suvanto tuulituhot ja metsänhoito 18.05.2016

© Luonnonvarakeskus © Luonnonvarakeskus

Susanne Suvanto

Metsänterveysseminaari 18.5.2016

Tuulituhot ja metsänhoito

18.5.2016 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari 1

© Luonnonvarakeskus

Tuulituhot Suomessa

• Tuulituhot

– usein esiintyvät tuulennopeudet

vs. myrskytuulet

• Myrskytuhot

– Syysmyrskyt

– Ukkosmyrskyt kesällä

– Talvella roudassa oleva maa

tukee puita (lämpimät talvet

ongelmallisia)

– Lumisade myrskyn aikana

2 18.5.2016 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

Kuva: Erkki Oksanen / Luke


Tuuliolosuhteet Suomessa


Kartat: Suomen Tuuliatlas http://www.tuuliatlas.fi/

http://www.tuuliatlas.fi/nopeus/index.html?Month=13&Level=50




Myrskytuhot Suomessa ja Euroopassa


Myrsky Alue Vuosi Tuho (milj.

m3 puuta)

Wiebke Keski-Eurooppa 1990 120

Lothar Keski-Eurooppa 1999 180

Gudrun Ruotsi 2005 70

Pyry, Janika Suomi 2001 8,1

Asta, Veera,

Lahja, Sylvi

Suomi 2010 7,3

Tapani, Hannu Suomi 2011 3,5


© Luonnonvarakeskus 5 18.5.2016 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari

http://earthenginepartners.appspot.com/science-2013-global-forest










Mikä vaikuttaa metsikön / puun tuulituhoriskiin?

1. Puiden ominaisuudet

– Puun koko, muoto, ikä, kunto,

puulaji, juuriston ominaisuudet ym.

2. Tuuliolosuhteet

– Tuulen suunta, voimakkuus,

puuskaisuus ym.




Millaiset puut ja metsät ovat alttiita tuulituhoille?

• Korkea riski puilla, jotka eivät ole tottuneet

tuulisiin olosuhteisiin, mutta altistuvat

äkisti tuulelle

– Uuden metsänreunan puut

– Harvennukset

– Siemen- ja suojuspuuhakkuut

• Sopeutuminen tuulisiin olosuhteisiin


Kuvat: Erkki Oksanen / Luke


Puulajien erot


• Kuusi mäntyä herkempi

tuulituhoille

• Lehtipuut kestävät tuulta hyvin

talvella: lehdettöminä vähän

tarttumapintaa tuulelle

Kuvat: Erkki Oksanen / Luke


Puiden kunto

• Ennestään heikot tai vaurioituneet puut alttiimpia myös tuulituhoille

(esim. tyvilaho)




Maaperä ja topografia


• Maaperän tyyppi

– Turvemailla vähemmän tuulituhoja

kuin kivennäismailla

• Topografia

– Suuri vaikutus paikallisesti tuulen

voimakkuuteen ja suuntaan


Tuulituhojen ehkäiseminen metsänhoidon avulla?

• Puulajin valinta

– Kuusi herkin tuulituhoille

• Harvennukset

– Vaikka harvennukset nostavat

väliaikaisesti tuulituhojen riskiä,

pidemmällä aikavälillä parantaa

tuulenkestävyyttä

– Intensiteetti

– Ajoitus

– Voimakkaat harvennukset

myöhäisessä vaiheessa ongelmallisia

• Kiertoaika

– Tuulituhojen riski kasvaa vanhoissa

metsissä




Tuulelle alttiit metsänreunat

• Vierekkäisten kuvioiden huomioiminen hakkuiden suunnittelussa

– Kuvioiden välinen suuri ero puiden korkeudessa lisää tuhoriskiä

reuna-alueella

– Maisematason suunnittelu hakkuiden järjestyksessä



1


1

2

3

4


Myrskytuhojen tilastollinen mallintaminen –

riskitekijöiden vertailu syys- ja ukkosmyrskyissä

• aineistot VMI-koealoilta vuoden 2001 syysmyrskyjen (Pyry- ja Janika)

ja kesän 2010 ukkosmyrskyjen jälkeen

Riskitekijät samat myrskytyypistä riippumatta!



Myrskytuhojen tilastollinen mallintaminen

– tuhon esiintyminen metsikkötasolla


Metsikön ominaisuudet Pääpuulaji Mänty, kuusi, muu

Kuusen osuus %

Log(Metsikön ikä) vuosia

Pohjapinta-ala (x pääpuulaji) m2 ha-1

Keskiläpimitta (x pääpuulaji) cm

Aiempi tuulituho on/ei

Laho on/ei

Metsänhoito

Edellisen hakkuun tyyppi Ei hakkuita, harvennus,

uudistushakkuu (siemen-/suojuspuu)

Aikaa ed. hakkuusta Alle 5 vuotta, yli 5 vuotta

Maaperä ja topografia Maaperän tyyppi kivennäismaa, turve

Rinteen suunta tuuli, suoja

log (Rinteen jyrkkyys) (x rinteen suunta) asteina

Uuden avoimen alueen läheisyys Alle 40 m, yli 40 m


Myrskytuhoriskien arviointi MOTTI-simuloinneille


Tapion suositusten mukainen hoito Ei harvennuksia


Myrskytuhoriskien arviointi MOTTI-simuloinneille


Tapion suositusten mukainen hoito Ei harvennuksia + laho


Riskialueiden tunnistaminen – Korkeusmalli ja monilähde-

VMI:n metsävarakartat ennusteen pohjana


suvanto tuulituhot ja metsänhoito 18.05.2016

Education