suvi virtanen: imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Suvi Virtanen, tutkimusprofessoriRuokasuositukset lapsiperheille -työryhmän puheenjohtaja

22.1.2016


Sisältö• Suositukset imeväiselle • Uuden suosituksen taustaa• Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa• Imettävän äidin ruokavalio• Erityistilanteet: jodin saanti, vegaanilapsi• Käytännön näkökulmia• Johtopäätökset

22.1.2016

Imeväisikäisen lapsen ruoka: pääkohdat uudessa suosituksessa

• Useimmille täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneille lapsille äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään D-vitamiinia lukuun ottamatta.

– Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään. – Imettämistä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään ja perheen niin

halutessa myös pidempään.

• Lapselle annetaan 10 µg/vrk D-vitamiinilisä 2 viikon iästä lähtien.

22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen


Kiinteää ruoan aloittamisen edellytykset• Riittävä neuromotorinen kehitys: 1) lapsi pystyy olemaan istuvassa asennossa ja

kannattamaan päätä tukevasti; 2) koordinoimaan silmiä, käsiä ja suuta; 3) nielemään kiinteää ruokaa.

• Yksilöllistä (4-6 kk)!

22.1.2016

Kiinteää ruokaa - maisteluannoksina• monipuolisesti maisteluannoksina aikaisintaan 4 kk iästä

– Maisteluannokset annetaan imetyksen jälkeen ja lapsentahtista imetystä jatketaan

– Maisteluannokset eivät syrjäytä imetystä äidinmaito on edelleen lapsen pääasiallinen ravinto

• Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kk iästä lähtien– Puolivuotias lapsi osallistuu perheen ruokailuun maistelemalla

perheen ruoista itselleen sopivia ruokia sekä aloittaa vähitellen sormiruokailemalla omatoimisen syömisen

– Lapselle tarjotaan soseaterioita

22.1.2016

Kun äidinmaito ei riitä• Kun tarvitaan lisämaitoa, annetaan äidinmaidonkorviketta

– Äidinmaidonkorvikkeessa proteiinin, laktoosin, rasvan, vitamiinien, kivennäisaineiden määrä (laatu) imeväiselle sopiva

– Lehmänmaito ja kasvipohjaiset maidot eivät sovellu alle 1-vuotiaalle

• Kun yli 4 kk ikäinen lapsi tarvitsee lisäruokintaa imetyksen lisäksi, annetaan mieluummin kiinteitä ruokia kuin korviketta imetyksen jatkavuuden turvaamiseksi

• Lapselle, jota ei imetetä, aloitetaan kiinteä ruoat noin 4 kk iässä yksilöllisen valmiuden mukaan


Imetyksen edut äidille ja lapselle• Äidinmaito parasta ravintoa imeväiselle• Monet ravintoaineet imeytyvät paremmin• Edistää puolustusjärjestelmän kehittymistä ja suoliston

kypsymistä• Vaikuttaa edullisesti lapsen mikrobistoon• Äidinmaito suojaa lasta infektioilta• Edistää äidin ja lapsen varhaista vuorovaikutusta• Taloudellista ja ympäristöystävällistä• Auttaa äitiä normaalipainon saavuttamisessa ja edistää äidin

terveyttä 22.1.2016


Vauvan ravitsemuksen vaikutus immunologisen sietokyvyn syntyyn eli

tarkoituksenmukaiseen reagointiin ruuille

1. Rintaruokinta edistää suoliston optimaalista mikrobiston muodostumista ja suoliston ja puolustusjärjestelmän kypsymistä

2. Kiinteät ruoat: allergeenialtistuksen ajoitus vaikuttaa immunologisen sietokyvyn syntyyn

22.1.2016

Täysimetyksen kesto

• Äidinmaito turvaa lapsen riittävän ravitsemuksen 6 kk:n ikään, minkä jälkeen kiinteät ruoat tarpeen riittävän raudan saannin ja kasvun turvaamiseksi

• Täysimetyksellä ei yhteyttä keliakian tai tyypin 1 diabeteksen riskiin

• Täysimetys 4 kk ikään saattaa vähentää atooppista ihottumaa, lehmänmaitoallergiaa ja vinkunaa alle 2-4-vuotiailla

Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen22.1.2016

Kiinteiden ruokien aloittaminen ja allergioiden riski• Välttämisruokavalioita suositeltiin aiemmin allergisille ja korkean

allergiariskin lapsille• Lisääntyvää näyttöä varhaisen allergeenialtistuksen hyödyistä

etenevistä kohorttitutkimuksista:– allergisoivien ruokien kuten viljojen, kanamunan, kalan,

maapähkinän varhainen aloitus (< 5-12 kk ikää) yhteydessä pienempään astman/allergisen nuhan/ruoka-allergian/allergisen herkistymisen riskiin

– Useissa tutkimuksessa huomioitu käänteinen kausaliteetti ja mahdolliset sekoittavat tekijät hyvin



Du Toit ym. NEJM 2015

Maapähkinäaltistus (4-10 kk iästä 5 v:een) allergisilla lapsilla, joilla ihottuma/muna-allergia: satunnaistettu koe.

Vaikutus maapähkinäallergiaan.

22.1.2016

Fig 2

Roduit ym. JACI 2012

Ensimmäisen elinvuoden ruokaryhmien lukumäärän yhteys atooppisen ihottuman kehittymiseen

ensimmäisen vuoden jälkeen.


Ruokien lukumäärä 6 kk ja 12 kk iässä ja pysyvän astman riski 5 vuoden ikään mennessä (Nwaru ym. JACI 2014)

.Ruokien lukumäärä Atooppinen astmaHR (95% CI)

6 kk iässä 0-4 ruokaa 5-6 ruokaa 7-8 ruokaa > 8 ruokaa

2.5 (1.0-6.3)2.4 (1.2-4.8)1.5 (0.8-2.6)

112 kk iässä 0-7 ruokaa 8-9 ruokaa 10-11 ruokaa > 11 ruokaa

5.2 (2.3-11.4)2.9 (1.6-5.4)1.2 (0.7-2.1)

1

Vakioitu mm. sukupuoleen, sisarusten lkm:ään, eläinkontakteihin 1 elinvuoden aikana, vanhempien astmaan ja allergioihin ja äidin ikään, koulutukseen ja tupakointiin.


Imetystilanne ja kiinteiden ruokien aloittaminen Suomessa

22.1.2016

Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 15

Täysimetyksen kesto lapsen iän mukaan, osuus (%) ikäryhmään kuuluneista lapsista. Luvut perustuvat lapsen

edellisen vuorokauden ruokintaan.

Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo

68

5046

26

10

3

65

50 52

45

15

3

60 6056

51

34

15

65 6357

53

32

15

0

10

20

30

40

50

60

70

80

<1 ≥1 ≥2 ≥3 ≥4 ≥5

%

Ikä, kk

1995

2000

2005

2010

22.1.2016

16

Imetettyjen lasten prosenttiosuus lapsen iän (kk) ja äidin koulutusasteen mukaan

Imeväisruokintaselvitys 2010/ Liisa Uusitalo

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

<1 >1 >2 >3 >4 >5 >6 >7 >8 >9 >10 >11

Perusaste

Keskiaste

Alin korkea-aste taialempikorkeakouluaste

Ylempikorkeakouluaste taitutkijakoulutus

Uusitalo ym. 201022.1.2016


Sairaalaruokinta Suomessa 3 ensimmäisen elinpäivän aikana vuosina 2005-2010

Sairaalassa annettu lisämaito Osuus lapsista (%)N=1765

Luovutettu rintamaito 68

Äidinmaidonkorvike 30

TEDDY-tutkimus: Riikonen ym. julkaisematon

22.1.2016

22.1.2016

1.0

0.8

0.6

0.4

0.2

0.0

0 3 6 9 12 Ikä, kkAltistuminen äidinmaidonkorvikkeelle (katkoviiva) ja kiinteälle ruoalle (jatkuva viiva) lapsen iän mukaan (eloonjäämistodennäköisyys).

DIPP-tutkimus: Erkkola ym. PHN 2012)

Puolet altistunut

Kukaan ei ole altistunut

Kaikki altistuneet

Kiinteät ruoat

Korvike

Suomalaisille lapsille lisäruoat aloitetaan varhain (osuus, %)

Ruuille altistuneet (%) 0-2.9 kk 3-3.9 kk 4-6 kk 6-12 kk

Lehmän maito (äidinmaidonkorvike)

63 9 18 10

Juurekset, peruna 31 48 20 1Hedelmät, marjat 23 44 31 2Viljat 1 6 81 11Liha 0.2 3 85 12


DIPP-tutkimus: Nwaru ym. JACI 2014

Suomalaisten imeväisten ruoankäyttö3 kk 6 kk

Ruoan kulutus ruokaryhmittäin, g/vrk

Imetys +n=1290

Imetys -n=835

Imetys +n=2323

Imetys -n=1570

Maitopohjaiset korvikkeet, muut maitovalmisteet 247 786 141 636Viljat

0.2 1.0 14 19Liha, kala, muna

0.0 0.1 13 17Ravintorasvat

0.3 0.9 2.4 4.2Kasvikset

0.5 1.5 12 12Juurekset, peruna

6.3 12 57 63Hedelmät, marjat

4.0 8.7 47 55

DIPP-tutkimus, julkaisematon havainto22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen


Imeväisikäisen lapsen ruoka• Keskeistä lapsen nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden

havainnointi ja tunnistaminen• Tutustumisruokia monipuolisesti 4-6 kuukauden iässä

vauvan yksilöllinen kehitys huomioiden• Lapsi harjoittelee perusmakuja ja suun motoriikkaa eri

ruoka-aineilla• Sanoitetaan ruokahetkiä lapselle nimeämällä ruokia ja

puhumalla ruuasta • Annetaan lapselle sopivaa syömistä perheen aterioilta,

jolloin lapsi tutustuu luontevasti perheen ruokamaailmaan• Sormiruoat ja mukin käyttö kehittävät pinsettiotetta ja

harjaannuttavat kädestä syömistä

22.1.2016


Ohjauksen tueksi• Imetyksestä ja imetyksen eduista kerrotaan jo alkuraskauden

neuvolakäynneillä. • Huomioidaan äitiä ja perhettä yksilöllisesti sekä rohkaistaan äidin

itseluottamuksen vahvistumista ja oikean imetystekniikan löytymistä.

• Äitejä rohkaistaan vähintään 4 kuukautta kestävään täysimetykseen.

• Terveydenhoidon ja kumppanin tuki on hyvin tärkeää imetyksen onnistumiselle

• Perheen kanssa keskustellaan oikea-aikaisesta lapsentahtisesta lisäruokien aloituksesta.

• Tuetaan koko perheen säännöllisen ja terveellisen ateriakulttuurin kehittymistä

22.1.2016

Äidin imetysajan ruokavalio• Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista,

jaksamista ja imetyksen onnistumista• Äidin ruoka vaikuttaa rintamaidon koostumukseen• Useiden ravintoaineiden tarve suurentunut imetysaikana, erityistä

huomiota äidin ruokavalion ravintotiheyteen• Tutkimuksissa on havaittu, että äidin raskausajan ruokavalio on

terveellisempi kuin imetysaikainen Puolisoiden vastuu perheen yhteisestä ruokataloudesta



Erityiskysymyksiä: jodi ja vegaaniruokavalio

22.1.2016

Jodi – välttämätön ravintoaine• Tarvitaan kilpirauhashormonien valmistukseen:

perusaineenvaihdunnan säätely, hermoston ja luiden kehittyminen • Jodin puutos → struuma (kilpirauhasen suurentuma)• Kyhmystruuma katosi Suomessa 1950-luvun jälkeen jodioidun

ruokasuolan ja jodioitujen rehujen käyttöön oton ansioista• Maailman yleisin ravintoainepuutos: kehitysmaissa vakava

jodinpuutos aiheuttaa yhä vakavia kehityshäiriöitä• Suomessa 79 % aikuisista lievä jodin puutos• Jodinpuutos lapsilla ja äidin raskaudenaikainen

jodinpuutos yhteydessä hermoston kehitys- häiriöihin ja kognitiiviseen suoriutumiseen


Ikä-/kohderyhmä Jodia µg/vrk

6 - 11 kk 50

12 – 23 kk 70

2 – 5 v 90

6 – 9 v 120

10 – 74 v 150

Raskaana olevat 175

Imettävät 200

Jodin saantisuositukset (VRN, Suomalaiset ravitsemussuositukset, 2014)

Suurin hyväksyttävä päiväsaanti, UL = 600 µg/vrk22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Vegaaniruokavalio imeväisellä• Suositukset imetyksestä, kiinteiden ruokien aloittamisesta, D-vitamiinilisästä

ja ruokien turvallisesta käytöstä samat kuin muille imeväisille• Suomen markkinoilla ei ole vegaaniruokavalioon sopivaa tavanomaiseen

käyttöön tarkoitettua äidinmaidonkorviketta Silloin kun ei imetetä, vegaaniruokavalion noudattaminen alle 1 vuoden

iässä on ravitsemuksellinen riski!

• Yli 1-vuotiaille ruokajuomaksi pikkulapsille tarkoitettua soija-, kaura-, kvinoa- tai muuta viljajuomaa, jotka täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla

• Riittävästi kypsennettyjä kasvis- ja viljaruokia

• B12-vitamiini- ja jodilisät kaikille, kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti

• Tarvitaan ravitsemusterapeutin ohjausta



Johtopäätökset• Varhaisella ravitsemuksella pysyviä vaikutuksia koko elämänkaaren varrelle• Äidinmaidonkorviketta synnytyssairaalassa vain lääketieteellisin perustein• Yksilöllinen imetyksen tukeminen turhan korvikkeen välttämiseksi • Lisäruokinta aloitetaan usein tarpeettoman aikaisin jo ennen 4 kk ikää• Allergioiden ehkäisyn kannalta monipuolinen altistuminen kiinteille ruuille

maisteluannoksina 4-6 kk iässä tärkeää• Kun koko perhe syö monipuolisesti ja säännöllisesti, imeväisen on helppo

tulla mukaan perheen yhteiseen ruokailuun

22.1.2016

Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät

Pitävät siitä mikä on tuttua

Tutuksi tulee se mitä tarjotaan useinRef.Susanna Anglé22.1.2016 Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen


Suositusten julkaiseminen• VRN:n sivuilla www.vrn.fi sekä THL:n Kasvun kumppanit

sivuilla www.thl.fi - sähköinen julkaisu pdf - painotuotteena • Elintarvikkeitten turvallisen käytön ohjeistukset

– raskauden ja imetyksen aikana– imeväisiässä, leikki-iässä ja lapsilla päivitys ja ylläpito Evirawww.evira.fi

• Perheille: Meille tulee vauva -kirjanen päivitetty

22.1.2016

http://www.vrn.fi/

http://www.thl.fi/

http://www.evira.fi/

Ruoka-aine Jodia* µg/100g

Ruoka-aineen käyttösuositus

Jodin saanti suositeltavasta käyttömäärästä

µg/vrkHuomautukset

Maito/piimä

15 (14-18)

5-6 dl/vrk 75 - 90 Tai vastaavasti muita maitovalmisteita kuten jogurttia/viiliä/rahkaa/jäätelöä

Juusto 20 20-30 g/vrk (= 2-3 ohutta viipaletta)

4 - 6 Kiinteät juustot. Tuotteiden jodipitoisuudet vaihtelevat

Kala 30 2-3 kala-ateriaa/ viikko

10 - 15 Kala-annos 100 g/ateria, kalalajia vaihdellen. Eri kalalajien jodipitoisuudet vaihtelevat.

Muna 40 2-3 munaa/viikko 9 - 14 Valkuaisessa jodia 4 µg/100gja keltuaisessa 110 µg/100g

Jodia em annoksista yhteensä/vrk: + Jodioitu suola ½ tl (2,5 g/vrk = + 62 µg/vrk )

98 – 125160 - 187

Väestötason suositus > 150µg/vrk

Jodin luontaiset lähteet ja jodin saanti ruokasuosituksen mukaisessa ruokavaliossa

VERTAA: Saannin keskiluku aikuisilla 109 - 117 µg/vrk laskentatavan mukaan (Finravinto 2012, THL)

*Analyysit Evira 2013-2015


Erityisruokavalioiden esiintyvyys (%)

Erityisruokavalio 1-v.(n=567)

3-v.(n=471)

6-v.(n=713)

Maitoallergia 7 4 2

Vilja-allergia 5 2 1

Kananmuna-allergia 6 2 1

Kala-allergia 5 1 1

Jokin ruoka-aineallergia 14 9 6

Jokin erityisruokavalio 15 14 12

DIPP: Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008

Raportoitujen erityisruokavalioiden esiintyvyys (%)

22.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Serum ferritin in quartiles by intervention group (complem-entary feeding from 4 mo) vs. exclusive breastfeeding (up to 6 mo) group.

Jonsdottir et al. Pediatrics 201222.1.2016Suvi Virtanen: Imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen 22.1.2016

suvi virtanen: imetys ja kiinteiden ruokien aloittaminen

Food