tähdistö 3/2014

1

Eurooppanuorten julkaisu 3/2014

Stjärnkraft Stardom

H H

H H H H H H H H H

H

Euroopalle tarvitaan

uusi suunta s. 4

Lenita Toivakan

haastattelus. 14

Skotlannin itsenäisyys-

äänestyss. 20

Uusien meppien tavoitteet

s. 16

Eurovaali-rekalla ympäri maan

s. 6

2 Tähdistö Eurooppanuorten julkaisu 3/2014

Visuaalinen ilmeHenri Häkkinenwww.henrihakkinen.com

ilmoitusmarkkinointiPetri mahlberg, 050-491 3801 [email protected]

PainoPrinton

Painos2750 kpl

kirjoittajien mielipiteet eivät sido julkaisijaa.

Sisällys 3/2014

Euroopalle tarvitaan uusi

suunta

Lenita Toivakan

haastattelu

Skotlannin itsenäisyys-

äänestys

4

Uusien meppien tavoitteet

1614

Eurovaali-rekalla

ympäri maan

6 20

JulkaisiJaEurooppanuoret ry

PäätoimittaJakati temonen

VastaaVa PäätoimittaJamariam rguibi

Julkaisutyöryhmän PuheenJohtaJaPekka Virkki

oikolukukati temonen

tekstitantti ahonen, arto aniluoto, Pauline Gessant, Henrikki Halme, Hannu-Pekka Ikäheimo, meri kiikkala, riikka Liljeroos, rauli mickelsson, mariam rguibi, Elisa Selinummi, kati temonen, niilo toivonen, Pekka Virkki

kuVatantti ahonen, Eurooppanuoret ry, Eurooppalainen Suomi ry, Pauline Gessant, Henrikki Halme, magic Hour film, Suomiareena, kati temonen, Lenita toivakka Lisäksi esitellyt europarlamentaarikot.

Puheenjohtajalta ja päätoimittajalta ....................................................................................... 3Euroopalle tarvitaan uusi suunta .............................................................................................. 4Eurovaalirekalla ympäri maan .................................................................................................... 6Alumnin tervehdys ............................................................................................................................ 8Vaalikolumni: Slovakialainen paradoksi ................................................................................ 9Suomalaiset puolueet halusivat monenlaistaEurooppaa viime parlamenttivaaleissa .................................................................................. 10After the elections, Europe at another crossroads! ......................................................... 11Euroopan parlamentin vaalituloksen merkityksestä ja seurauksista ...................................................................................................... 12”Kasvu, kasvu ja kasvu” Suomen EU-politiikan haasteena........................................... 14Uusien meppien tavoitteet tulevalle kaudelle .................................................................... 16Suomalaiset Eurooppa-aktiivit Skotlanninitsenäisyyskansanäänestystä seuraamassa .......................................................................... 20Aluetapaamisen kuulumisia Tampereelta............................................................................. 24Linnaseminaarin 2014 tunnelmia ............................................................................................. 26Elokuva-arvostelu: ”Kun muuri murtui” ................................................................................. 30Kirja-arvostelu / Eurooppalainen Suomi 20 vuotta ......................................................... 31

Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission Youth in Action -tuella, Euroopan rakentajat (Building Europe) -hankkeesta. Komissio ei vastaan julkaisun sisällöstä.

3

aLkuSykSyä VärIttIkIn siis monenkirjava tapahtu-mien vyyhti komissaarispekulaatioineen, kuulemistilai-suuksineen ja ylipäätään siitä kuinka juncker ja hänen tiiminsä saavat rattaat pyörimään. tuleva kausi tulee varmasti olemaan haasteita täynnä – talouskriisin jäl-kimainingit, ukrainan tilanne ja ttIP-sopimus, näistä vain muutamia mainitakseni.

Suomesta valitsimme jälleen asiantuntevan, monipuoli-sen ja kokeneen kaartin meppejä uuteen parlamenttiin. näistä edustajista noin puolet jatkaa edelliseltä mep-pikaudeltaan. tässä lehdessä esittelemme osan uuden

kauden edustajistamme, jotka kertovat tavoitteistaan ja teemoistaan tulevalle viisivuotiskaudelle.

Lisäksi lehden sivuilla mm. palataan keväisiin vaalikier-tuetunnelmiin, analysoidaan vaalien tuloksia ja pureu-dutaan myös toisiin koko Euroopassa keskustelua herät-täneisiin vaaleihin, kun Skotlanti äänesti historiallisesti itsenäisyydestään syyskuussa. toivotan teille antoisia lukuhetkiä!

kati temonenpäätoimittaja

Pian päättyvä vuosi eurooppalaisessa politiikassa on kiistämättä ollut suuri muutos-ten vuosi. Kevään europarlamenttivaalit olivat toki sen yksi kohokohta, mutta kenties suuremmaksi puheenaiheeksi nousi uuden parlamentin ja komission muodostaminen uuden lukuvuoden kynnyksellä.

Puheenjohtajalta ja Päätoimittajalta

Uutta Eurooppaa rakentamassa

Eu:n tuLEVaISuudESta päättävät viime kädessä sen kansalaiset. ratkaisevassa roolissa unionin pitkäikäisyyden suhteen on epäilemättä onnistuminen sen alkuperäisessä tavoitteessa: vakauden ja vaurauden takaamisessa. Integraa-tion syvennyttyä ja unionin laajennuttua sen koossa pitämi-nen alkaa kuitenkin vaatia entistä enemmän. unioni ei voi enää olla pelkkä talousliitto. myös päättäjät ovat ymmär-täneet, että unioni tarvitsee koossa pysyäkseen laajemman vision. yhtenä vastauksena tähän tarpeeseen luotiin Eu-kansalaisuus maastrichtin sopimuksella vuonna 1993.

tällä hetkellä Eu:n asema ei näytä olevan uhattuna, päin-vastoin. ulkoiset uhat ovat saaneet jäsenmaat pohtimaan vakavasti yhtenäisyyden merkitystä myös onnistuneen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edellytyksenä ja eurokriisin jälkimainingeissa komission valta jäsenmaiden taloudenpi-don ohjaamisessa näyttäisi olevan kasvussa. yksi asia unio-nia kuitenkin uhkaa. Sen omat kansalaiset suhtautuvat sii-hen enimmäkseen apaattisesti. tämä näkyy mm. surullisen alhaisena äänestysaktiivisuutena europarlamenttivaaleissa. julkisessa keskustelussa on viime vuosina puhuttu paljon eurokriittisyydestä, mutta ehkä pitäisi puhua enemmänkin eurovälinpitämättömyydestä. uusissa jäsenmaissa kansalaisten odotukset Eu:ta kohtaan ovat saattaneet olla kovat, ja pettymys on suuri kun väli-

töntä käännettä kohti parempaan ei olekaan tapahtunut. Vanhemmissa jäsenmaissa taas suurin osa kansalaisista ei odota unionilta yhtään mitään. tämä on kenties vielä ensimmäistäkin pahempi ongelma.

Eu perustuu oman peruskirjansa mukaan ihmisarvon, vapauden, demokratian ja yhdenvertaisuuden arvoihin, oikeusvaltion periaatteiden noudattamiseen sekä ihmis-oikeuksien kunnioittamiseen, mukaan luettuina vähem-mistöihin kuuluvien oikeudet. tälläkin hetkellä kuitenkin lähes 10 miljoonaa Eu-kansalaista elää ympäristössä, jossa sananvapaus ja kansalaisjärjestöjen toiminta ovat jatkuvas-ti uhattuina (unkari). yli 45 miljoonaa Eu-kansalaista elää epäinhimillisen ja hengenvaarallisen tiukan aborttilainsää-dännön piirissä (Puola, malta ja Irlanti) ja puoli miljoonaa romanian romania kohtaa räikeää syrjintää.

meillä on lupa odottaa ja velvollisuus vaatia Eu:lta enem-män. unionin on yhteisönä otettava vastuu siitä, miten sen jäsenmaat unionin kansalaisia kohtelevat. Perusoi-keuksien toteutumisen ollessa uhattuna poliitikkojen ja virkamiesten piiloutuminen subsidiariteettiperiaatteen taakse ei enää riitä.

mariam rguibiEurooppanuorten puheenjohtaja

Timo Soini totesi 22.11. Suomen Ylioppilaskuntien Liiton liittokokouksessa pitämäs-sään puheessa, ettei EU ole ikuinen. Olen Soinin kanssa täysin samaa mieltä, mikään ei ole ikuista. EU on olemassa juuri niin pitkään kuin sen jäsenmaiden kansalaiset niin haluavat. Tähän asti enemmistö kansallisissa vaaleissa äänioikeuttaan käyttäneistä EU-kansalaisista on äänestyskäyttäytymisensä perusteella kokenut unionissa pysymisen siitä eroamista paremmaksi vaihtoehdoksi.

Puheenjohtajalta


eurooPalle tarvitaan uuSi Suunta

Teksti: Elisa Selinummi Kuvat: SuomiAreena

Euroopalle tarvitaan uusi suuntaMillaisen Euroopan haluamme rakentaa? Mitkä ovat uuden parlamentin tulevaisuuden haasteet? Miten voimme saavuttaa kestävämmän ja innovatiivisemman Euroopan? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Suomen ja Italian Eurooppanuorten, Italian suurlähetystön ja Eurooppalaisen Suomen yhteisessä tilaisuudessa SuomiAreenassa.

EuroVaaLIEn aLLa ja uuden parlamentin aloittaes-sa on noussut entistä vahvemmin keskusteluun, mikä on Euroopan uusi suunta. talouskriisi, nuorisotyöttö-myys, kasvava eriarvoisuus ja muut suuret ongelmat ovat vähentäneet kansalaisten luottamusta eurooppa-laiseen päätöksentekoon. Poliitikoilta vaaditaan kulu-valla parlamentin kaudella kunnianhimoa ja kykyä kat-soa pidemmälle tulevaisuuteen, jotta kansalaisten usko Euroopan unioniin saataisiin palautettua.

Eurooppanuoret on osaltaan herättänyt keskustelua Euroopan tulevaisuudesta ja uudesta suunnasta erilai-sissa tilaisuuksissa, vaalikampanjassa ja julkaisuissa. Suomiareenassa haluttiin tuoda esiin neljä kokonai-suutta, joissa erityisesti vaadittaisiin edistyksellisem-pää politiikkaa. yrittäjyys, nuorten liikkuvuus, siirto-laisuus ja kulttuuri ovat olennaisia osia rakennettaessa toimivaa ja yhteisestä Eurooppaa.

yrittäjyyden lisääminen ja uusien innovaatioiden tuke-minen ovat tässä taloudellisessa tilanteessa ehdoton edellytys Euroopan uuden nousun mahdollistamiseksi. tätä tukee tavoitteet nuorten liikkuvuuden lisäämisek-

si, sillä nykyisillä työmarkkinoilla tarvitaan korkeasti-koulutettua ja kansainvälistä työvoimaa. Lisäksi kansa-laisten oikeus liikkua vapaasti Eu:n rajojen sisäpuolella on yksi niistä tavoitteista, jotka ovat unionin olemassa-olon perusta.

Siirtolaisuuteen ja erilaisiin kulttuureihin liittyvät kysy-mykset ovat toinen perustavanlaatuinen teema, joiden käsittely Euroopan tasolla on tärkeää. Varsinkin täs-sä taloustilanteessa houkutus käpertyä oman valtion sisään tai asettaa kulttuurien välille korkeita raja-aitoja on suuri. avoimuutta ja ymmärrystä Euroopan moni-puoliseen historiaan tarvitaan, jotta voimme kaikki mennä samaan suuntaan.

Suomiareenan tilaisuuden viesti kiteytettiin julkilausu-maan, joka on lähetetty myös parlementille sekä komis-siolle. keskustelu on kuitenkin päässyt vasta alkuun ja sitä on käytävä koko parlamenttikauden ajan. kansa-laisten, poliitikkojen ja kolmannen sektorin vuoropuhe-lua on käytävä koko parlamenttikauden ajan. näin voimme luoda yhdessä suuremman vision kestävälle ja uudistuneelle Euroopan unionille.


5

manifeSto for a euroPean new Deal

Discussed and declared during suomiareena a neW Deal For euroPe, 15 July 2014We, the European citizens gathered in Pori, want to express our dreams, concerns, perspectives and expecta-tions regarding the future of the European integration process. during our meeting, different cultures and approaches mixed together in the discussion of four fundamental issues: sustainable economic growth, through young and innovative entrepreneurship; youth mobility and its transformative effects; migration and the question of universal human rights; European culture and identity, the ideal and practical meaning of the European project nowadays. We, the European citizens gathered in Pori, are aware that this Europe is not enough; it appears either power-less or redundant. Conflicts, nationalism, inequality and injustice, unemployment and uncertainty of the future seem to prove the failure of the European integration, fostering Euro-scepticism. We strongly believe that the reason we are facing these difficulties is because the process is still incomplete. The European people should take ownership of the project: more ways of influencing the decision-making, more respect for everyone’s rights, more resources at the community and grass-root levels are needed to strengthen social security and equality. We are in no doubt that the European union and its inte-gration process is one of the greatest results achieved by our societies; it offers us the possibility to build a true transnational belonging, it allows the promotion of inclusive and open values through the whole world, it

guarantees peace within European borders. Similarly, the rise of demands for dismantling the European union has to be understood and addressed. nevertheless, we firmly believe and respond that the “Costs of non- Europe” are extremely high and harming for the European citizens: in 2014, exactly one century after the beginning of the first World War, the relevance of political unification has to be stated loud and clearly. In order to respond to all the anti-Europe worries and confrontations, it takes a European leap forward: we therefore ask for a European new deal, a concrete plan for sustainable development to be governed by the Euro-pean Parliament – so by the citizens – also through active citizenships’ initiatives, with more resources to guaran-tee the present and next generations a sustainable and dignified future. as European citizens we know that the world is com-plex, and that shadows of the past – conflicts, national-ism – continuously try to re-emerge. This is exactly why we strongly demand for a European new deal. This is why we ask for more democracy and why we stand for the creation of better political and social future in whole European union. We, the European citizens gathered in Pori, address this manifesto to the policy-makers who act at all the institu-tional levels and to the civil society representatives, to scholars, media, and to all our fellow European citizens. from Pori, and from many other places where people discuss and gather together with open minds and will-ingness to act like we did, we can start building the new deal for Europe.

Manifesto for a European New Deal

Euroopan uutta suuntaa pohtimassa Porin SuomiAreenassa

5


eurovaalirekalla ymPäri maan

Eurovaalirekalla ympäri maan

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo Kuvat: Eurooppalainen Suomi

Eurovaalien tiedotuskiertue sai paljon kiitosta mukana olleita ehdokkailta, puolueilta ja järjestökumppaneilta.

EurooPPaLaISEn SuomEn ja Eurooppanuorten eurovaalien valtakunnallinen tiedotuskiertue kiersi ympäri Suomea koko eurovaaleja edeltävän kuukauden. kiertueen kärkitavoitteita olivat yleisen äänestysaktiivi-suuden nostaminen ja ehdokkaiden kampanjanäkyvyy-den lisääminen. Vantaalta 25.4. käynnistynyt kiertue vieraili yhteensä 28 paikkakunnalla. Päätöstapahtuma pidettiin Helsingin kampissa 24.5., varsinaista eurovaa-lien äänestyspäivää edeltävänä päivänä.

kiertueen peruskonsepti oli hyvin yksinkertainen. kier-tuerekka saapui paikkakunnalle, yleensä torille tai muul-le keskeiselle paikalle. rekan ovet avattiin jo aikaisin aamulla ja päivän mittaan kansalaisille tarjoiltiin tietoa eurovaaleista, Eu:sta ja ehdolla olevista ehdokkaista sekä puolueista. tarjolla oli myös kilpailuja, kahvia ja paneeli-keskusteluja. Leipää ja sirkushuveja.

Pääosaa näyttelivät tietysti ehdokkaat. Vaaleissa mukana olleiden yhdeksän puolueen 180 ehdokkaasta 113 osallis-tui kiertueelle yhteensä lähes kolme ja puolisataa kertaa. useimmat heistä osallistuivat myös kiertuerekan lavalla

pidettyyn ehdokashaastatteluun. Puolueista kiertueella olivat mukana keskusta, kokoomus, kristillisdemokraa-tit, perussuomalaiset, piraattipuolue, rkP, SdP, vasem-mistoliitto sekä vihreät. Lisäksi yhteistyökumppaneina 24 suomalaista kansalaisjärjestöä.

kiertuerekka tarjosi ehdokkaille luontevan paikan tehdä kampanjatyötä ja tavata ehdokkaita. useat ehdokkaat kiersivätkin rekan mukana monella paikkakunnalla, ahke-rimpana heistä kristillisdemokraattien sari essayah, joka oli tiedotuskiertueen mukana 21 paikkakunnalla. Essayahin työ palkittiin reilulla 60 000 äänellä, joka ei kuitenkaan riittänyt valituksi tulemiseen. yksitoista kol-mestatoista läpipäässeestä mepistä osallistuivat ainakin jossain vaiheessa kiertueelle.

kiertue sai paljon kiitosta mukana olleilta ehdokkailta, puolueilta ja järjestökumppaneilta. monet ehdokkaat sanoivat, että tällaisella toiminnalla on vaalien demo-kraattisuutta lisäävä vaikutus, kun kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus tulla haastatelluksi rekalla ja saada suhteel-lisen pientä korvausta vastaan oma naama paikallisleh-

7

eurovaalirekalla ymPäri maan

teen kiertueen tapahtumailmoitukseen. tästä huolimat-ta itse vaaleissa ei yllätyksiä nähty, vaan valituksi tuli 13 eturivin ammattipoliitikkoa, joilla näkyvyyttä riitti muu-tenkin.

äänestysaktiivisuuden jääminen edellisten eurovaa-lien tasolle oli varmasti kaikille vaalityössä mukana olleelle suuri pettymys. Vaalikentältä asiaa katsoneen näkökulmasta se oli myös hienoinen yllätys. minulle jäi sellainen vaikutelma, että puolueiden ja ehdok-kaiden panostus oli edellisiä eurovaaleja kovempaa. Puolueiden ehdokaslistat olivat vakuuttavat, täynnä ykkösketjun kärkipoliitikkoja. myös vaalien medianä-kyvyys oli kiitettävällä tasolla. Pöhinää, tietoa, kes-kustelua oli enemmän kuin koskaan ennen. Siltä aina-kin tuntui.

toki jälkikäteen on helppo todeta, että olivathan alueelli-set erot vaalien näkyvyydessä maan sisällä toki valtavat. Esimerkiksi rovaniemellä ei säästösyistä ollut hankittu ollenkaan perinteisiä puolueiden kasvogallerioita kadun-varsiin. Sellainen ei voi olla vaikuttamatta äänestysaktii-visuuteen. Silti uskoisin, että suurimmat syyt alhaiseen äänestysprosenttiin ovat rakenteellisia. Euroopan unio-nin poliittinen järjestelmä on yhä kovin monitasoinen ja monimutkainen. Eritasoisten ja eri mitallisten asioiden kytkeytyminen toisiinsa hämmentää äänestäjää. katu-kampanjoinnilla ei tätä ongelmaa voida ratkaista, vaan siihen tarvittaisiin korkean tason poliittisia päätöksiä, eikä sellaisia ole näköpiirissä.

Kirjoittaja on Eurooppalaisen Suomen tiedottaja.

Eurovaalikiertue vieraili yhteensä 28 paikkakunnalla.

Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten osallistujia kuukauden kestäneellä tiedotuskiertueella.


alumnin tervehDyS

Eurooppanuorten toiminnassa mu-kana oleminen antoi minulle paljon hienoja kokemuksia ja upeita tutta-vuuksia, joista moni on hyvä ystä-väni edelleen.Eurooppanuoret avasi minulle konkreettisesti monia ovia, muun muassa Linnan juhliin vuonna 2000. Jär-jestötoiminta tuli tutuksi, samoin sen monet toimijat. Varsin moni heistä on päätynyt politiikan ammattilai-siksi, jopa puolueen puheenjohtajiksi ja ministereiksi asti.

Eurooppanuorten ohella toimin nuorena aktiivisesti myös Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ssä sekä Kokoomusnuorissa. Vapaaehtoistoiminnan lisäksi työskentelin niissä useiden vuosien ajan: Allianssissa kehittämispäällikkönä ja Kokoomusnuorissa pääsih-teerinä.

Politiikassa olin mukana järjestötoiminnassa sekä luot-tamustehtävissä mm. kunnallispolitiikassa. Tätä ny-kyä politiikan harrastaminen tapahtuu mieluusti myös kampanjatyön merkeissä. Toimin Alexander Stubbin ydintiimissä vuoden 2004 eurovaaleissa ja Jyrki Kataisen kampanjapäällikkönä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Teksti ja kuva: Henrikki Halme

Alumnin tervehdys

Tänä vuonna on kulunut 15 vuotta Henrikki Halmeen

valinnasta Eurooppanuor-ten puheenjohtajaksi.

Tuolloin järjestö toimi vielä Eurooppalainen Suomi ry:n

nuoriso-osastona.

Nyt olen kampanjapäällikön roolissa vahvasti kan-sainvälisiin kysymyksiin orientoituneen ehdokkaan Kai Mykkäsen tiimissä. Hänethän tunnetaan varsinkin Venäjä-asiantuntijana. [Toim. huom. hän oli myös yksi Eurooppanuorten perustajajäseniä.]

Eurooppanuoria rohkaisen Euroopan integraation lisäk-si perehtymään vahvasti myös Venäjän ja sen naapuri-maiden suhteisiin ja politiikkaan.

Kirjoittaja toimi Eurooppanuorten puheenjohtajana 1999-2000

9

vaalikolumni: Slovakialainen ParaDokSi

SuomESSa äänEStySProSEntIn jääminen noin nel-jänkymmenen prosentin tasolle nähtiin lievänä pettymyk-senä, olivathan useat tahot tehneet hartiavoimin töitä, jotta äänestysaktiivisuutta saataisiin lisättyä. Eurooppa-laisessa mittakaavassa pärjäsimme kuitenkin hyvin, ja kohennusta tuli hieman edellisvaaleihin verrattuna. työskentelin kevään vaalien aikaan Suomen suurlähetys-tössä Bratislavassa ja seurasin tuolloin tarkkaan Slovakian valmistautumista Eu-jäsenyytensä kolmansiin vaaleihin – sekä tietysti keskustelua ja arvioita vaalien jälkeen. Slovakia, joka liittyi Eu:hun vuonna 2004, on yksi Eu-myönteisimmistä maista. mielipidemittaukset osoittavat, että jopa noin kolme neljäsosaa slovakialaisista kannat-taa maansa Eu-jäsenyyttä. Paradoksaalista onkin se, että viimeisimmissä kaksissa EP-vaaleissa slovakialaiset ovat olleet Eu:n laiskimpia äänestäjiä (19,6 prosenttia vuonna 2009 ja 17 prosenttia vuonna 2004). kevään koittaessa moni herätteli varovaisen optimistisesti mahdollisuutta siitä, että nyt vihdoin ja viimein saataisiin ihmiset sankoin joukoin äänestysuurnille. toisin kävi. äänestysprosentti putosi ennätykselliseen 13 prosenttiin – eli toisin sanottuna 87 prosenttia ääni-oikeutetuista jätti äänestämättä. näytti siltä, että Slova-kian vuosikymmenen kestänyt kuherruskuukausi Eu:ssa olisi loppumaisillaan eikä ”slovakialaisesta paradoksista”, josta tuli vaalikevään käytetyin fraasi, oltu päästy eroon. Vaalitulosten selvittyä alkoi syntipukkien etsiminen. mikä meni tällä kertaa pieleen? yhtäällä syyn nähtiin olevan mediassa: Eu ei ole riittävän kiinnostava aihe, johon kannattaisi haaskata päälehtien palstatilaa eikä keskustelu sosiaalisessa mediassa saanut kunnolla tulta

alleen. nuoret äänestäjät tosin innostuivat #volilisme-hashtageista (suom. ”äänestin”), mutta äänestäneitä oli joka tapauksessa hälyttävän vähän. koska ulkomailta käsin ei voinut äänestää, monelta innokkaalta slovakia-laisäänestäjältä jäi ääni käyttämättä (Slovakia on yksi viidestä Eu-maasta, jossa ulkomailta äänestäminen ei ole mahdollista). toisaalla syytettiin kansalaisten ja edustajien välistä kommunikaatiovajetta: vaaleja edeltävissä keskusteluis-sa nousi jatkuvasti esiin se, että tiedonvälitys slovakia-laismepeiltä kansalaisille on nihkeää eikä kunnon kes-kustelulle tarjota mahdollisuutta. Lisäksi meppipaikka nähdään usein vähempiarvoisena kuin esimerkiksi kan-sallinen parlamenttipaikka, mikä heijastui esimerkiksi vaalikampanjointiin käytettävien resurssien määrään. katukuvassa kampanjointi näkyi lähinnä vain tienvarsi-kylteissä, tosin joissakin tauluissa komeilivat vielä maa-liskuisten presidentinvaalien mainosten rippeet. tämä johtaakin seuraavaan syyhyn, miksi kansa ei äänes-tänyt, joka on vaaliväsymys. Vaalien “supervuosi” alkoi edellissyksyn aluevaaleista ja jatkui kevään presidentin-vaaleihin, eurovaaleihin päättyen lopulta tämän syksyn paikallisvaaleihin. Syyttäviä sormia osoiteltiin vaalituloksen jälkeen moneen suuntaan pitkälle kesään saakka. mutta ehkä Slovakiankin tulos on seurausta yhteiseurooppalaisesta ongelmasta: vaaliteemat nähtiin liian monitasoisina ja etäisinä ja keskustelu Eu:n tulevaisuudesta oli epämää-räistä ja hataraa. Slovakiassakin vaalikeskustelu asettui ennemminkin jo olemassa olevaan käsitykseen siitä, että Eu-asiat eivät kiinnosta sen sijaan että kansalaisten suh-tautumiseen oltaisiin pyritty aktiivisesti vaikuttamaan.

Teksti ja kuva: Kati Temonen

Vaalikolumni: Slovakialainen paradoksiEuroopan parlamenttivaalien jälkeen käytiin runsaasti keskustelua äänestysaktiivisuu-desta. Korkein äänestysprosentti oli Belgiassa ja Luxemburgissa, joissa on äänestyspakko – alhaisin oli EU:hun vuonna 2004 liittynyt Slovakia.

Tonava halkoo maan pääkaupunkia Bratislavaa.


SuomalaiSet Puolueet haluSivat monenlaiSta eurooPPaa viime ParlamenttivaaleiSSa

Paha f-sanafederalismi on saanut suomalaisessa Eu-keskustelussa niin kielteisen arvovarauksen, ettei mikään puolue julista ohjel-massaan haluavansa Euroopan unionin kehittyvän liittoval-tion suuntaan. Sen sijaan liittovaltiota ja kehitystä siihenkin suuntaan ilmoittavat selvästi vastustavansa perussuomalai-set, kristillisdemokraatit ja keskustalaiset. Vaikka esimer-kiksi keskustalaiset ja kristillisdemokraatit asettavat Eu:lle uusia tehtäviä, ne haluavat karsia normia ja mieluummin pienentää kuin lisätä sen budjettia.

federalismi-sanan kielteisestä konnotaatiosta kertoo se, että myönteisestikin siihen suhtautuvat puolueet eivät ker-ro pyrkivänsä liittovaltioon. ohjelmia tulkiten liittovalti-omyönteisempiä puolueita ovat vihreät, vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit, ruotsalaiset ja kokoomus. nämä puo-lueet perustelevat liittovaltiomyönteisyyttään eri syistä, kuten ympäristönsuojelulla, työttömyyden poistamisella tai markkinoiden laajentamisella. kaikki puolueet haluavat laa-jentaa Eu:n demokratiaa, kuten federalismiin kielteisestikin suhtautuvat puolueet.

markkinat vapaaksi - sääntelyä lisääkokoomus korosti lyhyessä julistuksessaan eniten markki-noiden vapautta. toki sääntelylläkin on kokoomuslaisten mukaan paikkansa kuluttajansuojassa ja ympäristönsuo-jelussa. kokomuslaiset varoittavat ylisääntelystä painok-kaasti: sen ei pidä lyödä kapuloita rattaisiin yrittäjillä, eikä puhdasta eurooppalaista teollisuutta saa ylisäännellä liian tiukalla ilmastopolitiikalla muuttamaan pois maihin, joissa ei ole yhtä tiukkoja ilmastonormeja kuin Euroopassa.

myös keskusta suhtautuu ohjelmassaan nuivasti Eu-byro-kratiaan ja haluaa purkaa turhia normeja. Heidän mieles-tään Eu:n tehtävänä on taata rauha ja vakaus, markkinoista ja kilpailukyvystä huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta ja ulkosuhteiden hoito.Perussuomalaiset haluavat Euroopan unionista pelkän tulli-liiton, purkaa hallinnon ja byrokratian rakenteita sekä luo-pua muun muassa tukipaketeista ja eurosta. Sen sijaan maa-talouden tuen perussuomalaiset haluavat säilyttää.

Vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit haluavat lisää sääntelyä Euroopan unioniin. nuorisotyöttömyyttä tulee torjua Euroopan unionin voimin ja erityisesti vihreät

painottavat yhteisiä toimia maailmanrauhan ja ympäris-tön hyväksi. Sosiaalidemokraatit korostavat: ”Sosialide-mokraattien Euroopassa rajoja ylittävä yhteistyö ei palvele ainoastaan taloutta ja kilpailukykyä, vaan eurooppalaisella integraatiolla huolehditaan ihmisten ja ympäristön hyvin-voinnista yhä avoimemmassa maailmassa”. tämä tietys-ti vaatii Eurooppa-tasoista sääntelyä, kuten vihreidenkin vaatimus, jonka mukaan unionin tulee voimakkaasti edis-tää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vihreät vaativat, että ”peruskoulutuksessa, tasa-arvossa ja työsuojelussa yleiseu-rooppalaista tasoa on pyrittävä nostamaan lähemmäs poh-joismaista tasoa” ja huomauttavat, että korkeampikin taso on mahdollinen. Vasemmistoliitto vaatii, että palkkakilpailu on torjuttava Euroopan laajuisella sääntelyllä. kansallisesta itsekkyydestä euronationalismiin ja globaaleihin sfääreihinyleisin syy perustella liittymistä Euroopan unioniin liittymi-sen aikoihin oli kansallisitsekäs argumentti tyyliin: “Suomi ei pärjää globaalissa maailmassa, ellei se integroidu”. Lähes kahdenkymmen vuoden aikana ihmiset ovat samaistuneet enemmän Eurooppaan ja jopa maailmankansalaisiksi. kan-sallisitsekkyys voi olla pois sulkevaa tai mukaan ottavaa. Ensimmäisessä tapauksessa, joka on tyypillistä erityisesti perussuomalaisille, Euroopan unioni koetaan järjestelmä-nä, joka vie kansalaisilta euron ja antaa tukiaisina 50 senttiä takaisin.

mukaan ottavaa kansallisitsekästä kirjoitusta löytyy kokoo-muslaisten ohjelmasta, jossa todetaan, että Suomi hyötyy siitä kun Eurooppa menestyy. Euronationalismia on havait-tavissa erityisesti kristillisdemokraattien ohjelmassa, jossa he samaistavat eurooppalaisen elämäntavan kristinuskoon. Euroopan edun vaaliminen globaalissa kilpailussa on myös poissulkevaa euronationalismia, kuten kristillisten korosta-ma eurooppalaisten arvojen ylivertaisuuskin.

Euroopan integroituminen voidaan kokea myös ensimmäise-nä askeleena kohti maailman demokraattista hallintaa. maa-ilmaa keskeisenä politiikan teon maantieteellisenä ulottu-vuutena korostavat erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Turun yliopiston valtio-opin dosentti.

Teksti: Rauli Mickelsson

Suomalaiset puolueet halusivat monenlaista Eurooppaa viime parlamenttivaaleissaSuomalaisten puolueiden Eurooppa-visioissa on eroja. Tämän saa selville käymällä läpi viimekeväisten EU-vaalien eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia kolmella erilaisella ulot-tuvuudella: suhtautumista federalismiin, vapaisiin markkinoihin ja talouden sääntelyyn sekä identiteettiin.


11

after the electionS, euroPe at another croSSroaDS!

and tHE vote of the electors was respected since the EC President was chosen among these candidates, taking into account the results of the European elections. This big move towards a democratic European union has given m. juncker a stronger legitimacy than his predecessors. The hearings of Commissioners by the European Parlia-ment with unprecedented media coverage were another great moment for European democracy, getting us one step closer to our aim of a European executive controlled by the European Parliament. But this time, were the European elections so positively different? The turnout was still very low and the anti-democratic forces gained many seats in the European Parliament. rather, the European elections show that this time it has to be dif-ferent in the future to preserve our community of fate. The need for a better europeEurope is facing a triple deficit: a growth deficit, a gov-ernance deficit and a sense-of-belonging deficit. facing these challenges, collection of plans, roadmaps, that too often remain just aspirations, are not enough. We need more than a ‘Europe of paper’, we need actions and deci-sions to move Europe forward. for federalists, European integration is not necessarily about ‘more Europe’, but about ‘better Europe’, which means better solidarity, better democracy, better effi-ciency, the federalist tryptics! at a time when trust in the European institutions is waning and the democratic model is put in danger by extremists, European leaders have a unique opportunity

Teksti ja kuva: Pauline Gessant

After the elections, Europe at another crossroads!For the first time in the history of the European Union, the European political parties put forward common manifestos and nominated their top candidates for President of the European Commission.

to stand up for democracy. democracy is under pressure in Europe: in order to reinvigorate its flame, there is an urgent need to update and upgrade democracy in Europe. In this context, the new Parliament has a strong role to play to define a political project for Europe and to call for an open, public, inclusive and transparent Convention to resolve, without delay, the crucial problems of the demo-cratic legitimacy and efficiency of the European union. Deeper integration as a necessity and a chanceThere is an urgent need for the completion of the Euro-pean monetary union with a full economic and fiscal union for the eurozone, including a eurozone budget, European solidarity mechanisms and own resources for a European plan for economic recovery. Therefore better Europe means deeper integration, first aiming at further developing the banking, economic, fiscal and political union. It is indeed in the interest of all European coun-tries that the Eurozone permanently stabilises. But if political integration is needed, it cannot stop at the boundaries of economy. many challenges support reasons to unite, as member states are largely uneasiness to face them alone: financial crisis, climate change and energy dependence, instability in our neighbourhood, terrorism... Europe cannot afford to deconstruct. on the contrary it must reinvent itself. European unity is the way to regain sovereignty. deeper integration should lead to supranational governance for welfare state, ener-gy, environmental, migration and foreign policies, in line with the principle of subsidiarity. Integration should thus be the aim for the Eu as a whole and the cohesion among all member States should be preserved. We need resolutely to move Europe forward, or it risks falling back. The next 5 years will be decisive for the future of Europe. Either the Eu will move towards a dem-ocratic supranational model – a federal Europe-, pooling national sovereignty in some defined areas and empow-ering supranational institutions to develop joint solu-tions to shared new problems in a globalised world or there is a risk of breaking down the achievements of the last 60 years. using jean monnet’s words, let be neither pessimist nor optimist, but merely determined to pre-serve and reinforce the European unity and solidarity!

Kirjoittaja on JEF-Europen puheenjohtaja


eurooPan Parlamentin vaalitulokSen merkitykSeStä ja SeuraukSiSta

Euroopan parlamentin vaalituloksen merkityksestä ja seurauksista

täHän VErrattuna itse vaalitulos osoittautui paljon odotuksia maltillisemmaksi. Vaikka eurokriittisten edus-tajien määrä parlamentissa selvästi nousi aiempaan ver-rattuna ja “maltillisen” eurokriittinen konservatiivinen Ekr-ryhmä onnistui nousemaan liberaalidemokraattisen aLdE:n ohitse parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi, Eu:n suuri linja näyttäisi kuitenkin jatkuvan suunnilleen samaan suuntaan kuin ennenkin ja samojen voimien viemänä. käytännössä parlamentin politiikka jatkuu integraatiomyönteisten puolueiden EPP:n, S&d:n ja aLdE:n yhteisen “suuren koalition” vetämänä. niillä on nyt 479 paikkaa kaikkiaan 751:stä eli 63,8 %, samalla kun Eu-kriittisillä puolueilla on nyt noin 12% uuden par-lamentin paikoista.

joka tapauksessa suuren koalition enemmistö on nyt niukempi ja sillä on selvästi aiempaa vähemmän liik-kumatilaa, koska etenkin keskustaoikeistolainen EPP menetti paljon paikkoja edelliseen kauteen verrattuna, vaikka säilyikin parlamentin suurimpana ryhmänä.

kansallisiin parlamenttivaaleihin verrattuna mielenkiin-toinen ilmiö on, että Eu-tason poliittiset ryhmät aina “neuvotellaan uudestaan” vasta vaalien jälkeen. Parla-mentissa toimimisen, mm. rahoituksen, puheajan ja vaikutusvallan näkökulmasta ryhmässä toimiminen on keskeistä. ryhmän muodostamiseksi tarvitaan kuiten-kin 25 meppiä neljäsosasta jäsenvaltioita, ja alkanut kau-si on jo osoittanut, että etenkin eurokriittisten ryhmien löyhääkin yhtenäisyyttä on vaikea ylläpitää minimiehdot täyttäen. koska eurooppalaisten puolueiden ja vaalijärjestelmien

kirjo on valtava ja eri maiden vaaleissa tapahtuu suuria-kin muutoksia, parlamenttiin myös nousee vaaleissa aina Eu-tasolla täysin uusia puolueita samalla, kun vakiin-tuneita kansallisia puolueita myös putoaa pois. nytkin lopullisen ryhmäjaon selviämistä saatiin odottaa noin kuukauden verran vaalien jälkeen.

koviin ennakko-odotuksiin ja vaalien aiempaa suu-rempaan medianäkyvyyteen nähden vaalien äänes-tysprosenttia pidettiin pettymyksenä sekä Euroopan että Suomen tasoilla. Vaikka etenkin talouskriisistä ja kuripolitiikasta eniten kärsineissä Eu-maissa oli nähtä-vissä myös selvää äänestysaktiivisuuden vilkastumista (äänestysprosentti oli mm. kreikassa 57,4 %, Irlannissa 51,0 % ja Italiassa 60,0 %), kansallinen vaihtelu oli suur-ta ja etenkin nuoremmat ikäluokat äänestivät kaikkialla laiskasti.

äänestysaktiivisuuden lasku on väestötieteellinen megatrendi ja Eurovaaleja seuranneissa analyyseissa on

Kevään eurovaaleihin lähdettiin täysin erilaisista asetelmista kuin aiempiin eurovaaleihin koskaan. Euroopassa jo vuosia jatkunut talouskurimus, kuripolitiikka ja niiden seuraukse-na mm. etenkin Etelä-Euroopan maissa käsistä riistäytynyt nuorisotyöttömyys olivat etu-käteen herättäneet sekä mediat että ehdokkaat rummuttamaan eurovaalien aiempaa sel-västi suurempaa merkitystä. Useimmissa EU-maissa kuultiin myös ennätyksellisen monia kriittisiä ääniä ja yleinen mielipide ennen vaaleja oli, että tällä kertaa kaikki muuttuu.

Teksti: Arto Aniluoto

Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja Arto Aniluoto (oik.) haastattelee vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä kevään eurovaalikiertueella.

“Etenkin nuorten osalta on aiheellista kysyä, näke-vätkö he vaaleja ylipäänsä enää tehokkaana tapana

vaikuttaa yhteiskuntaan?”

13

eurooPan Parlamentin vaalitulokSen merkitykSeStä ja SeuraukSiSta

oikein pohdittu ilmiön taustoja: äänestysprosentit laske-vat, koska vanhimmasta päästä äänestäjiä poistuu koko-naisia hyvin aktiivisesti äänestäviä ikäluokkia samalla, kun nuorimmasta päästä tilalle tulee vastaavasti vain pas-siivisia ikäluokkia. Etenkin nuorten osalta on aiheellista kysyä, näkevätkö he vaaleja ylipäänsä enää tehokkaana tapana vaikuttaa yhteiskuntaan? Ilmiö on edustukselli-sen demokratiamme heikkenevän legitimiteetin kannal-ta erittäin ongelmallinen ja yhä vahvemmin nähtävissä kaikissa valtiollisissa vaaleissa. Laskevista äänestyspro-senteista huolimatta on kuitenkin vaikea nähdä, mitä vaihtoehtojakaan nykyiselle järjestelmälle voisi syntyä.

nämä vaalit kehittivät vaikeuksista huolimatta eten-kin Euroopan komission valintatapaa. jo ennen vaaleja Eurooppa-tason puolueet asettivat ns. kärkiehdokkaita komission puheenjohtajaksi, jotka kampanjoivat unionin jäsenmaissa ja osallistuivat keskinäiseen keskusteluun Eu:n tulevasta suunnasta. ajatuksena oli, että suurim-maksi puolueryhmittymäksi yltävän ryhmän kärkiehdo-kas saa ensimmäisenä yrittää komission muodostamista.

Eu:n jäsenmaat olisivat kuitenkin perinteisesti halun-neet pitää kiinni mahdollisuudesta valita komission puheenjohtajaksi myös joku aivan muu kuin joku kär-kiehdokkaista, mutta väännön jälkeen ja mm. Britanni-an sekä unkarin vastustuksesta huolimatta komission muodostajaksi valittiin kuin valittiinkin vaaleissa suu-rimman ryhmän aseman säilyttäneen EPP:n kärkiehdo-kas, Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker. Hän sai tämän jälkeen koottavakseen jo lähtö-kohtaisesti lähes mahdottoman palapelin, koska jäsen-maat esittivät vaikeasti yhteen sovitettavia reunaehtoja ja ehdottivat komissaareikseen ristiriitaisia hahmoja, joi-den joukossa ei myöskään aluksi juuri naisia ollut.

Vaikka sittemmin kiisteltiin vielä myös mm. Euroop-pa-neuvoston pysyvästä puheenjohtajasta sekä Eu:n ulkosuhteiden korkeasta edustajasta ja päätöksentekoa näistä lykättiin vaiheittain aina syyskuulle asti, lopulta junckerin komissio pääsi parlamentin komissaarihaas-tatteluiden jälkeen aloittamaan työnsä täysin aikataulus-sa 1.11.2014.

Vaikka tämä ns. Spitzenkandidat-prosessi hahmottui suurelle yleisölle vain huonosti ja kansalaisia edustava Euroopan parlamentti joutui vääntämään kättä komis-sion puheenjohtajan valintatavasta jäsenmaita edusta-van neuvoston kanssa, lopulta ja kokonaisuutena valinta

“Vaalikeskustelu asiallis-tui aiempiin eurovaaleihin verrattuna ja nyt puhuttiin aiempaa selvästi enemmän

Eurooppa-politiikkaa”

Tilaa uudistunut UP-lehti!Perinteinen Ulkopolitiikka-lehti on uudistunut. Sivukoko on pienentynyt, mutta sisältönä on edelleen koko maailma.

Joulukuussa ilmestyvä numero 4/2014 perehtyy muun muassa varallisuuserojen vaikutuksiin.

Vuositilaus opiskelijoille vain 25 euroa (normaali-hinta 39 euroa). Uutena tilaajana saat tilaajalahjaksi kirjan ja yhden aiemmin ilmestyneen numeron.

www.ulkopolitiikka/tilaa

meni juuri kärkiehdokasprosessin mukaisesti. Vaalitu-loksen mukaisen komission puheenjohtajan valinta oli kaikista vaikeuksista huolimatta askel oikeaan, kansa-laisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia korosta-vaan suuntaan.

Etenkin kansalaisjärjestöjen ja demokratian kehittymi-sen näkökulmista vaaleissa oli vaikeuksista huolimatta muutakin myönteistä. Euroopassa pitkään jatkuneet kriisit ja niiden käsittely mediassa olivat todella lisänneet kansalaisten tietotasoa ja ymmärrystä Eu:sta ja euroop-palaisen politiikan ydinkysymyksistä, minkä johdosta myös vaalikeskustelu asiallistui aiempiin eurovaaleihin verrattuna ja nyt puhuttiin aiempaa selvästi enemmän Eurooppa-politiikkaa.

Suomessakin vaalit ikään kuin päättivät 20 vuotta jatku-neen juupas-eipäs-keskustelun Eu:iin kuulumisesta, ja sen sijaan keskusteltiin siitä, mitä unionista halutaan ja mitä ei, mihin Eu soveltuu. kun vielä Euroopan kansa-laisten teemavuoden perintönä syntynyt satojen kansa-laisjärjestöjen yhteistyöverkosto on nyt tiivistynyt uudeksi Europe+ -allianssiksi, työtä yhä demokraatti-semman ja kansalaiset paremmin huomioon ottavan Euroopan rakentamiseksi on tästä hyvä jatkaa.

Kirjoittaja on Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtaja


Teksti ja haastattelu: Pekka Virkki Kuva: Lenita Toivakka

“kaSvu, kaSvu ja kaSvu” Suomen eu-Politiikan haaSteena

Haastattelimme Eurooppa- ja ul-komaankauppaministeri Lenita Toivakkaa (kok.) EU-politiikan tä-mänhetkisistä polttavista kysy-myksistä. Ministeri arvioi muun muassa Suomen Eurooppa-politii-kan keskeisimpiä haasteita, EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppa-neuvotteluja sekä EU:n ulkopoliit-tista roolia Ukrainan kriisin ratkai-semisessa.

Eurooppanuoret (EN): Mitkä ovat toimikautenne keskei-set haasteet Suomen Eurooppa-politiikan agendalla?

Lenita Toivakka (LT): Vastauksen voisi tiivistää kolmeen sanaan: kasvu, kasvu ja kasvu. Avainsanoina sen löytä-miseksi ovat sisämarkkinat, vapaakauppa ja rakenneuu-distukset jäsenmaissa.

Sisämarkkinat ovat murroksessa. Tuotteet ovat yhä enemmän perinteisten teollisten tavaroiden ja palvelui-den yhdistelmiä, joita tuotetaan digitaalisessa ympä-ristössä. Nyt myös toimintaympäristön, ennen muuta sääntelyn, tulisi taipua tähän tilanteeseen. Siinä on työ-sarkaa meille poliitikoille.

Neuvoteltava EU-USA vapaakauppasopimus on suuri mahdollisuus luoda työpaikkoja, tarjota piristysruiske erityisesti pk-yritysten vientiin, parantaa kuluttajien

lenitA toivAkAn hAAstAttelu

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

“Kasvu, kasvu ja kasvu” Suomen EU-politiikan haasteena

15

“kaSvu, kaSvu ja kaSvu” Suomen eu-Politiikan haaSteena

asemaa laskemalla kuluttajahintoja ja laajentamalla va-likoimaa sekä luomalla maailmanlaajuiset korkeat stan-dardit kaupalle.

Lisäksi on pyrittävä edistämään suotuisaa toimintaym-päristöä yrittäjyydelle. Säädösten toimivuudesta on on-neksi tullut iso teema EU-keskustelussa. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi suhteellinen hallinnollinen taakka on. Lainsäädännön on oltava tarkoituksenmukaista.

EN: Mihin suuntaan suomalainen EU-keskustelu on nähdäksenne viime aikoina kehittynyt?

LT: Tammikuussa EU-Suomi täyttää 20 ja Berliinin muu-rin murtumisesta on jo yli 25 vuotta. Molemmat ovat eurooppalaisen yhteistyön ja yhteisen tarinamme mer-kittäviä virstanpylväitä.

EU-keskustelu Suomessa on varsin realistista. Vaikka populismia ja EU-vastaisuutta on, nämä ajatukset eivät kuitenkaan ole ottaneet yliotetta.

Tästä osoituksena ovat esimerkiksi nykyiset EU-kanna-tusluvut, jotka ovat jonkin verran korkeammat kuin EU-jäsenyydestä äänestettäessä.

EN: Myös ulkomaankauppaministerin näkökulmasta aja-tellen, miltä Euroopan ja Yhdysvaltain vapaakauppasopi-muksen hyödyt Suomelle näyttävät? Entä onko olemassa keskeisiä riskejä joko itse neuvotteluissa tai sopimuksen sisällössä, joko EU:n tasolla tai kansallisesti?

LT: Yhdessä EU ja Yhdysvallat ovat yli puolet maailman-taloudesta. On päivän selvää, että kyseessä on iso asia-kokonaisuus. Tässä yhteistyössä yhden pilkun muut-taminenkin on iso asia, saati sitten kokonaisvaltainen sopimuksen syntyminen. Tämä on tilaisuus, jota meillä ei ole varaa hukata. Riippumattoman arvion mukaan sopimus kasvattaisi EU-maiden vientiä Yhdysvaltoihin 28 prosenttia ja nostaisi nelihenkisen eurooppalaisen perheen tuloja noin 545 eurolla vuodessa.

Neuvottelujen aikana on kannettu huolta muun mu-assa työelämän säännöistä, ruokaturvallisuudesta ja kansallisesta juridisesta toimivallasta. Markkinoiden avaaminen ei kuitenkaan tarkoita niitä säätelevien la-kien sivuuttamista. Se tarkoittaa syrjimättömyyttä: se, että kaikille pätevät samat säännöt alkuperästä riippu-matta.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Yhdysvalloissa hy-väksytään tapa, jolla testaamme vaikkapa lastenrat-taidemme turvallisuutta ja suomalaisen yrityksen ei tarvitse uudelleen testauttaa jo kerran Euroopassa hy-väksyttyjä tuotteita. Tästä neuvotteluissa on itse asi-assa kyse.

Täytyy muistaa, että maailmanmittakaavassa kyse ei ole valinnasta amerikkalaisten ja eurooppalaisten stan-dardien välillä, vaan valinnasta länsimaisten ja muiden standardien välillä. Mikäli sopimus syntyy, se itse asias-sa nostaa koko maailman tasoa ympäristön, työelämän

sääntöjen, ruokaturvallisuuden ja kuluttajansuojan osalta.

Yhdysvallat on EU:n tärkein vientimarkkina. Yritysten kannalta kyse on matalammasta kynnyksestä lähteä Atlantin taakse kaupantekoon. Näin sopimuksen syn-tyminen loisi Eurooppaan lisää talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

EN: Miten näette EU:n ulkopoliittisen roolin kehi-tyksen lähivuosina? Ovatko Venäjä-pakotteet oikein asetetut vai olisiko niitä voinut kohdentaa parem-min? Ovatko Unionin toimet Ukrainan kriisissä olleet riittäviä?

LT: Paljon puhutaan EU:n yhtenäisyydestä tai sen puutteesta. Mielestäni Ukrainan tilanne on osoitta-nut, että tiukassa paikassa EU pysyy koossa.

Pakotteet ovat aina huono asia talouden kannalta. EU on suunnitellut omat pakotteensa huolellisesti niin, että ne eivät kohdistu tavallisiin venäläisiin eivätkä EU-maihin itseensä. Mielestäni pakotteet ovat hyvin suhteutettuja ja tasapainossa.

Puhuttaessa pakotteista on myös aina syytä muistaa, että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta liit-tämällä laittomasti osan itsenäistä valtiota itseensä, toimittamalla aseita ja taistelijoita toisen valtion alu-eelle ja luomalla epävakautta naapurimaansa sisäi-seen tilanteeseen. Pieni maa kuten Suomi ei voi hy-väksyä kansainvälisen lain keskeisimpien sääntöjen rikkomista. EU onkin käyttänyt sitä keinoa joka sillä on, eli taloutta, kannustaakseen Venäjää diplomaat-tiseen ratkaisuun tilanteessa.

On selvää, että sekä Venäjän talouden hiipuminen että etenkin Venäjän asettamat vastapakotteet sat-tuvat Suomen talouteen. Suurempi ongelma Suomen taloudelle on kuitenkin Venäjän talouden huono kehi-tys, joka alkoi jo ennen Ukrainan kriisiä. Suomen vien-ti EU-alueelle on kuitenkin seitsemän kertaa suurem-pi kuin vienti Venäjälle. Suomi selviää ja löytää uusia markkinoita.

Ukrainan kriisi ja välien kiristyminen Venäjän kanssa on ollut kova testi EU:n yhtenäisyydelle. EU on sen kuitenkin läpäissyt. Nyt näyttää siltä, että Venäjä on toimillaan hitsannut EU-maita yhteen myös ulkopo-liittisesti.

EN: Mitkä tulevat olemaan nähdäksenne eduskunta-vaalien keskeisimmät Eurooppa-politiikkaan liitty-vät teemat?

LT: Isoina teemoina ovat varmasti talous ja turvalli-suus. Talous ja turvallisuus ovat samalla sekä koti-maisia ja EU-teemoja. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että on mahdotonta sanoa missä kansallinen asia päättyy ja EU-asia alkaa. Elämme keskinäisriippuvai-sessa maailmassa ja olemme luonnollinen osa Euroo-pan unionia.


uuSien mePPien tavoitteet tulevalle kauDelle

Uusien meppien tavoitteettulevalle kaudelleKolmetoista uutta suomalaismeppiä ovat aloittaneet työnsä Euroopan parlamentin seu-raavalla viisivuotiskaudella 2014-2019. Kysyimme heidän tärkeimmistä tavoitteistaan tai teemoistaan tulevalle kaudelle, johon vastasivat kahdeksan meppiämme.

H heiDi hautala, 58Vihreät/ Euroopan vapaa allianssi -ryhmä “Ensimmäiseksi, Eu-instituutioiden avoimuuden edis-täminen, muun muassa Eu:n asiakirjojen sekä kansain-välisten sopimusten julkistaminen.toiseksi, Eurones-tin edustajakokouksen puheenjohtajana Eu:n itäisen kumppanuuden tukeminen, mihin liittyy demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen ja kansalaisjärjestöjen ja -toimijoiden tukeminen. kolmanneksi, Eu:n kehitys-politiikassa ihmisoikeuksien sekä seksuaali- ja lisäänty-misterveyden ja -oikeuksien edistäminen ja köyhyyden vähentäminen. Lisäksi, kesäajasta luopuminen Eu:ssa.”

H liisa Jaakonsaari, 69Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryh-mä, S&D

“Ensinnäkin, Euroopan globaalin vaikutusvallan vahvis-taminen. miksi? maailma ei voi olla Villi Länsi, missä voimapolitiikka syrjäyttää ihmisoikeudet ja demokra-tian. Epäoikeudenmukaisuus luo kasvualustaa terroris-mille ja ääriliikkeille.

toiseksi, jotta Eurooppa olisi vaikutusvaltainen, työt-tömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys pitää saada radi-kaaliin laskuun. Se on myös arvo sinänsä. nuoret vailla työtä on menneisyyden manner.

kolmanneksi, Eu:n uskottavuus kansalaisten silmis-sä pitää palauttaa. Vain teot ratkaisevat. jäsenmaiden jarruttaminen ja jurnuttaminen pitää vaihtua yhteis-ten eurooppalaisten ratkaisujen etsimiseen. Globaali kilpailu on kovaa. Eurooppa on jäänyt mm. digitaalisen vallankumouksen jalkoihin ja uudet työpaikat syntyvät tälläkin alalla ihan muualla.”


17


H anneli Jäätteenmäki, 59Euroopan liberaalidemokraattien ryhmä ALDE

”Euroopan unionin tulee toimillaan edistää ihmisten työllistymistä ja hyvinvointia, ympäristökriisien rat-kaisua ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. unionin on toimittava rakentavasti kansainvälisissä kriiseissä ja otettava läheisyysperiaate vakavasti.”

H miaPetra kumPula-natri, 42Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D

”tärkeimmät teemat ovat nuorisotyöttömyys, digitaali-unioni ja veronkierto – Eu ei voi heittäytyä häviäväksi mantereeksi globalisaatiossa, vaan täytyy luoda tulevai-suuden uskoa, osaamista ja reiluutta!”

17



H sirPa Pietikäinen, 55Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP

“Ensiksi, resurssitehokkuus. jos luonnonvaroja kulute-taan jatkossa samaan tahtiin kuin nykyään, maapallo ei säily elinkelpoisena. Siksi on kyettävä vallankumouk-seen, jossa kymmenyksellä nykyisistä resursseista säily-tetään ja jopa parannetaan nykyistä elintasoa. resurs-sitehokkuus tarkoittaa samanaikaisesti mahdollisuutta ratkoa sekä ympäristöongelmia että tuottaa merkittä-vää talouskasvua. Se, joka osaa ratkaista resurssitehok-kuuden dilemman, on uuden talouskilpailun voittaja.

toiseksi, Eu:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen.

kolmanneksi, työllisyyden vahvistaminen, mikä tar-koittaa pitkälti tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamista. kuten sanottu, nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö on välttämätöntä. Se kuitenkin vaatii innovaatiota. Esimerkki tällaisesta innovaatiosta on vaikkapa suomalainen tutkimustyö, jossa sinilevästä kehitetään polttoainetta. alustavat tutkimustulokset ovat lupaavia, mutta vielä on matkaa siihen, että autot voisivat kulkea sinilevällä. tällaista työtä on tuettava. Investoinnit on suunnattava aloille, jotka voivat tukea talouden muuttumista resurssitehokkaaksi.”

H merJa kyllönen, 37Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/ Pohjoismaiden vihreä vasemmisto

“Euroopan tulevaisuus, suunta, mihin Eurooppa on menossa ja mitä tavoittelee demokraattisesti ja kansa-laiset huomioiden. kestävän kasvun luominen, energia-politiikka, ilmastokysymykset ja työllisyys tulevat ole-maan päätöksenteon ytimessä.”


19


H samPo terho, 37Euroopan konservatiivit ja reformistit

”keskusvaltaisen liittovaltiokehityksen ja yhteisvas-tuun lisäämisen torjuminen, budjetin pitäminen kuris-sa, kaupan edistäminen muun muassa digitaalisia- ja energian sisämarkkinoita kehittämällä.”

H henna Virkkunen, 42Euroopan kansanpuolueen ryhmä EPP

“kasvu, työllisyys ja uudet investoinnit, parempi sään-tely sekä hyvät energiatavoitteet Eu:n vuoden 2030 energia- ja ilmastopakettiin.”

Varaukset: vikingline.fi tai puh. 0600 415 77 (1,75 €/puhelu + pvm./mpm.). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Pidä tauko talvesta!Itämeren iloisin laivasto kutsuu

sinut nauttimaan loistavasta viihteestä, hyvästä ruuasta ja hauskoista hetkistä.

Sydämellisesti tervetuloa!

Esim. Helsinki–Tukholma-risteilyVoimassa 7.1.–28.2.2015

Tarjous on voimassa kaikkina lähtöpäivinä valitussa hyttiluokassa (A–C-hytti) 2–4 henkilölle. Koskee

vain uusia varauksia, eikä etua voi yhdistää muihin tarjouksiin. Ateriat lisämaksusta. Ikäraja 21 v. Paikkoja

rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Tuotetunnus FPKRY

–50 % päivän hinnasta


kyLmän Sodan päättymisen jälkeen keskustelu ja vaa-timukset itsemääräämisoikeudesta useilla omaleimaisilla alueilla Euroopan unionin sydänmailla ovat kasvaneet. Espanjan pohjoisosien Baskimaa ja katalonia ovat tavoit-telivat itsenäisyyttä jo 1960-luvulla Espanjan falangis-tidiktatuurin aikana. Belgian pohjoisosissa flanderissa itsenäisyyttä kannattavat puolueet ovat menestyneet vaaleissa vahvasti viime aikoina. Lisäksi esimerkiksi ranskan korsikalla, tanskaan kuuluvilla färsaarilla sekä Italian pohjoisosissa on suosittuja puolueita ja liikkeitä, jotka kannattavat alueidensa itsenäisyyttä. yksi kaikkein puhutuimmista itsenäisyyshankkeista viime aikoina on kuitenkin varmasti ollut Skotlannin itsenäisyyshanke.

retkelle osallistui loppujen lopuksi 11 henkeä, joiden lisäksi ruotsin Eurooppanuorten vara-puheenjohtaja andreas Froby osallistui osaan ohjelmastamme. retken ohjelma suunnitel-tiin porukalla ja pääjärjestäjänä toimi Hämeen Eurooppanuorten retkivastaava sebastian Vilja. osallistujat paria lukuun ottamatta olivat eri Eurooppanuorten alueyhdistysten jäseniä, joilla oli erilaisia poliittisia mielipiteitä ja erilaisia aja-tuksia Skotlannin itsenäisyyshankkeesta. Emme lähteneet kampanjoimaan kummankaan puolen puolesta, vaan ennen kaikkea seuraamaan histo-riallista hetkeä.

Teksti ja kuvat: Antti Ahonen

Suomalaiset Eurooppa-aktiivit Skotlannin itsenäisyyskansanäänestystä seuraamassaSkotlannin pääministeri Alex Salmond sopi vuoden 2012 lokakuussa Yhdistyneen kunin-gaskunnan hallituksen ja pääministeri David Cameronin kanssa itsenäisyysäänestyk-sestä syyskuulle 2014. Kansanäänestys järjestettiin syyskuun 18. päivänä 2014. Hämeen Eurooppanuoret ja Eurooppalainen Häme ry järjestivät retken Skotlantiin seuraamaan tätä mielenkiintoista ja jännittävää kansanäänestystä ja kansanäänestykseen liittyvää kampanjaa.

SuomalaiSet eurooPPa-aktiivit Skotlannin itSenäiSyySkanSanääneStyStä SeuraamaSSa

Kuvassa kyllä-puolen kampanja-aktiiveja Ylämailta perinteisissä kansallispuvuissa pohjoismaisten Eurooppa-aktiivien seurassa.

21

tutustuminen skotlannin rikkaaseen historiaan ja kulttuuriin olimme suunnitelleet hyvin tiiviin ohjelman maanan-taista perjantaihin 15.-19. syyskuuta. tutustuminen Skotlannin historiaan viikon alusta oli hyvin mielen-kiintoista. Bussiretkellämme eri puolille Skotlantia saimme perehtyä maan varhaishistoriaan ja keskiaikaan sekä unionin Englannin kanssa syntyvaiheisiin.

retkellämme ylämaille ja alamaiden maaseutualueil-le saimme kuulla opastusta Skotlannin pitkästä, hyvin monikulttuurisesta historiasta. Skotlannissa puhuttiin keskiajalla useita kieliä ja maassa asui useita kansoja. Skotlannin etelä- ja keskiosat kuuluivat osana rooman mahtavaan valtakuntaan, jota voi pitää tietyllä tavalla nykyisen Euroopan unionin edeltäjänä – myös rooman valtakunta oli yhtenäinen talousalue joka kattoi alueita Skotlannista ja Portugalista nykyisen romanian alueelle ja krimin niemimaalle idässä sekä afrikan pohjoisosiin ja Lähi-itään etelässä ja kaakossa.

monesta vaikutteesta syntyneeseen skotlantilaiseen kulttuuriin kuuluu edelleen eurooppalaisuus hyvin vah-vana. Skotlannissa yhteenkuuluvuuden tunne manner-Euroopan kanssa on keskimäärin selvästi vahvempaa kuin Englannissa. Lisäksi pohjoismaisuutta arvostetaan skottien keskuudessa vahvasti: pääministeri alex sal-mondin julkilausuttuna esikuvanakin itsenäisyyskam-panjassa olivat Pohjoismaiden hyvinvointiyhteiskunnat sekä sosiaalidemokraattinen politiikka.

Skotlanti on jakautunut perinteisesti kahteen vahvasti omaleimaiseen alueeseen – alamaihin, jossa englannin kieli sekä siitä kehittynyt skotin kieli ovat olleet pää-kielinä jo tuhannen vuoden ajan, sekä ylämaihin, jossa kelttiläinen gaelin kieli on yhä säilynyt vähemmistökie-lenä ja jossa perinteinen klaanikulttuuri säilyi erityisen pitkään. Skotlannin itsenäisyyden kannatus on perin-teisesti ollut vähäisempää alamailla, etenkin pääkau-punki Edinburghissa ja Englannin rajan tuntumassa ja suurempaa ylämailla, jossa väestöä on kuitenkin paljon vähemmän.

itsenäisyyskysymys skottipuolueiden vahvin jakolinjaSkotlannin parlamentti, Pàrlamaid na h-alba, aloitti toi-mintansa liki kolmensadan vuoden tauon jälkeen vuon-na 1999. tuolloin kansanäänestyksissä Skotlannin ja

Walesin itsehallintoa lisättiin ja autonomiaa hallinnoi-maan perustettiin uudelleen parlamentti. Skotlannis-sa on viisi pääpuoluetta, selkeästi suurimmat Scottish national Party sekä Labour, ja pienemmät liberaalit, vihreät ja konservatiivit. Eurooppa- tai maahanmuut-tokriittiset populistipuolueet ukIP tai British national Party eivät kumpikaan ole saaneet Skotlannista jalan-sijaa.

Skotlannin päähallituspuolue SnP sekoittaa käytännön politiikassaan keskustavasemmistolaista sosiaalide-mokratiaa, vihreää ajattelua sekä kansallismielisyyttä. SnP:ssä on mukana toimijoita vasemmistolaisista oikeis-tolaisiin. aiemmin ranskan porvarillisten gaullistien kanssa yhteistyötä tehnyt SnP on nykyisin talouspoliit-tisesti Brittein saarten mittapuulla varsin vasemmisto-lainen puolue, lähellä Labouria talousnäkemyksiltään, ja liitossa vihreiden kanssa Euroopan parlamentissa.

SnP on kansallismielinen kannattaen Skotlannin itsenäisyyttä, mutta samaan aikaan Eurooppa- ja Eu-myönteinen puolue, joka suhtautuu myönteisesti maa-hanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Liitto vihreiden kanssa europarlamentissa kuuluu vahvasti puolueen ympäristöretoriikassa; myös Skotlannin parlamenttira-kennuksessa heijastuu vahvasti SnP:n ideologian ekolo-gisuuden korostaminen ja kansallismielisyys.

Parlamentaarinen järjestelmä Skotlannissa on sikä-li samanlainen kuin Englannissa, että parlamentissa on järjestäytynyt hallitus ja järjestäytynyt oppositio, mutta vaalijärjestelmä ei ole englantilaistyylinen enem-mistövaali vaan suhteellinen vaalitapa. tämän vuoksi Skotlannissa myös pienpuolueet ovat edustettuina par-lamentissa. Vahvin jakolinja on suhtautuminen itsenäi-syyteen: tärkein oppositiopuolue Labour on no-leirin johtava puolue, liberaalien ja konservatiivien tuella. Itsenäisyyttä kannattavat Scottish national Partyn lisäksi vahvasti Skotlannin vihreät.

Vaalipöhinän keskellä yes- ja no-leireissätutustuimme parlamentin ohella kampanjaorganisaa-tioihin ja puoluetoimistoihin. Pääsimme vierailemaan SnP:n puoluetoimistolle, jossa SnP:n kansainvälisten asioiden sihteeri kertoi meille kampanjaorganisaatios-ta ja kampanjatyöstä. yes-puolen kaksi pääpuoluetta SnP ja vihreät eivät olleet luoneet yhtenäistä kampan-jajärjestöä, vaan kampanjoivat molemmat omien puo-lueorganisaatioidensa tuella ja omien vapaaehtoistensa voimin. molempien puolueiden poliitikot, työntekijät ja vapaaehtoiset jakoivat kampanjamateriaalia ympäri Skotlantia sekä soittelivat ihmisiä läpi perustellen puhe-limitse äänestäjille miksi kannattaa äänestää ”kyllä”. SnP:n toimiston jälkeen pääsimme vierailulle no-puo-len voimakkaimmin unionia kannattavan puolueen, Scottish Conservative Partyn puoluetoimistolle. SCP on Skotlannissa melko pieni puolue, joka kerää vaaleissa alle kymmenen prosentin kannatuksen. Scottish Con-servative Party on talousoikeistolainen mutta suhteel-lisen arvoliberaali konservatiivipuolue, joka on täysin


”Oli hyvin avartavaa tu-tustua perusteellisesti

Skotlannin kulttuuriin sekä poliittiseen elämään näkö-

alapaikalta käsin.”


itsenäinen oma puolueensa eikä kuulu osana British Conservative Partyyn.

SCP:n puoluesihteeri otti meidät vastaan ja esitteli no-puolen kampanjaa. Hän kertoi, että tämä on ensimmäi-nen kerta, kun Labourin, konservatiivien ja liberaalien yhteistyö on näin tiivistä. kukin kolmesta itsenäisyyttä vastustavasta puolueesta kampanjoi oman organisaati-onsa voimin, mutta materiaalia on tuotettu yhdessä ja varainkeruu on ollut osittain yhteistä.

Puoluesihteerin mukaan sekä Skotlannin Labour, kon-servatiivit että liberaalit korostavat skotlantilaisuutta ja omaleimaisuutta; kukaan ei halua olla englantilainen, mutta itsenäisyyttä ei pidetä kestävänä ajatuksena talo-udellisesti eikä yhteiskunnallisesti. konservatiivit ja liberaalit vastustavat myös SnP:n ja vihreiden retoriik-kaa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ja sosiaalide-mokratiasta. nämä porvarilliset puolueet kannattavat talousliberaalimpaa, anglosaksista yhteiskuntajärjestel-mää.

Haastattelimme lisäksi eri kampanjaorganisaatioiden ihmisiä Edinburghissa, eri puolilla kaupungin katuja ja etenkin keskustassa parlamenttitalon lähistöllä. myös parlamenttitalolla, jonka ympäristöön kampanjoinnin suurin hektisyys keskittyi, yes-puoli oli paljon äänek-käämpi ja näkyvämpi. Vaikutti siltä, että no-puolta kan-nattavat olivat enemmän hiljaa omasta mielipiteestään.

mielenkiintoinen sivujuonne itsenäisyyskampanjoin-nissa viimeisinä päivinä oli eri maiden separatistien kerääntyminen joka puolelta maapalloa Skotlantiin. tapasimme mm. katalonian ja Quebecin itsenäisyysak-tiiveja ja paikalla oli separatistiliikkeitä myös afrikas-ta, aasiasta sekä färsaarilta, Grönlannista ja Suomen ahvenanmaalta.

oman värikkään lisänsä toivat erilaiset perinneasut – sekä no-puolella että etenkin yes-puolella. yes-puolen kannattajilla näkyi yllään ylämaiden perinteisiä tartaa-niasuja, kilttejä, keskiaikaisia asuja ja muita skotlan-tilaisia historiallisia kostyymejä. Sekä tietenkin Skot-lannin lipulla ja lipun väreillä koristeltuja vaatteita.

no-puolen kampanjan aktiivien päällä näkyi Britannian union jack-lippuja ja lipun väreihin koristeltuja vaattei-ta sekä muita unionia korostavia vaatteita.

Viikko huipentui jännittävään vaali-iltaan jännittävä kampanja huipentui vaali-iltaan, jolloin olimme saaneet kutsun ja pääsimme seuraamaan vaa-livalvojaisia aivan täpötäydelle SnP:n klubille. tilaan mahtui virallisesti alle 100 ihmistä mutta paikalla oli varmasti yli 150 henkeä illan aikana, myös tapaamiam-me toimittajia Suomesta mm. yleltä, iltapäivälehdistä ja Stt:ltä. Puoluetoimistolla SnP:n aktiivit ja vapaa-ehtoistyöntekijät seurasivat alex Salmondin haas-tatteluja, uutisia ja kansanäänestyksen jännittävää tuloslaskentaa. tunnelma kuitenkin hiipui nopeasti: jo ensimmäiset tuloslaskennat osoittivat, että no-puolen voitto on selkeä.

Pettymyksen hengen saattoi tuntea käsinkosketel-tavan vahvana. jotkut SnP:n toimijat valoivat uskoa itsenäisyyshankkeeseen tulevaisuudessa; jotkut koki-vat että suuri raha ja vahva painostus olivat vaikutta-neet tulokseen. yhtäällä vaikutti siltä, että tulos oli odotettu. toisaalla oli kuitenkin yllättävää, että kyllä-kampanjan ylivoimaisesta näkyvyydestä huolimatta no-puoli sai silti liki 55 prosenttia äänistä. Hiljainen enemmistö oli puhunut.

jännittävän kansanäänestysillan ja vaalivalvojaisten jälkeen suuntasimme koto-Suomea kohti, mielen-kiintoisia ihmisiä tavanneina ja paljon uutta oppinei-na. retki oli todellinen menestys, ikimuistoinen ja ainutlaatuinen kokemus. oli hyvin avartavaa tutustua perusteellisesti Skotlannin kulttuuriin sekä poliitti-seen elämään näköalapaikalta käsin.

Paluupäivämme ison uutisen kuulimme puolilta päi-vin: suosittu pääministeri ja Skotlannin itsenäisyys-puolueen johtaja alex Salmond luopuu politiikasta ja jätti eroanomuksensa. tieto tuli yllätyksenä meille, mutta nähtävästi ei monille skotlantilaisille. Salmon-din koko ura oli kulminoitunut itsenäisyysäänestyk-seen, joka oli hänelle ja hänen johtamalleen puolueelle tappio. alex Salmondin eron myötä Skotlanti sai ensimmäisen naispääministerinsä. no-puolen voitet-tua kansanäänestyksen autonomia kuitenkin laajeni Ison-Britannian hallituksen lupaamalla tavalla, jotta myös yes-kampanja huomioitaisiin tulevaisuudessa jollakin tavalla.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten pääsihteeri ja Euroopan historian innokas harrastaja.

”Pettymyksen hengen saat-toi tuntea käsinkosketelta-

van vahvana.”


23

Ekskursiolla Skotlannin konservatiivien puoluetoimistolle. Scottish Conservative Partyn puoluesihteeri alusti itsenäisyys-hankkeen ongelmista NO-puolen näkökulmasta. Seinällä David Cameron.

Eurooppanuorten jäseniä ekskursiolla itsenäisyyspuolue SNP:n keskustoimistolle, jossa meille tarjottiin YES-kampanja-kylttejä. Vasemmalta pääsihteeri Antti Ahonen sekä Raine Kervinen (Tampereen Eurooppanuoret), SNP:n kv-sihteeri Ian McCann, Sebastian Vilja (Hämeen Eurooppanuoret), Andreas Froby (Ruotsin Eurooppanuoret) sekä Jan Peder (Pääkau-punkiseudun Eurooppanuoret).

Molemmat kansanäänestyksen puolet kampanjoivat innokkaasti Edinburghin kaduilla. Kuvassa Labourin aktiivi NO-kampanjasta sekä Ruotsin Eurooppanuorten varapuheenjohtaja Andreas Froby.



aluetaPaamiSen kuulumiSia tamPereelta

aLuEjärjEStöIdEn toImIntaa tukeakseen Euroop-panuoret järjestävät aluetapaamisia ympäri toiminta-vuoden, jossa alueaktiivit pääsevät tapaamaan toisiaan, vaihtamaan ajatuksia sekä kuulemaan ajankohtaista asiaa Euroopasta ja Euroopan unionista. tämän vuoden aikana olemme kehitelleet aluetapaamisia vastaamaan paremmin paikallisosastojen tarpeisiin; toimintavuoden käynnistyessä tammi-helmikuun taitteessa järjestimme järjestöpäivät alueiden aktiiveille, jonka tavoitteena oli lisätä toimijoiden tietoa Eurooppanuorista sekä antaa informaatiota järjestötoiminnan perusteista. Syksyn aluetapaaminen oli jatkoa kevään uudistuksille. Pyrim-me yhdistämään Eu-asian sekä aluetoimijoiden ajatus-tenvaihdon aluejärjestöjen arjesta.

tänä syksynä aluetapaaminen järjestettiin lokakuun puolivälissä Suomen sydämessä tampereella. mukaan lähtikin parikymmentä innokasta alueiden toimijaa.

Lauantaiaamu aloitettiin kuulumisten vaihdolla, ja oli ilo huomata, kuinka aktiivisia aluejärjestöjä Eurooppa-nuorilla on. Viime keväänä monen alueen tapahtumat keskittyivät odotetusti Euroopan parlamentin vaalien ympärille; pitkin Suomea järjestettiin vaalipaneeleita, kouluvierailuita, vaalivalvojaisia kuin myös äänestämi-sen tärkeydestä tiedottavia ständejä. Vaikka kevät on ollut työntäyteinen, ei alueiden syksy ole sujunut sen huonommin. Saimme kuulla Viiniä ja patonkia-illoista, ekskursioista kuin myös seminaareista.

tampereen kaupungin tervehdyksen tapaamiseen toi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja atanas aleksovski, jolta saimme kuulla ajankohtaisia kuu-

lumisia muun muassa raitiovaunuverkoston etenemi-sestä tampereella. aleksovski myös kehui järjestömme toimintaa, sillä tuomme esiin eurooppalaisia arvoja ympäri Suomen.

Lauantain kääntyessä iltapäivään annoimme puheen-vuoron aluetoimijoille. työryhmissä pohdittiin pai-kallisjärjestön tehokkaan toimintaan liittyvistä haas-teista. aiheina olivat järjestötyöhön sitouttaminen, uusien toimijoiden saaminen ja innostaminen mukaan toimintaan sekä yhteistyön virittäminen muiden jär-jestöjen kanssa. teemat herättivät paljon ajatuksia aiheesta, sillä parituntinen kului nopeasti uusia ideoi-ta kehitellessä ja vanhojen hyvien käytänteiden jaka-misella.

Pitkän päivän iltana suuntasimme illalliselle nautti-maan italialaisista herkuista, ja illan päätteeksi pää-dyimme tampereen kattojen ylle uuteen moro-baariin.

Sunnuntain valjetessa aluetapaamisen päätti kansan-edustaja kimmo sasi, joka ansiokkaasti alusti Pohjois-maiden ja Eu:n suhteesta. Sasin puheessa korostuivat myös historialliset lähtökohdat, jotka on hyvä muistaa ajatellen Pohjoismaiden suhdetta Euroopan unionissa.Euroopan unionin asiat sekä uudet ideat mielessä oli aika suunnata etelään, itään, länteen ja pohjoiseen pitämään yllä tärkeää toimintaa Eurooppanuorten aluejärjestöissä.

Kirjoittaja on Eurooppanuorten hallituksen varapuheenjoh-taja

Aluetapaamisen kuulumisiaTampereelta Aluejärjestöt ovat Eurooppanuorten toiminnan perusta. Ilman toimivaa aluejärjestöpoh-jaa ei Eurooppanuorilla olisi vahvaa toimintaa ruohonjuuritasolla, jossa uusien jäsenten innostaminen mukaan on aktiivisinta.

Tampereen kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Atanas Aleksovski.


Teksti: Meri Kiikkala Kuvat: Eurooppanuoret

25

“Pyrimme yhdistämään EU-asian sekä aluetoimijoiden aja-tustenvaihdon aluejärjestöjen arjesta.”

aluetaPaamiSen kuulumiSia tamPereelta

Tampereen aluetapaamiseen lähti mukaan parisenkymmentä innokasta alueiden toimijaa.

Aluetapaamisen päätti kansanedustaja Kimmo Sasi, joka alusti Pohjoismaiden ja EU:n suhteesta.

25


linnaSeminaarin 2014 tunnelmia

Teksti: Riikka Liljeroos Kuvat: Eurooppanuoret

Linnaseminaarin 2014 tunnelmiaEurooppanuorten perinteikäs Linnaseminaari järjestettiin 22.–24.8.2014 jälleen Haikon kartanossa upeissa puitteissa. Tämän vuoden teemana kolmipäiväisessä seminaarissa oli eurovaalien jälkipyykki.

LInnaSEmInaarI on tullut suositummaksi ja suu-remmaksi vuosi vuodelta. tänä vuonna saavutettiin historian suurin osallistujamäärä kun kaikki seminaarin paikat oli täytetty jo heinäkuun puoliväliin mennessä. jatkuvuuden kannalta upeaa oli, että noin puolet osal-listujista oli ensimmäistä kertaa Linnaseminaarissa – ilmeisesti sana seminaarista on levinnyt todella hyvin myös uusille jäsenille!

Seminaari piti sisällään monia todella hyviä puheen-vuoroja. Saimme kuulla esimerkiksi Euroopan par-lamentin ja komission ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden näkymistä, pohdintaa siitä, miksi euro-vaalien äänestysprosentti jäi niin alhaiseksi, miten vaalit näkyivät mediassa ja miltä unionin talous näyttää. yksi seminaarin kohokohdista oli mar-leena holmbergin vetämä Parlamenttisimulaa-tio, jossa teemoina olivat nuorisotyöttömyys, tieto-suoja, maataloustuet sekä tietysti ukrainan kriisi. Poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien paneelissa katseet suunnattiin jo kohti ensi vuoden eduskuntavaa-leja ja panelistit pääsivät vastaamaan niin taloudellisia,

Europarlamentaarikko Nils Torvalds äänessä.

ulkopoliittisia kuin sosiaalisia teemoja koskeviin kysy-myksiin. Erityisen mielenkiintoisen paneelista teki kak-sinkamppailut, joissa kahden puolueen edustajat väitte-livät keskenään tietyistä aiheista (ttIP, nato, kuntien tehtävät, Venäjä-suhtautuminen).

Seminaarissa kuultiin eurovaaliteeman lisäksi puheen-vuoroja myös muista ajankohtaisista Eu-asioista, mutta erityisesti esille nousi ukrainan kriisi ja sen seurannais-vaikutukset. osallistujien tiedonjanon huomasi selke-ästi kun esitysten jälkeen puhujat saivat vastata yleisö-kysymyksiin, ja yleisöstä nousi salamana useampi käsi. Harvemmin näkee vastaavaa tapahtuvan hiljaisten ja ujojen suomalaisten keskuudessa.

kolmipäiväinen seminaari sisälsi totta kai myös haus-kanpitoa. nautimme hyvästä ruuasta Eurooppalaisen Suomen illallisella ja Haikon kartanon upeilla aamiaisilla, kävimme kylpylässä, tutustuimme uusiin ihmisiin ja illat venyivät pitkälle yöhön, perinteistä aamuyön laituria unohtamatta. kaiken kaikkiaan Linnaseminaarista jäi mieleen mielenkiintoinen poliittinen keskustelu ja ohjel-ma, hyvä ruoka, hauskat illat ja mahtava seura – kuten joku konkari seminaarin päätteeksi tiivistikin: ”Paras Linnaseminaari koskaan!”

Ensi vuotta innolla odottaen! Eurooppanuorten hallitus 2014

Kirjoittaja on Eurooppanuorten hallituksen jäsen.

“Osallistujien tiedonja-non huomasi selkeästi kun esitysten jälkeen puhujat saivat vastata yleisökysy-myksiin, ja yleisöstä nousi salamana useampi käsi.”

“Paras Linnaseminaari kos-kaan!”

27

linnaSeminaarin 2014 tunnelmia

Linnaseminaari järjestettiin perinteisesti Porvoon Haikossa.

Juhlaillallinen Haikon kartanossa. Parlamenttisimulaatio oli yksi seminaarin kohokohdista.


Eurooppanuorten hallitusaktiivit Elisa Tarkiainen (vas.), Mariam Rguibi ja Meri Kiikkala.

liSää tunnelmia vuoDen 2014 linnaSeminaariSta

Lisää tunnelmia vuoden 2014 Linnaseminaarista

FT, dosentti ja filosofi Thomas Wallgren Thomas Wallgren ravisteli puheenvuorossaan EU-sukupolven Eurooppa-näkemyksiä.

Parlamenttisimulaation vetäjä Marleena Holmberg Eu-rooppalaisesta Suomesta

Poliittisten nuorisojärjestöjen paneelissa keskityttiin jo ensi kevään eduskuntavaaleihin.


29

Enemmän,muttaparempaaEU:ta

2014-11-10 Akava_ Eurooppanuoret ilmoitus.indd 1 10.11.2014 12:32:24


Teksti: Kati Temonen Kuva: Magic Hour Film

Marraskuun 9. päivänä kymmenettuhannet eurooppalaiset kokoontuivat Brandenburgin portin ympärille juhlistamaan Berliinin muurin murtumisen 25-vuotispäivää. Televisioku-vat ja radiolähetykset tuon päivän dramaattisista tapah-tumista ovat pinttyneet monen eurooppalaisen mieliin, ja meille nuoremmalle sukupolvellekin tapahtumat ovat vä-littyneet vähintäänkin koulukirjojen ja historiadokument-tien kautta. Muutosten vuosi kulminoitui alkutalven traa-giseen käännekohtaan, mutta väittäisin että lopulta harva on tietoinen edeltävän kesän ja alkusyksyn tapahtumista, joilla oli ratkaiseva vaikutus rautaesiripun murtumiseen.

Tanskalaisen Anders Østergaardin yhdessä unkarilaisen Erzsébet Ráczin kanssa ohjaama dokumenttielokuva ”Kun muuri murtui” (”1989”, Magic Hour Films/Tanska) kertoo tarinan kylmän sodan muutosten vuodesta unkarilaises-ta näkökulmasta, jossa keskiössä on maan silloinen pää-ministeri Miklós Németh. Hän oli mies, joka oli noussut maansa valtaan vasta vuotta aiemmin, nelikymppisenä Harvardissa opiskelleena taloustieteilijänä, mutta tuli pian tunnetuksi kylmän sodan päätösvaiheiden käynnistäjänä. Hän oli mies, joka avasi idän ja lännen väliset portit 10. syyskuuta 1989 ja tuhannet itäsaksalaiset pääsivät pake-nemaan Itävallan ja Unkarin välisen rajan kautta länteen.

Lech Walesa, Vaclav Havel, Mikhail Gorbachev – kylmän sodan loppuvaiheen muistetuimmat ja keskeisimmät polii-tikot, jotka me kaikki tiedämme. Dokumentin tarina osoit-taa, että Miklós Némethin nimi tulisi ehdottomasti kuulua tähän joukkoon. Hän oli mies, joka tarttui ennakkoluulot-tomasti kommunisminaikaisiin epäkohtiin, kuten rajaval-vontaan käytettäviin valtaviin resursseihin, joita hän ryhtyi

ensitöikseen leikkaamaan. Némethin kollegat varoittivat häntä toimenpiteiden mahdollisista seurauksista. Kansa-kunnan muistissa oli vielä vuoden 1956 tapahtumat, jolloin neuvostoliittolaiset brutaalisti hyökkäsivät reformistiseen Unkariin.

Dokumentin kerrontatapa on innovatiivinen ja kiehtova, käyttäen vanhaa arkistomateriaalia uudelleen luoduiksi keskusteluiksi. Kerronta mahdollistaa sen, että pääsemme katsojina katsomaan lähempää niitä salaisia tapaamisia ja puhelinkeskusteluita, joita valtiopäämiesten välillä käytiin. Németh on tarinan protagonisti, mutta oivallisella tavalla dokumentti tuo myös esiin sen kuinka kylmän sodan ”ark-kitehtien” päätökset vaikuttivat traagisinkin seurauksin suoraan yksittäisiin kokemuksiin ja henkilökohtaisiin his-torioihin.

Kylmästä sodasta, josta tunnumme jo tietävän kaiken, on kuitenkin vasta 25 vuotta, mikä on historiassa lyhyt aika. Østergaardin ohjaama valaiseva ja opettavainen doku-menttielokuva osoittaa, että tarinoita, näkökulmia ja koh-taloita on edelleen paljon kertomatta, vaikka näillä olisikin saattanut olla vain hyvin hetkellinen tai paikallinen vaiku-tus.

Dokumentti esitettiin 5.11.2014 DocPoint – Helsingin elo-kuvafestivaalin ja Yle TV1 Dokumenttiprojektin yhteisessä erikoisnäytöksessä samanaikaisesti yli 20 muun eurooppa-laisen maan kanssa.

Lisätietoja: www.1989thefilm.com

Kun muuri murtuiTanskalaisen Anders Østergaardin ohjaama ”Kun muuri murtui” (2014) on unkarilaisnäkökulmasta tehty dokumenttielokuva kylmän sodan lopun poliittisesta draamasta, joka lopulta johti rautaesiripun murtumiseen.

elokuvA-Arvostelu

elokuva-arvoStelu


31

Tammikuun 1. päivä 2015 tulee ku-luneeksi 20 vuotta Suomen liitty-misestä EU:hun. Suomen entinen EU-suurlähettiläs Jan Store kuvaa lokakuussa julkaistussa kirjassaan Suomen tietä EU:n jäseneksi ja toi-mintaa unionin ytimessä.

Pitkän uran diplomaattina tehnyt Jan Store (s. 1948) ker-too ainutlaatuisessa teoksessaan kokemuksistaan suo-malaisena EU-arkkitehtina. Hän käy yksityiskohtaisesti läpi aikaa 80-luvun puolueettomuusasetelmista vaikei-siin EY-jäsenyysneuvotteluihin ja Suomen ensimmäisen puheenjohtajuuskauden onnistumisista pitkiin vääntöi-hin unionin talouskriisin ratkaisemiseksi. Kirjan suurin anti on ennen kaikkea Suomen EU-politiikan tarkastelu virkamiesnäkökulmasta, josta kukaan ei ole vielä aiem-min kirjoittanut.

Kenties kiinnostavinta kirjassa on Storen tarkka kuvaus Suomen ensiaskeleista EU:n uutena jäsenmaana ja eten-kin matkan varrella kerätyistä arvokkaista oivalluksista ja oppimiskokemuksista. Hän tuo usein esiin saumattoman yhteistyön EU-politiikan kollegoiden kuten Antti Satulin, Veli Sundbäckin ja Eikka Kososen kanssa. Suomen huo-lelliset ja määrätietoiset kuin myös vaatimattomatkin toi-mintatavat huomioitiin laajalti ja pohjoista ja pientä Suo-mea alettiin pitää unionin malliesimerkkinä.

Ripauksella huumoria sävytetty kirja on älykäs ja uuden-lainen kuvaus suomalaiseen EU-politiikkaan aitiopaikal-ta ja on mielestäni tärkeä kirja luettavaksi kaikille, jotka haluavat tuntea EU-historiaamme sekä päätöksentekoa EU:ssa pintaa syvemmältä.

Eurooppalainen Suomi ry täyttää kunniakkaat 20 vuotta tänä vuonnaEurooppanuorten emojärjestö perustettiin aikanaan Suomen EU-jäsenyyden kyllä-puolen katto-organisaati-oksi. Kun jäsenyys toteutui, järjestö jatkoi toimintaansa Eurooppa-myönteisenä kansalaisjärjestönä, jonka teh-tävänä on ennen kaikkea edistää keskustelua Euroopas-ta ja Euroopan unionista sekä tiedottaa suomalaisille ajankohtaisista EU-kysymyksistä.

Perustamisestaan lähtien Eurooppalainen Suomi ry on ollut kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin Eurooppa kansalaisjärjestö. Eurooppalainen Suomi hy-väksyy myös kritiikin Euroopan integraatiota kohtaan ja toivottaa kriittiset äänet avoimesti mukaan keskuste-lemaan. Eurooppalainen Suomi tahtoo kehittää Euroo-pan unionia nykyistä tehokkaampaan, avoimempaan ja demokraattisempaan suuntaan, osuvana tunnuslau-seenaan ”parempaa Eurooppaa rakentamassa”. Euroop-panuorten näkökulmasta kahdenkymmenen vuoden ikäisellä järjestöllä on edelleen paljon tehtävää, nyt talo-udellisesti vaikeina aikoina jopa entistä enemmän.

Alusta lähtien Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppa-nuorten yhteistyö on ollut hyvin tiivistä ja tuloksellista. Järjestöt ovat tehneet kampanjoita yhdessä, järjestäneet tapahtumia yhdessä, organisoineet alueellista toimintaa yhdessä ja paljon muuta. Yhteistyö on ollut menestyk-sellistä ja tulee varmasti jatkumaan seuraavat 20 vuotta ja siitäkin eteenpäin!

Eurooppanuorten puolesta: paljon onnea ja pitkää ikää, 20-vuotias Eurooppalainen Suomi!

Kirjoittaja on Eurooppanuorten pääsihteeri

Eurooppalaisen Suomen juhlaseminaarissa Finlandia-ta-lolla 16.10.2014 Eurooppanuorten puheenjohtaja Mariam Rguibi onnittelee puheenvuorossaan 20-vuotiasta järjestöä.

kirjA-Arvostelu / eurooppAlAinen suomi 20-vuottA

kirja-arvoStelu / eurooPPalainen Suomi 20-vuotta

Teksti: Kati Temonen Kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava Teksti ja kuva: Antti Ahonen

31

Jan StoreEURoopAN YTiMESSä Otava 2014, 381 s.


eurooppanuoret ryEurooppanuoret ry on vuonna 1997 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorten kansalaisjärjestö, johon voivat liittyä kaikki alle 35-vuotiaat. Järjestön toiminnan tavoittee-na on lisätä nuorten tietoisuutta Euroopan yhdentymisestä ja sen vaikutuksista sekä toimia keskustelufoorumina ja vaikuttamiska-navana Eurooppa-asioista kiinnostuneille nuorille. Näitä tarkoituk-sia varten yhdistys järjestää tapahtumia ja kampanjoita, harjoittaa julkaisutoimintaa sekä osallistuu eurooppalaisen kattojärjestönsä Young European Federalistsin toimintaan. Tervetuloa toimintaamme mukaan!

www.eurooppanuoret.fi

Facebook: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

Twitter: Eurooppanuoret

Instagram: eurooppanuoret

YouTube: Eurooppanuoret (JEF-Finland)

liity Jäseneksi!

Eurooppanuoret rytunnus 500125800003 Vastauslähetys

Postimaksu maksettu

nimi ........................................................................

Lähiosoite ...............................................................

Postinumero ja -toimipaikka ...........................................................

Puhelin ....................................................................

Sähköposti ..............................................................

Syntymävuosi .........................................................

kyllä, haluan liittyä Eurooppanuoret ry:n jäseneksi

En liity jäseneksi, mutta haluan uutiskirjeen sähköpostiini kahden viikon välein.

Liittyä voit myös netissä!Lue lisää www.eurooppanuoret.fi

yhteystiedot / ContactEurooppanuoret ry / jEf-finlandHermannin rantatie 12 BfI-00580 Helsinkitel: +358 9 6811 [email protected]

mariam rguibiPuheenjohtaja / [email protected]+358 44 264 5683

antti ahonenPääsihteeri / Secretary [email protected]+358 41 460 7921

tähdistö 3/2014

Documents