51

Synergiatalo – uusi tapa, erilaisia valintojaJuha Niemelä, diplomi-insinööriRakennuttajapäällikkö, Senaatti-kiinteistöt juha.niemela@senaatti.fi

Juha Lemström, arkkitehtiJohtaja, Senaatti-kiinteistöt juha.lemstrom@senaatti.fi

• kiinteistönekologisestikestäväkäyttö.Jottaekotehokkuusvoidaanvarmistaarakentamis-prosessissaalustaloppuun,tuleekaikkienem.eko-tehokkaan rakennuttamisen keskeisten osa-aluei-denollakunnossa.

Vihreään rakennuttamiseen kuuluu hankkeenalussa ympäristöselvityksen teko. Sen pohjalta onmahdollistamäärittääjatäsmentäähankkeelleeko-tehokkaattavoitteet.Tässätavoiteasetannassavoi-daan käyttää ympäristöluokitusjärjestelmiä (esim.PromisE,LEEDjaBREEAM).

Tavoitteiden saavuttamisen seuranta tapahtuusuunnitteluvaiheessa laadittavan ympäristöselos-tuksenavulla–vertaillaan tavoitteita ja ratkaisuja.Rakentamisvaiheen ja kokohankkeen ekologistenasioiden toteutuminen arvioidaan hankkeen val-mistuttualoppuraportinavulla.

Apukeinoina matkalla ekotehokkaaseen loppu-tulokseen toimivatmyösesimerkiksi vihreätvuok-rasopimukset (Green Lease) ja ympäristöohjelmat(esim.GreenOffice).

Ekotehokkaassa rakennuttamisprosessissa onkeskeistäaluksivalitapolku,jonkaavullako.hank-keessaasetetuttavoitteetarvioidaanparhaitensaa-vutettavan.

Synergiatalonosalta järjestettiinhankkeenalus-sa laaja asiantuntijoiden ja keskeisten osapuoltenideariihi,jossakonsultintekemänselvitystyönpoh-jaltaarvioitiineri toteutustapojenhyviä jahuono-ja puolia. Selvitystyön perusteella päädyttiin sii-hen, että Synergiatalon tavoitteiden osalta paraslopputulos saavutetaan järjestämällä kansainväli-nenmonialainensuunnittelukilpailu, jonkapohjal-tavoidaanparhaitenedetäkohtitavoiteltualoppu-tulosta.

2 Suunnittelukilpailu tavoitteiden ratkaisijana

2.1 Ekologiset tavoitteetSuunnittelukilpailun tavoitteeksi asetettiin löytääinnovatiivinen kokonaisratkaisu rakennuksesta,jokaonekologisestikestävä,toiminnallisestiinnos-tavajahyvätyöympäristö,arkkitehtonisestikorkea-tasoinensekäympäristökeskuksen imagoavahvis-

Jarek Kurnitski, tekniikan tohtoriJohtava asiantuntija, Sitra jarek.kurnitski@sitra.fi

1 Yleiskuvaus hankkeesta ja ekotehokas rakennuttamisprosessi

Suomenympäristökeskuksen (SYKE) toimintaapy-ritäänhelpottamaan jatehostamaankeskittämälläkaikkipääkaupunkiseuduntoiminnotuusiintoimi-tiloihin. Sijainnilla Helsingissä Viikin tiedepuistos-sa haetaan toiminnallisia ja tilallisia synergiaetujamyös alueella jo nyt olevien monien bioalan toi-mijoiden kanssa. Viikin tiedepuiston alueesta onnäin kehittymässämaan laajin ja kansainvälisesti-kinmerkittäväbio-, ympäristö- ja luonnonvaratie-teidentutkimus-jaasiantuntijakeskittymä.

SYKE:npäätoimipaikaksisuunniteltavarakennussisältäätoimitilatnoin625henkilöllesekälaborato-riotiloja.Talontiloistan.80%ontoimi- jan.20%laboratoriotilaa.Laboratoriotilatkäsittävätkarkeas-tijaoteltunayleis-(bioalajakemia)jaerikoislabora-torio-,olosuhde-jatukitiloja.

Senaatti-kiinteistöt tontin omistajana ja raken-nuttajanasekäSYKE-talonkäyttäjänäovatyhdessäpäättäneettoteuttaatämänuudishankkeenekote-hokkaanapilottihankkeena,jokaluosuuntaajatoi-mintatapojaekotehokkaallesuunnittelullesekära-kentamiselle yleisemminkin toimistorakentamisensaralla.

HankeonnimettySynergiataloksi.Senlaajuusonn.20000brm2jakustannusarvion.50M€.

Tontinvalintatehtiinkesällä2009,jakaavailujenmukaantalovalmistuusyksyllä2014.

Suunnittelukilpailu, jossa oli vaativat ekotavoit-teet, järjestettiin 5.5.2010–8.10.2010, ja kilpailunratkaisujulistettiin16.12.2010.

Ekotehokkaaseen/vihreäänrakennuttamisproses-siin sisältyvät laajasti käsitettynä seuraavat keskei-setasiat:• tontinvalinta(ekologisestikestävänäkökulma)• yhteiskäyttöisten tilojen määrittäminen alueel-

lajotoimivienjatulevientoimijoidenkanssa(ra-kennetaanmahdollisimman vähän ja suositaansynergiaa)

• työympäristön kehittämisselvitys (rakennetaanmahdollisimman vähän ja työympäristö on te-hokas)

• ekotehokkuusnäkökulma suunnittelussa ja ra-kentamisessaR

aken

taja

in k

alen

teri

2012

| ©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RTS

, Rak

ennu

stie

to O

y ja

Rak

ennu

smes

tarit

ja in

sinö

örit

AM

K R

KL

ry

52

tava ja joka on lisäksi toteuttamiskelpoinen sekäkustannustehokaspitkälläaikavälillä.

Tavoitekoettiinniinhaastavaksi,ettäperinteisenarkkitehtikilpailunei katsottuolevan riittävä, vaanpäätettiin järjestää monialainen suunnittelukilpai-lu,jonkaavullavoidaanhankkiauusinalantietämysekotehokkaan suunnittelun saralla. Kilpailuehdo-tuksiapäätettiinarvioidatoiminnallisuudenjaark-kitehtuurinlisäksimuunmuassamateriaali-jaener-giatehokkuuden sekä hiilidioksidiominaisuuksienperusteella.Seedellyttisuunnitteluratkaisujenvie-mistätavanomaistasuunnittelukilpailuapitemmäl-le.Kilpailijoidentuli toimittaaerilaisten laskelmienlisäksimyösdigitaalinenmalli,jonkaavullakilpailunjärjestäjä analysoi ehdotuksia. Teknisesti vaativis-ta kilpailuehdotuksista tilaajamaksoimyös tavan-omaistakorkeammankilpailupalkkion,40000€.

Senaatti-kiinteistöt sekä SYKE toimivat Syner-giatalon suunnittelukilpailun järjestäjinä, ja kilpai-lu järjestettiin yhteistyössä SuomenRakennusinsi-nöörienLiittoRILry:nsekäSuomenArkkitehtiliittoSAFAry:nkanssa(näistäjärjestöistäolimyösedus-tajatarviointiryhmässä).

Synergiatalon suunnittelukilpailusta julkaistiinhankintailmoitusHILMA:ssasuomeksijaenglannik-si19.2.2010jailmoituksessakuvattiinkeskeisetta-voitteetseuraavasti:

Kilpailuntarkoituksenaonlöytääinnovatiivinen,asetetuttavoitteetoptimaalisestitäyttäväjayhteensovittavakokonaisratkaisu,joka• onekologisesti kestävä,energia- jaekotehokas,

vähintäänpassiivitalonvaatimuksettäyttävä(kil-pailuohjelmassamyöhemmintäsmennys:tavoite”lähesnollaenergiarakennus”-kriteerinsaavutta-minensovellettunakohteeseen,hyödyntääpai-kallistauusiutuvaaenergiaa,materiaalitehokasjarakennuksenpäämateriaalienelinkaarisiahaital-lisiaympäristövaikutuksiaminivoiva)

• muodostaatoimivaa,tehokasta,työhyvinvointiaedistävää, toiminnan luonteeseen sopivaa mo-nenlaisia ja muuttuvia työskentelytapoja tuke-vaatyöympäristöä

• on kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti kor-keatasoinen

• on kustannustehokas, kokonaistaloudellinen jatoteuttamiskelpoinen.

Lisäksi mainittiin, että ekologisella kestävyydellätarkoitetaan• energiatehokkuutta• paikallistauusiutuvanenergiantuotantoa• materiaalitehokkuutta, rakennuksen päämate-

riaalienelinkaarisiaympäristövaikutuksia(kilpai-lutehtävä sisältää rakennuksen päämateriaalienmäärienarvioinnin)

• rakennuksen ympäristöluokituksissa esitettyjenperusteidentäyttymistäsiten,ettäpäästäänkor-

keimpiinympäristöluokituksiin.Kilpailuohjelmavaiheessaekologisiatavoitteitatäs-mennettiinseuraavasti:• Ensisijainen tavoite ekologiseen kestävyyteen

pyrittäessäonrakennuksenenergiatehokkuus.• Toiseksitärkeintavoiteonmateriaalitehokkuusja

rakennuksenmateriaalienekologinenkestävyys.Sitä mitataan rakennusmateriaalien valmistuk-sen ja ylläpidon kasvihuonekaasupäästöillä 100vuoden tarkastelujaksolla (hiilijalanjälki). Kilpai-luehdotusten suunnittelussa tuleepyrkiävähäi-seenhiilijalanjälkeenrakennuksenpäämateriaa-lienosalta.

• Kolmantena tavoitteena ekologiseen kestävyy-teenpyrittäessäovatpaikalliset,uusiutuvatener-giantuotantoratkaisut. Kilpailussa pyritään löy-tämään perinteisiä energiantuotantoratkaisuja(kaukolämpö,verkkosähkö)täydentäviätai jopakorvaavia, paikallisia uusiutuviin energialähtei-siinperustuvia vaihtoehtoisia lämmitys-, sähkö-taijäähdytysenergiantuotantoratkaisuja.

2.2 Osallistujien valintaHankintailmoituksessa kerrottiin, että kilpailuunkutsutaan 4–6 monialaista, hyvään ja innovatiivi-seen yhteistyöhön kykenevää työryhmää ja ettätarkoitusonantaa jatkosuunnittelun toimeksiantovoittaneenehdotuksentekijöille.

Hankintailmoituksessa mainittiin tarkasti suun-nitteluryhmien• ammatillisetpätevyysvaatimukset• taloudellisetvähimmäisvaatimukset• teknisetvähimmäisvaatimukset.Kilpailu herätti suurta kiinnostusta, ja kilpailuunosallistujaehdokkaaksi ilmoittautui kaiken kaikki-aan30työryhmää,joista23oliSuomestajaseitse-mänmuualtaEuroopasta.

Vähimmäisvaatimusten täytyttyä käytettiin am-matillisten pätevyyksien osalta pisteytyksiä apunavalittaessa kilpailuun kutsuttavat 4–6 työryhmää.Kilpailun järjestäjientekemänpisteytyksenpohjal-takilpailuunvalittiinmukaanseuraavatarkkitehti-toimistot suunnitteluryhmineen: Arkkitehdit NRTOy (Suomi), Arkkitehtitoimisto JKMM Oy (Suomi),BucholzMcEvoy Architects (Irlanti), Foster + Part-ners(Englanti),Helin&Co(Suomi)jaMDRDV(Hol-lanti).

2.3 Kilpailuehdotusten arviointiKilpailun arvosteluperusteista puolet oli määrälli-sestimitattaviaekologisenkestävyydenjatoteutta-miskelpoisuudenasioitasekäpuoletarkkitehtuurinjakäytettävyydenasioita.Arviointikriteeritolijaettuneljäänkategoriaan:1. Ekologinen kestävyys energia- ja materiaalite-

hokkuudellamitattunaRak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

53

2. Kaupunkikuvallinenjaarkkitehtoninenlaatu3. Käytettävyys työympäristön laadulla ja toimin-

nallisuudellamitattuna4. Toteuttamiskelpoisuus investointi- ja elinkaa-

rikustannuksilla sekä teknisten ratkaisujen laa-dullamitattuna.

Ekologisen kestävyyden ja toteuttamiskelpoi-suuden arviointiKaikissa kilpailutöissä oli sinänsä pyritty onnistu-neestihyväänenergia- jamateriaalitehokkuuteen.Olinähtävissä,ettäenergia-,materiaali- jakustan-nustehokkuuden asiat ovat olleet suunnittelussaalustaalkaenmukana,mikäolimyöskilpailuntar-koitus.

Ekologisen kestävyyden laskenta oli ohjeistettukilpailuohjelmassa.Tiimitsuorittivat itseenergiasi-muloinnit ja laskelmat päärakenteidenmateriaali-määristä sekä hiilijalanjäljestä ohjelman liitteidenkuvaamalla tavalla. Kilpailuehdotusten kustannus-arviotarviointiryhmäteettikaikillekilpailutöille.Li-säksi teetettiin joitakin energiasimulointien tarkis-tuslaskentoja, jotka osoittivat kilpailuehdotustenesittämättiedotluotettaviksi.Laskelmienteettämi-nenonnistuinopeasti,koskakaikistakilpailutöistäolikäytettävissä tietomallitkilpailuohjelmanvaati-mana.Näintuloksinaarviointiryhmänkäsissäolivattarvittavattiedotrakennus-jaenergiakustannuksis-tasekäenergiankäytönettäpäärakenteidenvalmis-tuksenaiheuttamistapäästöistä.

Kaikki kilpailutyöt esittivät Suomen kylmään il-mastoon soveltuvia ratkaisuja, jotka olivat enim-mäkseen myös taloudellisia. Käytetyt arvostelu-perusteet eivät olleet rajoittaneet arkkitehtuuria,koskahyvinkinerilaiseenmassoitteluunperustuvaaarkkitehtonistailmaisuaolitarjolla.

Kilpailuehdotuksista Valaistus ja Pastorale ovatteräsrunkoisia ja kaikki muut puurunkoisia. Teräs-runkoisista ehdotuksista Valaistuksessa on käytet-ty puurakenteisia välipohja- ja julkisivuelementte-jä, Pastoralessa taas teräs-betoni-liittorakenteisiavälipohjia ja teräskasettijulkisivuelementtejä. Puu-ja teräsrakenteiden runsaalla käytöllä saavutettiinetua materiaalitehokkuudessa. Laboratoriotiloissakäytettiin kuitenkin useimmiten betonirakenteitatilojenerikoisvaatimustenvuoksi.

Kaukolämpöäkäytettiinpääasiallisenalämmitys-muotona Solariksessa jaValaistuksessa sekämyösmerkittävissämäärin(40%)Pastoralessa.Muutkil-pailuehdotukset perustuivat lämpöpumppuihin,jolloinlämmityksenhuipputehootettiinkaukoläm-möstä, paitsi kilpailutyössä 191910 sähköstä. Ar-viointiryhmä ei ottanut kantaa lämpöpumppujenkäyttämisentarkoituksenmukaisuuteenkaukoläm-pöalueella.Asiaa voidaan tarkastella jatkosuunnit-telunyhteydessä.

Kaikissa kilpailuehdotuksissa hyödynnettiin va-paajäähdytystäporarei’istä.Osassaehdotuksia jat-kuvasti jäähdytettyjen tilojen merkittävää lämpö-kuormaaoli unohdettuhyödyntää lämmityksessä.Kaikissakilpailuehdotuksissailmastointiolikoneel-linen,mitämuutamassa kilpailutyössä oli täyden-nettylämpimänkaudenatriumtilojentaitoimisto-huoneidenluonnollisellailmanvaihdolla.

Aurinkokennot oli sijoitettu yleisimmin raken-nusten katolle (jossa sähköenergian tuotto on te-hokkaampaa),muttamuutamassatyössämyösjul-kisivuille, jolloinaurinkokennojavoitiinhyödyntääauringonsuojauksenajamyöskatonvesieristeenlä-vistyksetvältettiin.Kaikissakilpailutöissä luonnon-valoa oli hyödynnetty enemmän tai vähemmänmallikkaasti jaauringonsuojauksetoli ratkaistute-hokkaillaulkopuolisillaauringonsuojilla.

Ekologistakestävyyttäarvioitiinenergia-jamate-riaalitehokkuudentunnusluvuilla(taulukko1).Ener-giatehokkuus laskettiin vuoden 2012 rakentamis-määräystenkokonaisenergiatarkastelunmukaisenaenergialukuna. Oheisessa taulukossa energiamuo-tojen kertoimilla (sähkölle 2,0 ja kaukolämmölle0,7) lasketut kokonaisenergiankulutusta kuvaavatenergialuvut on esitetty ensiksi MWh/a-yksiköissäkilpailuohjelmaa noudattavalle, nykyisten vähim-mäisvaatimustenmukaisellevertailu-jasuunnittelu-ratkaisulle, jossaontavanomaisetkilpailuohjelmanmäärittämät energiantuottoratkaisut. Varsinaisensuunnitteluratkaisun energialuku on sen jälkeenesitetty MWh/a- ja kWh/(ohm2,a) -yksiköissä, jois-taviimeinenonohjelmaneliötäkohdeneikäsisälläkäyttäjäsähköäkilpailuohjelmanesitystavanmukai-sesti.Varsinaisensuunnitteluratkaisunenergianku-lutuksesta on laskettu 30 vuoden energiankäytönaiheuttamat CO2-ekv-päästöt seuraavaa 30 vuottalikimain kuvaavalla ominaispäästökertoimella 150kgCO2-ekv/MWh. Tämä ominaispäästökerroin onoletettusamaksisähköllejakaukolämmölle.

Seuraavassa on esitetty päärakenteiden hiilija-lanjälki,jokakoostuurakennusmateriaalienvalmis-tuksenhiilidioksidipäästöjen jamahdollisenmate-riaalien sitoman hiilidioksidin erotuksesta. Solarisontoiminuthiilinieluna,koskasenhiilidioksidinva-rastoonollutsuurempikuinrakennusmateriaalienvalmistuksenpäästöt.Taulukonviimeisellärivilläonlaskettuyhteen30vuodenenergiankäytönjapää-rakenteiden hiilidioksidipäästöt. Tämä tunnuslukutoimiiarvionakiinteistön30vuodenhiilijalanjäljes-tä, ja asettaa kilpailutyötparemmuusjärjestykseenekologisenkestävyydenosalta.

TulostenmukaanApilanousiykköseksienergia-tehokkuudessajaSolarismateriaalitehokkuudessa.Energiatehokkuuden tulokset ovat varsin tasaiset,Pastoralekuitenkinjäihiemanmuista.Materiaalite-hokkuudessa191910jaPastoraleovatselvästimui-

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

54

ta heikompia. 30 vuoden kokonaispäästöjen tar-kastelussaApilanpäästötovatpienimmäteli6500tonnia.SeuraavanatulevatSolarisjaValaistus7100ja 7300 tonnilla. Pikkukampus jää asteikon puoli-väliin8500 tonnilla, jakaksiviimeistäkilpailutyötä191910sekäPastoraleovatmuitaselvästiheikom-piajaylittävät10000tonninrajan.

Kilpailutöiden ekologisen kestävyyden tulok-sia verrattiin elinkaarikustannuksiin, koska jotkutkilpailuehdotukset edellyttävät mittavampia toi-menpiteitä hyvän energiatehokkuuden saavutta-miseksi, mikä puolestaan vaikuttaa rakentamis-kustannuksiin. Siitä ääriesimerkkinä mainittakoon191910, jossa rakennuksen epäedullista muotoa(muita suurempi ulkovaipan ala) on kompensoi-tumuitaselvästiparemmallalämmöneristystasollasekä erityisen väljästi suunnitellulla ja rakenteisiinintegroidulla ilmanvaihtojärjestelmällä. 30 vuodenelinkaarikustannuksia (laskettu rakentamiskustan-nusten arvion ja 30 vuoden energiakustannustenarvionsummana)onverrattu30vuodenkokonais-päästöihinkuvassa1.

Ekologisen kestävyyden kannalta kolmen par-haankilpailutyön(Apila,SolarisjaValaistus)kustan-nustarkasteluosoittilaskentatarkkuudenpuitteissalähessamojarakentamiskustannuksia,kunkustan-nuserotjäivätnäidenkolmenehdotuksenvälillä1,5

%:iin. Pastoralen, Pikkukampuksen ja 191910:n ra-kentamiskustannusten arvio olimerkittävästi suu-rempi (+ 7–13 % edullisimpaan verrattuna). Näinenergiatehokkuudessa paras, Apila, jäi parhaak-si myös elinkaarikustannuksissa ja Valaistus sekäSolaris tulivathyvin lähelle toisiaanseuraavina.Seoliarviointiryhmällejossainmäärinyllättävää,kos-ka kompakteissa kilpailuehdotuksissa (Solaris jaValaistus) oli Apilaan verrattuna tehty hieman vä-hemmäntöitähyvänenergiatehokkuudensaavut-tamiseksi.Valaistuksessaoli jäänythyödyntämättäjatkuvastijäähdytettyjentilojenlauhdelämpö,jokaolisi voinut pienentää lämmitysenergian kulutus-ta jaenergialukuajopanoin78tasolle,sekäosoit-taa kompaktin muodon tuoman periaatteellisenedun. Kompaktin muodon etu ei kuitenkaan nä-kynytValaistuksen rakentamiskustannuksissa, kos-ka monimutkaisten julkisivu- ja kattorakenteidenlisäkustannuksetolivatjopa8%rakentamiskustan-nuksista.SamoinSolariksessasyntyimerkittäviä li-säkustannuksia monimutkaisesta aurinkokeräinra-kennelmastasekäaurinkolämmönviikkovarastosta.

Samoilla rakentamiskustannuksilla toteutetta-vuuskelpoisuuden osalta parhaaksi nousi Apila,jossa ei ollut merkittäviä toteuttamiseen liittyviäriskejä. Apila oli suunniteltu aidosti ja rehellisestipuutaloksi käyttäen, puurakenteille sopivia talou-

Taulukko1.Kilpailutöidenlaajuudenjakustannustensekäenergia-jamateriaalitehokkuudentunnusluvut,kolmeparastatulostaonesitettylihavoituna.

Kilpailutyö 1 2 3 4 5 6Solaris Valaistus Pikkukam Pastorale Apila 191910

Hyötyala,hym2(ohjelma-ala12855ohm2) 14000 13100 14600 15800 12700 14800

Huoneala,hum2 18300 18800 18200 21500 19800 20400

Bruttoala,brm2 20600 20300 20100 23600 21800 23800

Kustannusarvio,M€ 54,9 54,6 58,5 57,7 54,1 61,1

E-luku,vähimmäisvaatimustenmukainenvertailuratkaisu,MWh/a 5104 4513 4575 4272 4523 4053E-luku,suunnitteluratkaisutavanomaisellaenergiantuotolla,MWh/a 3576 3517 3502 3631 3508 3281E-luku,varsinainensuunnitteluratkaisu,MWh/a 2851 2765 2830 2985 2674 2780E-luku, varsinainen suunnitteluratkaisu,kWh/(ohm2,a) ilman käyttäjäsähköä 99 92 97 109 85 93

30venergiankäytönhiilidioksidipäästöt,tCO2-ekv 7589 7146 6904 7726 6005 6102

Päärakenteiden hiilijalanjälki, tCO2-ekv -470 147 1600 3269 481 4013

Päärakenteiden hiilijalanjälki, kgCO2-ekv/ohm2

-37 11 124 254 37 312

30 v energiakäytön ja päärakenteidenhiilijalanjälki yhteensä, tCO2-ekv 7119 7293 8504 10995 6486 10115

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

55

dellisia jännevälejä sekämyös edullista rakennuk-senkorkeutta.Muissaehdotuksissaolisensijaanto-teuttamiskelpoisuudenriskitekijöitämuunmuassaaurinkokennojen sijoituksessa vesikatolla Solarik-sessa jakangaspintaisissaaurinkosuojissasekäve-sikatonrakenteissaValaistuksessa.Nämätekijätoli-vatkylläratkaistavissajatkosuunnittelulla,muttaneolisivat todennäköisesti muuttaneet rakennustenulkoistajasisäistäkinilmettä.

Kaupunkikuvallisen ja arkkitehtonisen laadun sekä työympäristön laadun arviointiKaupunkikuvallisestikullakinehdotuksellaoliomavahva luonteensa. Ehdotukset poikkesivat toisis-taan merkittävästi massoittelun ja kerrosluvunsuhteen. Solaris perustui kahteen rationaaliin ra-kennusmassaan, Valaistus kompaktiin kaarevaanrakennusmuotoon,Pikkukampususeannoppamai-senrakennusosanmuodostamaankokonaisuuteenja Pastorale yhteen selkeään rakennusmassaan.Apila ja 191910 levittäytyivät koko tontin alueel-le kapeiden rakennusrunkojen käytönperusteella,muttakummallakinonomaulkoinenilmeensä.

Jokaisella ehdotuksella oli kaupunkikuvaan liit-tyviä ansioita. Arviointiryhmä piti parhaana kau-punkikuvallisena ja arkkitehtonisena kokonaisrat-kaisunaehdotustaApila.SesijoittuitontilleerittäinkauniistisuhteessaEviranrakennukseenjaasuinra-kennuksiin sekä merkitsi onnistuneesti risteysalu-een. Ehdotus oli julkisivuiltaan varmaotteinen jaedusti pehmeää ekologista arkkitehtuurinäkemys-tä.

Kilpailu tuotti hyvin erityyppisiä toiminnallisiaperusratkaisuja Suomen ympäristökeskuksen tar-

peisiin.Sitäarvosteluryhmäpitikilpailuntarkoituk-senjaonnistumisenkannaltaerinomaisenaasiana.Toiminnallisestimikäänehdotuseiollutvirheetön.Arvioinnissa positiivisina piirteinä pidettiin tilojenselkeyttä ja käytännöllisyyttä, lyhyitä välimatkojaeritoimintojenvälilläsekäluonnonvalonriittävyyt-täjahyviäakustisiaominaisuuksia.Kritiikkiäsaivatpitkät toimistokäytävät, toimintojen hajanaisuus,huonosaavutettavuusjayksiköideneristyneisyys.

Toimistotilojenosaltaarvostettiinratkaisuja,jot-katukevatvuorovaikutteisuutta,jotkaovathelpostikalustettaviajamuunneltavia,joistaavautuumah-dollisimman paljon näkymiä ympäröivään maise-maan sekä joissaonkäytetty terveellisiä ja turval-lisia materiaaleja. Arvokkaana on pidetty myöseri työpisteiden välistä tasa-arvoisuutta erityises-ti luonnonvalonsaannin janäkymiensuhteen.Sy-värunkoisissa ratkaisuissa työpisteiden tasa-arvoi-suuttaolivaikeasaavuttaa.

Työympäristöratkaisultaan ansiokkain ehdotusoli Valaistus. Myös Pikkukampuksen eläytyvää jaleikkisää otetta työympäristön suunnittelussa ar-vostettiin.

2.4 Kilpailun ratkaisu Tuomaristovalitsikilpailunvoittajaksiyksimielises-ti ehdotuksen ”Apila”, jonka tekijöiksi osoittautui-vatArkkitehtitoimistoJKMMOyjaECADI(EastChi-naArchitecturalDesign&ResearchInstituteCoLtd.Lisäksi työryhmään kuuluivat LOCI Maisema-ark-kitehditOy, FinnmapConsultingOy sekä Ins. tstoGranlundOy.

Arvostelupöytäkirjanmukaan voittaneen ehdo-tuksen erityisenä ansionaonomaleimainen arkki-tehtoninenilmaisu,jokasynnyttääalueenkaupun-kirakenteeseen ja -kuvaan uuden, käyttäjästäänkertovanjaympäristöarvojaheijastavanlisän.Puu-rakenteisen rakennuksen tilat on sijoitettu puo-lilämpimiä sisäpihoja kiertäviin kapeahkoihin ra-kennusrunkoihin.Katetut,puolilämpimätsisäpihatvähentävät olennaisesti ulkovaipan pinta-alaa japarantavat energiatehokkuutta. Rakennuksen mi-toitus soveltuu hyvin puurakentamiseen ja tarjo-aa luonnonvalo-olosuhteiltaan erinomaiset työs-kentelytilat.Esitetytteknisetratkaisutmuodostavaterinomaisenkokonaisuuden.

Ehdotuksessa oli pienin energiankulutus ja al-haisimmat 30 vuodelle lasketut energiankäytönja rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöt, mikäosoittaa,ettäsuurehkostamatalastarakennusmas-sastakin on mahdollista saada kustannustehok-kaastihyvinenergiatehokas.

Ehdotuksenkustannusarvioon54,1M€,jasuun-nitelmaa jatkossa kehittämällä arvioidaan päästä-vän kustannustavoitteeseen 50 M€. Ehdotuksenenergiansäästöön liittyvien lisäinvestointikustan-

3000

6000

9000

12000

55 60 65 70M€

SolarisValaistusPikkukampusPastoraleApila191910

tCO

2-ek

v

Kuva 1. Kilpailutöiden asettuminen 30 vuoden elin-kaarikustannusten sekä 30 vuoden energiankäytön ja päärakenteiden hiilijalanjäljen asteikolla. Kilpailu-ehdotukset muodostavat melko selkeästi kaksi erillis-tä ryhmää, joista Apilan, Solariksen ja Valaistuksen ryhmässä on samanaikaisesti selvästi alhaisemmat päästöt ja kustannukset.

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

56

nustenon laskettuolevannoin4M€ ja vuosihyö-dynenergiakulujenvähentymisessänoin80000€(takaisinmaksuaika noin 50 vuotta). Lisäksi puura-kenteinenrakennustoimiihyvänähiilinieluna.

Suunnittelukilpailunvoittaneenehdotuksenko-konaisenergiankulutuksen arvioidaan olevan vuo-den 2012 rakentamismääräysehdotuksien edel-lyttämästä tasosta lähes puolet ja keskimääräisenvastaavan kiinteistökannan nykyisestä kulutukses-taallekolmannes.

4 Kokemukset ja yhteenvetoEkotehokkaaseen suunnitteluratkaisuun tähdän-neensuunnittelukilpailunvoiarvioidaonnistuneenvarsinhyvin.Josuunnittelukilpailunarviointilauta-kunnanensimmäisessäkokouksessavoitiintodeta,ettäkaikkiehdotuksetolitehtyhuolellajatäyttivätkilpailijoille asetetut vaatimukset. Arviointiryhmäolikilpailuntuloksiinjakilpailutapaanerittäintyyty-väinen.Merkillepantavaaolise,ettävaativatekota-voitteeteivätohjanneet kilpailevia suunnittelurat-kaisuja keskenään samanlaisiksi, vaan luovuudellejäi edelleen riittävästi tilaa; saatiin tarkasteltaviksihyvinkin erilaisia suunnitteluratkaisuja.Tiukat ym-päristötavoitteetsynnyttivätkinuusiainnovaatioita.

Kilpailu sai suuren suosion myös suunnittelija-kunnanparissa, jahyvääpalautettahankeonsaa-nuteriyhteyksissämuutenkin.MyösmediassaSy-nergiatalo on ollut paljon esillä ekotehokkaanhankkeenesimerkkinä.

Suunnittelukilpailun järjestäminenvaatii resurs-seja ja aikaa, mutta kilpailun kautta toisaalta voi-daan varmistaa, että ekotehokkaan rakentamisenviimeiset virtaukset voidaan ottaa suunnittelurat-kaisuissahuomioon.

Saadutpositiivisetkokemuksetohjaavatvaltiotaja Senaatti-kiinteistöjä seuraavissakin suunnittelu-kilpailuissatämänkilpailunviitoittamaansuuntaan.

Suunnittelukilpailujen onnistuminen ratkais-taanpitkältihyvilläkilpailuohjelmilla.Haasteenaonmääritelläyksikäsitteisettavoitteetjaselkeätkritee-rit,joillakilpailutöitäarvostellaan.Jossiinäonnistu-taan,niinkaikilleonselvä,mistäkilpailuakäydään,jaosallistujatvoivatkeskittäätyöpanoksensaolen-naiseen.

Kilpailuohjelman valmistelun aikana pelättiin,että ekologinen kestävyys voi tulla kalliiksi, jol-loinsaattavaterottuaselkeästiedulliset javähem-män ekologiset kilpailutyöt sekä päinvastoin eko-logisetjaenemmänmaksavatkilpailutyöt.Onneksiolimme siinä asiassa väärässä. Yllätys olikin suuri,kun huomattiin, että kilpailuehdotukset jakaantu-vatmelko selkeästi kahteen ryhmään: edulliset jaekotehokkaat sekä toiseen ryhmään vähemmänedulliset ja myös vähemmän ekotehokkaat. Kunkuudesta ehdotuksesta kolme meni edullisten jaekotehokkaidenryhmään,niinolimistävalita.Sel-laisenkilpailullisenihmeensyntymisentaustallaoliintegroitusuunnittelu.Alustalähtienarkkitehditjaerityisalojen suunnittelijat tekivät yhteistyötä, tes-tasivat ja edelleen kehittivät ensimmäisistä luon-noksistalähtien.

Kilpailun oppi on siinä, ettämäärällisestimitat-tavien ekotehokkuuden tavoitteiden esittäminenasettaa käytännössä eräänlaisen riman kilpailu-töille.Hyvätkilpailutyötmenevätrimanylikustan-nustehokkaasti, mikä samalla varmistaa kilpailu-ehdotusten hyvän laadun. Kun ekotehokkuus onosoitettu, niin voidaankin valinta tehdä arkkiteh-tuurin,kaupunkikuvanjatyöympäristön lähtökoh-dista.Eisiistarvitseollaarkkitehtuuriakahlitsemas-

Kuva 2. Suunnittelukilpailun voittanut ehdotus Apila.

Arkkitehtito

imistoJK

MMOy

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry

57

sa,javoidaantodellakinvalitaekotehokkaidensekäedullistenjoukosta.Synergiatalossaekologisenkes-tävyydenkannaltakolmenparhaankilpailutyönra-kentamiskustannusarviot olivat laskentatarkkuu-denpuitteissalähessamoja,1,5%:nsisällä.

Synergiatalossa tuli testatuksi ekotehokkuu-denmittareidentoimivuus.Jatkossaenergiatehok-kuuden sisällyttäminenkilpailuihin tuleehelpoksi,koska voidaan vaatia laskelmia vuoden 2012 ra-kentamismääräysten kokonaisenergiatarkastelunmukaisesti.Synergiatalossasitäeiollutvieläkäytet-tävissä, jasentakia tarvittiinyksityiskohtainenoh-jeistus. Materiaalitehokkuuden ohjeistus tarvitaanmyös jatkossa, jasitäonmyössyytä jatkokehittää,

koskalaskentatavateivätvieläolevakiintuneet.Sy-nergiatalon isolla tontillapuu- ja teräsrakenteidenkäyttäminen suhteellisen matalassa rakennukses-sa tuotti selvääetuamateriaalitehokkuudessa. Jospuun sitomaa hiilidioksidia ei otettaisi huomioon,niin betonirakenteet olisivat paremmin kilpailussamukana.Siinäonsiiskysymysrakennuksenpurku-vaiheenhuomioimisesta,elijospuupoltetaan,niinsen sitomahiilidioksidivapautuu.Toiseksi kehitys-kohteeksijäikunnossapidonremonttienhuomioonottaminenhiilijalanjäljen laskennassa,nytvain jul-kisivumateriaalinmahdollinenvaihtaminenolimu-kana.

Seitsemän matkaa EurooppaanOlli Lehtovuori

Löydä uusia näkymiä Euroopan kaupunkikulttuuriin ja arkkitehtuuriin! Arkkitehti, rakennusneuvos Olli Lehtovuori on tallentanut herkin piirroksin ja asian-tuntevin tekstein kulttuuriaarteita seitsemältä Euroo-pan kolkalta. Pääaiheina ovat maisema, yksityiskoh-dat, kaupunkitila ja rakennuksen hahmo. Lisämaus-teensa tuovat paikalliset ihmiset ja Euroopan moni-kulttuurinen mosaiikki.

Rakennustieto Oy, 2011978-951-682-990-9120 s., 32 €

Tilaukset verkkokaupasta www.rakennustietokauppa.fiPuh. 0207 476 401

Rak

enta

jain

kal

ente

ri 20

12 |

© R

aken

nust

ieto

säät

iö R

TS, R

aken

nust

ieto

Oy

ja R

aken

nusm

esta

rit ja

insi

nöör

it A

MK

RK

L ry