suomen joogalehti · totuus on yksinkertaista ja yksinkertainen on kaunista. timo on kuvannut...

Suomen Joogalehti 3/2017

Tauot avaavat joogaharjoituksen salaisuuksia

Saara Rengon johdatuksen tie

Joogan-opettajakoulutus voi hyvin


3/2017

Suomen Joogalehti ISSN 0356-3022

50. vuosikerta. Ilmestyy neljä kertaa vuodessa 3000 kappaleen painoksena. Julkaisija: Suomen Joogaliitto ry. Päätoimittaja: Matti Koskenranta, puh. 0400 694 289, [email protected]

Toimitusneuvosto: Elina Kokkoniemi, Sastamala [email protected] Kupulisoja [email protected] Manninen, Jyväskylä [email protected] Orrenmaa [email protected] Savusalo, Rovaniemi [email protected] Törmänen, Porvoo [email protected] Tiina Törö, Espoo [email protected] Virmajoki-Tyrväinen, Joensuu [email protected]: Jussi Valve / Oriveden Kirjapaino

Lehden avustajien kirjoi-tuksissaan esittämät mie-lipiteet eivät välttä mättä ole samoja kuin julkai-sijan. Toimitus varaa kaikki oikeudet leh-den aineistoon (muun muassa tarvittaessa kir-joituksen lyhennys ja stilisointi, mahdollisesti käyttö verkkosivuilla ja äänityksessä).

Vuoden 2017 neljäs numero ilmestyy joulukuun alussa. Siihen tarkoitettu aineisto lähetetään 15.10. mennessä Matti Koskenrannalle, [email protected] tai Matturinkuja 40, 95315 Törmä

TÄSSÄ NUMEROSSA

Kansikuva: Timo Junttila

3 Päätoimittajalta

4 Tauot avaavat joogaharjoituksen salaisuuksia Minna Lahdenperä

7 Kannessa: Marja Pihnala Marja Pihnala

8 Saara Rengon johdatuksen tie Anssi Orrenmaa

12 Jooga – moninaisuudesta ykseyteen Saara Renko

15 Kolumni Sirkku Savusalo

16 Joogaliiton opettajakoulutus voi hyvin Ritva Kuure

18 Joogaliiton opettajakoulutuksessa vahva suomalainen jälki Märta Heikinheimo

21 Toimitusneuvoston uusi jäsen esittäytyy Sirpa Kupulisoja

22 Heli Harjunpää yhdistää joogaan kristillisen hengellisyyden Matti Koskenranta

25 Joogaliiton talvipäivät 2018

26 Suomen Joogaliiton koulutustoimikunta hakee uusia kouluttajia

27 Sari Lond palvellut joogaopistolla 20 vuotta Ulla-Maija Rönkä

28 Luettavaa: Tasapainoinen yhdistelmä tiedettä ja käytäntöä Marja Virmajoki-Tyrväinen

30 Maija Salonius-Hatakan muistelmia Katri Mason

34 Kulttuurikeskus Sofia tarjoaa tilaa hiljentymiseen ja tukea henkiseen kasvuun Markku Sunimento

37 Itsetuntemusta joogasta ja kirjoittamisesta Pirkko Talja ja Silja Mäki

40 Hallituksen vinkkelistä

42 Kurssikalenteri

3 Suomen Joogalehti 3/2017

Matti KoskenrantaPäätoimittajalta

Minna Lahdenperä painottaa tämän lehden kirjoituksessaan (s. 4-6), että on tärkeää antaa itselleen vaikkapa lyhytkin tauko asettua joogaharjoituksen hoitavaan, eheyttävään ja tasapainot-tavaan huomaan. Hellittäminen ja harjoitukselle antautuminen uudistavat meitä luonnollisella tavalla.

”Ruumiimme ja sisäinen viisautemme pyrkii kutsumaan mei-tä tasapainoon, jos vain suomme aikaa herkälle kuuntelulle. Kun kyky ylläpitää jatkuvaa läsnäoloa harjoituksessa kehittyy, se luon-nollisesti muuttaa meitä sisältä päin.”

Antakaamme siis tilaa ruumiin viisaudelle. Joogaharjoituksen periaatteet ovat yksinkertaisia ja luonnollisia. Annetaan nousta esiin se, mikä meissä jo on.

Suomen Joogaliiton jooganopettajakoulutus voi hyvin. Joo-ganopettajan taito valmistella olosuhteet, ohjattavan ruumis, hengitys ja mieli sellaiseen tilaan, jossa on mahdollista kokea syvä rentoutuminen, rauhoittuminen, hyvänolon tunne, seesteisyys, yhteys ja kipinä valosta, on yksi jooganopettamisen keskeisiä ta-voitteita. Näin toteaa Ritva Kuure kirjoituksessaan (s. 16–17). Jooganopettamisen taito ja kyky kehittyvät henkilökohtaisen kasvun ja kokemuksen myötä. Tämä ei tapahdu hetkessä. Niinpä Suomen Joogaliiton pitkä, noin kuuden vuoden opettajakoulu-tus on vahvasti perusteltua.

Valokuvaaja Timo Junttila on taas ottanut mainion kansiku-van, ja tärkeä osuus on tietysti myös kuvattavalla, joka on tällä kertaa Marja Pihnala. Kuva oikeastaan kertoo joogasta kaiken. Totuus on yksinkertaista ja yksinkertainen on kaunista. Timo on kuvannut Joogalehden kannet numerosta 3/2016 lähtien. Suur-kiitokset Timolle, mutta kiitokset myös niille, jotka ovat lähte-neet mukaan kansikuvaprojekteihin. Kaikki tämäkin tehdään vapaaehtoistyöllä.

Vuosi 2017 on Suomen Joogaliiton 50-vuotisjuhlavuosi. Mo-nissa tämän lehden artikkeleissa valotetaan historiaa, joka on johdattanut tähän päivään. Nyt on hyvä katsoa myös tulevaisuu-teen ja odotammekin tuleviin lehtiin artikkeleita liiton kehittä-mistarpeista ja kehittämistoimista. Rohkeasti vain kynä käteen. Tai siis läppäri syliin. Myös jäsenyhdistysten kuulumisista ja tilai-suuksista toivomme juttuja. Kyse voi olla pienistäkin risauksista.

Suomen Joogaliiton Talvipäivät järjestetään ensi vuonna 9.-11.3. Porissa. Porin Joogayhdistys viettää samalla 40-vuotisjuh-lia. Lupa on odottaa sisältörikasta viikonvaihdetta. Ensimmäinen ilmoitus tapahtumasta myös löytyy tästä lehdestä.

***Tiedätkö muuten, miksi mieli pysyy kovassa kunnossa?No, koska se on innokas vaeltamaan.

Monenlaista viisautta


Teksti: Minna Lahdenperä Kuvat: Minna Lahdenperä ja Matti Koskenranta

Joogaharjoitukseen asettuminen kotona tai ryh-mässä suo meille tarpeellisen tauon tiiviin työ-elämän tai muun arkisen aherruksen väliin. Joogaharjoitus on ruumiille sekä mielelle kuin virkistävä lähde janoiselle. Yogarahasya kuvaa näin: ”Jooga on kuin puhdas vesi, lannoite ja au-rinko kasville.” (YR IV.41)

Joogaharjoitus kokonaisuudessaan antaa meil-le uudistavan tauon lahjan, mutta jotta harjoitus voisi meille tämän lahjan suoda, on meidän tie-dostettava ja kunnioitettava myös harjoituksen sisällä olevia taukoja.

Kiinnitämme huomion olemiseen

Jo heti harjoituksen alussa on tärkeätä pysähtyä, asettua joogamatolle vain kuuntelemaan, mitä tuntemuksia ruumiissani tunnen, hellittää, aset-tua mahdollisimman mukavaan lepoasentoon.

Voi tiedostaa myös, mitä ajatuksia mielessä liikkuu, miten mieli erilaisissa harjoitukseen läh-temisen tilanteissa suostuu rentoutumaan ja hel-littämään olemassa olevaan hetkeen. Ajatusten esiin nousemista ei tule kieltää vaan paremminkin antaa niiden virrata, tulla, mutta samalla päästää niistä irti ja yhä uudelleen palata ruumiin kuun-teluun.

Hengityksen antama palaute

Oman ruumiin tuntemusten kuunteluun liittyy

kiinteästi myös hengityksen kuuntelu. Hengitys on hyvä kiinnekohta olemassa olevaan hetkeen, koska hengitys on aina tuore, jokaisessa hetkes-sä uutena syntyvä. Hengitys on myös joustava ja muuntuu ruumiin ja mielen tilan mukaan.

Hengitys heijastaa harjoituksen aikana olemi-semme tilaa ja antaa palautetta meille toimin-tamme vaikutuksista. On siis tärkeätä pysähtyä myös liikkeiden välillä tarkkailemaan hengityksen muutoksia ja laatua.

Kuuntelemalla taukoa siirtyessämme liikkees-tä seuraavaan vaiheeseen, löydämme oman ruu-miimme senhetkistä rytmiä. Hengityksen antama palaute kertoo, olemmeko osanneet liikkeessä kunnioittaa oman hengityksen rytmiä ja oman ruumiimme rajoja, tasapainoa.

Jos liikkeen tekeminen muuttaa nopeasti tai liian rajusti hengitystämme tai vaikeuttaa hen-gityksen kulkua, silloin olemme todennäköisesti ponnistelleet liikaa tai ylittäneet tahdon voimalla ruumiin asettamia rajoja.

Liikkeen ja hengityksen yhteys

Tauko, joskus jopa jokaisen yksittäisen liikkeen välillä, voi olla tarpeen, jotta löydämme liikkeen, joka todella seuraa vapaana kulkevaa hengitys-tämme. Ei niin, että yrittäisimme sovittaa hengi-tyksemme liikkeeseen.

Liike, joka seuraa oikealla kestolla ja muodolla vapaana kulkevaa hengitystä, kehittää hengitys-tämme hienovaraisesti ja luonnollisesti. Oikein valitut ja viisaasti hengitystä seuraavat liikkeet ja asennot hoitavat ruumistamme joustavaksi ja

Tauot avaavat joogaharjoituksen salaisuuksiaPysähtymiset ja rentoutumiset asentojen välillä eivät ole vain ruumista varten, vaan ne ovat yhtä tärkeitä mielelle harjoitella rentoa keskittymistä. Tauot ovat tietoisia, ruumista ja mieltä uudistavia hetkiä.


vahvaksi. Samalla hengityksemme muuntuu jous-tavammaksi ja koko keuhkojen kapasiteettia tar-koituksenmukaisesti käyttäväksi.

Kyky säilyttää tarkkaavaisuus myös tauon aikana

Taukojen kuuntelu harjoituksessa on tärkeä mie-len harjoitus. Joogaharjoitus on tarkkaavaisuuden harjoitus, jossa ylläpidämme jatkuvaa oman ruu-miin palautteen kuuntelua liikkeiden ja asentojen aikana, etsimme tasapainoa.

Myöskään pysähtymiset ja rentoutumiset asen-tojen välillä eivät ole vain ruumista varten, vaan ne ovat yhtä tärkeitä mielelle harjoitella rentoa keskittymistä. Tauot ovat tietoisia, ruumista ja mieltä uudistavia hetkiä.

Tietoinen tarkkaavaisuus liikkeiden ja asento-jen välisissä tauoissa auttaa meitä yhä tarkemmin seuraamaan omaa sisäistä palautetta, ruumiin

kutsua. Ruumiimme ja sisäinen viisautemme pyr-kii kutsumaan meitä tasapainoon, jos vain suom-me aikaa herkälle kuuntelulle.

Tarkkaavaisuus kutsuu liikkumattomaan asentoon

Hengityksen laadun asteittainen, hienovarainen muuttuminen ja keskittymisemme laadun muun-tuminen suo meille lahjan havaita ja ottaa vastaan hengityksessä syntyvät luonnolliset tauot.

Kun kykymme seurata hengitystä tasapainoi-sella liikkeellä kehittyy, voimme yllättäen jollakin hetkellä huomata tauon, joka syntyy hengitysten välille. Kun tuo tauko syntyy luonnollisesti, joko uloshengityksen tai sisäänhengityksen jälkeen tai jopa kesken hengityksen, se on hyvin kevyt ja helppo, siinä ei ole minkäänlaista ponnistelua tai yritystä pidättää hengitystä.

Hengitys myös jatkuu juuri oikealla hetkellä,

Minna Lahdenperän öljyvärimaalaus Aarre.


luonnollisesti ja kevyesti. Tällaista hengityksen taukoa ei voi eikä pidä tehdä tahdon avulla. Tahto itsessään sisältää aina jonkinasteista ponnistelua, tavoittelua.

Hengityksen muuttuminen kevyeksi ja mielen hil-jentyminen antavat meille myös kyvyn vastaanottaa liikkumaton asento. SJL-joogaharjoituksen kokonai-suus kuljettaa meitä asteittain ja hienovaraisesti kohti hetkeä, jolloin mahdollisesti voi syntyä kyky ja tarve pysähtyä liikkumattomaan asentoon.

Tässäkin on tärkeätä huomata harjoituksen sisällä olevien useiden taukojen merkitys. Tauot kehittävät sisäisen herkkyytemme kykyä niin, että tarve pysäh-tyä liikkumattomaan asentoon voi myös tulla jollakin muulla hetkellä kuin mikä harjoitukseen on tavoitea-sanana suunniteltu. Tuon aarteen löytymisen äärelle on tärkeätä pysähtyä.

Läsnäoloon elämässä

Luonnollisesti syntyvä pysähtymisen kutsu vie meidät oma sisäisen valomme luokse. Hiljaisuus puhuu sil-loin meille omalla kielellään, sydämen äänellä. Kun kyky ylläpitää jatkuvaa läsnäoloa harjoituksessa kehit-tyy, se luonnollisesti muuttaa meitä sisältä päin.

Kykymme olla läsnä ja tiedostaa ruumiin sekä si-simpämme palautetta myös jokapäiväisessä elämäs-sämme lisääntyy ja tarkentuu. On tärkeätä antaa itselleen vaikka lyhytkin tauko asettua harjoituksen hoitavaan, eheyttävään ja tasapainottavaan huomaan. Hellittäminen ja harjoitukselle antautuminen uudis-taa meitä luonnollisella tavalla.

Lopuksi haluan vielä lainata Hatha Yoga Pradipikan tekstiä Arvo Tavin käännöksestä ja tulkinnasta.

”Laya (uusiutumisen tila) on yksinkertaisesti sitä, että unohdetaan aistien kohteista kumpuavat subjek-tiivisesti värittyneet muistikuvat ja toimitaan sisäisen näkijän (drashtar) ohjauksessa ikuisesti nykyhetken vaatimalla uusiutuneella tavalla.” (HYP IV.34)

”Aivan kuin äkkiä nouseva aurinko valaisee meil-le polun eteenpäin, ei ainoastaan seuraavaan mut-kaan asti, vaan äkisti ja kokonaan. Maailma on nyt satumaisen värikäs, ääretön ja rikas erilaisuudessaan.” (HYP s.111)

Kirjoittaja on kuvataideopettaja, jooganopettaja SJL, jooganopetta-jien kouluttaja ja Joogaliiton koulutustoimikunnan jäsen.

Tauko, joskus jopa jokaisen yksittäisen liik-keen välillä, voi olla tarpeen, jotta löydämme liikkeen, joka todella seuraa vapaana kul-kevaa hengitystämme, Minna Lahdenperä kirjoittaa.


Kannessa

Teksti: Marja Pihnala Kuva: Timo Junttila

Löysin tuolijoogan muutama vuosi sitten osallis-tuttuani Heidi Viheriälän järjestämään tuolijoo-gakurssiin. Olin ajatellut, etten pysty osallistu-maan joogaan. Mielikuva kun oli se, että kropan ja raajojen pitää vääntyä milloin mihinkin asentoon.

Tutustuimme joogaan ja sen taustalla olevaan filosofiaan. Minuun teki vaikutuksen se, että Hei-di kertoi vammautumisestaan ja siitä, mikä mer-kitys joogalla on ollut hänen kuntoutumisessaan.

Päivän jälkeen mieli oli virkeä eikä kropassa tuntunut missään minkäänlaista kipua. Ihastuin oitis joogaan. Aloitin tuolijoogan vuoden 2016 alusta Helsingin Invalidien tiloissa, jossa joogan-opettaja Heidi on vetänyt keskiviikkoisin tuoli-joogaa.

Jooga hoitaa niin kehoa kuin mieltä. Ryhmässä on vammaisia ihmisiä ja kaikki pystymme osal-listumaan omista lähtökohdista käsin. Vasen jal-kani ei toimi lainkaan ja ajoittain kremppaa on milloin missäkin päin kehoa. Tämä ei haittaa. Joogaamme silmät kiinni, ajatukset ovat joogassa, hengittämisessä. liikkeissä ja rentoutuksessa.

Tunnit toimivat myös omaan kehoon tutustu-misena. Oma kroppa tuntuu omalta ja se toimii sellaisena kuin se on. Sovellettu jooga tuolissa istuen on mahtavaa. Saan saman hyödyn jooga-harjoituksesta kuin kuka tahansa niin sanotussa tavallisessa joogassa.

Heidi Viheriälä on vetänyt Rusetti - Vammais-ten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:n hyvin-vointikiertueella tuolijoogaa. Eräs vaikeavam-mainen nainen kertoi tuolijoogan jälkeen: ”Olen vieläkin innoissani joogasta. Tämä oli aivan uut-ta. On upeaa, miten hengityksen sai ohjattua eri puolille kehoa mielikuvien kautta. Tunsin, kuin-ka elämä virtasi eri osissa kehoani.” Tuolijooga yhdenvertaistaa mahdollisuuksia kehon ja mielen yhteistyöhön.

Tuolijooga soveltuu myös vammaisille

Marja Pihnala.

• Helsinkiläinen Marja Pihnala toimi viisi vuot-ta Invalidiliiton toimitusjohtajana, ja sitä en-nen hän työskenteli liiton järjestöpäällikkönä. Toimitusjohtajan pestistä hän siirtyi eläkkeelle viime vuonna. Eläkkeelle päästyään hän oli perustamassa Rusettia, joka on vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys. Hän on Rusetin puheenjohtaja.

• Marjan kuvasi helsinkiläinen valokuvaaja ja SJL-jooganopettajaopiskelija Timo Junttila, joka valmistui 2017 Janne Kontalan ja Emma Silventoisen slowyoga-ohjaajakoulu-tuksesta.

• Kuvauspaikkana oli Timo Junttilan oma studio.

Kannen tekijät

Tausta


Teksti: Anssi Orrenmaa Kuvat: Riitta Lavikka ja Anssi Orrenmaa

Saara pahoittelee, kun häntä täytyy lähteä tapaamaan periferiaan, Ilmajoen Kalajaisjärvelle.

Turha pahoitella. Seinäjoelta ei tarvitse ajella kuin rei-lu puoli tuntia, niin on noustu kauas lakeudelta, pienen vuoristojärven rannalle, hyvien hengitysilmojen äärelle.

Sata metriä merenpinnasta on Etelä-Pohjanmaalla ai-van riittävä korkeus vuoristolle.

Perillä on vastassa iloa ja murhetta. Iloa tuo yksityi-nen paratiisi eli alppiruusujen kaunistama metsäpuutar-ha järven rinnetontilla. Murhe jäi taloon, kun tytär me-nehtyi neljä vuotta sitten vakavaan sairauteen. Se mursi vanhempien sydämet, jotka olivat vajaita jo ennestään.

Saara tervehtii keittiössä. Hän oli luvannut kävellä valokuvaa varten rhodopensaiden äärelle, mutta kävely ei nyt onnistu.

Saara Rengon johdatuksen tieSaara Renko on yksi Suomen Joogaliiton ahkerimmista toimijoista. 85-vuotiaan pioneerin ajatus on yhä kirkas, vaikka kehon tasapaino on vähentynyt.

Saara ja Alpo Renko kotipuutarhan auringossa. Saara kiittää puolison antaneen hänelle mahdollisuuden toteuttaa joogan johdatusta. Kuva: Riitta Lavikka.


Alpo-puoliso näyttää paikkoja. Rannassa on suvun vanha huvila, ulkosauna, 1700-luvun suuri hirsinen aitta sekä pieni kappelimainen rakennus. Rinteellä ylempänä on 20 vuotta sitten valmistu-nut omakotitalo kaikkine mukavuuksineen.

Sen suojiin Alpo lähtee lepäämään. Puoliso on aina tukenut Saaraa myös joogatyössä.

Siunattu kipu opetti läsnäoloon

Kehon krempat ja mielen tiedonhalu ovat määri-telleet Saaran elämää sen alusta lähtien. Riisitau-ti koetteli ilmajokelaista pikkutyttöä, mutta jätti henkiin, vaikka tauti vei joka kolmannen siihen sairastuneen siihen aikaan. Sittemmin terveyttä ovat verottaneet riisitaudin vaurioittaman luuston heikkous, erityisesti jaloissa, hengityselimissä sekä selkärangassa. Tästä johtuivat selkäongelmat, jal-kojen kivuliaisuus ja astmaoireet.

– Joogaharjoituksista olen saanut suunnat-toman avun itsehoitooni. Siunattu kipu − Antti Heikkilän kirjan sanoin − on opettanut kyvyn läsnäoloon, kivun kohtaamiseen, rauhalliseen hengitykseen ja sopiviin liikkeisiin. Itsehoidossa työskentely on antanut tietoisuuden ja rentouden, kyvyn vastavoimien kohtaamiseen ja tahdon lu-juuteen.

Lukemisen Saara löysi jo viisivuotiaana ja ni-menomaan sadut.

– Sadut ovat psykologisia tarinoita. Luen niitä yhä. En romaaneja vaan kaikenlaisia höpöhöpö kirjoja.

Ystävällisen höpöhöpö-nimityksen antoi puoli-so. Se tarkoittaa filosofian, joogan, uskontojen ja evoluution oppeja. Saaran oma ajattelu on näiden kaikkien yhdistelmä. Tämä tutkiminen on näky-nyt monissa Joogalehden kirjoituksissa.

Saaran puhe vilisee kristillisiä käsitteitä, vaikka hän ei pidä itseään mitenkään uskonnollisena.

Joogaopiston alkuvaiheessa toimi sen johtajana Bob Schrader. Hän on uskontotieteen professori,

joka halusi nimenomaan Suomessa viettää sapat-tivuosia.

– Bob oli Joogaopistossa perheensä kanssa nel-jän vuoden ajan. Hän opetti silloin meitä sen ai-kaisia joogaoppilaita. Kuuntelin hyvin tarkkaavai-sena hänen opetuksiaan.

Kokemus rauhasta ja hyvyydestä

Saaran tarve joogaan juontuu sekin lapsuudesta. Isä oli töissä puolustusvoimissa. Saara oli viisivuo-tias, kun perhe seurasi isää Dragsvikin varuskun-taan, Tammisaaren lähelle.

– Dragsvikin alue oli hyvin mielenkiintoinen puineen ja pensaineen. Oli mukava kävellä kesäi-sin auringon lämmittämillä rantakallioilla ja kivil-lä.

Idylli rikkoutui samana syksynä, kun Saara meni kouluun. Silloin syttyi talvisota. Sodan syt-tymispäivä jäi pelottavana lapsen mieleen.

Koulut lopetettiin ja ulkona liikkumista rajoi-tettiin. Valkoiset suojavaatteet tulivat käyttöön. Piti etsiä lähistöllä olevat pommisuojat, joihin voi suojautua ilmahälytysten ja niitä seuraavien pom-mituksien ajaksi.

Sisällä olemista kompensoitiin käsitöillä. Myös Saaran lukuhalu sai tyydytyksen. Mutta monia öitä ja päiviäkin jouduttiin viettämään pommi-suojissa.

Sodanaikaiset pelottavat kokemukset antoivat Saaralle kestävän motiivin joogan harjoittamiseen, tutkimiseen ja opettamiseen.

– Joogayhteisöstä ja joogaharjoituksista sain myöhemmin kokemuksen aivan toisenlaisesta elämästä. Maailmasta, jossa vallitsee rauhallisuus, hyvyys, totuus ja rakkauden sävyttävä hyvä tahto ja toiminta.

Jokaisella on oma johdatus

Saaralla on aina ollut mukanaan eräänlainen joh-datus – joogan termein sanottuna dharma.

– Jokaisen henkilökohtainen tehtävä on huo-mata ja harjoittaa luojan antamia lahjoja ja samalla auttaa ihmiselle tarkoitetun evoluution toteutu-mista, asteittain.

Ensimmäiset joogan oppinsa Saara haki Viitta-

Saara Rengon motto: Onni ei ole tasainen tie, vaan erityinen kyky edetä miellyttävästi erämaassa.


kiven opistosta vuonna 1971. Opiston rehtorina toimi Elvi Saari, lempinimeltään Esko. Hän sanoi, että hänen kokonaisvaltaiseen joogaansa kuluvat fyysinen, psyykki-nen, sosiaalismoraalinen ja henkinen toiminta

– Siinä vaiheessa en voinut vielä tutustua asanahar-joituksiin, koska olin hyvin selkäkipuinen, mutta Eskon sytyttävät, piilotajuntaa valottavat luennot olivat kiitet-tävää kuultavaa. Ne syöpyivät sieluni syvimpään tasoon asti ja kulkivat mukana elämäni kaikissa vaiheissa.

Seinäjoen Kansalaisopiston rehtori Toivo Mäki kehot-ti Saaraa aloittamaan joogan opetuksen opinnot. Saara oli jo järjestänyt opistoon joogaluentoja, joissa kävivät Elvi Saari ja Bob Schrader. Kuulijoita oli paljon.

Jooganopetuksen pioneeriaikoja

Elvi Saaren kehotuksesta Saara oli perustamassa myös Seinäjoen Seudun joogayhdistystä. Saara otti tehtäväk-seen toimia sen ensimmäisenä puheenjohtajana.

Hän aloitti joogan opetuksen kansalaisopistoissa en-sin Seinäjoella ja sitten myös Ilmajoella, Kurikassa ja Nurmossa. Pohjanmaalla joogan opetus koki suurta vastustusta.

Siitä on todisteena leikekansio. Hän jatkoi vastustuk-sesta huolimatta opetustyötään, vaikka muut opettaja-kokelaat lopettivat.

Seinäjoen Kansalaisopiston liikuntatunneillakin piti olla teoreettista opetusta. Niinpä Saara aloitti oppitun-tinsa puolen tunnin teoriaosuudella ja jatkoi runsaan tunnin asanaharjoituksella. Tämä käytäntö toimi hyvin ja joogan filosofinenkin puoli tuli tutuksi.

Suomen Joogaliiton hallituksessa Saara istui 32 vuo-den ajan, vuodet 1979−2007. Opiston kurssitoimintaa hän hoiti 1979−90. Opiston opettajakoulutuksen pe-rusvaiheesta Saara vastasi yhdentoista vuoden ajan ja siirtyi sitten ohjaajakoulutuksen syventäviin kursseihin. Hän piti hengityksen opetusta niin tärkeänä, että sille kehitettiin oma kurssi.

Joogaliiton kurssi- ja opetustoiminta perustuu edel-leen karmajoogaan. Se tarkoittaa talkootoimintaa, pyy-teetöntä toimimista yhdessä.

– Karmajooga on joogan lajeista kaikkein tehokkain ja arvokkain joogamuoto.

Turussa Saara ohjasi kahta joogaterapeuttista kurssia yhdeksän vuoden ajan. Viimeiset kurssit, joita Saara ohjasi Joogaopistossa, olivat joogan opetuksen täyden-nyskursseja. Täydennyskurssit olivat yleensä teemoitet-tuja.

Saara Renko löysi lukemisen jo viisivuotiaa-na, ja hän lukee edelleen ahkerasti. Kuva: Anssi Orrenmaa


– Opetustyössäni, varsinkin sen loppuvaiheessa keskityin yhteen teemaan, jooga selän hoidossa.

Painovoimasta ajattomuuteen

Saara joogaa edelleen joka päivä. Hän on suunni-tellut ja kehittänyt itselleen sopivan joogaharjoi-tuksen, jonka hän tekee aina päivän alkajaisiksi.

– Sydänleikkaukseni jälkeinen lääkehoito teki olemukseeni niin suuria ongelmia, että se lääkitys lopetettiin. Vain homeopaattisen lääkkeen kehoni hyväksyy. Käytän sitä kehoni viisautta kuunnel-len.

Joogaharjoituksen ja varsinkin sen loppuvai-

heen prana- ja meditaatioharjoitukset Saara sa-noo antavan todella mystisen avun. Sitä täydentää pranapitoinen ja monipuolinen kasvisravinto.

Painovoima antaa selkeyttä ja voimaa jatkaa fyysistä toimintaa. Varsinkin jos lepovaiheen ajak-si leuka laskeutuu kaulaa vasten ja niska ja silmät rentoutuvat.

– Olen syvällisesti tykästynyt painovoimaan, sen vaikutuksen kuunteluun ja hyödyntämiseen. Kirjoituspuuhissa asetan joskus hiirikäden tieto-koneen viereen ja jään kuuntelemaan sen lepoa, joka vähitellen syvenee niin, että painovoiman vaikutus muuttuu vaikutukseltaan mystiseksi me-ditaation ajattomuudeksi.

JOOGATERAPIAYHDISTYKSEN JOOGAKOULU 21 – 22.10.2017

LAUANTAI 9.30 Ilmoittautuminen10.00 Avaus: puheenjohtaja Marja Vanhala10.15 Luento ja keskustelu: Joogan soveltu-vuus kroonisen kivun hoidossa kipulääkärin näkökulmasta. Selina Kuittinen11.30 Joogaharjoitus, Pekka Tuomi12.30 Lounas: Kasviskeitto, leipä ja juusto 7 euroa, tasaraha mukaan (tai omat eväät). Ilmoittautumisen yhteydessä, ilmoita myös jos haluat keiton.13.30 Luento ja keskustelu: Mielen rauhaa kivun keskellä? Marja Vanhala

14.45 Tuolijoogaharjoitus, Karin Sillander15.30 Päivän päättäminen

SUNNUNTAI 9.00 Ilmoittautuminen9.30 Joogaharjoitus, Pirjo Paavilainen11.15 Luento: Jooga synnytyksessä ja syn-nytyskivussa, Pirjo Paavilainen12.15 Lounas (omat eväät)13.15 Keskustelua, kysymyksiä päivien aiheista14.15 Loppusanat ja päivien päätös

Paikka: Kutomotie 10 A, kerhotila 1.krs, 00380 Helsinki (Pitäjämäki, Tali)Bussilla pääsee Helsingin Kampista (14 ja 39) ja Elielin aukiolta (esim. 231,270) Valimotien pysäkille. Huom! Ota mukaan oma joogamatto ja lämpimät vaatteet.

JOOGA JA KIVUN HALLINTA

Hinta: Molemmat päivät 70 euroa (jäsenille 60 euroa), 1 päivä 45 euroa (jäsenille 40 euroa)Ilmoittautuminen: 25.9. alkaen ja viimeistään 16.10 [email protected], puhelin 040 7533385Maksu: Joogaterapiayhdistys ry, Nordea FI97 1372 3000 0325 91 viitenumero 123123, eräpäivä 16.10.2017


Teksti: Saara Renko

Tarina kertoo noin 250 vuonna eKr. vaikuttaneen Pa-tanjalin, joka on joogan historiassa ehkä kaikkein tär-kein henkilö, huolestuneen aikansa joogatilanteesta.

Jokainen joogakoulu väitti olevansa ainoa oikea opettamaan joogaa. Koulut opettivat kyllä monenlaisia harjoituksia, mutta opetuksessa ei ollut varsinaista sys-teemiä eikä varsinkaan syvällistä ajattelua.

Patanjali huomasi, että joogaa harjoittava ihminen sekoittaa helposti keinon ja sen tarkoituksen. Monista joogan lajeista oli muodostunut itsetarkoitus eikä ihmi-sen henkistä kehittymistä edistävä tekijä. Patanjali halu-si muodostaa eri joogasuuntien synteesin, joka johtaisi harjoittajansa kehityksen tielle.

Hän tutustui eri joogakouluihin perusteellisesti ja kehitti ihmisen eri olemuspuoliin perustuvan syntee-sin, viisaan menetelmän, jonka avulla jokainen voisi

Jooga – moninaisuudesta ykseyteenYksilöinä olemme erilaisia taipumuksinemme ja mieltymyksinemme. Joogan eri lajit tarjoavat kiinnostuksemme ja tarpeittemme mukaiset tarttuma-pinnat, lähestymistavan ja erilaisia painotuksia pitkälle joogamatkalle.

Jutun kirjoittaja Saara Renko on näyttänyt omalta osaltaan suuntaa joogan opetukselle Suomessa.


turvallisesi kehittää itseään. Hän yhdisti kehittä-määnsä menetelmään samkhya-filosofian, koska se täydensi hänen näkemystään joogan tarkoitukses-ta. Hänen menetelmänsä on nimetty kahdeksan asteiseksi joogaksi tai kahdeksan portaan tieksi.

Patanjalin kehittämä joogajärjestelmä pohjaa viiteen joogan lajiin: hatha-, raja-, jnana-, bhak-ti- ja karmajoogaan. Kukin niistä edustaa ihmisen eri olemuspuolta: hathajooga ruumista, rajajooga mieltä, jnanajooga ajattelua, bhaktijooga tuntei-den aluetta sekä karmajooga asenteita ja suhtau-tumistapaa.

Hathajooga

Termi hatha muodostuu kahdesta sanasta ha ja tha. Ne symbolisoivat ruumistamme elävöittäviä elämänenergian virtauksia. Itämaisessa alkukie-lessä merkitään positiivista virtaa ha-tavulla (mer-kitsee aurinkoa) ja negatiivista virtaa tha-tavulla (merkitsee kuuta).

Hathajoogan harjoituksilla pyritään vaikutta-maan elämänenergian virtauksiin elähdyttävästi ja tasapainottavasti. Tasapainon tila heijastuu koko olemukseen, kehoon, mieleen ja elämänlaatuun.

Hathajoogan avulla hoidamme samanaikaises-ti kehoa ja mieltä, jotka ovat hermoston kautta yhteydessä toisiinsa. Hathajooga toimii puhdista-vasti, tervehdyttävästi ja vahvistavasti niin kehon kuin mielenkin tasolla.

Tämä joogan laji harjoittaa hengityksen laadun elämänenergiaa vastaanottavaksi ja säilyttäväksi. Mudrat ja bandhat säätelevät elämänenergioiden kulkua harjoituksen myötä kehittyessään. Hatha-joogan tarkoitus toteutuu, kun sen avulla ”raken-tuu temppeli sielulle”.

Rajajooga

Rajajoogaa kutsutaan kuningasjoogaksi mones-takin syystä. Lyhyesti voidaan sanoa sen olevan mielen harjoittamisen joogaa. Mieli on kehon ta-voin erittäin kallisarvoinen työväline elämässäm-me.

Rajajoogan harjoitusten avulla hoidetaan mie-len terveyttä ja kehitetään siitä keskittymiskykyi-nen ja selkeän tasapainoisesti reagoiva kuuliainen oppimis- ja työväline.

Jokainen keskittymis- ja oppimisprosessi, jon-ka kautta saavutetaan parempi ymmärrys siitä, mikä alussa oli mystistä ja epäselvää, on rajajoo-gaa. Tämänkaltainen prosessi on myös asanahar-joituksessa.

Joogassa mielestä käytetään sanskritin sanaa citta. Sen luonteeseen kuuluu alituinen muuttu-vuus. Hallitsematonta mieltä kuvataan joissakin teksteissä juopuneen apinan kaltaiseksi.

Harjoitus mielen saattamiseksi täydelliseen keskittyneisyyden tilaan on viisivaiheinen. 1) Mieli on levoton ja siirtyy jatkuvasti kohteesta toiseen. 2) Mieli muuttuu uneliaaksi kun sen tu-lisi keskittyä. 3) Mieli kiinnittyy hetkeksi yhteen kohteeseen, siirtyy uuteen jne. 4) Mieli keskittyy yhteen kohteeseen pitkiä tovia kerrallaan. 5) Kes-kittymisen prosessi päättyy tyyneen tarkkaavai-suuteen ja meditatiiviseen olotilaan.

Säännöllisen harjoittamisen myötä prosessi voi suuresti nopeutua ja muuttua. Rajajoogaa käsit-televä kirjallisuus sisältää runsaasti tietoa sen me-netelmistä.

Jnanajooga

Jnanajooga on tiedon joogaa. Sen harjoitta-ja tutkii ja etsii totuutta kaikesta ja kaikkialla. Jnanajoogan harjoittaja miettii kuulemaansa ja lukemaansa, keskustelee, ajattelee, syventyy ajat-telunsa kohteeseen, kunnes kaikki epävarmuus ja tietämättömyys muuttuu varmuudeksi.

Bhaktijooga

Bhaktijooga on pyyteettömän rakkauden ja pal-velemisen joogaa. Elämä tarjoaa lukemattomia tilaisuuksia ja keinoja tämän harjoittamiseen. Bhakti-sana tulee juurisanasta bhaj, mikä mer-

Hallitsematonta mieltä kuvataan joissakin teksteissä juopuneen apinan kaltaiseksi.


kitsee ”palvella sitä, mikä on korkeampi kuin me itse”.

Bhaktijoogan harjoittaja kehittää itsessään asennetta, joka heijastaa syvää kunnioitusta elä-mää kohtaan. Hän näkee itsessään, lähimmäi-sessään ja koko luomakunnassa Luojansa suuren suunnitelman ja haluaa osallistua sen toteutumi-seen.

Karmajooga

Karmajooga on työn joogaa. Sen harjoittaja toi-mii pyyteettömästi esimerkiksi jonkin suurem-man kokonaisuuden hyväksi. Toimintaan liittyy kiitollisuus ja elämän kunnioitus, joka auttaa huomaamaan, mitä elämä antaa, kun opitaan ot-tamisen sijasta vastaanottamaan.

Karmajoogaa luonnehditaan kaikkein vaikeim-maksi joogan lajiksi, koska sen harjoittaja toimii yhteiskunnan tavanomaisessa arjessa. Hän vaih-taa itsekkyyden epäitsekkääseen toimintaan ja ar-vostaa jokaista ihmistä heidän omalla paikallaan. Hän ei yritä välttää epämukavuutta tai vaikeuk-sia, koska hän pitää näitä hyödyllisinä oman sisäi-sen kehityksensä kannalta. Karmajoogille elämä on suuri opettaja.

Jakamaton ihminen

Ihminen on aina kokonaisuus ja enemmän kuin eri olemuspuolet yhteensä.

Yksilöinä olemme erilaisia taipumuksinemme ja mieltymyksinemme. Joogan eri lajit tarjoavat kiinnostuksemme ja tarpeittemme mukaiset tart-tumapinnat, lähestymistavan ja erilaisia paino-tuksia pitkälle joogamatkalle.

Matkan tarkoitus on kuitenkin kulkea mo-ninaisuuden ja muotojen tasosta kohti ykseyttä, kohti sitä tasoa, jossa kohtaamme aina läsnä ole-van ja muuttumattoman todellisen itsemme, läs-näolon voiman ja elämän ykseyden.

Miten voimme kulkea eksymättä?

Desikachar (1938-2016), eräs aikamme suurista opettajista, puhuu jokaisen joogalajin yhteydessä avidyasta, joka muodostaa esteen edetä oikeaan suuntaan.

Mitä on avidya? Miten sen voi tunnistaa? Avidya tarkoittaa kirjaimellisesti ”tietoa, joka ei ole oikeaa tietoa”. Avidya on väärää ymmärtä-mistä. Se ilmaisee harvoin itsensä avidyana ja se voidaankin tunnistaa parhaiten ”neljän lapsen kautta”.

Jokainen näistä lapsista edustaa tai symboli-soi persoonassamme olevaa olemuspuolta, joka estää syvällisen ymmärtämisen:

Asmita on minätunne, tunne omasta tärkeydes-tä, olla paras ja aina oikeassa jne.

Raga on kiintymys, takertuminen, halu saada asioita, joilla ei ole todellista merkitystä.

Dvesa on kielteinen suhtautuminen, saavutta-mattoman arvon kieltäminen, ”happamia...”.

Abhinivesa on pelon lähde, pelko menettämi-sestä, kuoleman pelko, elämän pelko.

Muuttumaton tarkkailija

Joogan mukaan meissä jokaisessa on syvällä itses-sämme jotakin, mikä on aitoa ja muuttumatonta.

Tätä sisäistä tarkkailijaa kutsutaan nimellä pu-rusha, se mikä näkee ja näkee oikein. Syvällä si-simmässämme kehittyvä hiljaisuuden tunne pois-taa jännityksen ja häiriöt selkeän näkemisen ja ymmärtämisen tieltä.

Todellinen ymmärtäminen, joka merkitsee avidyan vähenemistä ja vaiheittaista poistumista, kehittyy asteittain. Joogan kehoa ja mieltä puh-distavat harjoitukset toimivat siinä parhaaksem-me.

Kirjoitus on päivitetty versio Suomen Joogalehdessä vuonna 2003 julkaistusta tekstistä. Kirjoittajan esittely löytyy tämän lehden sivuilta 8-11.


Opiston lumoissa sauvat kädessäSuomen Joogaopisto Saarijärven Ranta-Hännilässä on nähnyt kurssin jos toisenkin vuosikymmenten aikana. Heinäkuussa siellä opeteltiin ensimmäistä kertaa modernia sauvakävelytek-niikkaa joogan ohessa. Monet kerrat olen ajanut Rovaniemeltä Saarijärvelle joogaamaan, mutta nyt ensimmäistä kertaa ohjaa-maan kurssia.

Kolme päivää opettelimme hyvää kävelytekniikkaa sauvojen kanssa ja ilman, hieroimme kehojamme palloilla, joogasimme ja tietysti saunoimme ja uimme. Sauvakävelyt ohjasi ystäväni Saara, joka oli ensimmäistä kertaa opistolla. Olimme molem-mat kurssin jälkeen vakuuttuneita, kuinka mahtavasti Jooga-opisto soveltuu tällaisen ulkoilua ja joogaa yhdistävän kurssin paikaksi.

Metsäautotie mäkineen ja mutkineen on kuin tehty käve-lyharjoituksiin. Sopivan pehmeä tienpinta teki liikkumisesta joustavaa ja niskalle ja olkapäille miellyttävää.

Tauoilla pulahdimme viileään Saarijärveen. Iltalenkillä tut-kiskelimme opiston metsässä mutkittelevaa Prana-polkua.

Päärakennuksen takanurmella nautiskelimme auringosta, kun suurten koivujen alla ruusujen tuoksussa hioimme aske-leitamme. Sauvat tulivat vähitellen mukaan luonnolliseen kä-velyliikkeeseen. Käsi ojentuu taakse, kämmen avautuu, käsin nappaa sauvasta taas kiinni. Rangan rotaatio vauhdittaa liiket-tä. Päkiä ponnistaa, askel rullaa ja välillä, kun rytmi sekoaa, annetaan sauvojen roikkua ja lähdetään alusta hakemaan luon-nollista rytmiä. Ja taas rakentamaan liikettä vahvaksi mutta joustavaksi ja rennoksi, kerta toisensa jälkeen.

Kuulostaako tutulta? Lujuus ja lempeys, tuki ja rentous – nehän ovat joogan perusasioita eli stira ja sukha.

Jooga ja kävely ovat niin luonteva pari. Kaiken joogasta voi siirtää kävelyynsä ja hyvän kävelytekniikan opit joogaansa. Kun samaa asiaa lähestytään vähän eri vinkkelistä, löytyy uusia ulottuvuuksia. Saman kokee katsoessaan maailmaa ylösalaisissa asanoissa.

Muutama päivä joogaopistolla antaa arkeen uutta näkökul-maa, murheet pienenevät ja joku pitkään mietityttänyt asiakin löytää ratkaisunsa. Opiston rauhoittavaan ja suvaitsevaisen ilmapiiriin on ensikertalaisenkin helppo tulla kurkistamaan omaan itseensä ja lepäämään. Monipuolinen, värikäs ja taidolla ja rakkaudella valmistettu kasvisruoka kruunaa kokemuksen.

Ulkona liikkumisen jälkeen on ihana asettua savasanaan pöt-kölleen joogasalin lattialle. Joogaopisto on aarre, kuin jalokivi, jonka väri vaihtelee valon mukaan. Jokainen vuodenaika on Ranta-Hännilässä hieno ja omia ihanuuksiaan tarjoava. Nyt oli aika nauttia keskisuomalaisen kesän runsaudesta ja lämmöstä – ja muuten ilman sääskiä. Täydellistä.

Sirkku SavusaloKolumni

Kirjoittaja on rovaniemeläinen joo-ganopettaja SJL sekä Suomen Jooga-lehden toimitusneuvoston jäsen.


Teksti: Ritva Kuure Kuva: Matti Koskenranta

Moni harrastaja on ollut syvästi vaikuttaneessa harjoituksessa, jossa toteutui joogan henki, sen ydin. Henkilökohtainen kokemus oli merkityk-sellinen ja vaikuttava. Jooganopettajalla oli taito valmistella olosuhteet, ohjattavan ruumis, hengi-tys ja mieli sellaiseen tilaan, jossa oli mahdollis-ta kokea syvä rentoutuminen, rauhoittuminen, hyvänolon tunne, seesteisyys, yhteys ja kipinä valosta. Tämä taito on yksi jooganopettamisen keskeisiä tavoitteita. Jooganopettamisen taito ja kyky kehittyvät opettajalla henkilökohtaisen kas-vun ja kokemuksen myötä.

Vahva eurooppalainen tausta

Kuinka opettaa opettajaopiskelijoita kohti val-miutta välittää joogan sanoma lisääntyvän tiedon ja vaatimusten maailmassa? Mikä on riittävä tie-don määrä filosofiassa, anatomiassa, fysiologiassa, yleistietoudessa ja opetustaidossa? Miten laaja on oltava joogan eri alueiden tuntemus, opettelu ja sisäistäminen?

Pinnallisen tiedon taso ei riitä, vaan on löy-dettävä kokemus, joka muuttaa tiedon eläväksi. Aikuisopiskelussa vastuu oppimisesta on ensi-sijaisesti oppilaalla itsellään. Oma säännöllinen harjoitus ja joogatekstit kuuluvat yhteen täyden-täen toisiaan. Opettajuuden tulisi myös heijastua omassa elämäntavassa ja käyttäytymisessä osana yhteisöä.

Joogaliitto on jäsenenä Euroopan Joogaunio-nissa ja noudattaa sen sääntöjä, suosituksia ja

ohjeita opintosisällöistä. Kahdeksan osiota suo-ritettuaan opiskelija on oikeutettu käyttämään nimikettä Jooganopetta SJL.

EUY ei tunne jooganohjaajan nimikettä, josta luovuttiin 2008. Perusopintojen jälkeen on mah-dollista saada todistus, joka vastaa Yoga Alliancen RYT 200-koulutusta. Perusopintojemme tun-timäärä on etätehtävineen kuitenkin suurempi kun 200 tuntia.

Koulutus kehittyy

Jooganopettajakoulutuksessamme alusta asti kes-keisellä sijalla on ollut joogaharjoitus. Nouda-tamme Krishnamacharyan / Desikacharin perinteen mukaista harjoituksen rakennetta ja Patanjalin Joogasutrasta löytyviä periaatteita. Emme ole keksineet uutta joogalajia, SJL-joogaa, vaan nimitys kertoo, miten Joogaliitto opettaa joogaa. Tällä tarkoitetaan hathajoogasta rajajoo-gaan kulkevaa tietä, johon on vaikuttanut myös moderni tieto ja tutkimus.

Vaikka opetussuunnitelmamme on vuosien varrella kehittynyt monipuoliseksi, on aina pa-rantamisen varaa. Kouluttajien kesäkursseilla 2016 aloitti koulutustoimikunta yhdessä kou-luttajien kanssa opintosisältöjen tarkistamisen ja täydentämisen. Viime kesänä tarkasteltiin ryh-mätöinä Perusopintojen sisältöjä ja 2018 on tar-koitus tarkistaa Syventävät opinnot.

Asanaopetuksen laajentaminen ja täsmentämi-nen työpajoineen vaativat myös erityishuomiota. Uudet sisällöt otetaan käyttöön heti kun koko-naisuus on saatu valmiiksi. Nyt jo kokeillaan uu-sia sisältöjä asanaopetuksessa ja kehitetään erilai-

Joogaliiton opettajakoulutus voi hyvinSuomen Joogaliiton tasokas opettajakoulutus kiinnostaa ihmisiä ja voi hyvin. Kymmenen vuoden opiskelijamääräti-lasto näyttää yllättävän tasaiselta, vaihdellen 227:stä 283:een vuodessa. Viime vuosi oli hyvää keskitasoa eli 252 opiske-lijaa. Koulutustoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kuure kirjoittaa koulutuksen nykytilanteesta.


sia oppimisen muotoja muun muassa oppimisen päiväkirjoja Perusopinnoissa.

Ei määrän kasvattamista vaan laatuun panostamista

Jooganohjaajaopetusta antavien joogakoulujen ja erilaisten yhteisöjen määrä kasvaa jatkuvasti. Osalla opettamisen motiivit heijastavat aikaamme, mutta onneksi päiväperhot karsiutuvat luonnollisesti ja pyyteetöntä joogatyötä tekevät säilyvät.

Pitkä opetusperinne ja -kokemus sekä eu-rooppalaisesti standardoitu ja EUY:n hyväksy-mä opetussuunnitelma ovat liiton koulutuksen vahvuuksia. Laaja paikallisyhdistysten verkosto, kouluttajien monipuoliset ammatilliset taustat ja Saarijärven Joogaopisto erityisenä oppimisympä-ristönä luovat ainutlaatuiset puitteet opiskelulle.

On arveltu jooganopettajaopintojen pituuden (5-6 vuotta) karsivan osan opiskelijoista. Kuiten-kin kymmenen vuoden opiskelijamäärätilasto

näyttää yllättävän tasaiselta, vaihdellen 227:stä 283:een vuodessa. Viime vuosi oli hyvää keskita-soa eli 252 opiskelijaa. Suurin syy vaihteluun se-littyy sillä, kuinka monta syventävää ryhmää voi-daan aloittaa vuodessa. Viime vuosina on moni joutunut odottamaan Syventäviin opintoihin pääsyä, mutta tilanne on parantumassa.

On hyvä muistaa, että joogan opiskelu on elin-ikäistä oppimista. Ilahduttavasti täydennyskoulu-tuskurssien, varsinkin kolmivuotisten T-kurssien osallistujamäärät ovat kasvaneet. Jooganopettaja-opintojen täydentäminen ja päivittäminen kuu-luvat jokaisen aktiivista jooganohjausta tekevän osaamisen ja ohjaustaidon ylläpitoon.

Joogan avulla etsimme Itseämme, Hyvyyttä, Totuutta ja Kauneutta elämäämme. Sydämestä sydämeen välittyvä opetus pysyköön punaisena lankana jooganopetuksessamme.

Joogaopiston koulutuksissa myös tauoilla, luonnolla, ulkoilulla, liikunnalla ja vapaamuotoisilla keskuste-luilla on tärkeä merkitys. Taustalla savusauna lämpenee.

Kirjoittaja on jooganopettaja SJL, jooganopettajien kouluttaja sekä liiton hallituksen jäsen ja koulutustoimikunnan puheen-johtaja


Teksti: Märta Heikinheimo Kuva: Matti Koskenranta

Suomen Joogaliiton pioneereilla oli taito sukeltaa olemassa oleviin olosuhteisiin ja viedä kehitystä eteenpäin saatavilla olevilla resursseilla. He eivät tavoitelleet pinnallisia ja nopeita ratkaisuja, vaan olivat riittävän perillä joogaperinteistä, ja uskoi-vat joogan menetelmään sekä asteittaiseen etene-miseen.

Joogan tunnetuksi tekemiseen Suomessa 1970-luvulla tarvittiin ohjaajia, ja koulutus aloi-tettiin vuonna 1971. Ensimmäiset kurssit pidet-tiin Viittakiven opistossa 1971, Finnsin kansan-opistossa Espoossa 1972 ja Vantalan setlementissä 1973. Sen jälkeen koulutus on tapahtunut Jooga-opistolla.

Joogasalin lattia ja liitutaulu

Varsinaista mallia jooganohjaajakoulutukselle ei ollut, joten opetusohjelma oli luotava itse alus-ta alkaen. Elvi Saaren panos oli tässä vaiheessa ratkaiseva, sillä työssään Viittakiven opiston reh-torina hän oli perehtynyt aikuiskoulutukseen ja

Joogaliiton opettaja-koulutuksessa vahva suomalainen jälkiJooganopettajakoulutuksen nykytilanteeseen on päästy omilla resursseilla ja vapaaehtois-työllä, yhteistyöllä. Sisältäpäin lähestyen – ei ulkoa ohjattuna, kotimaisesti – ei ulkomaisia malleja kopioiden. Näin Märta Heikinheimo valotti Talvipäivillä Helsingissä Suomen Joo-galiiton jooganopettajakoulutuksen kehitys-historiaa.

oli tottunut soveltamaan ulkomaisia oppeja suo-malaisiin oloihin.

Hänen opetustavastaan on jäänyt monta mal-lia, joita edelleen pidämme tärkeinä. Elvi oli opiskelijoiden motivaation sytyttäjä ja vahvistaja, hän käytti onnistuneesti erilaisia ryhmätyömene-telmiä ja kunnioitti jokaisen opiskelijan yksilöl-lisyyttä. Lisäksi hän innosti heitä säännölliseen harjoitteluun.

Alussa koulutus koostui kahdesta viikon pitui-sesta kurssista. Opetustilana käytettiin joogasalia,

Olemme avoimia erilaisille joogasuuntauksille, mutta opetamme ja kunnioitamme SJL-joogaa, jota olemme yhdessä pitkän ajan kuluessa kehit-täneet, sanoi Märta Heikinheimo Talvipäivillä Helsingissä. Taustalle heijastetussa kuvassa Kirsti Valanne opetustyössä.


opettamiseen sekä asteittain etenevän harjoituk-sen. Gérard korosti vapautta tehdä omia valin-toja ja innosti luottamaan omaan kokemukseen. Hänen opetuksensa oli täsmällistä ja tietoisuuden laatua korostava.

Gérard ja hänen lähioppilaansa alkoivat ohjata jatkokoulutuskursseja, niin kutsuttuja 5-vuotis-seminaareja ohjaajille. Näillä kursseilla oli rat-kaiseva merkitys ohjaajien oman harjoituksen syventymiselle ja kiinnostuksen heräämiselle joo-gafilosofiaan ja sen yhteydestä arkielämään.

Koulutus laajeni asteittain

Kirsti Valanne näki koulutustoimikunnan pu-heenjohtajana koulutuksen laajenemisen tarpeet. Hän oli koulutukseltaan lääkäri ja oli mukana avaamassa tärkeää yhteyttä kansanterveyssekto-riin.

Hänen johdollaan kehitettiin koulutuksen si-sältöjä ja myös opetusmenetelmiä. Valanne piti tärkeänä kutsua kouluttajat koolle yhdessä poh-timaan koulutuksen laatua. Jooganohjaajakoulu-tuksen tarve oli lisääntynyt ja tuli tärkeäksi luoda tarkat opetussuunnitelmat, jotta opetus olisi yh-tenäistä kaikissa rinnakkaisryhmissä.

Kirstin tavasta olla tietoisesti läsnä jäi syvä jäl-ki meihin. Hän toimi toisia innostavasti itsestään numeroa tekemättä. Hän oli hienotunteinen, ai-kaansaava, erinomainen kuuntelija ja antoi tilaa toisille. Näitä taitoja tarvitaan ryhmissä, joissa yhdessä tehdään vapaaehtoistyötä.

Opetustilana käytettiin edelleen joogasalia ja opetuksen havainnollistamiseksi lahjaksi saatua piirtoheitintä. Selkärangan toiminnan selkeyttä-miseksi käytettiin luurankoa. Ulkomaiset opetta-jat käyttivät ahkerasti liitutaulua, josta opiskelijat kopioivat päivän harjoitukset.

Suomenkielistä kirjallisuutta ryhmätyönä

Suomenkielistä joogakirjallisuutta tarvittiin kou-lutuksen tueksi ja sitä tuotettiin ryhmätyönä 1980-luvulta alkaen. Kirsti Valanne oli aloitteen-tekijänä, kun Anatomiaa ja fysiologiaa jooganoh-jaajille ilmestyi 2003. Arvo Tavia saamme kiittää useasta joogafilosofisesta teoksesta.

jonka lattialla istuttiin luennoilla. Opetusmateri-aali oli melko vaatimatonta. Liitutaulu oli. Suo-menkielisestä kirjallisuudesta oli pula. Myöhem-min Elvi Saaren kokoamasta kirjasesta Kahdeksan portaan tie tuli koulutuksen punainen lanka.

Verkoston rakentamisen merkitys oivallettiin heti alussa ja sille löydettiin erilaisia muotoja. Saara Renko piti ohjaajat ympäri Suomea ajan tasalla ohjaamiseen liittyvistä asioista ja liiton toiminnasta lähettämällä ohjaajakirjeitä. Tämä kirje kasvoi myöhemmin neljä kertaa vuodessa ilmestyväksi 16-sivuiseksi vihkoseksi, joka sisälsi täydennyskoulutusmateriaalia ja toimi linkkinä Joogaliittoon.

Isoja askelia 1980-luvun alussa

Iso askel eteenpäin oli Suomen Joogaliiton liitty-minen Euroopan Joogaunioniin 1981 ja Gérard Blitzin tulo Joogaopistolle 1982.

Hän jätti meille paljon perusaineksia joogan


Vuosien varrella on työskentelytavaksi tullut jatkuva tietoinen kommunikointi opiskelijoiden, kouluttajien ja koulutustoimikunnan välillä.

Kun opiskelijat 1980-luvulla pyysivät lisää koulutusta, päätettiin lisätä kolme viikonloppu-kurssia Ohjaajakoulutuskurssien I ja II väliin. Palautteiden perusteella koottiin myöhemmin väliviikonloput yhdeksi viikon kestäväksi osioksi.

Kun valmistuneiden ohjaajien keskuudessa he-räsi motivaatio pitkäkestoisempaan jatko-opiske-luun, käynnistettiin 1989 omin kouluttajavoimin ensimmäinen suomenkielinen viisiosainen jatko-koulutuskurssi.

Tämä osoittautui oikeaksi valinnaksi, ja pian jouduttiin käynnistämään uusia ryhmiä. Uusi tapa opiskella kauemmin samassa ryhmässä ja samojen kouluttajien kanssa koettiin antoisaksi. Työskentelytapa muuttui yhteistoiminnallisem-maksi ja itsenäistä työtä lisättiin.

Tuntuva muutos 2000-luvun alussa

Euroopan Joogaunionissa tehtiin 1990-luvun alussa aloite jäsenmaiden jooganopettajakoulu-tuksen yhtenäistämiseksi. Kullekin maalle an-nettiin mahdollisuus koota koulutuksensa ko-konaisuus omien tarpeiden ja erityispiirteidensä mukaan. Yhteiseksi kehykseksi asetettiin vähim-mäisvaatimus neljä vuotta ja 500 tuntia kestävästä koulutuksesta.

Joogaliiton uusi opetussuunnitelma hyväk-syttiin ensimmäisenä Euroopan Joogaunionissa tammikuussa 2000. Koulutus laajeni tuntuvasti, kun siihenastinen kolme viikkoa kestävä koulutus yhdistettiin suosituksi tulleeseen viisivuotissemi-naariin.

Sisältöä muokattiin saatujen kokemusten mu-kaisesti käytännönläheiseksi ja eritoten harjoitus-ta tutkivaksi. Syksyllä 2008 tarkennettiin sisältöjä siten, että perusopinnot ja syventävät opinnot tu-livat samanpituisiksi. Vuodesta 2011 alkaen ovat koulutuksesta valmistuneet voineet käyttää nimi-kettä jooganopettaja SJL ®.

Varsinaisen jooganopettajakoulutuksen lisäksi on alusta lähtien järjestetty täydennyskoulutusta. 2000-luku toi tullessaan uudenlaisia täydennys-koulutustarpeita ja vuonna 2006 käynnistettiin

jooganopettajaksi valmistuneiden toivomuksesta kolme vuotta kestäviä täydennyskoulutuskursseja.

Koulutuksesta tullut monipuolinen kokonaisuus

Istuttuamme 35 vuotta joogasalin lattialla siir-ryimme 2008 uuteen opetustilaan, luentosaliin alakerran uudisrakennukseen. Sinne saatiin vähi-tellen myös tuolit ja pöydät, läppärit ja videotykit.

Koulutuksemme kehitys on kulkenut Kriya-joogan osoittamaa tietä pitkin. Ensin tarvittiin innostusta, kipinän sytyttämistä. Välillä on ollut tarpeen pysähtyä tarkistamaan suunta. Olemme nyt jatkuvan tarkkailun vaiheessa, huolehdimme koulutuksemme laadusta ja hiomme opetuksen muotoja tietäen, että tämä on loputon prosessi.

Kouluttajat kutsutaan kaksi kertaa vuodessa koolle opetussuunnitelman muokkaamista ja yh-dessä opiskelemista varten. Koulutustoimikun-nan tehtävänä on edelleen olla valppaana, alati tietoisena ja jatkuvassa yhteydessä sekä opiskeli-joihin että kouluttajiin. Yhdessä tehden koulu-tuksesta on tullut monipuolinen kokonaisuus.

Kirjoittaja on jooganopettaja SJL, jooganopettajien kouluttaja ja koulutustoimikunnan jäsen, joka toimi pitkään liiton halli-tuksessa ja koulutustoimikunnan puheenjohtajana.

Suomen Joogaliiton jooganopettajakoulutuk-sesta vastaa 8-henkinen koulutustoimikunta ja opetustyöstä huolehtii 34 kouluttajaa. Koulutus kestää noin 6 vuotta ja siihen kuuluu 8 viikon pituista lähijaksoa. Vuonna 2016 koulutusoh-jelmassa oli 8 perusopintojen ja 5 syventävien opintojen osiota sekä 4 täydennyskoulutuskurs-sia, joissa oli yhteensä 354 opiskelijaa.

Näin koulutetaan

Fakta


Toimitusneuvoston uusi jäsen esittäytyy

Teksti: Sirpa Kupulisoja

25-vuotinen toimintani tanssi- ja teatteri-ilmai-sun ohjaajana auttoi minua näkemään ihmisen tarpeen ymmärtää itseään. Esittävän taiteen har-joittaminen voi rohkaista meitä astumaan esiin pelkojemme piilokuopista.

Kun rohkeus olla näkyvillä vahvistuu, uskallam-me myös tutkia itseämme syvemmältä. KUKA MINÄ OIKEASTI OLEN? Tämän kysymyksen selvittäminen pistää katsomaan sisäänpäin. Se suunta on ainakin yhtä pelottava kuin ulkomaail-malle näyttäytyminen.

Tanssiterapiasta löysin uuden reitin kulkea kohti sisintä. Tuo matka tapahtui liikkeen kaut-ta kohti pysähtymistä ja hiljaisuutta. Toki jooga ja meditatiivinen työskentely olivat jo siinä vai-heessa tuttuja, mutta tanssillinen elementti toi levottomalle mielelle lisää liikkumavaraa. Asteit-taiseen etenemiseen löytyi yksi askelma lisää.

Haluni jakaa tätä kokemusta johdatti minut terveydenhuollon pariin. Valmistuin koulute-tuksi hierojaksi ja suoritin muun muassa hierojan erikoisammattitutkinnon. Jooga- ja tanssitera-peuttinen ajattelu kulkevat nyt käsi kädessä lihas-huollon kanssa.

Ihmisen kokonaisuus on läsnä hartiakivuissa siinä missä uupumuskuvioissakin. Kun keho va-pautuu, nousevat esiin vastauksia odottavat kysy-mykset. Keho on näyttänyt muutoksen tarpeen ja meidän on uskallettava toteuttaa se, jotta kipuilu ei alkaisi uudestaan – ainakaan samassa mittakaa-vassa.

Usein etsimämme vastaukset ovat mielemme syvyyksissä eikä sinne voi sukeltaa pysähtymättä. Siksi opastan asiakkailleni erilaisia tapoja laskeu-tua rentoutuneeseen tilaan.

Muutoksen tarpeen oivaltaminen ja sen toteut-taminen kehittää koko ihmistä. Valinnat, joita teemme, ovat yksilöllisiä, toteuttajansa näköisiä.

Teatteri-ilmaisun ja tanssin kautta terveydenhuollon ammattilaiseksi

Juuri valintojemme avulla alamme nähdä keitä me oikeasti olemme.

Oman sisäisen totuuden tiedostaminen ja elä-män valintojen suuntaaminen sen mukaisesti vaa-tii kuitenkin samanlaista kannustusta ja rohkaisua kuin teatterilavalle astuminen. Sillä olemme ra-kentaneet itsellemme ajatus- ja toimintatottu-musten turvaverkon, joka pitäisi aika ajoin uusia ja juuri kehon kipuilu voi olla merkki uusiutumi-sen tarpeellisuudesta.

Luovien menetelmien (joihin katson myös joo-gan kuuluvan) käyttö hoito- ja ohjaustoiminnassa avaa ovia uusille näkökulmille suhteessa omaan elämään. Tahdon olla mukana kehittämässä me-netelmiä, joiden avulla tietoisuutemme itsestä ja maailmasta syvenee.

Kirjoittaja on hoitoalan yrittäjä, koulutettu hieroja (EAT), Reiki Master, joogaopettaja SJL ja Suomen Joogalehden toimi-tusneuvoston jäsen.

Sirpa Kupulisoja.


Teksti ja kuva: Matti Koskenranta

Heli Harjunpään kirja Hiljaisuuden tie – kristillisiä joogaharjoituksia ilmestyi alkuvuodesta. Se sisältää teo-riaosuuden ja käytännön harjoituksia. Kirja perustuu Harjunpään tapaan yhdistää joogaan kristillinen hen-gellisyys. Kirja on ensimmäinen tästä aiheesta Suomes-sa. Harjunpää kokee erityisesti kaksi henkilöä edeltä-jikseen.

Ranskalainen benediktiinimunkki Jean-Marie Déchanet huomasi, että jooga rauhoitti aisteja, tyyn-nytti sielua ja vapautti rakkauden voimia ja antoi näin hyvän tilan rukoukselle. Hän ei varsinaisesti muuttanut joogaharjoituksia, vaan nimesi niitä kristillisesti uudel-leen. Déchanet näki kristillisen joogan perustuvan sekä kurinalaiseen harjoitukseen että lempeyteen, Jumalaan luottamiseen ja itsensä tiedostamiseen.

– Toiseksi edeltäjäkseni koen teologi Elvi Saaren. Siinä missä Jean-Marie Déchanet halusi kehittää kris-tilliseen uskonelämään pohjautuvan ja sitä vahvistavan joogan, Elvi Saari koki enemmän omaksi tehtäväkseen joogan sopeuttamisen suomalaiseen kulttuuriin ja mie-lenmaisemaan.

– Löysin etsin on Suomen Joogaliiton julkaisu, jossa Elvi Saari kertoo, että hän ei ole kuullut, että ainoakaan joogan harjoittaja olisi luopunut kristinuskosta joogan takia. ”Mutta sen sijaan tiedän runsaasti tapauksia, jois-sa jooga on ollut apuna johdattamassa kristinuskosta vieraantunutta entistä elävämpään uskoon.”

Heli Harjunpää yhdistää joogaan kristillisen hengellisyydenHeli Harjunpää puhui Suomen Joogaliiton Talvipäivillä joogaharjoituksen syventämisestä kohti sisäistä tasapainoa ja yhteyden kokemista. Harjunpää toimii sairaalapappina Helsingin seurakuntayhtymässä ja lisäksi hän on työnohjaaja, jooganopettaja ja retriitinohjaaja. Hän ohjaa perushathajoogaa sekä joogaa jossa on tietoisesti hengellinen ulottuvuus. Harjunpään mukaan jooga voi hengellisenä harjoituksena syventää rukouselämää ja yhteyden kokemusta luojaan ja koko luomakuntaan.


Klassisille jooga-asennoille kristillisiä sisältöjä

Kirjassaan Harjunpää esittää klassisille jooga-asennoille ja -liikkeille mahdollisia kristillisiä sisältöjä ja merkityksiä. Hän käyttää myös yleis-hengellisiä termejä kuten valo ja pyhä.

– Hengellisyyden liittäminen joogan harjoit-tamiseen on hyvin luontevaa. Ohjaamani jooga-harjoitukset ovat levollisia, itseä kuunnellen ja hoitaen tehtäviä harjoituksia, Harjunpää koros-taa.

– Laatimissani harjoituksissa hengellisyys tu-lee esiin luottamuksena rakastavaan Jumalaan. Kehon kautta voi vahvistaa uskoa, toivoa ja rakkautta. Tätä joogalajia ohjatessani tuon kris-tillisyyden esiin hienovaraisesti, jotta eri tavoin uskovat voivat siihen liittyä.

– Esimerkiksi alaspäin kumartuvissa asen-noissa nöyrrytään kunnioittamaan Jumalaa, joka kannattelee meitä elämässä kuten maa, ja kiitetään luomakunnasta ja kaikesta mikä meitä kannattelee. Seisoma-asennoissa opetellaan saa-maan tuntumaa siihen, miten ollaan Jumalan edessä sellaisina kuin olemme hänen rakastavan katseensa alla. Näin voi löytää oman kokoisen paikan elämässään, tässä maailmassa ja koko universumissa.

– Ylöspäin ojentuvissa venytyksissä kään-nytään valoon, jolla tarkoitetaan päivän valoa, sydämen valoa ja myös Kristusta. Harjoituksen lopussa on tärkeä vaihe, kun voidaan päästää irti kaikesta suorittamisesta ja asetutaan alustan va-raan makaamaan. Tässä voi saada kokemuksen kokonaisvaltaisesta hyväksytyksi tulemisesta, huolenpidosta ja kannattelusta.

– Tällaisessa harjoituksessa kehon hoito ja hengellisyys yhdistyvät. Kehon voi kokea hen-gen temppelinä. Se on myös Jumalan hyvän luomistyön kunnioittamista, jonka osana oma kehomme myöskin on. Liityn näissä ajatuksissa hiljaisuuden viljelyyn ja mystiikan teologiaan, jossa keskeistä on kokemus kuten joogassakin. Eli ne tulevat samalle taajuudelle. Kokemus on omakohtainen – siinä ei tarvita todisteluja. Joo-gaharjoitus voi olla myös olla kuin miniretriitti.

Heli Harjunpää on kokenut, että hänen jooga-harjoituksensa on syventynyt, kun hän otti siihen avoimesti hengellisyyden mukaan.


Harjunpää on kokenut, että hänen joogahar-joituksensa on syventynyt, kun hän otti siihen avoimesti hengellisyyden mukaan.

Aika miettiä opetuksen suhdetta hengellisyyteen

Heli Harjunpään mielestä nyt saattaisi Suomen Joogaliitossa olla hyvä aika tietoisesti miettiä toi-minnan ja opetuksen suhdetta hengellisyyteen.

Voisiko Joogaliitto osaltaan vastata tämän ajan tarpeeseen? hän kysyy

– Herää tietysti kysymys mitä hengellisyys voisi käytännössä olla. Joogaliiton jooga on todella hie-no joogalaji enkä muuttaisi sitä mitenkään. Sii-hen voisi kuitenkin tilanteesta riippuen rohkeasti liittää avaraa ja hienovaraista hengellisyyttä.

Harjunpään mukaan tällainen hengellisyys voisi liittyä esimerkiksi hiljaisuuden retriitteihin, joissa annetaan tilaa myös hengelliselle avautumiselle.

– Näkisin sen lempeänä ja iloa tuovana hengel-lisyytenä, joka sopii monille. Samoin kuin Jooga-liiton jooga muutenkin, se olisi jokaista ihmistä arvostavaa ja tilaa antavaa.

Lempeämpään asenteeseen

Heli Harjunpää aloitti joogan Kirkkonummen kansalaisopiston joogakurssilla vuonna 1993.

– Muutaman vuoden kuluttua ensimmäisestä joogatunnista sain uuden jooganopettajan, jonka meditatiivinen ja sydämellinen ohjaus teki mi-nuun syvän vaikutuksen.

Hän oli Ulla-Maija Rönkä, jonka ryhmissä Harjunpää on käynyt, ja jolta hän on saanut myös yksityisopetusta. Vuonna 2014 heiltä ilmestyi yh-teinen kirja Suomalainen Joogakirja.

Harjunpää kertoo, että kuuntelemisella on ol-lut tärkeä merkitys hänen elämässään koko ajan.

– Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, Juma-

laa, todellisuutta ympärilläni ja toisia ihmisiä. Tunnen, että olen kulkenut tätä kautta alueelle, jossa voi hyväksyä paremmin todellisuutta sellai-sena kuin se on. Näin on löytynyt lempeämpi ja arvostelemattomampi asenne.

Valaistuminen luonnollinen tasapainotila

Harjunpään mielestä valaistumista ei tarvitse nähdä epänormaalina tavalliselle ihmiselle tavoit-tamattomana tilana.

– Oikeastaan päinvastoin. Sen voi nähdä ihmi-sen luonnollisena tasapainotilana, jossa ihminen havahtuu näkemään kaiken totuudellisesti niin, että mielen valhe ja arvostelu jäävät pois.

– Se on ikään kuin ihmisen alkuperäinen olo-muoto, paluuta johonkin jo olemassa olevaan. Kasvaessaan tässä maailmassa ihminen joutuu pois alkuperäisestä, totuudellisesta tilasta ja mie-lemme alkaa muodostaa itselleen valheita maa-ilmasta muokaten todellisuutta haluamallaan tavalla. Tästä ei ole helppo vapautua ja siksi va-laistumisen saavuttaminen voi näyttäytyä myös pyrkimyksenä nousta korkeammalle tasolle.

Heli Harjunpään mielestä valaistumisen ta-voittamisen vaikeus ei välttämättä johdu mistään mystisistä asioista, vaan juuri mielen taipumuk-sesta vaipua märehtimään menneitä ja huolehti-maan tulevasta niin, että ei olla kiinni tässä het-kessä missä ollaan.

– Mielen levottomuus on esteenä tämän elä-män täydelliselle kokemiselle. Juuri siksi joogan tavoite on pysäyttää mielen harhailu ja luoda si-ten tasapaino.

Heli Harjunpää toimii ohjaajana Joogaopiston joogaretriitti-kurssilla 16.-18.10.2017


Jooga ja luonto – Joogaliiton Talvipäivät 2018

Porin Yyterissä 9. – 11.3.2018

Porin Yyterissä järjestetään seuraavat Suomen Joogaliiton Talvipäivät yhteistyössä Porin Joogayhdis-tyksen kanssa, joka samalla järjestää 40-vuotisjuhlansa, johon kaikki osallistujat ovat tervetulleita. Juh-la on 10.3.2018 illalla ja ohjelma on monipuolinen ja inspiroiva.

Joogaliiton talvipäivien teemana on Jooga ja luonto, ja luennoitsijoina ovat muun muassa vapaa kirjai-lija Markku Mäkelä ja filosofi Kreeta Ranki. Talvipäivien joogaharjoituksia tulevat pitämään porilaiset jooganopettajat. Tarjolla on muun muassa hatha-, flow- ja iyengarjoogaa.

Talvipäivien tarkempi ohjelma julkaistaan Suomen Joogalehdessä numero 4/2017

Hinnat ja ilmoittautuminen:

Päiväkävijät 120 euroa/henkilö Majoituksen hinta 2hh on 220 euroa/henkilöMajoituksen hinta 1hh on 290 euro/ henkilö

Hinta sisältää osallistumismaksun, ohjelman, valitun majoituksen ja seuraavat ateriat: Perjantai-illan päivällisen, lauantain aamupalan, lounaan ja päivällisen sekä sunnuntain aamupalan ja lounaan. Lisäksi kylpylä ja kuntosali ovat vapaasti käytettävissä.

Majoituksia on rajoitettu määrä. Sitovat ilmoittautumiset 31.1.2018 mennessä.

Tiedustelut ja varaukset: Suomen Joogaopisto, [email protected] puh. 014 421670.Lisätietoa Porin Yyteristä: www.yyterinkylpyla.fi

Tervetuloa Suomen Joogaliiton Talvipäiville ja vuosikokoukseen!


Suomen Joogaliiton koulutustoimikunta hakee uusia kouluttajia

Etsimme innovatiiviseen ja mukavaan ryhmäämme uusia kouluttajia. Myös terveydenhuol-toalan ammattilaiset ovat tervetulleita. Olisitko valmis opettamaan 1-2 koulutusryhmää vuosittain?

Euroopan Joogaunionin jäsenenä olemme sitoutuneet seuraaviin kouluttajan vähimmäis-vaatimuksiin, joita edellytämme hakijoilta:

• Olet Suomen Joogaliiton jäsen ja olet toiminut aktiivisesti jooganopettajana viisi vuotta valmistumisesi jälkeen. Tiimityöskentelyssä kriteerit täyttävien kouluttajien kanssa voidaan hyväksyä myös lyhyempi aika valmistumisesta. Tarvittaessa pyydäm-me näytetunnin ohjauksestasi.

• Olet myös huolehtinut aktiivisesti täydennyskoulutuksestasi joko liiton tai muiden EUY:n joogakoulujen kursseilla sekä olet valmis sitoutumaan jatkuvaan täydennys-koulutukseen myös kouluttajien kursseilla ja koulutuspäivillä.

• Lisäksi olet sopiva tiimityöskentelyyn ja omaat vahvan motivaation vapaaehtoistyö-hön.

Lähetäthän vapaamuotoisen hakemuksesi 30.10.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Valinta tapahtuu marraskuun aikana. Jos haluat lisätietoja, voit soittaa 040-5367891/Ritva.

KoulutustoimikuntaKuva: Matti Koskenranta.


Etsimme toimitussihteeriä vapaaehtoisvoimin tehtävälle Suomen Joogalehdelle.

Toimitussihteeri osallistuu taiton suunnitteluun, hankkii kuvamateri-aalia, editoi ja oikolukee tekstejä sekä pitää yhteyttä kirjoittajiin, kuvit-tajiin ja kirjapainoon. Hän voi myös ideoida juttuja sekä kirjoittaa ja valokuvata niitä itse. Suomen Joogaliiton tuntemus on eduksi.

Uusi toimitussihteeri aloittaa tehtävässään heti, kun toimeen sopiva henkilö on löydetty.

Lisätietoja: päätoimittaja Matti Koskenranta, puh. 0400 694 289, [email protected]

Suomen Joogalehti etsii uutta toimitussihteeriä

Teksti ja kuva: Ulla-Maija Rönkä

Sari Lond aloitti työnsä Joogaopistolla 1.7.1997. Hän tuli opistolle koulun jälkeen kesätöihin ja sai pian vakituisen paikan.

Joogaliiton hallitus onnitteli Saria 20 vuoden palvelusta kukkasin ja kakkukahvein. Liiton pu-heenjohtaja Jorma Rusanen kiitti onnittelupu-heessaan Saria hyvin tehdystä työstä.

Hän myös mainitsi Joogaopiston tarjonneen jo vuosikymmenten ajan työtä paikallisille osaajil-le. Opisto on työllistänyt alansa hyvin hallitsevia työntekijöitä, joista Sari on hyvä esimerkki.

Lisäksi opiston keittiö on laajasti tunnettu erinomaisena ja palkittuna kasviskeittiönä. Tästä kiitos kuuluu koko osaavalle keittiöhenkilökun-nalle.

Sari Lond palvellut Joogaopistolla 20 vuotta

Sari Lond tuli Joogaopistolle töihin heti koulun jälkeen.


Talvipäivät ja 50-vuotisjuhlat

Karmajooga

Joogan ja psykoterapian yhtymäkohtia


Teksti: Marja Virmajoki-Tyrväinen

Myötätuntoisen ajattelun ja toiminnan on todettu edis-tävän sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä, lisäävän stressinsietokykyä ja parantavan kykyä keksiä vaihtoeh-toisia suhtautumistapoja vaikeissa tilanteissa.

Myötätunnon määritelmissä sen esitetään koostuvan monista prosesseista, joihin liittyy seuraavia ominai-suuksia: kärsimyksen olemassaolon tiedostaminen ja tietoisuuden suuntaaminen siihen.

Myös kärsimyksen syiden ymmärtäminen ja aistimi-nen kehossa sekä aikomus ja toive lievittää kärsimystä liittyvät myötätunnon ominaisuuksiin. Määritelmissä otetaan yleensä huomioon myös kaikkien ihmisten vä-linen yhteys.

Buddhalaiseen psykologiaan perustuvassa mallissa myötätunnossa on kolme kokemuksellista konstruk-tiota: tietoinen läsnäolo, ystävällisyys itseä kohtaan ja tunne jaetusta ihmisyydestä.

Tietoinen läsnäolo koostuu keskittyneestä ja jous-tavasta tietoisuudesta, hyväksymisestä ja kärsimyksen olemuksen käsittämisestä.

Ystävällisyys itseä kohtaan tarkoittaa lämminhenkis-tä ja huolehtivaa suhtautumista, johon ei kuulu ankaraa tuomitsevuutta.

Jaettu ihmisyys tarkoittaa sen ymmärtämistä, että kaikki ihmiset kokevat elämässään kärsimystä ja tuskaa.

Myötätunto on ollut mieltä hoitavien meditatii-visten harjoitusten keskiössä ainakin 2600 vuotta. Myötätuntoa, niin toisia kuin itseäkin kohtaan tunnettavaa, on 2000-luvulla tutkittu yhä enem-män. Myötätuntoa, joka on prosessi sinänsä, on alettu pitää psykoterapeuttisen työn ydinalueena vasta hiljattain.

Tasapainoinen yhdistelmä tiedettä ja käytäntöä

Dennis Tirch & Benjamin Schoendorff & Laura R. SilbersteinMyötätunnon tiedePsykologisen joustavuuden kehittä-minenViisas elämä, 2016, 355 sivua

Luettavaa


Myötätunto itseä kohtaan

Itseä kohtaan osoitetun myötätunnon selvä tavoi-te on oman kärsimyksen vähentäminen, kun taas psykologiseen joustavuuteen kuuluu halu vähen-tää kärsimystä ylipäätään ja edistää elämänmyön-teistä toimintaa.

Itse-myötätunnosta on tullut yksi psykologian päävirtauksista viime vuosina. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT-terapia) on tutki-mustulosten perusteella erittäin toimiva keino monenlaisten psyykkisten ongelmien hoitoon.

Tärkeä osa hyväksymis- ja omistautumisterapi-aa on tietoinen läsnäolo eli mindfulness, joka on kykyä elää tässä hetkessä. Yhtä tärkeää on myös myötätunto sekä toisia että itseä kohtaan.

Myötätuntoa lisäävät harjoitukset lisäävät hy-vinvointia ja parantavat stressaavien ja muuten kuormittavien asioiden kestokykyä. Kirjassa valo-tetaan HOT-terapian menetelmiä ja taustoja sekä sitä, miten myötätuntokeskeistä näkökulmaa voi soveltaa siihen.

Myötätuntoisen mielen harjoittaminen

Myötätuntoisen mielen harjoittamisessa keskity-tään siihen mikä on toimivaa.

Myötätuntoa voidaan todistetusti kehittää psyykkisen harjoittelun avulla, ja se voi lisätä merkittävästi henkistä hyvinvointia.

Myötätuntoharjoittelun alkuvaiheessa pääpai-no on tietoisen läsnäolon opettelussa. Myötätun-toharjoituksissa yhdistyvät arvostus, tietoinen läsnäolo, keskittyminen, tarkkaavaisuus ja ren-toutuminen. Ennen tietoisen läsnäolon harjoitte-lua asiakkaille opetetaan huomion suuntaamista.

Alkuvaiheessa harjoitellaan myös rauhoittavaan rytmiin hengittämistä.

Seuraavassa vaiheessa harjoitellaan huomion suuntaamista tietoisesti omiin tunteisiin. Sen jälkeen harjoitellaan mielikuvien käyttöä mielen kehittäjänä. Asiakkaat tekevät harjoituksia myös kotonaan ja voivat täyttää myötätuntopäiväkirjaa.

Myötätuntoa voidaan kehittää eri terapiamuo-doissa monin eri tavoin.

Kirjassa Myötätunnon tiede esitellään miten myötätuntoista motivaatiota voi herättää tietoi-sen läsnäolon, mielikuvaharjoittelun, myötätun-toisen ajattelun ja muiden menetelmien avulla.

”Rakkaus ja myötätunto ovat välttämättömyyksiä, eivät mitään luksusta. Ilman niitä ihmiskunta ei selviydy.”

Tenzin Gyatso, 14. Dalai-Lama

Monipuolinen kirja

Myötätunnon tiede sopii sekä niille, jotka ovat kiinnostuneita uusista, monia soveltamisvaihto-ehtoja tarjoavista menetelmistä että niille, jotka haluavat syventää tietämystään kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Kirja sisältää käytännön esimerkkejä terapeut-tien käyttämistä ohjatun oivaltamisen harjoituk-sista, meditatiivisia myötätuntoharjoituksia ja muita harjoitteita ja työvälineitä myötätunnon ja psykologisen joustavuuden kehittämiseen.

Kirja soveltuu erikoisesti ammattikäyttöön ja sisältää ohjeet, miten HOT-terapiaa voi yhdistää muihin psykologisiin menetelmiin. Kirjan tasa-painoinen yhdistelmä tiedettä ja käytäntöä auttaa myös oman myötätunnon harjoittamisen pariin.

Luettavaa


Kuvat: Suomen Joogaliiton arkisto

Kun ensimmäisen kerran tulin tekemisiin joogan kans-sa, 1960-luvun puolivälissä, oma tilanteeni oli sellainen, että neljäs poikani oli juuri syntynyt. Olin itse jo yli 40-vuotias, mitä siihen aikaan pidettiin vanhana syn-nyttäjänä. Äitiysloma oli silloin vain kolme kuukautta, ja työhön palattuani mietinkin, miten jaksaisin. Työtä oli paljon sekä kotona että Kalliolan vapaaopistossa.

Sitten ilmestyi tämä Uttam Sood näyttämölle, tuli kuin enkeli taivaasta. Elvi (”Esko”) Saari järjesti hänet meille jooganohjaajaksi. Hänen viehättävä vaimonsa Dini oli mukana auttamassa. Uttam Sood osasi suomea sen verran auttavasti, että hän pärjäsi. Minulla on nois-ta ajoista monia mukavia muistoja.

500 henkeä Kalliolan kurssille

Jooga osoittautui todella kiinnostavaksi, kun heti en-simmäisellä kerralla (v. 1966?) Kalliolan kurssille il-moittautumaan tuli viitisen sataa henkeä. Ilmoittautu-minen tapahtui henkilökohtaisesti opistolla.

Kalliolaan opettamaan tullessaan Sood piti erittäin tärkeänä, että kaikki, myös toimistossa työskentelevät tulisivat mukaan harjoitukseen. Hän piti joogan esit-telyn ja sai koko henkilökunnan innostumaan; muun muassa ex-mieheni, opiston rehtori Arvo Hatakka sai selkävaivoihinsa avun joogaharjoituksista.

Olihan joogan asialle eduksi, että niin monet olivat siitä kiinnostuneita, joten pian jooga alkoi levitä työ-väenopistojen ja vastaavien ohjelmiin. Helsingissäkin työväenopistolla, jonka pääpaikka on lähellä Kalliolaa, oli toimintapisteitä eri puolilla Helsinkiä, joten jooga levisi sillä tavalla ympäri kaupunkia. Varmasti myös sil-lä oli merkitystä, että yleisesti tiedettiin, että tunnettu oopperalaulaja Ture Ara oli joogan harjoittaja. Myös Mielikki Ivalo oli tuohon aikaan tunnettu joogan har-joittaja Suomessa.

Kouluhallituksessakin vastustusta

Eivät Suomessa tosin kaikki olleet yhtä vastaanottavai-sia joogalle, ja hyvinkin voimakasta vastustusta tuli mo-

Maija Salonius-Hatakan muistelmiaMaija Salonius-Hatakka muistelee aikaa, jolloin jooga tuli Suomeen. Salonius-Hatakka myös kertoo joogan merkityksestä hänelle henkilökohtai-sesti.


nelta taholta. Elvi Saari sai varmasti kokea vahvim-mat negatiiviset reaktiot, niin ortodoksisista kuin luterilaisistakin kirkollisista piireistä. Silloinhan herätyskristillisyys oli kovassa huudossa.

Kouluhallituksestakin annettiin ymmärtää, ettei joogaa sovi opettaa esimerkiksi työväenopis-toissa. Sen sijaan oli sallittua ”salakuljettaa” joo-gaa jonkin liikunnan, vaikkapa venyttelyn nimel-lä opetusohjelmiin. Laskimme tämän asenteen jonkun ikivanhan ukkelin tiliin, joka sitten jossa-kin vaiheessa jäi eläkkeelle, ja joogan vastustuskin siellä laantui.

Eräs henkilökohtainen muistokin minulla on. Eräs tuttavani ihmetteli, miten minä teologi-na voin opettaa joogaa, enkö tunne Raamattua. Vanhassa testamentissahan varoitetaan väärien jumalien palvelemisesta. Hän kertoi jo pitkään rukoilleensa puolestani, että luopuisin tällaisen väärän uskonnon harjoittamisesta.

Kiitin häntä siitä, mutta kerroin kyllä ihan suoraan, ettei se kuitenkaan tulisi millään taval-

la vaikuttamaan suhtautumiseeni joogaan. Tämä keskustelu tapahtui kauniin kesäillan päätteeksi, kun olimme Kalliolan omistamassa kesäpaikassa Helsingin ulkopuolella, jossa saimme saunoa ja nauttia takkatulen ääressä keskusteluista.

Verrattavissa vuorisaarnan sanomaan

Valtavan tärkeänä kokemuksena on jäänyt mie-leeni luento, jonka Uttam Sood piti joogan etii-kasta, jolloin totesin, että se on aivan verrattavissa vuorisaarnan sanomaan. Se oli vakuuttanut mi-nut siitä, ettei jooga ollut mitenkään ristiriidassa kristillisen vakaumukseni kanssa.

Uttam Sood oli koulutukseltaan insinööri ja hän oli tullut Suomeen opiskelemaan metsätalo-utta viedäkseen sitten oppiaan takaisin Intiaan. Opiskelupaikallaan hän oli hämmästyttänyt opis-kelutovereitaan sillä, ettei koskaan osallistunut yhteisiin kahvihetkiin, vaan vetäytyi aina silloin

Maija Salonius-Hatakka (vas.), Arvo Tavi ja Kirsti Blomqvist pitämässä Rahasya-kurssia Joogaopistolla.


omiin oloihinsa. Hän oli kertonut menevänsä aina silloin joogaamaan ja sanonut saavansa siitä samanlaista virkistystä kuin toiset saivat kahvis-taan.

Uttamin vaimo Dini opiskeli psykologiaa ja mielenterveystyötä. Joogaa hän oli harjoittanut lapsesta asti isänsä kanssa. Dinin isä oli myös Suomessa ja rohkaisi Uttamia. Appi kävi usein Viittakivessä ja antoi ohjeen tehdä harjoituksen aamuisin. Viittakivessä oli varsinkin kesäisin, mutta myös ympäri vuoden eri puolilta maailmaa ihmisiä, jotka harjoittivat joogaa.

Ryhmä joogafilosofit

Kesäisellä Viittakiven kurssilla muodostui ryhmä ihmisiä, ”joogafilosofit”, joka alkoi viikoittain perjantai-iltaisin kokoontua aina jonkun ryhmä-läisen kodissa keskustelemaan joogasta vapaasti jonkun jäsenen esiin ottaman aiheen pohjalta. Ryhmään muodostui hyvä läheinen henki, jo-ten välillä pohdittiin hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Yhteinen kokemus kaikilla oli, että joo-gaharjoitusten hiljentyminen oli osoittautunut tärkeäksi ja hyvää tekeväksi.

Mieliin painuvia olivat myös kesäkurssit, joita Sood järjesti Naantalin lähistöllä olevassa karjan-hoitokoulussa, joka kesäisin oli tyhjillään, ja saat-toi ottaa vastaan joogakurssilaisia.

Sood kertoi opettavansa sellaista hathajoogaa, jota hän oli oppinut äidiltään. Harjoituksen tuli aamulla olla auringonnousun aikaan, joten klo 4 maissa menimme ulos ihanaan valoisaan aamuun joogaamaan. Herättihän aikainen ylösnousu tie-tysti hieman murinaakin kurssilaisilta, jotka oli-vat tulleet viettämään lomaansa. Nurmikolla oli tietysti vielä kastetta, mutta joogamaton alle levi-tettiin muovia.

Uttam ja Dini näkivät paljon vaivaa kurssi-laistensa hyväksi. Yhtenä päivänä he valmistivat meille intialaisen aterian tarvikkeista, jotka he olivat tuoneet itse mukanaan. Siihen aikaan in-tialainen ruoka oli todella erikoista ja eksoottista Suomessa.

Soodin energisyys herätti ihmetystä. Kurssit olivat aina viikon pituisia ja hän oli varhaisesta aamusta iltaan kurssilaisten käytettävissä. Kaikki olivatkin innostuneita kuulemaan ja oppimaan

Eniten arvostan joogan henkistä puolta, sitä miten minä suhtaudun elämiseen, Maija Salonius-Hatakka kertoo.


lisää. Muistoissani nämä kesäkurssit ovat aivan omaa

luokkaansa. Keskusteluissamme muodostui tun-nuslauseeksi ”jooga – tapa elää”. Suvaitsevaisuus teki opetuksen helposti vastaanotettavaksi. Vaik-ka heidän ja meidän tapojemme välillä oli eroa, hän ei tyrkyttänyt oppejaan, eikä painostanut esimerkiksi kasvisruoan pariin, vaan valinta jäi itselle.

Klassisia staattisia asanoita

Joogan käytännönläheiset ohjeet ovat olleet suu-rena apuna. Opetuksen ohella Sood antoi pie-niä näppäriä neuvoja, joita edelleen käytän. Vettä suositeltiin laittamaan ennen nukkumaan menoa kannuun, jossa se sai seistä yli yön aamulla juota-vaksi. Esimerkiksi nenän huuhtominen vetämällä hieman vettä sieraimiin kasvojen pesun yhteydes-sä, ja ylipäänsä nenän kautta hengittäminen on varmasti auttanut niin, ettei minulla juurikaan ole ollut nuhaa.

Uttam Soodin kustantamana ilmestyi jooga-opas Jooga tapa elää, jonka kuvissa Dini esittää asanat. Hän laati myös seinäkalenterin kokoisia asanakarttoja avuksi ohjelmien suunnitteluun. Kaikki tapahtui mukavassa hengessä. Oli mah-dollista omaksua uutta ja outoa asiaa. Jonkun toi-sen suhtautuminen olisi voinut olla aivan toinen.

Kun muistelen hänen ensimmäisiä tuntejaan, hänellä saattoi 45 minuutin harjoituksessa olla vain 5 asanaa, ja pitkiä rentoutumisia välillä. Viisi asanaa riitti, hengitys oli erittäin tärkeätä. Hengi-tysharjoituksia, erityisesti vuorosierainhengitystä kuului aina ohjelmaan. Asanat olivat kaikki klas-sisia staattisia asanoita. Näissä harjoituksissa tuli itselleni selväksi, että ohjattu harjoitus on lahja toiselta ihmiseltä toiselle. Jotkut sanovat oppi-neensa kirjoista, mutta huomaavat sitten, miten hienoa on olla ohjatussa harjoituksessa.

Kodin ovet olivat aina auki

Pikku hiljaa kävi ilmeisemmäksi, että joogan har-joittamisen ratkaiseva tekijä on, miten se vaikuttaa arkeen. Sood asui Helsingin keskustassa lähellä Jo-hanneksen kirkkoa vaimonsa ja poikiensa kanssa. Kodin ovet olivat aina auki niille, jotka halusivat

keskustella hänen kanssaan. Suhtautuminen mei-hin oli hyvin kodikasta.

Nyt kun ajattelen hänen vaikutustaan, niin se on ollut kokonaisvaltaista arkeen ja siihen elä-mään, jota kukin eli ja jossa teki työtään. Omalla kohdallani se merkitsi työtä aikuiskasvatuksen pa-rissa, johon hankin lisäoppia Tampereen yliopis-tosta. Sain työskennellä ihmisten kanssa, jotka oli-vat kiinnostuneita siitä, miten olla ja elää. Joogan avulla saatettiin todeta, että on jotain joka ei petä, lattia ei petä.

Eniten arvostan joogan henkistä puolta

Eniten arvostan kuitenkin joogan henkistä puolta, sitä miten minä suhtaudun elämiseen. Se on tullut joogan yhteydessä hyvin esiin. Eräs vieraani sanoi minulle: sinä olet hyvin pystynyt sisäistämään kes-kittyneen kuuntelemisen, läsnäolon keskustelussa. Sanoinkin kiitos joogan.

Kaikkea hyvää on kristinuskon etiikassa, mutta on eri asia, miten se sovelletaan käytäntöön. Jooga on siinä ollut valtavan hieno ohjaaja. Nyt kun ikää on karttunut aina 90-vuotiaaksi saakka, ei ole ollut vaikeata hyväksyä, että nyt eletään tätä päivää sel-laisena kuin se on.

Joogaa voidaan soveltaa vanhuksenkin elämään, ja huomasin taas aamulla, miten selkääni auttoi-vat tutut liikkeet Enkä ole jäänyt harmittelemaan, etten tasapainovaikeuksien vuoksi pääse kunnolla liikkumaan omin jaloin.

Jooga, johon sain kosketuksen tämän intialaisen pariskunnan välityksellä, on ollut suurena apuna tässä sopeutumisessa. Haluan kyllä aina korostaa joogan merkitystä. Tuntuuhan uskomattomalta, että muutamassa vuodessa tilanne voi näin täydel-lisesti muuttua. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jooga yhdessä kristillisen vakaumukseni kanssa on auttanut minua sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Muistiin merkitsi Katri Mason

Maija-Salonius Hatakka on teologian maisteri ja Kalliolan opiston entinen apulaisrehtori. Hän oli Suomen Joogaliiton hal-lituksen jäsen vuosina 1989-2003, ja toimi pitkään koulutus-toimikunnan jäsenenä ja jooganopettajien kouluttajana.


Teksti: Markku Sunimento

Sofia on ortodoksisessa hengessä toimiva kulttuu-rikeskus ja ihmisten kohtaamispaikka. Kymmenen toimintavuotensa aikana siitä on kasvanut perin-teen pohjalta uudelle avoin ekumeeninen yhteisö ja aktiivinen keskustelufoorumi. Keskuksen alku-sanat lausuttiin vuosituhannen vaihteessa.

Yhteiskunnan rakennemuutos toi 1990-luvul-la pääkaupunkiseudulle uutta väestöä, myös pal-jon ortodokseja. Ortodoksisen kirkon perinteiset kulttuurikeskukset, ortodoksinen kirkkomuseo Kuopiossa sekä Valamon ja Lintulan luostarit Hei-

nävedellä sijaitsevat kaukana Helsingistä. Uudelle ortodoksisen kulttuurin keskukselle oli sosiaalinen tilaus ja tarve.

Lähtökohdat ja tavoitteet ovat peräisin vieläkin kauempaa, kahden vuosituhannen takaa.

– Suomen ortodoksisuudella on katkeama-ton 2000-vuotinen yhteisöllinen perinne; siinä yhdistyvät idän ja lännen kulttuurien henkiset ja hengelliset arvot. Pyrimme edistämään arvokes-kustelua, monikulttuurisuutta, suvaitsevuutta ja eettistä pohdiskelua suomalaisessa yhteiskunnas-sa sekä idän ja lännen kulttuurien ja uskontojen

Kreikan kielen sana sofia tarkoittaa viisautta. Filosofia on viisauden rakastamista. 10-vuo-tiaasta Kulttuurikeskus Sofiasta Helsingistä löytää sekä viisautta että sen rakkautta.

Kulttuurikeskus Sofia tarjoaa tilaa hiljentymiseen ja tukea henkiseen kasvuunPyhän Viisauden kappeli toimii ekumeenisesti. Myös luterilaiset ja katoliset ryhmät voivat pitää siellä hartaushetkiään.


keskinäistä ymmärrystä ja vuoropuhelua, kulttuu-rikeskuksen perustamista aktiivisesti ajanut Hel-singin ortodoksisen hiippakunnan piispa metro-poliitta Ambrosius kertoo.

Hän ja muutamat muut hankkeesta kiinnostu-neet perustivat Suomen ortodoksisen kulttuurin tukiyhdistyksen vuonna 2000. Neljä vuotta myö-hemmin yhdistys perusti säätiön suunnittelemaan tulevaa toimintaa ja etsimään sopivia tiloja.

Kulttuuria kansallismaisemassa

Koti kulttuurikeskukselle löytyi meren rannalta Osuuspankkiopiston tiloista luonnonkauniilla Kallvikinniemellä Helsingin Vuosaaressa. Tontti rakennuksineen ostettiin OP-ryhmältä vuonna 2006, ja toiminta käynnistyi seuraavana vuonna.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo vihki Py-hän Viisauden kappelin toukokuussa 2007. Koko kulttuurikeskuksen siunauksen toimittivat hän ja luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma yh-

dessä helmikuussa 2008. Ekumenia oli mukana alusta alkaen.

Kulttuurikeskus sijaitsee keskellä kansallismaise-maa. Luonnonsuojelualueen kainalossa meren ran-nalla kasvavat meriratamot ja asterit. Hiljaisuutta rikkovat vain aaltojen kuohu, mäntyjen humina ja lintujen viserrys. Luontokin kutsuu hiljentymään.

Alueella viihtyvät luonnonvaraiset eläimet ja kasvit sekä vanhan huvila-asutuksen mukana tul-leet harvinaiset perennat ja pensaat. Rauhallinen ympäristö on vain parinkymmenen minuutin mat-kan päässä Helsingin keskustasta ja lentokentältä.

Sofia on suunniteltu hiljentymisen lisäksi myös ihmisten kohtaamiseen. Ympäri vuoden järjeste-tään kulttuuriin ja henkiseen hyvinvointiin liitty-viä seminaareja, kursseja sekä hiljentymisretriittejä ja keskustelutilaisuuksia. Saatavana on myös mak-sutonta joogan opetusta.

– Painopisteinä ovat henkinen kasvu, ekologia ja yhteisöllisyys ekumeenisessa ja kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. Keskeisellä sijalla ovat uskon-non, ajattelun ja taiteen näkökulmat, metropoliitta Ambrosius kertoo.

Enkelten liturgiaa ja ikoneita

Sofian seminaareissa on käsitelty muun muassa enkelten liturgiaa, eutanasiaa ja hyvää elämää. Tee-moina ovat olleet myös Suomen henkinen ja hen-gellinen tila, uskontojen dialogi sekä globalisaation haasteet.

Sofian galleriassa on vaihtuvia näyttelyitä ympä-ri vuoden. Parhaillaan esillä on Ulla Rantasen maa-lauksia. Pysyvässä näyttelyssä on kirkkotaidetta ja ikoneita. Sofiassa järjestetään myös taidemaalaus-, kultaus- ja ikonimaalauskursseja. Taiteilijat ja käsi-työläiset voivat vuokrata sieltä työtiloja.

Osa Sofian kokonaisuutta on yhteisökoti, niin sanottu senioritalo. Se on rauhallisessa ympäristös-sä meren rannalla peruskorjatussa talossa. Kulttuu-rikeskus on myös täyden palvelun hotelli, jossa on majoitustilaa 90 henkilölle.

Hyvän elämän etsijöille

Kulttuurikeskusta ylläpitää Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö. Tavoitteena on suoma-laisen ortodoksisen kulttuuriperinteen edistämi-


nen sekä eri kirkkojen lähentymisen ja uskontojen välisen yhteistyön tukeminen. Käytännön toteu-tuksena se merkitsee kulttuuritapahtumia, koulu-tus- ja julkaisutoimintaa, hiljentymispalveluita ja eettistä pohdintaa ekumeenisessa hengessä.

Ortodoksisuus on Sofiassa kaikkialla läsnä. Kui-tenkin Sofiaan ovat tervetulleita kaikki henkisestä kasvusta ja hiljentymisestä kiinnostuneet kirkko-kunnasta tai elämänkatsomuksesta riippumatta.

Pyhän Viisauden kappeli on ikkuna ortodoksi-suuteen. Se on arkisin avoinna rukousta ja hiljenty-mistä varten. Kappelissa toimitetaan joka arkipäivä aamu- ja ehtoopalvelus sekä lauantaisin liturgia. Muitakin palveluksia on ajoittain, esimerkiksi Jee-suksen rukous -palvelus. Kappeli toimii ekumee-nisesti. Myös luterilaiset ja katoliset ryhmät voivat pitää siellä hartaushetkiään.

Kesäkuussa 2016 vihittiin käyttöön pyhittäjä-marttyyri Maria Pariisilaiselle omistettu hirsinen tsasouna eli rukoushuone.

– Molemmissa avautuu ortodoksisen kulttuurin syvin sisältö, liturginen elämä ja traditio. Kävijä voi rauhassa tutustua niihin ja pysähtyä etsimään itse-ään, mietiskelemään ja rukoilemaan, metropoliitta Ambrosius sanoo.

Tulevaisuuden painopisteet Sofian toiminnalla on kaksi tukijalkaa. Toinen kantava voima on ”spiritualiteetti”, henkisyys ja hengellisyys, joka tulee esiin kirkkotaiteen kaut-ta, ekumeniassa ja uskontojen dialogissa, joogas-sa, hiljentymisessä ja retriiteissä. Joogakursseja ja retriittejä on toivottu ja tulossa lisää. Tavoitteena on kehittää Sofian yhteisöstä eräänlainen ”City-Valamo”.

Toinen peruspilari on ihmisen ja luonnon vuo-ropuhelu ja tasapaino. Sen ilmentymiä ovat elämän holistisuus eli kokonaisvaltainen lähestyminen, ekologia, askeesi ja paasto sekä muut yksinkertai-sen elämäntavan kysymykset. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota terveelliseen ravintoon ja kasvisruokaan.

– Sofian koko yhteisön toiminta perustuu näi-hin elementteihin. Niihin liittyvää kokemusta ja asiantuntemusta tarjoamme yhteisön sisällä ja sen ulkopuolelle. Sofia on avoin kaikille viisauden ja hyvän elämän etsijöille, metropoliitta Ambrosius sanoo.

Arkea ja juhlaa

Kulttuurikeskus juhli kymmenvuotista toimin-taansa syyskuussa (15.–17.9.). Sofiassa paljas-tettiin Pyhän Viisauden kappelin ulkoseinään sommiteltu ainutlaatuinen ikonimosaiikki. Oh-jelmassa oli myös juhlaseminaari ja kuorovierailu. Taidokas unkarilainen mieskuoro Szent Efrem esitti bysanttilaista musiikkia.

Kuoron nimi tarkoittaa Pyhää Efraim Syyria-laista, joka tunnetaan erityisesti paastorukouk-sestaan. Rukouksen sanat kuvaavat Sofian henkeä ja toimintaa:

Herra, elämäni valtias!Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki.Anna minulle, sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki.

Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja

Sofia on avoin kaikille viisauden ja hyvän elämän etsijöille, metropoliitta Ambrosius sanoo. Sofiassa luonto on lähellä.


Teksti: Pirkko Talja ja Silja Mäki

Kirjallisuusterapia on luovien terapioiden muoto, jossa lukeminen ja kirjoittaminen toimivat välineinä parem-paan itsetuntemukseen ja hyvinvointiin. Mukana on sanataiteen ilo ja rytmi. Kirjallisuusterapiassa valmis tai itse kirjoitettu teksti toimii terapeuttisena välineenä, tunteiden, kokemusten ja muistojen esiin nostattajana sekä keskustelun avaajana.

Kirjallisuusterapiassa ei voi kirjoittaa väärin

Valmiit tekstit voivat olla kaunokirjallisia tekstejä, ku-ten runoja ja novelleja tai asiatekstejä. Tekstit toimivat virikkeiden ja erilaisten näkökulmien tarjoajina tai suo-jana niin kauan kuin ihminen sitä tarvitsee. Tekstien ja tarinoiden kautta on helpompi kohdata tunteita ja mie-lensisältöjä, jotka muuten saattaisivat jäädä ilmaisemat-ta. Virikkeinä kirjoitusharjoituksissa käytetään myös kuvataidetta, valokuvaa, musiikkia, liikettä ja draamaa. Kirjallisuusterapiassa ei voi kirjoittaa väärin: punakynää ei käytetä tai tekstejä arvostella.

Sanan hoitavan vaikutuksen historia on pitkä. Lau-sutun ja lauletun sanan voimaan luotettiin jo varhais-

Pyhäinpäivän aikaan pidettävällä Silta joogasta sanoihin -kurssilla joogaharjoitukset ja -alustukset vuorottelevat kirjallisuusterapeuttisen kirjoittami-sen ja keskustelujen kanssa. Kurssilla kuulostellaan kehon ja mielen viestejä sekä peilataan joogan ja kirjoittamisen vaikutuksia toisiinsa. Kirjoitetaan lyhyitä tekstejä, joiden pohjalta keskustellaan luot-tamuksellisessa ilmapiirissä ohjaajan johdolla.

Silta joogasta sanoihin -kurssi Joogaopistolla 2.-5.11.2017

Itsetuntemusta joogasta ja kirjoittamisesta


kantaisissa yhteisöissä. Kirjallisuusterapeuttisiin kasvuryhmiin voi

osallistua kuka tahansa, joka on kiinnostunut tutkimaan itseään, elämäänsä ja ihmissuhteitaan pienen ryhmän jäsenenä kuunnellen toisia ja ja-kaen omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Joogaa ja kirjallisuusterapiaa yhdistävät ryhmät lasketaan kasvuryhmiin.

Liikkeestä liikkumattomuuteen ja mielen tyyneyteen

Joogassa kuljetaan ruumiin kautta tekemällä konkreettista fyysistä harjoitusta. Etsitään tasa-painoa kehon tasolla, jotta voitaisiin löytää myös psykologinen ja psyykkinen tasapaino. Seurataan ruumiin hitaita rytmejä. Asteittain levoton mieli sopeutuu kulkemaan yhdessä ruumiin kanssa ja tyyntyy. Näin jooga liittää ihmisen eri puolet yh-deksi kokonaisuudeksi.

Joogaharjoituksen tarkoitus on päästä mielen hajaannuksen tilasta läsnäolon ja tietoisuuden ti-laan. Vähitellen hyvinvointi ja itsetuntemus kas-vavat. Oikeanlainen harjoitus myös mahdollistaa syvän sisäisen muutoksen.

Suomen Joogaliiton opettama jooga sopii kai-kille. Koska ihmiset ovat erilaisia, jokaisen on säädeltävä harjoitus itselleen sopivaksi kuunnel-len omia tuntemuksiaan ja rajojaan, joita ei pidä ylittää. Ei ole mitään mallisuoritusta tai -asentoa, vaan tärkeää on harjoituksen tuoma oma koke-mus. Säännöllinen harjoitus on joogassa olennai-sen tärkeää.

Matka joogapolulla tärkeä

Joogan tie on koko elämän mittainen. Tuntuu lohdulliselta, että ikääntymisestä tai erilaisista esteistä huolimatta voi jatkaa harjoitusta. Jooga mukautuu aina yksilöön ja kuhunkin tilantee-seen. Asenne on usein tärkeämpi kuin se, mitä tekee.

Voi luopua tahtomisesta ja ottamisen halusta. Tällöin syntyy otolliset olosuhteet vaikutusten vastaanottamiseen. Ehkä itsestä alkaa löytyä nöy-

Kun saa joogasta hiljaisuuden kokemuksen ja yhteyden kehoon, on helpompi heittäytyä kirjoittamiseen, jooganopettaja Pirkko Talja sanoo.


ryyttä hyväksyä oma epätäydellisyytensä ja hyväk-syä se mikä on, arvostelematta tai arvottamatta.

Matka joogapolulla on tärkeä. Vanhat tekstit osoittavat kulkusuunnan, mutta jo matkan var-rella jooga antaa lahjoja: keskittymiskyky para-nee, keho tulee joustavammaksi ja ilo valaisee kasvot yhä useammin. Nykyhetkessä läsnä ole-minen tulee helpommaksi, samoin kuin itsestään antaminen, käyttöön asettuminen.

Mielen hiljentyessä luovuus pääsee esiin

Itsensä kuuntelu hiljaisuudessa voi olla pelotta-vaa. Mitä löydänkään itsestäni? Kun uskaltautuu turvallisessa ryhmässä hiljaisuuden kokemuksen äärelle, pelko katoaa. Keskustelujen myötä osal-listujat huomaavat pohtivansa kovin samanlaisia ihmisyyden peruskysymyksiä, vaikka ulkoiset elä-mäntilanteet ja kokemukset ovat jokaisella erilai-sia. Joogassa tyyni hiljaisuus saattaa löytyä harjoi-tuksen myötä kuin itsestään.

Elämme rytmien keskellä. On tärkeää tunnis-taa itsessä oleva elämän rytmi. Myös tällä kurssilla joogan, alustusten, kirjoittamisen ja keskustelu-jen muodostama rytmi on tärkeä elementti, ja te-kee jo itsessään hyvää. Osa rytmiä ovat tauot, esi-merkiksi ulkoillessa tai päivän päättyessä. Silloin mieli työstää päivän aikana esiin tulleita asioita.

Ryhmässä haetaan siltaa kehon ja mielen vä-lille. Liike ja mielen kuuntelu ovat sisään raken-tuneina molemmissa ulottuvuuksissa. Joogassa lähdetään liikkeelle fyysisestä harjoituksesta, jossa hengitys toimii “saranana” kehon ja mielen välil-lä. Kirjallisuusterapiassa mielen liikkeitä haetaan kynän liikkeen avulla. Jotain tulee näkyväksi toi-sin kuin pelkän puheen varassa.

Toiselta alueelta saadut oivallukset ruokkivat toista. Kun saa joogasta hiljaisuuden kokemuk-sen ja yhteyden kehoon, on helpompi heittäytyä kirjoittamiseen. Toisaalta kirjoittamalla voi tutkia ja siten syventää hiljaisuuden kokemusta ja tar-kastella joogan vaikutuksia. Kun mieli hiljenee, luovuus pääsee esiin ja syntyy oivalluksia.

Silja Mäen mukaan kirjallisuusterapia on lempeä tapa tutkia mielen sisältöjä. Mäki on psykoterapeut-ti, kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuusterapiakou-luttaja.


Yhdistysten ja Joogaliiton hallituksen yhteiseen marraskuiseen viikonloppuun, joka pidetään tänä vuonna 10.–12.11., on suunniteltu teemaksi tie-dotusta jäsenyhdistyksissä ja Joogaliitossa. Tie-toomme on tullut, että monet joogan harrastajat eivät tiedä, etteivät he jäsenyhdistyksen jäseninä olekaan Joogaliiton varsinaisia jäseniä. Myöskään he eivät aina ole selvillä Joogaliiton koulutus- ja kurssitarjonnasta.

Tämän tiedon levittämiseen toivoisimme yh-distysten tukea, jotta saisimme Joogaopiston kursseille lisää osallistujia sekä uusia jäseniä Joo-galiittoon. Tapaamisviikonlopuksi suunnittele-mamme ohjelma on väljä ja se elää, joten muita-kin jäsenyhdistysten sydäntä lähellä olevia aiheita voidaan vielä ottaa viikonlopun ohjelmaan. Vii-konloppuna myös joogataan ja rentoudutaan mu-kavassa seurassa.

Monella joogayhdistyksellä oli viime kesän toimintana puistojoogaa, johon osallistuminen on helppoa, ja joka ehkä saa joogaan ensi kertaa tutustuvan jäämään joogan pariin. Esimerkiksi Raumalla joogattiin Vanhan Rauman Katariinan-puistossa. Tapahtumista oli ilmoitettu Rauman kaupungin jakamassa Pitsiviikon ohjelmatiedot-

teessa, ja monet tiesivät tapahtumasta jo ennes-tään. Ilahduttavaa oli myös matkailijoiden runsas osallistuminen.

Joogan kesätapahtumat ja muut avoimet, hel-posti saavutettavat tapahtumat ovat hyvä väylä joogatietouden jakamiseen. Yhdistysten toimijat kohtaavat näissä vapaamuotoisissa tilaisuuksissa runsaasti uusia joogasta kiinnostuneita henkilöi-tä, jotka haluavat tietoja mahdollisuuksista osal-listua joogaan jatkossakin. Nämä kohtaamiset synnyttävät myös kiinnostavia keskusteluja joo-gasta ja sen syvemmästä olemuksesta.

Joogaopisto tarvitsee jatkuvasti talkoolaisia. Työstä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä opis-tolle, jossa vapaaehtoistyön mukana tulee mah-dollisuus olla opiston hellässä huomassa ja tehdä omia joogaharjoituksia. Käykääpä muuten kaikki katsomassa Joogaliiton uudistettuja nettisivuja.

Iloista joogasyksyä kaikille toivottavatSeppo ja Hilkka

Seppo Kuusisto ja Hilkka Stotesbury ovat yhdistysten yhteyshenki-löt Suomen Joogaliitossa. Heidän yhteystiedot löytyvät sivulta 51.

Jäsenyhdistykset tapaavat taas marraskuussa

Hallituksen vinkkelistä

Puistojooga Vanhan Rauman Katariinanpuistossa veti viime kesänä runsaasti väkeä.


Hallituksen vinkkelistä

Teksti ja kuva: Matti Koskenranta

Joogaopistolla on siirrytty luonnon kannalta kes-tävämpään ja vihreämpään lämmitysmuotoon. Joogaliiton hallitus teki kesäkuun kokouksessa päätöksen vaihtaa öljylämmitys maalämpöön ja käyttöveden osalta myös neljään aurinkokerää-jään opiston katolla.

Aurinkokerääjissä kiertää nesteseos, joka läm-mittää käyttövesivaraajien vettä. Kerääjien käyttö pidentää maalämpöpumppujen käyttöikää, koska pumppujen käyntiaika erityisesti kesällä vähenee.

Neljä kilometriä maalämmön keräysputkea on kaivettu opiston pellolle, kasvimaasta järvelle päin olevalle niitylle. Ratkaisu oli olennaisesti halvem-pi kuin kuuden maalämpökaivon poraaminen.

– Tarjouksia pyysimme usealta maalämpöjär-jestelmien tuottajilta. Pyysimme tarjouksia myös ilma-vesilämpöpumpuista, mutta päädyimme maalämpöön, vaikka se tuli jonkin verran kal-liimmaksi, Suomen Joogaliiton puheenjohtaja Jorma Rusanen kertoo.

– Hallituksen kokouksessa kuulimme kahden yrityksen esittelyn tarjouksesta, toinen maaläm-möstä ja toinen vesi-ilmapumpusta. Kokousta ennen kävi kolmas yritys esittelemässä minulle tarjousta. Lisäksi kokouksen jälkeen sain toisen vesi-ilmalämpöpumpun tarjoajan uuden tarjouk-

sen maalämmöstä.Investointi maksoi noin 100 000 euroa, ja se

on Joogaliiton taloudessa merkittävä. Toiveena on, että investointi maksaisi itsensä takaisin 5-10 vuodessa.

– Olemme tehneet investointitukihakemuksen Keski-Suomen ELY-keskukselle. Tukea on mah-dollista saada maksimissaan 50 prosenttia kestä-vän energiankäytön järjestelmän kustannuksista, Rusanen mainitsee.

Maalämpötyöt toteutettiin heinä-elokuussa. Urakoitsijana toimi jyväskyläläisen LVI-Nero, jolla on toimintaa myös Saarijärvellä. Pääraken-nuksen vieressä, rannan puolella sijaitseva Bobila-kin lämpenee maalämmöllä.

Rakennustyöt sujuivat hyvin, mutta kuormien purussa tuli pari vahinkoa, mutta ne tavarantoi-mittajat hoitivat kuntoon.

Töiden yhteydessä uusittiin vuotava savusau-nan vesiputki kulkemaan maan alla, ja sen toi-votaan pidentävän savusaunan käyttöä syksyllä ja keväällä. Putkeen oli tullut repeämiä, koska jää-mävesi oli talvella jäätynyt. Kaikkea vettä ei oltu saatu puhallettua putkesta pois.

Koko ruljanssi käynnistyi, kun opiston kym-menvuotias öljykattila yllättäen alkoi vuotaa. Öl-jykattila on nyt uusittu ja se jää varalämmitysläh-teeksi.

Joogaopistolla siirrytty maalämpöön

Joogaopiston tilat ja käyttövesi lämpenevät pääosin maa- ja aurinkoenergialla. Laitteistojen käyttöönotto on sujunut hyvin ja niiden valvonta hoidetaan etänä.


Kurssien päiväohjelmassa:– joogaharjoituksia (asanat, hengitys, rentoutuminen, hiljentyminen, meditaatio)– kurssin teemaan liittyviä alustuksia, luentoja, keskusteluja sekä mahdollisesti ryhmätyöskentelyä. Opiston kurssien ohjaajat ovat pääosin Suomen Joogaliiton kouluttamia. Jooganopettajien SJL®-koulutus on Euroopan Joogaunionin hyväksymä. Kurssimaksuun sisältyy opetusta ja ohjattuja harjoituksia 5–6 tuntia päivässä sekä ruoka ja majoitus. Kurssit aloitetaan päivällisellä klo 18 ja ne päättyvät viimeisenä kurssipäivänä heti lounaan jälkeen. Lisätietoja kurssikalenterin lopussa. Vapaa-aikana mahdollisuus ulkoiluun puhtaassa luonnossa: lenkkeilyä, kesällä uintia, talvella hiihtoa. Yhteistoimin voidaan järjestää retkiä Saarijärven luonnonnähtävyyksiin ja kulttuurikohteisiin.

Monet paikallisyhdistykset ovat varanneet viikonloppukursseja ja järjestävät kuljetuksen Joogaopistolle. Myös yhdistysten ulkopuoliset voivat tiedustella vapaita paikkoja annetuista puhelinnumeroista.

Suomen Joogaopisto Kurssikalenteri

2.10.2017 – 2.7.2018

53. Jooganopettajien perusopinnot (P1), 6 vrk ma 2.10.2017 – su 8.10.2017 Hinta: A 470/ B 515 €/h 2hh Ohjaajat: Ritva Kuure, Marja Kuismin ja 3. ilm. myöhemmin. 54.* Elämä on hengitystä, hengitys on elämää, 3 vrk ma 9.10.2017 – to 12.10.2017. Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaaja: Anita Steinmann-Laakso, Dipl. jooganopettaja YS/EYU (asuu Sveitsissä) Joogan hengitysharjoitukset ovat silta mielen ja ke-

hon välillä. Kurssilla kerrataan joogan tärkeimpiä hengitysharjoituksia sekä notkistetaan ja vahviste-taan kehoa asanoilla. Kurssi soveltuu joogaa jo jon-kin verran harjoittaneille.

55.* Joogakurssi: Terve selkä, 2 vrk pe 13.10.2017 – su 15.10.2017 Hinta: A 190/ B 215 €/h 2hh Ohjaaja: Leena Karmakallio, jooganopettaja SJL ja Ilkka Harjola, jooganopettaja SJL Selän hyvinvointi rakennetaan kolmella tärkeällä

asialla: kehon asennolla, syvien lihasten käytöllä ja hengityksellä. Nämä kaikki tukevat toisiaan ja näitä tutkimme viikonlopun ajan. Iltaisin nautitaan res-toratiivisista (palauttavista) harjoituksista ja jooga nidrasta (syvästä rentoutumisesta). Kurssi on varattu Salo-Jooga ry:lle ja kurssille voidaan ottaa 28 hen-keä. Yhteystiedot: Ilkka Harjola, [email protected], puh: 044 3294849. Voit kysyä mahdollisia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.


56. Hiljaisuuden joogaretriitti, 2 vrk ma 16.10.2017 – ke 18.10.2017 Hinta: A 190/ B 215 €/h 2hh Ohjaajat: Heli Harjunpää, sairaalapastori, joogan-

opettaja ja Ulla-Maija Rönkä, jooganopettaja SJL Tässä joogaretriitissä lähdetään kokemaan kehon,

mielen ja hengen tasapainoa hiljaisuudessa. Rauhas-sa ja hiljaisuudessa on mahdollista kuunnella itseään, levähtää suorittamisesta ja syventyä joogan hoitaviin ja uudistaviin vaikutuksiin. Osallistujat laskeutuvat ensimmäisen päivän aikana keskinäiseen hiljaisuu-teen ja kunnioittavat toinen toistensa rauhaa. Oh-jaajan kanssa on mahdollista keskustella sovittuina aikoina. Hiljaista yhdessäoloa rytmittävät joogahar-joitukset, yhteiset ateriat, lepo ja luonnossa liikku-minen. Majoittuminen on yhden hengen huoneissa ilman lisämaksua.

57. Jooga selän hoidon ja kuntoutuksen tukena

(TXII/3), 3 vrk pe 20.10.2017 – ma 23.10.2017 Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaajat: Sinikka Tala ja Iia Lappalainen Jooganopettajien täydennyskoulutuksen kolman-

nella osiolla painopisteenä on mieli ja sen vaikutus selkäongelmien ehkäisyssä ja kivun hoidossa. Tut-kimme joogan kokonaisvaltaista vaikutusta.

58.* Joogaa kaiken ikää, 3 vrk ma 23.10.2017 – to 26.10.2017 Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaajat: Helena Ikonen ja Katri Mason Jooga on lahja ikääntyneelle. Jooga edistää terveyttä

ja onnellisuutta. Se pitää mielen virkeänä ja auttaa suhtautumaan elämään myönteisesti. Yksinkertai-nen ja konkreettinen joogaharjoitus on mahdollisuus tavoittaa mielen hiljaisuutta ja kehittää tarkkaavai-suutta. Harjoituksen muuttuessa säännöllisemmäksi ja jatkuvammaksi tarkkaavaisuuden on mahdollista vähitellen kehittyä selkeämmäksi yhteydeksi itseen ja kyvyksi olla läsnä toisille.” Joskus olemme väsy-neitä ja kuljemme hitaasti, mutta aina voimme astua pieniä askeleita eteenpäin.” Nämä ovat Zen-mestari Roland Juno Rechin sanoja, jotka soveltuvat myös joogaharjoitukseen. Tule yksin tai yhdessä uusiutu-maan ja virkistymään. Kurssi sopii keski-ikään eh-tineille ja sitä vanhemmille. Voit olla vasta-alkaja tai pidempään joogaa harrastanut. Olemme kaikki sa-manveroisia. Joogaharjoitusten lisäksi on alustuksia ja keskusteluja joogan merkityksestä elämässä.

59.* Rintakehän liikkuvuus ja hiljaisuus sydämen hyvinvoinnissa, 2 vrk pe 27.10.2017 – su 29.10.2017 Hinta: A 190/ B 215 €/h 2hh Ohjaajat: Leena Karmakallio ja Terhi Summa Sydän on 24 tuntia vuorokaudessa työtä tekevä

supertyöläinen, jonka toimintaympäristöä on hyvä pysähtyä huoltamaan ja hellimään. Esimerkiksi lii-ka stressi, rintakehän huono linjaus tai lihasjännitys häiritsevät sydämen toimintaa. Haluamme nostaa sydämen sekä tietoisuuteen että aktiivisesti mukaan

harjoitukseemme. Leena on jooganopettaja. Terhi on Movement Intelligence-kouluttaja, terveystie-teiden kandi, joka on harrastanut eri joogalajeja ja on innostunut yhdistämään tietoista, luonnollista liikettä myös joogaharjoituksiin. Päivien aikana kuulostelemme sydämen toimintaa ja sen toimin-taympäristöä, eli rintakehää. Harjoitusten kautta tutustutaan sydämen rooliin erilaisissa liikeradoissa. Movement Intellegence-harjoittein tutkitaan lapo-jen, rintalastan ja rintarangan sekä lantion hellän, tietoisen liikkeen merkitystä sydämen toimintaym-päristölle. Iltajooga päätetään yhtenä iltana jooga nidraan (syvä rentoutuminen) ja toisena iltana res-toratiivisiin harjoituksiin. Kurssi on varattu Helsin-gin Joogayhdistykselle. Tiedustelut: [email protected] tai ma-to klo: 11-14 puh: 044 2152523. Joogayhdistys järjestää kuljetuksen Joogaopistolle. Bussikuljetuksen hinta määräytyy osallistujien mää-rän mukaan. Ilmoittautumiset suoraan Joogaopis-tolle.

60.1* Silta joogasta sanoihin, 3 vrk to 2.11.2017 – su 5.11.2017 Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaajat: Pirkko Talja, jooganopettaja SJL ja Silja

Mäki, psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Joogassa kuljemme hengityksen ohjaaman fyysisen

harjoituksen kautta kohti itsetuntemusta, tasapainoa sekä mielen ja kehon hyvinvointia. Joogaharjoituk-sessa oma kokemus on tärkeintä, ei ulkoinen muo-to. Harjoitus vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti ja siitä voi tulla voimakas muutoksen väline. Kirjalli-suusterapia on luovien terapioiden muoto, jossa lu-keminen ja kirjoittaminen toimivat välineinä parem-paan itsetuntemukseen ja hyvinvointiin. Mukana on myös sanataiteen ilo ja rytmi. Ryhmässä kirjoitetaan lyhyitä tekstejä, joiden pohjalta keskustellaan luotta-muksellisessa ilmapiirissä ohjaajan johdolla. Kurssil-la joogaharjoitukset ja -alustukset vuorottelevat kir-jallisuusterapeuttisen kirjoittamisen ja keskustelujen kanssa. Kuulostelemme kehon ja mielen viestejä ja peilaamme joogan ja kirjoittamisen vaikutuksia toisiinsa. Jokainen saa olla oma itsensä ja tuoda elä-määnsä esille sen verran kuin haluaa. Kurssi sopii kaikille. Aikaisempaa kokemusta joogasta ja erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita.

60.2* Jooga ja ilon ja hiljaisuuden tanssi, 3 vrk to 2.11.2017 – su 5.11.2017. Hinta: A 260/ B 285/h 2hh Ohjaaja: Marita Laaksonen Tanssimme kauniiseen musiikkiin yhdistettyjä ko-

reografioita, jotka rauhassa harjoitellaan. Muodos-tamme tanssien yhteisen ympyrän ja hiljennymme myös meditatiivisiin käsiliikkeisiin. Ilon ja hiljaisuu-den tansseissa saamme kokea harmoniaa musiikin ja liikkeen avulla. Joogaharjoitukset syventävät läsnä-olon kokemusta ja vetreyttävät kehoa.

61. Yin jooga ja meridiaanit (2/2), 2 vrk ma 6.11.2017 – ke 8.11.2017 Hinta: A 190/B 215 €/h 2hh Ohjaajat: Sina Varhee, jooganopettaja SJL, Yin joo-


ganopettaja (RYT) ja Päivi Romo, jooganopettaja SJL

12 päämeridiaania (energiakanavaa) säätelee hyvin-vointiamme ja kehomme tasapainoa. Yin joogan yksi kohdealue on meridiaanit ja tällä kurssilla tu-tustumme meridiaaneihin Yin joogan asanaharjoi-tuksen kautta. Kurssi sopii joogan perusasiat osaa-ville.

62. Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXV/1),

6vrk ma 13.11.2017 - su 19.11.2017. Hinta: A 470/B 515 €/h 2hh Ohjaajat: Terttu Komulainen, Karin Sillander ja Sirpa Immonen

101.* Jooga ja terveys, 3 vrk ma 20.11.2017 – to 23.11.2017. Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaajat: Sirpa Polo ja Tanja Jauhiainen Joogateksteistä tuttu ajatus: ”Jooga ei paranna sai-

rautta, jooga parantaa ihmisen”, herättää ajattele-maan, miten voin itse omalla toiminnallani vaikut-taa terveyteeni. Etsimme kurssilla oman itsemme terveyden avainta tekemällä harjoituksia, opettele-malla kuuntelemaan ja keskustelemalla kokemusten pohjalta joogan keinoista terveyden ylläpitäjänä. Kurssin tavoitteena on parantaa osallistujien val-miuksia luoda itselle sopiva terveyttä ylläpitävä joo-gaohjelma.

63. Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXI/4), 6 vrk

pe 24.11.2017 – to 30.11.2017 Hinta: A 470/ B 515 €/h 2 hh Ohjaajat: Maija-Liisa Pyykönen, Marjatta Wihlman ja Pauli Talvitie 64.* ”Kun ruumis ja mieli ovat yhtä yksinkertaisessa

asennossa, siinä hetkessä on ikuisuus”, 2 vrk pe 1.12.2017 – su 3.12.2017 Hinta: A 190/ B 215 €/h 2hh Ohjaajat: Hilla Saarinen, Ingrid Sepp ja Onerva Mälkönen Elämässä kärsimystä aiheuttaa tietämättömyytem-

me, se että toimimme pinnallisen mielen varassa. Patanjali osoittaa meille kuinka tulee harjoitella, jotta saisimme kokemuksen mielen hiljaisuudesta, joogan tilasta. Väline on oma ruumiimme ja keinot yksinkertaisia ja konkreettisia. Etenemme asteittain, luonnollista hengitystä kuunnellen, äärialueilta kohti keskusta. Saamme kosketuksen syvään tie-toisuuteen sisällämme (asana-pranayama-dhyana). Tämä kokemus auttaa meitä elämään täydesti läsnä olevassa hetkessä. Teemme tilaa luovuudelle ja rak-kaudelle. Kun elämme syvästä tietoisuudesta käsin, yama ja niayma eivät enää ole pelkkiä moraalisään-töjä, vaan niiden mukaan eläminen on luonnollinen olotilamme.

Kurssi on varattu Länsirannikon Joogakerholle. Voit kysyä mahdollisesti vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

65. Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXIII/2), 6 vrk to 7.12.2017 – ke 13.12.2017 Hinta: A 470/ B 515 €/h 2hh Ohjaajat: Ritva Kuure, Sinikka Tala ja Tuija Aaltonen

66. Joogaharjoitus osaksi omaa arkea, 3 vrk pe 15.12.2017 – ma 18.12.2017 Hinta: A 260/ B 285 €/h 2hh Ohjaajat: Anna Kolehmainen ja Maija Leinonen Joogan elävöittävät vaikutukset löytyvät säännöl-

lisen harjoituksen myötä. Tällä kurssilla etsimme yhdessä innostusta ja keinoja, joilla saamme joo-gaharjoituksen osaksi arkea. Viikonlopun aikana teemme harjoituksia, joista löytyy ideoita omiin 20-30 min. kotiharjoituksiin. Yhteisissä keskusteluissa jaamme kokemuksia joogan hyvistä vaikutuksista ja pohdimme, millä tavoin voimme antaa niille enem-män tilaa elämässämme. Kurssi sopii kaikille, jotka haluavat saada säännöllisyyttä omaan joogaharjoi-tukseensa ja kaipaavat siihen tukea. Se soveltuu hy-vin myös jooganopettajien perusopintojen rinnalle tukemaan oman harjoituksen säännöllistymistä.

67. Retriitti: Joogaa ja hiljaisuutta jouluviikolla, 2 vrk ti 19.12.2017 – to 21.12.2017. Hinta: A 190/ B 215 €/h 2hh Ohjaaja: Pirjo Norri-Antila Rauhaa, iloa ja selkeyttä joogasta, meditaatiota hil-

jaisuudesta. Majoittuminen yhden hengen huoneis-sa ilman lisämaksua.

VUOSI 2018

1. Joogasutra, opas sisäisen uudistumisen tielle (T), 3 vrk to 4.1.2018 – su 7.1.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Minna Lahdenperä ja Arvo Tavi Gérard Blitzin ydinopetus on, että ruumiin tietoi-

suuden kautta voi päästä henkiseen tietoisuuteen. Joogamatolla, ruumiista ja spontaanista hengitykses-tä tietoisena sekä osaavan opettajan ohjaamana voi saada oman suoran kokemuksen aistien asettumisesta spontaanisti lepotilaan. Tämä itsestään syntyvä poh-jatyyneyden tila on avain sisäisen uudistumisen tiellä. Joogasutra avautuu nyt uudella tavalla. Suhde itseen (niyama) uudistuu ja sen myötä muuttuu myös suh-de toisiin ihmisiin ja yhteisöömme (yama). Lopulta yksilöiden muuttuessa yhteisömme alkaa väkivallat-tomasti uudistua hyväksymään ihmisten erilaisuuden ja samalla luopumaan yksilöiden eriarvoisuudesta.

2. Jooganopettajien perusopinnot (P1), 6 vrk ma 8.1.2018 – su 14.1.2018. Hinta: A 480/ B 525 €/h 2hh Ohjaajat: Ritva Kuure, Merja Lindström ja Jaana Heino-Ellilä 3. Jooganopettajien perusopinnot (P3), 7 vrk ma 15.1.2018 – ma 22.1.2018.


Hinta: A 540/ B 605 €/h 2hh 4.* Tuolijoogaa, 2 vrk pe 26.1.2018 – su 28.1.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaajat: Sirkka Kaplas ja Terttu Tenhunen Kurssilla tutustutaan tuolilla tehtäviin joogaharjoi-

tuksiin ja se sopii kaikille asiasta kiinnostuneille. Tuolijooga soveltuu vanhusten ja liikuntarajoit-teisten kuntoutukseen ja se tukee samalla heidän selviytymistään arjessa. Tuolijooga soveltuu myös taukojoogaksi työpaikoille tuomaan hyvinvointia niin keholle kuin mielelle. Ohjelmassa ovat myös päivittäiset normaalit joogaharjoitukset.

5. Ihmeellinen ihminen: anatomiaa, fysiologiaa ja

joogaharjoitusta (T XIII/3), 3 vrk to 1.2.2018 – su 4.2.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Kerttu Kelomaa-Sulonen, yl.lääket.erik.

lääk., jooganopettaja SJL-kouluttaja ja Merja Lind-ström, fysioterapeutti, jooganopettaja SJL-kouluttaja.

Kurssi on tarkoitettu jooganopettajille, jotka ovat kiinnostuneita täydentämään ymmärrystään ihmi-sen moninaisuudesta länsimaisen ihmiskuvan poh-jalta. Täydennämme opettajakoulutuksesta puuttu-via asioita keskustellen ja harjoitellen. Kukin jakso on itsenäinen kokonaisuus, joten voit osallistua, vaikka et olisi ollut ensimmäisellä ja/tai toisella osi-olla.

6.* Joogaa kaiken ikää, 3 vrk ma 12.2.2018 – to 15.2.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Liisa Tuffner ja Helena Ikonen Jooga on lahja ikääntyvälle ihmiselle. Jooga edistää

terveyttä ja onnellisuutta, se pitää mielen virkeänä ja auttaa suhtautumaan elämään myönteisesti. Elä-män ehtoopuoli voi olla elämäsi parasta aikaa, kun

omistaudut sielusi ja ruumiisi hyvinvoinnille. Tule yksin tai yhdessä uusiutumaan, virkistymään ja ve-nymään uusiin mittoihin. Kurssi sopii keski-ikään ehtineille ja sitä vanhemmille. Voit olla vasta-alkaja tai pidempään joogaa harrastanut. Joogaharjoitus-ten lisäksi on alustuksia, keskusteluja ja pohdiskelu-ja joogan merkityksestä elämäämme. ”Vierivä kivi ei sammaloidu”.

7.* Joogaa ja hiihtoloman riemuja koko perheelle, 5 vrk la 17.2.2018 – to 22.2.2018. Hinta: A 415/ B 460/h 2hh Ohjaajat: Sirpa Ripatti ja Merja Tompuri (kaksi ohjaajaa ilm. myöhemmin) Jokaisella lapsella tai lapsiryhmällä tulee olla oma

vastuullinen aikuinen mukanaan. 8.* Paulin joogaviikonloppu, 2 vrk pe.23.2018 – su 25.2.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaaja: Pauli Hatakka Tule virkistäytymään asanoiden ja musiikkihetkien

pariin ja laajentamaan ymmärrystä joogasta ja itses-täsi.

9.* Hyvää oloa joogasta ja avantouinnista, 3 vrk ma 26.2.2018 – to 1.3.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaaja: Soile Mustonen ja Marja Kausalainen Kurssilla on mahdollisuus joogan lisäksi tutustua

avantouintiin, joka on vanha luonnonparannusme-netelmä kuten joogakin. Nautimme tietenkin myös saunan hyvää tekevistä löylyistä.

10.1* Erityistä joogaa erityisille ihmisille, 2 vrk pe 2.3.2018 – su 4.3.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaajat: Heidi Viheriälä ja Sirkka Kaplas

Kuva: Elina Manninen


Tämä kurssi on suunnattu ensisijaisesti henkilöille, joilla on liikuntarajoite tai muita syitä ottaa erityisen rauhallisesti. Toi-nen kurssin vetäjistä, Heidi, on itse kokenut aivoinfarktin, ja siten oman kokemuksensa kautta ymmärtää, että joogaaminen on paitsi mahdollista, myös erittäin hyödyllistä, vaikka keho ei toimikaan tavanomaiseen tapaan. Heidi on kokenut joogan kuntouttavana asiana, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Joo-ganopettajaksi hän kouluttautui Joogaopistolla Saarijärvellä oman vammautumisensa jälkeen vuosina 2008 - 2014. Kan-nustuksen ja innostuksen joogaan Heidi sai Sirkka Kaplaksen ohjauksessa vuonna 2006, vammauduttuaan noin vuotta aiem-min. Tämä kurssi järjestetään nyt jo kolmatta kertaa.

10.2* Röstvård – en välfungerande röst , 2 vrk fre 2.3.2018 – sö 4.3.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ledare: Harriet Sevelius, talpedagog och Sikku Wahlberg, yogalärare I kursen ingår förutom föreläsningar om rösten och röstöv-

ningar också yogaövningar. I yogaövningarna undersöker vi hur den egna rösten påverkar kroppen, då vi tar med ljud som en del av yogaövningen. Yogaövningen överlag hjälper oss att ta vara på vår röst.

11.* SJL-joogakurssi, 2 vrk ti 6.3.2018 – to 8.3.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh (koulul. ja opisk. - 20%) Ohjaajat: SJL-jooganopettajat Seija Rimola ja Anna-Maija Solin Kurssi on opiskelijoille tai vaikkapa kirjoituksiin valmistau-

tuville. Sopii muillekin joogasta kiinnostuneille, aloittelijoille tai jo useamman vuoden jooganneille. Jooga auttaa keskit-tymään ja rentoutumaan sekä vähentää jännitystä. Irtaudu arjesta ja tule kokemaan hyvää oloa ja tasapainoa joogan pa-rissa.

12.* Akujooga avaa mielen lukkoja ja antaa luvan syvään hellittämiseen, 3 vrk ma 12.3.2018 – to 15.3.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat:Antti Palokangas ja Sirkka Nylund Akujooga on yhdistelmä tavallisia jooga-asanoita ja akupai-

nantaa. Asennot samalla venyttävät ja tasapainottavat kehoa manipuloimalla kehon meridiaaneja ja akupisteitä.

13. Jooganopettajien perusopinnot (P2), 6 vrk pe 16.3.2018 – to 22.3.2018. Hinta: A 480/ B 525 €/h 2hh Ohjaajat: Marjut Huttunen, Tiina Mäki-Kojola ja Anna Kolehmainen 14.* Asanan linjaukset – työpaja, apuvälineet ja oheistus (T),

1/2, 2 vrk pe 23.3.2018 – su 25.3.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2 hh Ohjaajat: Sirpa Immonen ja Sina Varhee ( SJL-jooganopettaja ja kouluttaja) Asanatyöpajassa opiskellaan asanoiden tarkkaa rakentamista,

käytetään tukena apuvälineitä kuten palikoita, vöitä, huopia jne. Näin asanatyöskentely on turvallista eikä kuormita ke-hoa väärin, sekä se auttaa löytämään asanan oikean linjauksen ottaen huomioon kunkin yksilölliset tarpeet. Työskentelyn


kohteena on Euroopan Joogaunionin hyväksymiä asanoita. Kurssi on tarkoitettu kouluttajille, joogan-opettajille ja joogan opettajakoulutuksessa oleville.

15.* Jooga – LogoArt – kurssi, 2 vrk ti 27.3.2018 – to 29.3.2017. Hinta: A 200/ B 225€/h 2hh Ohjaajat: Marja-Leena Karinen, jooganohjaaja,

logoterapeutti ja Irmeli Lehtioksa, homeopaatti, Logo-Art-ohjaaja / kouluttaja

Kurssilla yhdistämme joogaa ja LogoArtia sopivassa suhteessa ja miellyttävässä vuorovaikutuksessa. Maa-latessa hiljennymme kuuntelemaan omaa sisintämme ja annamme siveltimen toteuttaa sen ääntä. Teemme lempeitä joogaharjoituksia, jotka mahdollistavat sisäi-sen hiljaisuuden kuuntelemisen ja syventävät maalaa-miskokemusta. LogoArtin tavoitteena ei ole esittävä taide, vaan taiteen avulla saavutettava tasapainoinen olotila ja oma hyvinvointi. LogoArt on matka itseen, se voimaannuttaa ja vapauttaa luovuutta. Tekniikka-na käytämme nestemäisillä vesiväreillä maalaamista (märkää märälle-tekniikka) ja muotopiirustusta. Tar-kastelemalla omaa työtään ihminen etääntyy itsestään ja reflektoi samalla itseään. Maalaus voi herättää nä-kemään ominaisuuksia ja avata tietoisuutta sellaisesta, mitä ei aikaisemmin ole itse tiedostanut. Tekemällä muutoksen maalauksessaan hän tekee samalla muu-toksen omassa elämässään, itsessään ja asenteissaan. Iltameditaatio.

16.* Pääsiäinen puhdistuen ja uusiutuen, 2 vrk la 31.3.2018 – ma 2.4.2018. Hinta: 250/ B 275 €/h 2hh Ohjaajat: Sari Penttilä, jooganopettaja (Ryt 500,

LitM) ja Ulla-Maija Arminen (LTO, KM) Elävän raa-karavinnon yhdistyksestä.

Kurssilla tutustutaan monipuolisten, kehoa ja mieltä puhdistavien ja uusiutumista edistävien joogaharjoi-tusten lomassa elävään ravintoon ja raakaravintoon sekä mehustamiseen. Luennoilla kuullaan käytännön-läheisiä vinkkejä siihen, kuinka lisätä kehoa puhdis-tavia ja tasapainottavia elävän ravinnon versoja, ituja sekä tuorepuuroja päivittäiseen ravintoomme. Lisäksi tutustumme käytännön demonstraatioiden avulla sii-hen, kuinka helppoa mehustaminen on ja miten viher-mehut antavat virkeyttä ja virtaa arjessa jaksamiseen. Tervetuloa voimaantumaan ja virkistymään.

17.* Tie meditaatioon, 3 vrk to 5.4.2018 – su 8.4.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Sirpa Polo ja Helinä Siikala Tutkimme askeleita kohti syvän olemisen tilaa itsessä

ja sisäistä levollisuutta. Lähtökohtana on tietoisuus siitä, että opin tuntemaan

itseni.

175.* Hiljaisuuden retriitti, 3 vrk ma 9.4.2018 – to 12.4.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Sinikka Tala ja Helena Turja Retriitti on kokonaisvaltainen elinvoiman lähde,

se tukee henkistä kasvua ja mielenrauhaa. Retriitti

koostuu virikepuheista, ohjatusta meditaatiosta, joo-gaharjoituksista sekä ohjatuista kirjoittamishetkistä. Virikepuheissa ja meditaatiossa ammennetaan voimaa klassisista opetuksista. Hiljaisuus auttaa hahmotta-maan sitä, mikä elämässä on tärkeää ja merkityksellis-tä, mikä taas pintakuohua. Hiljaisuuteen astuminen merkitsee askelta kohti yksinkertaisuutta. Majoitum-me yhden hengen huoneissa ilman lisämaksua.

18.* Yin jooga ja Meridiaanit. 2 vrk pe 13.4.2018 – su 15.4.2018. Hinta: A 200/B 225 €/h 2hh Ohjaaja: Sina Varhee, SJL, RYT Yin jooganopettaja Energian tasolla yin joogaharjoitus stimuloi energian

kiertoa kehossamme. Meridiaanit on väylä, jota kaut-ta energia eli Qi kulkee kehossamme. Se on elämää ylläpitävä voima, joka kiertää lihaksissamme, elimis-sämme ja kudoksissamme. Qi on läsnä syvimmässä olemuksessamme. Hitaan, läsnäolevan yin joogahar-joituksen kautta stimuloimme kehomme meridiaane-ja, energiakanavia ja tuemme Qin luonnollista tasapai-noista virtausta tärkeisiin sisäelimiimme ja kaikkialle kehoomme. Kurssilla tutustutaan 12 päämeridiaaniin Yin joogaharjoituksissa ja lyhyillä luennoilla.

Kurssi on varattu Oulun Jooga ry:lle. Kysy mahdolli-sia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

19. The yoga Sutra – key concepts from chapter one (T

XV/1), 3 vrk to 19.4.2018 – su 22.4.2018. Hinta: A 420/ B 445 €/h 2hh Teachers: Hanna Staaff and Karina Freij Patanjalis Yoga Sutra is considered to be the first and

still most important text on yoga. It explains on a very deep level how our mind works and is as relevant to-day as 2000 years ago. The sutras also gives us many practical suggestions for how to work with our mind. In this course we will discuss key concepts from the first chapter of this text. During these days we will also chant the sutras that we are discussing and expe-rience some of the practices that yoga has to offer; asa-na, pranayama and meditation. Kurssi on tarkoitettu SJLn kouluttajille ja jooganopettajille. Kurssikieli on englanti. Kouluenglanti on riittävä kielitaito.

20. Pranayama, hengityksen konkreettinen ja hyödyl-linen käyttö harjoituksessa, 3 vrk

ma 23.4.2018 – 26.4.2018. Hinta: A 420/ B 445 €/h 2hh Ohjaaja: Carla Sgroi Käytännön järjestelyt: Eeva ja Erkki Koistinen. Tulk-

ki: Leila Tapaninen 21.* Gerard Blitzin opetuksen ydin, 2 vrk pe 27.4.2018 – su 29.4.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaajat: Arvo Tavi ja Minna Lahdenperä Opetuksen ydin on omassa harjoituksessa, joka on

aina henkilökohtainen kokemus. Siksi meitä kannus-tetaan luottamaan oman ruumiimme kokemukseen ja etsimään vastauksia itsestämme, emme tarvitse gu-ruja. Mutta voimme yhdessä harjoitella, tutkia joogan opetuksia ja jakaa ajatuksiamme ja kokemuksiamme.


Kurssi on varattu Jyväskylän seudun joogayhdistyksel-le. Ilmoittautumiset: [email protected]. Voit kysyä mahdollisia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

22. Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXII/4), 6 vrk

ke 2.5.2018 – ti 8.5.2018. Hinta: A 480/ B 525 €/h 2hh Ohjaajat: Minna Lahdenperä, Pirjo Paavilainen ja

Satu Bethell 23. Jooganopettajien perusopinnot (P2), 6 vrk pe 11.5.2018 – to 17.5.2018. Hinta: A 480/ B 525 €/h 2hh 24.* Joogakurssi, teemana: Psoas, 2 vrk pe 18.5.2018 – su 20.5.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaaja: Leena Karmakallio Lannelihas eli psoas on kehon keskuksen monitoi-

milihas. Se sijaitsee vatsan alueen takaosassa ja on si-ten vaikeasti saavutettavissa ja käsitettävissä. Se tukee selkärankaa ja on mukana lantioalueen eri liikkeissä. Sijaintinsa vuoksi psoas vaikuttaa sisäelimiin ja her-moihin, josta syystä sitä pidetään tunteiden ja kivun lihaksena. Kurssin aikana tutustumme lannelihaksen moninaisiin tehtäviin ja sen vaikutuksiin kehossa. Harjoitteiden avulla tutkimme, miten lihas ren-toutetaan, pidennetään ja vahvistetaan. Tutustumme myös joihinkin psoaksen tärkeimpiin ”kavereihin”. Iltaisin tehdään restoratiivisia eli palauttavia harjoi-tuksia ja rentoudutaan jooganidran myötä. Varattu Seinäjoen Seudun Joogayhdistys ry:lle. Ilmoittautu-miset: Irene Raunio, [email protected]. Kysy mahdollisia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

25.** Talkooleiri, 4 vrk ma 21.5.2018 – pe 25.5.2018. Ohjaajat: Kaija Pitkänen, Ami Ihatsu ja Keijo Loisti 26.* Toukokuinen joogaviikonloppu, 2 vrk pe 25.5.2018 – su 27.5.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaajat: ilm. myöhemmin Tervetuloa toukokuun kurssillemme! Päivitämme

kurssin teeman ja kuvauksen lähiaikoina. Seuraa Joogaliiton sivuja tai Facebook-ryhmäämme: Tam-pereen seudun joogayhdistys. Kuljetus on ilmainen jäsenille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Ulla puh. 045 850 9292 tai [email protected].

27.* Villivihanneksista ruokaa, 3 vrk ma 28.5.2018 – to 31.5.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Lippe Äystö ja Sikku Wahlberg Kurssilla tutustutaan joogaharjoitusten lomassa villi-

vihanneksiin teoriassa ja käytännössä. Suomen luon-nosta löytyy syötäviä kasveja huhtikuusta lokakuulle. Viikonlopun aikana keräämme luonnosta raaka-aineksia ja valmistamme niistä yhdessä ruokaa: vil-livihannespiirakkaa, nokkoskeittoa tms. Luennoilla perehdytään villivihannesten ravintosisältöön ja

rohtovaikutuksiin sekä monipuolisiin käyttömah-dollisuuksiin. Villivihannesasiantuntijana diplomi fytoterapeutti Lippe Äystö, joogaharjoitukset joo-ganopettaja SJL Sikku Wahlberg.

28.* Joogasta iloa ja tasapainoa elämään, 2 vrk pe 1.6.2018 – su 3.6.2018. Hinta: A 200/ B 225 €/h 2hh Ohjaaja: Helena Ikonen Kevät on uusiutumisen aikaa. Keräämme yhdessä

heräävästä luonnosta ja joogaharjoituksista energi-aa ja voimaa kohti kokonaisvaltaista tasapainoa ja sisäistä voimaantumista. Kurssi on varattu Kuusan-kosken joogakerholle. Ilmoittautumiset: [email protected]. Kysy mahdollisia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

29. Kouluttajien täydennyskoulutuskurssi, 4 vrk ma 4.6.2018 – pe 8.6.2018 30.* Äänenkäyttö ja mantrat joogaharjoituksessa, 2 vrk pe 8.6.2018 – su 10.6.2018. Hinta: A 200/ B 225€/h 2hh Ohjaajat: Iia Lappalainen ja Maimu Opmann Kurssi on varattu Hämeenlinnan joogayhdistykselle.

Yhdyshenkilö: Anna Kolehmainen, puh. 044 340 1505, tapahtumat@ hmljooga.fi.. Kysy mahdollisia vapaaksi jääviä paikkoja Joogaopistolta.

31. Jooganopettajien syventävät opinnot (S XXIV/2),

6 vrk ma 11.6.2018 – su 17.6.2018. Hinta: A 480/ B 525 €/h 2hh Ohjaajat: Antti Sipinen, Iia Lappalainen ja Ulla-

Maija Rönkä

32.* Äitiysjoogaa (T), 3 vrk ma 18.6.2018 – to 21.6.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Tiina Mäki-Kojola ja Heidi Ristseppä Äitiysjoogakurssi on suunnattu kaikille äitiysjoo-

gasta kiinnostuneille sekä myös puolisoille ja tuki-henkilöille. Kurssi sopii raskautta suunnitteleville, raskaana oleville kaikissa raskauden vaiheissa sekä täydennyskoulutukseksi jooganopettajille. Kurssilla käsitellään odotusta, synnytystä sekä synnytyksen jälkeistä aikaa.

33.* Joogaa jokaiselle, 3 vrk ma 18.6.2018 – to 21.6.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Pirkko Talja ja Sami Fabritius Tämä alkukesän joogakurssi sopii kaikille iästä ja

sukupuolesta riippumatta, olipa sitten vasta-alkaja tai jo pidempään joogaa harrastanut. Joogaharjoitus-ten, -alustusten ja keskustelun lomassa voi nauttia ulkoilusta kesäisessä luonnossa, vaikkapa kävelystä koskelle tai lähimetsän Pranapolulla. Savusauna lämmitetään ja uimaan voi pulahtaa aamusta iltaan. Soutuvenekin on käytettävissä. Opetellaan yhdessä hellittämään ja hengittämään. Tervetuloa juuri sel-laisena kuin olet.


34.* Koko perheen kesäinen joogakurssi, 4 vrk ma 25.6.2018 – pe 29.6.2018. Hinta: A: 345/ B 380 €/h 2hh Ohjaajat: Johanna Jokinen, Janette Räikkönen, Pau-

li Talvitie ja Maria Kuula Johdatusta joogan polulle niin aikuisille kuin lap-

sillekin. Tutustutaan aiheeseen harjoitusten ja kes-kustelujen avulla ja vietetään iloisia hetkiä kesäisen luonnon keskellä. Lasten harjoitukset on suunnattu yli 5-vuotiaille. Jokaisella lapsella tai lapsiryhmällä tulee olla oma vastuullinen aikuinen mukanaan.

35. Bhagavad-Gita-kurssi (T), 3 vrk pe 29.6.2018 – ma 2.7.2018. Hinta: A 270/ B 295 €/h 2hh Ohjaajat: Måns Broo ja Anna-Maija Solin Monesti Patanjalin Yoga-sutraa pidetään joogien tär-

keimpänä tekstinä, mutta muutama vuosisata van-hemman Bhagavad-Gitan vaikutus on itse asiassa ol-lut huomattavasti suurempi. Toisin kuin Yoga-sutra, Gita on kirjoitettu laajalle yleisölle ja sen käsitys joo-gasta on myös avara. Tähän vielä lisättynä teoksen draama, runollisuus ja mieleenpainuvuus, niin voi ymmärtää, miten suuret ajattelijat vuosituhannesta toiseen ovat palanneet tähän tekstiin yhä uudelleen. Kurssin aikana tutustumme tekstin henkilöihin, ta-rinaan ja tärkeimpiin opetuksiin, pohtien mitä teksti voisi antaa juuri meille tänä päivänä. Tärkeät joo-gatekstit tuovat asanaharjoituksiin laadun, joka vie meitä kohti joogan kokemusta. Tekstit inspiroivat harjoittelemaan ja harjoitus auttaa tekstien ymmär-tämisessä. Teemme rauhallisia harjoituksia etsien oman kokemuksen kautta yhteyttä siihen, mitä joo-gasta on kirjoitettu jo tuhansia vuosia sitten.

Katso lisää www.joogaliitto.fi -> kurssikalenteri, erityisesti silloin, jos kurssista on vain otsikkotiedot. Kursseille voi ilmoittautua myös internetissä

* Kurssi sopii myös vasta-alkajille.** Talkooleirit on tarkoitettu niille Joogaliiton jäsenille,

jotka haluavat tehdä talkootyötä Joogaopiston hyväk-si. Leireillä tehdään erilaisia ajankohtaisia töitä, kuten marjan poimintaa, kasvimaan laittoa ja ympäristön siivousta. Myös opiston sisällä on ahkerille käsille monenlaista tehtävää, pyykin käsittelyä, huoneiden siivousta ym. Leireillä on päivittäin 6 tuntia työskentelyä ja aamuisin ja iltaisin ohjatut joogaharjoitukset. Iloisessa seurassa on mukava panna ”hihat heilumaan” yhteisen opiston hyväksi!

Kolmivuotiset, järjestysnumerolla merkityt T-kurssit ja kertaluonteiset T-kurssit ovat tarkoitettu ensisijaisesti val-miille jooganopettajille ja jooganopettajaopiskelijoille. Ne ovat myös avoimia kaikille useamman vuoden joogaa säännöllisesti harrastaneille, kun kurssilla on tilaa.

Kuva: Virve Repo


• Kunkin kurssin hinta on ilmoitettu kurssikalenterissa kyseisen kurssin yhteydessä ja määräytyy valitun majoitustason mukaan.

• Kurssimaksuun sisältyy opetusta ja ohjattuja harjoituksia 5–6 tuntia päivässä sekä majoitus ja ruokailu.

Kurssikalenterissa ilmoitettu hinta on osallistujakohtainen hinta kunA = majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, suihku ja wc käytävälläB = majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa, suihku ja wc huoneessa Tiedustele muita majoitusvaihtoehtoja Joogaopistolta.

Oikeus muutoksiin pidätetään.

Mukaan otettavaaLämmin, joustava joogaharjoituksiin sopiva asu (esim. verryttelypuku tai vastaava), ulkoiluvarus-teet, sisätossut, muistiinpanovälineet ja muut henkilökohtaiset tarvikkeet. Mikäli mahdollista, ota mukaan omat lakanat ja pyyhkeet. Näin säästät liinavaatteista veloitettavan erillisen maksun. Jos osallistut erikoiskurssille, tiedustele opistolta, mitä välineitä pitää ottaa mukaan.

Joogaopiston yhteystiedotPostiosoite Suomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 SaarijärviPuhelintiedustelut ma–pe klo 10–15 puh. (014) 421 670 Internet www.joogaliitto.fiSähköposti [email protected] www.facebook.com/groups/Suomenjoogaopisto/

Facebookissa on myös Kimppakyyti joogaopistolle -ryhmä. Se on tarkoitettu kaikille Saarijärven Joogaopistolle matkustaville, jotka tarjoavat tai hakevat kimppakyytiä.

Kursseille voi ilmoittautua internetin kautta tai soittamalla opistolle.

Jos joudut perumaan tulosi, ole hyvä ja ilmoita siitä opistolle ensi tilassa, koska monille kursseille on jonotuslista.


Suomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 Saarijärvi puh. (014) 421 670, varmimmin ma–pe klo 10–15Sähköposti: [email protected] Tili: Nordea Saarijärvi FI63 211918 00012413

Joogaopiston johtaja: Jorma RusanenJoogaopiston keittiövastaava: Kaarina Rask

Finlands Yogaförbund rf. The Yoga Federation of Finland

SUOMEN JOOGALIITTO RY www.joogaliitto.fi

SUOMEN JOOGALIITON HALLITUS:

KURSSITOIMIKUNTA: Anja Ketola, pj, Hyllykallio, [email protected], puh. 050 581 6402, Leena Koiso-Kanttila, Degerby, [email protected], puh. 0400 448 388, Sari Penttilä, Sirpa Polo, Utti, [email protected], puh. 0400 537 204, Sirpa Ripatti, Lappeenran-ta, [email protected], puh. 050 556 1041, Ulla-Maija Rönkä, Karin Sillander, Helsinki, [email protected], puh. 050 3503807, Pirkko Talja, Helsinki, [email protected], puh. 050 597 9959

KOULUTUSTOIMIKUNTA: Ritva Kuure, pj, Tuija Aaltonen, Lohja, [email protected], puh.0400 961 887, Märta Heikinheimo, Pori,[email protected], puh. 0400 110 317, Terttu Komulainen, Joensuu, [email protected], puh. 050 3050 724, Minna Lahdenperä, Kintaus, [email protected], puh. 040 5353 927, Marjatta Lairio, Merja

Lindström, Tampere, [email protected], 040 5633 963, Karin Sillander, Sina Varhee.OHJAAJAKIRJERYHMÄ: Berit Pystynen, Espoo, [email protected], puh.050 3508 943, Marjatta Wihlman, Pori, [email protected], puh. 050 351 2203, Marja Virmajoki-Tyrväinen.

LEDARBLADSGRUPPEN: Elisabet Paulig-Tönnes, Kyrkslätt, [email protected], tfn. 050 350 2141, Maj-Britt Perander, Kyrkslätt, [email protected], tfn 040 5707 228, Berit Pystynen, Sylvi Särkkä, Grankulla, [email protected], tfn 050 0445 641, Annika Törn-Raiskila, Helsingfors, [email protected], tfn 050 3461 360

TIEDOTUSTOIMIKUNTA:Aimo Törmänen, Päivi Romo, Ulla-Maija Rönkä

TOIMIKUNNAT

Suomen Joogaliittoa koskeviin tiedusteluihin vastataan myös Helsingissä Joogaterapiayhdistyksen päivys-tysnumerossa (09) 637 573 perjantaisin klo 8.45–9.45 ja sähköpostitse: [email protected]

Puheenjohtaja: Jorma Rusanen, Helsinki, [email protected], puh. 040 548 5661Varapuheenjohtaja: Marjatta Lairio, Jyväskylä, [email protected], puh. 050 512 1972

JÄSENET:Satu Bethell Oitti [email protected] puh. 041 454 9324Seppo Kuusisto Rauma [email protected] puh. 0400 457 157Ritva Kuure Rovaniemi [email protected] puh. 040 536 7891Jani Manninen Oulu [email protected] puh. 040 575 5004Sari Penttilä Espoo [email protected] puh. 0400 802 608Päivi Romo Helsinki [email protected] puh. 0400 888 337Ulla-Maija Rönkä Espoo [email protected] puh. 045 679 8221Hilkka Stotesbury Helsinki [email protected] puh. 050 376 8666Aimo Törmänen Porvoo [email protected] puh. 040 748 1022Sina Varhee Helsinki [email protected] puh. 045 268 7646Marja Virmajoki-Tyrväinen Joensuu [email protected] puh. 050 341 7689

SUOMEN JOOGALIITTOSuomen Joogaliiton välittämä SJL-jooga on kokonaisvaltainen itsensä kehittämisen menetelmä, jonka perustana ovat keskittyneesti suoritet-tavat fyysiset harjoitukset, tietoisuus hengityksestä, rentoutuminen ja sisäisen hiljaisuuden kokeminen. Säännöllinen joogan harjoittaminen ja terveet elämäntavat lisäävät itsetuntemusta ja edistävät myönteisten asenteiden omaksumista, henkisen elämän syvempää tiedostamista ja harjoittajansa kokemaa terveyttä ja tasapainoa.

Joogaperinteen mukaisesti ihminen selvittää itselleen elämänkatso-mukselliset kysymykset oman vakaumuksensa ja kulttuurinsa pohjalta.

Suomen Joogaliitto kouluttaa Suomen Joogaopistossa jooganopetta-jia, jotka toimivat ohjaajina Joogaopiston kursseilla, jäsenyhdistysten, kansa lais- ja työväenopistojen sekä työpaikko jen joogaryhmissä. Osa heistä toimii yksityisinä ammatinharjoittajina.

Suomen Joogalehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja huomautukset postituksesta osoitteellaSuomen Joogaopisto, Taipaleentie 122, 43100 Saarijärvi, puh. (014) 421 670,varmimmin ma–pe klo 10–15. Sähköposti: [email protected]

Oriveden Kirjapaino 2017 Suomen Joogaopiston ilma-piiriä ja tunnelmaa on kiitel-ty paljon. Kurssien opettajilla on siinä tärkeä osuus. Iia Lappalainen (vas.) ja Marja Vanhala toimivat touko-kuussa pidetyn Pranayama-kurssin opettajina. Opetus hoidetaan vapaaehtoistyönä. Kuva: Matti Koskenranta

suomen joogalehti · totuus on yksinkertaista ja yksinkertainen on kaunista. timo on kuvannut...

Documents