suomen sivistys 2020

1

Suomen sivistys 2020

Visioita tutkimustulosten pohjalta

Opetushallitus, Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari

28.4.2015 M/S Baltic Queen

Tuomo Lähdeniemi

2

Kansankäräjät 2014

• Toteutimme HS:n kansankäräjät toukokuussa 2014, jossa kansalaiset

ideoivat parempaa Suomea.

• Aloitteita jätettiin tuhansia, mutta lisää lakeja ei halunnut kukaan.

• Ideat kerättiin Fountain Parkin verkkoaivoriihellä, jaoteltiin aihe-

alueittain sen mukaan, miten tärkeänä ehdottajat eri teemoja pitivät.

Ehdottajat saivat myös kommentoida toisten kirjaamia ideoita.

3

Esitimme kysymyksiä

• Mihin suuntaan Suomea

pitää muuttaa, jotta siitä

tulisi entistä parempi

maa?

• Miten asiat pitää

järjestää, jotta Suomi

toimii entistä paremmin?

Tärkein aihe:

Byrokratian karsiminen

Kansankäräjien osallistujat olivat yksimielisesti byrokratianvastaisia. Yhteiskuntaa

säänteleviä normeja on vastaajien mielestä liikaa ja yksilönvapautta sekä

tulkinnanvaraisuutta liian vähän. Karsinnan kohteeksi laitettaisiin niin elinkeinoelämää kuin

vapaa-aikaakin sääteleviä sääntöjä.

”Toivoisin että oppisimme "relaamaan vähän", ja turvaamaan lainsäädännöllä vain ne kaikista kriittisimmät kriteerit. Sitten

kysynnän ja tarjonnan laki saisi päättää muuten miten käy, eivätkä

asiat kaatuisi pilkun viilailuun turhautumiseen.”

” Alkoholilainsäädäntö tälle vuosikymmenelle, Alkon monopolista luovuttava,

Kelan tulisi hoitaa kaikki sosiaali- ja terveyteen liittyvät asiat (yhden

luukun käytäntö), yritystukiviidakkoa

karsittava”

29.4.2015 4

”Byrokratiaa ja sääntelyä pitäisi vähentää

melkeinpä jokaisella elämänalueella. Valtion ja

virkamiehistön holhousmentaliteetti tukahduttaa

yksilön vapauksia, luovuutta ja mahdollisuutta

toimia vapaasti niin elinkeinoelämässä kuin vapaa-

ajallakin.

Valtava määrä käytännöstä irtaantuneita

lupahakemuksia ja säädöksiä, rajoituksia

yrittämiselle, rajoituksia nautintoaineiden

käytölle ja myynnille, moninkertainen verotus,

raskas ja tarpeeton byrokratia jne.

Suomalaiset virkamiehet ovat myös hyvin

vastuuntuntoisia tehtävissään ja lukevat

ohjeistuksia kuin piru raamattua (luonnollisesti,

jottei joutuisi itse vastuuseen virkavirheistä), joka

johtaa tilanteisiin, joissa maalaisjärki on hylätty

kokonaan.”

Toiseksi tärkein aihe: Yrittäminen

Teema on viidenneksi eniten mainittu ja toiseksi tärkeimmäksi nostettu. Kasvun ja

menestymisen mahdollisuudet nähdään yrittämisessä. Yrittämisen lisääminen

asenneilmapiirin muutoksen kautta; opetusta peruskoulutasolta, yrityksen ja erehdyksen

salliva ilmapiiri. Verotus ja byrokratia nähdään suurimpina yrittämisen esteinä.

” Yritystukien maksaminen yrityksille,

jotka maksavat osinkoja ja muita vastaavia boonuksia omistajilleen, tulisi lopettaa

välittömästi turhina. Menestyvä yritys ei tarvitse tukia, jos sillä on varaa jakaa

ylimääräistä pois, eikä käyttää sitä investointeihin ja työllistämiseen. Tuet tulisi kohdistaa aloittaville yrityksille,

jotta ne voisivat pärjätä tässä verohelvetissä, jossa verotetaan

hypoteettisia tuloja (ennakkoverot) ennen, kuin yritystoiminnan liikevaihto on

vakiintunut.”

” Keksintöjen ja sovellusten kaupallistamisen helpottaminen, apua patentin hakemiseen, jolla keksinnöt ja

uudet tuotteet suojataan. Yksin yrittäjille tukea ensimmäisten työntekijöiden

palkkaamiseen; kevyemmät lakisääteiset maksut ja heikompi lomautus- ja

irtisanomissuoja, jotta tilapäisesti suhdanteista kärsivä, mutta myöhemmin

mahdollisesti menestyvä pienyritys ei kaadu kokonaan, jolloin menetetään sekä työpaikat,

että yrittäjän sijoittama taloudellinen ja osaamispääoma. ”

” Yrittäjyyttä tulee kannustaa, tässä olemme menossa oikeaan

suuntaan. Peruskoulussa, yläasteella voisi käydä

kattavemmin läpi sitä, mitä yrittäminen konkreettisesti pitää

sisällään. Osuuskunta yritysmuotona. Start-up huumahan

meillä on jo päällä, mutta ehdottomasti yrittämiseen pitää

kannustaa. Jos verotuksen ja lakiteknisten muutosten avulla tätä

voidaan muuttaa parempaan suuntaan, niin ehdottomasti.”

29.4.2015 5

Kolmanneksi tärkein aihe:

Asenneilmapiiri ja yhteisöllisyys Vastaajat kaipaavat mahdollisuuksiin uskovaa yhteistä asennetta melankolian, ahtaiden mielipiteiden ja liiallisen sääntöjen kunnioituksen sijaan. Ydinajatuksena on, että jos kukaan ei usko itseensä ja unelmiinsa, tämä maa jää jumittamaan lamaan ja autioituu. Kaivataan myös enemmän vastuunkantoa henkilökohtaisesti ja yhteisötasolla. Luovuus ja kokeilunhalu kukoistamaan, sitä Suomi vastaajien mukaan tarvitsee.

” En tiedä tarkalleen miten tällaisen

asian toteuttaisi, mutta toivoisin

ennen kaikkea Suomeen

positiivisempaa ja valoisampaa

asennetta. Meillä on kuitenkin asiat

aika hyvin! Valitetaan vähemmän ja

juhlistetaan enemmän kaikkea

hyvää, ja ajatellaan kaikkea sitä

mitä voimme tulevaisuudessa tehdä.

"Can-do" -asennetta kehiin! :) ”

” Yksinäisille nuorille, vanhuksille ja varsinkin

masentuneille henkilöille kehitettävä

yhteisöasumismuotoja, joissa on mahdollisuus

yhteistilassa tavata muita asukkaita, kehittää

kuhunkin yhteisöön sopivia toiminoja, kuten

esim. ruokailuja, pelejä, yrttiviljelyä tms.

Voisi olla jopa vanhusten hoiva- ja palvelukodit

nuorten ja lapsiperheiden asuntojen

välittömässä yhteydessä.” ” Yhteisöllisyyden lisääminen

peruskoulussa, asumisessa, harrastuksissa, kaupungeissa,

yhteisöissä. Ihmiset opastaisivat toinen toistaan. Jokainen näkisi nuoresta saakka omien tekojen

seuraukset ja vaikutukset yhteisöön. Tähän tarvittaisiin kansallista

psyykkistä ohjausta. Varhaiskasvatuksessa ja

peruskouluissa pystyttäisiin yhteisöllisyyteen. Internetiä

pystyttäisiin varmasti hyödyntämään.”

29.4.2015 6

Puhutuin aihe: Verotuksen

järkeistäminen Yli tuhat ehdotusta koskee verotusta. Ydinviesti on, että verotuksen tulisi nykyistä

paremmin tukea erityisesti yrittämistä ja työn vastaanottamista. Keskustelussa mm.

veroasteen suuruus, omien veroeurojen kohdentaminen, mitä verotuksella tulisi hoitaa,

ohjaaminen verotuksen avulla (ekologinen näkökulma), perintövero ja veronkierto.

” Annetaan jokaiselle oikeus kohentaa

maksamistaan valtionveroista 10 % ja

kunnallisveroista 15 % sille budjetin

momentille, minne hän sen haluaa

kohdistaa. Kohdentamisen tehdään sen

jälkeen, kun eduskunta tai

kaupunginvaltuusto ovat seuraavan

vuoden budjetista päättänyt. Ne, eli

demokraattisesti valitut elimet,

päättävät ensin 90/85 % verotulojen

kohdentamisesta samaan tapaan, kun

nyt koko veropotista. Sen jälkeen

verojen maksaja päättää lopusta oman

halunsa mukaan.”

” verotus ja tukijärjestelmä kannustavammaksi.

Verotusta muutetaan siten, että yrityksen omistajan kannattaa sijoittaa voittoja

yrityksen kehittämiseen. Myös sukupolvenvaihdoksissa verotusta

korjataan siten, että jatkaja ei joudu kohtuuttomien verojen maksajaksi.

Työttömän verotus ja muut tuet muutetaan niin, että tulot eivät ainakaan vähene, jos ottaa vastaan itselle sopivaa

työtä.” ” Unohdetaan aikapankkien verotus ja annetaan toimeliaiden

ihmisten tehdä yhteistyötä. Rohkaistaan ihmisiä mukaan

vapaaehtoistyöhön ja yhteisöihin. Jos tulevaisuudessa ei ole varaa

johonkin asiaan, voi maksun korvata ajalla ts.

työskentelemällä jonkin asian hyväksi.”

29.4.2015 7

Toiseksi puhutuin aihe: Koulutus

Koulutus nähdään panostuksena tulevaisuuteen, eikä ilmaisesta koulutuksesta tule tinkiä.

Panostusta koulutuksen laatuun: koulun työrauhaan, opetusmetodien monipuolisuuteen,

erilaisten oppijoiden huomiointiin, tutkimukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Koulutusjärjestelmä joustavaksi kaikilla asteilla, asenneilmapiiri opiskelua tukevaksi.

” Koulutus tulisi nähdä enemmän

panostuksena hyvinvointiin ja talouteen,

kun pakollisena menoeränä, josta voi

aina huonojen aikoijen koittaessa

nipsaista rahoitusta pois. Koulutus tulisi

säilyttää ilmaisena korkeakouluasteelle

ja opintotukea tulisi jatkossa tarjota

vähintään nykyisen mallin mukaisesti,

että kaikilla olisi varaa opiskella. Myös

opintojenohjaukseen tulisi panostaa

aikaisempaa enemmän.”

”Joustavuutta opiskeluun. Ammattiin opiskelun pitäisi olla helppoa ja kannustettavaa. Ei tarvitse sakottaa niitä, jotka

tekevät toista tutkintoa, mikäli ammatin vaihdos on perusteltua.

Työttömän yleissivistävää opiskelua vaikkapa avoimessa yliopistossa tai

kansalaisopistossa ei saisi kieltää/rajoittaa.” ” Peruskoulun kehittäminen

2020 luvulle.

Vanhentuneet ja liian tasapäiset opetusmenetelmät pitää

muuttaa. Koulu kiinnostavaksi! Lasten pitää oppia uuden

oppimista, arvostamaan ja kunnioittamaan muita ihmisiä sekä vahva itseluottamus, joka kestää myös epäonnistumisia.”

29.4.2015 8

Toiseksi eniten erimielisyyttä:

Maanpuolustuksen moninaiset keinot

Vastaajien vastauksissa kuuluu huoli siitä, että Suomi ei pärjää yksin (Venäjää vastaan)

nykymuotoisella armeijalla. Ehdotuksien kirjossa vilahtavat yleinen asevelvollisuus

molemmille sukupuolille, palkka-armeija, siviilipalveluksen uudistaminen ja

kansalaispalveluksen ajatus. Kolme neljästä vastauksissaan Nato-jäsenyyteen kantaa

ottaneista on sitä mieltä, että puolustusliittoon kannattaisi liittyä.

” Asevelvollisuus tulisi vaihtaa

palkka-armeijaan ja jotta

puolustuskyky pystyttäisiin

turvaamaan on liityttävä Natoon.

Samalla saataisiin nopeutettua

nuorten siirtymistä työelämään. Tällä

hetkellä puolella ikäluokasta menee

vuodesta kahteen hukkaan, kun

opintojen aloitus viivästyy armeijan

takia.”

” Suomen puolustus on omissa

käsissä ja sitä pitää vahvistaa

huomattavasti viime aikaisten

heikennysten sijaan. Lisäksi Suomen

pitää liittyä puolustusliitto Naton

jäseneksi, jotta saisimme lisäapua

tarvittaessa.”

29.4.2015 9

” Asevelvollisuutta on uudistettava siten, että se korvataan kaikille sukupuolille ja uskontokunnille pakollisella ja yhteisellä

kansalaispalveluksella.

Siviilipalveluksen rangaistuksenomaisuudesta ja

epätarkoituksenmukaisesta roolista halvan kunnallisen työvoiman tarjoajana on

luovuttava. Sen sijaan tulisi pohtia, miten tulisi rakentaa tämän vuosituhannen siviilipalvelus, joka parhaiten turvaisi yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia kriisitilanteessa ja kohottaisi yleistä 'resilienssiä' erilaisia uhkia -- vieraita

valtioita tai luonnonkatastrofeja -- vastaan.

Venäjä käy par'aikaa aktiivista informaatio- ja mediasotaa. Kansalaispalvelus on

mahdollisuus taata yhteiskunnan kestävyys- ja sietokyky tulevaisuuden rumassa, keinoja

kaihtamattomassa suurvaltapoliittisessa voimapelissä.”

10

Helsingin kaupungin opetusvirasto:

Tulevaisuuden koulu –verkkoaivoriihi

syksy 2014

11

Maistuva kouluruoka, hyvä opettaja ja

riittävät yöunet varmistavat oppimisen

26.9.2014 11

Osallistujien 1022 vastausta

luokiteltiin 16 teemaluokkaan

niiden sisältämien sanojen

avulla. Sama vastaus kuuluu

kaikkiin niihin luokkiin, joita

koskevia asioita se sisältää.

Kuvion sininen palkki kertoo,

kuinka monta kertaa ko. asia

on mainittu aineistossa,

vihreä palkki sen arvioidun

tärkeyden oppimiselle.

Miten oppisin paremmin?

OPPIJAT

Keskusteleva ja turvallinen

oppimisympäristö tukee oppimista parhaiten

26.9.2014 12












Miten tukisin ja ohjaisin oppimista parhaalla mahdollisella tavalla

tulevaisuudessa?

OPETTAJAT

Huoltajat arvostavat eniten turvallista

oppimisympäristöä

26.9.2014 13












Millainen on lasten ja nuorten kannalta paras koulu /

oppilaitos?

HUOLTAJAT

14

Kiitos mielenkiinnostanne!

Tuomo Lähdeniemi

Vastaan erityisesti julkisen hallinnon ja opetuksen strategisista kehittämishankkeista.

Toimin Fountain Parkissa varatoimitusjohtajana ja vastaan Fountain Parkin johtoryhmässä myynnistä ja markkinoinnista.

[email protected]

puh 010 424 3007 gsm 040 833 3534

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

suomen sivistys 2020

Government & Nonprofit