun ohjausmateriaalin visuaaliseen ilmeeseen ohjeistus, joka on raportoitu Anne Leinosen tekemässä raportissa ”SAKKE internetsivut ikääntyneiden ja vammaisten kotona selviytymisen tukena.”

Hyvien käytäntöjen opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn kuntoutujille ja omaisille SAKKE -projektin hankesuunnitteluvaiheessa rahoittajan esityksestä yhdistettiin kaksi han-ketta, joista toinen oli Saumaton kuntoutusketju SAKKE-projekti ja toinen OAMK:n kaatu-mistapaturmien ehkäisyyn liittyvä hanke. Kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyen tutkija Sari Lehtolan piti tuottaa mm. hyvien käytäntöjen opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn kuntoutujille ja omaisille. Lehtolan työskentely projektille ei käynnistynyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja suurin osa hänen työpanoksestaan (n. 7 kuukautta) jäi vuodelle 2004. Lehtola kuitenkin siirtyi muihin tehtäviin ja hänen yhteistyönsä Sakke-projektin kans-sa päättyi. Tämän vuoksi hyvien käytäntöjen opas jäi kehittämättä. Kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyvät hyvät käytänteet olivat kuitenkin sisältönä avainosaajakoulutuksessa ja aiheeseen liittyen projektissa tuotettiin Kaatumistapaturmien ehkäisy –video.


42

Ehkäisevät kotikäynnit ja verkostot kotona selviytymisen tukena Kotona selviytymistä tukevat menetelmiin valittiin sosiaalisten verkostojen tarkastelu ja ehkäisevien kotikäyntien näkökulmat. Oulun kaupungin vanhustyössä fysioterapeutti Si-nikka Lotvonen teki vuonna 2002 n. 480 ehkäisevää kotikäyntiä Höyhtyän ja Kaukovainion75-84-vuotiaille kotona asuville vanhuksille. Kotikäynneistä on raportti linkissä: http://www.oulu.ouka.fi/sote/hallinto/vanhustyo_hallinto.html. Kotikäyntien edelleen kehit-tämistä varten alueelliseen vanhustyöhön oli perustettu työryhmän ehkäisevien kotikäyn-tien käytänteiden kehittämiseksi ja siten alue jäi varsinaisesti Sakke-projektista pois.

Nykytilan analyysissa todettiin verkostojen merkitys kuntotutujan ja omaisen kotona selviy-tymisessä. Projektiryhmässä päätettiin ottaa verkostoajattelu toimintamallikoulutuspäivä4:n ja erityisosaamiskoulutuksen sisällöksi. Vaikka nykytilan kuvauksessa oli kuvattu ver-kostokarttoja, niiden käyttöä koko kuntoutusketjussa ei otettu projektin varsinaiseksi kehit-tämissisällöksi.

Kolmannen sektorin toiminta osana kotona selviytymisen tukemista Sakke-projektiin ei oltu hankesuunnitteluvaiheessa haettu yhteistyökumppaneiksi kolman-nen sektorin toimijaa. Projektin alussa oltiin yhteydessä Aivohalvaus- ja dysfasialiitoon, Oulun Invalidien yhdistykseen sekä Omaisten ja läheisten tuki ry:n ja kartoitettiin mahdolli-sia yhteistyömuotoja. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa yhteistyö konkretisoitui Rokuan Arkivoimaa pilottikurssi 1:ssä, jossa liiton kaksi liiton edustajaa oli mukana kurssiin liitty-vässä jatkotapaamisessa kertoen yhdistyksen Oulun alueen toiminnasta.

Kuntoutusosastoilla kuntoutujille ja omaisille tarkoitetuissa ensitietoilloissa on käynyt Aivo-halvaus- ja dysfasialiiton edustaja, ja SAKKE -projektikokouksessa sovittiin, että jatkossa liiton edustajan saapuessa OKS:n kuntoutusosastolle, OYS:n kuntoutusosaston avh-kuntoutujat ja omaiset osallistuvat tapaamiseen. Tämä siksi, että Aivohalvaus- ja dysfa-sialiitolla on rajalliset resurssit osallistua ensitietoiltoihin ja näin saatiin käyntejä yhdistet-tyä. Yhteinen infotilaisuus kuntoutusosastojen kuntoutujille on siksikin hyödyllinen, että kuntoutujilla on mahdollisuus tutustua OKS:n kuntoutusosastoon, joka mahdollisesti on jossakin vaiheessa heidän kuntoutuspaikkansa. Yhteinen tapaaminen tukee myös kuntou-tusosastojen henkilökuntien välistä yhteistyötä. Aivohalvaus- ja dysfasialiiton tuottama ma-teriaali ja yhteystiedot ovat osana SAKKE -ohjausmallia.

Omaisten ja läheisten tuki ry oli myös mukana Rokuan Arkivoimaa pilottikurssi 1:n jatkota-paamisessa, jossa yhdistyksen edustaja kertoi toiminnasta. Yhdistyksen edustajien kanssa vaihdettiin projektikokemuksia mm. yhdistyksen kotikuntoutusprojektista ja yhdistyksen yhteystiedot ovat osana SAKKE -ohjausmallia.

Parhaiten yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa konkretisoitui Oulun Invalidien yhdistyksen ja siellä erityisesti amputaatiokuntoutujien vertaistukitoiminnan kanssa. Yksi vertaistukihenkilö oli aktiivisesti projektiryhmän jäsenenä ja hän oli suunnittelemassa Ro-kuan arkivoimaa –kurssi 2:sta, joka oli suunnattu amputaatiokuntoutujille ja heidän omaisil-leen. Tähän kurssiin liittyvässä jatkotapaamisessa Irjalassa yhdistys kertoi toiminnastaan.Amputaatiokuntoutujien vertaistukitoiminta on Oulun alueella valtakunnallisestikin erittäin hyvin toimiva. Projekti toimittaa kotihoidon avainosaajien yhteystiedot Oulun Invalidien yh-distyksen toiminnanjohtajalle Kari Siposelle, jolloin vertaistoimintaa koskeva tieto välittyy suoraan avainosaajille, jotka pystyvät tarvittaessa hyödyntämään sitä kotona olevien am-putaation läpikäyneille kuntoutujille.


Toimintamallikoulutuspäivä 4:ssa järjestöt toimivat kouluttajina kertoen yleensäkin kol-mannen sektorin toiminnasta ja toimintaperiaatteista sekä erityisesti oman järjestöstä. Joi-

43

denkin järjestöjen edustajien mukana kouluttajina toimintamallikoulutuspäivä 4:ssa oli ns. kokemuskouluttajia, jotka ovat itse sairastuneita/vammautuneita ja kertoivat omista koke-muksistaan. Mukana olleet järjestöt on liitteessä 14.

Kuntoutusohjauksen malli Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön kuntoutusohjauksen opiskeli-jat Raija Asu ja Mervi Ylipuranen tekivät projektiin liittyen opinnäytetyön ”Kotia kohti. Kun-toutusohjausmalli yli 65-vuotiaille aivoverenkiertohäiriöön sairastuneille kuntoutujille”. Kun-toutusohjauksen mallin tavoitteena on parantaa kuntoutujien ja heidän läheistensä ohjaus-ta ja neuvontaa kuntoutusprosessin aikana. Malli kattaa koko kuntoutujan polun erikoissai-raanhoidosta kotiin ja ottaa huomioon laajasti eri toimijat. Aineisto mallia varten kerättiin haastattelemalla kuntoutujia, heidän läheisiään ja henkilökuntaa. Opinnäytetyöhön oli suunniteltu myös mallin pilotointi, mutta se ei aikataulullisista syistä toteutunut. Mallista pyydettiin kuitenkin arvio kuntoutusohjauksen asiantuntijoilta. Malli on käytettävissä kun-toutusohjauksen palveluja kehitettäessä ja opinnäytetyö on painettuna kuntoutusketjun toimijoiden käytössä.

Arkivoimaa-kuntoutuskurssiKuntoutujan ja omaisen jaksamista tukeva Arkivoimaa –kuntoutuskurssi on tuote, jonka Rokuan Kuntokeskus kehitti projektiin liittyen omarahoitusosuudellaan. Rokuan Kuntokes-kus teki kehittämistyön projektina, jonka tavoitteena oli luoda uusi kurssimuotoisen toimin-nan malli kuntoutujan ja omaisen /omaishoitajan sosiaalisen tuen kehittämiseksi, luoda kuntoutuskurssin vaatimusmäärittely, kehittää ja laajentaa sosiaaliseen tukeen liittyvää henkilökunnan osaamista sekä lisätä sidosryhmien tietoisuutta sosiaalisen tuen kuntoutus-toiminnasta ja valmistautua kehitettävän tuotteen markkinointiin. Projektia varten perustet-tu projektiryhmä vastasi Arkivoimaa-kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta käyttäen SAKKE -projektiryhmää apuna. Kursseja piloitiin kolme. Alun perin kursseja oli suunniteltupiloitoitavaksi neljä, mutta niiden mahtuminen kustannusarvioon olisi ollut vaikeaa ja siksi päätettiin pilotoida yksi kursseista 6 päivän mittaisena viiden sijaan.

Kurssit toteutuivat seuraavasti:Kurssi 1. Avh – kuntoutuja ja puoliso syyskuussa 2003 Kurssi 2. Amputaatio –kuntoutuja ja puoliso kesäkuussa 2004 Kurssi 3. Avh –kuntoutuja ja tytär elokuussa 2004

Kurssien ohjelma oli päärakenteeltaan samanlainen joka kurssilla sisältäen kuntoutujille ja omaisille sekä yhteisiä että erillisiä ryhmiä, mahdollisuuksia henkilökohtaisiin keskustelui-hin asiantuntijoiden (esim. sosiaalityöntekijä) kanssa sekä mahdollisuuksia virkistäytymi-seen ja elämyksiin. Ryhmätilanteissa käsiteltiin arjen järjestymiseen ja verkostoitumiseen liittyviä teemoja. Arkivoimaa-kursseilta kerättiin myös palaute, joissa kurssilaiset arvioivat erityisen onnistuneeksi henkilökunnan osaamisen ja palvelualttiuden, kurssin tarpeellisuu-den kuntoutuspalvelujen kokonaisuudessa sekä kurssin keskustelullisen ja toiminnalli-sen/liikunnallisen ohjelman. Rokuan Kuntokeskus teki Arkivoimaa-kurssista vaatimusmää-rittelyn ja kurssiesitteen. Kurssi on Rokuan Kuntokeskuksen myyntituote.

Kuntouttava loma/vuorohoitopalvelu


Päivärinteen kuntoutussairaala on omarahoitusosuudellaan kehittänyt ja pilotoinut kuntout-tava loma/vuorohoitopalvelu –tuotetta. Sen lähtökohtana on ollut, että asiakas ja asiak-kaan omainen saavat palvelun, joka tukee asiakkaan omatoimista selviytymistä päivittäi-sissä toiminnoissa niiltä osin kuin se on mahdollista, antaa omaiselle vapaata omaishoita-jan tehtävistä sekä antaa asiakkaalle ja omaiselle asiakkaan omatoimisuutta tukevia avus-tus- ja hoitokeinoja arkeen.

44

Kuntouttavan vuorohoidon tavoitteena on säilyttää/parantaa asiakkaan omatoimisuutta päivittäisissä toiminnoissa, parantaa asiakkaan ohjausta ja itsenäisen selviytymisen keino-ja, tukea omaishoitajan jaksamista sekä hänen keinojaan ohjata asiakasta aktiivisempaan ja itsenäisempään toimintaan kotona. Vuorohoidon tavoitteena on myös tunnistaa mahdol-liset kotona ilmenevät asiakkaan omatoimista selviytymistä vaikeuttavat sekä omaishoita-jan työtä kuormittavat ongelmakohdat. Tuotteen kehittämiseen kuului mm. vuorohoi-toasiakkaan kriteereiden kokoaminen ja palvelun sisällön ja viikko-ohjelman kuvaaminen. Myös kuntouttavan vuorohoitotuotteen hinta määriteltiin. Oleellista kuntouttavassa lo-ma/vuorohoitopalvelussa on jatkuvuuden turvaaminen ja vahva yhteistyö omaisen ja kun-toutujan kanssa, jotta kotona olemisesta ja Päivärinteen vuorohoitojaksosta muodostuu kotona selviytymistä ja toimintakykyä tukeva jatkumo.

Päivärinteen kuntoutussairaala myös piloitoi tuotetta sen kehittämisen aikana, jota varten Oulun kaupunki ohjaisi sinne kuntoutujia. Päivärinne on esitellyt mallin kehittämistä projek-tiryhmässä muutaman kerran ja käyttänyt sen asiantuntijuutta palvelua suunnitellessaan.

Kotikuntoutuksen malli Projektissa kehitettiin kotikuntoutuksen malli aivoverenkiertohäiriön saaneelle kuntoutujalle ja se pilotoitiin kerran. Mallin tekemistä varten perustettiin työryhmä, jonka jäsenet on esi-telty sivulla 11. Työryhmä kokoontui 13 kertaa, joista viimeinen kokoontuminen oli pilotoin-nin jälkeen käytävä arviointiyhteenveto. Työryhmätyöskentelystä on tuotu tietoa myös pro-jektiryhmille. Kokouksessa päätettiin, että kotikuntoutuksen pilotissa tulleita kokemuksiatyöstetään edelleen lääkinnällinen kuntoutuksen ja OKS:n kuntoutusosaston välisenä yh-teistyönä. Kotikuntoutuksesta valmistuu oma raportti: Kotikuntoutuksen kehittäminenSaumaton kuntoutusketju SAKKE –projektissa.

Sosiaalisen tuen näkökulmaa projektille kartoitti myös sairaanhoidon opiskelija Suvi Tikka-nen projektityössään ”Lonkkamurtumakuntoutujan sosiaalisen tuen verkosto kotona”. Täs-sä projektityössä tarkasteltiin yhden lonkkamurtuman saaneen kuntoutujan sosiaalisen tuen verkostoa.

Yhteenvetona Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen –osaprojektista voi-daan todeta, että henkilökunnan ohjausvalmiudet ovat parantuneet ohjausmallin, -lomakkeiston ja muun kehitetyn materiaalin avulla. Tämä on yksi merkittävä tuki kuntoutu-jan ja omaisen kotona selviytymiselle. Myös uudet palvelutuotteet ja –menetelmät painot-tuvat nimenomaan kotona selviytymisen tukemiseen.

5. Yhteenveto yhteistyökumppaneiden osuudesta projektissa

SAKKE-projekti on ollut yhteistyöprojekti, jossa yhteistyökumppaneina ovat olleet Oulun kaupunki (vanhustyö, lääkinnällinen kuntoutus), Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosi-aali- ja terveysalan yksikkö, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopistollisen sairaalan lääkinnällinen kuntoutus, Päivärinteen kuntoutussairaala, Protee-sisäätiö Respecta Oy ja Rokuan kuntokeskus.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö on ollut projek-tissa mukana kouluttajana, asiantuntijana ja kehittäjänä sekä projektiin liittyvien opinnäyte-töiden ohjauksesta vastaavana. Kouluttajana ammattikorkeakoululla on ollut massiivinen rooli. Se on toteuttanut toimintamallikoulutukseen liittyen 72 koulutuspäivää joko osittain tai


45

kokonaan sekä avainosaajakoulutukseen yhden kokonaisen koulutuspäivän ja 8 erillistä oppituntia. Avainosaajakoulutukseen liittyen ammattikorkeakoulu toteutti 16 tuntia kaatu-mistapaturmien ehkäisyyn liittyvää opetusta. Toimintamallikoulutuksiin liittyen on päivien suunnittelu tehty yhteistyössä projektin ja ammattikorkeakoulun kanssa ja koulutuskoko-naisuuden päätyttyä kokoonnuttiin kokonaisuuden toteuttaneiden opettajien ja projektilais-ten kesken tilaisuuteen, jossa keskusteltiin koulutuskokonaisuuden saamasta palautteistaja kouluttajien kokemuksista.

Kuva 4. Toimintamallikoulutuspäivä 1:n kouluttajat: (vas.) Mari Lohilahti, Liisa Karhumaa, Kaija Bakala

Kouluttajat kokivat toimintamallikoulutuksen vetämisen antoisaksi, mutta raskaaksi. Erittäin heterogeeniset koulutusryhmät olivat vaatineet kouluttajilta intensiivistä otetta koulutuspäi-vän toteutuksessa. Kouluttajat pitivät kaikkien toimijoiden kouluttamista samoissa ryhmissä kuitenkin hyvänä asiana ja olivat sitä mieltä, että neljän koulutuspäivän aikana koulutustuki yhteistyön tekemisen valmiuksia. Tärkeänä kouluttajat pitivät myös sitä, että koulutus mahdollisti keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Koulutuspäivissä oli kouluttajien mielestä havaittavissa työntekijöiden suuri keskustelun tarve ja siksi keskustelut saattoivat mennä lähes työnohjauksellisiksi tilanteiksi. Tällöin tarvittiin kuitenkin kouluttajan osaamista, että päivä ohjautui jälleen yhteisen tavoitteen suuntaiseksi. Koulutuspäivissä keskusteltiin myös käytännön tilanteista, joita kerrottiin sitten hyödynnettävän käytännön työtehtävissä.

Sosiaali- ja terveysalan yksikön asiantuntijuutta on käytetty myös osaamisen hallinta –projektiryhmän työskentelyssä. Esimiesiltapäivässä oli yksikön edustaja kertomassa täy-dennyskoulutusvelvoitteen merkityksestä henkilökunnan koulutuksen suunnittelulle ja to-teutukselle. Kehittämistyöhön liittyi myös sosiaali- ja terveysalan yksikön opettajien Milja Ruokamon ja Eija Mämmelän tekemä kaatumistapaturmien ehkäisemiseen liittyvä video. Oamk:n sosiaali- ja terveysalan yksikön opiskelijoiden tekemät tehtävät ja opinnäytetyöt on kuvattu sivulla 25 .

Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos on osallistunut hankkeeseen lähinnä ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Muuten laitoksen asiantuntijuutta on saatu pro-jektille terveyshallinnon professori Juhani Nikkilän pitämästä esimiesiltapäivän alustuksenaiheesta ”Osaamisen johtaminen” ja hoitotieteen professori Arja Isolan SAKKE- seminaa-rissa pitämästä luennosta Välttämätön välittäminen – eettisiä lähtökohtia ikääntyvän ihmi-sen hoidolle. Hankesuunnitteluvaiheessa suunnitelluista pro gradu tutkielmista toinen on valmistunut ja toinen valmistuu keväällä 2005. Oulun yliopisto teki myös voitettuaan tar-jouskilpailun ulkoisen arvioinnin projektille (Ponnikas 2004).


46

Oulun yliopistollisen sairaalan lääkinnällinen kuntoutus on ollut projektissa mukana pääasiallisesti projektiryhmätyöskentelyn, esimies- ja kehittämistoiminnan sekä koulutus-ten kautta. Kaikissa SAKKE -projektiryhmissä on ollut OYS:n kuntoutusosaston ja apuvä-linehallinnan projektiryhmässä myös apuvälinepalvelujen edustaja. Kuntoutusosaston osastonhoitaja on osallistunut kuntoutusosastojen yhteistyöryhmään. Kuntoutusosasto oli mukana myös SAKKE -ohjausmallin pilotoinnissa. Osaston henkilökuntaa on osallistunuttoimintamallikoulutukseen (yhteensä 72 henkilötyöpäivää) sekä erityisosaamiskoulutuk-seen (yhteensä 57 henkilötyöpäivää). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluista osallistui yksi henkilö kaikkiin toimintamallikoulutuksen neljään päivään. OYS:n henkilö-kuntaa on toiminut myös kilpailutuksen myötä kouluttajana avainosaajakoulutuksessakaikkiaan 40 koulutustuntia. Koulutus sisälsi sekä luento-opetusta että käytännön harjoitte-lua esim. kuntoutujien siirtymisen ohjaamisessa.

Päivärinteen kuntoutussairaala on osallistunut hankkeeseen ohjaus-, projekti- ja työ-ryhmätyöskentelyn, koulutuksiin osallistumisen ja omarahoitteisen kehittämistyön kautta. Päivärinteen kuntoutussairaalan edustajat ovat tehneet kuntoutusketjun kehittämistyötä osallistumalla projektiryhmä 1:n ja 4:n työskentelyyn. Lisäksi Päivärinteellä on ollut edus-tus kotikuntoutuksen työryhmässä. Kuntoutussairaalan henkilökuntaa on osallistunut toi-mintamallikoulutuspäivään yhteensä 18 henkilötyöpäivän verran. Päivärinteen kuntoutus-sairaala kehitti projektiin liittyen omarahoitusosuudellaan kuntouttava lomahoito/vuorohoito–tuotteen tekemällä tuotteen kuvauksen ja pilotoimalla sitä. Kehittämistyötä varten kuntou-tussairaalassa oli oululaisia ikääntyneitä kuntoutus- ja vuorohoitoasiakkaita.

Proteesisäätiö Respecta Oy on osallistunut hankkeeseen ohjaus- ja projektiryhmätyös-kentelyn sekä kehittämistyön ja kouluttamisen kautta. Respectan edustus on ollut apuvä-linehallinnan kehittämis –projektiryhmässä. Respecta Oy oli mukana yhdessä Oulun kau-pungin lääkinnällisen kuntoutuksen kanssa toteuttamassa avainosaajakoulutuspäivä 5:sta, jonka teema oli Apuvälineprosessi ja apuvälineet kuntoutujan ja omaisen kotona selviyty-misen tukena. Omarahoitusosuudellaan Respecta on kehittänyt Rehapolis-toimintamallia,tietojärjestelmien integraatiota sekä kuntoutujille ja omaisille suunnattua koulutus- ja huol-tomateriaalia, jonka jakelusta on tehty suunnitelma (liite 7).

Rokuan kuntokeskus on antanut suurimman panoksensa projektille kehittämällä kuntou-tujan ja omaisen kotona selviytymistä tukevan ”Arkivoimaa” –kuntoutuskurssin. Rokua on osallistunut myös ohjausryhmään sekä Kuntoutujan ja omaisen sosiaalista tukea kehittä-vään projektiryhmätyöskentelyyn. Kuntokeskuksen työntekijöitä on myös osallistunut toi-mintamallikoulutuspäiviin seitsemän henkilötyöpäivän verran ja SAKKE-esimiesiltapäiviin.

Oulun kaupungilta on ollut projektissa mukana vanhustyön lisäksi sitoutuneena toimijana lääkinnällinen kuntoutus. Vanhustyön puolelta projektissa vahvan panoksen projektille on antanut OKS:n kuntoutusosasto B2. Osaston edustus on ollut jokaisessa SAKKE-projekti- ja työryhmässä ja osastonhoitaja on ollut läsnä jokaisessa SAKKE-projektin ohjausryhmän kokouksessa. Kuntoutusosastolla kehittämistyötä on tehty SAKKE-teemoihin liittyen te-hokkaasti, ja osaston henkilökunnalta on ostettu työpanosta myös kuntoutusketjun nykyti-lan kuvaukseen ja kehittämistyöhön. Kuntoutusosaston henkilökunta on osallistunut sekä erityisosaamis- (103 henkilötyöpäivää) että toimintamallikoulutukseen (125 henkilötyöpäi-vää). Henkilökunnan koulutuksiin on työyksiköillä ollut mahdollista palkata 30-50% sijais-tus.


Kuntoutusosaston haavanhoitoon erikoitunut työntekijä toimi kuusi oppituntia kouluttajanaavainosaajakoulutuksessa. Myös erilaisissa piloiteissa on ollut OKS:n kuntoutusosaston panos merkittävä. Osasto oli toimijana ohjausmallipilotoinnissa, mukana kotikuntoutuksen

47

pilotissa laitosarviojaksojen toteuttajana ja Rokuan arkivoimaa-kurssilaisten valintojen suo-rittamisessa käytettiin kuntoutusosastoa apuna. OKS:n kuntoutusosaston suuri panostus SAKKE-projektiin selittynee osittain sillä, että SAKKE-projektin tarve nousi Geri 2000 –hankkeen kokemuksista, mutta erittäin merkittävä on ollut kuntoutusosaston osastonhoita-jan henkilökohtainen panos projektin suunnitteluun ja toteutukseen.

Oulun kaupungin lääkinnällinen kuntoutus ja siellä erityisesti ikääntyneiden ja veteraa-nien avokuntoutus sekä apuvälinepalvelut ovat olleet vahvasti mukana projektissa. Lää-kinnällisen kuntoutuksen edustus on ollut projektiryhmissä 1,2 ja 3 sekä kotikuntoutuksen työryhmässä on lääkinnällisen kuntoutuksen edustajana ollut palveluyksikköpäällikkö.Lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökuntaa on osallistunut projektin järjestämiin koulutuk-siin (toimintamallikoulutukseen 24 henkilötyöpäivää ja erityisosaamiskoulutukseen kaksi henkilötyöpäivää). Lääkinnällisen kuntoutuksen henkilökuntaa on toiminut myös suunnitte-lijoina ja kouluttajina avainosaajakoulutuspäivä 5:ssa, jonka teema oli Apuvälineprosessi ja apuvälineet kuntoutujan ja omaisen kotona selviytymisen tukena. Henkilökunta on esiinty-nyt myös asiantuntijana projektissa tuotetuissa videoissa.

Oulun kaupungin alueellinen vanhustyö on ollut projektissa mukana lähinnä kotihoidon osalta. Sieltä on ollut edustus ohjausryhmässä sekä kaikissa projektiryhmissä sekä koti-kuntoutusta kehittäneessä työryhmässä. Kotikuntoutuksen piloitointi toteutui kotihoidossakuntoutujan ollessa kotona.

Kotihoidon aluekoordinaattori Eeva Tokola on ollut aktiivisesti mukana niin avainosaaja-koulutuksen suunnittelussa kuin toteutuksessa toimimalla mm. kouluttajana. Kotihoitoa on koskettanut myös paljon niin avainosaaja- kuin toimintamallikoulutuskin. Avainosaajakou-lutukseen kotihoidon henkilökuntaa on osallistunut 267 henkilötyöpäivän ja toimintamalli-koulutukseen 885 henkilötyöpäivän verran. Henkilökunnan koulutuksiin on työyksiköillä ollut mahdollista palkata 30-50% sijaistus. Kotihoidon esimiehiä on osallistunut myös esi-miesiltapäiviin. Esimiehet ovat omalla toiminnallaan kiitettävästi mahdollistaneet henkilö-kunnan osallistumisen SAKKE-projektin koulutuksiin.


48

6. Yhteenveto projektin tavoitteista, toimenpiteistä, tuotoksista ja tuloksista

Projektissa on parannettu henkilökunnan toimintaa ja osaamista ja näin luotu edellytyksiä saumattomalle palveluketjulle, joka näkyy kuntoutujien hoidon ja kuntoutuksen parantu-neena laatuna. Hankkeessa on mm. koulutettu kuntoutusketjun henkilökuntaa, luotu yh-teistyötä edesauttavia käytänteitä ja välineitä, tuotettu erilaista materiaalia kuntoutujille, heidän omaisilleen ja henkilökunnalle sekä kehitetty potilasohjausta. Seuraavissa taulu-koissa on esitetty yhteenvedonomaisesti projektin tavoitteet, tehdyt toimenpiteet, tuotokset ja tulokset.

Projektiosio ja tavoite Toimenpiteet Tuotokset Tuloksetnykytilan kuvaaminen kehittämiskohteiden

tarkentuminen jatoimijoiden sitoutuminenprojektiin

kehittämistoiminta kts. kuvaus allaosaprojekteittain

kts. kuvaus allaosaprojekteittain

koulutuksienjärjestäminen

kts. kuvaus allaosaprojekti 3

kts. kuvaus alla osaprojekti3

Hoitotyön epikriisin,terapialausunnon jalähetteen minimitiedostot

FIM-toimintakykymittarinhyödyntäminen -raporttiOKS:n kuntoutusosastontoiminta jayhteistyökäytänteet Oulunkaupungin lääkinnällisenkuntoutuksen kanssa-raporttiluonnosKotikuntoutuksen pilotointi-raporttiYhteystietohaitari -liuskaKotihoidon tiimitKarttatiehen -www-sovellusesimiesten yhteystiedotesimiesiltapäivät (2 kpl)

nykytilan kuvaus -raporttikehittämistehtävävä:Kuntouttava työote -käsiteanalyysi

Koko projekti:SaumatonkuntoutusketjuSAKKE:"Kehittää kotonaselviytymistä tukevaasiakaslähtöinensaumattomankuntoutuksentoimintamalliikääntyneelleaivoverenkiertohäiriö-,lonkkamurtuma- jaamputaatiokuntoutujalle"Osaprojekti 1:Saumattomanpalvelurakenteenkehittäminen"Parantaakuntoutusketjunhenkilökunnan välistätiedonkulkua jayhteistyötä, mikänäyttäytyy kuntoutujalleja hänen omaiselleensaumattomanakuntoutusketjuna"

tiedonkulun jayhteistyönkehittäminen

Yhteistyö tiivistynyt esim.OKS:n kuntoutusosaston jalääk.kuntoutuksen välilläsekä OKS:nkuntoutusosaston ja OYS:nkuntoutusosaston välillä.Tiedonkulun edellytyksetparantuneet mm.minimitiedostojen jayhteystietojenselkiytymisen kautta.Kuntoutusketjunesimiesten yhteistyönedellytykset parantuneet.

Taulukko 10. Saumattoman kuntoutuksen ja osaprojekti 1:n tavoitteet, toimenpiteet, tuo-tokset ja tulokset


49

Projektiosio ja tavoite Toimenpiteet Tuotokset Tulokset

SAKKE-ohjausmateriaali ja -malli-CD-ROM-levy

Respectan kehittämäohjausmateriaaliKaatumistapaturmienehkäisy -videoPyörätuoli tutuksi -videoSAKKE-ohjausmateriaali ja -malli-CD-ROM-levy

Avainosaajakoulutuspäivä 5

KehitetyttutustumiskäytänteetAvainosaajienyhteystiedot OuKa:n ja OYS:napuvälinepalveluihin jaRespecta Oy:lle

Kuntoutujien ja omaistenapuvälineisiin liittyväohjauksen sisällöllisetedellytykset ovatparantuneet kehitetyn ja kootun ohjausmateriaalin javideoitten kautta. Ei-apuvälinehenkilökunnan(kotihoidon avainosaajat)apuvälineisiin liittyväosaaminen jaapuvälinetoiminnantuntemus ovat parantuneet.

Osaprojekti 2: Saumattomanapuvälinehallinnankehittäminen"Parantaa kuntoutujan,omaisen ja ei-apuvälineammattilaisenapuvälinetietoutta ja tiedonsaanti-mahdollisuuksia"

Kuntoutujan ja omaisenapuvälinetietoudenparantaminen

Henkilökunnanapuvälinetietoudenparantaminen

Taulukko 11. Osaprojekti 2 tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset


50


Toimintamallikoulutus Yhteensä 72toteutunuttakoulutuspäivää, 1148henkilötyöpäivää

Yhteensä 20toteutunuttakoulutuspäivää, 267henkilötyöpäivää

Avainosaajamalli(avainosaajan tehtävät,avainosaajanatoimimisenmahdollistamisentehtävät jaavainosaajienyhteystiedot

Erityisosaamiskoulutus

Yhteensä 13toteutunuttakoulutuspäivää,yhteensä 165henkilötyöpäivää

Seminaarienjärjestäminen

SAKKE-seminaariLoppuseminaariOhje seminaarinjärjestämisestäOsaamisen hallinnanmalli

Osaamisen jaottelu-kuvaus

Yleiset yhteistyövalmiudetparantuneet koulutustenkautta. Kuntoutuskentänkokonaisuus on tulluttutummaksi toimijoille.Toimijoiden osaaminen onlisääntynytkuntoutujaryhmienhoidossa ja kuntoutuksessa(avainosaajat).Kuntoutusosastojenhenkilökunnanerityisosaaminen perheenkohtaamisessa onlisääntynyt. Osaamisenhallinnan kokonaisuustoimii esimiestyön tukena.

Avainosaajakoulutus

Osaprojekti 3: Henkilöstönosaamisenkehittäminen"Lisätäkuntoutusketjussatoimivan henkilöstönosaamista ja edistääyhteistyötä"

henkilökunnanosaamisen hallinnankehittäminen




Ohjausm alliraportti:Koonti ohjauksenperusteista, SAKKE-ohjausm alli,sairauskohtaisetkuntoutujien jaomaisten ohjauksensisältöalueet ja niihinlomakkeet, ohjauksenseurantalom ake,kuvaus ja suosituksetohjauksenseurantajärjestelm ästä

Ohjausm allin pilointiSAKKE-internetsivutikääntyneiden javam m aitsen kotonaselviytym isen tukena -raporttiensitietoilta -käytänne

Oulun invalidienyhdistyksenvertaistukitoim intakotiin -käytänneavainosaajien kautta

Kotona selviytym istätukevankuntoutusohjausm allinkehittäm inen

Kotia kohti,kuntoutusohjausmalli yli65-vuotilailleaivoverenkiertohäiriöönsairastuneillekuntoutujille -opinnäytetyö

Arkivoim aa-kuntoutuskurssinkehittäm inen

kuntoutuskurssi -tuote

Kuntouttavanlom a/vuorohoidonkehittäm inen

Kuntouttavaloma/vuorohoito -tuote

Kotikuntoutuksenpilotointi -raporttiPilotoitu m alliLonkkamurtum akuntoutujan sosiaalisen tuenverkosto kotona -projektityö

Kuntoutujan ja om aisensosiaalisen tuenparanem iseksihenkilökunnanohjausvalm iudet ovatparantuneet ohjausm allin, -lomakkeiston ja m uunkehitetyn materiaain avulla.Uudet palvelutuotteet ja -m enetelm ät tukevat kotonaselviytym istä.

Osaprojekti 4:Kuntoutujan jaomaisen sosiaalisentuen kehittäminen"Parantaa kuntoutujan jaomaisen sosiaalistatukea siten, että sem uodostaa riittävänkokonaisuuden kotonaselviytym isentukemiseksi. Parantaaolem assa olevia jakehittää uusiakuntoutuspalvelujanimenomaa kotonaselviytym istä tukevastanäkökulmasta"

Kuntoutujan jaom aisen ohjaamisenja opettam isenkehittäm inen

Kolm annen sektorintoim inta osana kotonaselviytym isentukem ista

Kotikuntoutuksenkehittäm inen


51


52

7. Kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamalli

Projektin päätavoitteena oli kehittää kotona selviytymistä tukeva asiakaslähtöinen saumat-toman kuntoutuksen toimintamalli oululaiselle ikääntyneelle aivoverenkiertohäiriö-, lonk-kamurtuma- ja amputaatiokuntoutujalle. Projektin tuloksena muotoutunut kotona selviyty-mistä tukeva toimintamalli on kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta näkökulmasta eli kuntoutuspalveluista ja –prosesseista, henkilökunnan osaamisesta ja sosiaalisesta tuesta. Kukin kokonaisuus sisältää osa-alueita, joiden sisältöjä on kehitetty ja toteutettu SAKKE-projektissa. Liitteessä 15 on toimintamalli kuvattu kokonaisuudessaan.

TOIMIJAT

KUNTOUTUSPALVELUT JA -PROSESSIT

HENKILÖKUNNAN OSAAMINEN

SOSIAALINEN TUKI

KUNTOUTUJAN KOTONA SELVIYTYMINEN

Kuva 5. Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli


53

Kuntoutuspalvelut ja –prosessit Toimintamalli rakentuu laadukkaille kuntoutuspalveluille ja –prosesseille, joita eri toimijat tarjoavat kuntoutujille. Jo nykytilan kartoituksen yhteydessä todettiin, että aivoverenkierto-häiriön tai lonkkamurtuman saaneille tai amputaation läpikäyneille kuntoutujille kuntoutus-palvelut ja –prosessit on suhteellisen hyvin olemassa ja toiminnassa. Projektissa kehitettä-viä osa-alueita olivat:

1. Tiedon kulun ja yhteistyön edellytysten parantaminen 2. Toimintayksiköiden rajapintojen ylitysten helpottaminen 3. Jatkokuntoutuskäytänteiden selkiyttäminen4. Uusien palvelutuotteiden ja –muotojen kehittäminen

Osa-alueisiin on kuvattu SAKKE-projektissa kehitetyt sisällöt, jotka ovat esim. tuotteita, käytänteitä, malleja tai materiaalia.

OSA-ALUEET PROJEKTISSA KEHITETTY SISÄLTÖ

UUSIEN PALVELUTUOTTEIDEN JA-MUOTOJEN KEHITTÄMINEN

JATKOKUNTOUTUSKÄYTÄNTEIDEN SELKIYTTÄMINEN

TOIMINTAYKSIKÖIDEN RAJANPINTOJEN YLITYSTENHELPOTTAMINEN

TIEDON KULUN JA YHTEISTYÖN EDELLYTYSTENPARANTAMINEN

TOIMIJAT

OYSkuntou-

tus-osasto ja apuväline-palvelut

OKSkuntou-

tus-osasto

OuKaapuvälinepalvelut ja

lääkin-nällinenkuntou-

tus

OuKakotihoito

Päivä-rinteenkuntou-

tus-sairaala

Rokuankunto-keskus

Respecta Invalidienyhdistys

*jatkokuntoutuksen käynnistymisen viiveettömyys*kuntoutujakriteerit*kuntoutuslähetteen minimitiedosto

*Arkivoimaa-kurssit*kuntouttava loma/vuorohoito*kotikuntoutus*Kotia kohti -kuntoutusohjausmalli

*saattaen vaihto (kotikuntoutus)*avainosaajamalli*Kotia kohti -kuntoutusohjausmalli

*hoitotiedotteen ja terapialausunnon minimitiedostot*FIM-mittarin hyödynnettävyys*Karttatie -kotihoitotiimit*avainosaajamalli*yhteystietohaitari*yhteistyökäytänteet OKS kunt.os. ja OuKa lääk.kunt.*ohjauksen seurantalomake

Kuva 6. Kuntoutuspalveluiden ja –prosessien kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt

Henkilökunnan osaaminen Jotta palvelujen avulla voidaan tuottaa projektin tavoitteena olevaa kotona selviytymistä, tarvitaan osaavaa henkilökuntaa. Henkilökunnan osaamisen parantamiseksi projektissa kehitettiin seuraavia osa-alueita:

1. Yhteistyövalmiuksien parantaminen2. Ohjausvalmiuksien parantaminen3. Osaamisen johtaminen

Osa-alueisiin on kuvattu SAKKE-projektissa kehitetyt sisällöt, jotka ovat esim. käytänteitä, malleja tai materiaalia.


54


OSAAMISEN JOHTAMINEN

OHJAUSVALMIUKSIEN PARANTAMINEN

YHTEISTYÖVALMIUKSIEN PARANTAMINEN

*koulutus*osaamisen hallinta*esimiesyhteistyö*avainosaajamalli*koulutus*ohjausmalli*ohjauksen sisältöalueet ja materiaali*apuvälinevideo*video kaatumistapaturmien ehkäisy*koulutus*avainosaajamalli*tutustumiskäytänteet*esimiesyhteistyö

Kuva 7. Henkilökunnan osaamisen kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt

Sosiaalinen tuki Projektissa nähtiin tärkeänä kehitettävänä substanssialueena kotona selviytymisen näkö-kulmasta kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen. Sosiaalisen tuen paran-tamiseksi projektissa kehitettiin seuraavia osa-alueita:

1. Kuntoutujan ja omaisen tiedonsaannin ja ohjaamisen parantaminen 2. Kuntoutujan ja omaisen arjessa jaksamisen tukeminen

Osa-alueisiin on kuvattu SAKKE-projektissa kehitetyt sisällöt, jotka ovat esim. käytänteitä, malleja tai materiaalia.


Kuva 8. Sosiaalisen tuen kehittämisen osa-alueet ja sisällöt

KUNTOUTUJAN JA OMAISEN ARJESSA JAKSAMISENTUKEMINEN

KUNTOUTUJAN JA OMAISEN TIEDONSAANNIN JA OHJAAMISEN PARANTAMINEN

*ohjauksen seurantalomake*ohjauksen sisältöalueet -lomake*avainosaajamalli*ohjausmateriaali*video kaatumistapaturmien ehkäisy*pyörätuolivideo*Kotia kohti -kuntoutusohjausmalli

*Arkivoimaa -kurssit*Oulun Invalidien yhdistyksen vertaistukitoiminta*kuntouttava loma/vuorohoito*Kotia kohti -kuntoutusohjausmalli

Kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamallia voidaan tulkita alhaalta ylöspäin siten, että päätavoitteen eli kuntoutujan kotona selviytymisen tukemiseksi tulee olla toimi-vat palvelut ja prosessit. Seuraavaksi on huolehdittava henkilökunnan osaamisesta.SAKKE-projektissa on määritelty sosiaalinen tuki (laajasti määriteltynä kts. s. 41) kehitet-täväksi substanssiksi, jotta kotona selviytymistä saadaan aikaiseksi. Tämä ajattelurakennesopii muuhunkin kehittämistoimintaan. Jos halutaan kehittää esim. dementiapotilaan hoi-toa, tulee ensin tarkastella ja kehittää palveluja ja prosesseja, sitten huolehtia henkilökun-nan osaamisesta suhteessa niihin substanssialueisiin, joiden nähdään olevan oleellisia dementiapotilaan hoidon kehittämisessä (esim. kotona selviytyminen). Ilman kunkin tason tarkastelua ei kokonaistavoitetta saavuteta.


Toimintamallin osa-alueista voidaan valita jokin osa-alue (esim. tiedonkulun ja yhteistyön edellytysten parantaminen) ja tehdä siihen liittyviä kehittämistoimenpiteitä hyödyntämällä SAKKE-projektissa kehitettyjä osa-alueiden sisältöjä ja valitsemalla omia kehittämisen si-sältöjä. Jos kuitenkin halutaan jälleen saavuttaa laajempia kokonaistavoitteita, tulee tähän ottaa myös henkilökunnan osaamisen näkökulma mukaan (esim. yhteistyövalmiuksien parantaminen) ja luonnollisesti myös valittu substanssialue. Tällaisen kehittämisen kautta

55

muodostuu jatkumo, joka käytännön toimintana kattaa useita osa-alueita. Esimerkiksi yh-teistyövalmiuksia ei voi kehittää ennen yhteistyön edellytyksiä. Henkilökunnan kouluttami-nen tiimityöhön ilman että tiimityön tekemisen edellytyksistä on huolehdittu ei onnistu.

Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli, jonka tavoitteena on kuntoutujan kotona selviy-tyminen toimii siis kahdesta näkökulmasta: toisaalta se toimii paikallisesti kehittämistyössämukana olleille toimijoille kotona selviytymisen tukemista kuvaavana toimintojen ja tuotos-ten kokonaisuutena ja toisaalta sitä voidaan hyödyntää eri toimintaympäristöissä eri asia-kasryhmien hoidon ja palvelun kehittämisessä.

8. Saatujen kokemusten arviointi

Projektikokemuksia voidaan tarkastella suhteessa projektille tehtyä riskikartoitusta, joka tehtiin heti projektin alussa SWOT-analyysillä.

Vahvuudet- projekti perustuu laajoihin esiselvityksiin, käytännöstä nousseeseen tarpeeseen ja halukkuuteen kehittää toimintaa - projektihenkilöstö substanssiosaaminen- matala projektiorganisaatio - Oulun kaupungin ja yhteistyökumppanei-den vahva osaaminen EU-projektien hallin-noinnissa- monipuolinen, kattava ja osaava yhteistyö-verkosto, jossa mahdollisuus hyödyntää moniammatillista ja monialaista osaamista

Heikkoudet- projektihenkilöstön kokemattomuus EU-projektin hallinnoinnista- projektin laajuus - asiakkaiden, omaisten ja kolmannen sekto-rin osallistuminen projektiin tarkemmin suunnittelematta projektisuunnitelmassa - mahdollinen projektiväsymys

Mahdollisuudet- laajeneva verkostoyhteistyö - alueellisesti ja valtakunnallisesti kiinnosta-va projekti - saumaton kuntoutusketju parantaa palvelu-ja ja säästää kustannuksia - kuntoutuksen tuotteistaminen ja osittainen kilpailuttaminen

Uhat- kuntoutusketju ei toimi saumattomasti käy-tännössä, jolloin panostus menee hukkaan - ristiriitaiset odotukset - yhteistyökumppaneiden sitoutumattomuus projektin toteutukseen ja tuloksiin - erilaiset ja yhteen sopimattomat tietojärjes-telmät- työntekijät eivät sitoudu projektiin

Taulukko 14. SAKKE -projektin SWOT -analyysi projektin käynnistyessä v. 2002.

Seuraavassa on arvioitu SWOT-analyysin avulla tunnistettujen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien toteutumista projektin aikana.

Vahvuuksien arviointi SWOT-analyysissa arvioidut vahvuudet ovat osoittautuneet projektin toteutuksessa todelli-siksi vahvuuksiksi. Projektissa kehitetyt teemat ovat olleet niitä, joita näiden kuntoutujien hoitoon ja kuntoutukseen ovat oleellisesti liittyneet. Projektin tarpeen nouseminen perustu-en laajoihin esiselvityksiin on ollut siis todellista.


56

Projektin aikana on koulutusosuuksien merkitys projektin toteutuksen kannalta noussut yhä ilmeisemmäksi. Ilman projektipäällikön terveydenhuollon opettajan koulutusta ja ko-kemusta koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta olisi ollut vaikeampaa saada projek-tissa kehitettävät sisällöt koulutusten sisällöiksi. Myöskin esim. avainosaajakoulutuksen sisällön määrittely ja kilpailutus vaati sekä substanssi- että didaktista osaamista. Myös pro-jektissa toteutunut monialainen ja –ammatillinen osaaminen esim. projektipäällikön ja pro-jektityöntekijöiden eri koulutustaustojen takia on ollut projektille suuri vahvuus.

Projektiorganisaatio on toiminut hyvin projektin toteutuksen kannalta. Asioiden hoitaminen on ollut nopeaa ja vaivatonta. Projektin johtaja on ollut tarvittaessa käytettävissä riittävästi. Projektiryhmät ja työryhmät ovat olleet hyvin työskenteleviä. Ainoastaan ohjausryhmätyös-kentely on aiheuttanut haasteita, kuten aikaisemmin on kuvattu.

Osaaminen EU-projektien hallinnoinnissa ei loppujen lopuksi ollutkaan niin suuri vahvuus-tekijä, kuten alun perin SWOT-analyysissa oli arvioitu. Käytännössä projektin toteuttami-nen erityisesti alkuvaiheessa vaati suurta työpanosta projektihenkilöstöltä, ennen kuin EU-projektin hallinnoinnin vaatimat edellytykset saatiin toimimaan (esim. sisäiset laskut).

Yhteistyöverkosto projektin toteuttamisesta on ollut todellinen vahvuus. Lähes kaikki pro-jektin kannalta keskeiset toimijat ovat olleet mukana projektin toteutuksessa. Projektin to-teutuksen kannalta olisi tuonut ehkä monipuolisempia tuloksia yhteistyön kehittämiseen, jos alusta asti hankkeessa olisi ollut mukana nimetyt kolmannen sektorin toimijat. Nyt yh-teistyön käynnistäminen järjestöjen kanssa vei oman aikansa ja toisaalta järjestöillä olirunsaasti omia kehittämishankkeita, jotka eivät tukeneet Saken tavoitteita. Kuntoutusketjun tärkeistä toimijoista terveyspalvelujen omalääkäreitä ei saatu mukaan projektiin kehittämis-työhön pyynnöistä huolimatta. Vammaispalvelu ei ollut omana toimijana projektissa muka-na, mikä olisi ollut varmasti hyödyllistä. Toisaalta esimerkiksi Oulun kaupungin lääkinnälli-nen kuntoutus on ollut vahvasti mukana projektissa, vaikka se ei ollut selkeästi mukana projektisuunnitteluvaiheessa.

Heikkouksien arviointi Projektihenkilöstön kokemattomuus EU-projektin hallinnoinnista ei ole näkynyt juurikaan projektin toteutuksessa. Kokemuksen puutetta lievennettiin kouluttautumisella, sinnikkäällä asioiden selville ottamisella sekä huolellisella perehtymisellä.

Projektin laajuus on asettanut suuria haasteita projektikokonaisuuden hallinnalle. Projektil-le tehdyssä ulkoisessa arvioinnissa nousee esille sama asia, ja arvioija on ottanut sellai-sen kannan, että projekti olisi kannattanut jakaa osiin siten, että ensin olisi toteutettu esi-selvitysprojekti kaupungin omana toimintana ja sitten kehittämisprojekti laajempana koko-naisuutena (Ponnikas 2004). Tämä ehkä olisi helpottanut projektin laajuuden hallitsemista.

Myös projektin sisällöllinen laajuus on ollut haaste projektin toteutukselle, mutta toisaalta tällöin on pystytty tarkastelemaan monimutkaisia prosesseja ja asioita useista näkökulmis-ta. Sisällöllisen laajuuden hallintaa helpotti kuitenkin projektin jakaminen osaprojekteihin.


Kolmannen sektorin puuttumista projektisuunnitteluvaiheesta on arvioitu jo edellä. Kuntou-tujien ja omaisten edustusta ei myöskään oltu sovittu projektisuunnitteluvaiheessa, mutta se ei kuitenkaan muodostunut heikkoudeksi projektin toteutukselle. Kuntoutujien ja omais-ten edustajia saatiin riittävästi mukaan projektiryhmätyöskentelyyn sekä erilaisiin pilotoin-teihin. Projektin kohderyhmänä oli henkilökunta ja hyödynsaajina kuntoutujat ja omaiset, jolloin oli perusteltua, että kehittämistyötä tehtiin pääsääntöisesti henkilökunnan kanssa. (kts. myös Ponnikas 2004). Asiakaslähtöisyyden vaade tarkoitti kuitenkin sitä, ettei kehit-

57

tämistyötä tehty henkilökunnan näkökulmasta, vaan kehittämistyön perustana ja tavoittee-na oli aina asiakkaan hyvä, jonka tarkentamiseksi projektissa sitten hyödynnettiin hyödyn-saajien edustajia.

Projektin toteutuksessa näkyi vuoden 2003 koulutusten järjestämisessä laaja kehittämis-työhön liittyvä koulutustarjonta erityisesti alueellisessa vanhustyössä. Käyttöön otettu Effi-ca-järjestelmä ja kotihoidon mobiiliprojekti olivat SAKKE-koulutuksien kanssa yhtä aikaa olleita kehittämis- ja koulutushankkeita. Hankkeiden kanssa tehtiin kuitenkin yhteistyötä,jotta koulutusajankohdat saatiin soviteltua. Yhteistyö oli joustavaa ja näin koulutukset saa-tiin toteutettua tyydyttävästi kaikkien hankkeiden osalta. Yllättävää oli, että esim. koulutus-palautteissa ei juurikaan näkynyt kannanottoja monista päällekkäisistä hankkeista eikä projektiväsymystä niinkään ilmaantunut. Esimiestyölle SAKKE-projekti on ollut erittäin työl-listävä, ja siitä huolimatta kuntoutusketjun esimiehet ovat omalta osaltaan olleet erittäin pitkäjännitteisesti mukana mahdollistamassa projektissa tehtyä kehittämistyötä ja koulu-tuksien toteumista.

Mahdollisuuksien arviointi Laajennut yhteistyöverkosto on ollut yksi SAKKE-projektin suurimpia haasteita ja siinä ol-laan projektissa myös onnistuttu. Tämä näkyy mm. koulutuspalautteissa, joissa koulutuk-seen osallistuneet ovat antaneet. Tämä nousee myös tärkeäksi teemaksi ulkoisessa arvi-oinnissa projektin tuloksena (Ponnikas 2004). Projektissa on pystytty luomaan laaja yhteis-työverkosto, jonka suurimmaksi haasteeksi nousee sen jatko projektin päätyttyä.

SAKKE-projektia on käyty esittelemässä myös useissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa.Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Taimisto kävi projektin loppu-vaiheella keskustelemassa SAKKE-projektin kehittämistyön mahdollisuuksista siirtää syö-päpotilaan hoitoon. Keskusteluissa nousi hyvänä näkökulmana kuntoutuksen näkökulma myös syöpäpotilailla, ja Pertti Taimisto piti projektissa kehitettyä ohjausmallia ja –materiaalia erittäin hyvin hyödynnettävänä myös syöpäpotilaan hoidossa. Kuntoutuspäivil-lä huhtikuussa 2004 SAKKE-projektin esittelyä kuunnellut Kuntoutusalan neuvottelukun-nan pääsihteeri Heidi Paatero piti projektitta kansallisestikin merkittävänä erityisesti siitä näkökulmasta, että hankkeessa oli hyvin huomioitu omaiset sekä panostettu ohjauksen kehittämiseen konkreettisesti. Hänen mielestään hankkeen teemat tukivat hyvin Kansalli-sen terveysprojektin tavoitteita.

Arvioitaessa SAKKE-projektin vaikutuksia, arvioinnin ajankohta projektin päättyessä on liian aikainen. Kehittämistyön aiheuttamia kustannusten muutoksia asiakkaiden palveluket-juissa ei ole projektin aikana seurattu eikä sille oltu asetettu tavoitteitakaan projektisuunnit-teluvaiheessa. Myös parantuneiden palveluiden arviointiin ajankohta on liian aikainen,mutta vaikutusten arviointiin tulee palata esim. ulkoisen arvioinnin raportissa (Ponnikas 2004) esitetyn suosituksen mukaisesti.

Projektissa tehty kehittämistyö tukee eri yksiköiden omaa palveluiden kehittämis- ja tuot-teistamistyötä. Toimijakenttään ja eri palveluihin perehtyminen on auttanut kuntoutusketjun toimijoita omien palvelutuotteiden määrittelyssä (esim. OKS:n kuntoutusosasto, lääkinnäl-linen kuntoutus, Rokuan kuntokeskus, Päivärinteen kuntoutussairaala), ja näin on tehty esim. kaupungin toimijoiden osalta työtä myös ydinkunta-palvelukunta –malliin siirtymisen tukemiseksi.


58

UhatProjektin tavoitteena ollut saumaton kuntoutusketju ei suinkaan ole projektin päättyessä täysin toiminnassa. Asioiden juurtuminen vie aikaansa ja aika erottelee myös ns. hyvät käytänteet niistä, joita ei kannata jatkaa. Projektiin käytetyn panostuksen arvioimiseksi olisi myöhemmin oleellista tehdä jo aikaisemmin mainittu vaikuttavuusarvio.

Ristiriitaiset odotukset projektia ja sen tuloksia kohtaan ovat näkyneet osittain projektin toteutuksessa. Osalla toimijoista ei ole ollut selviä odotuksia projektin suhteen ja joku toi-mija koki, ettei projektin toteutuminen tässä muodossa ole vastannut niitä odotuksia, joita heillä oli. Ristiriitaiset odotukset eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet suoria uhkia projektin toteutumiselle, mutta on vaikuttanut joidenkin toimijoiden sitoutumiseen projektiin. Ulkoisenarvioinnin raportissa on tuotu esille se, että sitoutuminen projektiin erityisesti sen alkuvai-heessa on ollut joillekin toimijoille vaikeaa ja myös tavoitteenasettelun muuttuminen esim.apuvälinehallinnan osalta projektin aikana on vaikuttanut toimijoiden sitoutumiseen projek-tiin. Tämä ei sinänsä ole ehkä muodostunut uhaksi projektille, mutta on asia, joka kannat-taa ottaa huomioon mahdollisia seuraavia yhteishankkeita suunniteltaessa. Toisaalta osa yhteistyökumppaneista on nähnyt projektin toimineen mahdollistajana oman kehittämis-työn tukena ja osittain on koettu jopa odotusten ylittymistä.

Projektin alkaessa on tilanne tietojärjestelmien osalta hyvin erilainen kuin nyt projektin päättyessä. Kaupungilla käytössä oleva Effica-järjestelmä on tuonut suuria helpotuksia saumattomaan sähköiseen tiedonkulkuun ja Saumaton hoitoketju –projekti tuo saumatto-muutta myös kaupungin ja yliopistosairaalan välille. Tiedon kulun kehittämisen näkökul-masta SAKKE on enemmänkin keskittynyt tiedon kulkua helpottavien edellytysten ja val-miuksien kehittämiseen, joka on hyvä perusta sähköisen tiedonkulun kehittämiselle.

Työntekijöiden sitoutumattomuus projektiin oli tunnistettu SWOT-analyysissä yhdeksi uh-katekijäksi. Tämä uhka ei ole toteutunut. Kuntoutusketjun toimijat ovat olleet pääsääntöi-sesti sitoutuneita projektiin, esim. projektiryhmiin osallistuneet ovat vieneet asioita eteen-päin omissa työyksiköissään, projektin järjestämiin koulutuksiin on osallistuttu vaikeista työtilanteista huolimatta ja esimiestaso on mahdollistanut kiitettävästi kehittämistoimintaan ja koulutuksiin osallistumisen ja ovat olleet niissä itsekin mukana. Projektiin osallistuneita on ollut kaikkiaan n. 500 henkilöä (sisältää mm. koulutuksiin ja projektiryhmiin osallistu-neet), joten on aivan selvää, että jokainen ei yksilönä ole voinut olla sitoutunut projektiin. Tärkeätä projektin onnistumisen kannalta ovat olleet ne henkilöt, jotka ovat sitoutumisel-laan saaneet innostettua muitakin mukaan.

Kaikkiaan SWOT-analyysillä projektin alkuvaiheessa tunnistetut vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat ovat olleet tärkeitä projektin toteutuksen kannalta. Kokemuksia on hyvä hyödyntää seuraavissa hankkeissa ja erityisesti suurissa kehittämishankkeissa, jol-lainen SAKKEkin on ollut.


59

9. Projektin jatkotoimenpide-ehdotukset

Projektin päättymisen jälkeen on tärkeää jatkaa ja kehittää edelleen projektissa aloitettuja tai kehitettyjä toimintoja ja toimintamalleja. Kehitettyjä käytänteitä ja ohjeistuksia on jo otet-tu käyttöön eri yksiköissä, mutta edelleen tarvitaan niiden käytäntöön soveltamista, laa-jempaa käyttöönottoa ja jatkokehittelyä. Osa käytänteistä juurtuu vähitellen ja saa uusia, kehittyneempiä muotoja. Tämän vuoksi on tärkeää, että projektissa kehitettyihin käytäntei-siin liitetään jatkotoimenpide-ehdotukset, jotka tukevat kehittämistyön eteenpäin viemistä.Seuraavassa jatkotoimenpide-ehdotukset on koottu toimintamallin osa-alueittain (sosiaali-nen tuki, henkilökunnan osaaminen sekä prosessit ja palvelut). Jatkotoimenpide-ehdotukseen on esitetty mahdollista vastuutahoa/henkilöä.

9.1. Kuntoutujan ja omaisen sosiaalinen tuki

Jatkotoimenpide-ehdotus 1. Kuntoutujan ja omaisten ohjaamiseen tulee edelleen panostaa ja sitä kehittää

- Sakke-ohjausmallin käytön ja seurannan arvioimiseksi tulee nimetä henki-lö/henkilöitä, jotka huolehtivat ohjausmallin seurantajärjestelmästä. Sama henkilö vastaa myös potilasohjauksen edelleen kehittämisestä ja ohjausmateriaalin ajan-tasaistamisesta

o Nimeämisen tekee esimies Jatkotoimenpide-ehdotus 2. Internet-sivujen sisällöllinen vaatimusmäärittely tulee hyödyntää laajasti

- Projektissa koottu kuntoutujan ja omaisen ohjaamiseen tarkoitettujen www-sivujensisällöllinen määrittely sekä ohjeistus käyttäjäystävällistä sivuista ikääntyneille ja vammaisille tulee huomioida ja hyödyntää kehitettäessä kuntoutujille ja omaisille materiaalia internet-sivuille tai muihin informaatiolähteisiin.

o vastuuhenkilöinä ohjausmateriaalin tekijät sekä vastuutahona asiakasin-formoinnissa vastaava johto

9.2. Henkilökunnan osaaminen

Jatkotoimenpide-ehdotus 3. Kuntoutusketjussa toimivan henkilökunnan yhteistäkoulutusta tulee jatkaa

- Asiantuntijuutta lisäävää ja yhteistyötä tukevaa koulutusta tulee jatkaa ja sitä tulee tarvittaessa laajentaa muihinkin toimijoihin (esim. OYS:n akuuttiosaston henkilökun-ta). Koulutuksessa on oleellista, että se mahdollistaa tietoja taitopuolisen opetuk-sen lisäksi myös keskustelut yhteisistä asioista eri toimijoiden välillä. Kouluttajina tu-lee hyödyntää myös kuntoutusketjun omia osaajia.

o vastuuhenkilöinä kuntoutusketjun esimiehet

Jatkotoimenpide-ehdotus 4. Kuntoutusketjussa toimivan henkilökunnan työn teke-mistä tulee edelleen tukea

- Erityisesti kotihoidon henkilökunnan työnohjauksesta tulee huolehtia. Tarve näkyi mm. toimintamallikoulutuksessa, josta kouluttajina toimineet (mm. psykologit, työyh-teisöasioiden ja henkilökunnan työssä jaksamisen asiantuntijat) ovat tuoneet asian esille.

o vastuuhenkilöinä (kotihoidon) esimiehet - Mahdollisuutta työkiertoon (SAKKE -osaamisen hallinnan mallissa ”vaihto-opiskelu”)

tulee laajentaa yhdeksi työssä oppimisen ja osaamisen lisäämisen menetelmäksi. Sen käytänteitä tulee yhtenäistää ja yksinkertaistaa.



60

Jatkotoimenpide-ehdotus 5. Avainosaajamallia tulee aktiivisesti ylläpitää ja kehittää edelleen

- Avainosaajatoiminnan jatkuminen ja toiminnan mahdollistuminen tulee turvata. Avainosaajatoimintaan liittyen tulee myös arvioida, voisiko mallia siirtää myös mui-hin ”avaintehtäviin” (esim. ravitsemusyhdyshenkilö).

o avainosaajatoiminnalle tulee nimetä vastuuhenkilö alueellisen vanhustyönpalveluyksiköstä. Ensimmäiseksi vastuuhenkilöksi vuodeksi 2005 on ni-metty aluekoordinaattori Eeva Tokola.

Jatkotoimenpide-ehdotus 6. Kuntoutusketjun esimiestoiminnan yhteistyötä tulee edelleen kehittää

- Koko kuntoutusketjun esimiesyhteistyötä tulee jatkaa ja kehittää edelleen esimer-kiksi säännöllisillä esimiestapaamisilla, koska esimiestason tulee tuntea toimijakent-tä ja prosessit mahdollisimman laajasti.

o ensimmäisen projektin jälkeisen kuntoutusketjun esimiestapaamisen ko-koonkutsujat on jo sovittu. Yhteydenpidon helpottamiseksi projekti on tuot-tanut koosteen kuntoutusketjun esimiesten yhteystiedoista.

- Oulun kaupungin vanhustyö hyötyisi alueellisen vanhustyön ja sairaala- ja laitos-hoidon yhteisestä hoitotyön johtoryhmästä (ohjausryhmästä), koska asiakkaat ovat useimmiten yhteisiä molemmille toimijoille. Johtoryhmä voisi koostua mm. sairaala- ja laitoshoidon ylihoitajista ja alueellisen vanhustyön palveluyksikköpäälliköstä ja aluekoordinaattoreista. Johtoryhmän tarkoituksena olisi turvata vanhustyössä yhte-näinen, laadukas hoitotyö ja sen kehittäminen niin asiakkaan, henkilökunnan kuin prosessien näkökulmasta.

o johtava hoitaja, ylihoitajat ja alueellisen vanhustyön palveluyksikköpäällik-kö arvioivat johtoryhmän tarpeellisuuden ja käynnistävät toiminnan sen pohjalta

9.3. Kuntoutusprosessit ja -palvelut

Jatkotoimenpide-ehdotus 7. Laadukkaiden terapialausuntojen ja hoitotyön yhteen-vetojen tekoa tulee seurata

- Kuntoutusasiakkaiden terapialausunnoille ja hoitotyön yhteenvedoille tulee tehdä vertaisarviointeja ja/tai sisäisiä auditointeja. Vertaisarviointien teossa voidaan hyö-dyntää koko toimijakenttää esim. siten, että kuntoutusosastojen henkilökunta arvioi toistensa tekemiä lausuntoja/yhteenvetoja tai kotihoito ja laitoshoito vastaavasti toi-siaan.

o vastuuhenkilöinä laadunhallinnasta vastaavat

Jatkotoimenpide-ehdotus 8. Kehitettyjä yhteistyö- ja tiedonkulun linkkejä tulee pitää yllä aktiivisesti

- Projekti on lähentänyt useita kuntoutusketjun toimijoita ja uusia yhteistyön muotoja on kehittynyt. Yhteistyösuhteita tulee ylläpitää aktiivisesti esim. sopimalla säännölli-siä tapaamisia ja jatkamalla toisten toimintaan tutustumisia.

o vastuuhenkilöinä yksikköjen esimiehet

- Kuntoutusketjun toimijoiden tulee tiedottaa toisilleen aktiivisesti omiin yhteistie-toihinsa ja toimintoihinsa liittyvistä muutoksista. Informoinnissa tulee huomioida ko-ko laaja toimikenttä.

o vastuuhenkilöinä yksikköjen esimiehet


61

- Vuoden 2005 alussa käyttöön otettavaa Karttatie-ohjelmaa varten tulee nimetä alu-eelliseen vanhustyöhön vastuuhenkilö, joka huolehtii kotihoidon aluerajoissa ja yh-teystiedoissa tapahtuvien muutosten päivittämisestä kaupungin tekniseen keskuk-seen. Karttatie-ohjelmaa voidaan laajentaa tulevaisuudessa mm. omalääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden tiedoilla, jota varten tulee nimetä vastuuhenkilö esim. kysei-sistä toimijatahoista.

o vastuuhenkilö Karttatie-ohjelman vastuuhenkilön nimeämiseksi alueelli-seen vanhustyöhön palveluyksikköpäällikkö

Jatkotoimenpide-ehdotus 9. Kaatumistapaturmien ehkäisy tulee ottaa osaksi ehkäi-seviä kotikäyntejä

- Alueellisessa vanhustyössä kehitettävän ehkäisevien kotikäyntien mallin osaksi tu-lee ottaa myös kaatumistapaturmariskiin liittyvät kartoitukset ja ehkäisytyö tulee ot-taa henkilökunnan koulutussisällöksi.

o vastuuhenkilöinä esimiehet

Jatkotoimenpide-ehdotus 10. Kotona selviytymistä tukevan kuntoutusohjauksen ottamista osaksi ikääntyneiden palvelutarjontaa tulisi arvioida

- Kehitettyä kuntoutusohjauksen mallia tulee testata ja kehittää edelleen. Tätä työtä varten tulee perustaa oma projekti/työryhmä, joka piloitoi ja kehittää edelleen mallia, tekee tarkennetun suunnitelman kuntoutusohjauksen toteutustavasta, arvioi sen kustannuksia ja esittää yhteenvetona, tulisiko kuntoutusohjaus ottaa yhdeksi ikään-tyneiden palveluksi.

o vastuuhenkilö vanhustyön johtaja

Jatkotoimenpide-ehdotus 11. Kotikuntoutusta tulee edelleen kehittää - Kotikuntoutuksen pilotoinnin hyväksi koettuja käytänteitä tulee kehittää edelleen

osaksi normaalitoimintaa, jolloin hyvät käytänteet koskettavat kaikkia kuntoutujia ja näkyvät parantuneena kuntoutuksen laatuna.


- Kotikuntoutuksen mallia kokonaisuudessaan tulee testata muilla mahdollisilla kun-toutujaryhmillä

o vastuuhenkilöinä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluyksikköpäällikkö

Jatkotoimenpide-ehdotus 12. Projektissa kehitettyjen uusien palvelutuotteiden hyö-dyntämistä tulee arvioida

- Projektissa kehitettyjä uudet palvelutuotteet (kuntouttava loma/vuorohoitotuote, ko-tona selviytymistä tukeva Arkivoimaa-kuntoutuskurssi), jotka jäävät yhteistyökump-paneille omaan palvelutarjontaan, tulee ottaa huomioon asiakkaiden palvelutarpeita kartoitettaessa ja palveluja tilattaessa. Tuotteiden ottaminen tilaajan tilausvali-koimiin tulee arvioida ja tehdä vaadittavat päätökset.

o vastuuhenkilöinä palvelujen tilaamisesta vastaavat

Jatkotoimenpide-ehdotus 13. Kuntoutussitoumus tulee kehittää projektissa kehitet-tyihin sisältöihin pohjautuvaksi

- Kuntoutussitoumuksen tekemistä varten tulee koota oleellisista toimijoista koostuva työryhmä, jossa kuntoutussitoumusta valmistellaan osana ydinkunta-palvelukuntamallin tilaajatoiminnan kehittämistä. Kuntoutussitoumus tulee viedä luottamushenkilöille hyväksyttäväksi.

o vastuuhenkilönä vanhustyön johtaja


62

9.4. Muut

Jatkotoimenpide-ehdotus 14. Projektin tuloksellisuus ja vaikuttavuusarviointi tuleetehdä

- Projektin tulosten ja erityisesti vaikuttavuuden arvioimiseksi tulee tehdä uusi ulkoi-nen arviointi kohdennettuna niihin asioihin, joiden tunnistetaan olevan kriittisiä pro-jektin onnistumisen arvioimiselle. Tätä suositellaan myös projektille tehdyssä ulkoi-sessa arvioinnissa (Ponnikas 2004). Ajankohta tälle uudelle arvioinnille olisi esim.vuosi 2006.

Arvioitavia kohteita voisivat olla esimerkiksi: 1.Sairastumisen jälkeisen jatkokuntoutuksen toimivuus (mm. kotikuntoutus,kotiin suunnattujen terapioiden toteutus) 2.Kuntoutujan ja omaisen ohjaamisen käytänteet (sisältäen apuvälineohjauk-sen)3. Avainosaajamallin toimivuus4. Tiedonkulku (sähköisen tiedonsiirron ja projektissa kehitettyjen tiedonkulunyhdistymisen onnistuminen) 5. Yhteistyön tilanne 6. Koulutustarjonta henkilökunnalle7. Osaamisen hallinnan kokonaisuuden toteutuminen 8. Uusien palvelutuotteiden käyttöönotto ja vaikuttavuus

Päätöksen vaikuttavuusarvioinnin tarpeellisuudesta, toteutuksesta ja rahoituk-sesta tekevät projektissa mukana olleet kumppanit


63

10. Yhteenveto

Saumaton kuntoutusketju SAKKE –projekti on ollut ESR -osarahoitteinen kehittämis- ja koulutushanke vuosina 2002-2004, jonka päätavoitteena on ollut kehittää kotona selviyty-mistä tukeva asiakaslähtöinen saumattoman kuntoutuksen toimintamalli oululaiselle ikään-tyneelle aivoverenkiertohäiriö-, lonkkamurtuma- ja amputaatiokuntoutujalle. Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli perustuu saumattomaan kuntoutusketjuun (rakenne ja palve-lut), saumattomaan osaamisen ketjuun, saumattomaan kuntoutujien ja omaisten sosiaali-sen tuen ketjuun sekä saumattomaan apuvälinehallinnan ketjuun. Käytännössä tavoite on tarkoittanut sitä, että parantamalla henkilökunnan toimintaa ja osaamista on luotu edelly-tyksiä saumattomalle palveluketjulle, joka näkyy kuntoutujien hoidon ja kuntoutuksen pa-rantuneena laatuna.

Projektin hallinnoijana on toiminut Oulun kaupungin vanhustyön hallinto. Kaupungin muistayksiköistä mukana ovat olleet kaupunginsairaalan kuntoutusosasto, lääkinnällinen kuntou-tus sekä alueellinen vanhustyö. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Oulun yliopistollisen sairaalan lääkinnällinen kuntoutus, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Päivärinnesäätiö, Rokuankuntokeskus ja Proteesisäätiö (Respecta Oy). Yhteistyötä on tehty myös kolmannen sekto-rin toimijoiden kanssa. Projektin toteutuneet kustannukset olivat kaikkiaan n. 460 000 eu-roa.

Projektin käynnistyttyä hankesuunnitelman pohjalta tehtiin projektin toimintasuunnitelma, johon tarkennettiin tavoitteita. Tässä vaiheessa tehtiin myös yhteistyösopimukset, joihin määriteltiin kumppaneiden osuudet projektissa. Seuraavaksi projektissa tehtiin kuntoutuk-sen nykytilan kuvaus, jota verrattiin ns. ideaalimalliin. Tältä pohjalta valittiin SAKKE-projektin kehittämiskohteet ja tarkennettiin jälleen tavoitteita.

Projektissa kehittämistyötä on tehty pääasiallisesti neljässä projektiryhmässä, joista kulla-kin on ollut omat kehittämisalueensa. Projektiryhmät liittyivät saumattoman palveluraken-teen, saumattoman apuvälinehallinnan, henkilökunnan osaamisen sekä kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittämiseen.

Projektin kehittämistyön päätuloksena oli kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimin-tamalli, joka sisältää useita osa-alueita. Kuntoutuksen toimintamallin perustana ovat moni-puoliset kuntoutuspalvelut ja –prosessit, joita toteuttaa osaava kuntoutushenkilökunta. Prosesseilla, palveluilla ja osaamisella tuetaan kuntoutujan ja omaisen sosiaalista tukea ja sitä kautta kotona selviytymistä.

Kotona selviytymistä tukevaan toimintamalliin liittyen projektissa kehitettiin ja tuotettiin run-saasti erilaisia tuotoksia. Kuntoutusketjun nykytilan kuvaus oli yksi hankkeen ensimmäisis-tä tuotoksista, ja kehittämistyö on perustunut suurilta osin siinä esiin tulleiden saumakohti-en parantamiseen. Nykytilan kuvauksesta valmistui raportti kesällä 2003. Ammattilaisten näkökulmasta kuntoutusketjussa saumakohtia oli mm. tiedonkulussa ja yhteistyössä. Tie-donkulun parantamiseksi projektissa kehitettiin kirjaamisen minimitiedostoja terapialausun-tojen ja hoitotiedotteiden sisältöihin sekä selkeytettiin yhteystietoja ja yhteydenotto käytän-töjä. Lisäksi kaupungin internet-sivulla olevaan Karttatie-ohjelmaan valmistuu vuoden 2005 alussa sovellus, josta asiakkaan osoitteen perusteella saadaan hänen kotihoidon tiimin yhteystiedot.


Nykytilan kuvauksessa ilmeni, että kuntoutujat pitävät yleensä kotia parhaana kuntoutu-mispaikkana. Omaiset kuvasivat heille tehdyissä haastatteluissa sitä, kuinka he erityisesti


64

sairaalakuntoutusvaiheessa kokivat itsensä ulkopuolisiksi. Näihin haasteisiin vastaamisek-si projektissa kehitettiin ja pilotoitiin ns. kotikuntoutuksen malli, jossa kuntoutuja sairastu-misen jälkeisen lyhyen sairaalakuntoutusvaiheen jälkeen palaa kotiin saaden tarvitseman-sa kotihoidon ja terapian sinne. Kotijaksoa varten omaisten tukemiseen ja ohjaamiseen panostetaan, koska heillä on oleellinen merkitys kuntoutujan kuntoutumisessa ja kotona selviytymisessä.

Kuntoutujan ja omaisen ohjaamisen parantamiseksi projektissa kehitettiin ohjausmalli kun-toutujille ja omaisille� Ohjausmallissa painottuvat ohjauksen asiakaslähtöisyys, suunnitel-mallisuus, systemaattisuus sekä saumattomuus. Ohjauksen sisältö rakentuu yksilöllisesti kuntoutujan ja omaisen tarpeiden ja tilanteen mukaan. Kuntoutujan ja omaisen ohjaamisen paranemiseksi myös Oulun seudun ammattikorkeakoulun kuntoutusohjauksen opiskelijat kehittivät opinnäytetyönään kotona selviytymistä tukevaa kuntoutusohjauksen mallin.

Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen paranemiseksi projektissa on kehitetty uutta kun-toutuspalvelutarjontaa. Rokuan kuntokeskus on kehittänyt ja pilotoinut kuntoutujan ja omaisen jaksamista tukevia kuntoutuskursseja nimellä ”Arkivoimaa” –kurssi. Kursseille osallistui kuntoutujia sekä heidän puolisoitaan/lapsiaan, ja kursseilla keskityttiin sosiaalisen tuen ja arjessa selviytymisen paranemiseen. Oulun Invalidien yhdistys oli mukana kehittä-mässä edelleen amputaatiokuntoutujien vertaistukitoimintaa. Uutena kuntoutusketjun pal-velumuotona Päivärinteen kuntoutussairaala kehitti kuntouttavan loma/vuorohoitopalvelu –tuotteen.

Apuvälineketjun kehittämiseksi projektissa panostettiin kuntoutujan ja omaisen apuväline-tietouden paranemiseen sekä kotihoidon henkilökunnan osaamisen lisääntymiseen apuvä-lineasioissa. Apuvälinetietous on osana ohjausmallin sisältöjä ja kotihoidon avainosaaja-koulutusta��

Projektissa on toteutettu laajasti myös kuntoutusketjun henkilökunnan koulutusta, joka on liittyneet projektin kehittämisalueisiin. Toimintamallikoulutukseen osallistui noin 350 työn-tekijää kuntoutusketjun eri toimipisteistä. Tämän koulutuksen tavoitteena oli yhteisten saumattoman kuntoutuksen toimintamallien käyttöön oton edistäminen. Avainosaajakoulu-tuksen tavoitteena oli kouluttaa lonkkamurtuma/amputaatiokuntoutujien sekä aivoveren-kiertohäiriökuntoutujien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita avainhenkilöitä Oulun kau-pungin kotihoitoon. Tähän koulutukseen osallistui noin 50 työntekijää. Avainosaajien toi-minnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi projektissa kehitettiin myös avainosaajamalli. Eri-tyisosaamiskoulutukseen�osallistui noin 50 moniammatillista työntekijää OYS:n ja OKS:n kuntoutusosastoilta. Tämän koulutuksen tavoitteena oli lisätä kuntoutusosastojen yhteis-työtä sekä henkilökunnan erityisosaamista sairaalakuntoutusvaiheessa erityisesti kuntou-tujan ja hänen perheensä kohtaamisessa.

Projektin päättymisen jälkeen projektissa aloitettuja tai kehitettyjä toimintoja ja toimintamal-leja kehitetään edelleen. Kehitettyjä käytänteitä ja ohjeistuksia on osittain jo otettu käyttöön eri yksiköissä. Kehittämistyön tueksi projektissa koottiin jatkotoimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat mm. kuntoutusketjun henkilökunnan yhteistä koulutusta, vastuuhenkilöiden ni-meämistä ohjausmallin ja avainosaajamallin käyttöön ottamisen ja edelleen kehittämisen turvaamiseksi, kuntoutusohjausmallin sekä kotikuntoutuksen mallin edelleen kehittelyä projektissa saatujen kokemusten myötä sekä uusien kehitettyjen palvelutuotteiden käyt-töönottoa. Tärkeä merkitys projektin tuotosten ja tulosten käyttöönotossa sekä edelleen kehittämisessä on päättäjillä ja esimiehillä. Lähtökohta asioiden eteenpäin menemiselle on kuitenkin hyvä projektin päättyessä, koska eri osapuolet ovat olleet vahvasti mukana pro-jektissa ja kokeneet siinä tehdyn kehittämistyön pääosin merkitykselliseksi.


65

��

Aho L., Jäntti P., Välitalo A. (2002) GERI 2000 –hankkeen loppuraportti. Oulun kaupunki. Sosiaali- ja terveystoimi. Kontinkankaan sairaala. Lääkinnällinen kuntoutus. Julkaisema-ton.

Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Oppaita 2001:4.

Kumpusalo E. (1991) Sosiaalinen tuki,. huolenpito ja terveys. Sosiaali- ja terveyshallitus. Raportteja 8.

Oulun kaupunki (2001) Vanhustenhuollon toimintastrategian tarkistus vuoteen 2005. Sosi-aali- ja terveystoimi. Vanhustyö.

Ponnikas J. (2004) Malleista muutoksiksi. Saumaton kuntoutusketju SAKKE –hankkeen ulkoinen arviointi. Oulun yliopisto. Kajaanin kehittämiskeskus. Working papers 52.

Suomen kuntaliitto (1998) Palvelusitoumus. Julkisten palvelujen laatustrategia.

Väänänen-Sainio R., Lotvonen S., Heikkinen-Vainio M. (2002) Ikääntyvän toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen. Alueellisen vanhustyön ITTE -projektin loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi. Oulun kaupunki.

sisÄllysluettelo - ouluoulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamishankkeet... · 23.9.2003...

Documents