Sotungin etälukio 2030

I AJAT JA NÄYT

- Ray Kurzweil

Evolutionaarinen

tulevaisuus:

kolme

informaatiovirtaa

(Goonatilake),

jotka ensin

eriytyvät ja sitten

yhtyvät NEURO-

KULTTUURINEN

INFORMAATIO

GENEETTI-

NEN INFOR-

MAATIO

Evoluutio ja

informaatiovirrat

EXOSOMAATTINEN

INFORMAATIO

3870 MILJ.

VUOTTA

SITTEN

250.000 VUOTTA

SITTEN

100 VUOTTA

SITTEN

”Tower of Testand Generate”

- Daniel C. Dennettinevoluutiotorni

Tofflerilaiset aikakaudetBIFURKAATIO

murros

metsästys,

paimentolaisuus

maatalous

teollisuus

informaatio

Enemmän enemmästä

Enemmän erilaista uudella tavalla

tuotettuna

INDUSTRIALISMI

Teollinen yhteiskunta

n. 1970 n. 2020-40

Enemmän ja parempaa

vähemmästä

Myöhäisteollinen murrosaika

INFORMATIONALISMI

Tieto-yhteiskunta

Verkosto-yhteiskunta ?

Tuotannon periaate

Yhteiskunnantoimintalogiikka

Yhteiskunnanmalli

Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius2002, mukaillen Linturi 2003

Murroksen

kehityskaari

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassaratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykeneeratkaisemaan aikakauden teemat jaintegroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat jaratkaisevat sen tehtävät. Aikojenmurroksessa vaihtuvat paitsi teematmyös ajan järki.

- Paolo Freire 1970-luvun alussa

Herakleitos (535-474 eaa)• Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan

virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.”

• Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia.

• Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra.

• Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.

FuturologiaEleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospectivestudy eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia.

Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin.

Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research.

July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS

TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

TULEVAISUUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

II OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030

”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (Platon)

OPM:n sivistysbarometri:

tietoyhteiskunta

OPM:n sivistysbarometri: avaintaidot

OPM:n sivistysbarometri: sivistys

OPM:n sivistysbarometri: eilinikäinen

OPM:n sivistysbarometri: viestintä

Arvot ja

Kehitysteemat

Arvot ja

Kehitysteemat

Arvot, päämäärät

ja tavoitteet

Toiminta-

ympäristö

Arvot ja

Toiminta,

yhteisö, koulu

Tieto, taito,

oppiminen

Barometriteemat

Sisäpaneeli

Ulkopaneeli

Koulu ja

oppiminen

Oppiminen ja

yhteiskunta

Koulu ja

yhteiskunta

Paneelit

• koulu

• opetus

sisä

• tieto

• taito

• oppiminen

yhteinen• ympäristö

• yhteiskunta

ulko

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit

- muutoksen ensioire

Trendimurtumat

- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka

Laadullinen lähestymistapa

- kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma

- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat

opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on

sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,

maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut,

kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -- organisaatio, kieli,

luokka, koulu, koulumuoto -- ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen

yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien

taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä

on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköinen

ja toivottava

todennäköinen ja toivottava

ei-todennäköinenja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.

Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat

määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni

koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi

rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla

"suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan

hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon

(esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys

lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,

joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.

Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei

yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen

laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien

säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat

parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja

todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik

och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för

alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning

skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-

regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt -

skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

Teesisuppilo

tulevaisuus

ratkaisu

dialogi

kiista

1. Kouluopetuksen ainejakoisuus (r)

2. Koulusta toimintakeskus (r)

3. Metataitojen arviointi (d)

4. Oppivat ryhmät (k)

5. Hitaan oppimisen tila (d)

6. Oppimistulokset (k)

7. Yhtenäinen opettajakoulutus (k)

8. Yleissivistyksen näyttö (d)

9. Monialainen opetustiimi (r)

10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä (d)

I Koulu ja oppiminen

toivottava

todennäköinen

Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu

suhteellisen tasan aine-painotteisen

(väline- ja harjoitus-aineet) ja

toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit,

teemat) opetusohjelman välillä.

Ainejakoisuus

todennäköinen

toivottava

Arviointi ja oppilaan saama palaute

kohdistuu ensisijaisesti oppimisen

meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu

enimmäkseen oppilaan ja opettajan

välisessä dialogissa.

Metataidot

toivottava

todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin

asemesta oppilaista muodostetaan

pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka

oppivat yhdessä.

Ryhmäoppiminen

1. Ilmastonmuutos (k)

2. Tiedonvälitys (d)

3. Euroopan integraatio (d)

4. Demokratia (k)

5. Älymanipulaatio (k)

6. Osallistuva oppiminen (d)

7. Elinkeinoelämä ja koulut (k)

8. Kansalaisvelvollisuus (k)

9. Uskonto (d)

10. Kollektiivinen älykkyys (d)

II Koulu ja yhteiskunta

Älykkyyttä edistäviä

geenejä on tunnistettu ja

muutamat vanhemmat

käyttävät geenimani-

pulaatiota parantaakseen

jälkeläistensä älykkyyttä.

Älymanipulaatio

17-29-vuotiaat suoma-

laiset suorittavat 11

kuukauden kansalais-

palveluksen.

Kansalaisvelvollisuus

1. Oppivelvollisuus

2. Lahjakkuus

3. Yhteinen aika

4. Suomen kieli

5. Monimuotoisuus

6. Virtuaalimaailma

7. Ulkoistettu opettajuus

8. Alueellinen tasa-arvo

9. Oppimisympäristöt

10. Jatkuva oppiminen

11. Eläkeläiset kouluun

12. Kotikoulu

13. Relevantti tieto

14. Sosiaalinen media

15. Itseoppiminen

16. Opettaja sivistysagenttina

III Oppiminen ja yhteiskunta

Koulun päätavoite on

tasa-arvon sijaan

jokaisen lapsen

lahjakkuuden

esillekaivaminen ja

tukeminen.

Lahjakkuus

Merkittävä osa

jokapäiväisestä

koulunkäynnistä

tapahtuu virtuaali-

todellisuudessa.

Virtuaalimaailma

Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja

staattinen tieto on erotettu toisistaan.

Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppi-

aineen keskeisistä käsitteistä ja niiden

keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä

on kyse tiedettävistä tapahtumista ja

asioista kuten siitä, että Luang Prabang

on kaupunki Mekong-joen rannalla

Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja

opettajan ensisijaisena tehtävänä on

huolehtia dynaamisen tiedon

välittymisestä ja prosesseista, joiden

avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu

omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja

tietokarttaan.

Relevantti tieto

Sosiaalinen media on vuoteen

2030 mennessä mullistanut

tapamme tuottaa ja jakaa tietoa.

Koulussa se on merkinnyt sitä,

että mm. "yhteistoimintakyky,

ryhmädynaamiset taidot yms.

kehittyvät samalla, kun koulu

toteuttaa primaaritehtäväänsä

tietojen ja taitojen opettajana".

Sosiaalinen media

Sisä- ja ulkopaneelin erot

1. Kiistakysymykset

2. Keskustelukysymykset

3. Ratkaistavat kysymykset

4. Systeeminen analyysi

5. Skenaariot

6. Diskurssit (CLA)

Analyysit

Ratkaisuteesit

I TAVOITTEET: oppimisen tulos, kieli, demokratia

II OPPIMINEN: ryhmämuotoinen

oppiminen

III KOULU: opettajakoulutus,

oppivelvollisuusikä, virtuaalimaailma

IV YMPÄRISTÖ: opetuksen

ulkoistaminen, ilmastonmuutos

Kiistateesejä

Dialogiteesejä

I TAVOITTEET:

näyttö, aika, nollatoleranssi, alueet, uskonto, osallistuminen

II OPPIMINEN:

metataidot, slow learning,

lahjakkuus, kotikoulu

III KOULU:

ympäristön kehittäjä, opettaja

sivistysagenttina

IV YMPÄRISTÖ:

eläkeläiset, EU-integraatio,

tiedonvälitys kollektiiviäly

Ratkaisuteesejä

I TAVOITTEET:

ei teesiä

II OPPIMINEN:

jatkuva oppiminen, sosiaalinen media,

itseoppiminen

III KOULU:

ainejakoisuus, opetustiimi,

oppimisympäristö, relevantti tieto

IV YMPÄRISTÖ:

koulu toimintakeskuksena

“Yhdentyvään Eurooppaan”

” ... mut kaupal rikastuu”

”Beg, steal and borrow”

”Kaukana kavala maailma”

”Sun kanssas katson maailmaan”

Seuranta

- kerran vuodessa

- aikasarja

Kommunikointi

- kommentointi, argumentointi

- dialogit, keskustelut

Uudistaminen

- ajankohtaiset kiistakysymykset

- mittarien uudistaminen

Laajentaminen ja keskustelut

- opettajat, koulut

- vanhemmat, kunnat

- media, kokeilu, tutkimus

Muistin kartuttaminen

Barometrin jatko

III (ETÄ)LUKION TULEVAISUUS

2030

paneelit

opettajat

koulu ja oppilaat

vanhemmat

media

Vaikutuskehät

barometri-seuranta

keskustelu

uusi kiista-kysymys

kokeilut

opettajat ja koulut

keskustelu

vanhemmat ja kunnat

OPS-työ

media mukaan

tutkimus

Barometrirotaatio

Lukion

tulevaisuus

Tulevassa olevan oppiminen

Valistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.

”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.”

Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

Benjamin Bloom´s two-sigma problem 1984:

henkilökohtaistaminen johtaa parempiin tuloksiin

(ulkoinen-sisäinen motivaatio)

Neal Stephenson´s The Diamond Age 1995:

vuorovaikutteinen ”kirja” ja tekoäly ohjaajana

”Pilvi” (evernote, dropbox), sijaintimerkkaus (delicious,

diigo), mallit (facebook, twitter, farmville) 2010: oppiminen

ulos systeemistä

Entäs jos luodaan uusi ”layer” internetiin: klikataan …

Sisältöjen uuskonstruktio SOCRAIT

The Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen

soc(raitic), a(rtificial) i(ntelligence, i(nformation)

t(echonology)

poimi oppimissubjekti (autenttinen artikkeli, video, yms)

klikkaa Learn This !

muovaa tai valitse kysymys

kuvaa sisältö ja vastaus

palaa tarkistamaan: 1. en osaa, 2. sinne päin, 3. homma

hanskassa

oppimisen ekosysteemi SOCRAIT koostaa, analysoi ja

Sisältöjen uuskonstruktio SOCRAIT!

The Futurist January-February 2011, The World is My School: Welcome to the Era of Personalized Laeanring. By Maria H. Andersen

uusia instituutiota,

uusi rationaliteetti, uusIa muotoja (2005)

uusia instituutioita,

vanha rationaliteetti, uusia muotoja (2002)

vanhat instituutiot,vanha rationaliteetti, uusia

muotoja (1999)

vanhatinstituutiot,

vanharationaliteetti,

vanhat muodot(1996)

sisällöt ovat autenttista dataa, omaa konstruktiota ja interaktiota

sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat (tietokannat)

oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja

merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)

subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

jatkuvat rajanylitykset purkavat modernin matriisin jäykkyydet

Arvauksia oppimisen lähitulevaisuuteen v.

2001

Oppimisen evoluutio

NÄKÖKULMA

INFORMAATIO

Yksilö

(organismi)

Yhteisö

(keino)

Ympäristö

(funktio)

Biologinen

oppiminenehdollistuminen kilpailu lokaali sopeutuminen

Kulttuurinen

oppiminen

jäljittely,

ongelmanratkaisu

(uudistava oppiminen)

vuorovaikutus,

sosialisaatio (uusintava

oppiminen), yhteispeli

(uudistava oppiminen)

globaali sopeutuminen

Eksosomaattinen

oppiminen

apuäly- ja

tekoälyoppiminen

kollektiivinen oppiminen

(tiimi, yhteisö, kulttuuri)virtuaalisopeutuminen

IV KIMPPAKYYTIÄ

Nettilukio ja -peruskoulu

- verkkokoulut pullonkauloihin

Ilmiöopetussuunnitelma

- ainejakoon vaihtoehto

ROPS

- ryhmäoppijasubjekti

- second chance

Sometu – informaali verkosto

- sosiaalinen media opetukseen (Somy)

Peda- ja tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin

- pedagoginen täydennyskoulutus

- yleissivistävä ammatillinen

TULEVAISUUSLUOTAILUA 2030

kolme piirrettä, kolme minuuttia

2030

(video)

opettaja

opetus

koulu

opiskelija

oppiminen

TRENDI joka

vahvistuu

MUUTOS joka

mullistaa

“JOKERI” joka voiyllättää

Jorma Kauppinen 2030

Pajakonsepti

Taustalla on Illichin kulutusyhteiskunnan järjestelmäkritiikki, jonka mukaan systeemi

institutionalisoi kaiken elämän oppimisesta terveydenhoitoon ja energiatuotantoon.

1. Asiantuntijoiden suora kohtaaminen ja oppimisen informaali välittäminen (kevyt

pedagogiikka)

2. Ei-institutionaalisten oppimistilojen organisoiminen: lähityöpajat (simultaanipajat),

online-virtuaalipajat (acp), offline-yhteisöt (ning, elgg)

3. Ei-hierarkisten omaa toimintaansa dokumentoivien ja organisoivien oppija- ja

asiantuntijayhteisöjen perustaminen oppimisen tuotanto- ja jakeluympäristöiksi

(”learning webs”, vertaisoppiminen)

4. Oppimisen skaalautuminen erilaisiin oppijoihin: vapaa valinta, tuleminen ja

meneminen (aikaisemmat osaamiset ja kokemukset erilaistavat oppimistarpeet),

5. Oppimisen organisatorinen skaalautuminen: tietoiskut, I- ja II-pajat (sisältö- ja

toimintarakenteiset pajat), koulutuskokonaisuudet

6. Erilaisia asiantuntijuuksia (toimialat, professiot) yhdistävien nousevien ja/tai

hajallaan olevien kehittäjäyhteisöjen tuki (esim. tulevaisuudentutkijat ja sosiaalinen

media)

7. Itse- ja kauko-oppimisen tuki: verkko, mediat, kanavat ja tallenteet (itseoppiminen)

8. Innostuksen ja intohimon ”vapautusliike”