Suomen historian päälinjat

Jääkauden väistyminen n. 10000 v. sitten mahdollisti ”Suomen” asuttamisen

”Suomen” asuttaminen: Perinteisesti on ajateltu, että ensimmäiset ”suomalaiset” tulivat Volgan mutkalta (mm. kielisukulaisuus). Nykyinen geenitutkimus antaa ”Suomen” asuttamisesta monipuolisemman kuvan.

Ensimmäiset muutaman tuhannen keräily- ja metsästysyhteisöt 9000-8000 vuotta eaa. (esim. Antrean verkko 8300 eaa.)

Ristiretkiaika ”Suomessa”:• Vuosien 1155-1293 aikana neljä ristiretkeä -> ”Suomen” alue

liitettiin Ruotsiin (verotus, hallinto, kristinusko)• Rajat Novgorodin (Venäjän) ja Ruotsin välillä vahvistettiin

vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa• Ruotsin kautta Suomen alue tuli osaksi läntistä kulttuuripiiriä

saamelaiset

Sydänkeskiaika Ruotsi-Suomessa: Eteläiseen Eurooppaan verrattuna Suomen alueen talonpojat olivat vapaampia ja kaupunkeja oli vähän (mm. Turku, Porvoo, Viipuri). Varsinkin idässä talous perustui alkeelliseen kaskiviljelyyn.

Kulttuuri myöhäiskeskiajalla Ruotsi-Suomessa: Turun piispa Mikael Agricola (1508-1557) käänsi uskonpuhdistuksen hengessä Raamatun suomenkielelle. Lähimmäksi renessanssimaista hovielämää päästiin Kaarle Herttuan valtakaudella 1556-1563.

Myöhäiskeskiaika Ruotsi-Suomessa: Vuonna 1523 kuninkaaksi tuli Kustaa Vaasa, joka uudisti Ruotsi-Suomea: Uskonpuhdistuksen myötä ”Suomesta” tuli protestanttinen sekä asutuksen leviämistä erämaihin tuettiin (savolaisekspansio). Pitkät sotakaudet (linnavero) rasittivat talonpoikia, jotka ryhtyivät kapinaan vuosina 1596-1597 (Nuijasota).

1600-luku Ruotsi-Suomessa: Ruotsi oli hetken sotilaallinen suurvalta (esim. Kustaa II Adolf & 30-vuotinen sota). Suomalaiset ratsujoukot tunnettiin nimellä hakkapeliitat. Pietari Brahe perusti monia uusia kaupunkeja 1630- ja 1650 -luvuilla (mm. Lappeenranta, Savonlinna). Ensimmäinen yliopisto vuonna Turkuun 1640. Suomen alueen tärkein vientituote oli terva.

1700-luku Ruotsi-Suomessa: Ruotsin ja Venäjän välillä käytiin useita sotia mm. Kustaan sota (Porrassalmen taistelu 1789). Tavallisen kansan elämää vaikutti maanviljelyn uudistukset kuten isojako. Viaporin linnoitus rakennettiin 1748. Suomessa valistusajattelua edusti Anders (Antti) Chydenius

Autonominen Suomi 1809-1917: Venäjä valloitti Ruotsin Itäosat (Suomen alue) Suomen sodassa. Porvoon valtiopäivillä ”Suomelle” annettiin autonominen eli itsehallinnollinen asema. Ruotsin vallan ajalta säilyivät lait, säätyjen erioikeudet ja uskonto.

Kansallinen herääminen: 1800-luvun loppupuolella eliitti alkoi iskostamaan väestöön kansallistunnetta (nationalismi) ja monia uudistuksia pantiin alulle: Suomesta virkakieli (1863), taiteen kultakausi (mm. Sibelius, Gallen-Kallela), kansakoulu-uudistus, oma raha (1860) ja teollistuminen, kansalaisyhteiskunta kansalaisjärjestöjen muodossa ja eduskuntauudistus (1906). Vuosisadan lopulla Venäjä alkoi ottamaan tiukempaa otetta Suomen alueesta (sortokaudet)

Itsenäistyminen ja sisällissota: Suomi irtaantui ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksien romahduttamasta Venäjästä 6.12.1917. Itsenäistymisen jälkeen alkoi verinen sisällissota, joka päättyi valkoisten voittoon.

20- ja 30-luvut: Talous alkoi elpyä mm. metsäteollisuuden ansiosta. Vaurastuminen näkyi myös ihmisten arjessa uusina kulutustuotteina (puhelin, autot). Myös kulttuuri monipuolistui (esim. Tulenkantajat). Nousukausi katkesi vuonna 1929 Amerikassa tapahtuneeseen pörssiromahduksen, josta alkoi maailmanlaajuinen lama. Epävarmat ajat saivat ihmiset turvautumaan Euroopassa äärioikeistolaisiin diktaattoreihin. Suomi säilyi demokratiana, vaikka äärioikeistolainen Lapuan liike saikin kannatusta muutaman vuoden ajan.

Toinen maailmansota 1939-1945: Talvisodassa Stalinin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Välirauhan aikaan Suomi läheni Natsi-Saksan kanssa. Jatkosodassa Suomi valloittaa natsien tuella vanhat rajansa takaisin, kunnes pitkän asemasotavaiheen jälkeen taipui Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä. Talvisodan ja jatkosodan tappioista huolimatta Suomi säilytti itsenäisyytensä pysäyttämällä Neuvostoliiton hyökkäykset rajansa tuntumaan.

Kylmä sodan aikakausi: Suomi tasapainotteli puolueettomana maana Lännen ja Idän välissä, onnistuen luomaan molempiin suuntiin kauppasuhteita. Suomen vaurastuessa alkoi hyvinvointivaltion rakentaminen. Idänsuhteiden takuumieheksi nousi Kekkonen, joka toimi presidenttinä 25 vuotta (1956-1982). Suurten ikäluokkien aikuistuessa alkoi laaja muuttoliike maalta kaupunkeihin, kaupungeista Ruotsiin.

Lama, Nokia ja EU: 1980-luvun nousukaudella taloutta vapautettiin. Nousukausi päättyi 1990-luvun alussa lamaan. 1995 Suomesta tuli EU:n jäsen. Vuosikymmenen lopulla Nokia aloitti nousunsa maailman suurimmaksi kännyköiden valmistajaksi.