2·2012

 

 

 

               

 

Suomi paremmaksi investointikohteeksi

Helmikuu 2012

Lisätiedot:Olli Koski olli.koski@sak.fi puhelin 020 774 015o

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 1

Suomi paremmaksi investointikohteeksi

SISÄLLYS

ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? ......................... 2

1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE .......................................................... 4

KIINTEITÄ INVESTOINTEJA TARVITAAN EDELLEEN .................................................................. 4 MITKÄ SEIKAT VAIKUTTAVAT INVESTOINTEIHIN? .................................................................... 4

2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA .................................. 5

HYVINVOINTIVALTIO INVESTOINTIEN EDISTÄJÄNÄ ................................................................ 5 LIIKENNEPOLITIIKKA JA ELINKEINOELÄMÄ KYTKEYTYVÄT TOISIINSA ................................. 5 TIETOYHTEISKUNTA TARVITSEE TEHOKKAAN VERKON .......................................................... 6 TARVITAAN KOHTUUHINTAISTA JA VARMAA ENERGIAA ........................................................ 6 JÄRKEVÄ ASUNTOPOLITIIKKA ON KASVUN EDELLYTYS .......................................................... 7

3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT .......................................................... 7

YHTIÖVERON ALENTAMISELLE EI TARVETTA ............................................................................ 7 POISTOJÄRJESTELMÄ VAATII KEHITTÄMISTÄ ........................................................................... 8 KORKOMENOJEN VÄHENNYSOIKEUTTA RAJOITETTAVA ....................................................... 9 PÄÄOMASIJOITTAMISEN VEROKANNUSTIN MAHDOLLINEN .................................................. 9

4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN ....................................... 9

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOJEN VEROVÄHENNYS EI OLE TEHOKAS VÄLINE .................. 9 SUORIEN TUKIEN JÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ ............................................................. 10 OSAAMINEN, TYÖHYVINVOINTI JA INNOVAATIOT SUOMEN KILPAILUKYVYN

PERUSTANA ...................................................................................................................................... 11

5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE ....................................................................... 12

KUNTARAKENNE KAIPAA UUDISTUSTA ...................................................................................... 12

2 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 3

ESIPUHE: MITEN SAADAAN INVESTOINTEJA SUOMEEN? SAK on työn liike. Työtä syntyy siitä, että joku tuottaa ja joku ostaa tuotteita ja palveluja. Tuotteet ja palvelut syntyvät ihmisten tarpeista. Perinteinen ajattelu in-vestoinneista lähtee siitä, että perustetaan tuotantolaitos, tehdas, jossa tuotetaan tavaraa. Puhutaan kiinteistä investoinneista. Nykymaailmassa tärkeitä ovat kiin-teiden investointien lisäksi aineettomat investoinnit kuten investoinnit osaami-seen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomi elää globaalissa taloudessa. Taloutemme perusta on kiinni viennissä. Hy-vinvointimme lähtökohtia on se, että tuotamme tavaroita, jotka menevät kaupaksi maailmalle. Globaalissa taloudessa maailman maat kilpailevat investoinneista ja osaamisesta. Suomen asema globaalissa taloudessa perustuu vahvaan osaamiseen. Viime vuosikymmeninä on jouduttu todistamaan sitä, että perinteinen tehdastyö on siirtynyt huomattavassa määrin lähemmäksi markkinoita ja halvempien tuo-tantokustannusten maihin. Mitkä tekijät vaikuttavat investointipäätöksiin? Miten saisimme investoijat sijoit-tamaan jatkossakin Suomeen, ja millaisia investointeja haluamme Suomeen? Suomi ei kilpaile kustannustasollaan. Päinvastoin, Suomi voi olla houkutteleva in-vestointikohde vain, jos meillä on tarjota monipuolista osaamista, ennakoitavaa verotusta, virkakoneiston lahjomattomuutta ja yrityksille vakaata toimintaympä-ristöä. Ei pidä unohtaa myöskään sitä, että varsinkin uusien investointien saamisessa yh-teiskunnan tarjoamilla peruspalveluilla – päivähoidolla, koulutuksella, terveyden-hoidolla ja kulttuuripalveluilla – on iso merkitys. Puhdas luonto ja sen läheisyys on myös Suomen kilpailuetu, jota pitää hyödyntää entistä paremmin. Työ- ja elinkeinoministerit Lauri Ihalainen ja Jyri Häkämies asettivat lokakuussa 2011 Suomen yritysjohtajien eturiviin kuuluneen, eläkkeelle siirtyneen vuorineu-vos Jorma Elorannan pohtimaan sitä, miten investointeja Suomeen voitaisiin edis-tää. Eloranta järjesti parikin tilaisuutta, jossa SAK:lla oli mahdollisuus esittää omia käsityksiään teemasta. Tämä puheenvuoro on alun perin valmisteltu näitä tapaa-misia varten. Se antaa toivottavasti tiiviin käsityksen siitä, millaisia näkemyksiä ammattiyhdistysliikkeellä on investointien tarpeellisuudesta ja niiden lisäämis-mahdollisuuksista. Matti Tukiainen SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja

4 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

1 INVESTOINTIEN MERKITYS SUOMELLE Kiinteitä investointeja tarvitaan edelleen Suomen kasvupolitiikan vallitseva malli ennen 1990-luvun lamaa oli pääomaval-taisuuden lisääminen, eli talouskasvu perustui kiinteiden investointien korkeaan tasoon. Laman alla tapahtuneen rahamarkkinoiden liberalisoinnin ja talouden ra-kenteiden rajun uudistumisen jälkeen kiinteiden investointien taso ei koskaan saavuttanut entisiä mittasuhteita. Suomi oli siirtynyt kiinteisiin investointeihin pe-rustuvasta kasvumallista ns. osaamisperusteiseen kasvuun. Huomattava osa inves-toinneista tehtiinkin aineettomaan pääomaan, muun muassa tutkimus- ja kehit-tämistoimintaan. Vaikka tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeydestä ollaan yksimielisiä, on tär-keää huolehtia myös kiinteiden investointien riittävyydestä. Ilman kiinteitä inves-tointeja Suomessa ei ole tuotantoa, ja ilman riittävää tuotannollista toimintaa on uhkana, että ajan mittaan myös siihen liittyvä tutkimus- ja kehittämis- sekä palve-luliiketoiminta kuihtuu pois. Toisaalta voi ajatella, että Suomi ei saa osittain julki-sista varoista tuetusta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta täyttä hyötyä irti, jos maassamme ei tuotannollisesti mitenkään hyödynnetä sen tuloksia. Mitkä seikat vaikuttavat investointeihin? Tutkimuksissa on todettu, että tärkeimpiä perusteita investointien kohdentamisel-le ovat pääsy uusille markkinoille, uudet asiakkaat sekä koulutetun työvoiman saa-tavuus. Perinteisiä, mutta edelleen merkittäviä tekijöitä yritysten ja investointien sijoittumisessa ovat raaka-aineiden saatavuus sekä toimiva infrastruktuuri. Glo-baalisti tarkasteltuna investointien kohdentumista selittävät yhteiskunnallinen va-kaus ja julkisen hallinnon toimivuus.

Julkisessa keskustelussa verotus saa paljon huomiota investointien moottorina, etenkin kansainvälisesti vertailtuna. Investointeja koskevan tutkimuskirjallisuu-den yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että pelkästään verotuksella yritysten ja in-vestointien sijoittumista ei voi selittää, eikä se välttämättä kuulu tärkeimpiin teki-jöihin. Verotuksen merkitys kasvaa, kun investointikohde ratkaistaan muuten ta-savertaisten maiden välillä. Suomenkin verojärjestelmää on järkevämpää arvioida vertailemalla sitä esimerkiksi muihin Pohjoismaihin kuin vaikkapa EU:n uudem-piin jäsenmaihin, puhumattakaan Kaakkois-Aasian maista. Investointien lisäämiseksi on vahvistettava yritystoiminnan pitkän aikavälin kehi-tysnäkymiä: ratkaisevassa asemassa ovat odotukset tulevasta. Paluuta entisen mal-liseen kiinteiden investointien määrään perustuvaan kasvuun ei enää ole, vaan jat-kossa on tärkeää kiinnittää huomiota myös investointien laatuun. Samalla on vah-vistettava uskoa siihen, että Suomi selviää suurista väestön ikääntymiseen liittyvis-tä haasteistaan ja pysyy siten vakaana tuotanto- ja tuotekehitysalustana. Julkisen sektorin kestävyyden vahvistaminen parantaa investointihalukkuutta.

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 5

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 13.12.2011 työ- ja elinkei-noministeriön ehdotuksesta yhdistää ulkomaisia investointeja Suomeen hankki-van Invest in Finlandin tehtävät osaksi Finpron toimintaa. Ratkaisu edistää Suo-meen suuntautuvia investointeja ja yksinkertaistaa elinkeino- ja innovaatiopalve-lujärjestelmää. Kansainvälistä vuorovaikutusta kannattaa entisestään vahvistaa: Finpron kansainvälistä verkostoa tulee hyödyntää paitsi suomalaisten yritysten auttamiseksi ulkomaille myös ulkomaisten yritysten ja sijoitusten houkuttelemi-seksi Suomeen.

2 PERUSINFRASTRUKTUURI PIDETTÄVÄ KUNNOSSA Hyvinvointivaltio investointien edistäjänä Perusasiat investointien houkuttelemiseksi ovat Suomessa kunnossa. Työvoima on osaavaa ja yhä monitaitoisempaa, infrastruktuuri toimii ja viranomaispalvelui-hin voi luottaa. Kilpailussa kansainvälisillä markkinoilla ehdoton valttikortti on, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tästä brändistä tulee pitää huoli, ja sen mainetta kannattaa vaalia. Toimiakseen hyvinvointivaltio tarvitsee veropoh-jan, jota tulisi ennemminkin parantaa nykyisestä kuin heikentää. Teollisuus kritisoi mielellään suomalaista verotusta ja ”kallista” palkkatasoa. Kui-tenkin yritysten toiminta Suomessa perustuu pitkälti hyvinvointivaltion tarjo-amiin rakenteisiin ja palveluihin sekä yhteisillä varoilla koulutettuun työvoimaan. Liikennepolitiikka ja elinkeinoelämä kytkeytyvät toisiinsa Valtion tehtävänä on ylläpitää ja uudistaa yhteiskunnan infrastruktuuria. Pitkien etäisyyksien maassa liikennejärjestelmän toimivuus on talouden elinehto. Uusien väyläinvestointien lisäksi tarvitaan riittävät määrärahat väylien ylläpitoon. Erityi-sen tärkeää on panostaa valtakunnallisesti tärkeiden yhteysväylien toimivuuteen. Rautatieliikenteen toimivuutta ja sujuvuutta pitää parantaa. Etenkin joukko- ja työmatkaliikennettä tulee kehittää ennakkoluulottomasti. Ratayhteyksien perusparannukset erityisesti kaupungeissa tukisivat kestävää kas-vua. Keskeisen tieverkon kunnon parantamiseen on panostettava ja ohjattava sii-hen riittävät resurssit. Liikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon eri toimialojen, esimerkiksi kaivosteollisuuden tai matkailun, tarpeet. Erityistä huo-miota tulisi kiinnittää aloihin, jotka tarjoavat näkymiä työllisyyden kohentami-seen. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa tulee varautua vastaamaan esimerkiksi vi-reillä olevien kaivoshankkeiden tarpeisiin. Järkevä liikennepolitiikka kytkeytyy saumattomasti elinkeinopolitiikkaan ja palve-lurakenteisiin. Aluepolitikoinnin sijaan liikenneratkaisut tulee punnita kokonais-hyödyn ja -tehokkuuden kannalta. Uusi hallitus on linjannut tarkastelevansa liikennepolitiikkaa laaja-alaisesti suh-teessa maankäyttöön, asumiseen, elinkeinoelämän tarpeisiin ja palvelurakentei-

6 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

siin. Myönteistä on myös, että liikennehankkeiden arviointia aiotaan kehittää si-ten, että huomioon otetaan mm. työllisyysvaikutukset ja päästöt. Liikennepolitiikassa avainasemassa on joukkoliikenteen kehittäminen. Kuntara-kenteet eivät siinä saa muodostua esteeksi. Kaupungeissa kevyt liikenne pitää saa-da nykyistä toimivammaksi, mikä edellyttää tiheää kaavoitusta.

Tietoyhteiskunta tarvitsee tehokkaan verkon Suomalaisen viestintäpolitiikan tavoitteena on turvata kotitalouksille, yrityksille ja organisaatioille toimivat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut. Erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien tarjontaan on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä vähintään sadan megabitin laajakaistayhteydet kattavat koko Suomen. Nopeat yhteydet helpottavat liiketoimintaa, tehostavat sähköisten palvelujen käyt-töä ja tarjontaa sekä lisäävät mahdollisuuksia kustannustehokkaaseen ja ympäris-töystävälliseen etätyöhön. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistaisivat tehokkaan liiketoiminnan myös kasvukeskusten ulkopuolella. Liikenne- ja viestintäministeriön hahmottamassa tu-levaisuuden ”sadan megan Suomessa” esimerkiksi terveydenhuolto ja monet vi-ranomaispalvelut voitaisiin hoitaa osin sähköisesti.

Tarvitaan kohtuuhintaista ja varmaa energiaa Suomessa pitää tulevaisuudessakin turvata kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saanti. Uusiutuvien energianlähteiden osuutta pitää kasvattaa EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Ratkaisujen toivoisi olevan innovatiivisia: tuuli- ja vesivoiman sekä biomassan hyödyntämisen ohella pitäisi rohkeasti etsiä täysin uudenlaisia energiantuottomuotoja. Uusiutuvan energian tukimuotojen pitää säilyä kustannustehokkaina. Tavoitteena tulee olla se, että energiantuotanto luo uutta kasvua eikä ole verorahojen käyttökohde. Suomi on pitkään halunnut profiloitua ympäristöystävällisten energiaratkaisujen edelläkävijänä ja mallimaana. Toistaiseksi toiveet ovat jääneet täyttymättä. Metsäs-tä elävä Suomi on esimerkiksi puurakentamisessa kehitysmaa. Vaikka suomalainen biosektori on jäänyt vaatimattomaksi, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen on panostettu muilla aloilla. Iso osa suomalaisesta te-ollisuudesta on edelläkävijöitä energiatehokkuudessa ja päästöjen vähentämisessä. Ympäristöystävälliseen ja tehokkaaseen energiankäyttöön tulisikin panostaa kai-kissa yrityksissä alaan tai kokoon katsomatta. Työntekijät ovat oman työnsä asian-tuntijoita, joten heidän näkemyksiään kannattaa kuulla energiatehokkaita toimin-

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 7

tatapoja etsittäessä. Parhaimmillaan työntekijöiden motivaatio kasvaa, yritys löy-tää tehokkaampia toimintatapoja ja asiakastyytyväisyys lisääntyy. Järkevä asuntopolitiikka on kasvun edellytys Kasvukeskuksiin tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja työntekijät puolestaan tarvitsevat tehokkaita liikenneyhteyksiä ja asuntoja. Järkevät asuntopoliittiset päätökset ovat työllisyyden ja talouskasvun ennakkoeh-to. Kasvukeskusten asuntopulaan pitää löytää kestävät ratkaisut. Tällä hetkellä asuntojen hinnat etenkin pääkaupunkiseudulla ovat karanneet sellaisiksi, että Hel-sinkiin on hankala saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheillä asumiskulut saattavat pahimmillaan olla jopa 70−80 prosenttia tuloista. Asumiskulut ovat kauttaaltaan kasvussa, mutta suhteessa eniten kärsivät pieni- ja keskituloiset. Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta pitää saada vastaamaan kysyntää. Asuntojen tuotannon vakauttamiseksi valtiolta kaivataan määrätietoisia panostuksia etenkin vuokra-asuntojen tuotantoon. Hallituksen lokakuussa tekemä päätös korkotuki-lainojen rakennuttajan omavastuukoron puolittamisesta vuoteen 2014 oli kanna-tettava. Myös päätös ARA-lisärahoituksesta on kasvun ja työllisyyden näkökul-masta perusteltu. Kuntia tulisi edelleen houkutella yhteistyöhön kaavoituksessa ja esimerkiksi palve-lurakentamisessa sekä kepein että porkkanoin. Työeläkeyhtiöt voisivat harkita ny-kyistä aktiivisempaa sijoittamista vuokra-asuntojen rakentamiseen.

3 VEROTUS JA KIINTEÄT INVESTOINNIT Yhtiöveron alentamiselle ei tarvetta Yritysten investointipäätöksiä ohjaavat odotettu tuotto ja kustannukset, joihin vaikuttavat ensisijaisesti monet muut tekijät kuin verotus. Verotuksella voi olla vaikutusta sijoitusten kansainväliseen kohdentumiseen. Yritysten voittoihin koh-distuva tulovero vähentää investointeja, koska se laskee niiden tuottoa. Euroopassa keskimääräisen yritysverokannan aleneminen on pysähtynyt. Tänä vuonna keskimääräinen yritysverokanta nousi hieman (20,12 prosenttiin viime vuoden 19,98 prosentista). EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 prosenttia (kuvio 1). Muualla maailmassa keskimääräinen yritysveroprosentti las-kee edelleen. Vuosi vuodelta aleneminen on kuitenkin hidastunut.

8 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

KUVIO 1 Yritysverokannat (%) EU 15 -jäsenmaissa 2011

Suomessa yhteisöverokanta alenee ensi vuonna nykyisestä 26 prosentista 24,5 pro-senttiin, eikä Suomella ole verokilpailusta johtuvaa tarvetta alentaa yhteisöveroa. Yritysverokannan alentaminen synnyttää aina paineita verokannan alentamiseen muissakin maissa ja hyöty veroedusta jää todennäköisesti lyhytaikaiseksi. Verokil-pailun seurauksena valtiot joutuvat rahoittamaan veronalennuksensa muuta vero-tusta kiristämällä ja julkisia menoja leikkaamalla. Poistojärjestelmä vaatii kehittämistä Poistojärjestelmä kannustaa yrityksiä investointeihin: irtaimen käyttöomaisuuden 25 prosentin menojäännöspoisto on matalan inflaation oloissa ylimitoitettu pitkän käyttöiän kone-, laite-, ja alusinvestointien osalta. Teoreettisesti järjestelmä ei siis ole neutraali erilaisten investointien suhteen. Poistojärjestelmän kehittämistä tulee arvioida niin, että teoreettisen tarkastelun lisäksi huomioidaan sen vaikutukset kansainvälisessä kilpailussa. Kehitysalueille tehtävien investointien korotetuista poistoista ei selvitysten mu-kaan ole juuri ollut hyötyä, mutta ne aiheuttavat hallinnollisia kustannuksia. Alu-eellisesti ohjaava poistojärjestelmä voi potentiaalisesti vääristää investointipäätök-siä ja siten haitata tuottavuus- ja työllisyyskehitystä kansantaloudessa. Siksi kehi-tysalueiden korotetuista poistoista tulisi luopua ja kehittää poistojärjestelmää kokonaisuutena.

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 9

Korkomenojen vähennysoikeutta rajoitettava Yritysten ja niiden omistajien verosuunnittelun vähentämiseksi korkojen vähen-nysoikeutta elinkeinoverotuksessa on rajoitettu useissa valtioissa viime vuosina. Yritysten rajoittamaton korkomenojen vähennysoikeus ja ulkomaille maksettavi-en korkojen lähdeverovapaus kannustavat velkapainotteiseen rahoitusrakentee-seen ja vähentävät Suomeen maksettavia veroja. Suomessa ei ole säädöksiä, joilla korkojen vähennysoikeutta rajoitettaisiin. Tämä johtaa siihen, että kansainväliset yritykset ohjaavat rahavirtojaan niin, että korkoja vähennetään nimenomaan Suomessa. Suomen vapaata korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa rajoitukset otettiin käyttöön jo vuonna 2009. Yritysten ylisuurten korkomenojen vähentämistä pitäisi rajoittaa myös Suomessa pikaisesti.

Pääomasijoittamisen verokannustin mahdollinen Rahoituksen saaminen voi olla haastavaa erityisesti kasvuyrittäjille. Tästä syystä Suomessa on keskusteltu verokannustimesta yksityishenkilöille, jotka tekevät pää-omasijoituksia kasvuyrityksiin eli ns. bisnesenkeleille. Pääomasijoittamisen vero-kannustinta voidaan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksus-ta. Yrityksen omistuksesta irtautuva sijoittaja voisi saada myyntivoitosta maksa-mansa pääomaveron palautuksena, jos hän sijoittaa saman pääoman uuteen kasvuyritykseen.

4 AINEETTOMIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN Tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennys ei ole tehokas väline Useimmat OECD-valtiot ovat ottaneet jossakin muodossa käyttöön yritysten tut-kimus- ja kehittämismenojen verotukia. Verotuet on nähty laajan yritysjoukon ta-voittavaksi yleistueksi, jonka hakemiseen ei ole korkeaa kynnystä. Valtiovarainministeriön verotyöryhmä selvitti yritysten t&k-verotuen käyttöönot-tamista Suomessa. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotukeen liittyy verotyö-ryhmän mukaan merkittäviä riskejä verotuoton suhteen. Ei ole selvää, toisiko tu-kielementin tuominen verojärjestelmän puolelle etuja suhteessa hyvin toimivaan suorien tukien järjestelmään. Riskinä on mm. menojen kirjaaminen tutkimus- ja kehitysmenoihin myös silloin, kun ne eivät liity t&k-toimintaan. Tutkimus- ja kehittämismenojen verotuen tehokas kohdentuminen ja väärinkäy-tösten estäminen näyttävät vaativan lupamenettelyä ja riittävää jälkikäteisvalvon-taa. Jos järjestelmä perustuu verohyvitykseen ja siihen sisältyy tukiviranomaiselta haettava lupa, järjestelmä lähestyy suoraa tukea. Norjassa ja Alankomaissa t&k-verotuen oikeaa kohdentumista varmennetaan hakemusmenettelyllä. Kummassa-kin maassa luvan myöntää sama viranomainen, joka jakaa suoraa tutkimus- ja ke-hittämisrahoitusta.

10 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

SAK lähtee siitä, että yritys- ja pääomatuloverotuksen veropohjan on oltava mah-dollisimman laaja, jotta verotuksen taso voidaan pitää kohtuullisena. Se on tärkeää verojärjestelmän tehokkuuden ja läpinäkyvyyden kannalta ja edistää myös resurs-sien tehokasta kohdentumista sekä sitä kautta talouskasvua. Suorien tukien järjestelmää on kehitettävä Yksi väline yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi on tutkimus- ja kehittämisra-hoitus, jota tarjoaa erityisesti Tekes. Ideaalitilanteessa tutkimus- ja kehittämis-toiminnan hyödyt leviävät muidenkin kuin tukirahoitusta saavien yritys-ten hyödyksi esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan yhteistyöverkos-toissa ja liiketoiminnan kumppanuusverkoissa sekä työntekijöiden vaihta-essa työpaikkaa. Sitä kautta koko yhteiskunta voi hyötyä tutkimus- ja ke-hittämistoiminnan tukemisesta. Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tavoitteeksi on hallitusohjelmassa asetettu neljä prosenttia BKT:stä. Rahoituksen prosentuaalista osuutta tärkeämpää on kui-tenkin varmistua siitä, että rahoitusta hyödynnetään tehokkaasti. Sen pitää olla tarkoituksenmukaisesti suunnattua, tarpeeksi joustavaa sekä riskeihin houkutta-vaa. Keskeisenä tavoitteena tulee olla yksityisen rahan saaminen hankkeisiin. Erityisesti globaaleille markkinoille toimimaan pyrkiviltä uusilta yrityksiltä vaadi-taan usein nykyistä kovempia riskejä sekä globaalin yrityskulttuurin tuntemusta ja sitä tukevaa ohjausta. On perusteltua, että rahoituksella edistetään rohkeammin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten soveltamista, käytäntöön siirtämistä ja kaupallistamista. Kasvuyritysten ja ketterien innovaattorien ohella julkisen tutkimus- ja kehittämis-rahoituksen saanti pitää turvata myös vakiintuneille ja suurille yrityksille. Tuen suuntaaminen vain pienille yrityksille ei olisi tasapuolista. Lisäksi se uhkaa vääris-tää kilpailua ja luoda esteitä kasvulle. Kasvuyrityksille ja yritysten kansainvälistymiseen ohjattavan tuen tarpeellisuudes-ta vallitsee laaja yksimielisyys. On kuitenkin tärkeää tunnistaa painotuksiin liitty-vät riskit. Ei ole itsestään selvää, että kasvava yritys pysyy Suomessa ja työllistää kasvaessaan laajenevan joukon suomalaisia työntekijöitä. Kasvava yritys voidaan myydä ulkomaisille kilpailijoille tai sijoittajille ja siirtää toiminta muualle. Julkista rahoitusta myönnettäessä on huomioitava nämä riskit. Tutkimus- ja kehittämistukea pitää suunnata laaja-alaisesti eri toimialoille ja yri-tyksille. Kaikkia panoksia ei kannata pistää huippuosaamista vaativiin innovaati-oihin. Erityisosaajia ei ole tarjolla rajattomasti, ja markkinatilanteet voivat muut-tua nopeasti. T&k-investointien keskittäminen pelkästään etukäteen valikoiduille aloille ei ole järkevää, sillä se saattaa jättää uusia ja uusille nouseville aloille hakeu-tuvia yrityksiä kokonaan rahoituksen ulkopuolelle. Tukipolitiikan tulee olla jous-tavaa. Laaja-alaisuuden ohella on järkevää suunnata erityisiä panostuksia tietyille sektoreille, joiden kilpailukyvyn edistämisellä on kansantaloudellista merkitystä lyhyellä aikavälillä.

SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi 11

Julkisen rahoituksen ei voi odottaa lähitulevaisuudessa kasvavan. Siksi on tärkeää, että yhä suurempi osa EU:n rahastovaroista käytetään osaamisperustan vahvista-miseen. Osaamisen painottaminen mahdollistaa mm. strategisten huippuosaamis-keskittymien toiminnan ja osaamiskeskusohjelman jatkamisen. Toiminnassa tulee ensisijaisesti tukea kansallisesti ja/tai alueellisesti vahvoja innovaatioyksikköjä, jotka tuottavat ympäristölleen lisäarvoa: työpaikkoja, palveluita ja vireää elinkei-notoimintaa. Aluepoliittiset syyt eivät saa olla perusteena t&k-tukien myöntämi-selle kuten eivät muullekaan julkiselle rahoitukselle. Osaaminen, työhyvinvointi ja innovaatiot Suomen kilpailukyvyn perustana Työmarkkinoiden raamisopimuksessa on sovittu, että valtio selvittää mahdolli-suuksia ottaa käyttöön verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan työntekijöidensä koulutukseen. Raamiin liittyvissä hallituksen esi-tyksissä mainitaan, että yksi mahdollisuus olisi yhteisöveroon tehtävä koulutus- ja työhyvinvointivähennys. Henkilöstökoulutuksen lisääminen olisi investointi in-himilliseen pääomaan. Taloudellisesti hyvinä aikoina yritykset voisivat varautua taantumaan keräämällä taseeseen tuloksestaan erityistä henkilöstöinvestointeihin tarkoitettua vastuuvara-usta. Varausta voitaisiin purkaa silloin, kun yritys haluaa välttää työvoiman vä-hentämistä. Sitä voitaisiin käyttää sellaisiin tarkoituksiin, jotka edistävät työnteki-jöiden jaksamista, osaamista, ammatillista kouluttautumista ja kehittämistä sekä toissijaisesti myös uudelleen sijoittumista työmarkkinoilla. Vastuuvarausta voitai-siin käyttää myös työvoiman vähentämistilanteissa vähennettävän henkilöstön hyväksi. Vastuuvaraukseen liittyviä veropoliittisia kohtia tulee selvittää raamiso-pimuksen perusteella käynnistettävässä verovalmistelussa. SAK:lle on tärkeää, että teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden integroituun kehittämiseen, kaupallistamiseen ja käyttöönottoon panostetaan ja että Tekesissä on riittävästi rahaa varattuna myös työelämän kehittämiselle. Tekesiin tarvitaan ohjelma, joka auttaa myös keskivertoja työpaikkoja kehittymään nykyistä parem-miksi. Olisi tärkeää yhdistää henkilöstöjohtamisen ja strategiajohtamisen näkö-kulmat, jotta innovaatiotoimintaa voitaisiin kehittää edelleen. Suomen valtti voisi olla esimerkiksi työorganisaatioiden kehittämisen osaamisver-kosto, joka edistää tehokkaasti laadullisesti kestävää tuottavuuden kasvua. Työ-elämän kehittämisen asemaa osana laaja-alaista innovaatiopolitiikan kokonaisuut-ta on vahvistettava. Toinen yritysten menestystekijä ja syy investoida juuri Suomeen voisi olla henki-löstön osaamisen ja laajan osallistumisen merkityksen tunnistaminen ja tunnus-taminen entistä paremmin. Kyvystä uudistaa tehokkaasti tuotteita ja palveluja sekä niiden tuottamisen tapoja on tulossa entistä tärkeämpi kilpailutekijä yrityksille. Myös se on Suomen etu, että täällä työmarkkinajärjestöt ovat aktiivisesti mukana työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä. Näin lisätään merkittävästi muun mu-assa innovaatiotoimintojen vaikuttavuutta.

12 SAK · Suomi paremmaksi investointikohteeksi

5 HALLINTO JA KUNTARAKENNE Investointi-ilmapiirin kannalta julkisen hallinnon tehokkuus on tärkeä asia. Esi-merkiksi Maailmanpankin Ease of Doing Business -indikaattorin1 perusteella voi-daan todeta, että Suomessa asiat ovat yleisellä tasolla hyvin. Suomen sijoitus tällä indikaattorilla, joka kuvaa liiketoimintaympäristön hallinnollista toimivuutta, on 11. noin 200 maan joukossa. Hyvä liiketoimintaympäristö ei tarkoita sitä, että sääntelyä olisi mahdollisimman vähän. Markkinoiden hyvä toiminta päinvastoin edellyttää sääntelyä: esimerkiksi tiukkaa laittomien kartellien vastaista sääntelyä ja selkeitä standardeja. Hallinnolli-sen taakan vähentämiseen pyrkiminen on siten ymmärrettävää, mutta sen toteut-tamisessa on käytettävä harkintaa. Kansainvälistä kilpailua voisi olla Suomessa enemmänkin. Esimerkiksi vähittäis-kauppa ja rakentaminen mainitaan usein toimialoina, joille soisi ilmaantuvan enemmänkin ulkomaisia toimijoita kilpailua kiristämään. Molemmilla toimialoilla kunnallinen päätöksenteko, erityisesti kaavoitus, voi tuottaa merkittäviä markki-noille pääsyn esteitä. Suomen kilpailuviranomaisten olisi suunnattava enemmän voimavaroja paikallistason markkinapuutteiden havaitsemiseen ja korjaamiseen. Kuntarakenne kaipaa uudistusta Suomen kuntarakenteen uudistaminen ja peruskuntien keskimääräisen koon kas-vattaminen tarjoaisivat mahdollisuuden parantaa kuntien hankintaosaamista sekä kykyä organisoida palvelutuotantoaan paremmin. Palvelutuotannon uudistaminen tulee tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa vält-täen työehtojen heikennyksiä. Kuntarakenteen uudistaminen loisi myös uutta alu-eellista elinkeinopoliittista aktiivisuutta ja mahdollistaisi alueiden voimavarojen tehokkaamman käytön.

1 www.doingbusiness.org

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi