suunnitteluohjeet betoni muuraus - julkisivuyhdistys · juko-ohjeistokansio on tarkoitettu...

JUKO-ohjeistokansio on tarkoitettu henkilöille, jotka pystyvät soveltamaan annettuja ohjeita, ymmärtämään niihin liittyvät rajoitukset sekä ottamaan vastuun niiden soveltamisesta omassa työssään. Aineiston laajuuden takia on mahdollista, että siinä esiintyy ristiriitaisuuksia, jopa suoranaisia virheitä. Vaikka valmistelutyöhön on osallistunut lukuisa joukko julkisivukorjaamisen osaajia, ei Julkisivuyhdistys, sen jäsenet tai valmistelutyöhön osallistuneet henkilöt, yritykset tai yhteisöt ota vastuuta annetuista ohjeista. JUKO ohjeistokansio on toistaiseksi koekäytössä. Havaituista virheistä ja puutteista pyydetään ilmoittamaan Julkisivuyhdis-tykselle (email. [email protected]).

Ta lonr akennust ekn i ikka

JUKO - OHJEISTOKANSIO JULKISIVUKORJAUSHANKKEEN

LÄPIVIEMISEKSI

KORJAUSTAPAKUVAUKSET

Betonijulkisivut verhouskorjaus muuraamalla

- suunnitteluohjeet päivitetty 9/2005

DI Matti Haukijärvi

Tampereen teknillinen yliopisto, Talonrakennustekniikka

JUKO – JULKISIVUKORJAUSTEN TUOTTEISTUS Suunnitteluohjeet Betonijulkisivut / verhouskorjaus muurauksella

- 2 -

YHTEENVETO Tässä luvussa käsitellään betonijulkisivun verhouskorjausta muuraamalla ja sen suunnitte-luohjeita. Ohjeissa on käsitelty

- suunnittelun lähtökohdat - korjauksen valmistelevat työt - lisälämmöneristys - varsinainen julkisivumuuraus

JUKO OHJEISTOKANSIO

A RAKENNUKSEN YLLÄPITO

B HANKE-SUUNNITTELU

C KORJAUS-SUUNNITTELU

D RAKENTAMIS-VAIHE

E KORJATUN RAKENTEEN

YLLÄPITO A1 Kiinteistönpidon

strategiat B1 Korjaushankkeen

osapuolet C1 Suunnittelun valmistelu

D1 Rakennusvaiheen organisaatio, urak-kamuodot ja toteu-tus

E1 Julkisivukorjauksen käyttö ja huolto-ohje

A2 Korjaushanke asunto-osakeyhtiössä

B2 Rakenteet ja korjaus-mahdollisuudet

C2 Suunnittelun ohjaus

D2 Korjausurakan vastaanotto

A3 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

B3 Korjaustarpeen selvittäminen ja kuntotutkimukset

B4 Korjaustavan valinta

B5 Rahoitus-tarkastelut

B6 Viranomais-ohjaus julkisivu-korjaus-hankkeessa

KORJAUSTAPAKUVAUKSET Yleiskuvaukset

Suunnitteluohjeet

ELIKAARIKUSTANNUSLASKENTAOHJELMA JUKO.xls Investointikustannukset

Elinkaarikustannusten vertailu


- 3 -

Sisällysluettelo

1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT................................................................................... 5 1.1 SÄÄRASITUKSET................................................................................................................ 5 1.2 MEKAANISET RASITUKSET ................................................................................................ 5

1.2.1 Yleistä ........................................................................................................................... 5 1.2.2 Omapaino ..................................................................................................................... 5 1.2.3 Tuuli.............................................................................................................................. 6 1.2.4 Iskukuorma ................................................................................................................... 7

1.3 KOSTEUSTEKNISEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN....................................................... 7 1.4 LÄMPÖTEKNISEN TOIMIVUUDEN VARMISTAMINEN .......................................................... 7 1.5 PALOMÄÄRÄYKSET ........................................................................................................... 8 1.6 MUUT SUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT.............................................. 8

1.6.1 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet.............................................................. 8 2 MATERIAALIEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY TYÖMAALLA........................... 10

2.1.1 Tuotteiden tilaaminen työmaalle ................................................................................ 10 2.1.2 Varastointi .................................................................................................................. 10

3 VANHAN SEINÄN LISÄKIINNITYS ................................................................................ 11 3.1 YLEISTÄ .......................................................................................................................... 11 3.2 BETONIJULKISIVUN LISÄKIINNITYS................................................................................. 11

4 LISÄLÄMMÖNERISTYS.................................................................................................... 13 4.1 LÄMMÖNERISTE .............................................................................................................. 13 4.2 TUULENSUOJAPINTA ....................................................................................................... 13 4.3 RAKENNEPAKSUUDET ..................................................................................................... 13 4.4 LÄMMÖNERISTEIDEN KIINNITYS ..................................................................................... 14

5 MUURAUS............................................................................................................................. 15 5.1 MUURAUKSEN ULKONÄKÖ.............................................................................................. 15

5.1.1 Yleistä ......................................................................................................................... 15 5.1.2 Tiilien ominaisuudet ................................................................................................... 15 5.1.3 Tiilien koot .................................................................................................................. 15 5.1.4 Saumat ja limitykset .................................................................................................... 16

5.2 TIILIMUURIN KANNATUS ................................................................................................. 17 5.2.1 Pääperiaatteet............................................................................................................. 17 5.2.2 Mitoitus ....................................................................................................................... 18

5.3 SIDONTA RUNKOON......................................................................................................... 18 5.3.1 Yleistä ......................................................................................................................... 18 5.3.2 Muuraussiteet ............................................................................................................. 18 5.3.3 Mitoitus ....................................................................................................................... 19

5.4 AUKKOJEN YLÄPUOLISTEN RAKENTEIDEN KANNATUS................................................... 19 5.4.1 Periaatteet................................................................................................................... 19 5.4.2 Raudoitetut tiilipalkit .................................................................................................. 20

5.5 RAUDOITUS ..................................................................................................................... 21 5.5.1 Yleistä ......................................................................................................................... 21 5.5.2 Sijoittaminen ............................................................................................................... 21

5.6 MUURAUSLAASTI ............................................................................................................ 21 5.6.1 Laastin valinta ............................................................................................................ 21 5.6.2 Valmistus..................................................................................................................... 21

5.7 MUURAUSTYÖ................................................................................................................. 21 5.7.1 Yleistä ......................................................................................................................... 21


- 4 -

5.7.2 Työtekniikat................................................................................................................. 22 5.7.3 Olosuhteet ................................................................................................................... 22

5.8 LIIKUNTASAUMAT........................................................................................................... 23 5.8.1 Sijoittaminen ............................................................................................................... 23 5.8.2 Liikuntasauman rakenne............................................................................................. 24

5.9 LIITOSKOHDAT JA PELLITYKSET ..................................................................................... 25 5.9.1 Ikkunaliitokset............................................................................................................. 25 5.9.2 Räystäsrakenteet ......................................................................................................... 26 5.9.3 Sokkelileikkaukset ....................................................................................................... 28 5.9.4 Ulkoseinän varusteet (räystäskourut, syöksytorvet, tikkaat jne.)................................ 29


- 5 -

1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Säärasitukset Ulkoseinässä merkittävimmät säärasitukset ovat

- kosteus - pakkanen - lämpötilojen vaihtelu - UV-säteily

Käytettävien tuotteiden täyttää niille asetetut vaatimukset. Säärasitusten, erityisesti koste-usrasituksen sekä lämpötilan vaihtelujen vaikutusta voidaan pienentää oleellisesti oikealla detaljisuunnittelulla sekä materiaalivalinnoilla. Kosteus on rasitustekijöistä yksi merkittävimmistä. Se on osallisena lähes kaikissa merkit-tävimmissä turmeltumisilmiöissä. Kosteus on osallisena mm. huokoisten materiaalien ra-pautumisessa sekä metallien korroosiossa. Lisäksi se vaikuttaa orgaanisiin materiaaleihin haitallisesti, esim. heikentäen liimojen tai saumausmassojen tartuntaominaisuuksia. Pakkanen rasittaa erityisesti huokoisia rakenteita, jotka ovat alttiina kosteusrasituksille. Jäätyessään vesi laajenee, mikä voi aiheuttaa rakenteen rapautumista. Pakkasrasitus on korkeimmillaan rannikolla, jossa rakenteet altistuvat voimakkaalle viistosaderasitukselle, ja jossa jäätymis-sulamissyklien lukumäärä on suuri. Lämpötilan vaihtelut aiheuttavat rakenteeseen mekaanista rasitusta lämpöliikkeiden muodossa. Lämpöliikkeet voivat aiheuttaa tiilimuurin halkeilua. Lämpötilojen vaihtelujen aiheuttamat liikkeet on otettava huomioon detaljisuunnittelussa, erityisesti liikuntasaumo-jen määrällä ja sijoittelulla. 1.2 Mekaaniset rasitukset 1.2.1 Yleistä Rakenteelle aiheutuu kuormitusta ja muuta mekaanista rasitusta seuraavista lähteistä

- omapaino - tuuli - iskukuorma

1.2.2 Omapaino Rakenteen omapaino riippuu käytettävän tiilen ominaisuuksista (tiilityyppi, tiheys ja dimen-siot) sekä työtekniikasta (mm. käytettävä saumaleveys). Rakenteen omapaino tulee mää-rittää tapauskohtaisesti. Tiilijulkisivun omapaino vaihtelee tyypillisesti välillä 1,7 – 2,7 kN/m2. Lämmöneristetyypillä ei ole merkitystä kuormituksia ajatellen. Tiilimuurit vaativat joko omat perustukset tai erillisen kannatuskonsolin.


- 6 -

1.2.3 Tuuli Tuulikuorman suuruus riippuu rakennuksen korkeudesta, muodosta sekä sen sijainnista. Tuulenpaineen mitoitusarvot määritetään Suomen rakentamismääräyskokoelman mu-kaan.

Kuva 1 Tuulen nopeuspaine eri maastoluokissa (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa B1

Rakenteiden varmuus ja kuormitukset)

Tuulen imuvaikutukselle saadaan arvot rakennuksen koon ja muodon perusteella kuvan 2 perusteella. Kuorimuuri mitoitetaan verhouskorjauksissa niin, että tuulenpaineen aikaan-saama kuormitus siirretään tiilisiteillä sisempiin rakenteisiin.

Kuva 2 Tuulenpaineen muotokertoimet (Lähde: RIL144-2002 Rakenteiden kuormitusohjeet, s. 41 kuva 4.232a seinien painekertoimet Cp)


- 7 -

1.2.4 Iskukuorma Kuorimuurin iskukuorman kestävyys on erittäin hyvä. Iskunkestävyyttä on tarkasteltava rakennuksen alaosissa sekä kulkuväylien yhteydessä olevilla seinänosilla. 1.3 Kosteusteknisen toimivuuden varmistaminen Kuorimuurit ovat toiminnaltaan tuulettuvia rakenteita. Kuorimuurirakenteen läpi voi kulkeutua vettä tuulisen sään aikana. Kosteusteknisen toimi-vuuden varmistamiseksi on rakenteeseen pääsevän kosteusmäärän oltava mahdollisim-man vähäinen (rakenteen yksityiskohtien kosteustekninen toimivuus sekä kuorimuurin halkeilemattomuus). Toisaalta rakenteen sisään päässeen kosteuden kuivumisen on olta-va mahdollista. Kosteustekninen toimivuus edellyttää rakenteen toimivaa tuulettumista. Tuuletusraon mi-nimileveys on 40 mm. Kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseksi suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin tekijöihin

- estetään veden pääsy rakenteen sisään o erilaiset liitoskohdat ja detaljit

ikkunaliitokset sokkelirakenteet ulkonevat räystäsrakenteet

• käytetään aina mahdollisuuksien mukaan o tuuletusraon leveys

leveämpi tuuletusrako pienentää lämmöneristeen pinnalle pääsevän veden määrää

o veden ohjaaminen liitoskohdissa pellitysten ja tiivistysten toteutus

o laastisaumojen tiiviys työn huolellisuus

- mahdollistetaan rakenteen kuivuminen o tuuletusrako

tuuletusraon leveys tuuletusraon avonaisuus

• tuuletusraon leveys (min. 40 mm) • käytettävät työtekniikat

1.4 Lämpöteknisen toimivuuden varmistaminen Tiilimuuraus tehdään yleensä lisälämmöneristyksellä. Lisälämmöneristys parantaa vanhan seinän toimivuutta, sillä vaurioiden eteneminen py-sähtyy lämpötilan nousun ja kosteusrasituksen pienenemisen seurauksena. Lämmöneris-tyksen myötä myös ulkoseinän lämmöneristyskyky paranee. Lämpöteknisen toimivuuden varmistamiseksi on lämmöneristelevyjen asennukseen kiinni-tettävä huomiota. Ennen lämmöneristelevyjen asennusta alustan epätasaisuuden tasoitet-


- 8 -

tava, jotta lämmöneristeet voidaan asentaa riittävän tiiviisti alustaan ja välttää näin raken-teen sisäinen konvektio. Soveltuva lämmöneristekerroksen paksuus määritetään tapauskohtaisesti. Lämmöneriste-kerroksen paksuuden valintaa on käsitelty tarkemmin luvussa 4 Lisälämmöneristys. 1.5 Palomääräykset Julkisivukorjauksissa on otettava huomioon palomääräykset. Palomääräykset vaikuttavat mm. lämmöneritys- ja tuulensuojatuotteiden valintaan. Rakennuksen paloluokka ja eri luokkien asettamat vaatimukset selviää Suomen rakenta-mismääräyskokoelman osasta E1. Seuraavassa taulukoissa on esitetty määräysten antamat suuntaviivat tuotevalinnoille. Määräyksiin sisältyy poikkeuksia, jolloin joissain tapauksissa myös alhaisemman palo-luokituksen omaavien materiaalien käyttö on mahdollista. Lopullisen hyväksynnän tietyn rakennustarvikkeen käytöstä antaa paikallinen paloviranomainen. Taulukko 1 Suuntaviivat verhoustuotteille asetettavista palovaatimuksista

Rakennuksen paloluokka

P1 P2 P2 P3

Käyttötapa luokan P1 raken-nukset yleensä

3 – 4 krs asuin- ja työpaikka-rakennukset sekä hoitolaitokset

muut luokan P2 rakennukset

Tuulensuojapinta B-s1, d0 (1 B-s1, d0 (1 D-s2, d2 ei vaatimusta Lämmöneriste (ei toimi tuulen-suojapintana)

B-s1, d0 D-s2, d2 ei vaatimusta ei vaatimusta

(1 Luokan D-s2, d2 rakennustarvikkeiden käyttäminen sallittu tietyin edellytyksin, ks. RakMK E1, luku 8.3 Ulkoseinät 1.6 Muut suunnittelussa huomioon otettavat teki jät 1.6.1 Terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet Tyypillisimmät betonijulkisivuissa olevat terveydelle ja ympäristölle vaaralliset aineet ovat pinnoitteiden sisältämä asbesti sekä saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteet. Lisäksi lämmöneristeissä saattaa harvinaisissa tapauksissa esiintyä mikrobikasvustoa. Asbesti. Pinnoitteiden asbesti on otettava huomioon pölyävissä työvaiheissa. Yleissään-tönä on, että pölyävät työvaiheet on tehtävä asbestityönä. Verhouskorjauksissa pölyävinä työvaiheina voidaan pitää lähinnä ulkokuoren ja rankarakenteen ankkurointiin liittyviä po-rauksia. Saumausmassojen PCB- ja lyijy-yhdisteet. Saumausmassojen sisältämien PCB- ja lyijy-yhdisteiden osalta pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että niitä sisältävät saumaus-massat poistetaan mahdollisimmat tehokkaasti. Poiston yhteydessä ei kuitenkaan ole tar-peen hioa elementtien reunoja, vaan poisto voidaan tehdä esim. porakoneella. Tavoittee-na on, että rakenteeseen ei jää enää merkittäviä määriä ko. yhdisteitä.


- 9 -

Mikrobit. Mikrobien esiintyminen betonisandwich-elementeissä on todettu varsin harvinai-seksi, kuitenkin niiden esiintyminen on mahdollista. Mikrobien esiintymisen vuoksi ei ole välttämätöntä ryhtyä purkavaan korjaukseen. Mikäli todettuja mikrobikasvustoja ei lähdetä poistamaan (purkava korjaus), on niiden haitat sisäilmaan pienenettävä estämällä ilma-vuodot rakenteen läpi ulkoilmasta sisäilmaan. Tämä edellyttää ulkoseinässä olevien epä-tiiviyskohtien (elementtien saumat, ovi – ja ikkunaliitokset jne.) tiivistämistä sekä sisä- että ulkopuolelta sekä hallitun korvausilmareitistön rakentamista esim. raitisilmaventtiilien tai ikkunarakenteeseen rakennettavien tuloilmaventtiilien avulla.


- 10 -

2 MATERIAALIEN VARASTOINTI JA KÄSITTELY TYÖMAALLA

2.1.1 Tuotteiden tilaaminen työmaalle Tiilien ja muurauslaastien toimittamisesta työmaalle (määrät, aikataulut jne.) tulee sopia yhteistyössä materiaalitoimittajan kanssa. Etenkin erikoistiilien tai laastien toimittamisesta tulee sopia riittävän ajoissa. Tiilet tilataan työmaalle aina täysinä kuormina. Kuormat tilataan arvioidun työsaavutuksen perusteella niin, että työmaalla tapahtuva välivarastointi on mahdollisimman lyhytaikaista. Laastit tilataan joko suursäkeissä tai irtolaastina valittavasta varastointitavasta (varastoin-tisiilon koko) riippuen. Laastimenekkiä tulee seurata työn aikana ja laastitilaukset tehtävä ajoissa. 2.1.2 Varastointi Tiilet on varastoitava kosteudelta, lialta ja pölyltä suojattuna. Tiililetkat peitetään esim. ke-vytpeitteillä. Tiililetkat eivät saa olla suoraan kosketuksissa maahan eivätkä talviolosuh-teissa lumeen. Laastit varastoidaan yleensä suoraan siiloihin, varastointisiiloja on ainakin 3, 10 ja 14 ton-nin siiloja suursäleille sekä 25 tonnin siiloja irtolaastille. Varalla säilytettävät suursäkit on varastoitava kosteudelta (sade ja maaperän kosteus), lialta ja pölyltä suojattuna (vrt. tiili-letkojen suojaus).


- 11 -

3 VANHAN SEINÄN LISÄKIINNITYS 3.1 Yleistä Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve tulee selvittää aina erikseen. Lisäkiinnitys on tehtävä, jos vanhan seinärakenteen kiinnitysvarmuus on heikentynyt. On kuitenkin huomi-oitava, että muuraus ei lisää yleensä vanhan ulkokuoren kuormitusta, sillä muorimuurin kannatus tapahtuu tyypillisesti omilta perustuksilta tai kannatuskonsoleilta. Lisäkiinnitystarvetta pohdittaessa on syytä ottaa huomioon vanhan rakenteen kiinnitysta-pa. Betonisandwich-rakenteissa yleisimmin käytettyä ulkokuoren ruostumattomasta teräksestä tehtyä ansaskiinnitystä voidaan pitää erittäin varmana kiinnitystapana. Poikkeuksen muo-dostavat erittäin pitkälle edennyt betonin pakkasrapautuminen tai sellaisten kerroksellisten ulkokuorien vaurioituminen, joissa vaurioituminen voi aiheuttaa ulkokuoren ulko-osien ir-toamisen (esim. pesubetonipintaisen ulkokuoren korroosiovauriot pesu- ja taustabetonin rajapinnassa). Jos ulkokuoren kiinnitys on tehty pistemäisesti ruostuvasta teräksestä (esim. tavallinen harjateräs tai pyörötanko, teräskiskot), on lisäkiinnitys yleensä tarpeellinen. Korroosio saattaa huonoissa olosuhteissa edetä myös korjauksen jälkeen, joten näissä tapauksissa lisäkiinnitystä voidaan pitää aina suositeltavana vaihtoehtona. 3.2 Betoni julkisivun l isäki innitys Betonisten ulkokuorien lisäkiinnitys tehdään ulkokuoren läpi sisäkuoreen. Kiinnikkeinä käytetään kiila-, lyönti- tai kemiallisia ankkureita, jotka asennetaan kuvan 3 periaatteen mukaisesti (ankkurit elementin yläosaan 45° kulmaan ja alareunaan kohtisuoraan). Vinoon asennettavan ankkurin asennuksessa voidaan käyttää apuna kulmarautaa.

Kuva 3 Periaatekuva vanhan ulkokuoren lisäkiinnityksestä


- 12 -

Kiinnikkeet mitoitetaan koko ulkokuoren painolle (vetolujuus ja leikkauslujuus). Kiinnikkeet asennetaan siten, että niiden käyttöohjeiden mukainen asennussyvyys täyttyy. Huomattavaa on, että varsinkin kantamattomissa seinissä sisäkuoren paksuus voi olla pieni, jolloin ankkurointipituudet on määritettävä vanhan ulkoseinän sisäkuoren paksuuden mukaisesti. Asennuksessa on otettava huomioon sisäkuoren paksuuden vaihtelu, joka voi olla jopa useita senttimetrejä. Kiinnikkeiden todellinen vetolujuus (ankkurointikapasiteetti) selvitetään aina kohdekohtai-sesti suoritettavilla vetokokeilla. Kiinnikkeiden määrä lasketaan vetokokeiden perusteella saatavien ankkurointikapasiteetin mitoitusarvojen perusteella. Käytettävillä kiinnikkeillä tulee olla voimassa oleva tuotehyväksyntä (esim. BY:n varmen-nettu käyttöseloste). Lisäkiinnikkeinä tulee käyttää ruostumattomasta (AISI 304) tai ha-ponkestävästä (AISI 316) teräksestä valmistettuja tuotteita.


- 13 -

4 LISÄLÄMMÖNERISTYS 4.1 Lämmöneriste Muuratuissa julkisivuissa käytetään lämmöneristeenä mineraalivillaa. Lämmöneriste voi olla ns. pehmeää villaa, kovaa villaa tai pehmeän ja kovan villan yhdistelmä ja siinä voi olla erillinen tuulensuojapinta. Käytettävän eristeen ja sen pintakerrosten on täytettävä palomääräykset, ks. luku 1.5. Jos alusta on epätasainen, on ns. kovaa villaa vaikea saada asennettua tiiviisti kiinni alus-taan. Käyttämällä pehmeän ja kovan villan yhdistelmää saadaan pehmeä villa painettua tiiviisti alustaan kovan villan läpi asennettavin kiinnikkein. Käytettävän eristeen ja sen pintakerrosten (mahd. tuulensuojapinta) on täytettävä palo-määräykset. 4.2 Tuulensuojapinta Tuulensuojana voidaan käyttää tuulensuojapintaista villaa tai erillistä tuulensuojapintaa. Tuulensuojapintana voi olla levymäinen tai rullamainen tuote. Tuulensuojapinnan tulee täyttää palomääräykset. Tuulensuojapinnan suositeltavana ilmanläpäisykertoimena voidaan pitää rakentamismää-räyskokoelman mukaisesti 10 x 10-6 m3/(m2 x s x Pa). Tuulensuojan tulee olla vesihöyryä läpäisevä. Tarvittaessa tuulensuojapinnan vaikutus rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen on tarkistettava laskelmin. 4.3 Rakennepaksuudet Lämmöneristekerroksen paksuutta kasvattamalla saadaan parannettua seinärakenteen U-arvoa (ks. taulukko 2). Yleensä lisälämmöneristeen paksuus on luokkaa 50 – 70 mm. Taulukko 2 Esimerkkejä ulkoseinärakenteen U-arvosta lisälämmöneristyksen jälkeen. Laskelmat on laadittu rakenteille, joissa vanhan betonisandwich-rakenteen sisäkuoren paksuudeksi on oletettu 80 mm ja ulkokuoren 60 mm. Vanhojen lämmöneristeiden lämmönjohtavuuden arvona on laskel-missa käytetty 0,04 W/m2K.

Vanha rakenne Uusi rakenne

Lämmöneristyksen paksuus

[mm] U-arvo

[W/m2K] Lisälämmöneristyksen

paksuus [mm]

U-arvo [W/m2K]

U-arvon kasvu

80 0,44 50 0,27 39 % 70 0,24 45 %

100 0,36 50 0,24 33 % 70 0,21 42 %

140 0,26 50 0,19 27 % 70 0,17 35 %


- 14 -

Taulukossa 2 esitetyt lukemat koskevat umpinaista seinää. Koko ulkoseinärakenteen U-arvon laskennassa on otettava huomioon myös ikkunat ja ovet. Ulkoseinien osuus koko rakennuksen energiankulutuksesta on luokkaa 10 – 15 %. Rakennepaksuutta määritettäessä on otettava huomioon myös seinän paksuuden muut-tuminen, ja esim. ikkunarakenteiden jääminen syvennykseen ja suunniteltava yksityiskoh-dat huolellisesti myös ulkonäkö- ja toimivuusnäkökulmasta. 4.4 Lämmöneristeiden ki innitys Lämmöneristeet ja tuulensuojapinnat on kiinnitettävä mekaanisin kiinnikkein alustaan. Kiinnikkeinä käytetään muuraussiteitä, joiden varsinaisena tehtävänä on kuorimuurin si-donta runkoon. Kiinnityksessä on huomioitava, että lämmöneristelevyt pysyvät alustassaan kiinni eivätkä pääse kaareutumaan. Muuraussiteet asennetaan niin, ettei niitä pitkin kulkeudu vuotove-siä lämmöneristeeseen (siteet kallistetaan kuorimuurin puoleisesta päästä alaspäin, ks. Kuva 4).

Kuva 4 Lämmöneristeiden kiinnitys muuraussiteiden avulla.

Suunnitelmissa määritetään käytettävät kiinnikkeet sekä niiden määrä seinäneliötä koh-den. Kiinnikkeiden määrä määräytyy käytännössä kuorimuurin tuulikuormien mukaan. Yleensä kiinnityksessä riittää 4 kpl/m2. Kiinnikkeiden määrä tarkistetaan erikseen, jos kuo-rimuurin kuormitusolosuhteet poikkeavat normaalista (nurkat, aukkojen pielet, liikun-tasaumat jne.). Muuraussiteitä ja niiden määrän laskemista on käsitelty tarkemmin luvussa 5.3. Mikäli lämmöneristeitä on useammassa kerroksessa, on kerrosten saumat limitettävä lämpövuotojen minimoimiseksi.


- 15 -

5 MUURAUS 5.1 Muurauksen ulkonäkö 5.1.1 Yleistä Muurauksen ulkonäköä voidaan muunnella

- eri tiilityypeillä o poltetut tiilet / kalkkihiekkatiilet o erikokoisilla tiilillä o tiilien väreillä ja pintamuodoilla

- saumaratkaisulla o sauman paksuutta muuntelemalla o muuntelemalla tiililimitystä o sauman viimeistelytekniikka

Muurattu rakenne voidaan myös rapata ja pinnoittaa. 5.1.2 Tiilien ominaisuudet Tiilen valmistustavalla (poltettu tiili tai kalkkihiekkatiili) ei ole sellaisenaan merkittävää vaikutusta kuorimuurin ulkonäköön, sen sijaan valmistusmenetelmä vaikuttaa mm. saata-villa oleviin värisävyihin. Tiilien värivalikoima vaihtelee valmistajan valmistusohjelman mukaisesti. Laajempi väriva-likoima on periaatteessa mahdollista kalkkihiekkatiilillä, käytännössä kalkkihiekkatiiliäkin on rajattu vakiovärivalikoima. Poltettujen tiilien osalla värisävyyn vaikuttaa

- raaka-aineena käytetty savi - lisäaineet - polttolämpötila sekä - polttoaika.

Tiilien ulkopinta voi olla

- sileäpintainen - harjattu - karheapintainen - lohkopintainen - kuvioitu.

5.1.3 Tiilien koot Seuraavassa taulukossa on esitettynä julkisivumuuraukseen soveltuvat yleisimmät tiilityy-pit ja niiden koot. Valmistajilla saattaa olla myös taulukosta poikkeavia tiilikokoja, valikoima on tarkastettava aina valmistajakohtaisesti.


- 16 -

Taulukko 3 Julkisivumuuraukseen soveltuvia tiilityyppejä.

tiilityyppi tiilen koot Poltetut tiilet PRT 257x123x57 NRT 270x130x75 RT 285x135x85 RT 60 270x130x60 RT 75 270x130x75 RT 185 285x135x185 MRT 60 285x85x60 MRT 85 285x85x85 MRT 185 285x85x185 Julkisivuissa voidaan käyttää myös poltetusta tiilestä valmistettua runkoponttiharkkoa 300x130x198, run-koponttiharkko soveltuu lähinnä rappauksen alustaksi.

Kahi-tiilet NKH 270x130x75 MKH 85 285x85x85 MKH 135 285x85x135 KH 75 270x85x75 KH 50 270x85x50 KH185 285x135x185 Julkisivumuurauksessa on käytettävä vähintään 85 mm leveää tiiltä. Korkeissa rakennuk-sissa (yli 10 m) ja muutoin viistosateille alttiissa julkisivuissa on suositeltavaa käyttää kui-tenkin 130 mm leveää tiiltä. 5.1.4 Saumat ja limitykset Kuorimuuri ulkonäköä voidaan muunnella saumausta ja tiilien limitystä muuntelemalla. Saumojen ulkonäköä voidaan muunnella sauman ulkopinnan muodolla ja viimeistelytek-niikalla. Sauman ulkopinta voi olla suora, kupera tai kovera, sen lisäksi se voi olla sileä tai harjattu. Lisäksi sauman ulkopinnassa voidaan käyttää erilaisia tehosteita, kuten harjaus-ta.

Tasasauma Kourusauma Varjosauma Kulmasauma Kuva 5 Erilaisia saumatyyppejä

Tiilien limitys voidaan tehdä

- 1/2-kiven porrastus - 1/3-kiven porrastus - 1/4-kiven porrastus - votsisauma - erikoislimitykset

o ristilimitys o munkkilimitys.


- 17 -

Votsisaumalla (ei limitystä lainkaan) tehtävät kuorimuurit on raudoitettava. Esimerkkkejä erilaisista limityksistä on esitetty kuvassa 6.

1/3-kiven porrastuksia

1/2-kiven porrastus 1/4-kiven porrastus Kuva 6 Esimerkkejä erilaisista julkisivumuurauksessa käytettävistä kivien limitystavoista.

5.2 Ti i l imuurin kannatus 5.2.1 Pääperiaatteet Kuorimuuri vaatii aina oman kannatusrakenteensa. Kannatus voidaan tehdä joko koko kuorimuurille yhdestä kohtaa (sokkelitasossa oleva varsinainen perustus) tai esim. kerrok-sittain erilaisilla konsolirakenteilla. Rakennuksen eri osissa voidaan käyttää erilaisia kan-natustapoja. Uusien perustusten kannatus voidaan tehdä usealla eri tavalla

- piiloperustus o perustus lähtee maanpinnan alapuolelta o kannatus joko vanhan anturan päältä, uudelta anturalta tai ripustus vanhas-

ta perusmuurista tai kellarin seinästä - valettu konsoliperustus

o vanhaan sokkelirakenteeseen valamalla rakennettava perustustapa o ripustetaan vanhasta sokkelirakenteesta teräsankkureilla

- ulokkeena toimiva L-teräs o vanhasta sokkelirakenteesta ulokkeena toimiva L-teräs o kiinnitetään vanhaan sokkelirakenteeseen kiila-ankkureilla

- esijännitetty tiilipalkki, jossa on konsolit Sokkelin korkeudeksi suositellaan vähintään 500 mm, jonka saavuttaminen korjauskoh-teessa voi muodostua ongelmalliseksi. Konsoliperustus sekä ulokkeena toimiva L-teräs soveltuvat käytettäväksi rakenteiden ker-roksittaiseen kannatukseen.


- 18 -

5.2.2 Mitoitus Eri kannatustavoilla on rakennesuunnitelmissa tarkastettava erityisesti taulukossa 4 esite-tyt tekijät. Taulukko 4 Kuorimuurin kannatustapojen mitoituksessa tarkastettavat tekijät

Perustus toteutustapa tarkastettavat asiat

piiloperustus uusi perustus perustuksen mitoitus

- kuormitus - painumat

vanhan antu-ran päälle vanhan anturan kuormituksen kestävyys vanhan anturan leveys

ripustus van-haan perus-muuriin/kella-rin seinään

ripustuskuormien kestävyys - ankkurointitarvikkeiden lujuus ja ankkurointimahdolli-

suus

valettu konsoli-perustus

ripustuskuormien kestävyys - ankkurointitarvikkeiden lujuus - ankkurointimahdollisuus

L-teräs ripustuskuormien kestävyys

- ankkurointitarvikkeiden lujuus - ankkurointimahdollisuus

Esijännitetty tiilipalkki, jossa konsolit

konsolien ripustuskuormien kestävyys - ankkurointitarvikkeiden lujuus - ankkurointimahdollisuus

Esijännitetyn tiilipalkin kuormituksenkestävyys 5.3 Sidonta runkoon 5.3.1 Yleistä Kuorimuuri sidotaan muuraussiteillä yleensä vanhojen elementtien ulkokuoreen tuulikuor-mia vastaan. Muuraussiteiden avulla kiinnitetään myös lämmöneristeet. 5.3.2 Muuraussiteet Kiinnikkeinä käytetään ruostumattomasta teräksestä valmistettuja muuraussiteitä, jotka voivat olla joko tehdasvalmisteisia tai työmaalla taivutettavia 4 mm teräslankoja. Muuraussiteet kiinnitetään mekaanisilla kiinnikkeillä vanhaan ulkokuoreen. Kiinnikkeinä käytetään tyypillisesti nailontulppaa. Muuraussiteiden tulee kestää kuorimuurin kosteus- ja lämpöliikkeet. Erityisen korkeissa kuorimuureissa sekä käytettäessä erityisen lyhyitä muuraussiteitä tulee käyttää erikseen pystysuuntaisen liikkeen sallivia muuraussiteitä.


- 19 -

Kuva 7 Muuraussiteen kiinnitys vanhaan betoniulkokuoreen

5.3.3 Mitoitus Muuraussiteitä sijoitetaan riittävästi niin, että ne sitovat kuorimuurin rakennuksen runkoon tuulikuormia vastaan. Yleensä tiilisiteitä tarvitaan 4 kpl/m2. Tavallisen 4 mm ruostumatto-man teräslangasta valmistetun muuraussiteen vetokestävyydeksi voidaan olettaa 0,8 kN ja puristuskestävyydeksi 0,4 kN. Aukkojen, liikuntasaumojen sekä ulkonurkkien kohdalla käytetään tiheämmin asetettuja muuraussiteitä. Muuraussiteiden määrää kasvatetaan näissä yleensä 50 %:lla. Määrät on tarvittaessa tarkistettava laskelmin. Muuraussiteet asennetaan niin, ettei niitä pitkin kulkeudu kosteutta lämmöneristeisiin. Muuraussiteet kallistetaan etureunastaan alaspäin (ks. Kuva 7). 5.4 Aukkojen yläpuol isten rakenteiden kannatus 5.4.1 Periaatteet Aukkojen yläpuoliset rakenteet voidaan kannattaa

- raudoitetulla tiilipalkilla - esijännitetyllä tiilipalkilla - muototeräksellä - betonipalkilla - holvaamalla


- 20 -

Kuva 8 Aukkojen yläpuolisten rakenteiden kannatustapoja (paikallarakennettu tai esijännitetty tiili-palkki, teräsprofiili tai ulokkeena kannatettu teräsprofiili)

5.4.2 Raudoitetut tiilipalkit Raudoitteena tulee käyttää ruostumatonta harjatankoa tai tikasraudoitteita. Laastisauman paksuuden tulee olla 1,5 x raudoitteen paksuus. Raudoitetut palkit mitoitetaan taivutukselle ja leikkaukselle sekä raudoituksen ankkuroinnil-le. Muurattujen tiilipalkkien mitoitus perustuu pystysuorien kuormien jakaantumiseen tiilimuu-rissa. Kuormat jakaantuvat kaltevuudella 2 : 1.

Kuva 9 Kuormien jakaantuminen Suomen rakentamismääräyskokoelman osan B8 Tiilirakenteet, ohjeet 1998, mukaisesti.

Muuratun palkin toimivaksi korkeudeksi saa otaksua enintään 1/2 palkin jännemitasta ja 10 kertaa palkin leveys. Raudoitetun tiilipalkin käyttömahdollisuus riippuu aukon leveydes-tä ja yläpuolisen palkin korkeudesta. Taulukko 5 Raudoitetun tiilipalkin jännevälisuositukset

Raudoitettujen paikallatehtyjen tai esijännitettyjen tiilipalkkien jännevälisuositukset aukon yläpuolisen muurauksen korkeus [mm] 255 525 705 885 1065

Jänneväli [m] poltetut reikätiilet 1,7 3,2 4,2 4,7 5,2

Jänneväli [m] kalkkihiekkatiilet 2,1 4,0 5,3 5,9 6,5


- 21 -

5.5 Raudoitus 5.5.1 Yleistä Julkisivumuuraus on raudoitettava aukkorakenteiden lisäksi myös halkeilun rajoittamisek-si. Raudoitteiden avulla kuorimuurin liikkeet siirretään liikuntasaumojen kohdalle. Raudoitteena käytetään ruostumatonta harjatankoa tai tikasraudoitteita. 5.5.2 Sijoittaminen Raudoitus sijoitetaan julkisivuille sellaisiin kohtiin, jotka ovat alttiina halkeilulle

- aukkojen ylä- ja alapuolet - ilman liikuntasaumaa olevat nurkat - muihin halkeilulle alttiisiin kohtiin, joihin ei saada sijoitettua liikuntasaumaa

5.6 Muurauslaast i 5.6.1 Laastin valinta Muurauslaastina käytetään yleensä valmiiksi värjättyjä tehdasvalmisteisia kuivalaasteja, jolloin saadaan sekä lujuuden että värisävyjen suhteen tasaisin lopputulos. Yleisin laastityyppi on M100/600. Myös muun tyyppisiä laasteja voidaan käyttää (esim. kuitulaastit sekä kalkkisementtilaastit). Rakennuksissa, joiden julkisivuihin kohdistuu erityisen voimakas saderasitus, suositellaan käytettäväksi ns. tiivislaastia. Tiivislaastien vedenläpäisy on karkeasti kolmasosa tavan-omaisiin muurauslaasteihin verrattuna. 5.6.2 Valmistus Muurauslaasti valmistetaan työmaalla sekoittamalla tehdasvalmisteiseen kuivalaastiin vettä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Laastien sekoituksessa on noudatettava valmistajan ohjeita

- vesimäärien suhteen - sekoitusaikojen suhteen - sekoituskertojen suhteen - laastin käyttöajan suhteen.

5.7 Muuraustyö 5.7.1 Yleistä Muuraustyöllä on merkittävä vaikutus rakenteen tiiviyteen sekä ulkonäköön. Laastin valmistuksen ohella muuraustyössä on kiinnitettävä huomiota saumojen tiiviyteen sekä tuuletusraon avonaisuuteen ja toimivuuteen.


- 22 -

5.7.2 Työtekniikat Julkisivumuurauksessa tulisi välttää jälkisaumausta. Sauman lujuuden ja tiiviyden sekä myös säänkestävyyden kannalta paras lopputulos saavutetaan muuraamalla saumat ker-ralla täyteen. Pystysauman täyttymiseksi on käytettävä ns. nokkalaastitekniikkaa. Vajaaksi jääneet pys-tysaumat täytetään sullomalla välittömästi, kun kivi on asennettu paikoilleen. Muuratessa käytetään ns. viistemuuraustekniikkaan. Tällä varmistetaan osaltaan, että tuuletusrako jää avonaiseksi, eikä laastipurseet tuki sitä.

Kuva 10 Viistemuuraus- ja nokkalaastitekniikka

Alimmassa tiilivarvissa joka kolmas pystysauma jätetään avonaiseksi taustatilan tuulettu-misen vuoksi. Tuuletusraon avonaisuuden tarkastamiseksi alimmasta tiilivarvista jätetään joka kuudes tiili muuraamatta. Aukot muurataan umpeen, kun kuorimuuri on valmis, ja tuuletusraon avonaisuus on varmistettu. 5.7.3 Olosuhteet Muurausta ei tule tehdä sateisella säällä ilman asianmukaista sääsuojausta. Muurattu rakenne on tarvittaessa suojattava liiallisen haihtumisen estämiseksi, liian nopea kuivuminen aiheuttaa laastin halkeilua, ja siten myös mm. lujuuden ja tiiviyden heikkene-mistä. Alle +0 °C lämpötilassa on noudatettava talvimuurausohjeita. Talvimuurauksessa on huolehdittava, että laastin lämpötila ei laske alle + 5 °C ennen muurausta. Laastin lämpötila on pidettävä riittävän pitkään yli +0 °C lämpöisenä. Laasti ei saa jäätyä ennen kuin laastille on kehittynyt riittävä lujuus tai kun tiilen imu on pienentänyt laastin vesimäärän riittävän pieneksi. Normaaleilla muurauslaasteilla katsotaan riittävän pieneksi vesimääräksi alle 6 % laastin kuivapainosta. Muurauksen voidaan normaalisti olettaa saa-


- 23 -

vuttaneen riittävän lujuuden jäätymistä vastaan, kun se on lujittunut 2 vuorokautta yli +0 °C lämpötilassa. Raudoitetut rakenteet on pidettävä aina vähintään 2 vuorokautta yli +0 °C lämpöisinä muurauksen jälkeen. 5.8 Li ikuntasaumat 5.8.1 Sijoittaminen Kuorimuuri vaatii toimiakseen riittävästi liikuntasaumoja. Ilman liikuntasaumoja kuorimuu-rissa tapahtuvat lämpö- ja kosteusliikkeet aiheuttavat rakenteeseen halkeilua. Aukottoman kuorimuurin liikuntasaumojen enimmäisvälit on esitetty seuraavassa taulu-kossa 5. Taulukko 6 Liikuntasaumavälit

Rakenteen korkeus (m)

1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0

Poltettu tiili 8 12 15 18 21 24

Kalkkihiekkatiili 5 8 10 12 14 16

Liikuntasaumaväliä on tihennettävä, jos rakenteessa on isoja aukkoja. Poltetuilla tiilillä liikuntasaumavälin tulisi olla tällöin enintään 12 m ja kalkkihiekkatiilillä 8 m. Liikuntasaumat on tehtävä lisäksi

- rakenteellisen liikuntasauman kohdalle - perustustavan muutoksen kohdalle - rakennekorkeuden muutosten kohdalle - kuorimuurin paksuuden (tiilityypin vaihtuminen) muutosten kohdalle - nurkkien vierelle tai lähettyville - seinän suurien jäykkyyserojen lähelle

Lisäksi liikuntasaumoilla otetaan huomioon seuraavat seinän muodonmuutoksiin vaikutta-vat tekijät

- erilaiset perustustavat - taipuvat kannatusrakenteet - kannatusalustan muodonmuutokset

Kuva 11 Liikuntasauman sijoittaminen rakennuksen nurkkaan


- 24 -

Liikuntasaumoja voidaan häivyttää rakenteisiin, esim. syöksytorvien taakse.

Kuva 12 Liikuntasauma syöksytorven takana

5.8.2 Liikuntasauman rakenne Liikuntasauma tehdään katkaisemalla kuorimuuri kokonaan sauman kohdalta. Raudoitteet ja muut teräsosat on ehdottomasti katkaistava tai muuten laakeroitava liikuntasauman kohdalla. Liikuntasaumat tiivistetään elastisella saumausmassalla tai paisuvalla saumanauhalla. Liikuntasaumojen leveys tulee olla tyypillisesti luokkaa 15 – 20 mm.


- 25 -

5.9 Li i toskohdat ja pel l i tykset 5.9.1 Ikkunaliitokset Ikkunaliitoksissa on huomioitava veden johtaminen pois tuuletustilasta sekä toisaalta ra-kenteiden muotoilu niin, ettei vesi kulkeudu rakenteen sisälle.

Kuva 13 Esimerkkejä ikkunaliitoksista


- 26 -

5.9.2 Räystäsrakenteet Räystäsrakenteet on muotoiltava niin, ettei vesi kulkeudu räystäspeltien ja kuorimuurin välistä rakenteen sisälle. Räystäällä on käytettävä tippanokkaa. Suunnitelmissa on varmistettava, että kuorimuurin taustatila pääsee tuulettumaan.

Kuva 14 Esimerkkejä räystäsrakenteista (räystäitä ei ole levennetty lainkaan)


- 27 -

Kuva 15 Esimerkkejä räystäsrakenteista (räystäitä on pyritty muotoilemaan hieman ulkoneviksi)


- 28 -

5.9.3 Sokkelileikkaukset Kuorimuurin ja sokkelin väliin tulee asentaa bitumikermikaista estämään kosteuden kapil-laarisen nousun sokkelirakennetta pitkin muuraukseen sekä toimimaan laakerikerroksena sokkelirakenteen ja kuorimuurin välillä. Bitumikermikaistaan asennetaan tippapelti. Bitumikermikaista nostetaan vanhan seinärakenteen päälle niin, että se ohjaa lisäläm-möneristeen pintaa pitkin kulkeutuvan veden ulos. Joka 2. tai 3. pystysauma jätetään avoimeksi.

Kuva 16 Esimerkkejä sokkeliliitoksista.


- 29 -

5.9.4 Ulkoseinän varusteet (räystäskourut, syöksytorvet, tikkaat jne.) Ulkoseinän varusteet tulee kiinnittää niin, ettei vesi kulkeudu niiden kiinnikkeitä pitkin ra-kenteeseen. Kiinnikkeet asennetaan hieman etureunastaan alaspäin kallistettuina. Kiinnikkeistä ei saa aiheutua pakkovoimia muuratulle rakenteelle.

/ColorImageDict > /JPEG2000ColorACSImageDict > /JPEG2000ColorImageDict > /AntiAliasGrayImages false /DownsampleGrayImages true /GrayImageDownsampleType /Bicubic /GrayImageResolution 300 /GrayImageDepth -1 /GrayImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeGrayImages true /GrayImageFilter /DCTEncode /AutoFilterGrayImages true /GrayImageAutoFilterStrategy /JPEG /GrayACSImageDict > /GrayImageDict > /JPEG2000GrayACSImageDict > /JPEG2000GrayImageDict > /AntiAliasMonoImages false /DownsampleMonoImages true /MonoImageDownsampleType /Bicubic /MonoImageResolution 1200 /MonoImageDepth -1 /MonoImageDownsampleThreshold 1.50000 /EncodeMonoImages true /MonoImageFilter /CCITTFaxEncode /MonoImageDict > /AllowPSXObjects false /PDFX1aCheck false /PDFX3Check false /PDFXCompliantPDFOnly false /PDFXNoTrimBoxError true /PDFXTrimBoxToMediaBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXSetBleedBoxToMediaBox true /PDFXBleedBoxToTrimBoxOffset [ 0.00000 0.00000 0.00000 0.00000 ] /PDFXOutputIntentProfile () /PDFXOutputCondition () /PDFXRegistryName (http://www.color.org) /PDFXTrapped /Unknown

/Description >>> setdistillerparams> setpagedevice

suunnitteluohjeet betoni muuraus - julkisivuyhdistys · juko-ohjeistokansio on tarkoitettu...

Documents