soili/asiantuntijaviestinta/tekniikan_vie... · web viewharjoitukset ovat word-muodossa, jotta...

Jussi Alhorinne, Aira Korkeamäki, Tea Savola

TEKNIIKAN VIESTINTÄHARJOITUKSET

SAATTEEKSI

Seuraavat harjoitukset tukevat ja tuovat monipuolisuutta Anneli Kauppisen, Jyrki Nummen ja Tea Savolan Tekniikan viestintä -kirjan vuonna 2010 uudistetun laitoksen käyttöön. Monet harjoituksista ovat uusia, mutta mukana on jo aiemmassa harjoituspaketissa olleita, toimiviksi todettuja harjoituksia, joita on tarpeen mukaan päivitetty ja ajantasaistettu.

Kaikissa harjoituksissa viitataan niihin oppikirjan sivuihin, joissa harjoituksen aihealueita on käsitelty, joten opiskelijat voi ohjeistaa haluttaessa myös itsenäiseen työskentelyyn.

Harjoitukset ovat Word-muodossa, jotta opettajan on helppo muokata niitä eri koulutusalojen opiskelijoiden tarpeisiin. Kaikkia harjoituksia olemme itse kokeilleet insinöörikoulutuksen viestinnänopetuksessa – joko tällaisenaan tai muokattuina. Toivomme materiaalimme innostavan myös omien harjoitusten kehittämiseen.

Jussi Alhorinne Aira Korkeamäki Tea Savola

© Alhorinne, Korkeamäki, Savola ja Edita Publishing Oy, 2011 1

SisällysluetteloKIRJOITUSVIESTINTÄ........................................................................................................................................5

Tiedustelut ja pyynnöt.......................................................................................................................................6

1. Tiedustelu opintoretkestä.................................................................................................................... 6

2. Haastattelupyyntö.................................................................................................................................... 7

3. Aineistopyyntö........................................................................................................................................... 7

Ohjeen arviointi.................................................................................................................................................... 8

Kielteinen viesti.................................................................................................................................................... 9

Tiedotteet............................................................................................................................................................. 10

1. Tiedottaminen tuoteviasta.................................................................................................................10

2. Matkasta tiedottaminen......................................................................................................................10

3. Tiedottaminen töistä, jotka edellyttävät toimenpiteitä........................................................11

Liikekirjesarja..................................................................................................................................................... 12

Vastine................................................................................................................................................................... 13

Matkaraportti...................................................................................................................................................... 14

Anomus tai hakemus....................................................................................................................................... 15

Hanke-ehdotus................................................................................................................................................... 16

Verkkosivuston arviointi............................................................................................................................... 17

Verkkosivustojen vertailu............................................................................................................................. 18

Verkkosivuston laatiminen...........................................................................................................................20

Yritys sosiaalisessa mediassa...................................................................................................................... 21

Luentopäiväkirja............................................................................................................................................... 23

Essee puheviestinnästä.................................................................................................................................. 25

Artikkelin analyysi............................................................................................................................................26

Yleistajuinen asiantuntija-artikkeli...........................................................................................................27

e-Portfolio............................................................................................................................................................. 29

Insinöörityön esittely...................................................................................................................................... 30


PUHEVIESTINTÄ............................................................................................................................................... 31

Esittäytymisharjoitus...................................................................................................................................... 32

Esitysdiojen arviointi...................................................................................................................................... 33

Tilastokuvion tai taulukon selostaminen...............................................................................................34

Keskustelun analyysi....................................................................................................................................... 35

Sanallinen havainnollistaminen................................................................................................................. 37

Puheen analyysi................................................................................................................................................. 38

Puheviestintäseminaari................................................................................................................................. 39

RYHMÄTYÖ.......................................................................................................................................................... 41

Ryhmätyön edut ja sudenkuopat...............................................................................................................42

Ryhmäviestinnän muodot............................................................................................................................43

Palaverisuunnitelman tekeminen..............................................................................................................44

Argumentaatioharjoitus.................................................................................................................................45

Alustus ja keskustelu energia-aiheesta...................................................................................................47

Ryhmätyömenetelmien soveltaminen.....................................................................................................49

1. Ongelmanratkaisumenetelmä..........................................................................................................49

2. Tuplatiimitekniikka...............................................................................................................................49

Ryhmätyömenetelmien esittely ja arviointi..........................................................................................50

Palaveriharjoitus: työntekijän valinta.....................................................................................................51

Palaveriharjoitus: palkkausjärjestelmän kehittäminen...................................................................53

Palaveriharjoitus: Kannustusrahan jakaminen...................................................................................54

Ryhmätyötaidon tarkkailu............................................................................................................................ 55

Palaverin analyysi............................................................................................................................................. 56

Ryhmätyön häiriöt............................................................................................................................................ 58

Palaverimuistio.................................................................................................................................................. 59

Projektipalaveri................................................................................................................................................. 60

Projektikokouksen arviointi..................................................................................................................60


Neuvottelutaidon esitelmät..........................................................................................................................61

Neuvottelutaito ammattilaisen silmin.....................................................................................................63

Neuvotteluun valmistautuminen...............................................................................................................64

Yhteistyöneuvottelu.........................................................................................................................................66

Neuvottelun tarkkailu: vahvuudet ja yhteistyö-taktiikat................................................................67

Neuvottelun analyysi.......................................................................................................................................68

Neuvottelijan huoneentaulu.........................................................................................................................70

Neuvottelutaktiikoiden arviointi............................................................................................................... 71

Kokouspuheenvuoroista äänestysjärjestykseen.................................................................................73

1. Puheenvuorojen tunnistaminen......................................................................................................73

2. Puheenjohtajan muistiinpanot.........................................................................................................75

3. Äänestysjärjestyksen laatiminen....................................................................................................76

Virallisen kokouksen dokumentit..............................................................................................................77


KIRJOITUSVIESTINTÄ


Tiedustelut ja pyynnötTekniikan viestintä: Arkiviestintä (s. 38–45), Kohteliaisuus (s. 17–19)

Seuraavan tehtäväosion tarkoituksena on harjaantua hallitsemaan erilaisia tyylivalintoja, kun

lähestytään tuntematonta henkilöä itselle tärkeässä asiassa

sovelletaan vakiintuneita kohteliaisuusmuotoja arkiviestintään

viestin vastaanottajana on eri asemassa oleva viestintäkumppani.

Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin:

Liitä mukaan täydelliset ja täsmälliset yhteystiedot (osoitteet ja puhelinnumerot).

Tuntematonta lähestytään etäisemmin kuin tuttua.

Sähköpostiviesti on mahdollisimman lyhyt (tulee näkyä näytössä kokonaisena).

Jos kirjoitat varsinaisen kirjeen sähköpostiviestin liitteeksi, käytä siinä vakioasemointia.

1. Tiedustelu opintoretkestä

Laadi opiskelualaasi liittyvälle yritykselle tiedustelu, voisiko luokkasi tai opintoryhmäsi tehdä opintoretken yritykseen.


Lähesty kohteliaasti.

Kuvaile ryhmä, sen koko ja kiinnostuksen kohteet.

Osoita ryhmän motivaatio.

Tuo esiin ohjelmatoivomuksesi, mutta jätä vastapuolelle päätökset kaikista yksityiskohdista.

Rajaa selvästi isännän velvollisuudet.

Muista yhteistyötä korostavat lopputerveiset.


2. Haastattelupyyntö

Laadi kirje tai sähköpostiviesti, jossa pyydät haastattelua yrityksessä tai oppilaitoksessa toimivalta asiantuntijalta opintoihisi liittyvästä aihepiiristä.

Tehtävän voi liittää opinnoissa tehtävään projektiin tai päättötyöhön, jossa yrityksessä toimivan asiantuntijan tietämystä halutaan hyödyntää.


Tuo selvästi esiin haastattelun tarpeellisuus, tavoite ja merkitys.

Selvitä haastattelun aihepiiriä mahdollisimman täsmällisesti.

Ennakoi haastattelun edellyttämä aika.

Ehdota selviä päivämääriä ja aikoja, mutta jätä päätökset vastaanottajalle.

Osoita oma joustamishalusi kaikissa järjestelyissä.

3. Aineistopyyntö

Laadi yritykselle kirje, jossa pyydät yritykseltä aineistoa opintojasi varten tekemääsi asiantuntijaesitelmään tai yritysesittelyyn.


Esitä asiayhteys (työ, esitelmä jne.), jossa aineistoa tarvitaan.

Tuo selvästi esiin aineiston tarpeellisuus sekä lukija tai kuulijat, joille aineistoa esitellään.

Osoita, että otat huomioon yrityksen toiveet aineiston käytöstä ja käyttörajoituksista.


Ohjeen arviointiTekniikan viestintä: Ohjeistavat tekstit (s. 134–143)

Tehtävän tavoitteena on perehtyä opastamisen periaatteisiin sekä oppia tuottamaan tarkoituksenmukaisia ohjetekstejä.

Etsi esimerkiksi verkosta jonkin omaan alaasi liittyvän, itsellesi tutun tuotteen tai laitteen ohje.

Kuvaile ohjeen rakenne ja analysoi se vertailemalla oppikirjan tekstiin. Analyysin tulee olla kriittinen ja mahdollisimman yksityiskohtainen. Näkemykset on perusteltava.

Selitä, miten kehittäisit käsittelemääsi ohjetta.

Palauttaessasi tehtävää liitä alkuperäinen ohje mukaan.


Kielteinen viestiTekniikan viestintä: Arkiviestintä (s. 38–45)

Tehtävän tavoitteena on harjoitella kielteisen viestin esittämistä kohteliaasti.

Lähetä opettajalle vähintään 10 rivin sähköpostiviesti, jonka sisältö on kielteinen, esimerkiksi

hyväksytyn opintosuorituksesi merkintä puuttuu oppilaitoksen rekisteristä, vaikka suorituksesta on kulunut jo kaksi kuukautta

olet tyytymätön arvosanaasi ja siihen, ettei opettaja ole perustellut sitä

et pääse tutkielman laatimisessa eteenpäin, koska opettaja ei ole toimittanut sinulle lupaamaansa tausta-aineistoa

haluat huomauttaa siitä, että opintojaksolla on esitetty vanhentunutta tietoa.


TiedotteetTekniikan viestintä: Tiedote (s. 119–123), Arkiviestintä (s. 38–45)

1. Tiedottaminen tuoteviasta

Laadi tiedote, jossa yritys kertoo tuotteessa olevasta valmistusvirheestä, jonka vuoksi asiakkaan on toimittava tietyllä tavalla. Esimerkiksi automerkin maahantuoja tiedottaa tiettynä aikana valmistetuissa autoissa mahdollisesti esiintyvästä viasta, jonka vuoksi asiakkaan on vietävä autonsa tarkistettavaksi.

Tiedottamisen yleisperiaatteiden lisäksi tässä tehtävässä on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä:

Onko asiakasta tarpeen puhutella? Millainen puhuttelu on sopivin?

Millainen otsikko on tarkoituksenmukaisin? Miten lukijan saa suhtautumaan asiaan vakavasti, ilman että ensivaikutelma on liian kielteinen?

Miten asia esitetään, niin että vikaa ei vähätellä, mutta huolehditaan myönteisestä yleissävystä?

Miten vian tarkistaminen, korjaaminen tai korvaaminen hoidetaan asiakkaan kannalta mahdollisimman yksinkertaisesti?

Miten huolehditaan myönteisestä yrityskuvasta ja säilytetään asiakkaan luottamus yritykseen?

Kuka on vakuuttavin allekirjoittaja, kenelle taas ohjataan tiedustelut?

2. Matkasta tiedottaminen

Kirjoita joko kirjeitse lähetettävä, sähköposti- tai ilmoitustaulutiedote, jossa kerrotaan yrityksen, ryhmän tms. ulkomaanmatkasta. Ota tiedotuskanava huomioon tiedotteen ulkoasun ja muun esitystavan suunnittelussa. Tavoitteena on informoida matkan yksityiskohdista ja houkutella mahdollisimman moni mukaan. Otsikon ja viestin yleissävyn tulee olla innostava ja tietojen täsmällisiä ja helppolukuisia. Anna tarkka toimintaohje ilmoittautujille sekä kerro, mistä saa lisätietoja.


3. Tiedottaminen töistä, jotka edellyttävät toimenpiteitä

Kirjoita kerrostalon asukkaille jaettava lyhyt ja selkeä tiedote. Käytä vakioasettelua ja jäsennä tiedote väliotsikoin. Vastaanottajan kohdalla voi olla puhuttelu tai esim. Asunto-osakeyhtiö X:n asukkaat. Huolehdi siitä, että tiedotteessa on

kaikki asukkaiden kannalta olennainen tieto

selkeä toimintaohje

allekirjoituksen lisäksi lisätietojen antajan yhteystiedot.

Voit valita esimerkiksi jonkin seuraavista aiheista:

1. Asunto-osakeyhtiöön on tulossa parvekeremontti (lasitus, maalaus, betonirakenteiden korjaus tms.). Asukkaiden on tyhjennettävä parvekkeensa määräaikaan mennessä. Parveketyöt aiheuttavat myös jonkin verran häiriötä. Lisäksi rakennusmiehet kulkevat parvekkeille tarvittaessa yleisavaimilla asuntojen kautta.

2. Asunto-osakeyhtiö on tehnyt yrityksesi kanssa sopimuksen ikkunoiden uusimisesta. Tiedota asukkaille asiasta. Ilmoita, miten heidän pitää valmistautua asiaan.

3. Jotkut asukkaat ovat valittaneet siitä, että uudet talon ovet eivät sulkeudu kunnolla. Ovet toimittanut yritys tarkastaa kaikkien asuntojen ovet.

4. Yrityksesi järjestää parvekelasien esittelyn. Tee siitä mainosmainen tiedote asukkaille.

5. Taloyhtiön yhteisistä tiloista on hävinnyt tavaraa. Lukot vaihdetaan.

6. Porraskäytävässä on havaittu yöpyvän asunnottomia. Asukkaita kehotetaan olemaan tarkkana ovisummerin käytössä sekä tarkkailevan kulkijoita ja tarvittaessa tekevän ilmoituksen huoltoyhtiöön.


LiikekirjesarjaTekniikan viestintä: Liikekirjeet (s. 99–115), Arkiviestintä (38–45)

Harjoitus voidaan toteuttaa itsenäisesti tai parityönä siten, että toinen toimii ostajana ja toinen myyjänä. Tarkemmasta työnjaosta pari sopii keskenään.

Harjoituksessa laaditaan seuraavat kirjeet:

1. tarjouspyyntö

2. tarjouspyyntöön perustuva tarjous

3. reklamaatio

4. vastaus reklamaatioon.

Harjoitusta varten hankitaan tietoja sellaisesta tuotteesta, tuotesarjasta ja/tai palvelusta, josta on järkevää käydä kauppaa kirjeitse. Tietoja saa esimerkiksi internetistä, lehdistä, liikkeistä tai messuilta. Tehtävänä on hankkia aineisto, suunnitella kaupankäynnin vaiheet (ks. Tekniikan viestintä s. 102), kirjoittaa yllä mainitut neljä kirjettä sekä muokata ja viimeistellä ne opettajan antaman palautteen mukaan.

Tarjouspyynnön ja tarjouksen jälkeen kirjoitetaan reklamaatio, kun kaikki ei menekään kaupankäynnissä toivotulla tavalla. Yritys laatii vastauksen reklamaatioon.


VastineTekniikan viestintä: Mielipidekirjoitukset ja blogit (s. 127–132), Pahoittelu ja anteeksipyyntö (s. 42), Perustelutyypit (s. 179–182), Epäonnistuneet ja ongelmalliset perustelut (s. 182–184), Otsikointi (s. 59–60)

Kuvittele itsesi yrityksen tai yhteisön edustajaksi ja kirjoita vastine mielipide-kirjoitukseen tai verkossa esitettyyn kielteiseen kannanottoon.

Kirjoita alustava luonnos ja pyydä siitä kommentteja. Arvioi omaa tekstiäsi julkaisukriteerien kannalta. Laadi lopuksi iskevä otsikko.


MatkaraporttiTekniikan viestintä: Työelämän raportointi (s. 152–155), Matkaraportti (s.161–164)

Laadi matkaraportti viimeksi tekemästäsi opinto- tai tutustumismatkasta. Muista kirjoittaa konkreettisia huomioita asioista, jotka erityisesti sinä koit mielenkiintoisiksi ja tärkeiksi.

Esimerkki matkaraportin rungosta

1. Johdanto (missä olit? miksi olit?)

2. Matkan kulku (millainen ohjelma matkalla oli?)

3. Vierailun (ammatillinen) anti (mitä olennaista/uutta/kiintoisaa näit tai kuulit?)

4. Arviointi (miten matka onnistui? mitä opit? miten vastaavia käyntejä voitaisiin kehittää?)


Anomus tai hakemusTekniikan viestintä: Anomus ja hakemus (s. 149–151)

Laatikaa pareittain tai ryhmässä hakemus, jolla haetaan rahoitusta kotimaahan tai ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan. Ryhmä voi olla luokka tai oppilasryhmä.

Hakekaa verkosta tietoa kuvitellun opintoretken kohteesta, matkoista, majoituksesta yms.

Rahoitusta voidaan hakea esimerkiksi oppilaitoksen kansainvälisiä asioita hoitavalta yksiköltä, mutta periaatteessa miltä tahansa rahoitusta myöntävältä laitokselta.


Hanke-ehdotusTekniikan viestintä: Hanke-ehdotus (s. 145–149)

Laadittavalle tekstille voi tarvittaessa antaa kuvaavamman nimen. Ehdotuksen luonteen mukaan asiakirjatyypin voi nimetä esimerkiksi ehdotukseksi tai muistioksi (kyse tällöin päätöksentekoa varten laaditusta pohjamuistiosta).

Laadi ehdotus työpaikan tai oppilaitoksen toimintatavan uudistamisesta.

Ehdotus voi liittyä esimerkiksi jonkin vakiintuneen mutta epätarkoituksenmukaisen käytännön uudistamiseen, merkittävään laite- tai ohjelmistohankintaan tai tilojen käyttöön. Merkitse vastaanottajaksi päätöksenteon kannalta olennainen henkilö. Käytä vakioasemointia.

Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:

Noudata oppikirjassa esitettyä hanke-ehdotuksen rakennetta.

Esitä ehdotuksesi napakasti heti alussa.

Motivoi vastaanottajaa muutoksiin kuvaamalla epätyydyttävä nykytilanne ja saavutettavat hyödyt.

Perustele ehdotuksesi monipuolisesti ja täsmällisin tiedoin.

Laadi kustannuslaskelma huolellisesti.

Hyödynnä tarvittaessa taulukoita ja kuvia.

Esitä asiasi tiivisti ja selkeästi mutta kokonaisin virkkein. Tarvittaessa voit käyttää luetelmia (ks. Tekniikan viestintä s. 62–63).

Käytä väliotsikoita.


Verkkosivuston arviointi Tekniikan viestintä: Verkkotekstit (s. 165–172), Työelämän raportointi (s. 152–155), Arviointiraportti (s. 164)

Tutustu johonkin oman alasi yrityksen internetsivustoon ja kirjoita havainnoistasi runsaan sivun mittainen raportti seuraavien ohjeiden mukaisesti. Tarkastele valitsemasi yrityksen internetsivustoa asiakkaan näkökulmasta.

Kiinnitä huomiota sivuston

sisältöön

rakenteeseen ja käytettävyyteen

ulkoasuun (selkeys, luettavuus, kiinnostavuus).

Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

Tarkasteltava sivusto: Mikä on raportoinnin kohde?

Näkökulmat: Mitä asioita tarkkailtiin? Mihin kiinnitettiin huomiota? Millä kriteereillä asioita arvioitiin?

Havainnot: Minkälaisia sisältöön, rakenteeseen ja käytettävyyteen sekä ulkoasuun liittyviä ratkaisuja sivuilla on?

Arviointi: Mitä havaintojen perusteella kohteesta voi sanoa? Miten sivustoa voisi kehittää?

Kiinnitä huomiota

otsikointiin: pääotsikkoon tarkasteltava verkkosivusto, väliotsikot valitun jäsennyksen mukaan

raportin rakenteeseen: johdanto-osa, havainnot tarkastelukohteittain eriteltynä, arviointi

selkeyteen ja luettavuuteen (asettelu, väliotsikointi, tekstin loogisuus)

esitystavan objektiivisuuteen (kuvailun erottaminen arvioinnista, passiivityyli).


Verkkosivustojen vertailuTekniikan viestintä: Verkkotekstit (s. 165–172), Työelämän raportointi (s. 152–155), Arviointiraportti (s. 164), Sähköiset lähteet (s. 215–217)

Laadi kolmen samalla alalla toimivan organisaation (yrityksen, oppilaitoksen ym.) verkkosivuista raportin muotoinen vertailu, jossa arvioidaan sivujen informatiivisuus sekä tekninen ja visuaalinen toteutus. Aseta sivut paremmuusjärjestykseen ja perustele järjestys.

Liitä raporttiin luettelo käyttämistäsi sähköisistä lähteistä.

Kiinnitä huomiota

raportin rakenteeseen: johdanto-osa, arviointi, päätelmät


arviointien ja päätelmien keskinäiseen vertailtavuuteen


Kohteet voidaan arvioida karkeasti kahdella erilaisella esitystavalla:

1. Kukin arviointikohde kerrallaan

Arviointikohteesta saa kokonaiskäsityksen.

Esitystavasta saa tiiviin ja taloudellisen.

Yksityiskohtien vertailu muiden arviointikohteiden yksityiskohtien kanssa on hankalampaa.

2. Kukin arviointikriteeri kerrallaan

Yksityiskohtien keskinäinen vertailu on helpompaa ja selvempää.

Arviointikohteen kokonaisuus hämärtyy.

Arviointi vie enemmän tilaa.

Valittu etenemistapa vaikuttaa luonnollisesti väliotsikointiin.


Lukija odottaa, että

päätelmät seuraavat esitetyistä arvioista

muita kuin alussa lueteltuja arviointikriteereitä ei esiinny tässä vaiheessa

lopussa on esitetty kokoava arviointi sivustoista ja/tai niiden keskinäisestä paremmuudesta.

Arvioitujen sivujen lähdetiedot merkitään raportin loppuun omaksi osioksi, joka otsikoidaan nimellä Lähteet. Merkinnöissä noudatetaan sähköisten lähteiden merkinnästä annettuja ohjeita (ks. Tekniikan viestintä s. 215–217).


Verkkosivuston laatiminenTekniikan viestintä: Verkkotekstit (s. 165–172), Työelämän raportointi (152–155) Hyödyllistä tietoa löytyy myös osoitteesta www.amk.fi/verkkokirjoittaminen1.

Tehtävän tavoitteena on perehtyä verkkojulkaisemiseen sekä viestinnällisesti, teknisesti että käytettävyysmielessä. Se on mukavinta toteuttaa pari- tai ryhmätöinä yhdistettynä tietotekniikan perusteisiin.

Valitkaa sivustolle aihe, joka liittyy opintoihin tai muuten tekniikan alaan. Rajatkaa aihe kohtuullisen kokoiseksi.

Etsikää tietoa valitusta aiheesta esimerkiksi verkosta ja muokatkaa siitä www-sivusto. Rakenteen voi suunnitella esim. miellekartan muotoon. Sivuston tulee olla rakenteeltaan sellainen, että sen laajentaminen ja ylläpito on helppoa. Sivusto koostuu vähintään kolmesta sivusta (pääsivu ja siihen linkitettynä kaksi alisivua). Näiltä voi olla linkkejä toisille sivuille, kuviin, muihin verkko-osoitteisiin jne. Verkkosivustoon tulee tehdä yksinkertainen ja havainnollinen etusivu. Jokaiselta sivulta on oltava linkki ainakin edelliseen, seuraavaan ja pääsivuun. Sivuiksi ei lasketa linkkejä muiden laatimille sivuille. Sivustolla on oltava omaa tekstiä. Myös viimeistelyvaiheessa on syytä kerrata oppikirjan ohjeita.

Työn eri vaiheissa on hyvä hakea palautetta opettajilta, opiskelutovereilta ja muilta työstä kiinnostuneilta. Työt julkistetaan siten, että jokainen ryhmä esittelee oman sivustonsa ja muut kommentoivat sitä. Sivustot viimeistellään esittelytilanteessa saatujen ohjeiden mu-kaan.

Työstä laaditaan loppuraportti, jonka ulkoasussa noudatetaan luonnollisesti asiakirjastandardia. Raporttia varten kannattaa tehdä muistiinpanoja koko prosessin ajan. Sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

työn nimi, tekijät ja täydellinen virheetön www-osoite

muutaman virkkeen tiivistelmä (esim. työn tarkoitus, kohderyhmä, käytetyt menetelmät, lyhyt luonnehdinta sisällöstä).

käytetyt lähteet, menetelmät ja muut sellaiset kommentit, joita ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa esimerkiksi www-sivulle

työstä mahdollisesti saatu palaute.


http://www.amk.fi/verkkokirjoittaminen1

Yritys sosiaalisessa mediassa Tekniikan viestintä: Sosiaalinen media (s. 45–48), Raportit (s. 152–158)

Yritysten ja organisaatioiden verkkoviestintäkin on muuttunut. Perinteisten yksisuuntaisten verkkosivujen lisäksi yhä useammat yritykset viestivät sosiaalisessa mediassa. Yksisuuntaisen tiedon jakamisen rinnalle on tullut verkkoläsnäolo ja keskustelu sidosryhmien kanssa.

Tarkastele jonkin sinulle tutun organisaation toimintaa Facebookissa, Twitterissä tai jossain muussa sosiaalisen median palvelussa ja kirjoita siitä 1–2 sivun mittainen raportti seuraavien ohjeiden mukaisesti.

Tarkastele seuraavia asioita:

Viestintätavoitteet: Mihin viestinnällä pyritään?

Verkkoläsnäolo ja vuorovaikutus: Miten organisaatio on vuorovaikutuksessa verkkoyhteisön kanssa?

Millaisin keinoin?

Kuka viestii?

Millaista viestintä on luonteeltaan?

Mahdollisuudet ja uhat: Mitä uusia mahdollisuuksia tämä verkkopalvelu tarjoaa organisaatiolle? Mitä mahdollisia uhkia läsnäoloon verkkopalvelussa liittyy?

Raportista tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

Tarkasteltava sivusto: Mikä on raportoinnin kohde?

Näkökulmat: Mitä asioita tarkkailtiin? Mihin kiinnitettiin huomiota?

Havainnot: Minkälaisia viestintätavoitteisiin, vuorovaikutukseen sekä mahdollisuuksiin ja uhkiin liittyviä asioita havaittiin?

Arviointi: Mitä havaintojen perusteella yrityksen viestinnästä tässä sosiaalisen me-dian palvelussa voi sanoa? Miten viestintää voisi kehittää?


Kiinnitä huomiota

otsikointiin: pääotsikkoon tarkasteltava sivusto tms., väliotsikot valitun jäsennyksen mukaan

raportin rakenteeseen: johdanto-osa, havainnot tarkastelukohteittain eriteltynä



Lähteitä

Fosgård, Christina – Frey, Juha 2010: Suhde. Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää. Helsinki: Infor.

Isokangas, Antti – Kankkunen, Petteri 2011: Suora yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Helsinki: EVA, Taloustieto. Saatavissa myös EVAn verkkosivuilta www.eva.fi.

Kortesuo, Katleena 2010: Sano se someksi. Helsinki: Infor.

Verkkolähteet sosiaalisesta mediasta


Luentopäiväkirja Tekniikan viestintä: Taitavan selostajan ohjeet (s. 58–59), Luetelmat (s. 62–63)

Luentopäiväkirja on pohdiskeleva raportti luennoilla opituista asioista. Luonteeltaan se on osittain toteava, osittain analyyttinen ja ajatuksia kehittelevä. Luentopäiväkirja voidaan kirjoittaa joko yksittäisestä luennosta tai luentosarjasta. Se voidaan laatia erilaisin painotuksin, esimerkiksi omaa oppimista korostaen.

Laadi luennosta 1–2 sivun mittainen luentopäiväkirja.

Luentopäiväkirjassa on kaksi osaa:

1) lyhyt (alle 100 sanan) selostus luentojen sisällöstä ja ydinasioista. Yritä löytää luennon olennaiset ajatukset. Kaikkea sanottua ei ole tarpeen referoida, ydinsisältö riittää.

2) pohdinta-osa, jossa esität kommentteja luentojen ajatuksista. Kommentit voivat olla pohdiskelevia, tulkitsevia, kriittisiä, vertailevia, täydentäviä, omaa oppimista kuvaavia tms. Voit myös mainita epäselviksi jääneet asiat ja arvioida tiedon merkitystä tai sovellettavuutta. Omaperäinen lähestymistapa on paitsi hyväksyttävä myös erittäin suotava.

Pohdinnassa voit keskittyä yhteen tai muutamaan mielestäsi kiinnostavimpaan asiaan. Hyödynnä omaa ajatteluasi. Voit hyvin viitata myös muihin aihetta käsitteleviin lähteisiin. Tärkeää on, että perustelet väitteesi, etenkin jos esität kriittisiä huomautuksia.

Kirjoita luentopäiväkirja hyvällä asiatyylillä, täysiä lauseita käyttäen ja jäsentyneesti. Vakioasemointi (Tekniikan viestintä s. 71–75) sopii hyvin myös luentopäiväkirjaan.

Luentopäiväkirjassa on hyvä käyttää erilaisia selostamisen keinoja (ks. tarkemmin Tekniikan viestintä s. 58–59):

aihevirkkeitä: Luento käsitteli – –.

selostavia verbejä: Virtanen totesi/mainitsi/huomautti/epäili/arveli, että – –.

mukaan-rakenteita: Virtasen mukaan – –.

Henkilön sukunimeen voit halutessasi liittää etunimen sekä tittelin. Niitä ei kuitenkaan ole tarpeen käyttää koko ajan.


Vaikka luentopäiväkirja kirjoitetaan täysin virkkein, luetelmia voi käyttää, kunhan ne sidostuvat tekstiin. (Katso ohjeet luetelmien kirjoittamisesta Tekniikan viestinnän sivuilta s. 62–63.)

Kun viittaat muihin lähteisiin, kerro julkaisufoorumista, esim. Helsingin Sanomien haastattelussa keväällä 2010 Jorma Ollila ennusti, että – –. Saman ajatuksen esitti prof. Matti Virtanen jo vuotta aiemmin Kauppalehden artikkelissa ”Onko Suomen teollisuudella tulevaisuutta?”.

Miten löydän keskeisen?

Hyvän luentopäiväkirjan kirjoittaminen edellyttää valpasta kuuntelua ja muistiinpanojen tekemistä. Aika ei kuitenkaan saa mennä hätäisten muistiinpanojen kirjoittamiseen, vaan tärkeää on jo luennon aikana myös punnita kuultua mielessään. Keskity siis nimenomaan ydinsisältöön ja sinua kiinnostaviin yksityiskohtiin.

Vihjeitä keskeisistä asioista ja niiden välisistä suhteista löytää esitelmän jäsennyksestä ja esitystavasta. Esitelmän alku ja loppu ovat painokkaita kohtia, joihin usein sisältyy ennakkotietoa tai yhteenvetoa ydinkohdista. Tärkeitä asioita painotetaan ja toistetaan.

Useimmat esiintyjät myös nostavat keskeiset ideat esille esitysgrafiikan avulla. Esitysmateriaali on kuitenkin heti kuunnellessa syytä täydentää lisämuistiinpanoilla sekä omilla kommenteilla ja kysymyksillä, jotka on myöhemmin helppo siirtää luentopäiväkirjaan. Myös keskusteluosuuden aikana kannattaa olla aktiivinen. Pyydä rohkeasti luennoitsijan mielipidettä, selvennystä tai täsmennystä sinua askarruttaviin kysymyksiin.


Essee puheviestinnästäTekniikan viestintä: Puhekulttuurit (s. 25–29), Puhe-esitys (s. 220–235), Havainnollistaminen (s. 236–244), Työelämän esiintymistilanteita (s. 245–258), Lähteiden merkintä (s. 206–218)

Toivottavaa on, että käytät myös muita lähteitä, esimerkiksi Tekniikan viestinnässä s. 258 mainittuja. Myös verkkolähteitä voi käyttää, kunhan muistaa suhtautua niihin kriittisesti (s. 185– 188). Merkitse kaikkien käyttämiesi lähteiden bibliografiset tiedot työsi loppuun noudattaen erityyppisistä lähteistä annettuja ohjeita.

Valitse seuraavasta luettelosta sopiva aihe ja kirjoita siitä essee. Muista, että hyvä essee on objektiivinen ja analyyttinen, eli kirjoittaja pyrkii tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja perustelemaan eri näkökantoja. Essee on syytä erottaa referaatista: esseen tarkoituksena on ajatusten kehitteleminen, kuvaileminen, pohdiskeleminen ja vertaileminen. (Sanan taustalla on latinan verbi exagiare ”punnita” – essee on siis punnittua puhetta.)

Aiheet

1. Puhekulttuurien merkitys insinöörin työssä

2. Puhe-esityksen havainnollistamisen ongelmia

3. Vaikuttamaan pyrkivä viestintä osana insinöörin työtä

4. Insinöörin esiintymistilanteita

5. Miten oppia hyväksi puhujaksi?

Lisää puheviestintään liittyviä aiheita on tehtävässä Puheviestintäseminaari.


Artikkelin analyysiTekniikan viestintä: Asiantuntija-artikkeli (s. 123–126), Taitavan selostajan ohjeet (s. 58–59), Otsikointi (s. 59–60)

Valitse jokin asiantuntijatietoon perustuva lehtiartikkeli, esimerkiksi Tiede-lehdessä julkaistu Kirsi Heikkisen artikkeli Arkijärki hylkii tiedettä http://www.tiede.fi/artikkeli/ 1330/arkijarki_hylkii_tiedetta.

1) Lukaise juttu nopeasti läpi.

2) Leikkaa ja kopioi tietokoneella tarkastelua varten

artikkelin pääotsikko

kolme väliotsikkoa

ingressi

leipätekstin ensimmäinen kappale

kolme viittausta tietolähteeseen.

3) Tarkastele tekstin otsikkoa. Jos siinä nimettäisiin vain jutun aihe, mikä se voisi olla? Miten jutun otsikko rajaa jutun näkökulmaa? Mikä otsikossa herättää lukijan kiinnos-tuksen?

4) Tarkastele väliotsikoita. Miten luonnehtisit niitä? Mikä tekee niistä kiinnostavia?

5) Tarkastele ingressiä ja ensimmäistä kappaletta. Mikä on aloituksen tehtävä? Miten tekstin alku poikkeaa tutkielman tai raportin aloituksesta?

6) Tarkastele kopioimaasi leipätekstiä. Miten kirjoittaja tuo asian lukijaa lähelle?

7) Tarkastele kopioimiasi viittauksia lähteisiin. Millaisia ne ovat?

Vastaukset käydään läpi keskustellen tai palautetaan opettajalle.


Yleistajuinen asiantuntija-artikkeliTekniikan viestintä: Asiantuntija-artikkeli (s. 123–126), Taitavan selostajan ohjeet (s. 58–59), Otsikointi (s. 59–60)

Laadi asiantuntija-artikkeli jostain oman alasi aiheesta käyttäen tietolähteitä. Perusideana on oman alan tuoreen tiedon välittäminen valitulle lukijakunnalle kiinnostavasti.

Hyödynnä yllä mainittuja Tekniikan viestinnän jaksoja, muuta kirjallisuutta ja verkkomateriaalia sekä seuraavia muistilistoja.

Periaatteita

Tieto perille nopeasti

Hyödynnä otsikoita.

otsikot iskeviä, usein dynaamisia (toiminnalliset verbit, suunta; esim. Matti Nykänen ponnistaa eduskuntaan; Matti eduskuntaan)

jutun näkökulma jo otsikkoon; pelkkä aiheen nimeäminen ei riitä

väliotsikot houkuttelevat lukemaan

Mene suoraan asiaan.

kiinnostavin alkuun

Aloita ingressillä.

jutun ydin alkuun typografisesti erotettuun jaksoon

Kirjoita kevyesti.

lyhyet kappaleet

kevyet lauserakenteet

havainnollinen kieli

Teksti lähelle lukijaa

Muista tapauskertomukset, esimerkit, omakohtaiset kokemukset.

Karta harvinaisia ammattitermejä; selitä käsitteet tarvittaessa.

Karsi yksityiskohtia, käytä vertauksia, yksinkertaista.


Valitse näkökulma

Valitse yhteen juttuun yksi näkökulma.

Mieti, mikä on tuoretta, kohderyhmää koskettavaa, lukijan kannalta tärkeää.

Kuvat kiinnostavat

Käytä kuvia ja varusta ne kuvatekstein.

Tiedot lähteistä, teksti omaa

Kerro omin sanoin; lähtöteksti vain raaka-ainetta.

Lähteen voit mainita tekstissä (esim. Sähköturvallisuuskeskuksen mukaan, Sähköturvallisuuskeskus on varoittanut) tai lähdeluettelossa.

Tehokkaimmat jutun osat Kotilaisen (2003) mukaan

1. Sisällökäs ja houkutteleva otsikko pysäyttää, kertoo teeman.

2. Kuvat antavat mielikuvan sisällöstä.

3. Kuvatekstit selittävät, mitä kuva ei kerro.

4. Ingressi kertoo tärkeimmän, ”myy” tekstin.

5. Väliotsikot saavat lukemaan eteenpäin.

6. Mehevä, maukas ja asiantunteva leipäteksti kiinnostaa ja hyödyttää lukijaa.

7. Piirrokset, taulukot ja tietolaatikot havainnollistavat asiaa.

8. Kirjoittajan esittely auttaa asennoitumaan.

9. Kaikkien tekijöiden ja tekijänoikeuksien haltijoiden nimet mainitaan.

10. Lähdeviitteet auttavat löytämään lisätietoa.

Lähteitä

Rentola, Marketta 2010: Vaikuta mediassa: kirjoittamisen keinot tutuiksi. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Kotilainen, Lauri 2003: Parempi lehtijuttu. Helsinki: Inforviestintä.


e-Portfolio Tekniikan viestintä: Curriculum vitae (s. 88–94) ja verkkolähteet

Yksi oman osaamisen osoittamisen väline on sähköinen osaamis- tai esittelyportfolio eli e-portfolio. Se voi olla hyödyksi työnhaussa tai muuten osaamisen osoittamisessa. Yritykset saattavat tarvita henkilöiden osaamisen esittelyä esimerkiksi projekteja varten.

Tavoitteena on laatia sähköisessä muodossa esitettävä kuvaus opinnoista, työhistoriasta ja tavoitteista liittäen siihen näyttöjä osaamisesta. Tällaista portfoliota voi, kun se kerran on tehty, täydentää ja päivittää vuosien mittaan.

Perusrunkona on vapaamuotoinen CV, joka kannattaa rakentaa hypertekstiksi. Linkit voivat johtaa toisiin dokumentteihin tai ulkoisille verkkosivuille. Selkeä jäsentely on tärkeä myös e-portfoliossa.

Henkilö- , opinto- ja työhistoriatietojen lisäksi e-portfolioon liitetään asiantuntemuksen osoituksia, kuten itse laadittuja artikkeleita, raportteja, tutkielmia ja työsuunnitelmia. Sähköisen portfolion etuna on myös se, että siihen on mahdollista liittää laajojakin omia tuotoksia, joihin työnantaja voi halutessaan tutustua.


CV

Itse laadittuja artikkeleita ja

raportteja

Kuvauksia projekteista, joissa

on ollut mukana

Kuvauksia erityistehtävistä tai luottamustoimista

Insinöörityön esittelyTekniikan viestintä: Tutkimusraportin rakenne (s. 197–205), Lähteiden merkintä (s. 206–218), Seminaarityön ja/tai tutkimusraportin arviointi (s. 365)

Oman oppilaitoksen insinöörityöohje

Valitse kirjastosta tai verkosta omassa oppilaitoksessasi tehty oman alasi insinöörityö, perehdy siihen ja esittele se luokalle.

Vertaile annettuja ohjeita ja valitsemaasi insinöörityötä. Tutki, miten insinöörityö ja ohjeet vastaavat toisiaan.

Esittelyssä kannattaa tarkastella seuraavanlaisia seikkoja:

Mikä on työn tavoite ja tarkoitus?

Miten aihe on rajattu?

Millainen on työn rakenne pääpiirteissään?

Miten työ on toteutettu? Onko tehty uutta tutkimusta vai perustuuko työ aiempaan tutkimukseen? Mitä menetelmiä on käytetty?

Mitkä ovat työn keskeiset havainnot tai tulokset?

Miten tekijä on mielestäsi onnistunut?

Kokoa asioista mielenkiintoinen suullinen esitys. Havainnollista, herätä keskustelua, kyseenalaista!


PUHEVIESTINTÄ


EsittäytymisharjoitusTekniikan viestintä: Puhe-esitys (s. 220–235), Viestintätaitojen arviointi (s. 234–235)

Opintojakson ensimmäisellä tapaamiskerralla kannattaa pitää seuraavanlainen lämmittelyharjoitus, jotta osallistujien tunneyhteys alkaa muodostua heti jakson alusta lähtien.

Opiskelija oppii valmistautumaan suulliseen esitykseen, vaikka aiheena on tuttu minä itse. Lisäksi harjoituksessa puhutaan puhekieltä, koska kirjoitettuja muistiinpanoja ei ole (vain piirrettyjä). Opiskelija oppii käyttämään puhujan muistiota, jollaisen hän suunnittelee kohdassa yksi. Opiskelijat oppivat tuntemaan toisensa ja verkostoituvat.

1. Valmistautuminen

Kaikki ryhmän jäsenet piirtävät joitain asioita elämästään ikoneina paperille. Kun suunnitelmat on tehty, kuviot piirretään piirtoheitinkalvolle tai omalla vuorolla liitutaululle. Aiheina voivat olla se, mitä harrastaa, miksi tuli tälle alalle, mitä aikoo tehdä tulevaisuudessa, minkälaisissa työpaikoissa on työskennellyt jne.

2. Esiintyminen

Kukin esittäytyy luokan edessä piirtoheittimen luona – tai taululla samaan aikaan piirtäen. Esityksen kesto on noin 1–2 minuuttia.

3. Palautteen antaminen

Jokainen ryhmäläinen antaa esiintyjälle yhden lauseen palautteen. Aurinkopalautteen mukaan palautteeseen kirjataan esityksestä se yksi positiivinen asia, joka esityksestä nousi esiin.

4. Palautteen vastaanottaminen

Esiintyjät askartelevat yhden lauseen liuskoista itselleen auringon. Palautteet ovat auringon säteitä.


Esitysdiojen arviointi Tekniikan viestintä: Diaesityksistä ojenteeseen (s. 237–241)

Perehdy toimivien esitysdiojen tekemisestä annettuihin ohjeisiin. Kirjaudu sen jälkeen osoitteessa www.slideshare.net SlideShare-verkkopalveluun, jossa tekijät jakavat esitysdiojaan. Selaile diasarjoja ja valitse arvioitavaksi jokin mielestäsi erityisen onnistunut omaa alaasi sivuava diaesitys. Merkitse muistiin seikat, jotka tekevät siitä tehokkaan. Kiinnitä huomiota mahdollisimman moneen ratkaisuun. Esittele diasarja muille perustellen valintasi.

Lähteitä

Lammi, Outi 2009: Vaikuta visuaalisesti! Laadi selkeä esitys. Helsinki: Docendo.

Reynolds, Garr 2009: Esityksen suunnittelu. Zen ja pelkistämisen taito. Helsinki: Docendo.

Outi Lammin blogi Tuolin ja näppäimistön välistä http://www.outilammi.com/ search/label/esitysgrafiikka

Muut internetlähteet esitysgrafiikasta, PowerPointin käytöstä yms.


Tilastokuvion tai taulukon selostaminen Tekniikan viestintä: Havaintomateriaali (s. 237), Suullinen havainnollistaminen (s. 242–244)

Insinööri joutuu työssään useinkin selostamaan tilastokuvioita ja taulukoita. Yleisö saa niistä huomattavasti enemmän irti, kun asiantunteva esiintyjä tulkitsee tietoja ja osoittaa keskeisiä yksityiskohtia.

Etsi internetistä tai laadi itse tilastokuvio tai taulukko, perehdy siihen huolellisesti ja selosta sen keskeinen viesti luokalle valkokankaalta. Vastaa selostaessasi seuraaviin kysymyksiin:

Mitä kuva/taulukko esittää?

Mitä siitä näkyy? (keskeinen viesti, kehityskulku, X:n ja Y:n suhde tms.)

Mikä siinä on kiintoisaa? (pienin/suurin, käännekohdat, Suomen sijoitus tms.)

Mitä siitä voi päätellä?

Kiinnitä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin:

Pyri säilyttämään katsekontakti.

Älä peitä näkyvyyttä.

Käytä tarvittaessa osoittamiseen karttakeppiä tai laserosoitinta – älä sormea.

Poimi tilastokuviosta tai taulukosta muutamia keskeisiä lukuja.

Pyöristä lukuja lisätäksesi havainnollisuutta (enemmistö, yli puolet, vajaa kolmannes, noin 20 %).


Keskustelun analyysiTekniikan viestintä: Keskustelun periaatteita (s. 16–17), Kohteliaisuus (s. 17–19)

Tässä harjoituksessa opiskelijat analysoivat toistensa vapaamuotoista keskustelua.

Ensin keskustelijoina on puolet tai kolmasosa luokasta (6–10 opiskelijaa) ja toinen puoli tai muu ryhmä analysoi. Sen jälkeen vaihdetaan vuoroja. Kokemuksen mukana keskustelu alkaa muuttuu luontevammaksi kerta kerralta, kun tarkkailutilanteeseen totutaan.

1. Valmistautuminen

Ryhmä 1 asettuu keskustelurinkiin ja valitsee itselleen riittävän kiinnostavan keskustelunaiheen. Keskustelun pohjaksi sopii esimerkiksi Tekniikan viestinnän luku Naisten ja miesten kieli (s. 30–32).

Sillä aikaa arviointiryhmän (2) jäsenet saavat ohjeet. Kullekin annetaan yksi tarkkailun aihe, jonka kannalta hän seuraa jokaista keskustelijaa. Jokainen arvioija työskentelee itsenäisesti. Tarkkailtavia seikkoja ovat

käytettyjen puheenvuorojen määrä

puheenvuorojen pituus (mahdollisimman tarkasti)

keskeytykset ja päällepuhumiset

uuden puheenaiheen tai näkökulman esittäminen

toisen keskustelijan puheenvuoron tukeminen tai kommentoiminen

sosiogrammi (toteutetaan keskustelijoita tarkoittavin ympyröin ja nuolin), josta käy ilmi

muodostuuko ryhmään sisäpiiri

onko siinä yksi hallitseva puhuja

hajoaako ryhmä sisä- ja ulkopiiriksi vai

toimivatko kaikki yhteistyössä

eleet, ilmeet: kenen puoleen kukin kääntyy, millainen ilme hänellä on puhuessaan ja toisia kuunnellessaan.

Näillä mittareilla voidaan osoittaa vain jotakin siitä roolista, jonka keskustelija on tässä puhetilanteessa ottanut. Tavoitteena ei siis ole arvioida keskustelijan taitoja.

Arvioijat aloittavat työnsä kirjoittamalla keskustelijoiden nimet paperille (allekkain tai rinkiin).


2. Keskustelun toteuttaminen

Ryhmä aloittaa vapaamuotoisen keskustelun omilla ehdoillaan. (Sitä voidaan verrata esim. kahvipöytäkeskusteluun.) Kukaan muu ei saa puuttua siihen. Tarkkailijat asettuvat ringin ulkopuolelle sopiviin asemiin ja tekevät hiljaa muistiinpanoja. Opettaja ilmoittaa, milloin keskustelu alkaa ja katkaisee sen harkintansa mukaan esim. 5–10 minuutin kuluttua.

3. Suullinen analyysi

Keskustelun jälkeen tarkkailijat saavat hetken aikaa tehdä yhteenvetoa. Sen jälkeen kukin heistä kertoo suullisesti havainnoistaan – mitä tarkempia, sitä parempi. Samalla voidaan keskustella yhdessä, mitä kukin havainto merkitsee yleisemmin.

Sama harjoitus toistetaan sen jälkeen siten, että ryhmä 2 keskustelee ja ryhmä 1 toimii tarkkailijana.


Sanallinen havainnollistaminenTekniikan viestintä: Suullinen havainnollistaminen (s. 242–244)

Miten havainnollistaisit seuraavia väitteitä? Valitse seuraavista viisi väitettä ja havainnollista niitä käyttäen tuttua vertailukohtaa, esimerkkiä, rinnastusta tai sovellusta.

1. Helsingissä asuntojen keskihinta vuonna 2010 oli 3 540 €/m2.

2. Maailman nopeimman lentokoneen (Falcon HTV-2) huippulento koelennolla oli yli 25 000 km/h.

3. Tuotteiden virheprosentti on 0,3.

4. Vuonna 2010 suomalaisten alkoholijuomien kokonaiskulutus 100-prosenttisena alkoholina oli 10,0 litraa asukasta kohti.

5. Maanteillä olevien kevyen liikenteen väylien yhteispituus on 5 138 km.

6. Kemijoki on 483 km pitkä.

7. Vuoden 2010 lopussa Nokian palveluksessa Suomessa oli 19 841 henkilöä.

8. Toimipisteistä joudutaan lakkauttamaan 15 %.

9. Suomen koko teollisuuden tuotanto oli vuoden 2010 heinäkuussa 9,2 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

10. Opintotuki ei riitä välttämättömiinkään elinkustannuksiin.

11. Helsingin väestöntiheys on 3003 henkilöä/maa-km2.

12. Suomalaiset syövät lihaa keskimäärin 76,7 kg vuodessa.

13. Vuonna 2009 oli 23 %:lla kotitalouksista GPS-paikannin autossa.

14. Aasiassa valmistetun T-paidan tuotantokustannukset ovat 2 % myyntihinnasta, ja ompelijan palkka on vain 0,4 %.

15. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 2,9 miljoonaa autoa, joista yli 2,5 miljoonaa oli henkilöautoja.


Puheen analyysiTekniikan viestintä: Työelämän esiintymistilanteita (s. 245–256)

Lue Tekniikan viestinnän sivuilla 247–249 oleva juhlapuhe. Lue sen jälkeen sivulla 252 oleva ohjelmapuhe. Pohdi, miten puheet eroavat toisistaan.

1. Millainen puheiden rakenne on?

2. Miten kuulijat otetaan mukaan aloituksessa?

3. Jääkö puhe elämään tehokkaan lopetuksen ansiosta?

4. Miten yleisöön luodaan vuorovaikutusta?

5. Millaisilla tiedoilla aihetta on konkretisoitu?

6. Millaisilla asioilla vedotaan kuulijan tunteisiin?

7. Millaisia esimerkkejä puheissa on?

8. Verrataanko puheissa asioita kuulijoille tuttuihin aiheisiin? Miten?

9. Toisto toimii puheessa. Mitä toistetaan?

Tee havaintoja ja kirjoita puheista asiakirjastandardin mallin mukaan yhden liuskan analyysi. Pohdi analyysisi lopussa, miten juuri sinä esittäisit puheesi. Millaisia nonverbaalisia keinoja käyttäisit?


PuheviestintäseminaariTekniikan viestintä: Esiintymistaidot (s. 219–258)

Valmistautukaa pitämään ryhmällenne kolmen hengen ryhmissä opetustuokio viestintään liittyvästä aiheesta. Tuokion maksimipituus on 15 minuuttia per ryhmä. Esityksen on tarkoitus jakaa tietoa opiskelijoille. Olennaista on, että välitätte omaksumanne asian kurssilaisille ymmärrettävästi ja havainnollisesti. Valaiskaa, opettakaa, kyseenalaistakaa, innostakaa…

Esityksessä on käytettävä jotakin havainnollistusta (esim. PowerPoint). Tehkää puhe-esitystänne varten suunnitelma, puhujan muistio, joka pitää esityksenne koossa.

Pitäkää tiukasti kiinni ajasta. Tiivistäkää ja yksinkertaistakaa, keskittykää olennaiseen, valitkaa vain keskeistä. Tarkistakaa havaintovälineiden viemä aika. Muistakaa silti suunnitella myös vuorovaikutteisuutta. Muistakaa keskusteluttaa kuulijoita. Suunnitelkaa etukäteen aktivoivat kysymykset.

Viestintäseminaarin aiheita voivat olla

1. Havainnollistaminen kielellisesti

2. Havaintovälineiden käyttö

3. Kehon kieli

4. Kielen valta – kuka saa äänensä kuuluviin?

5. Vaikuttamisen keinot

6. Esiintymisjännitys

7. Kielen vaihtelu

8. Valmistautua pittää!

9. Ryhmätyöskentely

10. Keskustelu käyntiin

11. Itseä peliin!

12. Vuorovaikutus

13. Äänenkäyttö

14. Kuulija huomioon

15. Esityksen rakenne

16. Neuvottelu opetuksessa

17. Puhekieli vs. kirjoitettu kieli

18. Palautteen antaminen

19. Kulttuurierot viestinnässä.


Lähteitä

Almonkari, Merja − Isotalus, Pekka (toim.) 2009: Akateeminen puheviestintä: kuinka opettaa puheviestintää yliopisto-opiskelijoille. Helsinki: Finn Lectura Oy Ab.

Aulanko, Mari 1999: Rohkeasti puhumaan. Luonteva esiintyminen. Helsinki: WSOY.

Dunderfelt, Tony 2001: Intuitio ja tunneviestintä. Ihmisten välinen yhteys. Helsinki: Dialogia.

Enäkoski, Ritva − Bjurström, Marco 2001: Joustoa viestintään. Viesti vakuuttavasti. Helsinki: WSOY.

Frisk, Outi – Tulkki, Heikki 2005: Kulttuuriavain. Helsinki: Otava.

Heikkilä, Jorma − Heikkilä, Kristiina 2001: Dialogi - avain innovatiivisuuteen. Helsinki: WSOY.

Huhtinen, Pirkko 2001: Neuvottelijan vuorovaikutustaidot. Tampere: Puheviestintä Oy.

Hyppönen, Henkka 2005: Kuinka SE tehdään esiintyjänä. Helsinki: Talentum.

Kansanen, Anneli 2000: Puheviestinnän perusteet. 20. p. Porvoo: WSOY.

Launonen, Kaisa − Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija (toim.) 2009: Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita. Helsinki: Yliopistopaino.

Marcwort, Auvo 2000: Ole hyvä esiintyjä ja kouluttaja. Maarianhamina: Mermerus.

Muikku-Werner, P. (toim.) 2006: Sillä tavalla. Helsinki: Tammi.

Nilsson, Rune 1998: Tehokas esiintymistekniikka. Helsinki: Tietosanoma.

Torkki, Juhana 2006: Puhevalta: Kuinka kuulijat vakuutetaan. Helsinki: Otava.


RYHMÄTYÖ


Ryhmätyön edut ja sudenkuopatTekniikan viestintä: Ryhmätyöskentely ja palaverit (s. 260–261)

Jakautukaa 4–6 hengen ryhmiin. Tehtävänä on määrittää ryhmänne kanta siihen, kumpi seuraavista väittämistä on totta. Vaikka yhtä totuutta ei ole olemassakaan eikä maailma ole mustavalkoinen, ryhmänne tulee päätyä vain jompaankumpaan. Miettikää käsityksellenne vähintään kolme perustelua.

1. ”Ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.”

Yleisesti hyväksytty, tiimityökirjallisuuden toistama väite.

2. ”Ryhmä on vähemmän kuin osiensa summa.”

Ranskalainen Max Ringelman havaitsi jo 1890, että köyttä vedettäessä ryhmän vetovoima ei vastannut odotettua. Ringelmanin kokeissa kolmen vetäessä häviö oli 15 % ja neljän vetäessä 23 %. (Kopakkala, Aku 2005: Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita, Suomen psykologiliitto.)

Esitelkää kantanne ja perustelunne muille. Ryhmätyön edut ja sudenkuopat kootaan taululle.


Ryhmäviestinnän muodot

Tämän tehtävän tarkoituksena on selkeyttää palaverien, kokousten ja sopimusneuvottelujen eroja ja yhtäläisyyksiä. Moniste kannattaa täyttää ensin pienryhmissä ja sen jälkeen käydä läpi yhdessä. Harjoitus sopii hyvin ryhmäviestinnän jakson alkuun tai koonniksi jakson loppuun.

Ryhmäviestintä – eroja ja yhtäläisyyksiä

Palaverit Neuvottelut Viralliset kokoukset

Mihin pyritään/miksi tarvitaan?

Miten valmistellaan?

Mitkä muodolliset roolit ovat tarpeen?

Miten keskustellaan?

Miten asiat ratkaistaan?

Mikä säätelee toimintatapoja?

Miten päätökset kirjataan?

Mitä taitoja tarvitaan?


Palaverisuunnitelman tekeminenTekniikan viestintä: Palaverin valmistelu (s. 269)

Olet menossa puheenjohtajaksi työpaikkapalaveriin, jossa on tarkoitus sopia kesäloma-ajoista. Yrityksen pitää pysyä toiminnassa koko kesän. Tähän saakka selkeitä periaatteita ei ole ollut, vaan ajoista on sovittu miten milloinkin. Yleensä pisimpään talossa olleet ovat ensin valinneet parhaat ajat päältä. Systeemiin ei ole oltu tyytyväisiä.

Tee yksityiskohtainen suunnitelma asian käsittelystä.


ArgumentaatioharjoitusTekniikan viestintä: Argumentointi yhteistyön välineenä (s. 295–298), Ohjelmapuheet (s. 251–253), Puhe-esitys (s. 220–225)

Valitse ajankohtainen aihe, jossa mielipide voi olla puolesta tai vastaan. Valitse kantasi ja kirjoita viisi perustelua mielipiteesi tueksi. Käytä viittä erilaista argumentointi-tekniikkaa, jotka on esitelty Tekniikan viestinnässä sivuilla 296–298.

Aiheita voivat olla esimerkiksi

1. Ammattikorkeakoulut pitäisi sulauttaa yliopistoihin.2. Moottoriurheilu pitäisi lopettaa.3. Ajokortti-ikää pitäisi laskea.4. Äänestysikää pitäisi laskea.5. Köyhän ei kannata ostaa halpaa.6. Naisen paikka on kotona.7. Eläinkokeet pitäisi kieltää.8. Suomi on paras musiikkimaa.9. Ihmisten kloonaaminen pitäisi sallia.10. Hiilihydraatteja pitäisi välttää.11. Menestyvän miehen takana on nainen.12. Politiikassa pätevöityy mihin virkaan hyvänsä.13. Opintoraha ei riitä mihinkään.14. Viini pitäisi saada maitokauppoihin.15. On lottovoitto syntyä Suomeen.16. Kuka vaan voi oppia mitä vaan.17. Polkupyörä on mainio kulkuväline.18. Yksityisautoilu on turhaa.19. Bensiiniveroa pitäisi laskea.20. Oppilaitoksen tulisi hankkia opiskelijoille kannettavat tietokoneet.21. Muistiinpanojen tekeminen on turhaa.22. Kesäloma on liian lyhyt.23. Opiskelijoiden vuosi pitäisi jakaa kolmeen lukukauteen.24. Ydinvoima on järkevä valinta.25. A-maajoukkueella pitäisi olla suomalainen valmentaja.

Kun olet valinnut aiheen ja miettinyt sopivat argumentit mielipiteesi tueksi, laadi mielipiteestäsi 3–4 minuutin ohjelmapuhe. Esitä puheesi koko ryhmälle. Laadi puheesi tueksi puhujan muistiinpanot. Muista esityksen rakenne, jaa puheesi aloitukseen, käsittelyyn ja lopetukseen.


Kuulijat pyrkivät antamaan ohjelmapuheen pitäjälle tasapainottavaa palautetta. Ensin positiivisia asioita, toiseksi rakentavaa palautetta siitä, mitä voisi tehdä toisin ja kolmanneksi tähtipalautetta siitä, mikä puheessa toimi hienosti. Kuulijat voivat käyttää apunaan puhe-esityksen arviointilomaketta, joka löytyy Tekniikan viestinnästä sivulta 364.

Palautteista kirjoitetaan yksisivuinen raportti, jossa puhuja pohtii, miten hän kehittyisi esiintyjänä ja puhujana.

Ohjelmapuheen tilalla voi järjestää vastaavista aiheista väittelyn (Tekniikan viestintä s. 320–323). Noin viiden henkilön ryhmille valitaan aihe, johon he ovat valmistautuneet miettimällä perusteluja mielipiteidensä tueksi. Kannattaa jo etukäteen katsoa, että väittelyyn tulee mielipiteitä asian puolesta ja vastaan.

Väittelyä seuraava yleisö voi palautteessaan miettiä, miten asiaa käsiteltiin ja edistettiin:

1. kuinka monipuolista ja perusteellista asian käsittely oli

2. miten väitteet perusteltiin

3. miten vastapuolen väitteet kumottiin

4. kuinka tasapuolisesti osallistujat osallistuivat

5. kuinka puheenvuorojen vuorottelu sujui

6. miten nonverbaalinen esiintyminen näkyi

7. kuinka vakuuttavaa väittely oli.


Alustus ja keskustelu energia-aiheestaTekniikan viestintä: Verkkotekstit (s. 165–172), Argumentoinnin tekniikat (s. 296–298), Alustukset (s. 256–257)

Tämän harjoituksen tarkoituksena on harjoitella verkkolähteiden arvioivaa käyttöä ja argumentoinnin keinoja. Aiheena ovat eri energialähteet. Tavoitteena on laatia alustus/puheenvuoro, jossa argumentoidaan yhden tai useamman energialähteen puolesta tai vastaan. Aluksi perehdytään perustelemisen taitoon ja argumentaatiotekniikkaan. Aiheet voidaan jakaa energialähteittäin opiskelijoiden/ryhmien kesken, jolloin valittavana on esim. seuraavia: biokaasu, hiili, maakaasu, maalämpö, vesivoima, turve, tuulivoima, ydinenergia, vety, öljy.

Tehtävä on kolmivaiheinen:

Etsitään tietoja.

Suunnitellaan argumentit ja esityksen rakenne.

Pidetään alustus, jonka pohjalta käydään keskustelu.

1. Tiedonhankinta

Etsi verkosta eri yhteisöjen julkaisemia tietoja Suomen energiankäyttösuunnitelmista. Merkitse lähde aina muistiin. Arvioi verkkolähteissä esitettyjä tietoja mm. sivuston ylläpitäjän tavoitteiden näkökulmasta. Hyviä tietoja löydät esim. seuraavista osoitteista ja niillä olevista linkeistä:

Energiateollisuus, www.energia.fi

Molemmat puolet ydinvoimasta, www.ydinreaktioita.fi

Posiva Oy, www.posiva.fi

Suomen luonnonsuojeluliitto, www.sll.fi

Säteilyturvakeskus, www.stuk.fi

Mikä on energia-ala? www.energiamaailma.fi

Energiauutiset, www.adato.fi

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, www.ek.fi


2. Argumentaation ja esityksen rakenteen suunnittelu

Valittua väitettä tukevat argumentit muotoillaan ja kirjoitetaan muistiin. Suunnitellun esityksen perusväite voi olla ’Tämä on/Nämä ovat tulevaisuudessa Suomen tärkeimpiä energialähteitä’. Suunnitellaan alustuksen rakenne. Koska tavoitteena on vaikuttaminen, rakennemalliksi sopii ohjelmapuheen tai mielipidekirjoituksen argumentoiva rakenne.

3. Esittäminen ja keskustelu

Eri energialähteiden paremmuudesta pidetään luokalle lyhyitä, argumentoivia alustuksia, joiden jälkeen aiheesta keskustellaan ja mahdollisesti väitellään.


Ryhmätyömenetelmien soveltaminenTekniikan viestintä: Ryhmätyömenetelmät (s. 273–275)

1. OngelmanratkaisumenetelmäYrityksessänne ollaan yleisesti tyytymättömiä sähköpostiviestintään. Moni saa kohtuuttoman paljon sähköpostiviestejä, jotka eivät lainkaan kosketa häntä. Toisinaan on lähetetty eteenpäin sellaisia viestejä, jotka on tarkoitettu henkilökohtaisiksi. Jotkut eivät lue sähköpostiaan päiväkausiin jne. (Keksikää lisää ongelmia ongelman analyysivaiheessa.)

Pitäkää palaveri organisaationne sähköpostiviestinnän kehittämisestä. Edetkää ongelmanratkaisumenetelmän (Tekniikan viestintä s. 274) vaiheiden mukaan ongelman analyysista toimeenpanon suunnitteluun.

2. TuplatiimitekniikkaAutokorjaamo on sitoutunut hyvin tarkkaan ympäristöohjelmaan. Ongelma on se, että asentajat eivät ole motivoituneita jätteiden lajitteluun. Esteenä ovat sekä piintyneet asenteet että työtilajärjestelyt.

Pitäkää ideointipalaveri, jossa haette ratkaisua lajitteluongelmaan. Käyttäkää tuplatiimitekniikkaa (Tekniikan viestintä s. 275) ja edetkää systemaattisesti tehtävän esittelystä jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. Yksi opiskelija toimii palaverin vetäjänä, joka ohjaa siirtymistä vaiheesta toiseen.

Muita aiheita voivat olla esimerkiksi

luokan yhteishengen parantaminen

opiskelujärjestelyjen kehittäminen

yrityksen virkistyspäivän suunnittelu.


Ryhmätyömenetelmien esittely ja arviointiTekniikan viestintä: Päätöksenteko ja ideointi ryhmässä (s. 271–275)Verkkolähteet

Tekniikan viestintä -kirjassa on esitelty kolme ideointiin ja ongelmanratkaisuun perustuvaa menetelmää: ideariihi, ongelmanratkaisumenetelmä ja tuplatiimitekniikka. Kirjassa esiteltyjen menetelmien lisäksi on olemassa monia muitakin eri tilanteisiin sopivia menetelmiä. Niitä voidaan myös yhdistellä ja muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan.

1. Valitkaa ryhmänä jokin seuraavista menetelmistä:

kuusi hattua eli ajatteluhatut

learning café

tavoitetikkataulu

6-3-5 tai 6-3-2 eli kirjallinen aivoriihi

5 x miksi

jokin muu.

2. Selvittäkää ja arvioikaa menetelmän

keskeiset ideat, periaatteet ja toimintavaiheet

vaikutus ongelmanratkaisuun (Mitä hyötyä menetelmän käytöstä voi olla?)

kriittiset kohdat (Missä täytyy olla tarkkana, jotta menetelmä toimisi? Mitä hankaluuksia menetelmän käyttöön liittyy?)

kehittämismahdollisuudet (Miten menetelmää voisi mielestänne tehostaa?)

sovellusalueet (Mihin tilanteisiin menetelmä sopii?).

3. Tehkää aiheesta havainnollinen PowerPoint-esitys.

4. Esitelkää menetelmänne ja siihen liittyvät pohdintanne luokalle.


Palaveriharjoitus: työntekijän valintaTekniikan viestintä: Ryhmätyöskentely ja palaverit (s. 260–280)

Pitäkää n. kuuden hengen palaveri, jossa valitsette yritykseenne järjestelmäasiantuntijan työasematukeen seuraavien tietojen perusteella. Ennen palaveria jokainen asettaa hakijat paremmuusjärjestykseen. Tavoitteena on päätyä keskustellen yksimieliseen ratkaisuun.

Hakija 1: Kaisa Mäkiluoto

Ikä 24 v

Avoliitossa

Koulutus:

• 2 vuoden mikrotukihenkilökoulutus

• 6 kk:n Kotisivujen luonti ja ylläpito -kurssi

• vuoden Työasemaverkon ylläpito -kurssi monimuoto-opiskeluna

Työkokemus:

• mikrotukihenkilö ja mikroverkon pääkäyttäjä rakennusvirastossa vuodesta 2008: mikro- ja verkkotuki (n. 50 työasemaa), laite- ja ohjelmistoasennukset, laitteiden vianmääritys ja korjaus, toimisto-ohjelmien käyttötuki, osallistuminen yksikön internet- ja intranetsivujen toteutukseen

Kielitaito:

• välttävä englanti ja ruotsi, hyvä saksa

Harrastukset:

• ohjelmointi, ruoanlaitto, judo

Haastattelijoiden kommentit:

• hyvä ohjelmistotuntemus,

Hakija 2: Niko Harjula

Ikä 32 v

Naimisissa, 2 lasta

Koulutus:

• sähköasentaja 2000

• tietokoneasentaja 2008

• mikrotukihenkilö oppisopimuskoulutuksessa, valmistuu 2012

• 3 kk:n web-osaajakurssi 2010

Työkokemus:

• sähköasentaja 2003–2006

• tuntityöntekijä kansalaisopistossa vuodesta 2007: koneiden asentaminen, tietokoneluokkien ylläpito (100 työasemaa), käyttäjätuki

Kielitaito:

• erinomainen englanti, tyydyttävä ruotsi

Harrastukset:

• jalkapallo, musiikki, radioamatööritoiminta


• hyvä laitetuntemus, palveluhenkinen, motivoitunut, ulospäinsuuntautunut


asiallinen, myönteinen, ujohko

Hakija 3: Risto Kekäläinen

Ikä: 26 v

Naimisissa, 1 lapsi

Koulutus:

• tietojenkäsittelyn ammattitutkinto käytön tuen erikoistumislinjalla

Työkokemus:

• mikrotukiharjoittelija Nettex Oy:ssä 3 kk

• järjestelmävastaava kaupunginmuseossa vuodesta 2009: tiedonhallintajärjestelmän ylläpito, mikro- ja verkkotuki, toimisto-ohjelmien käyttäjätuki, www-sivujen ylläpito

Kielitaito:

• hyvä englanti

Harrastukset:

• valokuvaus, kuvankäsittely, lenkkeily


• rauhallinen, miellyttäväkäytöksinen

Hakija 4: Hannu Heiskanen

Ikä 22 v

Naimaton

Koulutus:

• tietotekniikan 2. vuosikurssin insinööriopiskelija iltalinjalla

Työkokemus:

• 3 kk mikrotukihenkilöharjoittelijana sosiaalipalvelukeskuksen hallintopalveluyksikössä

• toimisto-ohjelmien kouluttaja Suomen Energia Oy:ssä v. 2010–

Kielitaito:

• erinomainen englanti, hyvä saksa ja ruotsi

Harrastukset:

• www-sivujen teko, ohjelmointi, laskuvarjohyppy, kiinan kieli


• itsevarma, hyvä ulosanti, innostunut, hyvä käsitys informaatiotekniikan kehityksestä


Palaveriharjoitus: palkkausjärjestelmän kehittäminenTekniikan viestintä: Ryhmätyöskentely (s. 260–275), Neuvottelut (s. 281–298)

Muodostatte korjaamoyrityksen sisäisen neuvotteluryhmän, jonka jäsenten roolit voitte sopia itse. Tehtävänne on miettiä keinoja, joilla asentajien palkkausjärjestelmää voidaan kehittää. Tarkoituksena on päätyä ratkaisuun, joka otetaan kokeiltavaksi. Muistakaa ottaa huomioon sekä yrityksen että työntekijöiden näkökulma.

Lähtötiedot:

Kaikkien asentajien pohjapalkka on sama.

Pohjapalkan päälle tulee palkkiopalkkaa, jos työhön kuluva aika alittaa ohjeaikakirjan mukaisen ajan. Mitä suurempi erotus, sitä suurempi palkkio.

Osalle töistä työnjohtajat laskevat urakkahinnan.

Töiden järjestelyyn kuluvasta ajasta ei makseta.

Käytännössä iäkkäämmille asentajille kertyy vähemmän palkkaa kuin nuorille.

Kukin ryhmän jäsen pyrkii roolinsa rajoissa neuvottelemaan mahdollisimman tehokkaasti.

Keskustelun vetäjä pyrkii edistämään ongelmanratkaisua ja huolehtimaan samalla hyvästä ilmapiiristä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota kysymyksiin ja yhteenvetoihin.

Keskustelu voi haluttaessa pohjautua ongelmanratkaisumenetelmään (Tekniikan viestintä s. 274).


Palaveriharjoitus: Kannustusrahan jakaminen Tekniikan viestintä: Ryhmätyöskentely (s. 260–280), Neuvottelut (s. 281–298)

Tälle kurssille on myönnetty 1 000 euron kannustusmääräraha. Sen saamisen ehtona on, että ryhmällä on hyvä idea rahan käyttämiseen sekä opiskelun että virkistäytymisen hyväksi.

Palaveriin osallistujat pitävät palaverin, jossa keskustellaan rahan käytöstä: miten raha tulisi käyttää ja kuinka ideaa viedään eteenpäin.


Ryhmätyötaidon tarkkailuTekniikan viestintä: Ryhmädynamiikka (s. 262–264), Viestintä ryhmässä (s. 264–268 )

Tehtävä toteutetaan niin, että järjestetään ongelmanratkaisu- tai ideointipalaveri, jossa tavoitteena on päästä konkreettiseen ratkaisuun (ks. esim. edellä olevat tehtävät). Keskustelussa voi haluttaessa olla ennalta sovittu vetäjä.

Jokaiselle keskustelijalle valitaan henkilökohtainen tarkkailija.

Ryhmätyön kannalta on edullista, että osallistujat osaavat käyttää mahdollisimman monipuolisesti erilaisia puheenvuoroja eikä pelkästään tehdä esimerkiksi ehdotuksia tai kommentoida muiden puheenvuoroja. Harjoituksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota erilaisiin puheenvuorotyyppeihin ja niiden jakautumiseen ryhmäkeskustelussa.

Tutustu s. 266 lueteltuihin erilaisiin ryhmäkeskustelun puheenvuorotyyppeihin. Merkitse seuraavaan ruudukkoon viiva, aina kun tarkkailtavasi käyttää tietyntyyppisen puheenvuoron.

Oman panoksen antaminen keskusteluun: ehdotus, tieto, mielipide

Muiden kytkeminen keskusteluun: kysymys, ehdotuksen arviointi, selventämispyyntö, toisen idean kehittely

Keskustelun täsmentäminen ja kokoaminen: tavoitteen määrittely, yhteenveto, organisointi, yksimielisyyden tarkistaminen

Yhteistoiminnan helpottaminen: säännöt, sovittelu, huumori, positiiviset kommentit

Miten luonnehtisit tarkkailtavasi tapaa osallistua ryhmän päätöksentekoon? Kerro havaintosi tarkkailtavallesi. Minkälaiset puheenvuorot veivät tässä keskustelussa asian käsittelyä tehokkaimmin eteenpäin?


Palaverin analyysi

Tarkkailuryhmä tekee havaintoja palaveriryhmästä esimerkiksi jonkin palaveriharjoituksen aikana. Tarkkailutehtävät jaetaan etukäteen. Havainnoista keskustellaan palaveriharjoituksen jälkeen.

1. Ryhmässä esiintyvät roolit

Kuka tuotti keskusteluun runsaasti uusia ideoita?

Kuka loi myönteistä ilmapiiriä kommentoimalla myönteisesti?

Kuka organisoi keskustelua?

Kuka jakoi tietoja?

Kuka arvioi kriittisesti tehtyjä ehdotuksia?

Kuka tarjoutui hoitamaan käytännön tehtäviä?

Kuka sovitteli ristiriitoja?

Millaisia rooleja keskustelussa muodostui?

Muuttuivatko roolit työskentelyn edetessä?

2. Johtajuus

Kuka/ketkä?

Miten ilmeni?

3. Eteneminen

Miten edettiin?

Oliko tarkoituksenmukaista?

4. Ryhmän viestintärakenne

Miten puheenvuorot jakautuivat?

Miten pitkiä puheenvuorot olivat?

Kenelle puheenvuorot kohdistettiin?

Miten vuorottelu sujui?

Millaista oli äänenkäyttö ja sanaton viestintä?


5. Keskustelua rakentavat ja päätöksentekoa edistävät puheenvuorot

Millaisia?

6. Ehdotusten määrä ja niiden punnitseminen

Paljonko?

Miten otettiin vastaan?

Miten kehiteltiin eteenpäin?

7. Ehdotusten perusteleminen

Miten?

Missä määrin toimivat toivotulla tavalla?

8. Kriittiset puheenvuorot

Millaisia?

Miten vaikuttivat?

9. Palaverin ilmapiiri ja päätöksenteon demokraattisuus

10. Ryhmätyöskentelyn tarkoituksenmukaisuus ja tuloksellisuus

Millä tavoin työskentelyssä käytettiin hyväksi ryhmätyön tuomia etuja?

Miksi ryhmä pääsi/ei päässyt tavoitteeseensa?


Ryhmätyön häiriötTekniikan viestintä: Ryhmän vetäjänä toimiminen (s. 268–271)

Miten toimisit ryhmän vetäjänä seuraavissa tilanteissa? Mieti ratkaisukeinoja, jotka tulevat kyseeseen sekä palaverin aikana että sen ulkopuolella.

1. Kaksi ryhmän jäsentä riitelee keskenään.

2. Ryhmä on hyvin passiivinen.

3. Osa ryhmän jäsenistä ei sano sanaakaan.

4. Ryhmä jauhaa aina vain vanhoja ideoita.

5. Yksi jäsen hallitsee liikaa päätöksentekoa.

6. Ryhmän jäsenet jännittävät toisiaan.

7. Keskustelu rönsyilee.

8. Pari jäsentä tulee kokouksiin jatkuvasti myöhässä.

9. Palaverit ovat jatkuvasti suunniteltua pitempiä.

10. Ryhmän jäsenet jättävät kaiken sinun tehtäväksesi.

11. Ryhmä ei siedä kritiikkiä ja kyseenalaistamista.

12. Keskustelussa juututaan pieneen yksityiskohtaan.


PalaverimuistioTekniikan viestintä: Palaveridokumentit (s. 275–279).

Kirjoita viikkopalaverin muistio Tekniikan viestinnän muistioesimerkkiä (s. 279) hyödyntäen seuraavien tietojen pohjalta. Täydennä ensin puuttuvat tiedot ja muotoile kohdat muistioon sopivaksi. Muista myös muistion rutiiniasiat (ylätunniste, aika, paikka, osallistujat, pääotsikko jne.). Numeroi ja otsikoi jokainen asiakohta erikseen.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat tulleet. Osaston tulokset ovat olleet muun

organisaation keskiarvoa ___________________________. Erityisen tyytyväisiä vastaajat ovat

olleet tiedonkulkuun sekä työturvallisuuteen. Sen sijaan _________________________ssa on

koettu olevan parannettavaa.

Keskusteltiin työaikakokeilusta. Työntekijöiden kokemukset ovat olleet pääosin

________________________. Kokeilua päätettiin jatkaa _______________ saakka, jolloin

__________________________.

Jätteiden lajittelu ei ole toiminut sovitulla tavalla. Ongelmana on ollut, että

______________________________________________________. Sovittiin, että

______________________________________________.

_________________________________________________________ (= kuka, mitä, mihin mennessä).


ProjektipalaveriTekniikan viestintä: Projektiviestintä (s. 306–313), Viestintä ryhmässä (s. 264–268), Ryhmän vetäjänä toimiminen (268–271), Päätöksenteko ja ideointi ryhmässä (271–275)

Perehtykää oppikirjan projektikokouksia ja palaveritaitoja koskeviin ohjeisiin, jotka koskevat mm. kokouksen rakennetta, kokouskäyttäytymistä, puheenjohtajan toimintaa ja kokousdokumentteja.

Pitäkää projektipalaveri, joka noudattaa ennalta laadittua asialistaa ja on yleisten projektikäytänteiden mukainen. Projektipalaverin tyypillinen rakenne on esitetty Tekniikan viestinnän sivulla 310. Projektipäällikkö suunnittelee asioiden käsittelyn ja muistiinpanokäytänteet ennalta. Hänellä on myös päävastuu keskustelun jämäkästä ja sujuvasta etenemisestä.

Kiinnittäkää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

Kokouksella on rakenne, jonka mukaan edetään asiakokonaisuus kerrallaan. Päätettävistä asioista tehdään selkeä päätös: kuka tekee, mitä tekee ja mihin

mennessä. Puheenjohtajana toimivan projektipäällikön lisäksi kuka tahansa voi esittää

kysymyksiä tai tehdä yhteenvetoja. Kokouksesta kirjoitetaan muistio sekä tarvittaessa täytetään tehtävälista, joka voi

myös sisältyä muistioon. Kokouksen jälkeen jokainen tietää, mitä pitää tehdä seuraavaan projektikokoukseen

mennessä.

Projektikokouksen arviointiProjektikokousta seuraa ja kommentoi yksi tai useampi opettaja. Palautteessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

1. Palaverin rakenne kokouksen jäsentyneisyys kunkin asiakohdan käsittelyn eteneminen kokoustyöskentelyn tavoitteellisuus

2. Keskustelun ja päätöksenteon edistäminen kysymykset (tavoitteena esim. tiedon saaminen, täsmentäminen, aktivointi) organisoivat puheenvuorot yhteenvedot

3. Kokouksen ilmapiiri ja osallistujien aktiivisuus


Neuvottelutaidon esitelmät Tekniikan viestintä: Neuvottelut (s. 281–298)

Laadi noin 10 minuutin esitelmä jostakin seuraavista aiheista. Laajemmista aiheista (esim. aihe 1 ja 6) voidaan laatia myös pariesitelmä. Oppikirjan lisäksi tietoa kannattaa koota muista lähteistä, joista on esimerkkejä aiheluettelon jäljessä. Myös internetistä löytyy runsaasti tietoa neuvotteluista.

1. Neuvottelutyylit, -strategiat ja -taktiikat

2. Neuvotteluun valmistautuminen (ei tavoitteita yksityiskohtaisesti)

3. Neuvotteluihin vaikuttavat psykologiset tekijät

4. Neuvottelutavoitteiden asettaminen

5. Neuvottelun kulku

6. Argumentointi

7. Kuunteleminen ja kysymysten käyttö neuvotteluissa

8. Avaustarjous ja myönnytysten tekeminen

9. Hämäystaktiikat

10. Assertiivinen (jämäkkä) viestintä

11. Myyntineuvottelujen erityispiirteet

12. Kulttuurierot kansainvälisissä neuvotteluissa

13. Neuvotteluvoima ja vallankäyttö neuvotteluissa

14. Neuvotteluja tukevat dokumentit (pohjamuistio, asialista eli agenda, tehtävälista eli task list, muistio)

15. Tyypillisiä neuvotteluvirheitä

16. Vaikean neuvottelukumppanin käsittely

17. Vapaavalintainen aihe. Määrittele etukäteen.


Lähteitä

Carrell, Michael R. – Heavrin, Christina 2008: Negotiating essentials. Theory, skills, and practices. Upper Saddle River: Prentice Hall.

Dawson, Roger 1999: Secrets of Power Negotiating. Inside Secrets from a Master Negotiator. 2nd edition. Career Press: Franklin Lakes..

Harvard Business Review on Negotiation and Conflict Resolution 2000. Harvard: Harvard Business School Press.

Huhtinen, Pirkko 2002: Neuvottelijan vuorovaikutustaidot. 2., uud. painos. Tampere: Puheviestintä Oy.

Huhtinen, Pirkko 2002: Näkökulmia neuvotteluihin ja palavereihin. Tampere: Puheviestintä Oy.

Jattu-Wahlström, Merja – Kallio, Hilkka 1992: Neuvottelutaito. Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa 1998: Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vaikuttamisen taidot. Helsinki: Gaudeamus.

Kolb, Deborah M. – Williams, Judith 2003: Everyday Negotiation. Navigating the Hidden. Agendas in Bargaining San Francisco: Jossey-Bass.

Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka – Kuronen, Marja-Liisa – Ollikainen, Marja 2008: Yrityksen viestintä. 5. uud. painos. Helsinki: Edita.

Miettinen, Sami – Torkki, Juhana 2008: Neuvotteluvalta. Miten tulen huippuneuvottelijaksi? Helsinki: WSOY.

Oliver, David 2006: How to negotiate effectively. 2nd edition. Philadelphia: Kogan Page.

Schranner, Matthias 2002: Neuvottelutaito. Strategiat ja taktiikat vaativiin tilanteisiin. Helsinki: Multikustannus.

Shell, G. Richard 2001: Neuvottele onnistuneesti. Helsinki: WSOY.

Ury, William 1993: Neuvottele vastustaja liittolaiseksi. Helsinki: Otava.


Neuvottelutaito ammattilaisen silmin Tekniikan viestintä: Neuvottelut (s. 281–298)

Haastattele jotakuta oman alasi ammattilaista, mieluiten sellaista, joka työskentelee tehtävissä, jollaisiin olet itse hakeutumassa. Selvitä vastaukset seuraaviin kysymyksiin ja valmistaudu esittelemään ne luokalle.

Millaisia neuvotteluja käyt työssäsi?

Millaiset neuvottelutilanteet ovat vaikeimpia ja miksi?

Missä tilanteissa neuvottelu voi epäonnistua ja miksi?

Mitkä ovat kolme neuvottelijan tärkeintä taitoa tai ominaisuutta?

Mikä on tärkein asia, jonka olet käytännön neuvottelutilanteista oppinut?

Mikä on paras tapa kehittyä neuvottelijana?

Minkä neuvon haluaisit antaa aloittelevalle neuvottelijalle?


Neuvotteluun valmistautuminenTekniikan viestintä: Neuvottelut (s. 281–298)

Kysymyksessä on noin 50 työntekijää työllistävä konepaja Etelä-Suomessa. Konepaja on perheyritys, jonka perustaja on vähitellen luovuttamassa yrityksen vetovastuun lapsilleen. Yrityksen hallinnon hoitavat pääasiassa yrittäjän perheenjäsenet. Työntekijöiden keski-ikä on 48 vuotta, ja uusia ammattitaitoisia työntekijöitä on ollut vaikea saada.

Yrityksen tuotannosta alihankintaa on 60 %, ja omia tuotteita suomalaisille asiakkaille 40 %. Alihankintamyynnistä 2/3 osaa menee suurelle kansainvälistä tuotantoa ja kauppaa harjoittavalle metalliteollisuuden yritykselle. Tämä kauppa on kumppanuusyritykselle hyväkatteista (myyntikate > 40 %).

Suurasiakas on siirtämässä kaiken toimintansa Keski-Eurooppaan, lähemmäs omia asiakkaitaan. Jatkossa se edellyttää komponenttitoimittajiltaan maksimissaan 48 h JOT -toimituksia Unkarin tehtaalle (toimitusaika tilauksesta asiakkaan kokoonpanolinjalle). Lisäksi komponenteista maksettavat hinnat tulevat laskemaan 20 % seuraavan vuoden aikana.

Työnantajapuoli on kutsunut työntekijöiden edustajat neuvotteluun, jossa on tarkoitus keskustella tilanteesta ja saada aikaan sopimus yrityksen tulevasta toiminnasta.

Esimerkiksi seuraavista vaihtoehdoista voitaisiin neuvotella:

Yrittäjä jatkaa toimintaansa Suomessa ilman uusinvestointeja tehokkaisiin mutta kalliisiin tuotantovälineisiin, mikä johtaa väistämättä ainakin 20 hengen irtisanomisiin.

Investoidaan tehokkaampiin tuotantovälineisiin ja logistisen ketjun kehittämiseen kotimaassa, mikä johtaa tarvittaessa kolmivuorotyöhön sekä muun toiminnan sopeuttamiseen suurasiakkaan tahtiin. Koska investoinnit tuotantolaitteisiin ovat erittäin suuret, niin tämä malli johtaa myös tilapäisiin palkanalennuksiin ja työntekijöiden rahallisen panostuksen tarpeeseen yritykseen esim. osaomistajina.

Yritys perustaa tytäryhtiön päämiehen toimipisteen läheisyyteen ja siirtää sinne osan tärkeimmistä tuotantovälineistään sekä muuttohalukkaat työtekijät, joita ovat pääasiassa yrityksen nuoret työntekijät.

Neuvotellaan suurasiakkaan kanssa toimitusehdoista (hinnanalennukset, toimitusaika) ja investoidaan kotimaahan koneisiin ja laitteisiin, jotka tukevat myös oman ja muun alihankinnan tuotantoa.

Luovutaan suurasiakkaasta ja korvataan myynnin menetys (aikaa lienee noin vuosi) oman tuotteiston ja sen markkinoinnin kehittämisellä sekä tehostamalla yhteistyötä muiden alihankinta-asiakkaiden kanssa.


Neuvottelijat keksivät jonkin muun mahdollisuuden.

Valmistautuminen (Asiat kannattaa kirjata muistiin!)

Perehdytään neuvottelun aiheeseen.

Mistä kaikesta on syytä neuvotella? Mitkä asiat ovat teidän kannaltanne tärkeitä, mitkä vähemmän tärkeitä? Mitä muuta kuin taloudelliset seikat on otettava huomioon? Miten asiat vaikuttavat toisiinsa?

Määritellään oma asema ja tavoite ja suunnitellaan tehokas neuvottelutapa.

Mitä voitettavaa/menetettävää neuvottelijoilla on? Mitkä asiat parantavat ja heikentävät osapuolten neuvotteluasemia?

Asetetaan minimitavoite (ehdot, joita huonompiin ei voi suostua) ja optimitavoite (paras mahdollinen neuvottelutulos).

Missä kohdissa voidaan joustaa ja kuinka paljon? Mitä vaihtoehtoja esitetään? Millainen avaustarjous tehdään? Miten esitys perustellaan? Mitkä ovat vaatimusten vahvat ja heikot puolet?

Miten otetaan huomioon neuvotteluosapuolten yhteinen etu?

Missä järjestyksessä kannattaa edetä? Millainen strategia ja millaiset taktiikat ovat tarkoituksenmukaisia?

Pohditaan myös, millaiset menettelytavat ovat hyviä, jotta neuvottelu etenisi tehokkaasti (esim. miten osapuolten tulisi esitellä ehdotuksensa, miten puheenvuorot pyydetään, tarvitaanko puheenjohtajaa, kuka kirjaa tehdyt päätökset…)

Arvioidaan vastapuolen odotettavissa olevaa toimintaa.

Mitkä asiat vastapuolelle ovat tärkeitä? Vastapuolen vahvuudet ja heikkoudet?

Ennakoidaan, miten vastapuolen edustajat pyrkivät kumoamaan ehdotukset. Mitä he todennäköisesti tulevat ehdottamaan ja mihin he vetoavat? Miten vastataan?

Valitaan ryhmästä kolme edustajaa neuvotteluun.

Suunnitellaan edustajille yhdessä tarkat ohjeet ja valtuudet, joiden pohjalta he voivat neuvotella.


YhteistyöneuvotteluTekniikan viestintä: Palaveridokumentit (s. 275–280), Neuvottelut (s. 281–298)

Neuvottelussa tavoitteena on yhteinen etu eikä osapuolilla ainakaan vielä ole vastakkaisia intressejä. Ongelmia ja väärinkäsityksiä voi kuitenkin myöhemmin ilmetä, jos asioista ei sovita täsmällisesti.

ATK-Paja Oy ja Tietomiehet Oy ovat aloittaneet yhdessä talousalan ohjelmistojen suunnittelun, markkinoinnin ja myynnin. Neuvottelun tarkoituksena on pelkästään sopia yhteisen esitteen laatimisesta.

Esitettä lähetetään eri puolille maailmaa. Kielistä on siis syytä sopia jotakin. Esitteen laadinta annettaneen jonkin mainostoimiston tehtäväksi. Esitteen budjetista voidaan puhua, mutta lopullinen päätös voi myös jäädä avoimeksi. Neuvottelun aikana on syytä sopia aikatauluista, vastuuhenkilöistä ja seuraavasta kokouksesta ja sen kokoonkutsujasta. Tämän neuvottelun tulee siis luoda pohja myöhemmille (esitettä koskeville) toimenpiteille. Neuvottelusta tulee siksi saada aikaan muistio, jonka pohjalta voitaisiin edetä. Laaditaan neuvotteluun asialista (Tekniikan viestintä s. 276). Neuvotteleva ryhmä huolehtii, että joka asiasta tehdään selvä päätös. Neuvottelusta kirjoitetaan muistio (s. 276-279).


Neuvottelun tarkkailu: vahvuudet ja yhteistyö-taktiikat

Tekniikan viestintä: Yhteistyöhön pyrkivän neuvottelijan valttikortit (s. 290–291).

Järjestäkää sopimusneuvottelu. Valitkaa jokaista neuvottelijaa varten tarkkailija, joka seuraa tämän toimintaa neuvottelijana. Merkinnät tehdään oheiseen taulukkoon. Neuvottelijan vahvuudet alleviivataan. Kaikkein tärkein vahvuus ympyröidään.

Hienotunteisuus

Jämäkkyys Maltti Ongelmanratkaisutaito

kiinnostus

toisen tarpeiden huomiointi

tahdikkuus

tavoitteellisuus

perustelutaito

tarkat kysymykset

korttien piilottaminen

objektiivisten kriteerien hyödyntäminen ja vaatiminen

rauhallisuus

paneutuminen

yhteisen tavoitteen korostaminen

vaihtoehtojen keksiminen

joustavuus

ehtojen yhdistely


Neuvottelun analyysiTekniikan viestintä: Neuvottelut (s. 281–298)

Tarkkailuryhmä tekee havaintoja neuvotteluryhmästä, niin että jokainen tarkkailee vain yhtä piirrettä. Havainnoista keskustellaan harjoituksen jälkeen.

1. Neuvottelun alkutoimet

Miten neuvotteluilmapiiriä pohjustettiin?

Miten huolehdittiin etukäteen neuvottelun etenemisestä?

Määriteltiinkö neuvottelun tavoite?

Sovittiinko, miten asiaa lähdetään käsittelemään?

2. Roolit

Millaisia virallisia ja epävirallisia rooleja neuvottelijoilla oli?

Miten johtajuus muodostui ja ilmeni?

3. Eteneminen

Miten neuvottelu kulki alkutoimista sopimukseen?

Mitkä toimintatavat edistivät/jarruttivat neuvottelun etenemistä?

4. Ehdotusten perusteleminen

Miten perusteltiin?

Mitkä perustelut olivat tehokkaimpia?

5. Kysymykset

Minkälaisia kysymyksiä esitettiin?

Mikä oli kysymysten funktio?

Minkälaiset kysymykset olivat tehokkaita?

6. Strategiat ja taktiikat

Millaisia strategioita osapuolet sovelsivat?

Millaisia taktiikoita osapuolet käyttivät?

Mitkä olivat tehokkaita ja miksi?


7. Ilmapiiri

Millainen?

Mikä vaikutti?

8. Lopputulos

Missä määrin osapuolet pääsivät tavoitteisiinsa?

Minkä vuoksi?


Neuvottelijan huoneentauluTekniikan viestintä: Yhteistyöhön pyrkivän neuvottelijan valttikortit (s. 290–291)

Arvioi Tekniikan viestinnässä s. 290–291 annettujen ohjeiden merkittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Mieti, millaisia asioita itse pidät neuvottelussa tärkeänä. Kirjoita sen jälkeen neuvottelijan huoneentaulu, johon kokoat omin sanoin 10 mielestäsi tärkeintä ohjetta neuvottelijalle. Vertailkaa laatimianne huoneentauluja.


Neuvottelutaktiikoiden arviointi Tekniikan viestintä: Strategioita ja taktiikoita (s. 288–295)

Seuraavassa on esimerkkejä eri tilanteissa käytetyistä puheenvuoroista. Pohtikaa (esim. ryhmässä) seuraavia asioita:

Millaista taktiikkaa puhuja käyttää?

Miten onnistuneeksi arvioit puhujan taktiikan?

Miten puheenvuoroon voisi vastata, jos tavoitteena on vastapuolen kasvojen säilyttäminen ja mahdollisesti yhteistyön jatkuminen?

Kaupankäyntitilanteita

Myyjä: Tämän parempaa sorvia ette saa mistään. Otatteko vai jätättekö?

Myyjä: Olisitteko edelleen kiinnostuneita palveluistamme, jos toimitusaika olisi kolme kuukautta.

Ostaja: Ettekö pysty esittämään tarkkoja tietoja koneen vuotuisista käyttökustannuk-sista?

Myyjä: Minulla on tässä paha ongelma. Olen saanut tiukat budjettiraamit, ja vaatimuksenne ylittää ne selvästi.

Kirjojen puhelinmyyjä naisasiakkaalle: Kyllähän nainenkin voi tehdä päätöksen tällaisesta kaupasta.

Puhelinmyyjä: Hyvää päivää. Täällä puhuu Mattinen Keittiöremontti Oy:stä. Ensiksi haluaisin tiedustella, asutteko omassa vai vuokra-asunnossa.

Autonmyyjä: Huomaan, että rouva on perehtynyt eri autonmerkkien käyttömukavuuteen ja bensiininkulutukseen. Meillä onkin tarjolla yksilö, joka varmasti täyttäisi toiveenne.

Yrityksen edustaja alihankkijalle: Teidän on tehtävä päätös huomisaamuun mennessä. Muuten annamme tilauksen toiselle toimittajalle.

Yrittäjä haluaa saada tuotteensa rautakauppaketjun myyntiartikkeliksi. Kauppaketjun myyntipäällikölle: Tämä laite täydentäisi tuotevalikoimaanne hyvin, sillä moni rakentaja tarvitsee sitä. Tarjoamme sitä teille tällä hinnalla, joka juuri ja juuri kattaa tuotantokustannukset.

Ostaja: Haluamme pohtia ehdotusta rauhassa. Otamme yhteyttä, kun katsomme tarpeelliseksi.

Ostaja: Tuota ei kai ole tarkoitettukaan otettavaksi vakavasti.


Yrityksen sisäisiä keskusteluja

Esimies: Jos olisit itse oma esimiehesi, miten suhtautuisit näihin jatkuviin poissaoloihin?

Esimies alaiselle: Palkankorotusvaatimuksesi on kyllä aivan oikeutettu, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa kenenkään palkkoja ei lähdetä nostamaan.

Esimies uudistusta ehdottavalle alaiselle: Minulla on 20 vuoden asiantuntemus liikkeenjohdosta, enkä ole koskaan nähdyt yhdenkään tiimiorganisaation toimivan hyvin.

Työntekijöiden edustaja johtajalle: Joo, joo, noita selityksiä epävarmoista ajoista on tässä kuunneltu jo vuosikausia. Tässä yksi ja toinen haluaa tietää, tuleeko lomautuksia vai ei.

Työntekijöiden edustaja tehtaan johdolle: Jos me annamme tiedon tästä saastepäästöstä eteenpäin, siitä tulee tehtaalle kielteistä julkisuutta. Ehdotan, että otamme yhdessä yhteyttä ympäristönsuojeluviranomaiseen, kerromme ongelmasta ja ryhdymme toimiin jätteenkäsittelyjärjestelmän uusimiseksi.

Yrityksen johdon edustaja työntekijöiden edustajille: Te esitätte aina vain vaatimuksia, mutta koskaan teillä ei ole minkäänlaista vastaantulohalua.

Yrityksen johdon edustaja työntekijöiden edustajille: Aikaisemminkin nämä hommat on hoidettu ilman ylityökorvauksia eikä niitä sen vuoksi makseta nytkään.

IT-ammattilainen pientä lisätyötä ehdottavalle esimiehelle: Mitäänhän ei tehdä, mistä ei makseta.

Esimies toimistovirkailijalle: On tainnut pikkurouva nousta väärällä jalalla sängystä.

Tuotantopäällikkö nuorelle kollegalle: Kyllä mekin haluamme suojella luontoa, mutta ymmärräthän sinä, ettei bisneksenteossa voi ottaa kaiken maailman oravia huomioon.


Kokouspuheenvuoroista äänestysjärjestykseenTekniikan viestintä: Kokouspuheenvuorot (s. 329–333), Äänestysjärjestykset ja vaalijärjestelyt (s. 366–369)

Harjoituksen tarkoituksena on oppia nimeämään eri kokouspuheenvuorot ja erottamaan ehdotukset ja kannatuspuheenvuorot muista kokouspuheenvuoroista. Tavoitteena on huomata, kuinka kokouspuheenvuorot ovat usein tulkinnanvaraisia ja kuinka tärkeää on muotoilla ehdotus yksiselitteisesti.

1. Puheenvuorojen tunnistaminen

Merkitse seuraavien keskustelupuheenvuorojen kohdalle, mistä puheenvuorotyypistä on kysymys (pääehdotus, vastaehdotus, lykkäysehdotus, hylkäysehdotus, kannatus). Huomaa, että kyseessä voi olla myös kannanotto, joka ei ole mikään näistä.

Asunto-osakeyhtiön kokouksessa keskustellaan yhteisen piha-alueen puiden kaadosta. Piha-alueen puusto on päässyt vuosien aikana kasvamaan varsin reheväksi. Useat asukkaat ovat toivoneet, että näkymää avarrettaisiin karsimalla osa puista. Jotkut ovat olleet huolestuneita vanhojen puiden aiheuttamasta vaarasta.

Pj.Taloyhtiön hallitus esittää, että puiden harvennus annetaan asiantuntevan yrittäjän

tehtäväksi. Asiantuntija tekee ehdotuksen kaadettavista puista ja hallitus hyväksyy kaatosuunnitelman. Puunkaadosta pyydetään tarjoukset kolmelta yrittäjältä. Naapuriyhtiössä Niittytiellä vastaava urakka tuli maksamaan 3 000 euroa. (Avaan keskustelun.)

HeinänenMinä olen elämässäni kaatanut niin paljon puita, että voisin hyvin tarjoutua hoitamaan

urakan nimellistä korvausta vastaan – sanotaan vaikka viisi kymppiä per puu – jolloin säästyisi sievoinen summa muuhun käyttöön. Siistiminen voitaisiin tehdä talkoilla. Halukkaat saisivat pilkkoa puut takkapuikseen.

SeppäEi täällä kaikilla oo mitään takkaa.

KiveläLehdessä oli juuri juttua vanhan rivitaloyhtiön pihan raivaamisesta. En yhtään epäile

Heinäsen metsurintaitoja, mutta jollain pihafirmalla olisi varmasti näkemystä siitä, mitkä puut kannattaa kaataa. Lahovikaa ei välttämättä paljaalla silmällä edes huomaa.


Asiantuntija osaa myös katsoa, että pihan ilme ei muutu, vaikka muutama puu kaadetaankin.

KangasniemiMinä kyllä kannatan Heinäsen ehdotusta. Lasten leikkitelineet ovat kelvottomassa

kunnossa, ja rahalle on parempaa käyttöä. StorgårdMeidän tontin puusto on kyllä ihan erilaista kuin Niittytiellä. Ehdotan, että hallitus

pyytää tarjoukset ja päätös tehdään vasta, kun tiedetään tarkkaan, paljonko raivaus tulee maksamaan.

LammassaariKannatan.

KitulaHölmöjähän me olemme, jos emme ota Heinäsen ystävällistä tarjousta vastaan.

RentolaMinusta tämä tontti on tällaisenaan aivan upea. Minä en ainakaan halua, että pihasta

kaadetaan ainuttakaan puuta.

HirviMekin valitsimme tämän yhtiön juuri pihan luonnonläheisyyden vuoksi.

ReijonenKyllä puita sietää harventaa oikein kovalla kädellä. Meillä kärsitään joka kevät

allergiasta.

PesolaNo jos ei puita kestä, on parasta muuttaa kivierämaahan.

HerranenMinä kannatan kyllä asiantuntijan tekemää raivausta, mutta minusta jokaisen asukkaan

pitäisi saada päättää omaan näköalaansa vaikuttavista puista. Ehdotan, että suunnitelma hyväksytetään kaikilla asukkailla, mutta sananvaltaa on vain oman asunnon edessä oleviin puihin.

ManninenKuulostaa järkevältä, kannatan.

HurskainenSiitä vasta soppa syntyy, kun toinen haluaa kaataa ja toinen ei.


2. Puheenjohtajan muistiinpanot

Merkitse äskeisen keskustelun puheenvuorot oheiseen ruudukkoon. Se on puheenjohtajalle hyvä muistiinmerkitsemisväline, jonka avulla on helppo keskustelun jälkeen selostaa tehdyt ehdotukset ja niiden saama kannatus sekä päättää äänestyksestä.

Esimerkki:Nimi Puheenvuorotyyppi Sisältö KannatusHeikkinen LE (= lykkäysehdotus) Seuraavaan kokoukseen Perälä

Nimi Puheenvuoro-tyyppi

Sisältö Kannatus


Selosta puheenjohtajana tehdyt ehdotukset.

Esimerkki:

Pj. keskustelun jälkeen:

Keskustelussa on tehty seuraavat ehdotukset: Heikkinen on Perälän kannattamana ehdottanut, että asian käsittely siirretään seuraavaan hallituksen kokoukseen.

3. Äänestysjärjestyksen laatiminen

Laadi pihanraivauskeskustelusta äänestysjärjestys:

a) yksityiskohtainen

b) lyhyt

c) ryhmittäinen.

Mikä äänestysjärjestys on tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisin?


Virallisen kokouksen dokumentitTekniikan viestintä: Kokousdokumentit (s. 335–337)

Lukekaa oheinen teksti ja laatikaa siinä esitetystä kokouksesta

a) kokouskutsu

b) kokouksen pöytäkirja.

Urheiluseura Tekniikkataitureiden johtokunnan kokous

(Osanottajat pyytävät puheenvuoron kättä nostamalla, jolloin puheenjohtaja antaa puheenvuoron mainitsemalla pyytäjän nimen.)

Heikki Heiskanen: Hyvää iltaa, arvoisat johtokunnan jäsenet, ja tervetuloa johtokunnan kokoukseen. Kello on jo viittä yli seitsemän, joten eiköhän aloiteta. Avaan kokouksen. Valitaan sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pyydän ehdotuksia. Sari.

Sari Salo: Puheenjohtaja, ehdotan Leena Leikasta sihteeriksi ja Tuomas Tuomista ja Matias Mattilaa pöytäkirjantarkastajiksi.

M.M.: Joo, päästään taas korjaamaan lyöntivirheitä, viimeksi oli mun nimikin väärin.

H.H. : Onko muita ehdotuksia ? Ei näytä olevan. Sihteeriksi on siis valittu Leena ja pöytäkirjantarkastajiksi Tuomas ja Matias. Seuraavaksi todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Koska paikalla on sääntöjen edellyttämä määrä osanottajia ja kutsu on lähetetty kaikille henkilökohtaisesti kaksi viikkoa sitten, voinemme pitää kokousta laillisena ja päätösvaltaisena. Todetaan.

Seuraavaksi käsittelemme kohdan esityslistan hyväksyminen. Halutaanko esityslistaan tehdä muutoksia? Uuno.

Uuno Uimonen: Ehdotan, että pukuhuoneiden kunnostamisasia siirretään seuraavaan kokoukseen, koska ei vielä ole tietoa, saataisiinko tehtyä talkoilla vai pitääkö palkata joku urakoitsija.

M.M.: Ei niihin talkoisiin koskaan tule muita kuin me.

H.H.: Tuomas.

T.T.: Kannatan Uunon ehdotusta.


H.H.: Hyväksytäänkö muutos yksimielisesti? Siirrämme siis pukuhuoneiden kunnostusasian seuraavaan kokoukseen. Onko muuta huomautettavaa? Ellei, esityslista hyväksytään muilta osin kokouksen työjärjestykseksi. Esityslistan seuraava kohta on ilmoitusasiat. Ilmoitusasioita ei ilmeisesti ole? Merkittäneen pöytäkirjaan tiedoksi. Merki-tään.

H.H.: Siirrymme sitten käsittelemään virkistysmatka-asiaa. Meillähän on ollut tapana tehdä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna retki Tallinnaan tai Tukholmaan. Tässä kokouksessa meidän pitäisi päättää matkan kohde ja se, kuka ottaa vastuun käytännön järjestelyistä. Avaan keskustelun matkan kohteesta. Leena, sitten Tuomas.

M.M.: Kilpailumatkoilla saa reissata tarpeeksi, ja itsehän sellaiset virkistykset pitää kuitenkin maksaa.

L.L.: Ehdotan, että mennään Tukholmaan, viime vuonnahan käytiin Tallinnassa.

T.T.: En kyllä kannata Leenan ehdotusta. Minusta Tallinnassa on mukavaa ja tulee vähän halvemmaksikin.

M.M.: Tylsää, eikö me nyt mitään muuta keksitä?

H.H.: Uuno, sitten Sari.

U.U.: Minustakin ne on molemmat paikat koluttu moneen kertaan. Ehdotan, että mennään vaihteeksi Lontooseen, siellä on hienoja urheiluvälineliikkeitäkin. Sinne on edullisia lentoja, ja minun serkkuni asuu siellä ja voi näyttää paikkoja.

S. S.: Olin kanssa aikeissa ehdottaa jotain uutta, kannatan Uunon ehdotusta.

H.H.: Onko muita ehdotuksia? Päätän keskustelun matkan kohteesta. On siis ehdotettu Tallinnaa, Tukholmaa ja Lontoota. Vain viimemainittua ehdotusta on kannatettu, joten päätettäneen tehdä virkistysmatka Lontooseen. Päätetään. Avaan keskustelun vastuuhenkilön valinnasta. Sari.

S.S.: Ehdotan Uunoa, hänhän tuntuu jo tietävän asiasta jotakin ja on hoitanut näitä ennenkin.

H.H.: Onko muita ehdotuksia? Ellei, päätän keskustelun virkistysmatkan vastuuhenkilöstä. On ehdotettu vain Uunoa, joten päätettäneen, että hän hoitaa asiaa eteenpäin. Päätetään. Onko muita asioita? Ei näytä olevan. Kiitän osallistumisesta. Kokous on päättynyt. Selvittiinkin nopeasti, kellohan on vasta varttia vaille kahdeksan.


soili/asiantuntijaviestinta/tekniikan_vie... · web viewharjoitukset ovat word-muodossa, jotta...

Documents