PUOLUSTUSVOIMAIN PÄÄESIKUNTA V ä l i a i k a i n e n TAISTELUVÄLINEOSASTO Tväl.Psv. (Majuri A.Lumme)

T 26 Psv

A S E E T J A O P T I S E T V Ä L I N E E T

1 9 5 2

- 2 –

SISÄLLYS

Sivu

Y l e i s t ä 4 T y k i n t ä r k e i m m ä t p e r u s a r v o t 5

1. Pituudet, tilavuudet ja kulmat 5 2. Painot 5 3. Ballistiikka 5 4. Patruunat 6

T y k i n r a k e n n e 6 1. Putki 6 2. Lukko ja puoliautomaattikoneisto 7 Puoliautomaatin toiminta 8 3. Kehto ja joustolaite 9 Joustolaitteen toiminta 9 4. Asekilpi 10 5. Korkeussuuntakoneisto 10 Korkeussuuntakoneiston säätö 11 6. Laukaisulaite 11 7. Hylsynkokooja 11 8. Tykkien rakenne-eroavaisuudet 12 T y k i n h ä i r i ö t j a n i i d e n k o r j a u s 12 1. Lukko 12 2. Puoliautomaatti 14 3. Joustolaite 14 4. Korkeussuuntakoneisto 16 K o n e k i v ä ä r i n r a k e n n e 16 K o n e k i v ä ä r i n h ä i r i ö t 18 1. Häiriöiden ehkäiseminen 18 2. Häiriöt ja niiden poistaminen 19 P s. v a u n u n o p t i s e t l a i t t e e t 24 1. Tähtäinperiskooppi 24 Tähtäinperiskoopin asteikot 24

Tähtäinperiskoopin käyttölaite 25

- 3 -

Sivu 2. Johtajan periskooppi 25 3. Tähtäinkaukoputki 25 4. Tähtäinkaukoputken ja –periskoopin sekä johtajan periskoopin tarkistus 26 5. Tähtäinperiskoopin käyttölaitteen tarkistus 28

T y k i n j a k o n e k i v ä ä r i n a m p u m a- t a r v i k k e e t 28

1. Tykin ampumatarvikkeet 28 2. Konekiväärin ampumatarvikkeet 29

A s e i d e n k ä s i t t e l y j a h o i t o 29 1. Hoito 29 Psv.ampujan tehtävät 30 Psv.johtajan tehtävät 30 2. Yleiset hoito-ohjeet 30 3. Tykin puhdistus 30 4. Aseiden kunnostaminen ammuntaa varten 31 Tykki ja tähtäimet 31 Konekivääri 32 5. Aseiden käsittely ja hoito ammunnan aikana 32 6. Aseiden käsittely ja hoito asekäsittelykoulutuk 7. Aseiden hoito marsilla 33

sen aikana 33

- 4 -

T 26 Psv.

A S E E T J A O P T I S E T V Ä L I N E E T

Y l e i s t ä

Seuraavassa esityksessä on selostettu lyhyesti ps. vaunun tykki ja konekivääri sekä ennen v. 1938 valmistetut optiset välineet.

Ps. vaunun aseet: 45 mm puoliautomaattitykki m.34 (45 Psv.K/34) ja Degtjarjev konekivääri (7,62 kk/psv.ven.), joka on yhteisen asekilven avulla yhdistetty tykkiin.

45 Psv.K/34 on parannettu v. 1932 valmistetusta psv.tykistä (45 Psv.K/32), mutta tykin ballistiset ominaisuudet, ampumatarvikkeet, vaunun tornin koko ja suojapanssarin paksuus on jätetty entiselleen.

Venäläiset käyttävät kahdenlaisia patruunoita: panssarikranaatilla varustettuja – paino 1,425 kg – lähtönopeus 760 m/sek. sekä sirpale- kranaatilla varustettuja – paino 2,135 kg – lähtönopeus 335 m/sek. Sirpalekranaatin pienen lentonopeuden ja kranaatin suuremman painon takia on sen lentorata huomattavasti kaarevampi kuin panssarikranaatilla. Panssarikranaatilla on kohtalaisen hyvä panssariläpäisykyky: pystyy läpäisemään 90°:een iskukulmassa 16-25 mm panssarin, tykin kaikilla tavallisesti käyttämillä ampumaetäisyyksillä. Tykki asennetaan vaunun torniin asekilven ja kiinnityslaitteiden avulla. Konekivääri yhdistyy tykkiin asekilpeen kiinnittyvän pallokiinnikeen avulla. Asekilvessä on kaksi kannatustappia, joiden varassa koko yhdistelmä (tykki ja konekivääri) pääsee kääntymään pystytasossa -6° - +22°. Vaakatasossa tykki kääntyy tornin mukana, jota liikutellaan tykin vasemmalle puolelle asennetun sivusuuntauskoneiston avulla. Vaakatason ampumakulma on 360°. Torni voidaan kääntää sivusuuntauskoneiston avulla kahdella eri nopeudella: a) kääntöpyörän yhdellä pyörähdyksellä tasan 2° ja b) 4°. Tarkan tähtäyden ollessa kysymyksessä käytetään ensiksi mainittua nopeutta. Aseyhdistelmällä (tykki ja konekivääri) on kaksi yhteistä tähtäintä: a) tähtäinperiskooppi m32 (pt-1) ja b) tähtäinkaukoputki m.30 (Tol). Lisäksi on konekiväärissä tavallinen avotähtäin.

- 5 -

T y k i n t ä r k e i m m ä t p e r u s a r v o t

( 45 Psv.K/34)

1. Pituudet, tilavuudet ja kulmat Kaliiperi 45 mm Rihlojen lukumäärä 16 Rihlojen nousu 25 kaliiperiä Putken koko pituus 46 kaliiperiä Hidastimen luisun normaalipituus - panssarikranaatilla 230-270 mm - sirpalekranaatilla 180-220 mm Hidastimen luisun maksimipituus 275 mm Hidastimen nestemäärä 0,6 l Peräytymisen ja palautumisen yhteinen kestoaika +15°:een lämmössä n. 2 sek. Maksimiampumanopeus n. 25 lauk/min. Käytönnöllinen ampumanopeus n. 12 lauk/min. suurin korotuskulma +22° Suurin laskukulma - 6° Kääntönopeus pystytasossa kääntöpyörän yhdellä pyörähdyksellä 2° 5’ Kääntönopeus vaakatasossa kääntöpyörän yhdellä pyörähdyksellä - hitaampi tapa 2° - nopeampi tapa 4° Vaakatasoon ampumakulma 360°

2. Painot

Putken, lukon ja puoliautomaattikoneiston yhteinen paino n. 113 kg Lukon ja kääntövarren yht. paino 10,5 kg Kehdon, asekilven, konekiväärin, pallo- nivelen ja joustolaitteen yhteinen paino n. 122 kg aseyhdistelmän koko paino n. 313 kg

3. Ballistiikka

Panssarikranaatin lähtönopeus 760 m/sek. Sirpalekranaatin lähtönopeus 335 m/sek.

- 6 -

4. Patruunat

Panssarikranaatin paino 1,425 kg. Sirpalekranaatin paino 2,135 kg. Ruutipanoksen paino - panssarikranaatilla 0,360 kg. - sirpalekranaatilla 0,115 kg. Hylsyn pituus n. 310 mm Hylsyn paino n.0,575 kg. Patruunan paino - panssarikranaatilla n. 2,4 kg. - sirpalekranaatilla n. 2,8 kg. Patruunan pituus - panssarikranaatilla n. 453 mm - sirpalekranaatilla n. 456 mm

T y k i n r a k e n n e (kuva 1, 2 ja 3)

Tykin pääosat: putki, lukko puoliautomaattikoneistoineen, kehto joustolaitteineen, asekilpi, korkeussuuntauskoneisto, laukaisulaite, hylsynkokooja otsatukineen, tähtäinperiskoopin käyttölaite ja panssarisuojus.

1. Putki

Putkessa on sisäputki (1) ja vaippa (2), jottein välissä on terminen vahvike.

Sisäputkessa (1) on 16 vasemmalta ylös ja edelleen oikealle säännölisesti kiertyvää rihlaa (3), joiden pakottamana ammus lentoradalla pyörii akselinsa ympäri, josta taas johtuu ammuksen lentovakaus. Putken suussa ovat pysty- ja vaakaurat, joihin kiinnitetään tähtäinlaitteiden tarkistukseen tarvittava lankaristikko; vastaavat urat ovat myös putken peräosassa.

Putken peräosassa on peräkappale (4), johon kiinnittyy sulkukappale (5). Peräkappaleen yläosassa on tarkistustaso (6) kulmamittaria varten. Peräkappaleen alaosassa on paksunnos (7), jonka avulla putki yhdistyy hindastimen lieriöön (39). Peräkappaleen oikeassa- ja takaseinämässä on lisäksi useita aukkoja (porauksia) puoliautomaattikoneiston, sulkukoneiston, kiskukoneiston ym. osia varten.

Vaipan alaosaan kiinnitetty tartuin (8), joka yhdistää putken kehdossa oleviin luisukiskoihin. Tarttuimen kummallakin puolella on rasvakuppi luisukiskojen liukupintojen voitelua varten. Tarttuimen vasempaan puoleen on kiinnitetty luisunosoittimen lista (9) ja oikeaan puoleen puoliautomaatin kiinnitysjalusta (10). Tarttuimen etupuolella olevan hiotun vaipan osan avulla luistaa tykin putki ammunnan aikana asekilven (51) ohjausholkissa (11).

- 7 -

2. Lukko ja puoliautomaattikoneisto (kuva 3 ja 4)

Lukko (5) – ns. kiilalukko, joka liikkuu pystytasossa, sulkee laukaisuhetkellä putken, suorittaa varsinaisen laukaisun ja poistaa laukauksen jälkeen hylsyn putkesta. Lukon pääosat: Sulkukoneisto, virityskoneisto, iskukoneisto, varmistinlaite ja kiskukoneisto. Kaikki nämä osat ovat kiinni sulkukappaleessa ja peräkappaleessa. S u l k u k o n e i s t o s s a on sulkukappale, joka sulkee laukaisuhetkellä sisäputken ja toimii samalla lukon muiden koneistojen yhdistäjänä, sekä sulkukappaleen pidättäjä, joka on peräkappaleen vasemmassa seinämässä ja pitää sulkukappaletta yläasennossa iskurin vapautumiseen saakka. V i r i t y s k o n e i s t o s s a on lukon kääntövarsi yhdysrenkaineen ja kääntökampi viritysakseleineen. Kääntövarren avulla avataan lukko, toimien se samalla puoliautomaatin ja lukon yhdistäjänä. Kääntökammen ja viritysakselin avulla muuttuu kampiakselin pyörivä liike suoraviivaiseksi liikeeksi, joka nostaa sulkukappaleen ylös ja virittää iskurin. I s ku k o n e i s t o s s a on iskurin runko, iskurin jousi ja iskurin kärkikappale; vm. kiinnittyy kierteillä iskurin runkoon. Koneiston tehtävä on sytyttää patruunan pohjanalli. V a r m i s t i n l a i t t e e s s a on kaksi varmistinta: hidastin ja laukaisuvarmistin. Hidastinvarmistin, joka on tarkoitettu hidastuvia laukauksia varten, painuu laukaisuhetkellä automaattisesti sisään. Lukkoa avattaessa (kysymyksessä on tykin lataaminen), on hidastinvarmistin ehdottomasti painettava sisään. Kun ps.vaunu on liikeeessä ja tykki on ladattu, estää laukaisuvarmistin iskurin liipasintankoa siirtymästä. Tykki voidaan laukaista vasta sen jälkeen, kun laukaisuvarmistin on käännetty ”•••••” (=tulta) asentoon. K i s k u k o n e i s t o poistaa putkesta ammutut hylsyt ja pidättää lukon sulkukappaleen ala-asentoon. Mekaaninen p u o l i a u t o m a a t t i toimii jatkuvasti jousivoimalla. Puoliautomaatti suorittaa seuraavan liikesarjan: laukauksen jälkeen aukaisee automaattisesti lukon ja poistaa hylsyn sekä lataamisen yhteydessä sulkee automaattisesti lukon. Puoliautomaatti on kiinnitetty putken vaippaan – osa sen laitteista kehtoon; puoliautomaatti toimii vain panssarikranaatteja ammuttaessa.

- 8 -

Puoliautomaatin toiminta

E n n e n l a u k a u s t a (asento A): Avaajajousen akselisylinteri (12) etukappaleineen (13) on äärimmäisessä taka-asennossa puoliautomaatin kehyksessä (14). Lukon avaajajousi (15) ja sulkujousi (16) ovat lepoasennossa. Kehyksen kannen (17) ja sylinterin etukappaleen (13) välissä on 1 – 2 mm rako. Ulkopuolinen vipu (18) nojaa varren päällä akselisylinterin etukappaleen alaosaan. Suppilon (19) toimiessa on jousi (20) puristuessa asennossa. Sisäpuolinen vipu (21) nojaa tappiin (22) toisella varrella ja toinen varsi on painunut tangon (24) männän (23) onteloon. Ennen kuin suppilo (25) alkaa toimia, on sen jousi (26) puristetussa asennossa.

L a u k a u k s e n j ä l k e e n (asento B ja C): Ruutikaasujen vaikutuksesta putki peräytyy. Putken mukana peräytyy puoliautomaatin kehys (14) ja tanko (24) mäntineen (23). Paikalleen jäävä akselisylinteri (12) puristaa lukon avaajajousen (15) kokoon.

Lukon sulkujousi (16) puristuu kokoon männän (23) laipan ja akselisylinterin mutterin (27) välissä.

Kun putkin on peräytynyt n. 60 mm, nousee ulkopuolinen vipu (18) ylös jousen (20) vaikutuksesta ja samalla sen hammas (a) painuu akselisylinterin etukappaleen eteen. Tällä tavoin pysyy akselisylinteri viritetyssä asennossa koko perääntymisen aikana. Kun putki on peräytynyt 190 mm (asento C) törmää ulkopuolinen vipu (18) päällään (b) hylsynkokooajan oikeanpuoleiseen jalustaan kiinnitettyyn kääntyvään vaatintappiin (29) ja painaa sen alas. Tällöin sisäpuolinen vipu (21) irtoaa tapista (22) ja varren a) pää nousee jousen (26) pakottamana ylös männän (23) rungon eteen ja jää tähän asentoon peräytymisen loppuun saakka.

P e r ä y t y m i s e n l o p u t t u a palautuu tykin putki palauttimen jousien vaikutuksesta alkuasentoon. Ulkopuolinen vipu (18) siuvttaa vastintapin (29) (joka jousen (30) vaikutuksesta on asettunut pystyasentoon) ja irtoaa akselisylinterin etukappaleesta.

Vapautunut akselisylinteri siirtyy lukon kokoonpuristetun avaajajousen vaikutuksesta takaisin ja samalla sisäpuolisen vivun (21) varren (c) pää asettuu tangon (24) eteen.

Tankoon kohdistuva paine siirtyy kääntövarren yhdysrenkaan välityksellä lukon kääntövarteen, jolloin myös lukko vapautuu.

Avautuessaan lukko poistaa hylsyn patruunapesästä. Lukko pystyy auki kiskurin kynsien avulla. Lukon avautuessa jatkuu putken palautuminen, jolloin sisäpuolinen vipu (21) törmää tappiin (22) ja kääntyy tämän pakottamana sekä irtoaa puoliautomaatin tangosta. Täten palautumisen päättyessä ovat puoliautomaatin kaikki osat alkuasennossa, lukuunottamatta tankoa ja lukon sulkujousta.

Kun lukko on auki, on puoliautomaatin tanko mäntineen takimmaisessa asennossa ja lukon sulkujousi kokoonpuristetussa asennossa (asento D). Tykkiä ladattaessa kiskaisee hylsyn laippa kiskurin kynnet irti ja lukko sulkeutuu sulkujousen (16) vaikutuksesta. Puristuksesta vapautunut sulkujousi painaa mäntää ja siirtää tankoa (24) eteenpäin ja kääntövarteen yhdistetty tanko sulkee lukon kääntövarren välityksellä.

Puoliautomaatti toimii vain silloin, kun putki peräytyy vähintään 190 mm, ts. panssarikranaateilla ammuttaessa.

- 9 - Kun lukko avataan käsin, alkaa puoliautomaatti toimia vasta lukon

sulkeutumisen aikana. Tässä tapauksessa toimii lukon sulkujousi kuten puoliautomaatti automaattisen toimintansa aikana.

3. Kehto ja joustolaite (kuva 1, 2, ja 3)

K e h t o toimii muiden laiteiden tukikappaleena ja tykin

peräytyvien osien ohjaimena. Lisäksi on siihen asennettu tykin joustolaite – hidastin ja palautin.

Kehtoon kiinnittyvät: korkeussuuntauskoneiston hammaskaaren (32) jalusta (31), tähtäinkaukoputken jalusta (33), hylsynkokoojan suojuksen kiinnikkeet (34), luisunosoitin (35), ohjausholkin (11) runko (37) ja puoliautomaatin sisäpuolisen vivun tapin (22, kuva 4) jalusta (38). Peräkappaleessa on kehtoon kiinnittyvä pohjakappale palauttimen jousia, tukirengasta ja sen puskuria varten.

J o u s t o l a i t t e e n muodostavat nestehidastin ja jousipalautin.

Hidastimen (kuva 5) tehtävänä on vastustaa tykin putken peräytymistä ja siten se vaimentaa laukauksen (ruudin) räjähtävän voiman vaikuttamasta koko asejärjestelmään.

Hidastimen osat: lieriö (39) kansineen (40), tiivistimen holkki (41) ja tiiviste kiristysmuttereineen (42), tanko (43) mäntineen (44) ja säätörenkaineen (45), pääte (46) vastatankoineen (47), ohjausrengas (48) säppineen ja tukirengas (49) vastinrenkaineen (50).

Palautin palauttaa jousivoimalla tykin liikkuvat osat eteen – alkuasentoon.

Palauttimessa on kaksi jousta – oikea ja vasen. Jousien poikkileikkaus on suorakaiteen muotoinen, jossa sivut ovat 6 ja 10 mm. Molemmissa jousissa on yhtä monta kierrettä (14 kpl.). Jousien korkeus (vapaassa asennossa) on n. 365 +30 mm.

–15

Joustolaiteen toiminta (kuva 5)

P e r ä y t y m i n e n. Laukauksen jälkeen kehdon etuosaan

kiinnitetty tanko (43) pysyy paikoillaan, mutta hidastimen lieriö (39) peräytyy tykin putken mukana. Tällöin männän (44) ja holkin (41) välissä oleva öljy siirtyy lieriön etuontelosta (a) takaonteloon (b), ts. männän takaleikkauksen ja lieriön kannen välistä, pitkulaisen ja suippenevan porauksen kautta sekä lieriön seinämän ja männän välisen raon kautta.

Mitä pidemmälle mäntä lieriössä liikkuu, sitä pienemmiksi muodostuvat suippenevat poraukset.

Kun öljy kulkee ko. porausten kautta, tulee vastus lopuksi niin suureksi, että siihen kuluu melkein kokonaan putken peräytyvä energia; osa energiasta kuluu palauttimen jousien kokoonpuristamiseen sekä osa ohjausrenkaiden ja tiivisteen aiheuttaman hankauksen voittamiseen.

- 10 - Ammuttaessa panssarikranaateilla on putken peräytyminen

tavallisesti n. 235 – 265 mm ja sirpalekranaateilla n. 180 – 220 mm. Suurin sallittu peräytyminen on 275 mm.

P a l a u t u m i n e n. Peräytymisen päättyessä palauttimen kokoonpuristuneet jouset palauttavat putken alkuasentoon. Palautuminen on alussa hidasta, mutta myöhemmin, kun lieriön öljyn kulkuaukot suurenevat, nopeus kasvaa.

Palautuminen hidastetaan vastatangon (47) avulla; takaontelossa (b) oleva öljy ehtii täyttää vastatangon ontelon (o). Tykin putken palautuessa painuu vastatanko säätörenkaan (45) kautta vastatangon onteloon ja puristaa kokoon täällä olevan öljyn, joka siten puristuu vastatangon ja säätörenkaan välistä ulos. Palautumisen jatkuessa öljyn vuotoaukot-poraukset pienenevät, ja koska vastus tällöin kasvaa, pienenee myös palautumisnopeus. Kun säätörengas peittää vastatangon vastaisen raon, on palautumiseen käytettävä energia melkein loppuunkulutettu öljynvastuksen voittamiseksi ja siten putki palautuu alkuasentoon joustavasti – ilman iskua.

Vastinrengas (50) joustaa vielä mahdollisen viimeisen iskun.

4. Asekilpi (kuva 1, 2 ja 3)

Asekilven tehtävänä on yhdistää vaunun tornin aseet ja kaikki

niihin kuuluvat laitteet. Asekilpi muodostaa hitsaamalla valmistetun kammion, jossa ei ole kantta. Asekilven sivuseinämiin on puristamalla ja hitsaamalla kiinnitetty kannatintapit, joiden varassa aseet laitteineen kääntyvät pystytasossa. Asekilpeen on kiinnitetty kehto joustolaitteineen, konekiväärin pallokiinnike (52), ajokytkimen korvake (53), tähystysaukkojen suojaläpät (54) ja asekilven suojapanssari (55).

Asekilven etuseinämässä on aukko (56) tähtäinkaukoputken etupäätä varten sekä tykinputken ohjausholkin runko (37) laakereineen ja rasvakuppeineen.

5. Korkeussuuntauskoneisto (kuva 1, 2 ja 3)

Korkeussuuntauskoneiston avulla tykin putki nostetaan ja lasketaan

alas. Pääosat ovat seuraavat: jalusta (57) koteloineen, hammaskaari (32), kierukkapyörä (58), hammaskaareen liittyvä hammaspyörä, kierukka (59), kierukan akseli (60) kartiohammaspyörineen, kartiohammasratas, käsipyörä (61) kädensijoineen, kiristysruuvi (62), kaksi tankoa (63) ja aluslaatat (64).

- 11 -

Korkeussuuntauskoneiston säätö

Koneiston kaikkien hammaspyörien välinen välys on usein

tarkastettava. Hammaskaaren ja sitä käyttävän hammaspyörän pitää koskettaa toisiaan hampaan koko leveydellä. Hammaspyörien välyksiä pienennettäessä on ensin avattava vastamutteri (65), kiristettävä säätöholkkia (66) ja työnnettävä käsipyörän akseli (67), eteenpäin, jonka jälkeen vastamutteri kierretään säätöholkkiin kiinni.

Hammaskaaren ja hammaspyörän välystä pienennettäessä on ensin kierrettävä mutteri (69) auki ja kiristettävä ruuvitaltalla painimen (68) ruuvi (62), sen jälkeen suoritetaan ko. säätö. Lopuksi kierretään mutteri (69) kiinni ja varmistetaan sokalla (70).

Hammaskaari ja hammaspyörä sovitetaan siten, että ensin avataan hammaskaaren toisen kiinnitystapin mutteri ja samalla kierretään tapin mutteria kunnes hammaskaari on kääntynyt paikoillaan. Lopuksi kierretään mutterit kiinni.

Säädön jälkeen on varmistauduttava, että koneisto kokonaisuudessaan toimii joustavasti.

6. Laukaisulaite

Tykki ja konekivääri laukaistaan käsilaukaisimella joka on yhdistetty korkeussuuntauskoneiston kääntöpyörään.

Laukaiseminen tapahtuu painimen avulla siten, että tykkiä ja konekivääriä ei voida laukaista samanaikaisesti, vaan on painin käännettävä kummalakein aseelle eri laukaisuasentoon.

Laukaisuvaijereiden pituudet voidaan säätää niiden suojuksissa olevien säätölaitteiden avulla. Tykin laukaisuvaijereiden pituus on säädettävä niin, ettei iskuri laukea itsestään, kun tykin putki lasketaan alas 5 – 6°:een alakulmaan.

Konekiväärin laukaisuvaijerin pituus, lukon ollessa laukaistuna, pitää olla sellainen, että liipasimen painimen ja liipasimen välissä on 2 mm suuruinen rako (tulitikun paksuus).

7. Hylsynkokooja (kuva 1)

Hylsynkokoojan tehtävänä on suojata ammunan aikana vaunun miehistöä putken iskuilta ja olla patruunapesästä uloslentävien hylsyjen kokoojana. Lisäksi se toimii putken panontasaajana.

Hylsynkokooja, joka on kokoonpantu teräksestä valmistetusta suojuksesta (75) ja kankaasta valmistetusta hylsypussista (76), on kiinnitetty kehtoon pulteilla. Suojuksen vasemmassa seinämässä on tyyny (77) ampujan oikeaa poskea varten (mukavampi tähdätä) ja pesäke ampujan otsatuen (79) jalustaa (78) varten, otsatuen asentoa voidaan säätää kiinnitysruuvin (80) avulla.

- 12 -

8. Tykkien rakenne-eroavaisuudet

Tykin 45 Psv.K/34 rakenne-eroavaisuudet tykistä 45 Psv.K/32 ovat seuraavat:

1) Mekaaninen puoliautomaatti on korvattu uudella puoliautomaatilla. Uusi puoliautomaatti toimii automaattisesti silloin, kun ammutaan panssarikranaateilla; ammuttaessa sirpalekranaateilla se toimii kuten neljäsosa – automaatti, ts. hylsy poistuu patrunapesästä vasta sitten kun lukko on avattu käsin. Ladattaessa lukko sulkeutuu kuitenkin taas automaattisesti.

Tästä johtuu, että tulinopeus panssarikranaateilla ammuttaessa on suurempi kuin sirpalekranaateilla.

2) V. 1934 tykissä on erilainen hidastimen mäntätanko ja vastatanko; öljy kulkee myös toisin peräytymisen ja palautumisen aikana.

3) V. 1934 tykin korkeussuuntauskoneiston rakenne ja kiinnitys torniin on toisenlainen

4) Lukon sulkukappale on vahvistettu, liipasimen yhdysrenkaan pidätin on uusittu, varmistimen sivutuki on poistettu ja uusien osien kiinnitysporaukset on sijoitettu sulkukappaleessa vähemmän käytettyihin paikkoihin. Tällä tavoin on uuden sulkukappaleen vasen seinämä tullut ehjemmäksi vanhaan verrattuna.

5) Kehto on kiinnitetty tukevammin asekilpeen erikoisen holkin avulla. Holkki on yhdistetty asekilpeen kuudella pultilla.

Tämän lisäki on tehty muitakin pienempiä parannuksia. T y k i n h ä i r i ö t j a n i i d e n k o r j a u s

Häiriö

Syy

Korjaus

1. Lukko Laukeamaton patruuna Iskuri ei jää viree- seen Hidastuvien laukaus- ten varmistin ei pysy sisällepainettuna Hidastuvien laukaus- ten varmistin jää sisään, vaikka lukko on täysin sulkeutunut

1) Lukossa on liian paljon rasvaa. 2) Hylsyn nalli on liian syvällä. 3) Iskurin jousi on kuoleutunut tai kat- kennut. 4) Iskurin kärki on katkennut Laukaisinsäpin jousi on katkennut Varmistimen säpin jousi on kuoleutunut tai katkennut Hidastuvien laukaus- ten varmistimen jou- si on katkennut

1) Puretaan, osat pyyhitään ja rasva poistetaan pesäkkeistä 2) Vaihdetaan patruuna. 3) Puretaan ja vaihde- taan jousi; jos jousen korkeus on pienempi kuin 15 mm (vapaa asen- to), on jousi vaihdet- tava. 4) Vaihdetaan iskuri; jos on aikaa, vaihde- taan vain kärkikappale. Puretaan lukko ja vaih- detaan jousi Kuten edellä Avataan lukko ja kään- netään pidätin n. 180°, jonka jälkeen pidätin ja varmistin vedetään ulos.

- 13 -

Laukauksen jälkeen lukko ei avaudu. Lukko ei sulkeudu täysin tykkiä la- dattaessa.

1) Hylsy on laajentu- nut; sulkukappaleen pidätin on väärin koottu 1) Laukaisijan vai- jeri on liian kire- ällä. 2) Varmistimen säpin jousi on kuoleutunut tai katkennut. 1) Patruuna on vial- linen (iskeytymiä ja säröjä hylsyn kan- nassa tai kranaatin johtorenkaassa, lom- moja hylsyssä tai kranaatti on vinosti hylsyssä kiinni) 1) Iskupohja on kier-tynyt ulos 2) Sulkukappaleen pinnassa ja lukko- pesässä on liian paksulti rasvaa. Iskeytymiä ja viil- toja ohjaimissa tai sulkukappaleessa.

Vaihdetaan jousi, ase- tetaan poistetut osat paikoilleen. 1) Puretaan sulkukappa- leen pidättimen osat. Käännetään pidätin viistokappaleineen alas-päin ja kiinnitetään tähän asentoon, jonka jälkeen yritetään ava- ta lukko tavalliseen tapaan. Ellei lukko avaudu, irrotetaan sulkukappaleen pidätin uudestaan. Ellei hidas- tuvien laukausten var- mistin ole ollut sisään painettuna, on se pai- nettava sisään sekä sen jälkeen vedetään kääntövarresta voimak- kaasti taaksepäin ja samalla isketään sulku- kappaletta alaspäin (käytettävä puista lyömäasetta). 1) Helletään vaijeria, jolloin lukon pitää avautua. 2) Puretaan lukko ja vaihdetaan jousi.

1) Vaihdetaan patruuna. 2) Poistetaan iskuko- neisto ja kierretään iskupohja avaimella tiukasti kiinni. 2) Nostetaan sulkukap- kappale ulos ja pyy- hitään liika rasva pois. Poistetaan epä- tasaisuudet hienolla viilalla tai hiekka- paperilla.

- 14 -

Lukko ei pysy auki 2. Puoliautomaatti Panssarikranaateilla ammuttaessa lukko ei avaudu tai sulkeutuu itsestään Tykin putken palau- tuessa akselisylin- teri jää viritys- asentoon 3. Joustolaite Öljy vuotaa ulos tiivisteen kautta Putki palautuu liian rajusti

4) Laukaisimen vai- jeri on liian kire- ällä; laukaisijan työnnin estää sulku- kappaletta nousemas- ta ylös 5) Puoliautomaatin sulkujousi on kuo- leutunut Kiskurin kynnet ovat vioittuneet tai sul- kukappaleen pidätin- nastojen reunat ovat kolhiutuneet 1) Puoliautomaatin tangon pää ja tanko ovat kiertyneet auki 2) Ulkopuolisen vivun suppilon jousi on katkennut tai kuo- leutunut. Vipu ei painu akselisylinte- rin etukappaleen eteen Ulkopuolisen vivun tapin kannan jousi on katkennut tai it- se kanta rikkoutu- nut. Ulkopuolinen vipu ei ole kytkey- tynyt Tiivisteen kiristys- mutteri on huonosti kiinnitetty 1) Hidastimessa on liian vähän öljyä

4) Löysätään vaijeria. 5) Puretaan puoliauto- maatti ja mitataan jou- si, jonka tulee olla vähintään 15 mm pitkä (vapaa asento) Vaihdetaan kiskuri tai pidätinnastat 1) Puretaan puoliauto- maatti ja pää tankoi- neen kierretään kiinni. 2) Puretaan ulkopuoli- nen vipu ja tarkaste- taan suppilon jousi, tarvittaessa vaihdetaan Puretaan tappi tai vaihdetaan jousi tai tapinkanta Kiristetään mutteri – ei liikaa (on pystyt- tävä vetämään tanko ulos yhdellä kädellä) 1) Lisätään.

- 15 -

Tykin putki ei pa- palaudu riittävästi (pienellä virheellä -alle 30 mm, ei ole merkitystä) Peräytyminen liian pitkä

2) Tiiviste on heikosti kiris- tetty 3) Säätörengas on kulunut 1) Tiiviste on liiaksi kiristetty 2) Öljyn tilavuus on suurentunut kuumenemisen takia 3) Kehdon ohjaus- kiskojen ja holkin välinen kitka on liian suuri 4) Palauttimen jousi on katkennut tai kuoleutunut (peräytyminen on toisinaan liian pitkä) 1) Hidastimessa on liian vähän öljyä 2) Hidastimen käyttöön tarkoi- tettu öljy on so- pimatonta – liian paksua (palautu- minen on tässä ta- pauksessa liian raju)

2) Kiristetään. Jos kiris- tysmutteri on täysin kier- retty kiinni, asetetaan sen alle nahkainen välike, parasta on vaihtaa tiiviste 3) Tarkastetaan ja mitataan renkaan sisähalkaisija. Jos ko. mitta on normaalia 0,15 mm suurempi, vaihdetaan rengas 1) Löysätään

2) Lasketaan tykin putki alas ja avataan ilmatulppa 3-4 kierroksen verran, lii- ka öljy lasketaan pois; työnnetään putki lujasti eteenpäin (putkea ei palau- teta kokonaan – jätetään 3-5 mm rako) ja kierretään tulppa kiinni 3) Irrotetaan putki hidas- timesta ja vedetään taka- asentoon, jonka jälkeen oh- jauskisko ja holkki pyyhi- tään sekä voidellaan 4) Irrotetaan palautin, tarkastetaan ja mitataan jousi. Vaihdetaan katkennut jousi. Jos jousen korkeus on pienentynyt vähintään 50 mm, on se vaihdettava. Jousen korkeus pitää olla 350-390 mm 1) Lasketaan putki kokonaan alas, kierretään irti ilma- tulppa ja tulppa öljyn- täyttöä varten. Jos öljy tulee tällöin ulos, on sitä riittämiin; muussa tapauk- sessa lisätään 2) On käytettävä puhdasta värttinäöljyä

- 16 - 4. Korkeussuuntaus- koneisto Toiminta raskas Tykin putki huojuu pystytasossa liian paljon Käsipyörän tyhjä liike on liian suuri

3) Palauttimen jouset ovat kuo- leutuneet tai kat- kenneet 1) Likaantumises- ta ja liian pie- nestä öljymääräs- tä johtuen hankaa- vat kohdat taker- tuvat toisiinsa 2) Koneisto on väärin koottu 3) Osat ovat ku- luneet tai rikkou- tuneet 1) Hammaskaaren ja hammaspyörän hampaiden koske- tus on väärä 2) Pitkittäiskii- lat puuttuvat Säätöholkki ei ole kiinni

3) Kts. kohta 4 1) Puretaan, pyyhitään ja rasvataan 2) Tarkistetaan, tarvitta- essa korjataan 3) Vaihdetaan 1) Säädetään 2) Asetetaan paikoilleen Kiinnitetään

K o n e k i v ä ä r i n r a k e n n e (kuva 6)

Ps.vaunun Degtjarjev konekiväärillä (7,62 kk/ven.psv.), joka on

yhdistetty ps.vaunun tykkiin, ammutaan vihollisen eläviä maaleja sekä avoimia ja katettuja tulipesäkkeitä. Konekivääri kiinnitetään ps.vaunun tornissa olevan pallokiinnikkeen avulla.

Pallokiinikkeellä voidaan konekivääri nopeasti ja kätevästi kiinnittää paikoilleen. Ammunnassa konekiväärin tähtäimenä käytetään tähtäinperiskooppia tai tähtäinkaukoputkea. Lisäksi konekiväärillä voidaan ampua tykistä erilleen – tällöin käytetään konekiväärin omaa avotähtäintä.

Konekiväärin tavallinen ampumamatka vaihtelee 0 – 1000 metriin. Asteikon ensimmäinen vaakasuora jakoviiva on 400 m:n viiva, josta alaspäin ampumamatka kasvaa 200 m:llä, ts. tähtäinkaukoputken näkökenttään on merkitty 400 m - 4, 600 m - 6, 800 a - 8 ja 1000 m – 10 ampumamatkat.

- 17 - Konekiväärin teknillinen ampumanopeus on 600 laukausta/min:ssa;

ampumatarvikkeet ovat samat kuin jv.kiväärillä. Konekiväärin luodilla on maksimiampumamatkalla 3,5 km vielä

kuolettava vaikutus. Patruunien syöttö konekivääriin tapahtuu lippaan avulla, johon mahtuu 63 patruunaa. Konekivääri painaa 8,35 kg, lipas patruunoineen 3,1 kg ja ilman 1,7 kg.

Jos konekivääriä hoidetaan hyvin sekä valmistetaan kunnollisesti ammuntaa varten ja varsinainen ammunta viedään taitavasti läpi, niin ase toimii melkoisella varmuudella ilman häiriöitä.

Rakenteensa puolesta psv.konekivääri katsotaan kuuluvan automaattiaseisiin, jossa aseen piippu pysyy ammunnan aikana liikkumattomana paikoillaan.

Konekivääri toimii automaattisesti ruutikaasun voimalla. Ammunnan aikana osa kaasusta virtaa piipussa olevan kaasuaukon kautta kaasutiehyeeseen ja painaa liikkuvan kaasumännän avulla liikkuvat osat- luistin ja lukon taakse.

Piipussa on neljä vasemmalta ylös ja edelleen oikealle kiertyvää rihlaa, jotka antavat luodille kiertoliikkeen ja samalla vakavuuden lentoradalla.

Ase toimii ilmajäähdytyksellä, jota vielä tehostavat piipun ulkopinnassa olevat uurteet.

Piippuun (1) yhdistyvään laatikkoon (2) on kierretty kiinni erikoinen kytkin (3), jonka avulla konekivääri kiinnitetään pallo kiinnikkeeseen. Laatikon takaosassa on peräkappale (4) liipasinlaitteineen. Peräkappaleeseen on sijoitettu säädettävä olkatuki (5). Laatikon päällä on tähtäimen runko (6), tähtäintanko (7) ja lippaan salpa (8).

Laatikon sisällä liikkuu luisti, lukko ja kaasumännän varsi. Aseen toimintaperiaate on seuraava:

Patruunan laukeamishetkellä lukko sulkee tiiviisti piipun perän. Kun luoti etenee piipussa ja sivuttaa etummaisessa paksunnoksessa (9) olevan kaasuaukon, tunkeutuu osa luodin perässä työntyvästä ruutikaasusta kaasuaukon kautta kaasutiehyeeseen työntäen voimakkaasti kaasumäntää (11), joka on ohjausputkessa (12) olevan varren välityksellä yhdistetty luistiin. Kaasu painaa männän äärimmäiseen taka-asentoon ja mäntä puristaa kokoon varressa olevan palautinjousen; samalla mäntä painaa luistin ja lukon ääräm mäiseen taka-asentoon, Taantuva lukko vetää hylsyn ulos patruunapesästä ja ulosheitin poistaa sen aseen alaosaan kiinnitettyyn hylsypussiin.

Jos liipasimesta (13) edelleen painetaan, eivät mäntä ja lukko jää taka-asentoon, vaan jännittynyt palautinjousi palauttaa ne jälleen etuasentoon. Palautuva lukko työntää edellään lippaan (14) syöttökehyksestä uuden patruunan patruunapesään ja sen jälkeen lukko sulkee tiiviisti piipun perän. Lukon pysähdyttyä etuasentoonsa, jatkaa luisti ja sen mukana iskun vielä matkaa. Tällöin iskurin paksunnos työntää lukon kytkimet sivulle, jotka kytkevät lukon jäykästi laatikkoon. Tämän jälkeen takana kärki lyö halliin, panos syttyy ja mäntä työntyy taaksepäin. toiminta jatkuu kuten edellä.

Kun liipasimesta painetaan, jatkuu automaattinen kestotuli kunnes patruunat lippaasta loppuvat. Jos liipasin päästetään irti, nousee luistin virityskorokkeen takapää jousensa painamana ylös. Tällöin luisti kytkeytyy taka-asentoon, tuli keskeytyy ja liikkuvat osat jäävät taakse Patruunapesä jää tyhjäksi. Jos patruunat loppuvat lippaasta, jäävät liikkuvat osat eteen.

Pallokiinnike (kuva 7) jolla konekivääri kiinnittyy vaunun torniin on kokoonpantu seuraavista pääosista: pallo (1), etulaippa (5), istukka (6).

Pallon muodostavat varsinainen pallo (1), takimmainen levy (5) ja etummainen levy (2), jotka liittyvät toisiinsa pulteilla (4). Levyt keskitetään palloon ja estetään siirtymästä paikoiltaan rajoitinnastojen avulla. Kummassakin levyssä oleviin aukkoihin sijoittuvat kk:n piippu ja kaasukammio.

- 18 -

Istukka (6) kiinnittyy ruuveilla (pallon ollessa paikoillaan)

etulaippaan (5) Etulaippa (5) kiinnittyy pallon ja istukan kanssa pallomaisesta

osaltaan kolmella pultilla (09-62) ja mutterilla (103) kiinnityslaippaan (09-93). Mutterien alla ovat kartioaluslevyt (09-63). Muttereita kiristämällä tämällä ja avaamalla voidaan laite ja siihen kiinnitetty konekivääri asettaa haluttuun asentoon, ts. tykin ja kk:n sisusakselit voidaan täten asetta yhdensuuntaiseksi.

Takimmaiseen levyyn (3) kiinnittyvällä kiristysrenkaalla (8) konekivääri kiinnitetään lujasti palloon.

Kiristysrenkaan sisäpinnalla on kolme nokkaa, joilla konekiväärin kytkin lukitaan. Kiristysrenkaan kädensijan (10) kannassa (k) on pesäke rajoitinkiilaa (11) varten ja kannan alapuolella lovi pidättimen päälle.

Istukan takaosassa on takimmaisen levyn (3) kiinnitysmutteri (9). Pallokiinnikkeen edut ovat seuraavat: 1) Konekivääri voidaan nopeasti ja kätevästi sijoittaa

vaunuun, 2) Ammunnan yhteydessä konekivääriä liikutellaan samoilla

laitteilla kuin tykkiä, 3) Konekivääri voidaan suunnata maaliin samalla tähtäimellä kuin

tykki, koska tähtäinkaukoputkessa ja tähtäinperiskoopissa on erikoinen DT konekiväärin tähtäinasteikko.

Käyttäen etutukea (kuva 8) voidaan psv.konekiväärillä ampua vaunun ulkopuolella. Etutuen paino on 2 kg, korkeus 300 mm ja jalkojen suurin väli 400 mm.

K o n e k i v ä ä r i n h ä i r i ö t

1. Häiriöiden ehkäiseminen Jos kunnossa olevaa konekivääriä oikealla tavalla käsitellään ja

sitä huolellisesti hoidetaan, on se luotettava ase, joka on aina valmis toimimaan.

Pitkäaikaisesta käytöstä johtuen osien kuluminen ja rikkoutuminen, likaantuminen ja virheelliset patruunat, mutta pääasiallisesti varomaton käsittely ja huolimaton hoito ovat aiheina konekiväärin toiminnassa tapahtuville häiriöille.

Konekiväärin kunnossapysymisen tärkeimpänä edellytyksenä on konekiväärin käsittelystä ja hoidosta annettujen ohjeiden tarkka noudattaminen.

Näiden lisäksi on erikoisesti kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin: a. Ennen lippaiden täyttämistä on sekä itse lippaat että patruunat

huolellisesti tarkastettava. Virheellisiä patruunoita ei saa käyttää. b. Ennen ammunnan alkamista on liikkuvat osat voideltava

asianmukaisesti. Tulitaukojen aikana on säädin, kaasumäntä ja patruunapesä puhdistettava.

c. Piippua ei saa ampua liian kuumaksi; 200-300 laukauksen jälkeen piippu on vaihdettava.

d. Konekivääri on suojattava hiekalta ja muualta lialta. e. Kylmästä lämpimään tuotu konekivääri hikoilee. Jos se nyt

uudelleen viedään ulos ennen kuin se on kuiva, osat jäätyvät kiinni toisiinsa eikä ase voi toimia.

Sattunut häiriö poistetaan latausliikeellä. Ellei häiriö täten poistu tai jos sama uusiutuu, otetaan selvä häiriön syystä ja poistetaan se.

- 19 - Häiriö

Ulkonainen tuntomerkki

Syy

Poistaminen

Huom.

Patruuna työntyy lippaan syöttöaukon etuseinämää vasten. Liikkuvien osien peräy- tyminen lau- kauksen jäl- keen on puut teellinen

Liikkuvat osat ja viritystappi eivät pääse eteen Hylsyn kanta ei ole tul- lut hylsyn- heittimeen asti eikä näin ollen poistu kone- kivääristä; se joko ta- kertuu luis- tissa ole- vaan aukkoon tai palau- tuu liikku- vien osien mukana ta- kaisin pat- ruunapesään

a) Lippaan jousi on liian heikko b) Viallinen lipas (jousi liian vähän jännitetty, yhdysruuvi ei ole kiinni, syöttöaukon kehys höltynyt) a) Laatikon ja lukon väliset liu- kupinnat ovat likaan- tuneet b) Säätimen kaasutiehyt ovat tukkeu- tuneet (karstaa) männän ja kaasuaukon kulumisen takia

Vedetään viritystappi taka- asentoon, poistetaan lipas korjataan syöttöaukol- la olevan patruunan asento (virheelli- nen patruuna poistetaan); konekivääri ladataan ja ampumista jatketaan samalla lip- paalla; jos häiriö uu- siutuu, vaihdetaan lipas Vedetään viritystap- pi taka- asentoon

Ennen lip- paan täyttöä on se kun- nolla tar- kastettava; viallista ei saa käyttää; lippaan ko- koamiohjeita on tarkoin noudatettava ja erikoi- seti tämä koskee jou- sen jännit- tämistä. On käytettä- vä hyväksi ammunan vä- liaikoja - tarkastet- tava sekä tarvittaes- sa puhdis- tettava ja rasvattava liukupinnat. Samalla kun konekivääri valmistetaan ammuntaa varten tar- kastetaan kaasumännän ja säätimen kunto

- 20 -

Patruuna ei tule lip- paan syöttö- aukkoon Hillitön kestotuli

Liikkuvat osat ovat etuasennossa ja iskuri on vapautunut vireestä, mutta pat- ruunapesä on tyhjä; kun liikkuvat osat vede- tään taakse patruuna ei tule syöttö- aukkoon Ampuminen jatkuu, vaikkei lii- pasinta pai- neta

a) Viallinen patruuna (heikko ruu- tipanos) b) Lippaan jousi on liian heikko c) Lipas on koottu vää- rin (jousi liian vähän jännitetty) d) Lipas on kolhiutunut e) Lippaassa oleva pat- ruuna on a- settunut vinoon asen- toon e) Patruuna on litisty- nyt a) Luistin- pidätin on kulunut b) Liipasi- men pää on kulunut tai jousi vioit- tunut c) Liipasin- koneistossa on liian paksu öljy (varsinkin talvella), kaasutiehyt on tukkeu- tunut (liian pieni) d) Palautin- jousi on liian voima- kas

Vedetään vi- ritystappi taka-asen- toon; vaih- detaan li- pas; jos syynä on li- tistynyt patruuna, niin tämä poistetaan ja ammuntaa jatketaan entisellä lippaalla. Ennen ammun- taa on tar- kastettava, että lippaat on oikein koottu (jou- si oikein jännitetty), viallisia lippaita ei saa käyttää; lippaiden täytön yh- teydessä on tarkas- tettava patruunoiden kunto, vial- liset pat- ruunat jäte- tään pois. Hillitön tuli lopete- taan pidät- tämällä va- semmalla kä- dellä lip- paan kantta kiertymästä, jolloin pat- ruunien syöttö lak- kaa; kättä irroittamat- ta lippaan kannesta vedetään luistin taakse luis- tinpidätti- men varaan irroitetaan lipas;

Konekivääriä kunnostet- taessa am- muntaa var- ten on tar- kistettava luistinpi- dättimen ja liipasimen pään kunto; koneistossa oleva paksu öljy pes- tään pois ja tilalle pannaan ohu- esti värt- tinäöljyä;

- 21 -

Laukeamaton patruuna

Liipasimes- ta painetta- essa patruu- na ei laukea; kun patruuna poistetaan, ei nallissa näy iskurin jälkeä tai ko. jälki on kovin heikko

e) Liikkuvi- en osien kitka on liian suuri, joka johtuu liian paksus- ta tai li- kaantuneesta öljystä a) Iskurin kärki on katkennut b) Iskurin kärki on ku- lunut C) Nalli on liian syväl- lä tai vial- linen

kun tuli on loppunut ja lipas irroi- tettu, mää- ritetään häiriön syy ja korjataan ; liian pak- su öljy pyy- hitään pois tai ohenne- taan värtti- näöljyllä, likainen öl- jy poiste- taan bent- siinillä tai petroolilla Tukkeutunut kaasutiehyt puhdistetaan kaavimella ja samalla siirrytään suurempaan aukkoon. Jos iskurin kärjen nal- lliin jättä- mä jälki on heikko, suo- ritetaan uusi lataus ja jatketaan ammuntaa; ellei jälkeä ole tai am- munta usein keskeytyy, on kärki vaihdettava

Konekiväärin puhdistuksen yhteydessä poistetaan kaasutiehy- estä pala- neen ruudin aiheuttama karsta Ammuntaan valmistau- duttaessa tarkistetaan kärjen kunto; lippaiden täytön yh- teydessä on patruunat usein tar- kastettava.

- 22 -

Liikkuvat osat palau- tuvat hi- taasti Liikkuvat osat eivät palaudu täy- sin Hylsy ei irtaudu is- kupohjasta

Iskuri ei sytytä nal- lia Liipasinta painettaes- sa iskuri ei sytytä nal- lia Huolimatta siitä, että liikkuvat o- sat ovat täy- dellisesti peräytyneet, heitin ei poista hylsyä

a) koneki- vääri on li- kaantunut ja öljy pikeen- tynyt b) Palautin- jousi on kuoleutunut tai katken- nut c) Lippaan jousi on liian voima- kas, josta syystä patr. otto syöttö- aukosta ta- pahtuu liian rajusti d) Luistissa on kolhiutu- mia e) Luisti hankaa hyl- sypussia f) Hylsypus- sissa on liian paljon hylsyjä a) Kaasumän- tä on kier- tynyt auki, mäntä on likaantunut (karstaa) tai männän varsi on taipunut b) Säädin on taipunut tai tukkeutunut (karstaa) c) Patruuna on kolhiutu- nut d) Patruuna- pesä on li- kainen Heitin tai sen jousi on katkennut

Vedetään liikkuvat osat taakse ja jatketaan ammuntaa lipasta vaihtamatta; jos häiriö uusiutuu, vedetään viritintappi taka-asen- toon; irroi- tetaan lipas ja riippuen laadusta ase puretaan ja puhdistetaan sekä voidel- laan kaikki hankauspin- nat; vioit- tuneet osat vaihdetaan; hylsypussi tyhjennetään Vedetään vi- ritintappi taka-asen- toon, irroi- tetaan lipas ja riippuen häiriön laa- dusta kiris- tetään kaa- sumäntä tiu- kemmalle, puhdistetaan ja öljytään mäntä; pois- tetaan vial- linen pat- ruuna ja puh- distetaan patruunapesä Vedetään liikkuvat osat taakse; irroitetaan lipas; pois- tetaan hylsy; vaihdetaan heitin;

Ase on kun- nollisesti puhdistetta- va ammuntaa varten; han- kauspinnat voidellaan ohuesti värt- tinäöljyllä samoin lip- paan syöttö- aukko; ennen ammuntaan ryhtymistä on varmis- tauduttava, että palau- tinjousi, luisti ja laatikko ovat kunnossa ja että jouset ovat oikein jännitetty. Hylsypussi on ajoissa tyhjennettä- vä Ase on koot- tava huolel- lisesti am- muntaa var- ten ja samal- la on tar- kastettava, että kaasu- mäntä ja säädin ovat kunnossa; lipas on täy- tettävä vir- heettömillä patruunoilla. Säädin, män- tä ja lipas on puhdis- tettava ja öljyttävä Ko. osat on tarkastetta- va aseen ammuntaan valmistelun yhteydessä

- 23 -

Liikkuvien osien peräy- tyessä hylsy jää patruu- napesään Hylsy katke- aa ammunnan aikana

Lukon tuoma uusi patruu- na on tör- männyt pat- ruunapesäs- sä olevaan hylsyyn Laukauksen jälkeen hyl- syn supukka jää patruu- napesään, joten uusi patruuna ei mene patruu- napesään; liikkuvat osat eivät palaudu täy- sin

a) Vetimen kynsi tai jousi on vi- allinen b) Vetimen kynsi on loh- kaissut pa- lan hylsyn kantalaipas- ta, koska piippu on kuumentunut liikaa tai patruunapesä on likainen a) Liian suuri rako piipun leik- kauksen ja lukon isku- pohjan vä- lissä b) Ainevika

Vedetään liikkuvat osat taakse, irroitetaan lipas ja hylsy pois- tetaan pat- ruunapesästä luistista uudestaan vetämällä tai ruuvi- taltan kär- jen avulla; ellei tämä onnistu, ir- roitetaan konekivääri pallonkiin- nikkesstä ja hylsy poistetaan puhdistus- puikolla piipun suun kautta lyö- mällä. Riip- puen häiriön laadusta vaihdetaan vedin tai jousi, anne- taan piipun jäähtyä ja puhdistetaan patruunapesä Vedetään liikkuvat osat taakse. Tavallisesti hylsyn kat- kennut osa tulee pat- ruunan muka- na ulos pat- ruunapesästä , ellei näin tapahdu ve- detään viri- tystappi taka-asen- toon, irroi- tetaan lipas ja katkennut osa poiste- taan erikois työkalulla.

Määräajoin tarkastetta- va erikois- työkalulla piipun leik- kauksen ja lukon väli- nen rako (tarkastuk- sen suorit- taa asemes- tari)

- 24 -

Patruunapesä on epäkun- nossa Kuten edellä

Lippaan etu- reunassa oleva haa- rukka ei pai- nu vaipan yläpinnassa olevaan is- tukkaan Lippas ei painu kyllin alas, joten salpa ei mene kiinni

a) Lippaan haarukassa on iskeyty- miä b) Haarukka on vääntynyt a) Lippaan haarukka on vääntynyt ylöspäin b) Haarukka ei painut istukkaan ja syöttöaukon takaosa no- jaa laatikon kanteen.

Kun häiriö on poistet- tu, jatke- taan ammun- taa. Jos häiriö uusiu- tuu, vaihde- taan lukko. Tasataan iskeytymät ja suoriste- taan haaruk- ka Suoristetaan lippaan haa- rukka ja painetaan lipas eteen vasteeseen saakka; siirretään suojakaari aivan eteen

P s v: n o p t i s e t l a i t t e e t

Ps.vaunussa on seuraavat optiset laitteet: ampujan tähtäinperiskooppi m. 32. (tehtaan merkki ••-1), johtajan periskooppi m. 33 (tehtaan merkki • T K) ja tähtäinkaukoputki m. 30 (tehtaan merkki •••).

1. Tähtäinperiskooppi

Tähtäinperiskooppi on ps.vaunun tykin ja siihen liitetyn konekiväärin tähtäin. Lisäksi ps.vaunun ampuja pystyy tähtäinperiskoopilla tähystämään vaunun ympäristöä.

Tähtäinperiskoopin asteikot Tähtäimessä on sekä sisä- että ulkopuoliset asteikot. Sisäpuoliset

ovat tähtäimen näkökentässä ja ampuja näkee ne samanaikaisesti maalin kanssa. Ulkopuoliset asteikot ovat näkyvissä periskoopin ulkopuolella. Ulkopuolisia asteikkoja käytettäessä täytyy ampujan kiinnittää huomionsa yksinomaan niihin eikä hän näin ollen pysty samalla suorittamaan tähtäystä.

- 25 - Sisäpuoliset asteikot (kuva 10): 1) Kaaren muotoinen matka-asteikko on panssarikranaatteja varten.

Asteikko on jaettu kahteenkymmeneenkuuteen jako-osaan ja on numeroitu nollasta kolmeenkymmeneenkuuteen (0-36). Jakoväli 0-20 on 2 hm ja siitä ylöspäin 1 hm. Asteikossa on joka toinen jakoviiva numeroitu.

2) Sivukorjausasteikko, johon asetetaan ennakko, ja jonka suuruus on riippuvainen oman vaunun liikkeestä, maalin liikkeestä, tuulesta ja kiertopoikkeudesta, on jaettu kahteenkymmeneenkuuteen jako-osaan. Yksi jako-osa on 4

V. Asteikko on numeroitu nollasta – 48:aan oikealle ja

vasemmalle. U l k o p u o l i s e t a s t e i k o t (kuva 9): 1) Ylimmäistä matka-asteikkoa, jossa on merkintä ”**” käytetään

sirpalekranaateilla ammuttaessa. Asteikko on jaettu kahteenkymmeneenkuuteen jako-osaan. Yksi jako-osa on 1 hm ja jokainen jakoviiva on numeroitu.

2) Keskimmäistä matka-asteikkoa, jossa merkintä ”Pulemet”, käytetään konekiväärillä ammuttaessa. Asteikko on jaettu kahteenkymmeneenkuuteen jako-osaan jotka on numeroitu nollasta kahdeksaantoista. Jakoväli nollata kymmeneen on 2 hm ja siitä ylöspäin 1 hm.

3) Sivukulma-asteikko, joka on alimmaisena, näyttää tykin putken sisusakselin ja tähtäinperiskoopin optisen akselin välisen vaakakulman. Tällä asteikolla, jossa on merkintä ”**”.

Mainittujen asteikkojen lisäksi on vielä kaksi ulkopuolista asteikkoa:

1) Sivukorjausasteikko pimeällä ampumista varten on kiinnitetty ruuviin (1). Asteikko on jaettu viiteenkymmeneen jako-osaan jakovälin ollessa 2

V. Asteikko on numeroitu nollasta ylös- ja alaspäin

viiteenkymmeneen. 2) Korkeuskulma-asteikko (2), jonka jakovälit on merkitty ylöspäin

nollasta viiteensataan ja alaspäin nollasta kahteensataanneljäänkymmeneen. Jakoväli on 20

V.

Tähtäinperiskoopin käyttölaite

(Ei ole meillä käytössä)

Ampujan tähtäinperiskooppi on yhdistetty tykkiin käyttölaitteen avulla välityssuhteen ollessa 1:1. Käyttölaitteen avulla tykin pystysuora liike siirtyy periskooppiin vastaavan suuruisena.

Periskoopin kiinnitys on esitetty kuvassa 11. Laitetta asentaessa paikoilleen on varmistauduttava, että varsi

AB = varsi CD, koska muuten tykin putken ja periskoopin liikkeet eivät ole yhtä suuria. Käyttölaitteen pituus säädetään kierreholkin (1) ja kiristysmuttereiden (2) avulla.

2. Johtajan periskooppi

Tykin oikealla puolella olevassa psv.johtajan periskoopissa on erilaiset asteikot kuin tähtäinperiskoopissa, muuten rakenne on samanlainen.

Periskoopissa on korkeuskulma-asteikko (1) ja sivukulma-asteikko (2). Molempien asteikkojen jako on samanlainen kuin ampujan tähtäinperiskoopissa.

Periskoopin näkökentässä on ristikko (kuva 13) vaaka- ja pystysuorine asteikkoineen. Kumpikin asteikko on jaettu jako-osiin, jokaisen jakovälin ollessa 4

V. Asteikkojen nollakohta on ristikon

keskellä ja jokainen kuudestoista jakoviiva on numeroitu.

- 26 –

Periskoopin avulla psv.johtaja pystyy suorittamaan seuraavat tehtävät:

a) Tähystämään taistelukenttää ja suunnistamaan, b) Johtamaan tulta, c) Määrittämään tunnetun suuruisen (pituus tai korkeus) maalin

etäisyys d) Määrittämään maalin paikka. Johtajan ja ampujan periskooppi kiinnitetään erikseen tornin

katossa oleviin suppiloihin. Kiinnityksen jälkeen suoritetaan tähtäyslinjojen tarkistus.

3. Tähtäinkaukoputki (kuva 14 ja 15)

Ps.vaunun tähtäinkaukoputki toimii tykin ja siihen liitetyn konekiväärin tähtäimenä. Tähtäinkaukoputkessa on asteikot panssarikranaatteja, sirpalekranaatteja ja konekivääriammuntaa varten.

Tähtäimen pääosat ovat seuraavat: Etukappale (1), etuputki (2), okulaariosa (3), sivusuuntalaite (4), korkeussuuntalaite (5), matkaruuvi (6), sivuruuvi (7), valaisimen istukka (8), valaisin (9), suorakulmaprisman suojalasi (10), takaputki (11).

Korkeussuuntalaitteen suojalasin (10) takaa näkyy kaksi asteikkoa, jotka heijastuvat rinnan suorakulmaprismasta. Vasemmanpuoleinen asteikko, jonka alla on kirjain ”b”, on panssarikranatteja varten, ja oikeinpuoleinen, jonka alla on kirjain ”o”, on sirpalekranaatteja varten. Vasemmanpuoleinen asteikko on merkitty punaisella värillä ja oikeanpuoleinen mustalla. Panssarikranaattien asteikko on jaettu 100 m jakoväleihin ja sirpalekranaattien asteikko 50 m jakoväleihin. Asteikkoja liikutellaan samanaikaisesti matkaruuvin (6) avulla. Tarvittava matka (ampumamatkan lukema) asetetaan suojalasin takana olevan vaakasuoran viivan avulla.

Tähtäimen näkökentässä on ristikko sekä vaakasuorien ja pystysuorien viivojen muodostama asteikko konekivääriammuntaa varten. Lisäksi asteikko alimmalla vaakasuoralla viivalla on sivukorjausasteikko (kuva 15).

Asteikon nollakohta on ristikon vaakasuoralla viivalla. Konekivääriasteikon numerot 4, 6, 8 ja 10, vastaavat matkoja 400 m, 600 m, 800 m ja 1000 m.

Näkökentässä olevaa asteikkoa voidaan käyttää myös tykkiammunnassa, kun ammutaan panssarikranaateilla. Tällöin pitää vain muistaa, että asteikon numerolla 6 varustettu viiva vastaa 800 m ja numerolla 8 varustettu viiva 1100 metriä.

Asteikon pystysuorien viivojen avulla, joiden jakovälit ovat 8 piirua, annetaan aseelle tarvittava sivukorjausennakko. Alimmalla vaakasuoralla viivalla olevaa asteikkoa, joka on jaettu 4 piirun jakovälein, käytetään tulenjohdossa.

4. Tähtäinkaukoputken ja –periskoopin sekä johtajan periskoopin tarkistus.

Tähtäimien virheetön toiminta edellyttää, että niiden nollalinjat

ovat pysty- ja vaakatasossa yhdensuuntaiset tykin putken sisusakselin kanssa.

Tarkistus suoritetaan etäällä (vähintään 500 m päässä) olevan ja selvästi näkyvän pisteen tai tarkistustaulun (kuva 16) avulla.

- 27 -

E t ä ä l l ä o l e v a n p i s t e e n a v u l l a: 1) Ps.vaunu asetetaan vaaka-asentoon 2) Tähtäinkaukoputken asteikot asetetaan nollalukemille 3) Tähystäen sulkukappaleen olevan iskurin kärkikappaleen reijän

kautta ja käyttäen sivu- ja korkeussuuntauskoneistoja, suunnataan tykin putken suuhun kiinnitetty lankaristikko tähtäyspisteeseen.

4) Suunnataan tähtäinkaukoputken ristikko samaan tähtäyspisteeseen. Ristikon vaakasuora viiva sovitetaan tähtäyspisteeseen kannattimen kannen (81, kuva 3) ja pystyviivamuttereiden (82) avulla.

T ä h t ä i n p e r i s k o o p i n t a r k i s t u s: Sivusuunnan tarkistus suoritetaan periskoopin paksunnokseen

(2, kuva 17) nojaavien säätöruuvien (1) avulla. Sitä ennen kierretään auki mutterit ja vastamutterit (3) sekä aukaistaan hiukan kiinnityssuppilon kiristysrengasta, jolla periskoopin runko on kiinni suppilossa.

Periskooppia käänellään säätöruuvien avulla kunnes tähtäimen pystyviiva yhtyy tähtäyspisteeseen. Lopuksi mutterit, vastamutterit ja kiristysrengas kierretään kiinni.

Pystysuoran suunnan tarkistus suoritetaan siten, että ensin kierretään auki irtolaipan (2 kuva 18) neljä ruuvia (1) ja sen jälkeen käännellään kierrepulttia (3) kunnes vaakasuora yhtyy tähtäyspisteeseen.

Lopuksi ruuvit (1) kierretään kiinni. Yllämainitut toimenpiteet on suoritettava seuraavasti: 1) Ruuvit kierretään kiinni vähitellen ruuvista toiseen siirtymällä

ja samalla on huolehdittava, ettei ristikko siirry tähtäyspisteestä. 2) Tykinputken ja tähtäimen suuntaus tähtäyspisteeseen on aina

suoritettava nostamalla niitä alhaalta ylöspäin, jolloin vältetään laitteen painon aiheuttama ”kuollut liike”.

3) Kierrepulttia (3) ei saa kääntää ennen kuin ruuvit (1) on avattu, koska tähtäin muutoin vioittuu.

4) Ruuveja (1) ei saa pudottaa vaunun pohjalle, koska ne tällöin voivat hukkua.

J o h t a j a n p e r i s k o o p i n t a r k i s t u s:

Maalia määritettäessä toimii johtajan periskooppi virheettömästi vain siinä tapauksessa, että sen ja ampujan tähtäinperiskoopin tähtäyslinjat ovat yhdensuuntaiset.

Sivusuunnan tarkistus suoritetaan kuten tähtäinperiskoopissa, jossa pystyviiva sovitetaan ruuvien avulla tähtäyspisteeseen. Pystysuorassa suunnassa tarkistus suoritetaan kädensijan (3 kuva 12) avulla. Tällöin kierretään auki listan (4) kaksi ruuvia (ei näy ko. kuvassa) yhdellä kierroksella ja sen jälkeen listaa siirtämällä asetetaan korkeuskulma-asteikon (1) osoitin tähtäinperiskoopin soittamalle lukemalle. Lopuksi kierretään ruuvit kiinni.

T a r k i s t u s t a u l u n a v u l l a (kuva 16): Tarkistus tapahtuu kuten etäällä olevan pisteen avulla, mutta

tällöin on tykin putki, tähtäinperiskooppi, tähtäinkaukoputki, johtajan periskooppi ja konekivääri suunnattava kukin omaan, tarkistustaululle merkittyyn tähtäyspisteeseen. Lisäksi on katsottava, että tykinputken tarkistustaululla olevan tähtäyspisteen (ristin) vaakasuora viiva on samansuuntainen tykinputken akselin kanssa, ja että tarkitustaulu on kohtisuorassa putken akselia vastaan, ja että tarkistustaulun etäisyys ps.vaunusta on ainakin 20 metriä.

- 28 -

5. Tähtäinperiskoopin käyttölaitteen tarkistus

Käyttölaitteen pituus on oikea, kun tykin putken sisusakseli ja tähtäinperiskoopin optisen akselin välinen kulma ei ole 2 piirua suurempi, kun korotuskulma on pienempi kuin 10° ja 4 piirua kun ko. kulma on suurempi kuin 10°.

Käyttölaitteen pituus voidaan tarkistaa kahdella eri tavalla nim. likimääräisesti ja tarkasti.

Likimääräinen tarkistus suoritetaan samanaikaisesti tähtäyslinjan tarkistuksen kanssa. Tällöin verrataan toisiinsa tykinputken korotuskulmia (kulmien suuruus nähdään tähtäinkaukoputken perästä) tähtäinperiskoopin vastaaviin kulmiin, kun tähtäyslinjojen kiinnityspisteet on etukäteen määrätty.

Tarkistusta varten asetetaan tähtäinkaukoputken sirpalekranaatin korotusasteikko ja tähtäinperiskoopin vastaava asteikko jakoluvulle 25 (25 hm = 2500 m). Korkeus- ja sivusuuntauskoneiston avulla suunnataan tähtäinkaukoputki etäällä olevaan tai omaan tarkistustaululla olevaan kiinnityspisteeseen. Aseen – tähtäimen suuntaus on aina suoritettava putken nostolla.

Tähtäinperiskoopilla kiinnityspisteeseen tähystämällä todetaan tähtäimen ristikon mahdollinen poikkeama. Jos poikkeama ei ole yhtä jako-osaa (1 hm) suurempi, on käyttölaitteen tanko oikein säädetty; jos poikkeama on sitä suurempi, suoritetaan tarkka tarkistus kulmamittarin (kvadrantti) avulla. Tällöin on toimittava seuraavasti:

1) Korkeussuuntauskoneiston avulla asetetaan tykinputki tähtäinperiskoopin korkeuskulma-asteikon mukaan kulmaan, joka lähentelee nollaa, esim. +2°. Tämän jälkeen tykin päälle asetetun kulmamittarin vesivaa’an kupla asetetaan keskelle. Kulmamittarin lukema merkitään muistiin.

2) Korkeussuuntauskoneiston avulla nostetaan tykinputki tähtäinperiskoopin korkeuskulma-asteikon mukaan kulmaan, joka lähentelee maksimia, esim. + 20°.

3) Kulmamittari asetetaan tykin päälle ja vesivaa’an kupla keskitetään. Kulmamittarin lukema merkitään muistiin.

Korkeuskulma-asteikon ja kulmamittarin lukemien ero ei saa olla 15 minuuttia suurempi. Jos näin on, täytyy käyttölaitteen tangon pituutta säätää. Tällöin toimitaan seuraavasti:

1) Jos tähtäinperiskoopin asteikon kulmien ero on suurempi kuin vastaava kulmamittarin kulmien ero, on tykin kallistuma pienempi tähtäyslinjan kallistumaa, joten käyttölaitteen tankoa on pidennettävä.

2) Jos tähtäinperiskoopin ko. kulma on pienempi, on tankoa lyhennettävä. Käyttölaitteen tangon pituus säädetään kierreholkin (1, kuva 11) avulla jota ennen on kierrettävä mutterit (2) auki.

T y k i n j a k o n e k i v ä ä r i n a m p u m a t a r v i k k e e t

1. Tykin ampumatarvikkeet

V e n ä l ä i s e t: 1) Pitkä trotyli- tai amatolikranaatti – K/32:n patruuna. a) Patruunan (kuva 21) suomalainen tunnus: 45 p tkrv 36/40-KT K/32

pvisKT-1-36/40 ja venäläinen 53-YO-243 45-32 kärki-iskusytyttimellä KT-1 53-B-023. Patruunaa käytetään vihollisen elävän voiman ja jalkaväen tuliaseiden tuhoamiseen sekä panssarintorjuntatykistö vastaan.

- 29 - b) Patruunan (kuva 22) suomalainen tunnus: 45 p tkrv 36/40-KT K/32

pvis KTM-1-36/40 ja venäläinen 53-YO-243 45-32 kärki-iskusytyttimellä KTM-1-53-B-023-M. Teho on suurempi, koska ilman kärkitulppaa oleva sytytin KTM-1 on paljon herkempi kuin sytytyin KT-1.

2) Panssaritrotylikranaatti – K/32:n patruuna. a) Patruunan (kuva 23) suomalainen tunnus on 45 pstkr 23/29-ps K/32

pvps MD-5-23/29 – Vj ja venäläinen 53-UBR-245 45-32 pohjasytyttimellä MD-5 ja valojuovatulpalla 53-B-202. Patruunaa käytettään vihollisen ps.vaunuja, ps.autoja ja panssarisuojan takana olevia tulipesäkkeitä vastaan.

b) Patruunan (kuva 24) suomalainen tunnus on 35 pstkr 23/29-ps K/34 pvps MD-2-23/29 ja venäläinen 53-UB-243 pohjasytyttimellä MD-2 53-B-032. Patruunaa käytetään samaan tarkoitukseen kuin edellistäkin.

S u o m a l a i s e t: 1) Pitkä trotylikranaatti - K/32:n patruuna. Patruunan tunnus on 45 p tkrv 27/30-RK/32 p is SR/41-27/30. 2) Panssariammus - K/32:n patruuna. Patruunan tunnus on 45 psa-Vj 4 K/32 p. L a t a u s h a r j o i t u s p a t r u u n a (venäläinen, kuva 109) P a u k k u p a t r u u n a (venäläinen, kuva 110).

2. Konekiväärin ampumatarvikkeet

V e n ä l ä i s e t: Konekiväärissä käytettään jv.kiväärin patruunoita. Patruunan paino on 21-24,5 g, pituus n. 10 kaliiperiä, hylsyn

pituus n. 7 kaliiperiä, luodin pituus n. 3,8 kaliiperiä, luodin paino 9,5-9,7 g ja ruutipanoksen paino 3.25 g.

Käytetään seuraavia luoteja: 1) Panssariluoti, jonka kärki on maalattu mustalla värillä; sisälle

on puristettu luodin muotoinen terässydän. 2) Valojuovaluoti, jonka kärki on maalattu vihreällä värillä.

Valojuovatulppa, joka on luodoin takaosassa, toimii n. 1000 metrin etäisyydelle saakka.

3) Tarkkuus (torpeedo) luoti, jonka kärki on maalattu valkoisella värillä. Luodin takaosassa on savua muodostavaa ainetta ja iskuri, joka sytyttää aineen palamaan luodin iskiessä maaliin.

S u o m a l a i s e t, joista mainittakoon: 1) Panssariluoti, jonka kärki on maalattu vihreällä värillä.

Patruunan tunnus 7,62 kiv. D-pa p. 2) Valojuovaluoti, jonka kärki on maalattu valkoisella värillä.

Patruunan tunnus 7,62 kiv. D-Vj p i. sid. Patruunoita ei saa kauan pitää varastoituna rasvattuna, koska rasva

tunkeutuu hylsyn ja luodin välistä patruunan sisään ja kostuttaa ruudin.

A s e i d e n k ä s i t t e l y j a h o i t o

1. Hoito Psv.aseiden ja niihin kuuluvien laitteiden hoidosta ovat vastuussa

sekä psv.johtaja että ampuja.

- 30 -

Psv.ampujan tehtävät 1) Ennen ammuntaa on hänen tarkastettava tykinputki sekä lukon ja

laukaisulaitteiden toiminta, nostettava hylsynkooja taisteluasentoon, tarkastettava tykinputken kiinnitys hidastimeen, tarkastettava optiset tähtäimet ja irrotettava tykin ajokytkin.

2) Suoritettava tykki- ja konekivääriammunnat. 3) Seurattava tykin hidastimen toimintaa; panssarikranaateilla

ammuttaessa tykinputki peräytyy (luisun pituus) 230-270 mm ja sirpalekranaateilla 180-220 mm. Luisun suurin sallittu pituus on 275 mm.

Psv.johtajan tehtävät

1) Ennen ammuntaa on hänen tarkastettava konekiväärin kiinnitys pallokiinnikkeeseen ja konekiväärin liipasimen toiminta sekä huolehdittava konekiväärin kunnostamisesta ammuntaa varten.

2) Tarkastettava tykin ja konekiväärin hylsypussien kiinnitys. 3) Ammunnan aikaan ladattava tykki ja konekivääri sekä aukaistava

tykin lukko, kun ammunta suoritetaan sirpalekranaateilla. 4) Tyhjennettävä hylsypussit. 5) Ammunnan aikana siirrettävä tykin patruunat ja kk.lippaat vaunun

rungosta torniin sekä huolehdittava ammutuista hylsyistä. 6) Irrotettava tarvittaessa konekivääri tykistä ja suoritettava

ammunta konekiväärillä. 7) Tähystettävä vaunun ympäristöä periskoopilla ja

tähystyssuojalasien kautta. 8) Huolehdittava vaunun lähitorjunnasta käyttämällä ampuma-aukkoja

pistoolia varten.

2. Yleiset hoito-ohjeet

1) Aseiden kunnollinen toiminta edellyttää niiden jatkuvaa hoitoa, asianmukaista varastointia ja todettujen vikojen nopeata korjausta.

2) Korjaukset, jotka vaativat ammattitaitoa, suorittaa aseseppä aseteknikon valvonnassa.

3) Yksinkertaisten osien vaihdosta huolehtii psv:n oma henkilöstö. 4) Ruostuminen on pyrittävä estämään kaikin keinoin; aseiden ja

niiden osien ruostuminen on ensimmäinen tunnusmerkki huonosta hoidosta.

3. Tykin puhdistus

1) Jokaisen ammunan, marssin ja asekäsittelykoulutuksen päätyttyä on tykki puhdistettava pölystä ja liasta; pöly pyyhitään hiukan rasvaisella rätillä. Maalaamattomat paikat pyyhtiään ja voidellaan tykkirasvalla.

2) Muitten puhdistusaineiden kuin rasvan, bentsiinin, petroolin, soopan ja veden sekä erikseen tätä tarkoitusta varten määrättyjen aineiden käyttö on kielletty. Puhdistukseen käytetyt nestemäiset aineet pyyhitään tarkoin pois kuivalla rätillä.

3) Tykin puhdistus ja rasvaus on suoritettava kohta ammunnan tai asekäsittelykoulutuksen päätyttyä. Samalla tarkastetaan kaikkien erillisten laitteiden toiminta ja todetut viat korjataan viipymättä.

4) Ellei tykkiä voida samana päivänä puhdistaa sateen tai myöhäisen ajan vuoksi, on tykit putki ja lukon osat voideltava runsaasti tykkirasvalla, kastuneet osat irrotetaan, pestään ja kuivataan.

- 31 -

5) Tykinputken perusteelliseen puhdistukseen on ryhdyttävä 2-3 tuntia ammunan päätyttyä, johon mennessä putkeen vedetty rasva ehtii irroittaa karstan.

6) Puhdistukseen sisältyy putken pesu bentsiinillä, petroolilla tai soopavedellä sekä varsinainen puhdistus.

7) Pesua varten irroitetaan lukko ja kiskuri ja patruunapesään lyödään tiukka, rätillä kiedottu puutulppa, jonka jälkeen tykinputki nostetaan hiukan ylös. Lopuksi putkeen kaadetaan pesuaine ja suoritetaan pesu puhdistangon avulla, jota liikutellaan edestakaisin putkessa 5-10 minuuttia.

8) Pesuainetta kaadetaan putkeen seuraavasti: petroolia 3-4 dl (1,5-2 lasillista) tai kuumaa vettä, johon on liuotettu 35-40 g soopaa, 2,5 litraa (¼ ämpärillistä).

9) Pesun jälkeen putki huudellaan puhtaalla kuumalla vedellä ja sen jälkeen suoritetaan varsinainen puhdistus. Tätä ennen on kuitenkin putkesta poistettava tarkoin kaikki nestejätteet lyömällä putken läpi rätillä kiedottu puutulppa. Tykinputki puhdistetaan työntämällä läpi 5-6 kertaa kuivalla ja puhtaalla kankaalla päällystetty puutulppa, jonka pitää painua rihlojen pohjaan saakka.

10) Puhdistus tarkistetaan valkoisella kankaalla päällystetyn tulpan avulla. Ellei siihen jää tummia viiruja (kosteutta, rasvaa, ruostetta, karstaa), on putki kunnollisesti puhdistettu.

11) Puhdistuksen päätyttyä tykinputki voidellaan ohuesti tykkirasvalla. Voitelu suoritetaan puhdistustangon avulla, jonka harjan päälle kiedotaan ohut, rasvalla kyllästetty kangvas. Puhdistustankoa vedetään putkessa edestakaisin 4-5 kertaa, jolloin sekä rihlaosa että patruunapesä tulevat riittävästi voidelluksi.

12) Lukon eri osat voidellaan rasvalla kyllästetyllä rätillä. Paljain käsin voiteleminen on kielletty.

13) Puoliautomaattikoneisto voidellaan värttinäöljyllä. 14) Kylmänä vuodenaikana ohennetaan tykkirasva värttinäöljyllä;

lukon osat voidellaan puhtaalla värttinäöljyllä. 15) Pidemmän varastoimisen ollessa kyseessä, voidellaan

maalaamattomat paikat perusteellisesti. 16) Konekiväärin piipun puhdistukseen käytettävän puhdistuspuikon

kuin myös muitten tarkoitukseen käytettävien työkalujen tulee olla kunnollisia.

17) Ammunnan jälkeen on konekivääriä puhdistettava joka päivä 3-4 päivän aikana.

18) Konekiväärin puhdistuksesta ja hoidosta on vastuussa ps.vaunun johtaja.

4. Aseiden kunnostaminen ammuntaa varten.

Tykki ja tähtäimet

1) On varmistauduttava, että tykinputki on oikein yhdistetty hidastimeen. Kun putkea puhdistetaan, on pidettävä huoli siitä, ettei sinne joudu vieraita aineita tai esineitä.

2) Lukon osat pyyhitään ja sen jälkeen voidellaan ohuesti tykkirasvalla. Huom. Paksu rasvakerros lukossa vaikeuttaa koneiston toimintaa ja lukko likaantuu helpommin, lisäksi paksu rasvakerros estää tarkastuksen suorittamisen. Iskukoneistossa, sulkukappaleen pidättäjässä ja hidastuvien laukausten varmistimessa oleva liika rasva on erikoisen haitallinen, koska patruuna saattaa tällöin jäädä laukeamatta ja hidastuvien laukausten varmistin ja sulkukappaleen pidätin joutuvat epäkuntoon.

- 32 -

3) Lukon kokoamisen ja voitelun jälkeen on varmistauduttava, että kaikki laitteet toimivat ja iskurin kärki tulee ulos.

4) On tarkastettava hidastimen tangon kiinnitys ja laukaisulaitteet. 5) On tarkastettava tiivisteen, nestetulpan ja ilmatulpan tiiviys. 6) On tarkastettava hidastimessa oleva nestemäärä. 7) Kylmälaukaisun avulla tarkastetaan palauttimen kunto. 8) On tarkastettava korkeus- ja sivusuuntauskoneistot ja hylsynkooja. 9) On tarkastettava luisunosoittimen toiminta. 10) On tarkastettava tähtäinlaitteet 11) Jos ammuntojen välinen aika on ollut tavallista pitempi, on

kylmälaukaisun avulla tarkastettava hidastimen mäntätangon ja tiivisteen toiminta.

Konekivääri

1) Konekiväärin piippu on puhdistettava kunnollisesti (ennen varsinaista ammuntaa ampumapaikalla).

2) Konekiväärin ja patruunalippaiden liikkuvat osat on voideltava ohuesti rasvalla.

3) Kaasumännän ja säätimen kunto ja puhtaus on perusteellisesti tarkastettava.

4) On tarkastettava säätimen säätö (normaali 3 mm). 5) Piipun salpa on kierrettävä kiinni vasteeseen saakka. 6) Olkatuen hammastankojen tulee liikkua vapaasti ja lukittuna

pysyä kunnollisesti paikoillaan. 7) On tarkastettava avotähtäimien kunto. 8) On tarkastettava konekiväärin (koottuna) toiminta ja erikoisesti

tällöin palautinjousi, iskukoneisto ja varmistin. 9) On tarkastettava patruunalippaat; niiden tulee sopia

konekiväärissä oleviin kiinnityslaitteisiin, jousen pitää toimia oikein ja lippaat määräysten mukaisesti täytettyjä.

10) On tarkastettava pallokiinnike ja konekiväärin kiristysrengas.

5. Aseiden käsittely ja hoito ammunnan aikana

E n n e n a m m u n n a n a l k u a: 1) On poistettava putken suunsuojus ja peräkappaleen suojus.

Irroitetaan tykin ja tornin ajokytkimet. Vedetään tykinputken läpi rätillä päällystetty puhdistusharja (muutaman kerran koko putken pituudelta peräkappaleeseen saakka).

2) On työnnettävä hidastimen luisunosoitin eteen. 3) On tarkastettava tähtäimien kiinnitys. Hiostuneet lasit

pyyhitään säämiskällä tai flanelilla; likaisia rättejä tai sormia ei saa käyttää, koska lasit tällöin raapiutuvat.

4) On nostettava hylsynkokooja taisteluasentoon. A m m u n n a n a i k a n a: 1) Mikäli mahdollista on tarkastettava jokaisen laukauksen jälkeen

luisun pituus. Sirpalekranaateilla ammuttaessa lukko avataan ja hylsyt poistetaan käsin.

2) Tykkiä ladattaessa on patruuna työnnettävä voimakkaasti patruunapesään, jolloin kiskuri vapautuu ja sulkukappale pääsee nousemaan ylös.

3) Iskukoneiston on toimittava terävästi, ei kuitenkaan liian lujaa, koska iskukoneiston osat voivat tällöin vioittua.

- 33 -

4) Laukeamaton patruuna tai putkessa muun syyn takia oleva patruuna on poistettava varovaisesti. Laukeamaton patruuna poistetaan vasta kahden liipaisun jälkeen ja tällöinkin liipaisun jälkeen on odotettava vähintään ½ minuuttia.

5) Laukausten välisenä aikana on lukko putken jäätymisen takia pidettävä auki.

6) Hylsypussia ei saa päästää liiaksi täyttymään – suurin hylsymäärä on 10 kpl.

7) Ammunnan päätyttyä on putki rasvattava ennen kuin se ehtii jäähtyä. Tällöin rasva paremmin pehmittää karstan ja siten helpottuu putken varsinainen puhdistus.

8) Konekiväärillä voidaan ampua jatkuvasti, kun liikkuvat osat pidetään puhtaana ja voidellaan ammunan väliaikoina tai viimeistään 200-300 laukauksen jälkeen.

6. Aseiden käsittely ja hoito asekäsittelykouluksen aikana 1) Asekäsittelykoulutuksen yhteydessä on suotavaa, että poistetaan

hidastuvien laukausten varmistin, jolloin se ei estä lukon avautumista ja lataaja saa toimia kovapanosammunnan edellyttämällä tavalla.

2) Liipaisua ilman patruunapesässä olevaa harjoituspatruunaa on vältettävä, koska tällöin iskurin kärki voi mennä poikki. Ko. harjoittelun aikana voidaan käyttää tavallista heikompaa iskurinjousta, joka on helposti valmistettavissa joukko-osaston asepajalla ½ mm teräslangasta.

Voidaan myös käyttää tavallista iskurin jousta, mutta tällöin on iskurin kärki ehdottomasti kierrettävä irti.

7. Aseiden hoito marssilla

1) Ennen liikkeellelähtöä on lukittava tykin ja tornin ajokytkimet, samoin tähtäinperiskooppi ja johtajan periskooppi. Suojaläpät käännetään suoja-asentoon.

2) Tykinputken suuhun ja peräkappaleen päälle on asetettava kankaiset suojukset. Kostuneet suojukset kuivataan ja likaantuneet pestään.

3) Hylsynkokooja on marssin ajaksi laskettava alas. 4) Pidemmän marssin aikana on aseet puhdistettava määräajoin

hiekasta ja pölystä; marssilevon (yksi päivä) aikana on lukko purettava ja puhdistettava, samoin tykinputki.

5) Marssin ja taukojen aikana on tarkastettava hidastimen tiiviys.