Suomen murrealueet

9F

Etelä-Pohjanmaan murre

Etelä-Pohjanmaan murre on suomen

kielen länsimurteisiin kuuluva murre,

jota puhutaan Etelä-Pohjanmaan

maakunnan alueella.

Etelä-Pohjanmaan murretta puhutaan:

Alahärmässä, Ilmajoella, Isojoella,

Jurvassa, Karijoella, Karviassa ja

Kauhavalla

Piirteisiin kuuluu:

d:n tilalla r

Mä taharon uuren pyörän lahajaksi.

Jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt

Tairetahan

Vokaaliyhtymät ea, eä, oa, öä saavat uudet

päätteet

Ylypiä

Ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä

enemmän

Tua hiano tyämiäs

Konsonanttien välinen välivokaali, eli švaa-

vokaali kuten savolaismurteissa, Ilima

Inessiivin päätteenä –s tai –hna/-hnä

Mihinä

Sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi

ennen soinnillista konsonanttia

Kirkah

Sanan loppuiset konsonantit

Hames

Jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on

pitkä vokaali

Annnoon

Esimerkkilauseita:

Mihinä se kirija on? – Missä se kirja on?

Järven kirkah vesi. – Järven kirkas vesi.

Me mennähän uimahan. – Me mennään uimaan.

M’oon ylypiä. – Minä olen ylpeä.

On komia ilima. – On hyvä ilma.

-Etelä-Pohjanmaan murteella on julkaistu 21 kirjaa,

sarjakuvia 4 (kiroileva siili) joista yhdestä tuli neljä

osaa.

Tehnyt:Tommi ja Joona T

Hämäläismurre

Hämäläismurteet ovat suomen kielen länsimurteisiin kuuluvia

murteita, joita puhutaan eteläpohjalaisten murteiden

eteläpuolella, lounaismurteiden itäpuolella ja

savolaismurteiden länsipuolella. Suomen nykyisen

maakuntajaon perusteella murrealueeseen kuuluvat itäinen

Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, eteläinen Päijät-Häme,

Kymenlaakso sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan

suomenkieliset alueet.

Yleiskielen d:n vastineina l (palan,

lehlen) tai r (paran, lehren).

Yleiskielen ts:n vastineena

astevaihteluun kuulumaton tt: mettä :

mettän.

Diftongit uo, yö, ie avartuvat suuressa

osassa aluetta: nuari tyämiäs 'nuori

työmies'.

Välivokaalia ei juuri esiinny.

Konsonanttien yleisgeminaatio osassa

aluetta: sannoo, makkaa.

Inessiivin päätteet: maassa, pihassa; pihas(sain) (varsinkin

Kaakkois-Hämeessä)

Jälkitavujen vokaalienvälinen h on säilynyt joissakin

tapauksissa kaakkoishämäläisissä murteissa, erityisesti Iitin

ryhmässä.

Vokaaliyhtymien -ea/-eä vastineena yleisesti ee: korkee;

korkea, korkia (kaakkoishämäläisissä murteissa).

Konsonanttiyhtyemien rk ja lk erikoinen astevaihtelu

mä(r)räät ha(l)loot 'märät halot (kaakkoishämäläisissä

murteissa märät halot)

nk useimmiten astevaihteluton: henki : henken, vahinko :

vahinkon

Pikapuhemuotoja, kuten ei tu, sa, pa, o 'ei tule, sano, pane, ole'

3. infinitiivin illatiivissa tunnuksettomat muodot ottaan,

kulkeen 'ottamaan, kulkemaan'

Pronominien taivutusmuodot:

toi : tota : tolle jne. 'tuo, tuota, tuolle'

noi : noita : noille jne. 'nuo'

me : meitin : meittiä

Rakenne panna + 2. infinitiivin instruktiivi

pas nyt tehren 'teepäs', paa laittaen tuleen 'laitapa/laitahan

tulemaan'

Joona ja Tomi

Hämäläismurteet

Hämäläismurteiden alue ulottuu luoteesta Honkajoelta

aina kaakkoon Vehkalahdelle asti.

Hämäläismurteiden alaryhmiä ovat

perihämäläiset (sydänhämäläiset),

etelähämäläiset,

kaakkoishämäläiset ja

yläsatakuntalaiset murteet.

Yleiskielen d:tä vastaava l on joskus

ollut yleishämäläinen ja leimallisesti

hämäläinen piirre. Se on kuitenkin

pitkälti väistynyt muiden varianttien

tieltä. Toinen leimallinen

hämäläisyys on äite 'äiti' :

äilen/äiren.

Märräät halloot – märät halot

paa laittaen tuleen – laita tulemaan

Hämäläismurteella kirjoitettu kirja.

http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27282

Runo.

Siittä lähti, Ylöjärvi menneen, ensimmäisenä tuli

Mustastalahresta – meni sinne Ylöjärvellep päij ja. Ja ja,

se tuata, Jussi sano että, "kylä Kuru halkoo komiastij

jahka se tullee". Minä sanon, "kyyllä varmaan nii". Ja, se

rupes siähel liki Siilinkaria pääseen, siinnä, lainep

paisuu pohjatuulella ku siittä pistää, matalaa luatoo

tänne, Harvasiim päin tänne Haukkaniämeem päi. Nii,

kun kova pohjatuuli käy se, laines siinnä, paisuu siin-,

sel luaron takia. Ja, se tota, siinnä sittek kun, tuli se

ensimmäine hyäky nin noin, se nousi aika korkeelles

siinnä ja, se keulapää. Ja, putos kanh meni aika syvvään

– – Se, tuuli käänty tommoseev vastahankaaj ja, sillon

se lepsahti vasemmallek kyljellee. – – Kustaa Pajula, s.

9.4.1894 Teiskossa.

Hämäläismurresivusto

https://kielikompassi.jyu.fi/opetus/s2/mps/timo.php

Joona Koistinen

KAAKKOISMURTEET

- Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa

puhuttava suomen kielen murreryhmä

Esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa ja

Lappeenrannassa puhutaan kaakkoismurretta

- Kaakkoismurteiden tunnusmerkkejä ovat

esimerkiksi yleiskielen d:n vastineet, lehden-

lehen, sydän-syvän ja konsonanttien

geminoituminen, sanoo-sannoo, makaa-makkaa

- Ei tee mieli mennä.

> Ei tie miel männä.

- Antiksihan minua on sanottu

koko ikäni.

> Antiksihaa minnuu on

sanottu koko ikkäi.

- Aina pitää katsoa.

> Ain pittää katsoo.

- Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan

hahmoista Antti Rokka ja Suden Tassu puhuvat

kaakkoismurretta, joka oli kirjallisuudessa

yleisesti käytettyä Suomenlahden rannikon

äyrämöismurretta.

”Rokkahaa mie. Antero on etunim. Antiksihaa

minnuu on sanottu koko ikkäi, ja niin mie sanon

itsekkii.”

”Myö ei olla tääl kuolemas vaan tappamas. Ain

pittää katsoo. Tään hyökkäyssovan ratekia on

tällanen. Sie mänet. Sinnuu ammutaan. Sie juokset

katsomatta ja hää pahalainen nappajaa siut. Ei,

sie katsot suojat, sie katsot mis on ampuja, sie ole

nopea, mut älä hätähinen. Tähtää ensin, tähtää

hyvin tarkkaa, ja ammu ensin. Yhen sekunnin

etumatka riittää. Silviisii se on.”

Jenna, Jenna & Janita

Lounaismurteet

Lounaismurteita puhutaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan

alueilla Lounaissuomessa. Tällä alueella suurimpia

kaupunkeja ovat Turku, Rauma, Pori, Salo ja Uusikaupunki.

Lounaismurteilla on yhteisiä piirteitä viron kielen kanssa,

sillä Lounaismurteisiin on otettu paljon lainasanoja viron

kielestä. Murteen ääntämisessä on erikoisia piirteitä, kuten

joidenkin vokaalien puolipitkänä ääntäminen.

Esimerkkejä:

Mää asùn Turus (Puolipitkä vokaali) Minä asun Turussa

Hän istus (Imperfekti) Hän istui

Pitk ja teräv (Karsittu vokaaleja) Pitkä ja terävä

Verel ja syrän (R korvaa kirjaimen D) Vedellä ja sydän

Mettä, metän (Kirjaimet TT korvaavat kirjaimet TS) Metsä,

metsän

Nuar miäs (diftongioitumismuodot iä, ua ja yä) Nuori mies

Kirjallisuus

Risto Vuorinen, Ei hymy hyyry.

Heli Laaksonen, Raparperisyrän:

”Meil saa vävymplanttu raparpermehuja soker o juur päässy

loppuma.” Tehnyt: Marisa & Moona 9F

Peräpohjolaisia murteita puhutaan lähes koko Suomen puoleisessa Lapissa ja Pohjois- Ruotsissa ja Norjassa. Oulussa ja Rovaniemellä puhutaan tätä murretta.

Yleisimpiä piirteitä kielessä:

Yleiskielen d saa uuden vastineen

esim. vuoden päästä = vuojen päästä

Yleiskielen ts saa uuden vastineen

esim. metsän puut = mettän puut

Jälkitavun vokaalien välinen h

esim. saunaan = saunhaan tai sauhnaan

- Jotkin persoonapronominit ovat myös vähän erilaiset

Mie (minä)

Sie (sinä)

Met (me) Meän koti. = Meidän koti.

Tet (te) Teän kissa. = Teidän kissa.

Esimerkkilauseita lapinmurteella

O ne vaa Lapi tunturi ihmelissi, kun sin yrittä kiippe

nii ei tahr pääst peril.

= On ne vaan Lapin tunturit ihmeellisiä, kun sinne

yrittää kiivetä niin ei tahdo päästä perille.

Kaik mitä sie ympärilläs näät on nii kaunist, et sattu

ei silmi mut syräme.

= Kaikki mitä sinä ympärilläsi näet on niin kaunista,

että ei satu silmiin mutta sattuu sydämeen.

Lapin omista vitseistä on koottu vitsikirja Lappalaisen keitto-ohje:

Alakhun otethan pyssy ja ammuthan kuikka. Se suolistethan ja suolathan.

Otethan 3 litraa vettä ja keitethän kuikka siinä. Heitethän vesi pois. Sitten

otethan 1 litra maitoa ja keitethän kuikka siinä. Heitethän maito pois ja

sitte otethan 2 litraa kirkasta kiehautethan kuikka siinä. Heitethän kuikka

pois. Liemi juuhan kylymänä.

Täältä voit käydä kuuntelemassa esim.

Rovaniemen murrenäytteitä:

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2366

Sanna & Jaael

Pohjoispohjalainen murre

Pohjoispohjalaista murretta puhutaan Suomen länsirannikolla, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupunkeja ovat muun muassa Oulu, Raahe ja Haukiluoto.

Tyypillisiä kielellisiä piireteitä ovat:

- Välivokaalin esiintyminen (Esim. lehmä -> lehemä, jalka -> jalaka)

- Konsonanttien geminoituminen (Esim. sanoo -> sannoo, makaa -> makkaa)

- Ts:n vastine tt (Esim. metsä -> mettä) - Uo, ie, yö – diftongien avartuminen

(Esim. suo -> sua, yöllä -> yällä, mies -> miäs)

Esimerkkilauseita:

Olin päättänyt mennä ystäväni kanssa teatteriin. -> Me oltii sovittu yhen mun kaverin kanssa että me mennään kattoon yhtä leffaa teatterriin.

Pian kaikille selvisi kuitenkin, että repliikki tulikin näyttämöltä. -> No sitten kuitenki

kaikki kuitenkin hoksas se jäläkee, että se repliikki tulikin näyttämöltä.

Keski- ja pohjoispohjalaisen murteen levinneisyys. ->

Älypään murrevisa oululaisesta murteesta: http://alypaa.com/pelit/murre/oulu

Kalevan murretesti oululaisesta murteesta: http://www.kaleva.fi/ookkonaa/kisat-ja-visat/

Niko Muukkonen 9F

”Ookko nää

Oulusta?

Pelkääkkö nää

polliisiia?”

Pohjois-Pohjanmaan murre

Pohjois-Pohjanmaan murrealueella tehdään ero kahden ala-

alueen välillä. Ne ovat Rantamurteet ja Ylämaan murteet.

Rantamurre

Rantamurteiden länsisuomalaisista piirteistä tärkein on ts:n

vastine tt, kuten sanoissa mettä, katton, tarvitten.

Merkittävää on myös, että uo,yö ja ie –diftongit voivat

avartua: sua, yällä, miäs. Inessiivin pääte on – sa, -sä:

maasa, kyläsä. Silmään pistävä on myös savolainen

vaikutus i-, u- ja y-loppuisissa diftongeissa.

Ylämaan murre

Murteissa on savolaisvaikutus vahvempi kuin

rantamurteissa. Inessiivin pääte on –ssa, -ssä ja ts:n vastine

on ht: mehtä ja metän Liitepartikkeli -kin on asussa –nii:

onkin > onnii, kumminkin > kumminnii.

Paikkakuntia joissa puhutaan pohjois-pohjanmaan murretta:

Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki,

Muhos, Oulu, Oulunsalo, Pudasjärvi, Raahe, Siikalatva

(osittain), Ranua, Siikajoki, Tyrnävä,

Utajärvi,Vaala(osittain) ja Yli-li

Esimerkkilauseita:

Sanoja levennetään

Ei meinaakkaan, sanoo Alahannukselan Antti, kun airalta

putos, vaikka oli jo maas." - Pohjolainen sanonta

Moon oikias= minä olen oikeassa

Soot vääräs= sinä olet väärässä

Konsonantti geminoituu (kahdentuu) pitkän vokaalin edellä

esim. ossuus= osuus

Pohjois-Pohjanmaan murteella kirjoittanut Eino Lipposen

murretarinat on koottu kirjaksi pari vuotta sitten.

Jesper Puurtinen

SAVOLAISMURRE

Savolaismurteita puhutaan

maantieteellisesti katsottuna laajalla

alueella: savolaismurteiksi

luokiteltavien suomen kielen

murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista

eteläiseen Vaara-Suomeen ja

Suomen itärajalta Keski-Suomen

kautta parhaimmillaan melkein

länsirannikolle asti.

Jos yleiskielessä sanotaan ”metsä” niin

savolaismurteessa sanotaan ”mehtä” tai ”minä”

savon murteessa ”mie”

Kielessä on paljon yleiskielen d-kirjaimen vastikkeita,

kuten yleiskielessä sanottaisiin ”mahtaako saada

kalaa” savon murteella sanoittas ”mahtaako suaha

kalloo” yleiskielen ts:n vastineena on ht ”tyttö

männöö mehtää”

Mikä on savolainen projekti?

- Se on aloittamatta vaille valmis.

Miksi Eilatin matkat ovat savolaisten suosiossa?

Koska Savon murre on israelilaisillekin täyttä hebreaa.

http://medlem.spray.se/hevipappa/savolaiset.htm

Tehnyt: Tenho ja Arto 9F

Savolaismurteet 1. Savolaismurteiksi luokiteltavien suomen kielen

murteiden alue ulottuu Etelä-Lapista eteläiseen

Vaara-Suomeen ja Suomen itärajalta Keski-

Suomen kautta melkein länsirannikolle asti.

Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa sijaitsee

Savonlinna, Pieksämäki ja Mikkeli.

2. Yleisiä piirteitä ovat: - d-kirjaimen vastikkeet (Mahtaako suaha kalloo)

- yleiskielen ts:n vastineena ht (Tyttö männöö mehtään)

- diftongien reduktio: i-, u- ja y-loppuiset diftongit

muuttuneet e-, o- ja ö-loppuisiksi (aeka näöttää)

- kieltoverbin omaleimainen imperatiivi (käskymuoto)(

elä sinä siinä yhtään yritä)

- liitepartikkeli –kin (nyttii minnäi ymmärrän)

- Liudennus (Velj'mies patsas)

- Švaa-vokaali (Ilimoi on pielly). Metsään -mehtään, saada-

suaha. 3. Nenänvalakasuviikot oes sullekkii punanenälle

tarpeen= nenänvalkaisuviikot olisi sinullekkin punainen

nenä tarpeen.

4. Muutamia savolaisia vitsejä: - Kuka huutaa "Lentokone on

kaapattu"?: Savolainen lentokonekauppias, Mitkä ovat

savolaisten lammasjuhlat?: Kilipailut.

5. http://www.youtube.com/watch?v=C9FJ6d-o3-0 Tämä on

savolaisen räppärin tekemä laulu.

http://www.vehkis.net/vitsit/savol.htm Lisää savolaisia

vitsejä Ossi, Maksim, Tiitus