sv vuosikatsaus 2017 - savon voima · 2018-04-13 · vuonna 2017 savon voiman perustamisesta tuli...

201

7

SAVON VOIMA OYJ VUOSIKATSAUS

SAVON VOIMA OYJ, SAVON VOIMA VERKKO OYSAVON VOIMA SALKUNHALLINTA OYPL 1024 (Kapteeninväylä 5), 70901 Toivalavaihde 017 223 111

ASIAKASPALVELUNUMERO 017 224 400 (ma–pe klo 8–20, la 10–16)[email protected]

24 H VIKAPALVELUNUMEROTSähkö: 0800 307 400, Kaukolämpö: 0800 307 800

SÄHKÖPOSTILOGIIKKA [email protected]

www.savonvoima.fi

SOSIAALINEN MEDIAfacebook.com/savonvoimatwitter.com/savonvoimainstagram.com/savonvoima

KIURUVESI

VIEREMÄ

SONKAJÄRVI

RAUTA-VAARAIISALMI

PIELAVESI

VESANTO

TERVO

LEPPÄVIRTA

VARKAUSPIEKSÄMÄKI

LAPINLAHTI

SUONEN-JOKI

RAUTA-LAMPI

HANKA-SALMI

KONNE-VESI

SIILIN-JÄRVI

ÄÄNEKOSKI (SUMIAINEN)ÄÄNEKOSKI (SUMIAINEN)

KEITELEKEITELE

KUOPIO

JOROINEN

SAVON VOIMA VERKON SÄHKÖNSIIRRON VASTUUALUE

KAUKOLÄMMÖN ERILLISTUOTANTOA

LÄMMÖN JA SÄHKÖN YHTEISTUOTANTOA (CHP)

VESIVOIMAN TUOTANTOA

KUOPIONENERGIANVERKKOALUE

Tuotamme ja myymme kaukolämpöä20 kaukolämpöverkon alueella. Kahdella paikkakunnalla tuotamme myös sähköä.

Myymme sähköä ja energiaanliittyviä salkunhallintapalveluitakoko Suomeen.

2017SAVON VOIMA OYJ VUOSIKATSAUS

PALVELUVERKOSTO

ULKOASU Kari Vesterinen, Savon Voima OyjVALOKUVAT Kari Vesterinen ja iStockPAPERI Invercote Albato 290 g/m2, Munken Polar 150 g/m2

PAINO Grano, Kuopio

KANNEN KUVASähköauto latautuu VoimaPiste-latausasemalla Rautalammilla.

4041 0955Painotuote

YMPÄRISTÖMERKKI

MILJÖMÄRKT

3SAVON VOIMA OYJVUOSIKATSAUS 2017

Energian ja informaationinnovatiivinen yhdistäjä

Savon Voima Oyj:n omistaa kokonaan Savon Energiaholding Oy, jonka omistajia ovat 20 verkkoalueemme kuntaa.

Konsernilla on kuusi liiketoiminta-aluetta: sähkön myynti, salkunhallintapalvelut, uudet energiaratkaisut,sähköverkkoliiketoiminta, kaukolämmön tuotanto ja jakelu sekä sähköntuotanto. Liiketoimintojen asiakas-

asioiden hoitaminen on keskitetty liiketoimintoja yhteisesti palvelevaan asiakkuuspalvelut-yksikköön.

ORGANISAATIO 1.1.2018

SAVON ENERGIAHOLDING OYHallitus ja hallintoneuvosto

TOIMITUSJOHTAJAArto Sutinen

ASIAKKUUSPALVELUT

KONSERNIPALVELUT

LIIKETOIMINTA-ALUEET

SAVON VOIMA OYJHallitus

20 omistajakuntaa

SÄHKÖN MYYNTI

SALKUNHALLINTA

Juha Keski-Karhu Matti Ryhänen

Arto Sutinen

Maija Henell

SÄHKÖVERKKO

UUDET ENERGIA-RATKAISUT

KAUKOLÄMPÖ

SÄHKÖNTUOTANTO

Katso lisää:www.savonvoima.fi/organisaatio

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

5 SAVON VOIMA LUKUINA

8 VUOSI 2017 SAVON VOIMASSA

9 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

15 TILINPÄÄTÖS

15 Konsernin tase

16 Konsernin tuloslaskelma

16 Konsernin rahoituslaskelma

17 Emoyhtiön tase

18 Emoyhtiön tuloslaskelma

18 Emoyhtiön rahoituslaskelma

19 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot

29 Tilintarkastuskertomus

SISÄLTÖ

Vuonna 2017 Savon Voiman perustamisesta tuli kuluneeksi

70-vuotta. Juhlavuotta juhlistettiin eri-laisten tapahtumien muodossa asiakkaiden

kanssa useilla paikkakunnilla työn lomassa. Savon Voima -konsernin liikevaihto laski hieman edellisestä vuodesta ollen 184,1 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kuitenkin kasvoi ollen 37,1 (30,8) miljoonaa euroa.

SAVON VOIMA OYJVUOSIKATSAUS 20174

tattiin jouluna 2017 alkaneilla tykkylumihäiri-öillä ensin Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Savon alueille. Säätila helpotti vasta Loppiaisen jälkeen 2018. Keskustelu sähköverkkotoiminnan kehittämisvastuusta ja sen vaikutuksesta siirto-hintoihin jatkuu edelleen.

Sähkömarkkinalakia uudistettiin syksyllä 2017 kahdella merkittävällä tavalla. Ensimmäisek-si sähkön siirtohintojen korotuksille asetettiin enintään 15 prosentin korotuskatto 12 kuukau-den aikana. Toiseksi jakeluverkko voi hakea toimitusvarmuuskriteerien täyttämistä varten pidennystä nyt voimassa olevan lainsäädän-nön mukaiseen 31.12.2028 ajankohtaan. Piden-nyksen myöntämisen edellytyksenä on tällöin li-säksi, että jakeluverkonhaltijalla on keskimäärin yli 200 metriä jakeluverkkoa yhtä jakeluverkon käyttöpaikkaa kohti. Savon Voima Verkko Oy on jättänyt hakemuksen Energiavirastoon.

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleella uudella asetuksella (vna 1065/2017) sekä ympäristön-suojelulain muutoksella (1064/2017) täytäntöön pantiin vuonna 2015 annettu ns. MCP-direktiivi, joka koskee polttoaineteholtaan 1–50 MW:n yk-siköitä. Uusi asetus korvaa aiemmin voimassa olleen ns. PIPO-asetuksen (750/2013). Muutos kohdistuu juuri Savon Voiman energiantuotan-toyksiköiden kokoluokkaan. Savon Voima on varautunut muutokseen, eikä odota yllätyksiä toimintaan. Muuttuva lainsäädäntö tukee myös nolla ympäristövahinkoa -tavoitettamme.

KestoVoima-asiakkaamme ovat kerryttäneet vii-konloppujen ja arkipyhien 20 prosentin alen-nuksesta sähkönkäytöstään noin yhden (1,3) miljoonan euron KestoEtu-hyvityksen, joka pa-lautetaan heille vuoden 2018 alussa. Sähköener-giamaksuja laskettiin alkuvuodesta ja loppuvuo-desta korotettiin markkinahinnan kohoamisen takia. Kaukolämmön hintoja alennettiin verkko-kohtaisesti vuoden alussa ja loppuvuodesta hy-vän kustannuskehityksen ansiosta marraskuun tehomaksut jätettiin perimättä. Vuoden 2018 alussa kaukolämmön hinnat ovat 1–4,5 prosent-tia alempia kuin edellisen vuoden alun maksut.

Savon Voima Verkko Oy korotti siirtohintoja huh-tikuun alusta alkaen keskimäärin kuusi prosent-

Konsernissa tehtyä laajaa tehostamisohjelmaa toimeenpantiin, jonka perusteella kustannusra-kennetta ja rahoitusasemaa sopeutettiin markki-natilannetta vastaavaksi. Tavoitteena oli mahdol-listaa hinnanalennukset asiakkaillemme niissä palveluissa, joissa ne olivat mahdollisia. Sähkön tuotanto oli haastavassa tilanteessa kuluneella tilikaudella ja ahdinko jatkuu tulevina vuosina.

Investointeja toteutettiin konsernissa kaikkiaan 64,4 (57,2) miljoonalla eurolla, josta sähköver-kon säävarmuusinvestointien osuus oli ennätyk-sellisen suuri: 54,0 miljoonaa euroa, joka vastaa noin 65 prosenttia sähköverkkotoiminnan liike-vaihdosta. Säävarman sähköverkon investointi-ohjelma jatkuu tänä vuonna ja lähivuosina noin 50 miljoonan euron vuotuisina panostuksina.

Toimintaympäristömme muutokset jatkuivat. Jo-kainen kuukausi toteutui lämpimämpänä kuin edellisenä vuonna kesäkuukausia lukuun otta-matta. Vuoden 2017 Suomen hinta-alueen säh-kön keskihinta oli 33,19 euroa megawattitunnilta (32,45). Sähkön spot-hinnan syvin pohja näyttää jääneen vuoteen 2015 ja vuosittaiset noteerauk-set ovat loivassa nousussa. Suomen aluehinta oli keskimäärin 11 prosenttia (21 %) korkeam-pi kuin Nord Poolin systeemihinta 29,04 euroa megawattitunnilta (26,17 €/MWh) viime vuon-na. Systeemihinnan ja Suomen aluehinnan to-teutuneet erot ovat suhteellisesti kaventuneet viimeisten kahden vuoden ajan. Vuoden sisällä sesonkiluonteisesti erot ovat olleet merkittäviä.

Käynnissä oleva energiamurros jatkuu vahvana. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset, esi-merkiksi Pariisin sopimus, johtavat päästöllisen tuotannon kilpailukyvyn heikkenemiseen edel-leen ja päästöttömän tuotannon kilpailukyvyn parantumiseen. Hajautetun tuotannon, etenkin aurinkovoiman kannattavuus kehittyi edelleen tilikautena. Keskusteluun noussut huipputehon riittävyys johti siihen, että Energiavirasto hankki tehoreserviin kapasiteettia 729 megawattia. To-dellinen tehon omavaraisuuden riittämättömyys punnitaan kireänä pakkastalvena, jos voimalai-tosten tai siirtoyhteyksien osalla esiintyisi häi-riöitä. Savon Voima odottaa kulutuksen kysyn-täjoustoa tarvittavan tilanteiden hallitsemiseen.Yhteiskunnan sähköttömyyden sietokykyä tes-

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

AARTO SUTINENtoimitusjohtaja


tia. Hinnankorotusten taustalla oli säävarman sähköverkon rakentaminen, joka on tasoltaan, kestoltaan ja laajuudeltaan Savon Voiman histori-an laajimpia hankkeita sitten sähköistyksen alku-ajan. Sähkömarkkinalain vaade toimitusvarmuu-desta näyttää, että paineita korotukseen edelleen on, jotta vuoden 2020 alkuun vaaditut kriteerit täytetään. Mahdollinen lisäaika vaikuttaa pääasi-assa haja-asutusalueiden rakentamisaikatauluun.

Tehostetun suurhäiriötoiminnan kehitystä jatket-tiin ja suotuisan sään ansiosta häiriöiden aiheut-tamat euromääräiset vahingot jäivät edellisvuo-sia vähäisemmäksi. Jäätyvä 2017 -harjoituksessa lokakuussa harjoiteltiin eri tahojen yhteistoi-mintaa sään aiheuttamassa laajassa sähkönjake-lun häiriössä, joka kohdistuu sekä paikalliseen että valtakunnalliseen sähköverkkoon.

Savon Voiman tavoitteena on lisätä paikallisen hajautetun tuotannon avulla energiaomavarai-suutta sekä säästöjä asiakkaiden asumis- ja tuo-tantokustannuksiin. Tavoitteenamme on kasvaa merkittäväksi aurinkosähkötoimijaksi Suomes-sa. Vuonna 2017 aurinkojärjestelmien myynti kasvoi merkittävästi ja viime vuonna verkko-alueellamme sähköverkkoon liitettiin 289 au-rinkovoimalaa. Määrän arvioidaan jopa kaksin-kertaistuvan tänä vuonna.

Osuuskunta Maitomaan ja Savon Voiman höy-ryntoimitussopimuksen toteuttamista varten Sa-von Voima rakentaa 4+6 megawatin nestekaa-sukäyttöisen höyrylämpökeskuksen Maitomaan tehdasalueelle Suonenjoelle. Höyrylämpökes-kuksen valmistuminen ajoittuu vuoden 2018 en-simmäiselle kvartaalille.

Savon Voima aloitti rakentamaan Pohjois-Sa-voon sähköautojen julkista VoimaPiste-lataus-verkostoa yhteistyössä paikallisten kumppani-ensa kanssa. Viisi ensimmäistä latauspistettä valmistui syksyn 2017 aikana.

Savon Voima rakentaa edistyksellisen virtuaali-voimalaitoksen (VPP) kysyntäjoustomarkkinoil-le yhdessä saksalaisen Energy2marketin (e2m) kanssa, mahdollistaen yrityksille luotettavan ja helpon tavan osallistua kysyntäjoustomark-kinoille. Palvelun toimintakonsepti on uusi ja

SAVON ENERGIAHOLDING OY OMISTUSRAKENNE 1.1.2018

Kuopio 18,72 %

Lapinlahti 8,49 %

Iisalmi 7,34 %

Kiuruvesi 7,25 %

Varkaus 7,08 %

Suonenjoki 6,54 %

Leppävirta 6,40 %

Pieksämäki 6,07 %

Siilinjärvi 5,18 %

Pielavesi 4,95 %

Sonkajärvi 4,16 %

Rautalampi 3,32 %

Vieremä 2,77 %

Rautavaara 2,46 %

Vesanto 2,35 %

Konnevesi 2,13 %

Keitele 1,60 %

Hankasalmi 0,90 %

Äänekoski 0,58 %

Tervo 1,71 %

LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO LIIKETOIMINNOITTAIN

(milj. €) LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO

2017 2016 2017 2016

Savon Voima Verkko Oy 83,2 76,3 31,2 25,2

Savon Voima Lämpö 44,7 45,5 6,4 5,9

Savon Voima Tuotanto 13,3 14,4 −2,9 −1,4

Savon Voima Myynti 56,1 64,7 4,0 3,0

Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,7 0,8 0,1 0,1

Uudet energiaratkaisut 1,0 –0,6

Savon Voima -konserni 184,1 184,8 37,1 30,8

se on herättänyt laajaa kiinnostusta asiakkais-samme. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan vuoden 2018 aikana.

Bioenergiaohjelman toteuttamisella saavutim-me yli 95prosentin kotimaisuustason lämmön-tuotannon polttoaineissa. Lähellä tuotettujen raaka-aineiden hyödyntämisellä luodaan po-sitiiviset kerrannaisvaikutukset aluetalouteen. Savon Voiman lähienergian käytön ylläpitämä polttoaineketju tuo suoraan alueelle noin 110 työpaikkaa ja sen ansiosta polttoainehankintoi-hin sitoutuva, yli viidentoista miljoonan euron rahasumma jää aluetalouteen.

Konsernin strategian tavoitetilana haluamme saavuttaa energia-alan murroksessa vahvan aseman energian ja informaation yhdistäjä-nä. Tämä tuo asiakkaillemme parhaan hyödyn toimialan kehityksestä. Kehitysohjelmamme katsovat pitkän tähtäyksen uudistumiseen ja hallittuun muutokseen kohti päämääriämme. Pyrimme täysin kotimaiseen tai hiilineutraaliin sähköntuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Jat-kamme määrätietoisesti uusien energiapalvelui-den kehittämistä asiakkaillemme. Asiakassuun-tautuneisuus näkyy säävarman sähköverkon, bioenergiaohjelman ja uusien tuotteiden ja kus-tannustehokkuuden kautta.

Pyrimme vakaaseen ja kohtuulliseen vuosit-taiseen tuottoon savolaisille kunnille. Vuoden 2018 haasteisiin voi Savon Voima suunnata en-tistä vahvempana edelläkävijänä energia-alan murroksessa.

Haluan kiittää vilkkaan ja tuloksellisen vuoden jälkeen henkilökuntaa, yhteistyökumppanei-tamme, omistajia ja muita sidosryhmiä rakenta-vasta tekemisestä ja erityisesti asiakkaitamme luottamuksesta, jota ovat osoittaneet meille.

Maaliskuussa 2018

AARTO SUTINENtoimitusjohtaja

SAVON VOIMA LUKUINA

INVESTOINNIT (milj. €)

54,7

64,2

53,156,2

64,3

13 14 15 16 17

Sähköntuotanto

Konserniyksiköt

Kaukolämpö

Sähköverkko

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%)

8,0

10,0

2,3

7,5

8,0

13 14 15 16 17

LIIKEVAIHTO (milj. €)

196,0 188,0 185,8 184,8 184,1

13 14 15 16 17

13 14 15 16 17

KÄYTTÖKATE (milj. €)

46,050,4

37,4

63,4

71,2

Poistot

Liikevoitto


KAUKOLÄMPÖ JA SÄHKÖNTUOTANTOSÄHKÖVERKKO

INVESTOINNIT (milj. €) 2017

Keskijänniteverkko 19,957

Pienjänniteverkko 7,938

Muuntoasemat 12,253

Sähköasemat 5,091

Siirtoverkosto 3,365

Maankäyttökorvaukset 1,663

Mittalaitteet 0,515

Muut 3,201

YHTEENSÄ 53,982

SÄHKÖVERKKO 2017

Käyttöpaikat - kulutus 118 562 kpl

Käyttöpaikat - tuotanto 450 kpl

110 kV 512 km

45 kV 127 km

110/20 kV asemat 36 kpl

45/20 kV asemat 3 kpl

20 kV verkko 11 791 km

0,4 kV verkko 14 765 km

20/0,4 muuntamot 10 446 kpl

KAAPELOINTIASTE (%) 2017

Keskijänniteverkosta 11

Pienjänniteverkosta 34

Maakaapeloitu yhteensä 24

SIIRTOVOLYYMI (MWh) 2017

0,4 kV 1 436 078

20 kV 213 912

110 kV 324 916

Siirtovolyymi muihin verkkoihin 85 299

TUNNUSLUVUT, sähkön laatu 2017 2016

17. Vikakeskeytys (h/asiakas, vuosi) 1,77 3,57

19. Työkeskeytys (h/asiakas, vuosi) 0,56 0,40

YHTEENSÄ 2,33 3,97

18. Vikakeskeytys (kpl/asiakas, vuosi) 7,63 7,39

20. Työkeskeytys (kpl/asiakas, vuosi) 0,28 0,22

YHTEENSÄ 7,90 7,61

26.a Vikakeskeytys (kpl/vuosi) 1443 1 588

26.b Työkeskeytys (kpl/vuosi) 951 881

26.c Pikajälleenkytkentä (kpl/vuosi) 1918 2 742

26.d Aikajälleenkytkentä (kpl/vuosi) 654 689Sähkön laadun tunnuslukujen selitteet:17. ja 19. = Energiapainotettu keskimääräinen keskeytysaika (h/asiakas, v)18. ja 20. = Energiapainotettu keskimääräinen keskeytysmäärä (kpl/asiakas, v)26. = Keskijänniteverkon keskeytysten vuotuiset lukumäärät (kpl/v)

POLTTOAINEIDEN KÄYTÖN KEHITYS (tuhatta MWh)

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

0

200

400

600

800

1 000

1 200

Turve

Puuperäiset polttoaineet

Raskas ja kevyt polttoöljy sekä nestekaasu

Lämmön osto

* Kotimaisten polttoaineiden käyttöaste alle kolmannes

1992 Pieksämäki (9/26 MW)

1990*

1998 Pielavesi (3 MW)

2002 Iisalmi (15/30 MW)

2002 Siilinjärvi, Tiprusniemi (10 MW)

2003 Kiuruvesi (6+3 MW)

2008 Rautalampi (2,5 MW)

2009 Siilinjärvi, Toivala (8 MW)

2010 Karttula (2 MW)

2010 Lapinlahti (3,5 MW)

2012 Suonenjoki (8+2, LTO)

2012 Tahkovuori (2,5 MW)

2013 Lapinlahti, pelletti (7 MW)

2013 Kiuruvesi (+2 MW)

2013 Leppävirta (8+2 MW, LTO)

2014 Nilsiä (5+1 MW, LTO)

2014 Juankoski (4+1 MW, LTO)

2016 Pieksämäki, savukaasujen LTO (6 MW)

2017 Kiuruvesi, savukaasujen LTO (2 MW)

2015 Iisalmi, savukaasujen LTO (8 MW); Pielavesi, hakelämpökeskus (4 MW); Joroinen (3 MW); Nipanen (0,5 MW+aurinko ja pelletti)

75 %

86 %

91 %

96 %

95,5 %

BIOENERGIAOHJELMAN ETENEMINENTavoitteenamme on lähes 100 prosentin kotimaisten polttoaineiden käyttö

UUDET SÄHKÖLIITTYMÄT (kpl)

Asuinrakennus

133Vapaa-ajan rakennus

105Muu

164Yhteensä

402

Ydinvoima

Muut tuotanto-osuudet

Tuulivoima

Oma vesivoima

Oma vastapaine

19 %17 %

30 %

4 %

30 %

SÄHKÖN TUOTANTOMÄÄRIENJAKAUTUMINEN

UUDET SÄHKÖLIITTYMÄT KUNNITTAIN (kpl)

01020304050

60708090

Han

kasa

lmi

Iisal

mi

Joro

inen

Keite

le

Kiur

uves

i

Konn

eves

i

Kuop

io

Lapi

nlah

tiLe

ppäv

irta

Piek

säm

äki

Piel

aves

i

Siili

njär

vi

Raut

avaa

ra

Raut

alam

pi

Sonk

ajär

vi

Suon

enjo

ki

Terv

o

Vark

aus

Vesa

nto

Vier

emä

Ään

ekos

ki

Viita

saar

i

4 4

37

15 12 8

86

9

3123

7

21

3

63

616

4

29

5 1

135


ASIAKASPALVELU

SÄHKÖN MARKKINAHINTOJEN KEHITYS

HENKILÖSTÖ

HENKILÖSTÖÄ KESKIMÄÄRIN

2013 2014 2015 2016 20170

50

100

150

175 175 182 177 178200

30 %

70 %

SUKUPUOLIJAKAUMAkoko henkilöstö

83 %

17 %

SUKUPUOLIJAKAUMAesimiestehtävien jakautuminen

SAIRAUSPOISSAOLOT JA TAPATURMAT 2017 2016

Sairauspoissaolot (%)Teoreettisesta säännöllisestä työajasta

3,2 3,4

Pitkäaikaisterveet (%)Henkilöiden osuus koko henkilöstöstä, joilla ei olesairauspoissaoloja tarkastelujaksolla

49,4 47,5

Tapaturmien lukumäärä (kpl)Yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneet työtapaturmat,

1 3

TapaturmataajuusVähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneidentyöpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohden(ei sisällä työmatkatapaturmia) = työpaikkatapaturmien lukumäärä x 1 000 000/tehdyt työtunnit

3 10

IKÄJAKAUMA, vakituinen henkilöstö

0

51015

20253035

4045

–24

25–2

9

30–3

4

35–3

9

40–4

4

45–4

9

50–5

4

55–5

9

60–

13

19

31

10

1722

40

20

Hoidimme vuonna 2017yhteensä 201 151

asiakaskontaktointia.

201 151(181 026)

NPS oli vuonna 2017 59,7.Asiakkaistamme 93,6 % koki saaneensa

hoidettua asiansa kerralla kuntoon.* net promoter score, nettosuositteluluku

NPS 59,7*93,6 %(51,3 / 92,3 %)

SPOT-KUUKAUSIHINTOJEN KEHITYS (€/MWh)

70

60

50

40

30

20

10

02013 2014 2015 2016 2017

Suomen hinta-alue Systeemihinta

SÄHKÖJOHDANNAISHINTOJEN KEHITYS (€/MWh)

30

40

35

25

20

15

10

5

0

Suomi Saksa Pohjoismaat

1/20

17

2/20

17

3/20

17

4/20

17

5/20

17

6/20

17

7/20

17

8/20

17

9/20

17

10/2

017

11/2

017

12/2

017

PÄÄSTÖOIKEUDEN HINNAN KEHITYS (€/tCO2)

7

10

9

8

6

5

3

4

2

1

0

Päästöoikeus, lähin joulukuun tuote

1/20

17

2/20

17

3/20

17

4/20

17

5/20

17

6/20

17

7/20

17

8/20

17

9/20

17

10/2

017

11/2

017

12/2

017


TAMMIKUU1

3.1.2017 Solmimme keihäänheittäjä Antti Ruuskasen kanssa uuden yhteistyösopi-muksen.

HELMIKUU2

14.2.2017 Savon Voima täytti 70 vuotta.

Energiaviraston päätöksen mukaan Savon Voima Verkon siirtohinnoittelu todettiin kohtuulliseksi vuosina 2012–2015.

MAALISKUU3

1.3.2017 Hyvä tulos 2016 mahdollistaalaajan investointiohjelman jatkumisen.Julkistimme vuoden 2017 tilinpäätös-tiedotteen: Savon Voima -konserninliikevaihto oli 184,8 milj. € (185,8) jaliikevoitto 30,8 milj. € (8,1)

3.3.2017 Kaukon päivänä polskittiin il-maiseksi kuudessa alueemme uimahallissa kaukolämmön kunniaksi ja nautittiin savo-laisella lähilämmöllä lämmitetystä vedestä.

2.3.2017 Savon Voima Verkko tiedotti yhteistyöstä Lappeenrannan teknillisen yliopiston vetämässä kehityshankkeessa, jossa tavoitteena on löytää kustannustehok-kaita ratkaisuja harvaan asuttujen alueiden sähkönjakelun kehittämiseen ottaen huo-mioon asiakaskäyttäytymisen muutokset, teknologian kehittyminen ja sähkömarkki-nalain käyttövarmuusvaatimukset.

5.3.2017 Vietimme Häkärinteillä Hankasal-mella perhepäivää.

Savon Voima teki sopimuksen Condens Heat Recovery Oy:n kanssa savukaasujen pesu- ja lämmön talteenottolaitteistosta Kiuruveden Sahatien biolämpökeskukselle. Laitteistolla otetaan savukaasujen lämpöä talteen noin 2,6 MW teholla parantaen läm-möntuotannon hyötysuhdetta.

Säävarma sähköverkko -ohjelma jatkui Ii-salmen Peltomäestä Kiuruvedelle menevän noin 34 kilometriä pitkää 110 kilovoltin säh-köjohtosaneerauksen käynnistymisellä.

HUHTIKUU4

Sähköverkon raivaukset käynnistyivät: raivattavaa johtokatua oli yhteensä noin 3 276 kilometriä, josta keskijännitelinjoja on 1 800 kilometriä, pienjännitelinjoja 1 340 ki-lometriä ja korkeajännitteistä siirtoverkkoa 136 kilometriä.

Savon Voima käynnisti Juankosken taa-jamassa sijaitsevalle säännöstelypadolle laajan peruskorjauksen. Peruskorjaus-urakka otettiin vastaan marraskuussa.

TOUKOKUU5

13.5.2017 järjestimme Pieksämäenvoimalaitoksella yleisölle Avoimet ovet

-tilaisuuden.

19.5.2017 järjestimme Kuopion Kurki-mäessä aurinkosähkön asennusnäytöksen.

30.5.2017 Julkistimme osavuosikatsauk-sen tammi–huhtikuulta: liikevaihto 71,4 milj. € (75,8) ja liikevoitto 20,1 milj. € (17,1).

KESÄKUU6

Ennätysmäärä (22) Kipinä -kesätyönteki-jöitä ja harjoittelijoita aloitti Savon Voimalla.

HEINÄKUU7

6.7.2017 Savon Voiman nimikkonäytös Alapitkän kesäteatterilla.

13.7.2017 Savon Voiman nimikkonäytös Iisalmen Koljonvirran teatterissa.

ELOKUU8

5.8.2017 Järjestimme Savon Voima Golf -juhlakilpailun Eerikkala Golfissa Tervossa.

SYYSKUU9

11.9.2017 Savon Voima ja Ponsse tekivät sopimuksen aurinkovoimalan toimitukses-ta Ponssen tehtaille. Valmistuessaan järjes-telmä on Pohjois-Savon suurin teollisuusyri-tykseen asennettava aurinkovoimala.

27.9.2017 Kaukolämmön toimintavarmuu-den ja tuotannon kehittämiseksi tehty muu-tostyö Leppävirralla valmistui. Savon Voima siirsi kesän aikana uudelle Mastertien läm-pökeskustontille aikaisemmin Koskentiellä sijainneen, kevyellä polttoöljyllä toimivan 8 MW varalämpökeskuksen.

LOKAKUU10

2.10.2017 Julkistimme osavuosikatsauk-sen tammi–elokuulta: liikevaihto 118,2 milj. € (119,6) ja liikevoitto 24,8 milj. € (16,8).

3.10.2017 Paransimme sähkökaapeleiden ja kaukolämpöputkien sijainnin näytön sekä puunkaatoavun palvelua ottamal-la käyttöön takaisinsoittopalvelun, jossa lupaamme takaisinsoiton kahden tunnin sisällä.

4.–5.10.2017 Savon Voima Verkko oli mukana valtakunnallisessa JÄÄTYVÄ 2017

-harjoituksessa, jossa kohteena oli sään aiheuttama laaja-alaisen ja pitkäkestoisen kanta- ja jakeluverkkojen sähkönjakelun häiriötilanteen hoitaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

11.10.2017 Savon Voima solmi yhteistyö-sopimuksen saksalaisen Energy2marketin (e2m) kanssa edistyksellisen virtuaalivoi-malaitoksen (VPP) rakentamisesta kysyntä-joustomarkkinoille.

19.10.2017 Avasimme Lapinlahdella Matin ja Liisan asemalle sähköautojen VoimaPis-te-latausaseman.

24.10.2017 Järjestimme Toivalan bioläm-pökeskuksella Avoimet ovet -tapahtuman yleisölle.

25.10.2017 Luovutimme Rautalammin kunnalle VoimaPiste-latausaseman sähkö-autojen lataamiseen.

Savon Voiman Kivirannankujan lämpö-keskuksen pyrolyysiöljyn koepoltot saatiin päätökseen. Laitoksella koepoltettiin parin vuoden ajan Fortumin Joensuun laitok-sessa tuotettua bioöljyä. Koepoltoissa ei prosessiin tehtyjen muutostenkaan jälkeen saavutettu sitä tavoitetta, mikä koepoltoille oli alun perin asetettu ja näin ollen jatko-käytöstä luovuttiin.

www.savonvoima.fi/tiedotteetLue kaikki tiedotteemmevuodelta 2017.

VUOSI 2017SAVON VOIMASSA

MARRASKUU11

1.11.2017 Laskimme kaukolämmön ener-giamaksua kaukolämpöverkosta riippuen 1–4,5 prosenttia. Lisäksi jätimme perimättä marraskuun tehomaksun.

2.11.2017 Avasimme Koskelon Matkailu-keskukseen Suonenjoelle sähköautojen Voimapiste-latausaseman.

Savon Voiman vuoden 2017 merkittävin energiatehokkuusinvestointi valmistui Kiu-ruvedelle, kun Sahatien lämpökeskuksen savukaasujen pesu- ja lämmöntalteenotto-laitos käyttöönotettiin.

JOULUKUU12

3.12.2017 Järjestimme juhlavuoden kunniaksi rusettiluistelut Lapinlahdella ja Toivalassa.

8.12.2017 Luovutimme Tahkovuoren Piaz-zan sähköautojen VoimaPiste -latausase-man käyttöön.

Järjestimme Joulun kynttilät -joululaulu-tapahtumat Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkos-sa sekä Suonenjoen ja Joroisten kirkoissa.

Savon Voima Verkko osallistui tutkimus-hankkeeseen, jossa selvitettiin miehittämät-tömien ilma-alusten teknisiä ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta ilmajohtoverkon vikojen paikannukseen. Hanke huipentui ensimmäiseen miehittämättömään testilen-toon Varkaudessa.

Poikkeuksellisen runsas tykkylumi häiritsi sähkönjakelua.


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUSTILIKAUSI 1.1.–31.12.2017

Savon Voima -konsernin rakenneSavon Voima Oyj on 20 kunnan omistaman Savon Energiaholding Oy:n täysin omistama tytäryhtiö. Savon Voima -konsernin muo-dostivat 31.12.2017 emoyhtiö Savon Voima Oyj sekä tytäryhtiöt Savon Voima Verkko Oy ja Savon Voima Salkunhallinta Oy. Osak-kuusyhtiöitä ovat Kymppivoima Oy ja Kymppivoima Hankinta Oy.

Konsernin vuoden 2017 tulos

TALOUDEN KEHITYS (milj. €) 2017 2016 2015Liikevaihto 184,1 184,8 185,8Poistot ja arvonalennukset 34,1 32,6 29,2Liikevoitto 37,1 30,8 8,1Voitto ennen satunnaisia eriä 35,0 29,8 7,2Tilikauden voitto 27,4 26,1 3,8

TUNNUSLUVUT (%:a liikevaihdosta) 2017 2016 2015

Liikevoitto 20,2 16,7 4,4Voitto ennen satunnaisia eriä 19,0 16,1 3,9

MUUT TUNNUSLUVUT 2017 2016 2015

Oman pääoman tuotto (%) 7,8 7,9 1,2Sijoitetun pääoman tuotto (%) 8,8 7,5 2,3Omavaraisuusaste (%) 73,0 68,6 70,5Maksuvalmius, Quick Ratio 0,8 1,2 0,8Investoinnit yhteensä (milj. €) 64,4 57,2 53,6Investoinnit sähkön siirtoon (milj. €) 54,0 46,5 36,6Investoinnit kaukolämpöön (milj. €) 6,7 8,5 14,7Liittymismaksujen lisäys (milj. €) 1,7 1,6 1,5

Vuonna 2017 konsernin liikevaihto oli 184,1 miljoonaa euroa (184,8 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liikevaihto laski 0,4 pro-senttia. Vuoden 2017 tulos oli edeltävää vuotta parempi. Tuloksen paraneminen johtui pitkäjänteisestä tuotantorakenteen kehittä-misestä kohti päästöttömiä tuotantomuotoja sekä panostuksista tuotannon energiatehokkuuteen. Myös toimintaprosessien tehos-taminen, siirtohintojen nousu ja aiempia vuosia alemmat sähkö-verkon korjauskustannukset paransivat tulosta.

Savon Voima konsernin liikevoitto kasvoi 20,6 prosenttia ja oli 37,1 miljoonaa euroa (30,8). Käyttökate parani 12,4 prosenttia ja oli 71,2 miljoonaa euroa (63,4).

Tilikauden aikana jatkettiin investointeja säävarmaan sähköverk-koon ja bioenergian hyödyntämiseen. Nämä ovat osa pitkäaikais-

ta investointiohjelmaa, joilla varmistetaan häiriötön sähkönjakelu sekä alueen energiavarojen hyödyntäminen. Ohjelma jatkuu 2020 luvun lopulle saakka.

Konsernin toiminnan kulut ilman henkilöstökuluja olivat 103,7 miljoonaa euroa (111,6) ja ne alenivat 7,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lasku johtui energian hankintakustannus-ten laskusta, tehokkaammasta toiminnasta ja sähköverkkoliike-toiminnan säästä johtuvien häiriökustannusten vähenemisestä.

Henkilöstökulut olivat 9,9 miljoonaa euroa (10,1). Konsernin pois-tot olivat 34,1 miljoonaa euroa (32,6) ja ne kasvoivat suurista inves-toinneista johtuen 4,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Konsernin nettorahoituskulut olivat 2,1 miljoonaa euroa (1,0). Rahoituskulujen kasvu johtuu muuttuneesta kirjauskäytännöstä, jonka mukaan suoraan yksittäisiin lainoihin kohdistumattomien suojausten negatiivinen markkina-arvo käsitellään tulosvaikuttei-sesti. Voitto ennen satunnaiseriä oli 35,0 miljoonaa euroa (29,8). Konsernin verot olivat 7,5 miljoonaa euroa (3,5). Tilikauden voit-to oli 27,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2016 oli 26,1 miljoonaa euroa.

Konsernin omavaraisuusaste kasvoi 4,4 prosenttiyksikköä ja säilyi hyvällä tasolla ollen 73,0 prosenttia. Maksuvalmius oli Quick Rati-olla mitattuna 0,8. Tunnuslukujen laskennassa on liittymismaksut käsitelty oman pääoman luonteisena eränä.

Merkittävimmät tapahtumat vuoden 2017 aikanaHelmikuu

Savon Voima täytti 70 vuottaHuhtikuu

Sähkön siirtohintoja korotettiinToukokuu

Höyrytys Oy:n kanssa allekirjoitettiin hankintasopimus Suonen-joen Maitomaan höyrylämpökeskuksen hankinnasta

Päämuuntajia hankittiin Sonkajärvelle sekä Paloisvirtaan ja Pit-kälahteenLokakuu

Sopimus virtuaalivoimalaitoksen pilotista allekirjoitettiin e2m GmbH:n kanssa

Ensimmäinen VoimaPiste-latausasema sähköautojen latausta varten asennettiin

Iisalmen Peltomäen sähköaseman työt käynnistyivät

Marraskuu Kiuruveden savukaasupesuri-investointi valmistui Paloisvirran sähköaseman kojeistorakennuksen rakennustyöt

valmistuivat. Tämän jälkeen työt jatkuvat aseman sähköteknisten töiden osalta.

110 kV kaapelointi käynnistyi uusien asemien välillä Paloisvir-ta–Pitkälahti, kohti Peltomäkeä. Kohde valmistuu 2018.Joulukuu

Iisalmen Pitkälahden sähköasema valmistui Kaukolämpöasiakkaille tuotiin tarjolle LämpöTalkkari-palvelu

kiinteistön älykkääseen energian ohjaukseen ja säästöön Juankosken Terveystien huippu- ja varalämpökeskus valmistui Tykkylumihäiriöitä esiintyi varsinkin verkkoalueen pohjoisessa

osassa joulukuun lopussa

EnergiamarkkinatVuoden 2017 sähkönkulutus oli 85 TWh (terawattituntia), mikä oli edellisen vuoden tasoa. Lämpötilakorjattuna kulutus kuitenkin kasvoi yhden prosentin 87 TWh:iin. Lämpötilakorjattu teollisuus-kulutus kasvoi 41 TWh:iin (lisäystä edelliseen vuoteen kaksi pro-senttia), mutta muu kulutus säilyi entisellään 46 TWh:ssa.

Tuulivoiman tuotantomäärä jatkoi kasvussa myös viime vuonna. Kaiken kaikkiaan tuulivoimalla tuotettiin sähköä 4,8 TWh, mikä oli 57 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Perinteinen lauhde-tuotanto väheni yli 30 prosentilla ja oli alle kolme TWh. Kokonai-suudessaan Suomen sähköntuotanto oli 65 TWh, noin yksi TWh vähemmän kuin vuonna 2016.

Sähkön nettotuonti lisääntyi yhteensä 8 prosenttia ja oli hieman yli 20 TWh. Merkittävin muutos tapahtui Viron yhteydessä. Net-tovienti Viroon pieneni kolmannekseen vuoden 2016 määrästä ja oli enää 0,8 TWh. Tämä selittää nettotuonnin lisääntymisen käy-tännössä kokonaan. Pohjoismaiden tasolla merkittävää oli netto-viennin lisääntyminen Saksaan.

Hiilen hinta oli viime vuonna selvästi edellistä vuotta korkeampi. Päästöoikeuksien hinta kääntyi nousuun kesän jälkeen ja vuosi päättyi edellistä vuotta korkeammalle. Vesitilanne oli vuoden 2017 alkupuoliskon heikompi kuin edellisenä vuonna mutta sateisen kesän jälkeen vesitilanne parani vuotta 2016 paremmaksi.

Sähkön tukkuhinta nousi viime vuonna. Vuoden 2017 Pohjoismai-den systeemihinta oli keskimäärin 2,94 snt/kWh, mikä on noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Suomen


tukkuhinta oli 3,32 snt/kWh, sekin kaksi prosenttia korkeampi kuin vuonna 2016.

Kiinteistöjen lämmitysenergian tarvetta kuvaava lämmitystarve-luku oli Kuopiossa 4.523, mikä oli korkeampi kuin vuonna 2016. Kaukolämpöä käytettiin Suomessa yhteensä 33,2 TWh.

TYTÄRYHTIÖT

Savon Voima Verkko OySiirtomäärä vuonna 2017 kasvoi vain hiukan edellisen vuoden siirtomäärästä. Siirto yhtiön verkostoalueella oli 2 273 GWh (2 240 GWh vuonna 2016) ollen 1,5 prosenttia suurempi edelli-seen vuoteen verrattuna. Uusien liittymien määrä pysyi alhaisella tasolla. Erityistä tilanteessa oli, että verkosta poistettuja liittymiä oli vain 11 kpl vähemmän kuin uusia liittymiä.

Operatiiviset kulut laskivat toisena vuotena peräkkäin edellisiin vuosiin verrattuna. Kulut olivat 18,4 miljoonaa euroa ollen 6,1 pro-senttia pienemmät kuin edellisenä vuotena.

Vuoden 2017 investoinnit olivat verkkotoiminnasta ennätyksellisen suuret eli 54,0 miljoonaa euroa (46,5 M€ vuonna 2016). Valtaosalla näistä investoinneista rakennettiin uutta säävarmaa sähköverk-koa. Kaikkiaan uutta verkostoa saatiin rakennettua 1 040 kilometriä.

Häiriöiden osalta vuosi 2017 oli poikkeuksellisen helppo. Asiak-kaiden keskimääräinen sähkötön aika vikojen osalta oli vain 1,64 tuntia kun vuosien 2004–2011 keskimääräinen arvo oli 5,25 h/as. Joulun jälkeen varsinkin verkkoalueemme pohjoisia osia vaivasi-vat lumikuormaongelmat. Verkostorakentamisemme keskittyi suurelta osaltaan taajamien kaapelointihankkeisiin. Melkein 70 prosenttia kaikista rakenta-mishakkeista oli kaapelointitöitä. Suurimpia työkokonaisuuksia olivat Iisalmen alueen sähkönjakelun varmistaminen, Kuopion Juankosken taajaman kaapelointi, kaapelointityöt Rautalammin, Vesannon, Keiteleen, Suonenjoen ja Pielaveden taajamissa sekä Atron ja Rautavaaran välisen yhdysjohdon kaapelointi. Uutta il-majohtoa rakennettiin muun muassa Käärmelahden ja Väänä-länrannan alueilla.

Savon Voima Salkunhallinta OyYhtiö tuottaa energiakaupan sijoituspalveluita, kuten salkunhal-lintaa ja hintasuojausten välitystä yritysasiakkaille ja konsernin muille liiketoiminnoille.

Vuonna 2017 yhtiön välittämän tukkukaupan volyymi kasvoi kak-si prosenttia. Loppukäyttäjille välitettyjen suojauskauppojen vo-

lyymi väheni yhdeksän prosenttia. Salkunhallintapalveluja os-tavien asiakkaiden määrä kasvoi vuoden aikana, mutta yhtiön liikevaihto laski kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 746 (797) tuhatta euroa. Liiketoiminnan kulut alenivat yh-deksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 81 (78) tuhatta euroa.

SAVON VOIMA OYJ:N LIIKETOIMINNOT

Savon Voima MyyntiSavon Voima Myynti vastaa konsernissa sähkön hankinnasta ja vähittäismyynnistä. Myydyn sähkön määrä kasvoi edelliseen vuo-teen verrattuna yhden prosentin ja oli 1 381 GWh. Liikevaihto oli 56,2 miljoonaa euroa (64,7) jossa on laskua edellisvuoteen 13 prosenttia. Liikevaihdon lasku johtuu keskimäärin 14 prosenttia alentuneista sähkön myyntihinnoista. Eniten laski salkunhoitopal-velun piirissä olevien yritysasiakkaiden hinta, jotka edelleen hyö-tyvät pitkään kestäneestä tukkumarkkinoiden laskeneesta hintat-rendistä. Liiketoimintaan liittyvien lisäarvopalveluiden myynti kasvoi odotusten mukaisesti.

Sähkön suojaus- ja hankintatoiminta onnistui hyvin vuonna 2017, ja sähkön hankintahinta laski myyntihintoja enemmän. Myynti-kate oli 9,4 miljoonaa euroa, joka on 11 prosenttia viime vuotta (8,5 M€) parempi.

Liiketoiminnan kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuna kol-me prosenttia. Edellä mainituista seikoista johtuen liikevoitto nou-si neljään miljoonaan euroon, joka on 38 prosenttia viime vuotta (2,9 M€) parempi.

Savon Voima LämpöSavon Voima Lämpö vastaa konsernin kaukolämpöliiketoimin-nasta. Savon Voima Lämpö harjoittaa kaukolämpötoimintaa 13 kunnan alueella Savossa. Toteutunut lämmön ja höyryn myynti vuonna 2017 oli 636 GWh, mikä on saman verran kuin edellise-nä vuotena. Liiketoiminnan liikevaihto oli 44,7 miljoonaa euroa (45,5 miljoonaa euroa) ja pieneni kaksi prosenttia edellisvuoteen nähden. Liikevoitto oli 6,4 miljoonaa euroa (5,9 miljoonaa euroa). Liikevaihdon pienentyminen edelliseen vuoteen nähden johtui marraskuussa tehdyistä hinnanalennuksista. Kaukolämmön ener-giamaksua laskettiin kaukolämpöverkosta riippuen 1–4,5 pro-senttia ja marraskuun tehomaksu jätettiin perimättä.

Polttoaineita käytettiin kaikkiaan 881 GWh. Kotimaisten poltto-aineiden ja lämmön oston osuus oli yli 95 prosenttia, loppu oli raskasta sekä kevyttä polttoöljyä ja nestekaasua. Öljynkäyttö oli 43 prosenttia edellisvuotta pienempi, mutta hieman ennakoitua suurempi. Tuotantokaudella tuotannossa ja jakelussa ei ollut mer-

kittäviä häiriöitä, mutta Iisalmen voimalaitoskattilan ja Suonen-joen biolämpökeskuksen kattilan korjaustyöt viivästyivät suun-nitellusta ja aiheuttivat lisääntynyttä öljynkäyttöä alkusyksystä.

Polttoainekustannukset pienenivät tuotannon energiatehokkuu-den parantumisen ja kotimaisten polttoaineiden hankintahinto-jen laskun johdosta. Tuotanto tehostui edellisvuoteen nähden merkittävimmin Pieksämäellä ja Kiuruvedellä savukaasujen pesu- ja lämmön talteenottoinvestointien johdosta. Myös Iisalmen voi-malaitoksen kahden vuoden takaisen pesuri-investoinnin hyödyt saatiin täysimäärisesti hyödynnettyä vuoden 2017 aikana. Koko-naisuudessaan tuotannon ja lämmön jakelun hyötysuhde parani neljä prosenttiyksikköä.

Toimintavuoden aikana kaukolämpöverkkoihin rakennettiin 20 uutta liittymää. Asiakkaita oli vuoden lopussa kaikkiaan 3 008 kap-paletta. Uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin 1 500 metriä ja vanhoja putkilinjoja peruskorjattiin 540 metriä. Verkostojen yhteen-laskettu kokonaispituus vuoden 2017 lopussa oli 364 kilometriä.

Vuoden 2017 aikana asiakkaille tuotiin tarjolle muun muassa ener-giatehokkuuteen ja kaukolämpölaitteiden kunnon valvontaan ja parantamiseen liittyviä palveluita. Palveluita myytiin yhteensä 151 kappaletta.

Vuoden 2017 merkittävimmät uudisinvestoinnit olivat Suonen-joen Maitomaan nestekaasu- ja kevytpolttoöljykäyttöinen höy-rylämpökeskus, Kiuruveden savukaasujen pesu- ja lämmön tal-teenottolaitos sekä Juankosken Terveystien kevyttä polttoöljyä polttoaineenaan käyttävä varalämpökeskus. Kiuruveden ja Juan-kosken investoinnit saatiin päätökseen syksyllä, ja Suonenjoen Maitomaan investoinnin ennakoidaan valmistuvan talven 2018 aikana. Iisalmen Levytien nestekaasukäyttöisestä varalämpökes-kusinvestoinnista tehtiin päätös, mutta investointityöt siirtyivät vuodelle 2018 laitoksen viivästyneen luvituksen johdosta.

Savon Voima TuotantoSavon Voima Tuotanto vastaa sähkön tuotannosta omilla voima-laitoksilla sekä yhtiön omistamien tuotanto-osuuksien hallinnoin-nista. Tuotannon liikevaihto vuonna 2017 oli 13,3 miljoonaa euroa (14,4 miljoonaa euroa). Toteutunut liiketulos oli –2,9 miljoonaa euroa (–1,4 miljoonaa euroa). Sähköntuotannon liiketulos oli tap-piollinen alhaisesta sähkön markkinahinnasta johtuen.

Sähköntuotannon hintasuojaukset tuottivat tappiota noin 0,4 mil-joonaa euroa, mikä johtui suojaushetkeen nähden korkeammasta sähkön markkinahinnasta. Vuonna 2017 sähkön tuotantomäärä oli 388 GWh (418 GWh), mikä on noin yhdeksän prosenttia edellis-vuoden vastaavaa jaksoa pienempi. Oman vastapainetuotannon


määrä oli 66 GWh, joka on kuusi GWh edellisen vuoden vertailu-jaksoa suurempi. Edellisenä vuotena tuotantomäärää pienensi Pieksämäen voimalaitoksen kattilavaurion korjaustöistä aiheu-tunut suunniteltua pidempi huoltoseisokki ja tuotannon rajoitus.

Vesivoiman tuotantovolyymi oli vuoden aikana 102 GWh, mikä on yksitoista prosenttia normaalivuoden tuotantoa suurempi. Edel-lisvuonna vastaavan jakson vesivoimatuotanto oli 94 GWh. Vesi-voiman tuotantomäärän kasvu johtui erityisen sateisesta kesästä ja syksystä. Vesivoiman vuoden 2017 merkittävin investointityö oli Juankosken vesivoimalaitoksen automaation uusinta ja sään-nöstelypadon korjaus. Kymppivoima Oy:n kautta omistetuilla tuotanto-osuuksilla tuotet-tiin sähköä vuonna 2017 220 GWh, joka on 44 GWh edellisen vuo-den vertailujaksoa pienempi. Merkittävä lasku johtui päästöllis-ten tuotanto-osuuksien tuotantomäärän pienentymisestä. Näiden tuotantomäärä oli 115 GWh ja päästöttömien tuotanto-osuuksien tuotantomäärä oli 105 GWh. Päästöttömien tuotanto-osuuksien määrästä tuulivoimalla tuotettiin sähköä 15 GWh, kun vuosi sit-ten tuotantomäärä oli 10 GWh. Tuulivoiman määrän kasvu johtui Santavuoren tuulivoimapuiston valmistumisesta.

Uudet EnergiaratkaisutSavon Voima jatkoi aurinkosähköliiketoiminnan kehitystyötä ja nousi alueen suurimmaksi aurinkosähkötoimijaksi. Yhtiö toimitti yli sata aurinkosähköjärjestelmää ja suurin yksittäinen voimala-toimitus oli 192 kWp. Voimalatoimitusten lisäksi Savon Voima os-taa sähköverkkoon syötetyn ylijäämäsähkön ja myy sitä edelleen asiakkailleen LähiVoima-tuotteena. Näin asiakkaat voivat ostaa myös aurinkosähköjärjestelmillä tuotettua sähköä.

Uusina palveluina lanseerattiin sähköautoilijoille VoimaPiste-la-tauspalvelu ja yrityksille suunnattu JoustoVoima-kysyntäjousto-palvelu. Edistyksellinen JoustoVoima tarjoaa yrityksille väylän ky-syntäjoustomarkkinoille ja käytännössä mahdollisuuden säästää sähköenergian hankintakustannuksissa. JoustoVoima-palvelussa olevat yritykset mahdollistavat myös uusiutuvan energian maksi-maalisen hyödyntämisen, kun sähkönkulutus joustaa sähköntuo-tannon mukaan.

Vuonna 2017 Savon Voiman VoimaPiste-latausverkosto laajentui seitsemällä julkisella latauspaikalla. Lisäksi markkinoille tuotiin VoimaPiste-asiakkuus sähköautoilijoille. VoimaPiste-palvelus-sa sähköautoilijoille tarjotaan latauspalvelua ja asiakaspalvelua 24/7-periaatteella sekä kumppaneille latauspalvelun ylläpito- ja la-tausmaksuliikennepalvelun. Palveluun sisältyy myös sähköauton latauspalveluita kotona, työpaikalla ja julkisissa latauspaikoissa.

Liiketoiminta-alueiden yhteenvetoLiiketoimintojen ja tytäryhtiöiden konsolidoimattomat liikevaih-dot ja liikevoitot ovat kehittyneet seuraavasti:

LIIKEVAIHTO (milj. €) 2017 2016 2015Savon Voima Lämpö 44,7 45,5 41,9Savon Voima Myynti 56,1 64,7 82,7Savon Voima Tuotanto 13,3 14,4 15,8Uudet energiaratkaisut 1,0 Liiket. välisen myynnin eliminointi –6,7 –7,9 –10,4Savon Voima Oyj yhteensä 108,3 116,6 130,1Savon Voima Verkko Oy 83,2 76,3 67,1Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,7 0,8 0,8Konserin sis. myynnin eliminointi –8,2 –8,9 –12,2Savon Voima -konserni yhteensä 184,1 184,8 185,8

LIIKEVOITTO (milj. €) 2017 2016 2015

Savon Voima Myynti 4,0 3,0 4,4Savon Voima Lämpö 6,4 5,9 3,9Savon Voima Tuotanto −2,9 −1,4 −9,4Uudet energiaratkaisut –0,6Savon Voima Verkko Oy 31,2 25,2 8,4Savon Voima Salkunhallinta Oy 0,1 0,1 0,1

InvestoinnitKonsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 64,4 mil-joonaa euroa. Sähköverkoston rakentamiseen käytettiin 54,0 mil-joonaa euroa. Kaukolämpöverkostoon ja lämmöntuotantoon in-vestoitiin 6,7 miljoonaa euroa. Investoinnit sähkön tuotantoon olivat 3,5 miljoonaa euroa. Liittymismaksut pysyivät edellisen vuoden tasolla.

Tilinpäätös, emoyhtiö

TALOUDEN KEHITYS (milj. €) 2017 2016 2015Liikevaihto 108,3 116,6 130,1Suunnitelman mukaiset poistot 13,8 13,9 12,2Liikevoitto 6,2 6,3 –2,7Voitto ennen satunnaisia eriä 3,5 4,8 –3,5Tilikauden voitto 12,5 8,6 –5,6

TUNNUSLUVUT 2017 2016 2015

Liikevoitto (%:a liikevaihdosta) 5,7 5,4 –2,1Voitto ennen satunnaisia eriä (%:a lv:sta) 3,2 4,1 –2,7Omavaraisuusaste (%) 50,8 42,2 44,4Oman pääoman tuotto (%) 0,1 4,8 –3,6

Savon Voima Oyj on kuluneen tilikauden aikana vastannut kon-sernin sähkönmyynti-, sähköntuotanto- ja kaukolämpöliiketoi-minnoista, uusista energiaratkaisuista sekä taloushallinnosta, henkilöstöpalveluista, viestinnästä, markkinoinnista, IT-toimin-noista, mittaustietopalveluista ja asiakaspalvelusta.

HenkilöstöSavon Voima -konsernilla on henkilöstösuunnitelma, jonka to-teutumisesta raportoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo suunnitelman noudattamista ja kehittämistä. Henki-löstösuunnitelmaan liittyvä koulutus- ja kehittämissuunnitelma päivitettiin vastaamaan strategisia painopisteitä.

Sisäisten koulutusten teemoissa painopisteenä olivat turvallisuus-koulutukset, sisäisen viestinnän työkalujen koulutus, samalla kun käyttöönotettiin uusi intranetjärjestelmä sekä mediakoulutukset ja myyntitoiminnan kehittäminen.

Henkilöstöä vuoden aikana oli keskimäärin 178 (177) ja vuoden lopussa 179, joista vakituisia 172. Uusia vakituisia työntekijöitä aloitti vuoden aikana 16 (5) nettovaihtuvuuden ollessa –1 (tulo-vaihtuvuus–lähtövaihtuvuus). Ylitöitä tehtiin 4,0 (4,1) henkilö-työvuotta. Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 46 vuotta. Keskimääräinen savonvoimalainen on työskennellyt yhtiössä lähes 16,5 vuotta.

Yli yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia sattui yksi (3), joka aiheutti yli kolmen päivän poissaolon. Raportoituja tur-vallisuushavaintoja tehtiin konsernissa kaikkiaan 349 (171) kap-paletta. Sairauspoissaoloprosentti oli 3,2 (3,4) prosenttia. Henki-löstöstä 49,4 (47,5) prosentilla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja vuonna 2017.

HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Konserni 2017 2016 2015

Henkilöstö keskimäärin 178 177 182Henkilöstö tilikauden lopussa 179 179 188Maksetut palkat (tuhatta €) 9 268 9 073 8 686Henkilöstökulut yhteensä (tuhatta €) 9 877 10 119 9 912

HENKILÖSTÖTUNNUSLUVUT Emoyhtiö 2017 2016 2015

Henkilöstö keskimäärin 137 134 140Henkilöstö tilikauden lopussa 140 137 142Maksetut palkat (tuhatta €) 7 071 6 799 6 552Henkilöstökulut yhteensä (tuhatta €) 8 029 8 100 7 906


RiskienhallintaSavon Voima -konsernissa toteutetaan riskienhallintaa osana nor-maalia johtamistyötä ja strategista suunnittelua. Konsernin yleiset riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet on määritetty. Konser-nin riskienhallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategi-an tavoitteiden saavuttamista sekä pyrkiä estämään ei-toivottuja operatiivisia poikkeamia. Poliittinen ympäristö ja lainsäädäntö vaikuttavat merkittävästi energia-alan toimintaedellytyksiin. Mahdollinen lisääntyvä sään-tely, käytettävien polttoaineiden asema, päästörajoitusmekanis-mien ja markkinaympäristön kehitys ja erilaiset veroratkaisut ovat tekijöitä, joilla voi olla heikentävä vaikutus Savon Voima -konser-nin taloudelliseen asemaan ja tuloksentekokykyyn. Konsernilla on tulevina tilikausina merkittäviä investointeja eri-tyisesti sähkön jakeluverkkoon liittyen. Tästä syystä rahoituksen saatavuus ja korkokehitys muodostavat jatkossa epävarmuuste-kijän toiminnalle. Savon Voima -konsernin kannalta keskeiset taloudelliset riskit ai-heutuvat markkinahintojen ja volyymien vaihtelusta sekä vasta-puolien mahdollisesta kyvystä hoitaa velvoitteensa. Hintariskit liittyvät lähinnä sähkön tukku- ja vähittäishintoihin, päästöoi-keuksien hintoihin sekä polttoaineiden hintoihin.

Sähkömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat ve-sitilanne, tuulivoiman vaihtelu, lämpötila, päästöoikeuksien hin-nat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen sähkön vienti- ja tuontitilanne. Volyymiriski aiheutuu muun muassa sähkön- ja lämmöntuotannon vaihtelusta sekä vähittäismyynnin kysynnän vaihtelusta. Vastapuoliriski muodostuu ulkopuolisten osapuolten kanssa solmituista sopimuksista. Savon Voima suojautuu sähkön hintariskejä vastaa tekemällä sähköjohdannaissopimuksia sekä myynnin että tuotannon osal-ta. Suojaustoimintaa varten yhtiössä on hallituksen hyväksymä energiakaupan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista val-votaan systemaattisesti. Konsernin korolliset velat ovat kaikki vaihtuvakorkoisia lainoja, jolloin markkinakorkojen mahdollinen nousu voi vaikuttaa mer-kittävällä tavalla konsernin tuloskehitykseen. Yhtiö suojautuu markkinakorkojen muutoksia vastaan koronvaihtosopimuksilla. Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti korkosuojauksista pää-tetään rahoituspäätösten yhteydessä. Merkittävimmät korkoihin liittyvät rahavirrat suojataan lainakohtaisesti tai lainaryhmäkoh-

taisesti. Poikkeuksellisesta markkinatilanteesta johtuen tai muu-ten painavasta syystä suojausta voidaan kokonaan tai joltakin osin lykätä. Hallitus päättää suojaustasosta ja käytettävistä inst-rumenteista. Toimiva johto toteuttaa suojauksen päätetyissä puit-teissa. Korkoriskin hallitsemiseksi käytetään tavanomaisia keinoja ja johdannaisinstrumentteja. Lainakohtaiset, lainojen ehtojen ja rahavirtojen kanssa yhdenmukaiset suojaukset on esitetty liitetie-doissa. Näistä poikkeavien suojausten negatiiviset arvot on kirjat-tu tuloslaskelman rahoituseriin ja taseen pakollisiin varauksiin.

Savon Voima Oyj:llä on 17,82 prosentin omistusosuus Kymppi-voima Oy:ssä, joka on mankalaperiaatteella toimiva yhtiö. Man-kalaperiaatteen mukaisesti omistajayhtiöllä on oikeus osakesar-jakohtaisesti mankalayhtiön tuottamaan sähköön. Omistajayhtiö vastaa omistusosuutensa suhteessa ja osakesarjakohtaisesti man-kalayhtiön sähkön hankintakustannuksista, jotka muodostuvat muuttuvista kustannuksista, kiinteistä kustannuksista, poistoista ja rahoituskustannuksista. Näihin rahoituskustannuksiin vaikut-tavat myös Kymppivoima Oy:n tekemät korkojohdannaissopimuk-set. Savon Voima Oyj:n sarjakohtainen vastuu Kymppivoima Oy:n lainoista on 31,7 miljoonaa euroa, lainoihin kohdistuneista suoja-uksista 23,2 miljoonaa euroa ja suojausten markkina-arvosta –0,5 miljoonaa euroa.

Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan mahdollisia menetyksiä, jotka johtuvat sisäisten prosessien tai järjestelmien toimimattomuudes-ta, ulkoisista tekijöistä tai inhimillisistä virheistä. Liiketoiminnan luonteesta johtuen myös tietotekniikka- ja tietoturvariskit ovat myös merkittävä riskialue. Taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät vahinkoriskit liit-tyvät tuotantolaitoksien fyysisiin vahinkoihin, jakeluverkostoon kohdistuviin vahinkoihin ja häiriötiloihin. Nämä voivat aiheut-taa toiminnan keskeytymisen ja kolmansille osapuolille syntyviä vastuuvelvoitteita.

Energiakaupan riskienhallintapolitiikan valmistelee konsernin sisäinen energiakaupan riskienhallintakomitea (RMC) ja sen hy-väksyy konsernin hallitus Savon Voiman toimitusjohtajan esityk-sestä. Energiakauppaan osallistuvat liiketoiminnat toteuttavat riskienhallintapolitiikkaa päivittäin. Toteutuksen jatkuvasta val-vonnasta vastaa RMC sekä konsernin johtoryhmä ja toimitusjohta-ja. Energiakaupan riskienhallinnan tilanne, riskipositiot ja niiden arvioitu kehitys raportoidaan kuukausittain Savon Voima Oyj:n hallitukselle. Muiden kuin energiakaupan riskien tunnistamisessa, arvioinnissa ja seuraamisessa hyödynnetään ulkoisten palvelutuottajien tarjo-amia riskienhallinnan ratkaisuja.

Keskeiset tunnistettavat alueet eri riskiluokittain ovat:

STRATEGISET RISKIT Riski Hallinta

Regulaation kehitys Edunvalvonta etujärjestöjen kautta ja suorat yhteydet viranomaisiinEnergia- ja ympäristö- Osallistuminen teknologiahankkeisiinpoliittiset riskit ja edunvalvonta, energiamarkkinoiden kehityksen seuranta ja analysointiEnergiahyödyke- ja pääs- Aktiivinen vaikuttaminen sähkömarkki-töoikeusmarkkinoiden noilla ja kilpailun edistäminen, varau-toimivuus tuminen markkinoiden häiriöihinMerkittävät investoinnit Investointien suunnittelu, seuranta ja jälkiarviointiToimialan ja yrityksen Ennakoiva ja aktiivinen tiedottaminen,maineeseen liittyvät yhteydenpito sidosryhmiin ja asiakkai-riskit siin sekä ympäröivän mielipidemaail- man seuraaminen

OPERATIIVISET RISKIT Riski Hallinta

Toiminnan virheet Toimintaohjeet, prosessikuvaukset ja toimintajärjestelmä, riskienhallinnan tietojärjestelmäVoimalaitosten ja verkon Riskikäsikirja, toimintajärjestelmätkäytön riskit sekä riskienhallinnan tietojärjestelmäTietotekniikka- ja tieto- Tietohallintostrategia ja -arkkitehtuuri,turvariskit tietoturvapolitiikka, ohjeistukset sekä valvonta, riskienhallinnan tietojärjes- telmä, Cyber-vakuutus

RAHOITUS- JA MARKKINARISKIT Riski Hallinta

Korko- ja rahoitus- RahoituspolitiikkamarkkinariskitVastapuoliriskit Luotonvalvonta on osa energiakaupan riskienhallintapolitiikkaa, luottopää- tösmenettelyMankalavastuut Omistajaohjaus, osallistuminen Kymp- pivoima Oy:n hallintoon ja Kymppivoi- ma Oy:n toteuttama valvontaEnergiakaupan riskit Energiakaupan riskienhallintapolitiikka ja valvonta


VAHINKORISKIT Riski Hallinta

Mittava myrskytuho Suurhäiriöiden toimintaohjeet, valmius- ja viestintäsuunnitelmatVoimalaitos- tai muu Esine- ja keskeytysvakuutus, valmius- javahinko viestintäsuunnitelmat, riskienhallinnan tietojärjestelmäYmpäristövahinko Riskienhallinnan tietojärjestelmä, suojeluohjeet, valmius- ja viestintä- suunnitelmat, toimintajärjestelmät, vakuutus

YmpäristöasiatSavon Voima -konsernin ympäristöpolitiikan toteutumisesta ra-portoidaan säännöllisesti emoyhtiön hallitukselle, joka valvoo politiikan noudattamista ja kehittämistä. Hallituksen tiedossa ei ole sellaisia yrityksen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympä-ristöriskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista tai viranomaispäätöksiin ja tulevaan lainsäädäntöön liittyvistä riskeistä.

Ympäristöriskien havainnointi ja niistä ilmoittaminen on osa joka-päiväistä toimintaa. Vuonna 2017 toteutettiin laadittua ympäristö-toimenpideohjelmaa muun muassa jatkamalla ympäristöriskien kartoittamista. Koko konsernin ympäristöasioiden hoito tapahtuu nykyisessä organisaatiossa keskitetysti.

Matkalla kohti hiilineutraalia energiantuotantoa, Savon Voima Oyj toimi alueen suurimpana aurinkosähkötoimijana myymällä aurinkosähköjärjestelmiä ja ostamalla aurinkosähköjärjestelmi-en ylijäämäsähköä. Asiakkaiden vesivoimalla ja aurinkovoimal-la tuotettua sähköä Savon Voima osti vuonna 2017 2 GWh, joka vastaa 100 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkön-kulutusta.

Kestävä kehitys 2050 -sitoumuksen mukaisesti Savon Voima aloitti sähköautojen latauspisteverkoston rakentamisen, ja ensimmäi-senä vuotena alueelle rakennettiin yhteensä seitsemän julkista latauspaikkaa yhdessä kumppaneiden kanssa. Lisäksi sähköau-toilun edistämiseksi lanseerattiin sähköautoilijoille VoimaPiste-latauspalvelu.

Savon Voima Oyj:ssä päästökaupan piiriin kuuluvat Iisalmen ja Pieksämäen kaukolämmön- ja sähköntuotanto. Suomen kansal-linen tavoite on päästä kasvihuonekaasujen päästömäärässä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen päästö-kauppakausi kestää vuoteen 2020, jonka jälkeen alkavan kauden

valmistelu on jo alkanut. Maksutta jaettavien päästöoikeuksien määrä vähenee jatkossakin erikseen määritellyn leikkauskertoi-men mukaisesti, minkä lisäksi ilmaisjaon määrä voi muuttua mm. laitosten tuotantotasoon ja kapasiteettiin kohdistuvan tarkaste-lun vuoksi.

Maksuttomia päästöoikeuksia Savon Voima Oyj on saanut vuo-den 2017 palautuksiin yhteensä 39 767 EUA ja toteutuneet pääs-töt (ennen todentamista) ovat 111 530 tCO

2 (vuonna 2016 116 520

tCO2). Alijäämän kattamiseksi päästöoikeuksia on ostettu vuosi-

na 2016 ja 2017 käytettäväksi vuoden 2017 palautuksiin yhteensä 75 000 EUA keskihinnalla 5,11 euroa, mistä aiheutui reilun 0,38 mil-joonan euron kustannukset. Sähköntuotannolle ei maksuttomia päästöoikeuksia myönnetä, jolloin sähköntuotannolle aiheutuvat kustannukset päästökaupan johdosta olivat noin 114 000 euroa.

Päästöoikeustarvetta pyritään vähentämään muun muassa puu-peräisten polttoaineiden käyttöä lisäämällä ja parantamalla lai-tosten hyötysuhdetta. Tätä tavoitetta palvelevat sekä Iisalmessa että Pieksämäellä toimivat savukaasupesurit.

Iisalmen ja Pieksämäen voimalaitoksilla metsähakkeella tuotetus-ta sähköstä Savon Voima Oyj:lle maksettaneen syöttötariffitukea yhteensä noin 242 000 euroa tuen ollessa 18 euroa/MWh.

Savon Voima Oyj:n vesivoimalaitokset sekä Iisalmen ja Pieksämä-en voimalaitokset kuuluvat uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähköntuotannon alkuperätakuujärjestelmän piiriin. Alkuperä-takuu järjestelmä (Guarantee of Origin, GoO) perustuu EU:n Uu-siutuvat Energialähteet -direktiiviin. Alkuperätakuu on todistus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperästä ja se sähkön alkuperä tulee olla varmennettua, jos sitä myydään uusiu-tuvana. Kansallisesti sähkön alkuperän varmentaminen perustuu lakiin sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta. Suo-raan omien laitosten sähköntuotannosta myönnettiin alkuperäta-kuita yhteensä 122 309 MWh.

Savon Voima Myynti -liiketoiminnan sähkönhankintaan päästö-oikeuskauppa ja oikeuksien hintataso vaikuttivat pääsääntöisesti markkinahinnan kautta.

Konsernin tavoitteena on vähentää tuontiöljyn käyttöä kauko-lämmön tuotannossa. Öljyn käyttö on saatu vähänemään uusien laitosten rakentamisella ja laitosten saneerauksilla. Vuonna 2013 aloitettu pyrolyysiöljyn käyttökokeilu päätettiin vuonna 2017, eikä polttoaine soveltunut toistaiseksi kyseessä olevan lämpökeskuk-sen polttoaineeksi. Vuonna 2017 rakennettiin energiatehokkuutta parantava savukaasupesuri Kiuruveden lämpökeskukselle sekä muutettiin pääsääntöisesti kaikki raskasta polttoöljyä käyttäneet

laitokset kevyelle öljylle. Vuonna 2017 poltimme fossiilista öljyä ja nestekaasua neljä prosenttia kokonaispolttoaineenkäytöstä. Suu-rin osa polttoaineista oli puuta (48 %) ja turvetta (38 %). Loppuosa oli lämpöyrittäjiltä ja teollisuudelta hankittua ostolämpöä.

Muutokset yhtiön omistuksessa ja hallinnossaYhtiön omistuksessa ja hallinnossa ei tilikauden aikana tapahtu-nut muutoksia.

YhtiökokouksetSavon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.4.2017, jolloin vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin vastuuvapaus hal-litukselle ja toimitusjohtajalle sekä päätettiin maksaa osinkoa 8 936 277,00 euroa.

Merkittävät muutokset konsernirakenteessatilikauden aikanaKonsernirakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Hallinto ja johto

HALLITUS

PuheenjohtajaToimitusjohtaja KTM Juha Koukka

VarapuheenjohtajaKunnanjohtaja, FM Vesa Lötjönen

Kansanedustaja, ELL Markku EestiläMaanviljelijä, YTM Ossi MartikainenAsiamies, OTK, varatuomari Tarja Tikkanen

TILINTARKASTAJA

Ernst & Young Oy, tilintarkastusyhteisö

TOIMITUSJOHTAJA

KTM Arto Sutinen

JOHTORYHMÄ

Arto Sutinen, toimitusjohtaja, puheenjohtajaMatti Ryhänen, sähköverkkoMaija Henell, energiantuotanto ja kaukolämpöJuha Keski-Karhu, sähkönmyynti ja salkunhallintaOlli Räsänen, talous, kiinteistöt, toimitusjohtajan sijainenMinna Vierimaa, henkilöstö, viestintä, markkinointi

Johtoryhmän sihteerinä toimii Kirsi Tarvainen


JUHA KOUKKA (s. 1968)Hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja, KTM

2016– Savon Voima Oyj, hallituksen puheenjohtaja2016– Savon Energiaholding Oy:n hallituk-sen jäsen2016– Savon Voima Oyj, hallituksen jäsen

MINNA VIERIMAAJohtaja, henkilöstö, markkinointi ja viestintä

MAIJA HENELLLiiketoimintajohtaja, kauko-lämpö ja sähköntuotanto

ARTO SUTINENKonsernin toimitusjohtaja

OLLI RÄSÄNENTalousjohtaja

MATTI RYHÄNENLiiketoimintajohtaja, sähkö-verkko, Savon Voima Verkko Oy

JUHA KESKI-KARHULiiketoimintajohtaja, sähkön myynti- ja salkunhallintaliike-toiminnat sekä asiakkuudet

VESA LÖTJÖNEN (s. 1959)Hallituksen varapuheenjohtaja,Siilinjärven kunnanjohtaja, FM

2011– Savon Voima Oyj, hallituksen vara-puheenjohtaja2010–2011 Savon Voima Oyj, hallituksen jäsen

MARKKU EESTILÄ (s. 1956)Hallituksen jäsen, kansanedustaja, ELL, yrittäjä

1999– Savon Voima Oyj, hallituksen jäsen

OSSI MARTIKAINEN (s. 1970)Hallituksen jäsen, maanviljelijä, YTM

2012– Savon Voima Oyj, hallituksen jäsen2010– Savon Energiaholding Oy, hallituk-sen puheenjohtaja2008–2010 Savon Energiaholding Oy, hallituksen jäsen

TARJA TIKKANEN (s. 1960)Hallituksen jäsen, asiamies Kuopion SeudunHengityssäätiö, OTK, varatuomari

2011– Savon Voima Oyj, hallituksen jäsen2011– Savon Energiaholding Oy, hallituk-sen jäsen

HALLITUS JOHTORYHMÄOlennaiset tapahtumat tilikauden päättymisenjälkeenSavon Voima Verkko Oy joutui nostamaan suurilta käyttäjiltä pe-rittävää tehomaksua 1.1.2018 alkaen, suurista investoinneista joh-tuen.

Liiketoimintojen kehittyminen tilikaudella 2018Konsernin kaikki liiketoiminnot ovat vahvasti riippuvaisia ener-gian kysynnänvaihtelusta, johon vaikuttaa ensisijaisesti talvi-kauden lämpötila. Myynti- ja tuotantoliiketoiminnat ovat lisäksi riippuvaisia tukkusähkön markkinahinnasta, johon vaikuttavat kysynnän lisäksi polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintakehitys sekä erityisesti Norjan ja Ruotsin vesi- ja lumitilanne. Tukkusäh-kön hintakehityksen ennustettavuutta ovat vaikeuttaneet entises-tään erilaisten tukimekanismien myötä voimakkaasti lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto, jonka määrä itsessään on riippu-vainen säätekijöistä, sekä epävarmuus Venäjän sähköntuonnin määrästä. Verkkoliiketoiminnan riskien arvioidaan kasvaneen sähkömarkkinalain sanktioiden ja muuttuvan ilmaston yhteis-vaikutuksesta.

Savon Voima -konsernin liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä en-nakoidaan vuonna 2018 ylittävän vuoden 2017 tason.

Voittovarojen käyttöSavon Voima Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2017 muodos-tuvat seuraavasti:

Kertyneet voittovarat 48 472 751,63Tilikauden voitto 12 211 985,91

60 684 737,54

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2:ssa tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta voitonjakokelpoisten va-rojen määrään. Näin ollen hallitus esittää, että osinkoa jaetaan A- ja K-sarjan osakkeille 16,50 euroa/osake eli 576 534 x 16,50 euroa.

Yhteensä 9 512 811,00Voittovaroihin jätetään 51 171 926,54

60 684 737,54


KONSERNIN TASE 31.12.2017

tuhansia eurojaVASTAAVAA 31.12.2017 31.12.2016

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 4 701 5 796

Konserniliikearvo 241

Liikearvo 1 038 1 557

Muut pitkävaikutteiset menot 6 550 12 289 5 795 13 389

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1 446 1 487

Rakennukset ja rakennelmat 39 317 38 565

Sähköverkosto 255 574 214 842

Lämmönsiirtoverkosto 16 365 17 053

Koneet ja kalusto 64 024 62 363

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 054 401 781 35 554 369 864

Sijoitukset

Osuudet omistusyhteysyrityksissä 31 974 33 894

Muut osakkeet ja osuudet 826 32 800 824 34 718

Pysyvät vastaavat yhteensä 446 870 417 971

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 2 241 2 229

Saamiset (pitkäaikaiset)

Muut saamiset 64 64

Laskennallinen verosaaminen 105 170 107 171

Saamiset (lyhytaikaiset)

Myyntisaamiset 35 339 33 995

Laskennallinen verosaaminen 280

Siirtosaamiset 4 316 39 935 4 494 38 489

Rahoitusomaisuusarvopaperit 41 20 649

Rahat ja pankkisaamiset 9 006 20 195

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 51 393 81 732

Vastaavaa yhteensä 498 263 499 703

tuhansia eurojaVASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 969 969

Ylikurssirahasto 1 1

Vararahasto 612 612

Edellisten tilikausien voitto 193 856 177 267

Tilikauden voitto 27 381 222 819 26 056 204 905

Pakolliset varaukset 1 487 355

VIERAS PÄÄOMA

Liittymismaksut 139 402 137 670

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 34 192 57 295

Muut pitkäaikaiset velat 496 1 490

Laskennallinen verovelka 37 980 72 669 33 985 92 770

Lyhytaikainen


Saadut ennakot 18 18Ostovelat 20 506 23 190

Velat omistusyhteysyrityksille 1 798 1 954

Muut velat 10 279 8 455

Siirtovelat 6 019 61 887 3 618 64 003

Vastattavaa yhteensä 498 263 499 703

TILINPÄÄTÖS


KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2017 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1.–31.12.2017

tuhansia euroja1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

LIIKEVAIHTO 184 090 184 806

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta -85 -305

Keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos

Valmistus omaan käyttöön

Liiketoiminnan muut tuotot 774 518

MATERIAALIT JA PALVELUT

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 76 724 84 749

Varastojen muutos 3 76 727 -291 84 457

Henkilöstökulut 9 877 10 119

Poistot ja arvonalennukset 34 124 32 581

Liiketoiminnan muut kulut 26 943 27 091

LIIKEVOITTO 37 109 30 770

Rahoitustuotot ja -kulut

Korko- ja rahoitustuotot 421 426

Korko- ja rahoituskulut -2 512 -2 091 -1 377 -952

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 35 018 29 818

Annetut konserniavustukset -128 -269

Voitto ennen veroja 34 890 29 549

Tuloverot -7 510 -3 493

TILIKAUDEN VOITTO 27 381 26 056

tuhansia euroja2017 2016

Liiketoiminnan rahavirta

Myynnistä saadut maksut 183 520 190 179

Maksut liiketoiminnan kuluista -111 436 -117 498

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 72 084 72 681

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 144 -1 257

Saadut korot liiketoiminnasta 235 243

Saadut osingot liiketoiminnasta 153 154

Maksetut välittömät verot -3 447 -50

Liiketoiminnan rahavirta (A) 67 882 71 771

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -66 920 -51 065

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 20 17

Liiketoimintakaupan vastikkeet -860

Luovutustulot muista sijoituksista 445

Investoinnit muihin sijoituksiin -994 -47

Pääoman palautukset osakkuusyhtiöiltä 1 182 5 773

Investointien rahavirta (B) -66 268 -46 182

Rahoituksen rahavirta

Liittymismaksujen lisäys 1 732 1 637

Saamisten muutos -1 872

Pitkäaikaisten lainojen nostot 45 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -25 518 -32 138

Maksettu konserniavustus -269 -3 747Maksetut osingot -8 936

Rahoituksen rahavirta (C) -32 992 11 624

Rahavarojen muutos (A+B+C) -31 377 37 213

Rahavarat 1.1. 40 385 3 173

Rahavarat 31.12. 9 009 40 385


EMOYHTIÖN TASE 31.12.2017


PYSYVÄT VASTAAVAT



Liikearvo 1 038 1 557

Muut pitkävaikutteiset menot 67 3 550 68 5 084


Maa- ja vesialueet 792 838



Lämmönsiirtoverkosto 16 365 17 053


Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 5 628 5 628


Muut osakkeet ja osuudet 806 33 214 804 34 991


VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 2 241 2 229


Muut saamiset 61 61




Saamiset saman konsernin yrityksiltä 15 030 6 564

Siirtosaamiset 3 251 36 342 4 346 27 937






OMA PÄÄOMA


Ylikurssirahasto 1 1

Vararahasto 612 612

Edellisten tilikausien voitto 48 473 48 826

Tilikauden tappio


Tilinpäätössiirtojen kertymä

Kertynyt poistoero 22 507 21 544

Pakolliset varaukset 1 244 112

VIERAS PÄÄOMA


Pitkäaikainen


Velat omistusyhteysyrityksille 496 34 688 1 967 59 262

Lyhytaikainen


Takuumaksut 18 18Ostovelat 8 887 8 541

Velat konserniyrityksille 7 901 15 613


Muut velat 3 173 2 898

Siirtovelat 4 832 49 875 2 737 58 528



EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2017 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 1.1.–31.12.2017

tuhansia euroja1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016






Varastojen muutos 3 63 094 -291 71 828







Korko- ja rahoituskulut -3 060 -2 703 -2 021 -1 521

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 3 488 4 790

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos -963 -307

Konserniavustus 13 406 12 443 4 731 4 424

Tuloverot -3 719 -631


tuhansia euroja2017 2016

Liiketoiminnan rahavirta

Myynnistä saadut maksut 107 399 119 177

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 987 691

Maksut liiketoiminnan kuluista -90 457 -85 963

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 17 928 33 905

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -1 693 -1 900

Saadut korot liiketoiminnasta 172 471

Saadut osingot liiketoiminnasta 153 254

Maksetut välittömät verot -3 328 -53

Liiketoiminnan rahavirta (A) 13 233 32 678

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -10 193 -10 898

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 20 -5

Liiketoimintakaupan vastikkeet -190

Luovutusvoitot muista sijoituksista 445

Investoinnit muihin sijoituksiin -994 -47Pääoman palautukset osakkuusyhtiöistä 1 182 5 773

Investointien rahavirta (B) -9 540 -5 367

Rahoituksen rahavirta

Liittymismaksujen lisäys -51 -24

Saamisten muutos -1 868

Pitkäaikaisten lainojen nostot 45 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -25 518 -32 138

Maksettu konserniavustus -269

Maksetut osingot -8 936 -3 747

Rahoituksen rahavirta (C) -34 774 9 959

Rahavarojen muutos (A+B+C) -31 081 37 269

Rahavarat 1.1. 39 934 2 664

Rahavarat 31.12. 8 852 39 934


TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT

Savon Voima -konserni kuuluu Savon Energiaholding -konserniin. Konsernin emoyhtiö onSavon Energiaholding Oy, kotipaikka Siilinjärvi. Konsernitilinpäätökset ovat saatavilla osoitteesta Kapteeninväylä 5, 70900 Toivala tai sähköpostitse osoitteesta [email protected].

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Savon Voima Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt, Savon Voima Verkko Oy:n, Savon Voima Salkunhal-linta Oy:n ja Savon Energia Oy:n. Viimeiseksi mainitulla ei ole toimintaa. Lisäksi se sisältää osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy:n ja Kymppivoima Hankinta Oy:n.

Muutokset konsernirakenteessaTilikauden aikana konserniyhtiöissä ei tapahtunut muutoksia.

Konsernitilinpäätöksen laskentaperusteetKonsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin keskinäiset liiketapahtumat, pysyvien vastaaviin si-sältynyt sisäinen kate samoin kuin sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Tytäryhtiöiden hankinta-arvon ja tasearvon ero on konsernitaseessa osittain kohdistettu tytäryhtiöiden pysyvien vastaavien aineellisiin hyödykkeisiin, osa käsitellään liikearvona, joka poistetaan viidessä vuodessa. Osakkuusyhtiöt on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Sijoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit on kirjattu tilinpäätös-päivän julkisiin noteerauksiin perustuviin arvoihin. Muu rahoitus-omaisuus on arvostettu käypään arvoon. Taseeseen sisältyy las-kennallinen verovelka kokonaisuudessaan sekä laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Johdannaisinstrumentteihin ja suojaus-toimenpiteisiin liittyvät laskentaperiaatteetJohdannaisten arvostuksessa noudatetaan KPL:n 5:2 perussään-töä. Savon Voima -konsernin riskien hallinnan tavoitteena on tukea liiketoimintastrategian tavoitteiden saavuttamista. Mer-

kittävin suojattava liiketoimintariski on sähkön hintariski. Säh-kömarkkinoiden hintakehitys vaikuttaa pääasiassa konsernin tuotanto- ja myyntiliiketoimintoihin. Lyhyellä aikavälillä sähkön hintaan pohjoismaisilla markkinoilla vaikuttavia tekijöitä ovat ve-sitilanne, tuulivoimatuotannon vaihtelu, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinta sekä valtioiden välinen vienti- ja tuontitilanne.

Yhtiö suojaa sähkön hintariskejä tekemällä sähköjohdannais-sopimuksia sekä myynnin että tuotannon osalta. Hiilidioksidin päästöoikeuksien hintariskiltä suojaudutaan päästöoikeusjoh-dannaissopimuksilla sekä huomioimalla päästöoikeuksista ai-heutuvat kustannukset tuotannonsuunnittelussa. Suojaustoimin-taa varten on yhtiössä hallituksen hyväksymä energiakaupan ja

-hankinnan riskienhallintapolitiikka, jonka toteutumista valvo-taan systemaattisesti.

Liitetiedoissa 22 on esitetty johdannaisinstrumenttien käyvät ar-vot ja kohde-etuuksien arvot. Suojaamistarkoituksessa tehtyjen johdannaissopimusten arvonmuutoksia ei ole käsitelty tulos-vaikutteisesti, vaan niistä realisoituvat voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan ja taseeseen samalle jaksolle niillä suojattujen fyysisten sopimusten kanssa. Edellä mainitun riskipolitiikan mu-kaisesti spekulatiivista johdannaiskauppaa ei harjoiteta. Suojaus-optioiden preemiot on kirjattu tulokseen samalle jaksolle niillä suojattujen fyysisten sopimusten kanssa. Trading-optioiden pree-miot on kirjattu tulokseen, kun optiot on suljettu tai erääntynyt. Trading-optioita ei ollut vuoden 2017 lopussa.

Savon Voima suojautuu markkinakorkojen muutoksilta koron-vaihtosopimusten avulla. Suojauksia ohjaa konsernin rahoitus-politiikka. Lainkohtaiset, yhdenmukaisesti lainaehtojen kanssa tehdyt back to back -suojaukset on esitetty liitetietojen kohdas-

sa 21. Aikaisemmin liitetiedoissa esitettyjen rahavirtasuojausten kirjauskäytäntöä on muutettu edelliseen vuoteen verrattuna siten, että niiden negatiivinen arvonmuutos on kirjattu tuloslaskelman rahoituseriin ja taseen pakollisiin varauksiin.

Sisäinen rahoituskorkoSavon Voima -konsernin yhtiöissä käytettävä rahoituksen sisäi-nen korkokanta määräytyy Energiaviraston kullekin vuodelle määrittämän pääoman keskimääräisen kustannuksen (WACC) mukaan, joka oli vuonna 2017 7,05 prosenttia. Tähän arvoon ei lisätä tai vähennetä preemiota tai marginaalia.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuuden hankintameno on arvostettu jälleenhankin-ta-arvoon.

RahoitusarvopaperitRahoitusomaisuus ja rahoitusarvopaperit on arvostettu käypään arvoon siten, että osakkeiden osalta arvo on tilinpäätöspäivän kurssi tai sitä alheisempi hankintameno, rahastosijoitukset on arvostettu tilinpäätöspäivän lunastushintaan ja yritystodistukset nimellisarvoonsa.

Yhtiön osakkeetYhtiössä on kaksi osakesarjaa: K-sarja ja A sarja. Jokaisella K-sar-jaan kuuluvalla osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä. Jokai-sella A-sarjaan kuuluvalla osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni. A-sarjan osakkeilla on etuoikeus 10 prosentin osinkoon nimellisarvosta, minkä jälkeen K-sarjan osakkeille suoritetaan osinkoa 10 prosenttiin asti nimellisarvosta. Mikäli osinkoa on vie-lä jaettavissa tämän jälkeen, on K-sarjan osakkeilla ja A-sarjan osakkeilla samanlaiset oikeudet osinkoon. K-sarjan osakkeita on 384 356 kappaletta ja A-sarjan osakkeita on 192 178 kappaletta.



KONSERNI EMOYHTIÖ

tuhansia euroja 2017 2016 2017 2016

1. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN

Sähkön siirto 80 260 72 362

Sähkön myynti 55 588 63 391 55 481 64 039

Kaukolämmön myynti 44 545 45 355 44 548 45 359

Asennus- ja palvelumyynti 2 004 1 029 7 964 6 950

Muu toiminta 1 693 2 668 337 285

Yhteensä 184 090 184 806 108 330 116 632

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Vuokratuotot 156 156 452 378

Julkisyhteisöjen avustukset ja korvaukset 334 272 278 272

Myyntivoitot 22

Muut 283 68 257 40

Yhteensä 774 518 987 691

3. HENKILÖSTÖKULUT

Palkat 9 268 9 073 7 071 6 799

Eläkevakuutuskulut 1 306 1 566 860 1 113

Muut henkilösivukulut 333 475 286 376

Yhteensä 10 906 11 114 8 217 8 288

Aktivoidut palkat -1 030 -995 -188 -188

Tuloslaskelman palkat 9 877 10 119 8 029 8 100

Johdon palkat

Toimitusjohtajat ja heidän sijaisensa 322 346

Hallituksen jäsenet 105 118

Johdon palkat yhteensä 427 464 312 356

Hallitusten ja toimitusjohtajien eläkesitoumukset:Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajien eläköitymisikä on 61–65 vuotta.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Toimihenkilöt 134 130 93 87

Työntekijät 44 47 44 47

Yhteensä 178 177 137 134

Henkilöstön määrä kauden lopussa 179 179 140 137

KONSERNI EMOYHTIÖ


4. POISTOT

Käyttöomaisuuden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä tehdyillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poistot on laskettu tasapoistoina hankintahinnoista taloudellisen käyttöiän mukaan. Maa-alueista ja aineettomista oikeuksista ei ole tehty poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistoajat tase-erittäin

Rakennukset ja rakennelmat 15–40 v, Sähköverkosto 20–25 v, Lämmönjakeluverkosto 20 v, Koneet ja kalusto 5–15 v, ATK-ohjelmat 3 v, Muut pitkäaikaiset menot 3–50 v, Liikearvo 5–10 v, Konserniliikearvo 5 v

Suunnitelman mukaiset poistot tase-erittäin

Konserniliikearvo 241 241

Pitkävaikutteiset menot 3 030 2 825 1 347 1 322

Rakennukset ja rakennelmat 3 605 3 659 3 406 3 447

Sähköverkosto - poistot 14 482 13 352

-arvonalennukset 736 472

Lämmönjakeluverkosto 1 515 1 675 1 515 1 675

Koneet ja kalusto 9 996 9 839 6 983 6 905

Liikearvo 519 519 519 519

Yhteensä 34 124 32 581 13 771 13 869

5. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Tilintarkastuspalkkiot 62 55 43 37

Muut palkkiot 11 15 11 14

Yhteensä 73 70 54 50

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä

Tuotot osuuksista omistusyhteysyrityksissä 100

Muilta 153 154 153 154

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yht. 153 154 153 254

Korkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 36

Muilta 267 271 204 210

Yhteensä 267 271 204 246

Rahoitustuotot yhteensä 421 426 358 500

Korkokulut

Saman konsernin yrityksille -608 -728

Muille -2 511 -1 376 -2 451 -1 291

Muut rahoituskulut -1 -2 -1 -2

Rahoituskulut yhteensä -2 512 -1 377 -3 060 -2 021

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ -2 091 -952 -2 703 -1 521

7. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Poistoeron muutos 963 307

Saadut konserniavustukset 13 534 5 000

Annetut konserniavustukset -128 -269 -128 -269

Tilinpäätössiirrot yhteensä -128 -269 14 368 5 037



KONSERNI EMOYHTIÖ


8. TULOVEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 3 792 647 3 717 611

Laskennallisen verovelan muutos 3 995 2 812

Laskennallisen verosaamisen muutos -278 34 2 20

Yhteensä 7 510 3 493 3 719 631

9. KÄYTTÖOMAISUUS TASE-ERITTÄIN

Aineettomat oikeudet

Hankintameno 1.1. 25 845 24 555 10 221 9 550

Lisäykset tilikauden aikana 918 1 290 326 671

Vähennykset tilikauden aikana

Hankintameno 31.12. 26 763 25 845 10 547 10 221

Kertyneet poistot 1.1. -20 048 -18 126 -6 762 -5 445

Tilikauden poisto -2 014 -1 923 -1 341 -1 316


Kirjanpitoarvo 31.12. 4 701 5 796 2 444 3 459

Kertynyt poistoero 1.1. 927 792

Poistoerojen muutos -79 135

Kertynyt poistoero 31.12. 848 927

Konserniliikearvo

Hankintameno 1.1. 1 205 1 205

Lisäykset tilikauden aikana


Hankintameno 31.12. 1 205 1 205

Kertyneet poistot 1.1. -964 -723

Tilikauden poisto -241 -241

Kertyneet poistot 31.12. -1 205 -964

Kirjanpitoarvo 31.12. 241

Liikearvo

Hankintameno 1.1. 2 595 2 595 2 595 2 595

Lisäykset tilikauden aikana


Hankintameno 31.12. 2 595 2 595 2 595 2 595

Kertyneet poistot 1.1. -1 038 -519 -1 038 -519

Tilikauden poisto -519 -519 -519 -519


Kirjanpitoarvo 31.12. 1 038 1 557 1 038 1 557

KONSERNI EMOYHTIÖ


Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno 1.1. 12 473 10 837 520 520

Lisäykset tilikauden aikana 1 771 1 636 6


Hankintameno 31.12. 14 244 12 473 526 520

Kertyneet poistot 1.1. -6 679 -5 777 -452 -446

Tilikauden poisto -1 016 -902 -6 -6


Kirjanpitoarvo 31.12. 6 550 5 795 67 68

Kertynyt poistoero 1.1. -3 -1Poistoeron muutos -1 -2

Kertynyt poistoero 31.12. -3 -3

Maa- ja vesialueet

Hankintameno 1.1. 1 487 1 366 838 839

Lisäykset tilikauden aikana 5 123

Vähennykset tilikauden aikana -46 -2 -46 -2

Hankintameno 31.12. 1 446 1 487 792 838

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 446 1 487 792 838

Rakennukset ja rakennelmat

Hankintameno 1.1. 100 575 97 193 92 190 88 808

Lisäykset tilikauden aikana 4 416 3 395 4 416 3 395


Hankintameno 31.12. 104 855 100 575 96 470 92 190


Vähennysten kertyneet poistot 77 12 77 12



Kirjanpitoarvo 31.12. 39 317 38 565 37 318 36 367

Kertynyt poistoero 1.1. 7 322 7 546



Sähkönsiirtoverkosto

Hankintameno 1.1. 406 846 378 743 152 152

Lisäykset tilikauden aikana 55 952 29 586

Vähennykset tilikauden aikana -1 483

Hankintameno 31.12. 462 798 406 846 152 152


Vähennysten kertyneet poistot 1 011

Arvonalentumiset -736 -472

Tilikauden poisto -14 484 -12 884


Kirjanpitoarvo 31.12. 255 574 214 842

Kertynyt poistoero 1.1.

Poistoeron muutos

Kertynyt poistoero 31.12.



KONSERNI EMOYHTIÖ


Lämmönsiirtoverkosto

Hankintameno 1.1. 47 105 46 033 47 105 46 033

Lisäykset tilikauden aikana 827 1 072 827 1 072


Hankintameno 31.12. 47 932 47 105 47 932 47 105


Vähennysten kertyneet poistot



Kirjanpitoarvo 31.12. 16 365 17 053 16 365 17 053

Kertynyt poistoero 1.1. -2 524 -2 322


Kertynyt poistoero 31.12. -2 610 -2 524

Koneet ja kalusto

Hankintameno 1.1. 150 384 143 103 102 381 96 144


Vähennykset tilikauden aikana -141 -141

Hankintameno 31.12. 162 038 150 384 112 828 102 381


Vähennysten kertyneet poistot 134 134



Kirjanpitoarvo 31.12. 64 024 62 363 41 803 38 339


Poistoeron muutos 1 256 598


Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt

Hankintameno 1.1. 35 554 22 345 7 939 8 402


Vähennykset tilikauden aikana -31 952 -16 228 -7 804 -8 752

Hankintameno 31.12. 25 054 35 554 2 747 7 939

Kirjanpitoarvo 31.12. 25 054 35 554 2 747 7 939

Osakkeet ja osuudet

Hankintameno 1.1. 34 718 44 901 34 991 45 398

Lisäykset tilikauden aikana 4 2


Pääoman palautukset -1 182 -10 396 -1 182 -10 396

Tasearvon täsmäys -141 224

Hankintameno 31.12. 32 800 34 718 33 214 34 991

Kirjanpitoarvo 31.12. 32 800 34 718 33 214 34 991

KONSERNI EMOYHTIÖ


Tase-erät yhteensä

Hankintameno 1.1. 818 788 772 875 298 931 298 441


Vähennykset tilikauden aikana -32 733 -17 877 -8 583 -8 919

Pääoman palautukset -1 182 -10 396 -1 182 -10 396

Tasearvon täsmäys -141 224

Hankintameno 31.12. 881 731 818 788 307 803 298 931


Vähennysten kertyneet poistot 77 1 158 77 146

Arvonalennus -736 -472



Kirjanpitoarvo 31.12. 446 870 417 971 135 789 140 611




10. LASKENNALLISET VEROSAAMISET

Pakollisista varauksista 69 71 21 22

Kuluennakoista 280

Arvonalennuskirjauksista 36 36 36 36

Yhteensä 385 107 57 59

11. SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 686 789

Muut saamiset 810 775

Yhteensä 1 496 1 564

12. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

Päästöoikeudet 10 10

Sähkö- ja futuurijohdannaiset, preemioiden jaks. 693 1 611 693 1 611

Sosiaalivakuutukset 188 211 89 129

Turpeen varausmaksut 618 485 618 485

Tuloverot ja muut verot 788 1 168 779 1 168

Muut siirtosaamiset 2 018 1 019 1 061 954

Yhteensä 4 316 4 494 3 251 4 346

13. RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT

Jälleenhankintahinta 41 20 649 41 20 649

Kirjanpitoarvo 41 20 649 41 20 649



KONSERNI EMOYHTIÖ


14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma 1.1. ja 31.12. 969 969 969 969

Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12. 1 1 1 1

Vararahasto 1.1 ja 31.12. 612 612 612 612

Sidottu oma pääoma yhteensä 1 582 1 582 1 582 1 582

Vapaa oma pääoma

Muu oma pääoma 1.1. 203 323 183 453 57 409 52 573

Osingonjako -8 936 -3 747 -8 936 -3 747

Edellisten tilikausien oikaisut -530 -2 439


Vapaa oma pääoma yhteensä 221 237 203 323 60 685 57 409

Oma pääoma yhteensä 31.12. 222 819 204 905 62 266 58 991

Kertyneestä poistoerosta muuhun omaan pääomaan merkitty osa 151 922 135 940

15. LASKELMA JAKOKELPOISESTA OMASTA PÄÄOMASTA

Vapaa oma pääoma yhteensä 60 685 57 409

Voitonjakokelpoiset varat 60 685 57 409

16. PAKOLLISET VARAUKSET

Kyllästämötonttien kunnostus 243 243

Kiinteistöjen myyntitappiot 104 104 104 104

Korkojohdannaiset 1 139 1 139Päästöoikeudet 7 7

Yhteensä 1 487 355 1 244 112

17. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat 129 99

Muut lyhytaikaiset velat 23 324 31 622

Yhteensä 23 453 31 720

18. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat 260 1 455 260 1 455

Muut lyhytaikaiset velat 1 538 499 1 538 499

Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 798 1 954 1 798 1 954

Pitkäaikaiset velat

Muut pitkäaikaiset velat 496 1 490 496 1 967

Pitkäaikaiset velat yhteensä 496 1 490 496 1 967

KONSERNI EMOYHTIÖ


19. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT

Sähkö- ja futuurijohdannaiset 1 182 192 1 182 192

Palkat sosiaalikuluineen 2 779 2 671 2 066 1 934

Eläkkeet, hallinto 4 68 4 68

Korot 177 240 177 240

Muut siirtovelat 1 877 447 1 402 303

Yhteensä 6 019 3 618 4 832 2 737

20. VASTUUSITOUMUKSET

Omasta velasta

Kiinteistökiinnitykset 4 791 4 791 4 791 4 791

Yrityskiinnitykset 12 782 12 782 12 782 12 782

Leasingvastuut

Alkaneella tilikaudella maksettavat 238 193 238 193

Myöhemmin maksettavat 306 227 306 227

Leasingvastuut yhteensä 544 420 544 420

Vuokravastuut

Alkaneella tilikaudella maksettavat 846 833 846 833

Myöhemmin maksettavat 5 805 6 530 5 805 6 530

Vuokravastuut yhteensä 6 651 7 363 6 651 7 363

Takaukset omistusyht.yritysten puolesta 750 2 875 750 2 875

Pankkitakausvastuut 4 640 4 640 4 640 4 640

Sähköjohdannaisten käteisvakuus 6 442 6 442

Takaukset yhteensä 11 832 7 515 11 832 7 515

Kiinteistöinvestointien alv:n tarkistusvastuu 36 969 31 102 6 694 6 768



KONSERNI EMOYHTIÖ


21. KORKOJOHDANNAISET

Koronvaihtosopimus 1 a

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 8 333 13 889 8 333 13 889

Sopimuksen erääntymispäivä 3.4.2019

Vaihtuva korko Euribor 1 kuukausi

Vaihtuva korko Euribor 6 kuukautta

Johdannaissopimuksen käypä arvo -5 -25 -5 -25

Koronvaihtosopimus 1 b

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 8 333 13 889 8 333 13 889



Kiinteä korko 1,26 %


Koronvaihtosopimus 2

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 31.12. 750 3 750 750 3 750



Kiinteä korko 0,51 %


Koronvaihtosopimusten ehdot ja rahavirrat ovat yhtenevät niillä suojattavien lainojen kanssa.Rahavirtasuojausten negatiivinen arvonmuutos 1 139 244,00 on käsitelty tulosvaikutteisesti ja kirjattu taseen pakollisiin varauksiin.

22. SÄHKÖJOHDANNAISETSähkön hintariskiä suojataan sähköjohdannaissopimuksilla, joista suurin osa on pohjoismaisessa sähköpörssissä, Nasdaq Commodities:ssa. Suojaustoiminnan päätavoite on vähentää sähkön hintamuutosten vaikutusta tulokseen. Suojausstrategia kattaa useita vuosia riskinottovaltuuksien puitteissa. Suojausstrategiaa arvioidaan jatkuvasti markkinatilanteen muuttuessa. Yhtiö suojaa johdannaisilla sekä sähkön myyntiä että sähkön hankintaa. Sähköjoh-dannaiset on hankittu suojaustarkoituksesessa, suojaukset on todettu tehokkaiksi ja tämän johdosta johdannaiset esitetään liitetiedoissa.

Avoimet termiinien ja futuureiden kokonaispositiot 31.12.2017

TUOTANTO (€) MYYNTI (€) VÄLITYS (€) YHTEENSÄ (€)

Futuurit -441 805 1 462 762 104 663 1 125 619

Termiinit -493 497 2 878 138 3 195 376 5 580 017

Yhteensä -935 303 4 340 899 3 300 040 6 705 636

Futuurit sisältyvät tilinpäätöksessä taseen lukuihin ja termiinit esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa ulko-puolisina vastuina. Johdannaiskaupankäyntiin liittyvä Nasdaqin hyödykepörssin vakuusvaade esitetäänliitetietojen kohdassa 20 Vastuusitoumukset.

JohdannaisvälitysJohdannaispositiosta 3,3 miljoonaa euroa on kohdennettu sopimuksilla johdannaisvälityspalveluasiakkaille ja näiden osalta Savon Voiman riski rajoittuu ainoastaan asiakkaisiin liittyvään vastapuoliriskiin. Vastapuoliriskit näiltä osin hallitaan luottovakuutuksin tai muiden vakuusjärjestelyiden kuten pankkitakausten avulla. Johdannais-välitysasiakkaat raportoivat sähköpositionsa ja suojauksen tehokkuuden tilinpäätöksissään eikä näitä lukuja ole sisällytetty Savon Voiman tilinpäätöstietoihin.

Sähkön myynnin suojauksetMyynnin suojauksissa Suomen sähkönhintariskistä on suojattu 87 %. Tämä on suojattu Nasdaq-sähköjohdannais-pörssin standardituotteilla tehokkaasti systeemi- ja alueahintaerotuotteilla. Yhtiö on arvioinut sähkön myynti-määrät ja tehnyt sähkön myynnin suojaamiseksi johdannaissopimuksia alla olevan taulukon mukaisesti vuosille 2018–2026.

Sähkön myynnin suojaukset 2018 2019 2020–2026

Myynti MWh, SYS 1 072 988 496 565 334 919

Myynti MWh, EPAD 716 095 213 021 96 509

Systeemisuojaukset MWh 899 244 511 557 342 312

Aluehintasuojaukset MWh 559 820 140 160 61 488

Sähköjohdannaissopimusten määräMyynnin suojaus

Määrä GWh 2 514 581

Nimellisarvo € 47 916 494

Käypä arvo MtM € 4 340 899

Sähkön tuotannon suojauksetTuotannon suojauksissa Suomen sähköhintariskistä on suojattu 24 %. Tämä on suojattu Nasdaq-sähköjohdannais-pörssin standardituotteilla tehokkaasti systeemi- ja aluehintaerotuotteilla. Yhtiö on arvioinut sähkön tuotantomää-rät ja tehnyt sähkön tuotannon suojaamiseksi johdannaissopimuksia alla olevan taulukon mukaisesti.

Sähkön tuotannon suojaukset 2018 2019

Tuotanto MWh, SYS 279 081 398 118

Tuotanto MWh, EPAD 279 081 398 118

Systeemisuojaukset MWh 82 912 52 560

Aluehintasuojaukset MWh 82 912 96 360

Sähköjohdannaissopimusten määräTuotannon suojaus

Määrä GWh -314 744

Nimellisarvo € -3 977 029

Käypä arvo MtM € -935 303

OptiotSähkön myynnin suojaukseen liittyvät avoimet optiot

Määrä GWh 61

Nimellisarvo € 254 193

Optioiden preemiot sisältyvät liitetiedon 12 Siirtosaamiset erään Sähkö- ja futuurijohdannaiset.




PYSYVÄT VASTAAVAT


Aineettomat oikeudet 133 145





Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 39 25 200 1 876 24 752

Sijoitukset


Sijoitukset yhteensä


VAIHTUVAT VASTAAVAT




Siirtosaamiset 1 104 17 811 2 354 14 489






OMA PÄÄOMA


Ylikurssirahasto

Vararahasto 235 607 233 601

Vapaa oma pääoma

Voittovarat ed. vuosilta 18 603 18 562

Tilikauden tulos 7 594 26 197 4 791 23 353

Oma pääoma yhteensä 26 804 23 955



VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen


Velat omistusyhteysyrityksille 496 13 619 1 967 23 748

Lyhytaikainen


Ostovelat 4 376 3 337



Siirtovelat 970 526

Muut lyhytaikaiset velat 1 571 21 567 1 464 24 606

Lyhytaikainen yhteensä

Vieras pääoma yhteensä 35 186 48 354


23. SÄHKÖMARKKINALAIN 28 §:N EDELLYTTÄMÄT LISÄTIEDOT SÄHKÖLIIKETOIMINNASTA

Taseen ja tuloslaskelman eriyttäminenTuloslaskelman eriyttäminen perustuu lähes kokonaan kirjanpidossa tehtyihin tuottojen ja kustannusten suoriin kohdistuksiin eri liiketoiminnoille.Ainoastaan rahoituserät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Taseen pysyvät vastaavat saadaan liiketoiminnoittain käyttöomaisuusjärjestelmästäja lähes kaikki muut taseen erät tasetilin perusteella. Loput on jaettu liiketoiminnoille aiheuttamisperiaatteen mukaan käyttäen jakoperusteena kulloinkintarkoituksenmukaisinta jakosuhdetta, kuten esim. henkilöstön tai käyttöomaisuuden jakautumista.

SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TASE



24. SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA

tuhansia euroja1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016












Korko- ja rahoituskulut -170 -132 -160 -130

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 875 1 338



Konserniavustus 7 230 7 322 2 710 3 580

Voitto ennen veroja 8 197 4 918

Tuloverot -603 -127


25. SAVON VOIMA VERKKO OY:N TASE 31.12.2017


PYSYVÄT VASTAAVAT



Muut pitkävaikutteiset menot 6 483 8 739 5 727 8 064




Sähköverkosto 255 577 214 844


Tietoliikenneverkosto 734 769


Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 20 20 20 20


VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus


Muut saamiset 3 3





Siirtosaamiset 1 050 24 227 139 30 956

Rahat ja pankkisaamiset 66 282






OMA PÄÄOMA


Muut rahastot

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 5 000 5 000

Edellisten tilikausien voitto 2 395 -4 411

Tilikauden voitto -794 7 101 6 806 7 895



Pakolliset varaukset 243 243

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen


Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 126 602 124 819

Lyhytaikainen

Ostovelat 11 602 14 633


Siirtovelat 1 090 772

Muut velat 7 085 34 521 5 537 27 366

Vieras pääoma yhteensä 161 123 152 185


26. SAVON VOIMA VERKKO OY:N TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.2017

tuhansia euroja1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016












Korko- ja rahoituskulut 557 -38 664

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 31 722 25 593


Poistoeron muutos -19 015 -13 753

Annetut konserniavustukset -13 434 -5 000

Tuloverot -68 -34

TILIKAUDEN VOITTO -794 6 806

27. OSAKKEET JA OSUUDET

Nimi Kpl Konsernin osuus %

Emoyhtiön osuus % Kirjanpitoarvo

Konserniyhtiöt

Savon Voima Verkko Oy 1 000 100 100 5 500

Savon Voima Salkunhallinta Oy 500 100 100 125

Savon Energia Oy 100 100 100 3

Osakkuusyhtiöt

Kymppivoima Oy 448 043 15,9 15,9 26 467

Kymppivoima Hankinta Oy 2 500 25,0 25,0 313

Muut merkittävät osakeomistukset

Varkauden Aluelämpö Oy 19 900 19,9 19,9 615



Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus

Siilinjärvellä maaliskuun 23. päivänä 2018

Ernst & Young Oytilintarkastusyhteisö

Elina LaitinenKHT

Vesa Lötjönen

Tarja Tikkanen

Markku Eestilä

Ossi Martikainen Arto SutinenToimitusjohtaja

HALLITUKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Siilinjärvellä maaliskuun 23. päivänä 2018

Juha KoukkaHallituksen puheenjohtaja


Savon Voima Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilipäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Savon Voima Oyj:n (y-tunnus 0171351-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Ti-linpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimas-sa olevien tilipäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa nouda-tettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän ti-lintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilin-päätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa nou-datettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koske-vat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuu-temme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lau-suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sopivaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen jatoimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-sesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomes-sa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäi-sestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidak-seen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaaan emoyhtiön ja konsernin kykyä

jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittä-mään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii-hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan pur-kaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaih-toehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytökses-tä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havai-taan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavas-sa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua vää-rinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyt-täjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säily-tämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai vir-heestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyy-den riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskei-hin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sil-lä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väären-tämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai vir-heellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suun-nittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilin-

TILINTARKASTUSKERTOMUS

tarkastustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoitukses-sa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperi-aatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kir-janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toi-mitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös pe-rustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teem-me hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konser-nin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huo-miota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettä-viin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksem-me perustuvat tilintarkatuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esi-tettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, ra-kennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen sopivaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpää-töksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohja-uksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilin-tarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoitukses-ta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut-teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaati-osta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Ti-linpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta infor-maatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpää-töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankki-mamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laa-timiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-takertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopää-töksen, että toimintakertomuksessa on olennainen vir-heellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Siilinjärvellä 23.3.2018

Ernst & Young Oytilintarkastusyhteisö

Elina LaitinenKHT

SAVON VOIMA OYJPL 1024 (Kapteeninväylä 5), 70901 Toivalavaihde 017 223 111, asiakaspalvelu 017 224 400Kotipaikka Siilinjärvi, Y-tunnus 0171351-2www.savonvoima.fi

sv vuosikatsaus 2017 - savon voima · 2018-04-13 · vuonna 2017 savon voiman perustamisesta tuli...

Documents