Koulutuspoliittiset ja kansainväliset teemat

Korkeakoulujen rahoitusmallissa laa­ ▸dullisten kriteerien painoarvoa lisätään.Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisää­ ▸miseksi kehitetään yliopistojen kandi­daatin tutkintoa laaja­alaisemmaksi.Opintojenohjauksessa ja opetukses­ ▸sa huomioidaan maahanmuuttajataus­taisten oppilaiden erilaiset tarpeet.Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % ▸ tavoite saavutetaan vuoteen 2015 men­nessä vuosittaisilla määrärahakoro ­ tuk silla (vuosittainen lisäkustannus 274 miljoonaa € vuoden 2009 BKT:lla).Jokaiseen korkeakoulututkintoon si ­ ▸säl lytetään tutkintokohtainen kansain ­ vä lis tymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto­ tai työjaksona tai kotikansain­välistymisen opintokokonaisuutena.Toiselta asteelta korkea­asteelle siir ­ ▸ty mistä nopeutetaan valintajärjestel­mien uudistamisella ja opinto­ohjauk­sen resurssien lisäämisellä.

Sosiaalipoliittiset ja laajemmat yhteiskunnalliset teemat

YTHS ▸ :n palveluiden laajentaminen am­mattikorkeakouluopiskelijoille pilotoi­daan. Pilotoinnin onnistuessa YTHS:n palvelut laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita.Luodaan järjestelmä vanhemmuuden ▸suorien ja epäsuorien kustannusten jaka miseksi tasan kaikkien työantajien kesken.Vanhempainvapaajärjestelmä uudiste­ ▸taan kolmeksi kuuden kuukauden jak­soksi, joista kummallekin vanhemmal ­ le kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla.Hallituskauden alussa luodaan toimen­ ▸pideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttö­myyseläkeläisten kuntoutumisen edis ­ tämiseksi.Huoltosuhteen heikkenemisen kustan­ ▸nukset jaetaan tasapuolisesti erikokois ­ten ikäluokkien kesken.

Päätavoitteet▸ Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu­

ton kou lutus ovat hyvinvointiyhteiskuntam me perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasva tuksesta korkeakoulutukseen.

▸ Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen (vaalikauden aikana noin 60 miljoonaa €).

▸ Opintorahaan tehdään 145 euron huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on ala ikäisiä lapsia huollet tavanaan (vaalikauden aikana noin 77 miljoonaa €).

AVOin, uuTTA LuOVA SuOmiSYL:n HaLLiTuSoHjeLma TavoiTTeeT

KaudeLLe 2011–2015

SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 1

Johdanto  2Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys  4Opintotuki sidottava indeksiin nyt!  8Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi?  12Seuraava ei maksa – työuralasku tasan sukupolvien kesken  18Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä  20

Sisällys

Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RYLapinrinne 2, 00180 Helsinki

vaiHde: 029 009 0990FaKSi: 029 009 0999SäHKöpoSTi: syl@syl.fi

Puheenjohtaja, p. 044 906 5007Pääsihteeri, p. 041 515 2225

uLKoaSu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina KajavopainopaiKKa Painotalo miktor, Helsinki 2010

2 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 3

O pintotuen saamisen ehtoja on kiristettävä! Opintoaiko­ja on lyhennettävä! Lisää opintojen rajauksia! Kuulostaako tutulta? Nämä ovat esitettyjä keinoja opinto­

aikojen lyhentämiseen ja työurien pidentämiseen työuran alkupääs ­ tä. Samaan aikaan alle 35­vuotiaiden työkyvyttömyys ja opiskeli ­ joiden mielenterveysongelmat lisääntyvät vuosi vuodelta. Toisaal­la työuran loppupään ratkaisuja viivytellään työryhmästä toiseen niin kauan, että suuret ikäluokat ennättävät toimenpiteiden alta karkuun.

Opiskelijajärjestöt ovat ottaneet aktiivisen otteen työurien pidentämiseen. Kasvava val­tionvelka lankeaa suurelta osin meidän ikä­luokkiemme maksettavaksi. Olemme valmii­ta käymään keskustelua vaikuttavista keinois­ta työuran pidentämiseksi alkupäästä. Samal­la kuitenkin olemme huolissamme siitä, että viivyttely eläkepäätöksissä näyttää jatkuvan ja lopulta pakolliset työuran loppupäätä koskevat toimenpiteet valuvat nekin nuorten niskaan – meidän, jotka joudumme kantamaan vastuun myös työ ­ urien alku­ ja keskivaiheen pidentämisestä. Kansantalouden tal­kootyö ei jakaudu tasaisesti.

Jos tavoittelemme menestystä ja haluamme toimivamman, avoi­memman ja uutta luovan yhteiskunnan, ketään ei ole varaa jättää ulos. Kaikkien kansalaisten tasa­arvoa ja osallisuutta on tuettava – heitteillejättö tulee kalliimmaksi kuin huolenpito. Samoin suoma­laisen korkean koulutustason ylläpitäminen on jo OECD:nkin mu­kaan yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa.

Tästä paperista voi tiivistetysti lukea, miten Suomen ylioppilas­kuntien liitto tällaisen Suomen toteuttaisi: tavoitteemme hallitus­ohjelmaan vuosille 2011–2015. Kyseessä ei ole vain vaatimuslista tai ”lisää liksaa” esitteeksi painettuna, vaan SYL käyttää tässä yhtey ­ dessä myös puheenvuoron ja esittää ratkaisuja niihin ongelmiin, joita Suomen ja maailman on koettu kohtaavan. Monet viime aikoi­na esitetyt ehdotukset ovat olleet menneisyyteen katsovia, yksivii­vaisia ja huonoon analyysiin perustuvia. Tällä paperilla SYL haas­taa muut tahot esittämään ratkaisunsa.

Katri Korolainen-Virkajärvi Matti Parpala syl:n puheenjohtaja 2011 pääsihteeri 2011–

Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen.

Johdanto Me haluamme toimivamman, avoimemman ja uutta luovan yhteiskunnan. Kaikkien osallisuutta on tuetta va, eikä ketään ole varaa jättää ulos. Me uskomme Suomeen, joka on hyvin koulutettu, kansainvälinen ja tasa-arvoinen.

4 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 5

Tasa-arvoinen ja tehokas koulutusjärjestelmä on Suomen menestyksen edellytys. Kansainvälisissä vertailuissa koulu -tusjärjestelmämme on nostettu kerta toisensa jälkeen vah - vuudeksemme, ja siitä voi syystä olla ylpeä. Toimivaa konetta korjattaessa on syytä muistaa tähänastisen menestyksem- me perusta: tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet taustas-ta ja varallisuudesta riippumatta.

Uusi yliopistolaki tuo järjestelmään suuria muutoksia, joi­den vaikutuksia voidaan arvioida vasta lähivuosien kulues­sa. Koulutusjärjestelmämme keskeiset haasteet ovat

1. Koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen2. Valtiontalouden tila ja huoltosuhteen heikkeneminen3. Kansainvälinen kilpailu parhaista osaajista

Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata, korkeakoulujen on uuden yliopistolain mahdollistamissa rajoissa kehityttävä entistä ketteräm­ miksi toimijoiksi ja kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota se­kä koulutuksen että tutkimuksen laatuun.

Korkeakoulukentällä on tapahduttava myös muita muutoksia. Yliopistoja on kannustettava kokonaisresurssien järkevään käyttöön profiloitumisen avulla, mutta samalla niiden perusrahoitus on tur­vattava taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. On myös hy­vä tavoite lisätä yliopistoille tehtäviä lahjoituksia, ja verovähennys on tähän oiva kannustin.

Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on määräydyttävä vastaa­vanlaisin perustein kuin yliopistojenkin rahoituksen, jotta korkea­koulukentän sisällä ei synny epätervettä kilpailua. Molemmilla on alueellinen tehtävä, mutta korkeakoulutuksen linjaukset samoin kuin rahoituskriteerit on määritettävä ensisijaisesti koulutuspoliit­tisin perustein.

Korkeakoulujen rahoitusmalliin tulisi lisätä nykyistä monipuo­lisempia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Opintojen etene­mistä, opiskelun tukipalveluita, opiskelukykyä ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavilla rahoituskriteereillä koulutuksen laatua parannetaan entisestään. Opintojen laatu ja opiskelijan hy­vinvointi ovat suoraan verrannollisia opintojen etenemistahtiin.

SYL:n tavoitteena on, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras. Toimiva, tehokas ja tasa­arvoinen korkeakoulujär­jestelmä on Suomen menestyksen elinehto. Tämän tavoitteen edis­tämiseksi seuraavalla hallituskaudella esitämme, että

▸ Korkeakoulujen rahoitusmallissa laadullisten kriteerien painoarvoa lisätään. Laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä val mistumisen jälkeinen työllistyminen. ▸ Hallitus turvaa yliopistojen perusrahoituksen. ▸ Hallitus kannustaa yliopistoja jatkamaan profiloitumista ja keskittymään valitsemilleen vahvuusalueille. Profiloitumisen yhteydessä resursseja kohdistetaan laadun parantamiseen. Profiloituminen ei heikennä tutkimuksen vapautta ja kansal-lista tieteenalojen moninaisuutta.

6 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 7

▸Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit yhdenmukaistetaan. ▸Yliopistolahjoitusten verovähennysoikeudesta teh dään pysyvä. ▸ Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat resurssit ohjataan opettaja–opiskelija-suhteen parantamiseen. ▸ Suomalaisen yliopistokoulutuksen päätavoitteena on maisteri- ja tohtoritasoinen koulutus. ▸Tutkintojen välisen liikkuvuuden lisäämiseksi kehitetään yliopistojen kandidaatin tutkintoa laaja-alaisemmaksi. ▸ Kehitetään korkeakoulusektorin sisäisiä valintajärjestelmiä, jotta alan vaihtaminen on mahdollisimman sujuvaa.

Kyllä maksuttomalle koulutukselle, koska lukukausimaksut murtavat kansalaisten yh­denvertaisuuden ja voimistavat sosioekono­misen aseman määräävyyttä koulutusvalin­noissa. Yhteiskunnallinen tasa­arvo ja yhteis ­ kunnan osaamispotentiaalin täysi hyödyntä­minen ovat vahvoja argumentteja maksutto­muuden puolesta. Ei siis ihme, että maksuttoman koulutuksen ta­kana on vahva poliittinen tuki. OECD:n vuonna 2010 julkaisemien lukujen perusteella suomalaisen korkeakoulututkinnon yhteiskun­nalle tuottama lisäarvo on keskimäärin 68 000 €. Tutkinnon hinta on keskimäärin 46 100 €, joten investointi on yhteiskunnalle vähin­täänkin kannattava.

▸ Suomalaisten korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksu ton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Hallitus turvaa tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutuk-seen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

P. S. Opintoajat ojennukseen?Suomessa korkeakouluopiskelijoiden opin­toajat eivät ole ongelma – tutkintoaikojen ra­ jauksen ja vastikkeellisen opintotuen ansios­ ta opiskeluajat ovat Suomessa eurooppalais­ta keskitasoa ja edelleen lyhenemässä. Kor­kea valmistumisikä johtuu lähinnä kahdesta asiasta: hakujärjestelmän aiheuttamista liiois­ ta välivuosista ja siitä, että Suomen opiskeli jat valmistuvat yliopistoista maistereina, muu­ al la Euroopassa pääosin kandidaatteina.Valmistumisikää ja välivuosia käsittelemme tarkemmin luvussa 4.

Kuitenkin myös opintojen sujumista yliopistoissa on mahdollis­ta vauhdittaa: sähköinen tenttiminen, hyvät kesäopiskelumahdol­lisuudet, opintojen ohjaus, turhien etenemisesteiden poistaminen ja joustava opintohallinto ovat tulevaisuuden yliopiston perusvaa­timuksia. Opiskelun etenemisen helpottamiseksi ehdotamme hal­litusohjelmaan kirjattavaksi seuraavaa:

▸ Korkeakoulujen rahoitusmalli kannustaa yliopistoja kohdis-tamaan lisäresursseja kesäopetukseen. ▸ Opiskelijoiden liikkuvuuden edistämiseksi yliopistoja kan-nustetaan tunnustamaan ja tunnistamaan aiemmin hankit tu osaaminen nykyistä paremmin. ▸ Korkeakouluja kannustetaan opintojen järjestämiseen mah-dollisimman joustavasti.

Tasa-arvoinen, laa-dukas ja maksuton koulutusjärjestelmä on pienen maan paras valttikortti

Tutkintoaikojen rajauksen ja vastik-keellisen opinto tuen ansios ta opis kelu - ajat ovat Suo messa eurooppalaista kes-kitasoa ja edelleen lyhenemässä.

”Koulutuksen tulee olla kaik-kien suomalaisten ja täällä asuvien saatavilla ja sen täytyy olla maksutonta.”jutta urpilainen (sd)

”Perussuomalaiset sanovat kyllä suomalaisten opiskeli-joiden maksuttomalle koulu-tukselle.”pirkko ruohonen-lerner (ps)

”Kun kysytte lupaako meidän puolue [että koulutus on mak-sutonta], niin totta kai lupaa.”tuomo puumala (kesk)

”Meidän [kokoomuksen] mie- lestämme maksuton koulutus on se perusperi aate mille suo-malaista sivistysyhteiskuntaa myös jatkossa rakennetaan.”henna virkkunen (kok)

”Tarvitaan vahva näkemys siitä, että suomalaiseen kou-lujärjestelmään eivät kuulu lukukausimaksut.”paavo arhinmäki (vas)

”Vihreät kannattavat maksu-tonta koulutusta.”anni sinnemäki (vihr)

”Kristillisdemokraattisen puolueen kanta koulutuksen maksuttomuuteen on täy- sin selkeä. Me kannatamme nyt ja tulevaisuudessa koulu-tuksen maksuttomuutta.”päivi räsänen (kd)

”Vi vill ha en avgiftsfri ut-bildning på alla nivåer, från grundskolan till hög skole ut-bildning.”ulla-maj wideroos (r)

Puolueiden puheenvuorot Kyllä maksuttomalle koulutukselle -mielenilmauksessa 21.4.2010:

8 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 9

Opintotuki sidottava indeksiin nyt! Vuodesta 2011 alkaen opintotuki on ainoa vähimmäisetuus, jonka ostovoimaa ei ole turvattu indeksillä. On kohtuutonta, että opintotuen annetaan edelleen heikentyä muiden vähimmäisetuuksien seuratessa elinkustannuksia. Opintotuen sitominen kan-saneläkeindeksiin on oikeudenmukaista ja tuo valtiontalou-delle kustannuksia vain talouskasvua vastaavan määrän.

Niukka toimeentulo on opintojen etenemisen suurin este.  Opiskelijoista 70 % joutuu työskentelemään opintojen ohessa kattaakseen elinkustannukset (yths terveystutkimus 2008),

mikä on tutkimusten mukaan yksi keskeisimmistä opintoaikoja pi­dentävistä tekijöistä. Indeksiin sitominen kytkisi opintotuen kehi­tyksen elinkustannuksien nousuun ja takaisi opiskelijoille vakaan toimeentulon.

Uudistuksen kustannuksetOpintotuen indeksiin sitominen tuo valtion taloudelle kustannuk­sia vain talouskasvua vastaavan määrän. Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin maksaisi OKM:n arvion mukaan vuonna 2011 0,7 miljoonaa €, vuonna 2012 7,5 miljoonaa € ja vuonna 2013 20,2 miljoonaa € (2014 31,4, 2015 40,4).

Opintorahan reaaliarvo 1992–2009

Opintotuen kehittämisen suuntaviivat ovat jo olemassaVuosien 2009 ja 2010 ajan opetus­ ja kulttuuriministeriössä työsken­teli opintotuen kokonaisuudistusta pohtinut työryhmä, jonka teh­tävänä oli esittää uudistuksia opintotukijärjestelmään tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen. Työryhmä koostui minis ­ teriöiden, KELA:n ja opiskelijajärjestöjen edustajista. Työryhmä piti nykyistä opintorahapainotteista opintotukijärjestelmää parhaana vaihtoehtona. Opiskelijajärjestöt olivat työryhmässä valmiita hyväk ­ symään kokonaispaketin, jossa opintotukeen tehtäisiin muutamia tiukennuksia ja vastapainona opiskelijoiden toimeentuloa vakau­tettaisiin indeksiin sitomisen ja huoltajakorotuksen avulla. Hallitus kuitenkin päätti toteuttaa ainoastaan opintotuen tiukennukset, kun taas indeksiin sitominen jäi pois vuoden 2011 budjetista. Hallituk sen päätös tuskin parantaa tilannetta: ei ole mielekästä kiristää opinto­tuen vaatimuksia, kun samaan aikaan opiskelijan toimeentulo heik ­ kenee jatkuvasti.

75

80

85

90

95

100

92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

87,8 %arvio 09–10

10 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 11

Opintorahapainotteisuus mahdollistaa sosiaalisen liikkuvuudenOpintorahapainotteiseen opintotukeen siirryttiin vuonna 1992 opis ­ kelijoiden runsaan työssäkäynnin ja pitkien valmistumisaikojen ta­kia. Nykyinen opintorahapainotteinen opintotukijärjestelmä onkin toimivin malli yliopisto­opiskelijoiden tukemiseen. Riittävä opinto­raha takaa tasa­arvoiset mahdollisuudet kattaa yksilön elinkustan­nukset lähtökohdista riippumatta. Nykyjärjestelmä myös huomi­oi hyvin opiskelijoiden vaihtelevat elämäntilanteet. Opintotuen

”rakenteellinen kehittäminen” lainan painoa kasvattamalla olisi jär ­ jetön ratkaisu – maisterivaiheen lainapainoisuus puolestaan johtai­si valmistumisen viivästymiseen.

Opintotuen tulee kokonaisuudessaan taata mahdollisuus täysi­päiväiseen opiskeluun. Opiskeluaikana työnteko ei saa olla vain toi ­ meentuloa täydentävää, vaan sen tulee painottua työkokemuksen ja työelämän tuntemuksen lisäämiseen.

Nuoren sukupolven tehtävänä on kouluttautua haluamalleen alalle ja tätä kautta työllistyä. Näin nuorella on mahdollisuus tuoda oma inhimillinen pääomansa prosessiin, jonka tuotoksena tasai nen talouskasvu takaa Suomen menestymisen globaalissa maailmas ­ sa. Mahdollisuus kouluttautua lisää myös sosiaalista liikkuvuutta ja tasa­arvoisuutta eri sosioekonomisista taustoista tulevien kansa­laisten välille.

Opintojen suurin hidaste on toimeentulon järjestäminen. Heikke ­ nevä opintotuki on vuosi vuodelta vaikeamman tehtävän edessä. Tämän epäkohdan parantamiseksi

▸ Opintotuki sidotaan kansaneläkeindeksiin 1.1.2012 alkaen (vaalikauden aikana n. 60 miljoonaa €).

Opintotuen huoltajakorotus on vastuullista perhepolitiikkaaValtion perhepoliittisena tavoitteena on huoltosuhteen vinoutu­man korjaaminen kannustamalla nuoria perheenperustamiseen en­ tistä aikaisemmin. Korkeakouluopiskelijoiden perheenperusta mi­nen siirtyy hyvin usein toimeentulon pienuuden ja tulevaisuuden epävarmuuden takia. Yhtenä keinona opiskelijaperheiden lapsiköy ­ hyyden torjumiseen on opintorahan huoltajakorotus. Tämä antaisi positiivisen signaalin siitä, että lasten turvallinen kasvuympäristö ja kehitys ovat tärkeitä arvoja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Huoltajakorotus poistettiin opintotuesta 1990­luvun laman myö ­ tä ja tällä on ollut huomattavia negatiivisia vaikutuksia perheellis­ten opiskelijoiden toimeentuloon. Kelan tilastojen mukaan toimeen ­ tulon vähyydestä kärsivät etenkin opiskelevat äidit. Heidän vuosi­tulonsa ovat huomattavasti pienemmät, kuin opiskelijoiden, joilla ei ole lapsia. Huono tilanne vielä korostuu, koska useimmiten per­heelliset naisopiskelijat eivät pysty täydentämään tulojaan työssä­käynnillä. Perheellisten opiskelijoiden tilanne näkyy huolestutta­vasti kasvaneissa lapsiköyhyystilastoissa. Kaikista lapsiperheistä 40 % on vaikeuksia kattaa välttämättömät menonsa.

Perheellisten opiskelijoiden, erityisesti naisten, aseman paranta­miseksi seuraavalla hallituskaudella:

▸ Opintorahaan tehdään 145 € huoltajakorotus alkaen 1.1.2012 kaikille opiskelijoille, joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan (vaalikauden aikana noin 77 milj. €).

Lisäksi opiskelijan oikeusturvan ja toimeentulon parantamiseksi seuraavalla hallituskaudella:

▸Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään Kansan-eläkelaitokselle kaikkien toimeentulotuen saa jien tasavertai-sen kohtelun edistämiseksi (vuoden 2007 arvio: 90 milj. €). ▸ Varmistetaan, että korkeakoulut järjestävät opinnot niin, että tutkinnot on mahdollista suorittaa opintotuen ehtojen ja opintoaikojen rajauksien vaatimalla tavalla.

! Mikset ota lainaa, opiskelija? Vuosikymmeniä sitten korkea-koulutus käytännössä takasi työpaikan. Moni asia on muuttu-

nut sen jälkeen, ja nyt on toisin: Akavan mukaan korkeakou lutettujen työttömyys on ennätyskorkealla. Ei siis ihme, että tulevaisuuden epävarmuuden, pätkätöiden ja työttömyyden pelon takia vain n. 40 % opiskelijoista nostaa opintojensa aikana opintolainaa (kela).

! Opintotuen tarkoitus. Opintotuen tarkoituksena on taata opis-ke lu aikana riittävä toimeentulo kaikille sitä tarvitseville. Opinto-

tuen saaminen edellyttää opintojen ete nemistä, ja opintojen edisty-mistä seurataan vuosittain. Opintorahapainotteisessa järjes telmässä annetaan myös mahdollisuus kohtuulliseen työntekoon ilman, että se vähentää opintorahaa.

Opiskelijan bruttotulot *

opintoraha 298 €

asumislisä 202 €

työtulot/lainat 392 €

yhteensä 892 €

Opiskelijan nettomenot *

asuminen 400 €

ruoka 200 €

vaateet ja hygienia 117 €

vapaa-aika ja muut 158 €

yhteensä 875 €

* luvut mediaaneja

12 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 13

Kansainvälistyvä vai kuihtuva Suomi? Viime vuosina keskus-telu maahanmuutosta ja sen tarpeellisuudesta on koventu-nut. eu/eta-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille on asetettu lukukausimaksukokeilu, jota edelleen toivo- taan laajennettavaksi. Suomelle oikea tie ei kuitenkaan ole rajoit taminen ja sulkeutuminen vaan rohkea avoimuuden ja kan sainvälisyyden edistäminen.

K ansainvälisyys on arkipäiväistä. Ihmisten liikkuvuus ei ole uusi asia, mutta sen vauhti on nopeutunut. Liikkuvuudes­ta on rakennettava Suomelle voimavara, ei väline eriarvois ­

tumiseen. Kun väestömme ikääntyy ja huippuosaajien määrä vä­henee, tarvitsemme uusia ihmisiä, ajatuksia ja toimintatapoja. Siksi meidän on avattava itsemme muulle maailmalle ja ymmärrettävä, että kansainvälisyys ei ole irrallinen asia vaan osa kaikkia ilmiöi tä. Tämän ajatuksen sisäistämiseen haluamme kannustaa myös suo­malaista yhteiskuntaa.

Maahanmuuttajat osaksi yhteiskuntaaMaahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen tulee kiinnit­tää tulevalla hallitusohjelmakaudella erityistä huomiota. Riittävä kielitaito, toimiva täydennyskoulutus ja työnantajien motivoiminen johtavat par­haisiin tuloksiin. Meidän täytyy ennak ­ koluulottomasti tunnistaa osaaminen kai­ kissa ihmisissä – taidot karttuvat opin­noissa ja työssä, kun siihen saa mahdol­lisuuden.

Suomalainen maahanmuuttokeskus­telu on jumiutunut asetelmiin, jossa ih­mi nen nähdään yksisilmäisesti vain ryh ­ mänsä edustajana – mahdollisena huip ­ puosaajana tai sosiaaliturvan väärin käyt ­ täjänä. Asenteellinen suhtautuminen es ­ tää meitä näkemästä kaikkea sitä poten tiaalia, joka maahanmuut­tajissa on. Maa hanmuuttajat ovat ihmisiä ja yksilöitä, eivät ryhmiä ja stereotyyppejä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina korkea­koulutukses sa, koska heillä on siirtymävaikeuksia jo peruskou lus­ta toisen asteen koulutukseen enemmän kuin valtaväestöllä. Syitä toisen asteen koulutuksen puuttumiseen on useita, mutta niiden purkamiseen tarvitaan kohdennettua ja tavallista tehokkaampaa opintojenohjausta.

! Perusopetuksen jälkeen maahanmuuttajataustaisten riski jää- dä toi sen asteen koulutuksen ulkopuolelle on noin kaksinker-

tainen suhteessa kantaväestöön. EU:n ulkopuolelta saapuneiden en-sim mäi sen polven maahanmuuttajilla riski on jo yli kolminkertainen. Vieraskielisistä 27 % jää ilman toisen asteen tutkintoa, kun vastaava luku kantaväestössä on 14 %. lähde: oph 2008

65 % yliopistojen kan-sainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on haluk - kaita jäämään Suo-meen valmistumisensa jälkeen. Jäämisestään epävarmoille työllisty-minen on tärkein maa-han jäämisen ehto. lähde: niemelä 2008

14 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 15

Kansainvälistymistä kaikille opiskelijoilleKansainvälistyminen on keino parantaa suomalaisen korkeakoulu­tuksen laatua entisestään. Työmarkkinat tarvitsevat kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita ihmisiä. Liikkuvuutta korkeakou­luissa tulee määrätietoisesti lisätä: kaikille suomalaisille korkea ­ kouluopiskelijoille pitää taata mahdollisuus kansainvälistymiseen, ja kansainvälisten tutkinto­ ja vaihto­opiskelijoiden määrää tulee kasvattaa huomattavasti.

Kansainväliset opiskelijat Suomen yliopistoissa vuonna 2009 6 984 tutkinto-opiskelijaa

5 253 vaihto-opiskelijaa

OKM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet vuonna 2015 10 000 tutkinto-opiskelijaa

8 000 vaihto-opiskelijaa

lähde: okm:n kota-tietokanta

Kansainväliset opiskelijat tarvitsevat tukea ja opastusta integroituessaan uuteen yliopis ­ toonsa, kotikuntaansa ja kotimaahansa. Kan­ sainväliset opiskelijat haluavat laadukkaan koulutuksen, viihtyisän kodin sekä turvan sairastumisen varalta.

Työelämä ja yhteiskunta edellyttävät ny­kyään yhä enemmän kykyä ymmärtää erilai­suutta sekä toimia ja viestiä monikulttuuri­sessa yhteisössä. Nämä taidot syntyvät vain omakohtaisen kokemuksen kautta. Jokai­ sen yliopisto­opiskelijan tulisi osana tutkin­toaan suorittaa kansainvälistymisjakso, joko vaihto­opiskeluna, ulko­ maanharjoitteluna tai kotikansainvälistymisenä.

Koska vaihto­opiskelu ulkomailla ei ole kaikille mahdollinen vaihtoehto esimerkiksi taloudellisten tai terveydellisten syiden ta ­ kia, on luotava alakohtaisia kotikansainvälistymisjaksoja. Kotimaas ­ sa suoritettava jakso voisi sisältää erityisesti omaan alaan liittyvinä osioina esimerkiksi kulttuurienvälistä viestintää, kieliopintoja, mo­nikulttuurisuusopintoja, yhteistyöryhmiä kansainvälisten opiske­lijoiden kanssa tai työharjoittelun kansainvälisessä yhteisössä.

Tutkintoon sisältyvää kansainvälisyysjaksoa varten on erittäin tärkeää huolehtia myös opetushenkilökunnan liikkuvuusmahdol­lisuuksista.

SYL:n tavoitteena on parantaa maahanmuuttajaväestön koulutus­mahdollisuuksia ja ­tasoa sekä edistää heidän työllistymistään Suomessa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi seuraavalla hallitus­kaudella opintojenohjauksessa ja opetuksessa huomioidaan maa­hanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet.

▸ Määritellään lakisääteisesti kotimaisen kielen osaamis taso, jonka kuntien kotouttamisohjelmien kielikoulutus vähintään tarjoaa. ▸ Maahanmuuttajien täydennyskoulutukseen lisätään joustoa ja parannetaan taloudellisia mahdollisuuksia osallistumiseen. ▸ Luodaan kannustimia vaikeasti työllistyvien maahanmuutta-jien työllistämiselle.

Menestyvä kansainvälistyminen on avointa, vastuullista ja yhden­vertaista. Suomen on kannettava globaali vastuunsa myös nosta­malla kehitysyhteistyömäärärahansa kansainvälisten sitoumus­ten mukaisesti 0,7 % bruttokansantulostaan. Siksi seuraavalla hal­lituskaudella

▸ Kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 % tavoite saavutetaan vuo-teen 2015 mennessä vuosittaisilla määrärahakoro tuksilla (vuosittainen lisäkustannus 274 milj. € vuoden 2009 Bkt:lla). ▸ Kehitysyhteistyömäärärahoja ei käytetä eu- ja eta-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden koulutuksen kustannuksiin Suomessa.

! Mitä ihmettä? Kehitysyhteistyövaroja suunnitellaan käytettä-väksi stipendijärjestelmiin, joilla tuettaisiin kolmansista maista

tulevien opiskelijoiden lukukausimaksuja. oda-kriteerien mukaan kehitysyhteistyöksi voidaan laskea sellaista julkisten varojen käyt-töä, joka tähtää ensisijaisesti kehitysmaan talouden ja hyvinvoinnin edistämiseen, jonka kohteena on oecd:n kehitysapukomitean (dac) hyväksymä maa tai kehitysapujärjestö tai rahoituslaitos, ja joka on lahjoitusluonteista valtioiden välistä varojen siirtoa. Lukukausimak-sujen subventoiminen kehitysyhteistyömäärärahoin merkitseekin usein rahavirran suunnan kääntämistä omiin korkeakouluihin ja aivo-tuonnin tukemista niistä maista, jotka erityisesti aivoja tarvitsevat.

Tiesitkö? Laadukas koulutus on 97 %:lle kansainvälisistä opiskelijoista vähin-tään melko tärkeä syy tulla Suomeen – 90%:lle tärkeää on myös koulutuk-sen maksuttomuus. lähde: niemelä 2008

16 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 17

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus yliopistosektorilla (yli 3 kk)

vuosi lähteneet, kpl

2000 3 962

2001 3 983

2002 3 807

2003 3 863

2004 4 077

2005 4 497

2006 4 498

2007 4 343

2008 3 932

2009 4 329

lähde: kota-tietokanta

Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden dynaamisuuden takia on tärkeää edistää opiskelijoiden sekä opetushenkilökunnan kansainvälisty­mistä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella

▸ Jokaiseen korkeakoulututkintoon sisällytetään tutkintokoh- tainen kansainvälistymisjakso, jonka voi suorittaa vaihto- tai työjaksona tai kotikansainvälistymisen opintokokonai-suutena. ▸ Selkiytetään kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluiden, kuten asumisen järjestämisen vastuut korkeakoulujen, kuntien ja valtion välillä. Lisätään tukipalvelujen resursseja. ▸Toteutetaan korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian mukainen kuusivuotinen liikkuvuuden rahoitusohjelma. (ohjelman kokonaiskustannus 30 milj. €) ▸ Vaihdossa suoritettujen opintojen hyväksilukemista kotikor-keakoulussa parannetaan noudattaen aikaisemmin hanki - tun osaamisen tunnistamisen periaatteita. Vaihto-opiskelun laatua parannetaan lisäämällä oppimisen itse arviointia. ▸ Opettajavaihdon resursseja lisätään.

Korkeakoulujen kansainvälistyminen on ykköstavoiteUuden yliopistolain yhteydessä päätettiin toteuttaa viisivuotinen kokeilu, joka mahdollistaa lukukausimaksujen perimisen EU­ ja ETA­maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksujen ke­rääminen heikentää kansainvälistymiskehitystä ja todennäköisesti vähentää Suomeen tulevien ja tänne jäävien kansainvälisten osaa­jien määrää. Korkeakoulutettu maahanmuuttaja on suomalaiselle yhteiskunnalle erittäin hyvä sijoitus – kansainvälisten tutkinto­opis ­

kelijoiden mahdollisuuksia jäädä Suomeen opintojensa jälkeen on parannettava tuntuvasti.

Ulkomaisille yrityksille, yhteisöille ja valtioille kohdistettua kou ­ lutusvientiä voidaan kehittää korkeakoulujen kansainvälistymistä edistävänä keinona. Jotta koulutusvienti on järkevää, täytyy sen tuot ­ taa taloudellista hyötyä ja tukea järjestävän korkeakoulun perus­toimintaa. Koulutusvienti mahdollistaa oikein toteutettuna myös opetushenkilöstön kansainvälistymisen.

Korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi seuraaval­la hallituskaudella

▸eu- ja eta-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden luku-kausimaksukokeilun tulokset arvioidaan seurantakritee - rien mukaisesti. Seurataan erityisesti sitä, mikä on kokeilun vai kutus korkeakoulujen kansainvälistymiseen. ▸ Koulutusvientistrategiaa toteutetaan luomalla koulutus-vientiklusteri, joka tukee korkeakoulujen koulutusvienti-pyrkimyksiä.

18 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 19

Seuraava ei maksa – työuralasku tasan sukupolvien kesken.  Kun työeläkejärjestelmä perustettiin vuonna 1962, työeläke-maksujen suuruus oli noin 5 % bruttopalkasta. Tähän päi-vään mennessä on edetty noin 22 %:iin. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä maksuja pitää korottaa vielä viidel-lä prosenttiyksiköllä nykyisestä, jotta annetut eläkelupaukset voidaan pitää. 1940-luvulla syntynyt voi odottaa työeläke-maksuilleen yli viiden prosentin tuottoa siinä, missä heidän eläkkeensä maksava 1980-luvulla syntynyt joutuu tyytymään puolta pienempään (lähde: etk, etla).

T osiasia on, että suuret ikäluokat ovat maksaneet eläkelu­paukseen nähden liian pieniä työeläkemaksuja. Muutoksia eläkejärjestelmään olisi pitänyt tehdä ajoissa, jotta myös van ­

hemmat ikäluokat olisivat ennättäneet osallistua eläkejärjestelmän rahoittamiseen oikeudenmukaisella osuudella.

Suurin lasku väestön ikääntymisestä ei synny eläkkeistä. Ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän julkisesti rahoitettuja palveluita, mikä tulee työs­sä oleville ikäluokille maksettavaksi eläkelaskun päälle. Raha on kuitenkin vain osa ongelmaa. Mer­ kittävämpi kysymys on henkilökunnan riittävyys hoitoalalla. Nykyisen sulkeutuneen maahanmuut ­ topolitiikan sekä vahvan ammattialojen sukupuo­littumisen jatkuessa työntekijät voivat tältä alalta loppua. Silloin yhä useampi hoitaa paitsi lapsensa myös vanhem­pansa kotona ja on pitkiä jaksoja poissa työmarkkinoilta. Tämä ruok ­ kii entisestään järjestelmän rahoitusongelmia. Tämän kehityksen estämiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja mm. koulutuksessa.

Tämän päivän opiskelijoillakin on omat vanhemmat, joiden hy­vinvointi on heille tärkeää. Meillä on intressi ratkaista nouseva suku polvikysymys kokonaisuutena, ei vain opiskelijoiden eduk­si. Ratkaisu ei kuitenkaan voi olla koko laskun kaataminen pien­ten ikäluokkien niskaan kiristetyistä opintoajoista ja tiukennetusta opintotuen edellytyksistä yhä hurjempiin työelä män vaatimuksiin ja myöhempiin eläköitymisikiin. Ne, jotka nyt ovat käyneet neu­votteluja tulevaisuudesta, eivät edusta laskun maksa jaa. Vuonna 2011 valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia €. Tämän summan korkoineen maksavat tämän päivän opiskelijat. Siksi heidän on oltava muka­na, kun uutta suomalaista konsensusta rakennetaan.

SYL:n tavoitteena on, että huoltosuhteen heikkenemisestä aiheu­tuvat ongelmat eivät jää vain nuorempien sukupolvien vastuulle. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella

▸ Nuoriso- ja opiskelijajärjestöt osallistetaan tasavertaisina neuvottelukumppaneina koko työuran aikaisia kehittämistoi-menpiteitä koskevaan päätöksentekoon. ▸ Huoltosuhteen heikkenemisen kustannukset jaetaan tasa-puolisesti erikokoisten ikäluokkien kesken. ▸Tuetaan uusia keinoja, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät haluavat ja voivat jatkaa töissä nykyistä pidempään. ▸Tuetaan yksityisellä ja julkisella sektorilla uusia kevyen osallis-tumisen malleja, joiden kautta työkykyiset eläkeläiset voi vat osallistua yhteiskunnan toimintaan. ▸ Eläkkeistä osa rahastoidaan erilliseen rahastoon vanhuspal-veluiden järjestämisen tueksi.

Ne, jotka nyt ovat käyneet neuvotteluja tulevaisuu-desta, eivät edusta laskun maksajaa.

20 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 21

Työuria pidennetään hyvinvointia lisäämällä. Me nuoret olemme huolissamme heikentyvästä huoltosuhteesta ja kasvavasta valtionvelasta. Työuria on pidennettävä sekä alku- että loppupäästä. Miten?

S uomalaiset korkeakouluopiskelijat valmistuvat keski­määrin 26­vuotiaina. Tämä johtuu lähinnä kahdesta syystä:

1. Suomessa korkeakouluun päästään liian hitaasti ja väli­vuosia kertyy useita – tämä kannattaa korjata.

2. Suomessa yliopiston perustutkinto on maisteritasoinen – korkea koulutustaso on kansallinen vahvuutemme.

Valmistumisikä yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta

Korkeaan valmistumisikään vaikuttavat Suomessa ennen kaikkea välivuodet, joita nuorille kertyy keskimäärin kolme. Suun­ niteltu välivuosi voi olla hyvä hengähdys­tauko, mutta niiden vuoksi liian moni nuo­ ri jää vaille töitä tai haluamaansa opiskelu­paikkaa. Väli vuosia vähentämällä voidaan saavuttaa jopa vuoden tai kahden pidennys korkeakoulutettujen työuriin.

Uusiin opintoaikoja rajaaviin toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Opintoaikojen rajauslaki alkaa vaikuttaa juuri näinä vuosina, ja jo nyt on näkyvissä merkkejä siitä, että opiskeluajat ovat lyhentymäs­sä. Sen sijaan on estettävä se, että opintoaikojen rajauslaki heiken­tää tutkintojen laatua tai opiskelijoiden hyvinvointia.

Siirtymistä toisen asteen opinnoista korkeakouluihin on suju­voitet tava ja suunnittelemattomia välivuosia vähennettävä. Nykyi­nen opintoaikojen rajaus ei saa heikentää koulutusjärjestelmääm­me, eikä uusiin rajaustoimenpiteisiin tule ryhtyä. Seuraavalla vaa­likau della

▸Toiselta asteelta korkea-asteelle siirtymistä nopeutetaan valin-tajärjestelmien uudistamisella ja opinto-ohjauksen resurs - sien lisäämisellä. Valintajärjestelmäuudistuksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. ▸ Vuonna 2005 voimaan tulleen opintoaikoja rajaavan lain vai-kutukset opintoaikoihin, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opin-tojen laatuun selvitetään hallituskauden aikana.

Mediaanialoittamis-iän ja -valmistumis-iän erotus korkeakou-luissa on 5,2 vuotta.

21,4 25,1amk

21,4 27,6

16 19toinen aste välivuodet

yliopisto

22 Avoin, uutta luova Suomi SYL:n hallitusohjelmatavoitteet 2011–2015 23

Opiskelijan hyvinvointi korkeakoulujen rahoituksen mittariksiOpiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Opiskelukykyinen opiskeli­ja on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva ja motivoinut sekä tutkitusti oppii paremmin ja opiskelee nopeammin. Tämän vuoksi opiskelu­kyvyn edistäminen on niin opiskelijoiden, korkeakoulujen kuin val ­ tionkin etu. Opiskelijalla on opintojensa alusta lähtien oltava mahdol­ lisuus hankkia riittävät akateemiset opiskelutaidot. Samoin opis­kelukykyä tukevia palveluita on oltava saatavilla koko opiskelu­polun ajan. Opiskelijan hyvinvoinnin edistäminen on koko korkea­kouluyhteisön asia.

SYL:n tavoitteena on edistää korkeakoulujen yhteisöllisyyttä ja sujuvoittaa opintoja opiskelijan hyvinvointia kehittämällä. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella

▸ Korkeakoulujen rahoitusmallin laadullisissa kriteereissä huomioidaan opiskelukyvyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen.

Työelämään valmistautuminen osaksi opintojen suunnitteluaOpiskelija, joka osaa käyttää asiantuntemustaan monipuolisesti löytääkseen itselleen sopivaa työtä, on vahvoilla työmarkkinoilla ja oman elämänsä rakentamisessa. Tämän vuoksi opiskeluaikana hankitut työelämävalmiudet ovat tärkeä osa osaamista.

Opittujen tietojen ja taitojen soveltaminen työelämän vaatimuk­siin vaatii harjaantumista ja kokemuksia. Liian usein jää huomiot­ta, että korkeakoulut ovat kriittisessä roolissa siinä, millä tavalla opiskelijat oppivat soveltamaan taitojaan. Pienellä investoinnilla työelämätaitoihin ja akateemisen tiedon soveltamiseen voitaisiin parantaa niin koulutettujen omaa elämänhallintaa kuin myös hei­dän mahdollisuuksiaan löytää koulutusta vastaavaa työtä. Tämän edistämiseksi seuraavalla hallituskaudella

▸Työharjoitteluihin kannustetaan ja taloudellisia mahdolli-suuksia harjoittelujen laajentamiseen parannetaan. ▸ Parannetaan työharjoittelujen laatua kehittämällä harjoittelu-käytäntöjä. ▸ Opiskelijan työllistymistavoitteet huomioidaan henkilökoh-taista opintosuunnitelmaa laadittaessa.

yths:n palvelut avattava ammattikorkeakouluopiskelijoilleAmmattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon ta­so ja palvelujen laajuus vaihtelevat rajusti paikkakunnittain. Am­mattikorkeakouluopiskelijat eivät ole oikeutettuja Ylioppilaiden

terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluihin, vaan he käyttävät kun­nallisia opiskelijaterveydenhuollon palveluita. YTHS tarjoaa yleis­terveydenhuollon, mielenterveyden ja suun terveyden palveluita. YTHS:llä on lähes 60 vuoden kokemus ja paras osaaminen korkea­kouluopiskelijoiden terveydenhoidosta ja ennaltaehkäisevästä työs ­ tä. Keskittyminen nuoriin aikuisiin takaa sen, että säätiön toiminta on paitsi laadukasta, myös erittäin kustannustehokasta. YTHS on näin ollen selvästi paras tapa järjestää myös ammattikorkeakoulu­opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto.

SYL:n tavoitteena on saada yhdenvertaiset ja laadukkaat opis­keluterveydenhuoltopalvelut kaikille korkeakouluopiskelijoille. Seuraavalla hallituskaudella

▸yths:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakoulu - opis kelijoille pilotoidaan. Pilotoinnin onnistuessa yths:n palvelut laajennetaan koskemaan kaikkia ammattikorkea-koulujen nuoriso-opiskelijoita.

Vanhemmuuden kustannukset ja vapaat on jaettava tasan

Vanhemmuudesta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset ka­saantuvat nykyisin naisvaltaisten alojen työnantajille. Jotta kaikki hedelmällisessä iässä olevat työntekijät olisivat yhdenvertaisessa asemassa, vanhemmuuden kustannukset tulee jakaa tasan työnan­tajien kesken. Tämä parantaisi nuorten naisten mahdollisuuksia työllistyä vakituisiin työsuhteisiin ja perustaa perhe turvallisin mielin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen ei kuitenkaan yksin riitä, sillä osa kustannuksista on vaikeasti mitattavia, kuten esimer ­ kiksi sijaisen rekrytoinnin ja perehdyttämisen kustannukset. Pien­

Määräaikaisten palkansaajien osuus iän ja sukupuolen mukaan

yhteensä 15–24

25–34

35–44

45–54

55–64

lähde: tem 2005

17 11 38 33 29 14 18 7 9 7 8 naiset 5 miehet

24 Avoin, uutta luova Suomi

yrittäjät, joille epäsuorat kustannukset ovat raskaimpia, työllistä­vät 46,4 % työvoimasta (Tilastokeskus 2008).

Epäsuorien kustannusten tasaamiseksi vanhempainvapaat on jaettava nykyistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Tä­mä tukisi vanhemmuuden tasa­arvoista jakautumista, kannustai­si isiä jäämään lastensa kanssa kotiin sekä tasa­arvoistaisi naisten ja miesten kohtelua työmarkkinoilla.

SYL:n tavoitteena on edistää sukupuolten välistä tasa­arvoa työ­markkinoilla. Tämän vuoksi seuraavalla hallituskaudella

▸ Luodaan järjestelmä vanhemmuuden suorien ja epä suorien kustannusten jakamiseksi tasan kaikkien työn antajien kesken. ▸ Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan kolmeksi kuuden kuukauden jaksoksi, joista kummallekin van hemmalle kuuluu yksi ja kolmas on jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla.

Meillä ei ole varaa menettää ketään Suomessa on yli 20 000 alle 35­vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka toisella eläköitymisen syynä ovat mielenterveyden ongelmat. Pelkästään vuonna 2008 nuorten työkyvyttömyys aiheutti valtiolle 6,6 miljardin edestä kuluja ja menetettyjä saamisia (lähde: Työter­veyslaitos), kun taas työurien pidentämisen kolmella vuodella toivo ­ taan tuovan säästöjä 4,5 miljardia €. Joka kolmas korkeakouluopis­kelija käyttää mielenterveyden palveluita jo opiskeluaikanaan. Jos työikäiset uuvutetaan jo nuorena, miten lapsista ja vanhuksista voidaan pitää huolta?

Nuorten selviäminen ehjinä työelämään ja työelämässä on kriit­tisen tärkeää yhteiskunnalle. Siksi seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava, että

▸ Hallituskauden alussa luodaan toimenpideohjelma nuorten työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi ja nuorten työkyvyttömyys-eläkeläisten kuntoutumisen edistämiseksi.

Suomen YLioppiLaSKunTien LiiTTo (SYL) RYLapinrinne 2, 00180 Helsinki

vaiHde: 029 009 0990FaKSi: 029 009 0999SäHKöpoSTi: syl@syl.fi

Puheenjohtaja, p. 044 906 5007Pääsihteeri, p. 041 515 2225

uLKoaSu Jani Pulkka KuviTuKSeT nina KajavopainopaiKKa Painotalo miktor, Helsinki 2010