sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja metropolialueen ... · sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja...
TRANSCRIPT
Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet
Metropolialueen köyhyys NYT –oppimisverkosto 15.3.2019
Markus PauniStrategia- ja kehitysjohtaja
Kummassa maisemassa etenisimme mieluummin?
[pvm] 2
[pvm] 3
Mitä ennakointi on ja miten se voidaan määritellä?
Tulevaa kehitystä koskevan tiedon keräämistä ja käsittelyä Ennakointitiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä Strategisen ja operatiivisen johtamisen tukemista tarjoamalla näkemyksellistä
tulevaisuustietoa Tiedon jalostamista, jakamista, fasilitointia, viestintää Tulevaisuuden tahtotilan johtamista yhteistyössä ja verkostoitumalla Ennakoivan työotteen ja tulevaisuuskyvykkyyden levittämistä/jalkauttamista
organisaatiossa työntekijöiden arkiseen työskentelyyn
[pvm] 4
5
Muutosajureiden kolme tasoa
Globaalit muutosajurit
Kansalliset muutosajurit
Paikalliset muutosajurit
[pvm] 6
Elämme murrosta - suurta siirtymää viidennestä aallosta kuudenteen (Markku Wilenius 2015)
MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ:Kuntien ja alueiden muutosajurit
Elämäntapojen muutokset
Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia
JakamistalousUudet demokratian
muodot
Asukkaat ja yhteisöt voimavarana ja
kumppanina
Kokeilukulttuuri
Matalat organisaatiot
Tehtävien ja vastuiden uusjako: tulevaisuuden kunnat,
maakunnat ja valtio
Moni-kulttuuristuminen
Kaupungistuminen
Maahanmuutto
Syntyvyys
Ikääntyminen
Työllisyys ja työelämän muutokset
Arvojen muutokset
Syrjäytyminen
Muu mikä?
Uudenmaan strategiset hyvinvointihaasteet ja niiden ennakointi
Twitter 13.10.2018 @timoaro
Uudenmaan alueella on hyvät mahdollisuudet onnistua
• Alue on Suomen kansainvälinen taloudellinen veturi ja logistinen linkki kansainvälisille markkinoille.
• Suomen bruttokansantuotteesta 39 % tuotetaan Uudellamaalla.• Asukkaiden keskimääräinen kokemus omasta elämänlaadustaan on korkeampi kuin koko
maassa.• Väestön sairastavuusindeksi on suotuisa, ainoastaan Ahvenanmaalta löytyy indeksin
perusteella terveempi väestö.• Uusimaa on EU:n aluevertailussa 7. hyvinvoivin alue (SPI-indeksi) ja Pohjois-Euroopan
verrokkialueisiinsa ja 3. kilpailukykyisin alue (RCI-indeksi).• Väestöpohja riittää maakuntamuotoiselle palvelutuotannolle sekä järjestäjän ja tuottajan
erottamiseen.• Laaja yksityinen tarjontapotentiaali on mahdollisuus valinnanvapauden lisääntyessä –
kunhan maakunta on riittävän vahva järjestäjä ja pysyy kuljettajan paikalla.• Maakunta- ja sote-uudistus on hyvä mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä ja
parhaimpia palveluketjuja ja toimintamalleja asukkaiden parhaaksi.
Asema metropolimaakuntana ja alueen voimakas kasvu aiheuttavat myös vakavia haasteita, jotka näkyvät kansallisissa vertailuissa
• Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat jo yli 2 ja Helsingin 2,5 kertaa muuta maata kalliimmat ja vuokratkin noin puolitoistakertaiset.
• Vaikka Uudenmaan työttömyysaste on valtakunnallista keskiarvoa pienempi, on täällä lukumääräisesti lähes kolmannes koko maan työttömistä (n. 83 000 henkilöä).
• Uudenmaan elinkeinoelämän merkittävänä kasvun esteenä on pula osaavasta työvoimasta. Osaamisen ja avointen työpaikkojen kohtaamattomuudesta on vaarana syntyä rakenteellinen ongelma, ellei siihen pikaisesti puututa.
• Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen nykyisestä alle 60 prosentista on kriittinen menestystekijä alueelle ja siten myös koko maalle.
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)
• Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella
Uusimaa; 3 %
Pirkanmaa
Pohjois-PohjanmaaVarsinais-Suomi
Koko maa
0 %
1 %
2 %
3 %
4 %
5 %
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: THL, Sotkanet
Uusimaa; 3 %
Pääkaupunkiseutu
Itäinen UusimaaLäntinen Uusimaa
Keski-Uusimaa
0 %
1 %
2 %
3 %
4 %
5 %
2012 2013 2014 2015 2016
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä
Lähde: THL, Sotkanet
Ihmisten hyvinvointi keskiössä
Kuviot ja laskenta: FCG
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus (THL)
2013 2014 2015Uusimaa 46 % 47 % 47 %Pirkanmaa 46 % 46 % 48 %Pohjois-Pohjanmaa 48 % 49 % 48 %Varsinais-Suomi 47 % 47 % 51 %Koko maa 47 % 48 % 48 %
Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevien osuus (%), matala koulutus
Ihmisten hyvinvointi keskiössä
Kuviot ja laskenta: FCG
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (THL)
• Uudenmaan alueiden luvut on laskettu alueen kuntien lukujen perusteella
Ihmisten hyvinvointi keskiössä
Kuviot ja laskenta: FCG
Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%) (THL)
2013 2014 2015Uusimaa 90 % 89 % 90 %Pirkanmaa 91 % 92 % 90 %Pohjois-Pohjanmaa 92 % 91 % 90 %Varsinais-Suomi 91 % 91 % 92 %Koko maa 91 % 91 % 91 %
Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (%)
Ihmisten hyvinvointi keskiössä
Kuviot ja laskenta: FCG
• Tietoliikenneyhteydet ja verkkoyhteydet viranomaisiin
• Syöpäkuolleisuus• Ympäristön laatu• Luottamus poliittiseen järjestelmään,
oikeusjärjestelmään ja poliisiin• Julkisen hallinnon laatu ja vastuullisuus • Sukupuolten välinen tasa-arvo• Pääsy korkeakoulutukseen
• Alle 65-vuotiaiden kuolleisuus• Eliniänodote• Ennenaikainen kuolleisuus sydän- ja
verisuonitauteihin• Koettu terveydenhoitoon ja
hammashoitoon pääsy• Asumistyytyväisyys• Murhien ja tappojen määrä• Toisen asteen koulutuksen suorittaminen• Suojellut alueet (Natura)• Suvaitsevaisuus maahanmuuttajia ja
vähemmistöjä kohtaan
Sosiaalisen kehityksen (SPI) vertailussa Uusimaa suoriutuu keskimääräistä paremmin tai heikommin seuraavilla osa-alueilla (kaikkien EU:n tilastoalueiden vertailu)
kuntaliitto.fiPL 200, 00101 HelsinkiKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki
Kiitos mielenkiinnostanne!Markus [email protected]@MarkusPauni