1 TAITEIDEN JA KULTTUURIN TUTKIMUKSEN LAITOS Jyväskylän yliopiston taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen (Taikun) muodostavat kirjallisuus, museologia, nykykulttuuri, taidehistoria, taidekasvatus sekä digitaalinen kulttuuri. Niiden opetuksessa, tutkimuksessa ja opiskelussa panostetaan yhteistyöhön. Taidehistorialla ja taidekasvatuksella on yhteiset taiteentutkimuksen perusopinnot. Maisterin tutkinnon pääaineopetusta annetaan kirjallisuudessa, museologiassa, taidehistoriassa ja taidekasvatuksessa. Hungarologia on humanistisen tiedekunnan yhteinen hanke, jossa voidaan suorittaa syventävät opinnot ja jatko-opinnot. Nykykulttuurin tutkimuskeskus antaa tutkimusalueisiinsa liittyvää ohjausta ja opetusta lähinnä jatko-opiskelijoille mutta myös pidemmälle edistyneille perustutkinto-opiskelijoille. Laitoksen pääaineopiskelijat voivat suorittaa vapaina sivuaineina laitoksen muita oppiaineita vähintään perusopintojen verran. Museologia on vapaa sivuaine sekä perus-, aine- että syventävien opintojen osalta kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Samoin taiteentutkimuksen perusopinnot ovat vapaat kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Muita laitoksen oppiaineiden sivuaineopinto-oikeuksia tulee erikseen hakea. Tarkempia tietoja laitoksen toiminnasta ja ohjelmasta löytyy verkosta laitoksen kotisivuilta (www.jyu.fi/taiku). Syksyllä 2004 Taikussa alkaa kansainvälinen, monitieteinen ja –taiteinen maisteriohjelma NACS (Nordic Art and Culture Studies). NACSin opetukseen voivat osallistua myös muut kuin maisteriohjelman opiskelijat, jos kursseille jää tilaa.

2 KIRJALLISUUS Kirjallisuustiede kuuluu humanistisiin tieteisiin, ja sen sukulaisaloja ovat mm. kielitiede, historiatieteet, taidehistoria, taidekasvatus ja filosofia. Osana yleistä kulttuurihistoriaa kirjallisuudella on yhteytensä historiatieteisiin ja kulttuurin tutkimuksen eri alueisiin. Muihin taideaineisiin ja filosofiaan kirjallisuutta yhdistää myös estetiikka; filosofian apua kirjallisuustieteen teorianmuodostus tarvitsee myös luokitteluun ja terminologiaan. Kirjallisuus soveltuu pääaineeksi mm. äidinkielen opettajiksi ja kirjallisuuden tutkijoiksi aikoville, kustannus- ja kirjastoalalle sekä kirjallisuus- ja teatterikriitikoiksi hakeutuville. Kirjallisuutta opiskeleva voi pyrkiä äidinkielen opettajan valmistukseen. Kirjallisuus (kotimainen tai yleinen linja) voi olla äidinkielen opettajan pääaine. Tutkinnot, joissa kirjallisuus on pääaine, antavat muodollisen kelpoisuuden kuntien kulttuuritoimien tehtäviin (kulttuuriohjaajaksi, kulttuurisihteeriksi, kulttuuritoimen johtajaksi). Kirjallisuuden laitos toimii vastuulaitoksena avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksen opetuksessa. Kirjoittakoulutukseen kuuluvat 15 ov:n perusopinnot ja 20 ov:n aineopinnot. Koulutuksella tavoitellaan monipuolista kirjoittamisen osaamista ja ammattimaista suhtautumista tekstin tuottamiseen. (Tarkemmat tiedot avoimesta yliopistosta.) Journalistiikkaa opiskelevalle kirjallisuus sopii sivuaineeksi. Kirjallisuuteen yhdistettäviksi sopivia aineita ovat lisäksi esim. jokin vieras kieli ja historia. Yhdistelmä pätevöittää varsinkin vertailevaan kulttuurintutkimukseen, kustannus- ja tiedotusalalle, kansainvälisten kulttuuriyhteyksien tuntemusta vaativaan järjestötoimintaan sekä kansainvälisiin suhteisiin perustuvaan kulttuuritoimintaan. Yhdistelmä sopii antamaan valmiuksia myös kriitikkojen ja suomentajien tapaisille ammattiryhmille. Suomentajan aineyhdistelmäksi sopii hyvin kirjallisuus, jokin vieras kieli ja suomen kieli. Kirjallisuutta voi opiskella joko kotimaisen tai yleisen linjan mukaisesti, perusopinnoissa lisäksi draamalinjan mukaisesti. Opiskelijan on mahdollista sopia muista kuin vaatimuksissa ilmoitetuista tenttikirjoista. Aineopintojen teoreettisessa osuudessa (KIRA3) opiskelija voi suunnata opintojaan omien kiinnostustensa mukaan. Kirjallisuuden voivat valita vapaasti sivuaineeksi (perus- ja aineopinnot) suomen kielen, taideaineiden ja folkloristiikan pääaineopiskelijat. Suomen kielen pääaineopiskelijat voivat saada myös kirjallisuuden syventävien opintojen oikeudet. Kirjallisuuden oppiaine johtaa myös hungarologian opetusta, joka on vapaa sivuaine (haetaan sivuainehaussa). Syksyllä 2002 hungarologiasta tuli humanistisen tiedekunnan yhteinen hanke, jossa voidaan suorittaa syventävät opinnot ja jatko-opinnot. Unkari-opinnoissa panostetaan siis erityisesti tohtorikoulutukseen ja kansainvälisiin tutkimushankkeisiin, mihin laajat kansainväliset kontaktit (mm. vaihto-

3 ohjelmat) tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet. Opintojen strategiana on se, että opintojen alussa unkarin kieleen, Unkariin ja unkarilaisuuteen tutustutaan mahdollisimman laveasti ja opintojen mittaan erikoistutaan muita opintoja myötäillen yhä kapeammalle alueelle. Hungarologian syventävät opinnot voidaan suorittaa kirjallisuustieteen, kielitieteen, historian, etnologian, taidehistorian ja musiikin osalta. On suotavaa, että opinnot suoritettaisiin osaksi Unkarissa tai jonkin muun maan yhteistyöyliopistossa. Hungarologian opintoihin soveltuvat unkarin kielen kurssit ja laitosten tarjoamat kulttuuriopinnot esim. kielitieteen, historian, etnologian ja musiikin, sekä Taikun oppiaineiden osalta erityisesti taidehistorian, elokuvan, kirjallisuuden alalta. Hungarologian opinnoiksi ilmoitettuja kursseja tms. hyväksytään vastaavasti em. opintojen osaksi. Ajankohtaista lisätietoa ja tutkintovaatimukset löytyvät osoitteesta: www.jyu.fi/hungarologia.

4 K I R J A L L I S U U D E N T U T K I N T O V A A T I M U K S E T 2 0 0 4 - 2 0 0 5 Perusopinnot 30 p (15 ov) KIRJALLISUUDEN TEORIA, TULKINTA JA HISTORIA 16 p / 8 ov KIRP01 Kirjallisuustieteen perusteet 5 p / 2,5 ov KIRP02 Tekstianalyysiharjoituksia 1 ja 2 5 p / 2,5 ov KIRP03 Yleisen kirjallisuuden historia 3 p / 1,5 ov KIRP04 Kotimaisen kirjallisuuden historia 3 p / 1,5 ov KIRJALLISUUDEN TUNTEMUS I 14 p / 7 ov KIRP05 Antiikin kirjallisuus 2 p / 1 ov KIRP06 Suomen kirjallisuuden varhaisvaiheet 2 p / 1 ov KIRP07 Kotimainen kirjallisuus 10 p / 5 ov KIRP08 Yleinen kirjallisuus 10 p / 5 ov KIRP09 Yleinen draamakirjallisuus 10 p / 5 ov Aineopinnot 50 p (25 ov) KIRJALLISUUDEN TEORIA 8 p / 4 ov KIRA01 Estetiikka 2 p / 1 ov KIRA02 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja 6 p / 3 ov KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSEN SUUNTIA 3 x 5 p = 15 p / 7,5 ov KIRA3A Lasten- ja nuortenkirjallisuuden teoria 5 p / 2,5 ov KIRA3B Kirjallisuuden pedagogia 5 p / 2,5 ov KIRA3C Mediakasvatus ja -tutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3D Narratiivien tutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3E Strukturalismi ja semiotiikka 5 p / 2,5 ov KIRA3F Jälkistrukturalismi 5 p / 2,5 ov KIRA3G Kirjallisuuden vastaanotto 5 p / 2,5 ov KIRA3H Kirjallisuuden kääntäminen 5 p / 2,5 ov KIRA3I Feministinen tekstintutkimus ja gender-tutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3J Kulttuurintutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3K Kirjallisuussosiologia 5 p / 2,5 ov KIRA3L Diskurssintutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3M Postkolonialismi ja etnisyys 5 p / 2,5 ov KIRA3N Kirjallisuushistorian tutkimus 5 p / 2,5 ov KIRA3O Kirjallisuuden lajiteoria 5 p / 2,5 ov KIRA3P Elektroninen kirjallisuus 5 p / 2,5 ov KIRA3Q Kirjailijan/kirjoittajan työ 5 p / 2,5 ov PROSEMINAARI KIRA04 Proseminaari 10 p / 5 ov KIRJALLISUUDEN TUNTEMUS II 15 p / 7,5 ov KIRA5A Kotimainen kertomakirjallisuus 5 p / 2,5 ov KIRA5B Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka 5 p / 2,5 ov

5 KIRA5C Kotimainen draamakirjallisuus 5 p / 2,5 ov KIRA6A Yleinen kertomakirjallisuus 5 p / 2,5 ov KIRA6B Yleisen kirjallisuuden lyriikka 5 p / 2,5 ov KIRA6C Yleinen draamakirjallisuus 5 p / 2,5 ov VAIHTOEHTOISET OSIOT 2 p / 1 ov KIRA07 Lasten- ja nuortenkirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA08 Kotimainen nykykirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA09 Populaarikirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA11 Viron kirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA12 Unkarin kirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA13 Venäjän kirjallisuus 2 p / 1 ov KIRA14 Skandinavian kirjallisuus 2 p / 1 ov Syventävät opinnot 80 p (40 ov) KIRJALLISUUDEN TUTKIMUKSEN TEORIA JA MENETELMÄT KIRS1A-I Kirjallisuudentutkimuksen teoria ja menetelmät 16 p / 8 ov KIRJALLISUUDEN VIRTAUKSIA 14 p / 7 ov KIRS15 Kotimainen linja 14 p / 7 ov KIRS20 Yleinen linja 14 p / 7 ov MAISTERIKOULUTUS KIRS25 Seminaari 10 p / 5 ov KIRS30 Tutkielma 40 p / 20 ov KIRS35 Mahdollinen harjoittelu 18 p / 9 ov KIRS40 Mahdollisia ulkomailla suoritettuja opintoja 10 p / 5 ov Kirjoittamisen syventävät opinnot 80 p (40 ov) KIRJOITTAMISEN TUTKIMUS JA HISTORIA 10 p / 5 ov KIKS10 Kirjoittamisen tutkimuksen suuntia 5 p / 2,5 ov KIKS20 Kirjoittamisen historia 5 p / 2,5 ov KIRJOITTAMISEN OHJAUS JA ILMAISUN KEHITTÄMINEN 20 p / 10 ov KIKS30 Kirjallisen ilmaisun kehittäminen 2-18 p /1-9 ov KIKS35 Kirjoittamisen ohjaus 2-18 p /1-9 ov TUTKIMUS JA TAITEELLINEN TYÖ 50 p / 25 ov KIKS40 Metodiopinnot 10 p / 5 ov KIKS45 Mahdollinen harjoittelu 18 p / 9 ov KIKS50 Pro gradu 40 p / 20 ov

6

PERUSOPINNOT 30 p (15 ov) KIRJALLISUUDEN TEORIA, TULKINTA JA HISTORIA KIRP01 Kirjallisuustieteen perusteet (5 p/2,5 ov) pakollinen yhden lukukauden luento, jonka yhteydessä tentitään osin seuraavat: KANTOKORPI et al., Runousopin perusteet; KOSKELA - ROJOLA, Lukijan ABC-kirja; RIMMON-KENAN, Kertomuksen poetiikka. KIRP02 Tekstianalyysiharjoituksia 1 ja 2 (5 p/2,5 ov) pakollinen Toinen tekstianalyysiharjoitus voidaan suorittaa osallistumalla Oriveden opiston kirjoittamisen kurssiin. KIRP03 Yleisen kirjallisuuden historia (3 p/1,5 ov) pakollinen HEISKANEN-MÄKELÄ, Euroopan kirjallisuuden valtavirtauksia keskiajalta esiromantiikkaan; OLSSON - ALGULIN, Litteraturens historia i världen, s. 249-594. KIRP04 Kotimaisen kirjallisuuden historia (3 p/1,5 ov) pakollinen LAITINEN, Suomen kirjallisuuden historia, uusin painos. KIRJALLISUUDEN TUNTEMUS I KIRP05 Antiikin kirjallisuus (2 p/1 ov) pakollinen a) KAIMIO - OKSALA - RIIKONEN, Antiikin kirjallisuus ja sen perintö (1998). b) kaksi seuraavista: HOMEROS, Odysseia tai Ilias; VERGILIUS, Aeneis; SOFOKLES, Kuningas Oidipus; PLATON, Pidot; LONGOS, Dafnis ja Khloe; PETRONIUS, Trimalkion pidot; kokoelma antiikin lyriikkaa (SAPFO tai CATULLUS tai HORATIUS). KIRP06 Suomen kirjallisuuden varhaisvaiheet (2 p/1 ov) pakollinen Kalevala ja Kanteletar. Yksi seuraavista (KIRP07, KIRP08 tai KIRP09). Sovelletaan käsitteiden hallintaa, tekstianalyysia ja teosten sijoittamista kirjallisuushistorialliseen kontekstiin. Suoritetaan kirjatenttinä kahdessa osassa (A ja B), kumpikin osa 5 p/2,5 ov. KIRP07 Kotimainen kirjallisuus pakollinen kotimaisen linjan opiskelijoille (10 p/5 ov) KIRP7A (5 p/2,5 ov) Romantiikka ja kansallisen heräämisen aika: RUNEBERG, Vänrikki Stoolin tarinat I-II, Hanna; TOPELIUS, Välskärin kertomukset, 1. osa; sekä Suomen kirjallisuushistoria 1, luku IV (s. 180-267). Kivi ja hänen aikansa: KIVI, Kullervo, Nummisuutarit, Kihlaus, Seitsemän veljestä, Kanervala; sekä VILJANEN, Aleksis Kivi (Suomen kirjallisuus III, s. 462-580). KIRP7B (5 p/2,5 ov) Realismi, naturalismi ja uusromantiikka: AHO, Rautatie, Juha, Lastuja (Valitut teokset, 6. p. 1967, myös näköispainos 1995); CANTH, Köyhää kansaa; Anna Liisa; JÄRNEFELT, Isänmaa; LINNANKOSKI, Laulu tulipunaisesta kukasta; sekä Suomen kirjallisuushistoria 2, luvut I ja II (s. 8-219). Uudempi kirjallisuus: LASSILA, Tulitikkuja lainaamassa; LEHTONEN, Putkinotko; KIANTO, Punainen viiva; SILLANPÄÄ, Nuorena nukkunut; sekä Suomen kirjallisuushistoria 2, luku III (s. 222-344). Valikoima suomalaista lyriikkaa: LEINO, Helkavirsiä I-II; HELLAAKOSKI, Jääpeili; MERILUOTO, Lasimaalaus.

7

KIRP8 Yleinen kirjallisuus pakollinen yleisen linjan opiskelijoille (10 p/5 ov) KIRP8A (5 p/2,5 ov) Keskiaika ja renessanssi: DANTE, Jumalainen näytelmä I; BOCCACCIO, Decamerone (esipuhe, 4., 7. ja 9. päivä); SHAKESPEARE, Hamlet; CERVANTES, Don Quijote I (s. 5-564). Barokki ja klassismi: MOLIÈRE, Saituri; SWIFT, Gulliverin retket; VOLTAIRE, Candide. Esiromantiikka ja romantiikka: GOETHE, Nuoren Wertherin kärsimykset; POE, Korppi ja kulta-kuoriainen; HUGO, Pariisin Notre Dame. KIRP8B (5 p/2,5 ov) Realismi, naturalismi ja vuosisadan vaihde (valitaan kolme seuraavista:) DICKENS, David Copperfield; TOLSTOI, Anna Karenina; FLAUBERT, Rouva Bovary; DOSTOJEVSKI, Rikos ja ran-gaistus. Modernismi (valitaan kolme seuraavista:) JOYCE, Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta; HESSE, Arosusi; HEMINGWAY, Jäähyväiset aseille; KAFKA, Oikeusjuttu; CAMUS, Sivullinen. KIRP9 Yleinen draamakirjallisuus pakollinen draamalinjan opiskelijoille (10 p/5 ov) KIRP9A (5 p/2,5 ov) Teatterihistoria: WICKHAM, Teatterihistoria s. 97-274. Draaman teoria: DYFVERMAN, Dramats teknik tai ESSLIN, Draaman perusteet tai PFISTER, The Theory and Analysis of Drama, luvut I, IV-VI. KIRP9B (5 p/2,5 ov) Draaman tuntemus: Renessanssi, barokki ja klassismi: SHAKESPEARE, Hamlet, Kuningas Lear (tai Kesäyön uni); CALDERÓN, Elämä on unta; MOLIÈRE, Saituri, Tartuffe. Esiromantiikka ja romantiikka: SCHILLER, Rosvot (tai Orleansin neitsyt); GOETHE, Faust I; KLEIST, Rikottu ruukku; BÜCHNER, Dantonin kuolema. Realismi, symbolismi, nykydraama: GOGOL, Reviisori; TŠEHOV, Kolme sisarta, Kirsikkapuisto; SHAW, Pygmalion; BRECHT, Kolmen pennin ooppera; SARTRE, Suljetut ovet; BECKETT, Huo-menna hän tulee; ALBEE, Kuka pelkää Virginia Woolfia. Huom. draamalinjan opiskelijat suorittavat toisen tekstianalyysiharjoituksen (KIRP02) kohdalla ns. teatteripraktikumin (joka voidaan korvata myös todistetulla osallistumisella käytännön teatterityöhön). AINEOPINNOT 50 p (25 ov)

KIRJALLISUUDEN TEORIA KIRA01 Estetiikka (2 p/1 ov) pakollinen. Jos suoritetaan luentona, suositellaan suoritettavaksi jo opintojen alkuvaiheessa. Lukukauden luentosarja tai BEARDSLEY, Aesthetics from Classical Greece to the Present tai VUORINEN, Estetiikan klassikoita tai SHUSTERMAN, Taide, elämä ja estetiikka: pragmatismin filosofia ja estetiikka tai KUISMA (toim.) Suomalainen estetiikka 1900-kuvulla. HUOM! Valittaessa jokin muu teos kuin Beardsley on lisäksi luettava PLATON, Ion (Teokset I) ja Valtion 10. kirja (Teokset IV). KIRA02 Kirjallisuuden teoriaa ja lähestymistapoja (6 p/3 ov) pakollinen, pääaineopiskelijan suositellaan suorittavan ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella, osallistumalla osion korvaavaan opetukseen. Valitaan kolme seuraavista siten, että kummastakin kohdasta (a ja b) mukana jokin teos: a) Kirjallisuuden teoria. Valitaan seuraavista, niin että yksi kirja = 2 p: EAGLETON, Kirjallisuusteoria: johdatus; GREEN - LeBIHAN, Critical theory and Practice; JEFFERSON - ROBEY, Modern Literary Theory (2nd ed.); SELDEN, A Reader's Guide to Contemporary Literary

8

Theory (2nd ed.); ALANKO - KÄKELÄ-PUUMALA(toim.), Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. b) Kirjallisuuden tulkinta: HIRSCH, Validity in Interpretation; WEINSHEIMER, Philosophy of Hermeneutics and Literary Theory. KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSEN SUUNTIA Valitaan kolme (3) eri osioita, yht. 15 p/7,5 ov. Suoritetaan pääasiallisesti kirjatentteinä. Suositellaan valittavaksi proseminaariesitelmän laatimista ja omaa suuntautumista opinnoissa tukevia osioita. KIRA3A Lasten- ja nuortenkirjallisuuden teoria. (5 p/2,5 ov) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Valitaan kaksi (2) teosta. FOSTER - SIMONS, What Katy Read? Feminist Re-Readings of ’Classical’ Stories for Girls; HAVASTE, Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus; NIKOLAJEVA, Barnbokens byggklossar; NIKOLAJEVA (ed.), Modern litteraturteori och metod i barnlitteraturforsking. KIRA3B Kirjallisuuden pedagogia. (5 p/2,5 ov) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Suoritetaan kaikki allaolevat teokset. LINNAKYLÄ - TAKALA (toim.), Lukutaidon uudet ulottuvuudet, PURANEN, Luen, koen ja sanoiksi puen. Kirjallisuuden käsittelyn opas; SAARINEN - KORKIAKANGAS, Ihanaa vai pitkäveteistä; SAARILUOMA - TURUNEN (toim.), Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. KTSV44 (s. 153-195). KIRA3C Mediakasvatus ja -tutkimus (5 p/2,5 ov) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuville. Valitaan kaksi (2) teosta. FAIRCLOUGH, Miten media puhuu?; HERKMAN, Sarjakuvan kieli ja mieli; HIETALA, TV:n merkit; HANKALA - KOTILAINEN - KIVIKURU, Mediakasvatus; KELLNER, Mediakulttuuri; VALKOLA, Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka. KIR3D Narratiivien tutkimus (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BAL, Narratology; BOOTH, Rhetoric of Fiction, 2nd.ed; GENETTE, Discours du Récit (myös engl.); MARTIN, Recent Theories of Narrative; PRINCE, Narratology. The Form and Function of Narrative; TAMMI, Kertova teksti. KIR3E Strukturalismi ja semiotiikka (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BARTHES, Tekijän kuolema, tekstin syntymä; CULLER, Structuralist Poetics; LOTMAN, Merkkien maailma; SCHOLES, Structuralism in Literature. KIRA3F Jälkistrukturalismi (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. CULLER, On Deconstruction; DE MAN, Allegories of Reading; DERRIDA, Platonin apteekki; GREENBLATT, Renaissance self-fashioning from More to Shakespeare; HUTCHEON, Poststructuralism; WORTON - STILL (ed.), Intertextuality. KIRA3G Kirjallisuuden vastaanotto (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. ESKOLA (toim.), Nainen, mies ja fileerausveitsi; FREUND, Return of the Reader; HOLUB, Crossing Borders: Reception Theory, Poststructuralism, Deconstruction; SULEIMAN - CROS-MAN, The Reader in the Text: Essays on Audience and Interpretation; TOMPKINS (ed.), Reader-Response Criticism from Formalism to Post-Structuralism. KIRA3H Kirjallisuuden kääntäminen (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BASSNETT, Teoksesta toiseen; BENJAMIN, Translation and the Nature of Philosophy; OITTINEN, Kääntäjän karnevaali; STEINER, After Babel.

9

KIRA3I Feministinen tekstintutkimus ja gender-tutkimus (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. ANTTONEN - LEMPIÄINEN - LILJESTRÖM, Feministejä: aikamme ajattelijoita; KOIVUNEN, Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen; LEHTONEN, Pikku jättiläisiä; MILLS, Feminist Stylistics; MORRIS, Kirjallisuus ja feminismi. KIRA3J Kulttuurintutkimus (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. CONNOR, Postmodern Culture; EASTHOPE, Literary into Cultural Studies; FORNÄS, Kulttuuriteoria; GROSSBERG, Mielihyvän kytkennät; HALL, Kulttuurin ja politiikan murroksia; KUPIAINEN - SEVÄNEN, Kulttuurintutkimus: johdanto; LEHTONEN, Post Scriptum. KIRA3K Kirjallisuussosiologia (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BARKER (et al.), Literature, Society and the Sociology of Literature; GIDDENS, Modernity and Self-Identity; NIEMI, Kirjallisuus instituutiona; SWINGEWOOD, Sociological Poetics. KIRA3L Diskurssintutkimus (5 ov/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. COOK, Discourse and Literature: the Interplay of Form and Mind; JOKINEN, Diskurssianalyysi liikkeessä; MILLS, Discourse. KIRA3M Postkolonialismi ja etnisyys (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. ASHCROFT, The Empire Writes Back; MOORE-GILBERT, Postcolonial Theory; PALUMBO-LIU (ed.), The Ethnic Canon; SAID, Culture and Imperialism; SPIVAK, Maailmasta kolmanteen; TUR-NER; Orientalism, Postmodernism and Globalism; SARDAR, Postmodernism and the Other. KIRA3N Kirjallisuushistorian tutkimus (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BLOOM, The Western Canon; IHONEN - VARPIO (toim.), Helmi - simpukka - joki. Kirjallisuushistoria tänään; KAJANNES et al.: Katkos ja kytkös; PERKINS, Is Literary History Possible?; VEESER, H.A. (ed.), New Historicism; WILSON - DUTTON (ed.), New Historicism and Renaissance Drama. KIRA3O Kirjallisuuden lajiteoria (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. BAHTIN, Dostojevskin poetiikan ongelmia; BÜRGER, Theory of The Avant-garde; FOWLER, Kinds of Literature; HAAPALA (toim.), Kuvien kehässä; LEJEUNE, On Autobiography; NADEL, Biography: Fiction, Fact and Form; REID, The Short Story; SIEBER, The Picaresque; TODOROV, The Fantastic. KIRA3P Elektroninen kirjallisuus (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. AARSETH, Cybertext. Perspectives on Ergodic Literature; BOLTER, Writing Space. The Computer, Hypertext, and the History of Writing; ESKELINEN, Kybertekstien narratologia; JÄRVINEN, Hyperteoria; LANDOW, Hypertext 2.0. KIRA3Q Kirjailijan/kirjoittajan työ (5 p/2,5 ov) Valitaan kaksi (2) teosta. ELBOW, Writing with Power; HAAVIKKO (toim.), Miten kirjani ovat syntyneet 1-4 (osin, sopimuksen mukaan); GOLDBERG, Writing Down the Bones; ROSE, Authors and Owners; VIRTANEN (toim.), Oriveden uudet opit. PROSEMINAARI KIRA04 Proseminaari (10 p/5 ov) Pääaineopiskelijalla pakollinen, kaksi lukukautta. Sivuaineopiskelijat eivät suorita proseminaaria (aineopintojen laajuus täten 40 p/20 ov).

10

HuK-tutkinnon suorittavilla HuK-tutkielma maturiteetin kanssa. Sovitaan vastaanottajan kanssa. KIRJALLISUUDEN TUNTEMUS II Suoritetaan joko kotimaisen tai yleisen linjan mukaan. (15 p/7,5 ov) KIRA5 Kotimainen kirjallisuus Pakollinen kotimaisen kirjallisuuden opiskelijoille. Kotimaisen linjan opiskelija voi halutessaan suorittaa kaksi kotimaisen kirjallisuuden osaa ja yhden osan yleisen kirjallisuuden lajeista, kuitenkin siten, että suorittaa kaikki kolme lajia. KIRA5A Kotimainen kertomakirjallisuus (5 p/2,5 ov) Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut I ja II (s. 8-155) sekä neljä (4) romaania seuraavista: a) PEKKANEN, Tehtaan varjossa; SILLANPÄÄ, Miehen tie; VIITA, Moreeni; LINNA, Tuntema-ton sotilas; Täällä Pohjantähden alla I-III (vastaa kolmea romaania); MERI, Manillaköysi; TAPIO, Aapo Heiskasen viikatetanssi; RINTALA, Pojat; VARTIO, Hänen olivat linnut; SALAMA, Juhannustanssit; MUKKA, Maa on syntinen laulu; SUOSALMI, Hyvin toimeentulevat ihmiset; JOENPELTO, Elämän rouva, rouva Glad; TUURI, Pohjanmaa; KAURANEN, Sonja O. kävi täällä; PULKKINEN, Romaanihenkilön kuolema. b) kaksi (2) novellikokoelmaa seuraavista: PAKKALA, Pikku ihmisiä; JOTUNI, Tyttö ruusutar-hassa; HAANPÄÄ, Heta Rahko korkeassa iässä; HYRY, Kertomus; MERI, Leiri; SEPPÄLÄ, Suuret kertomukset. KIRA5B Kotimaisen kirjallisuuden lyriikka (5 p/2,5 ov) Suomen kirjallisuushistoria 3, luvut III ja IV (s. 158-300), lisäksi seuraavat artikkelit, jotka ovat saatavissa oppiaineesta: HÖKKÄ, “Lyyrinen minä - onko häntä, onko sitä, onko sinua?” teoksessa Subjekti, minä, itse (toim. LYYTIKÄINEN); VIIKARI, “Ei kenenkään maa” teoksessa Avoin ja suljettu (toim. MAKKONEN); VIIKARI, “Carpe diem” teoksessa Sanan voima (toim. LAITINEN - ROJOLA); sekä a) LEINO, Juhana herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja (tai Talviyö); MANNINEN, Säkeitä I-II; KAILAS, Runoja; MUSTAPÄÄ, Linnustaja; JUVONEN, Pohjajäätä; MANNER, Fahrenheit 121; HAAVIKKO, Puut, kaikki heidän vihreytensä. b) Lisäksi kolme (3) seuraavista: KOSKENNIEMI, Runoja; HELLAAKOSKI, Sarjoja; SÖDER-GRAN, Runoja; DIKTONIUS, Runoja; VALA, Kaukainen puutarha; SARKIA, Unen kaivo; TYNNI, Kootut runot; MERILUOTO, Lasimaalaus; VIITA, Betonimylläri; SAARIKOSKI, trilogia Tanssilattia vuorella, Tanssiinkutsu, Hämärän tanssit; NUMMI, Matkalla niityn yli; LAINE, Viiden pennin Hamlet; REKOLA, Silmänkantama; TURKKA, Tule takaisin, pikku Sheba. KIRA5C Kotimainen draamakirjallisuus (5 p/2,5 ov) PALMGRENIN teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen POHJOLAN osuus s. 387-449; KINNUNEN, Draaman maailma. Valitaan kymmenen (10) näytelmää seuraavista: WECKSELL, Daniel Hjort; LINNANKOSKI, Ikuinen taistelu; HAARLA, Lemmin poika; JOTUNI, Tohvelisankarin rouva; OLSSON, S.O.S.; WUOLIJOKI, Niskavuoren Heta; CHORELL, Ruoho; MANNER, Poltettu oranssi; HAAVIKKO, Agricola ja kettu; MERI, Sotamies Jokisen vihki-loma; MANNERKORPI, Avain; KYLÄTASKU, Runar ja Kyllikki; PELTONEN, Kohti maailman sydäntä; SUOSALMI, Satahampaiset; LUNDÁN. Tarpeettomia ihmisiä; RUOHONEN, Kuningatar K; TURKKA, Osta pientä ihmistä. KIRA6 Yleinen kirjallisuus

11

Pakollinen yleisen kirjallisuuden opiskelijoille. Yleisen linjan opiskelija voi halutessaan suorittaa yhden kotimaisen kirjallisuuden lajeista, kuitenkin niin että suorittaa kaikki kolme lajia. Teoksesta Kansojen kirjallisuus luetaan kutakin valittua kirjailijaa koskevat tiedot. KIRA6A Yleinen kertomakirjallisuus (5 p/2,5 ov) Jokin laajempi tutkielma kertomataiteesta; esim. SAARILUOMA, Muuttuva romaani; Postindi-vidualistinen romaani; WRIGHT, The Formal Principle in the Novel; AUERBACH, Mimesis. Valitaan kolme (3) romaania ja yksi (1) novellisti teoksineen seuraavista: a) FIELDING, Tom Jones; GOETHE, Wahlverwandtschaften; STENDHAL, Le Rouge et le Noir; BALZAC, La Cousine Bette; DICKENS, The Pickwick Papers (tai Hard Times); GEORGE ELIOT, The Mill on the Floss (tai Middlemarch); MELVILLE, Moby Dick; MANN, Buddenbrooks (tai Der Zauberberg); WOOLF, Mrs. Dalloway; ROBBE-GRILLET, Dans le labyrinthe; Le CLÉZIO, Onitsha; SIMON, Les Géorgiques; ECO, Il nome della rosa. b) JOYCE, Dubliners; KELLER, Romeo und Julia auf dem Dorfe (kokoelmasta Die Leute von Seldwyla); MAUPASSANT, Boule de suif, Horla; MANN, Tonio Kröger, Der Tod in Venedig; KAFKA, Das Urteil, Die Verwandlung; CONRAD, The Heart of Darkness; BLIXEN, The Deluge at Norderney (tai The Dreamers, kokoelmasta Seven Gothic Tales); HEMINGWAY, The Killers, The Old Man and the Sea. KIRA6B Yleisen kirjallisuuden lyriikka (5 p/2,5 ov) a) Jokin laajempi tutkielma lyriikasta, esim. FRIEDRICH, Die Struktur der modernen Lyrik tai EASTHOPE, Poetry as Discourse; b) kolme (3) kokoelmaa seuraavista: PETRARCA, Rime (Sonetteja Lauralle); VILLON, Testa-mentti; SHAKESPEARE, Sonnets; GOETHE, Der Musensohn - runotarten lemmikki tai Römische Elegien (myös suom.); HÖLDERLIN; Brot und Wein (myös suom.); BAUDELAIRE, Les Fleurs du Mal; RILKE, Duineser Elegien; APOLLINAIRE, Alcools; NERUDA, Canto General; POUND, Personae. c) seuraavat runoelmat: WHITMAN, Song of Myself; MAJAKOVSKI, Oblako v shtanah (Pilvi housuissa); ELIOT, The Waste Land. KIRA6C Yleinen draamakirjallisuus (5 p/2,5 ov) Jokin laajempi tutkielma draamasta; esim. WILLIAMS, Drama from Ibsen to Brecht tai KINNUNEN, Draaman maailma; kymmenen (10) näytelmää seuraavista: (Anon.) Everyman; SHAKESPEARE, Richard III, Anthony and Cleopatra, The Tempest; MOLIÈRE, Le Misanthrope, Don Juan; RACINE; Phedre; GOLDONI, La Locandiera (Majatalon emäntä); SCHILLER, Kabale und Liebe, Maria Stuart; BÜCHNER, Woyzeck, Dantons Tod; IBSEN, Hedda Gabler, Vildanden; STRINDBERG, Fadern, Ett drömspel; TŠEHOV, Vanja-Eno, Lokki; SHAW, Major Barbara; PIRANDELLO, Sei personaggi i cerca d'autore; GARCIA LORCA, La Casa de Bernarda Alba; O'NEILL, Long Day's Journey into Night; WILLIAMS, Cat on a Hot Tin Roof; MILLER, The Death of a Salesman; BRECHT, Die Ausnahme und die Regel, Mutter Courage, Leben des Galilei; BECKETT, Fin de partie, Oh les beaux jours; IONESCO, La Leçon, Les Chaises.

VAIHTOEHTOISET OSIOT Valitaan yksi vaihtoehtoinen osio (2 p/1 ov). KIRA07 Lasten- ja nuortenkirjallisuus (2 p/1 ov) Suositellaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuville. a) Huhtala et al, Pieni suuri maailma. b) Valitaan yksi teos neljästä osiosta, yhteensä neljä (4) teosta: 1. Sadut: ANDERSEN, Andersenin satukirja (osin); Grimmin sadut (osin); ROINE, Satuja; TOPELIUS, Topeliuksen kauneimmat sadut (osin).

12

2. Lastenromaani: DAHL, Mathilda; GRAHAME, Kaislikossa suhisee; JANSSON, Vaarallinen juhannus; LINDGREN, Peppi Pitkätossu; MILNE, Nalle Puh; PARKKINEN, Sammaltunturin sopulivuosi; USPENSKI, Fedja-setä, kissa ja koira. 3. Lastenlyriikka: HELAKISA, Annan ja Matiaksen laulut. Kaarina Helakisan lastenrunot 1966-88; KUNNAS, Tiitiäisen satupuu; ITKONEN, Be & Pop; LAULAJAINEN, Sinisen delfiinin lauluja. 4. Kertomuksia ja novelleja: HELTTUNEN – UUSI-HALLILA (toim.), Avainnovelleja 1900-luvulta: Kaksi maailmaa; Majatalo ja muita kauhutarinoita; Laatunovelleja; HOTAKAINEN, Ritva; MARTINHEIMO, Isojalkainen poika; TOIVOLA, Vampyyrivuosi. 5. Tyttö- ja poikakirjat: ALCOTT, Pikku naisia; MARCK, Luokan ikävin tyttö; OTAVA, Priska; SWAN, Iris rukka; HINTON, Me kolme ja jengi; RIIKKILÄ, Pertsa ja Kilu; STEVENSON, Aarresaari; TWAIN, Huckleberry Finnin seikkailut. 6. Nuorten aikuisten kirjat: SALINGER, Sieppari ruispellossa; HUOVI, Vladimirin kirja; HÄRKÖNEN, Häräntappoase; JALONEN, Enkeliyöt; WECKSTRÖM, Viimeinen kesä. KIRA08 Kotimainen nykykirjallisuus (2 p/1 ov) a) KANTOKORPI (toim.), Muodotonta menoa. Kirjoituksia nykykirjallisuudesta; LIKSOM, Unohdettu vartti tai KROHN, Pereat mundus sekä yksi seuraavista vaihtoehdoista: b) KROHN, Tainaron; SINISALO, Ennen päivänlaskua ei voi; KIISKINEN, Kaamos. c) CARLSON, Maan ääreen; HOTAKAINEN, Klassikko; JALONEN, Johan ja Johan; TERVO, Pyhiesi yhteyteen. d) KONTIO, Tanssisalitaivaan alla; INKALA, Huonetta ja sukua; SINERVO, Sininen Anglia; HEIKKONEN, Jakutian aurinko. e) LIKSOM, Kreisland; RAITTILA, Ei minulta mitään puutu; SUNDSTRÖM, Alati taivaat; WESTÖ, Isän nimeen. f) SEPPÄLÄ, Super market; SIEKKINEN, Kaunis nimi; TAKALA, Koira nimeltä Onni ja muita onnettomuuksia; VAINONEN, Tutkimusmatkailija. KIRA09 Populaarikirjallisuus (2 p/1 ov) a) BERGER, Popular Culture Genres: Theories and Texts. b) 2 teosta seuraavista: BAGLEY, Suomalainen nuorallatanssi; BRADBURY, Fahrenheit 451; BRENT, Elektran tytär; BARKER, Kadotuksen peli; COOKSON, Liekehtivät vuodet; DICK, Palkkionmetsästäjä; GIBSON, Neurovelho; GOLON, Angelika; GREY, Purppurarinteiden ratsastajat; HOLT, Kalliolinnan morsian; JOENSUU, Harjunpää ja rakkauden lait; KING, Hohto; LEM, Kyberias; MACLEAN, Kotkat kuuntelevat; TENHUNEN, Kuolema savolaiseen tapaan; WALTARI, Kuka murhari rouva Skrofin. c) 3 albumia seuraavilta tekijöiltä: PRATT, SOKAL, BILAL, EISNER; sekä 3 seuraavista (sovitaan tentaattorin kanssa): Tintti, Lucky Luke, Asterix, Viivi & Wagner, Lassi ja Leevi, Marvel Comics -julkaisu. KIRA11 Viron kirjallisuus (2 p/1 ov) a) LILJA, Viro - kirjallisuus kansakunnan kuvastimena tai NIRK, Viron kirjallisuus. b) Valitaan kaksi seuraavista: LUTS, Arno ja kumppanit; TAMMSAARE, Maan lupaus (vastaa kahta teosta); TUGLAS, Kultainen rengas ja muita novelleja; KROSS, Syvyydestä; KIVIRÄHK, Riihiukko eli marraskuu; LUIK, Historian kauneus; KENDER, Itsenäisyyspäivä; HÄMÄLÄINEN - OITTINEN (toim.), Tallinnasta pois. Groteskia virolaista proosaa. c) yksi seuraavista:UNDER, Puutarhan syksy; RUNNEL, Punaisten iltojen purppura; HUURTO - RUMMO, Uusien sulkien kasvaminen; NORDGREN, Salatanssia tilantyhjää: nuoren virolaisen runouden antologia. KIRA12 Unkarin kirjallisuus (2 p/1 ov) a) KLANICZAY (toim.), Unkarin kirjallisuus.

13

b) romaanit: ESTERHÁZY, Sydämen apuverbit; tai MÁRAI, Kynttilät palavat loppuun; novellit: DÉRY, Rakkaus; tai MÉSZÖLY, Korkeakoulu; runokokoelmat: CSOÓRI, Otsasi hämärässä; tai NAGY, Uhri kuumalle tuulelle. c) esseekokoelma: LAHDELMA - DOBOS - RAUTAVUOMA (toim.), Unkarilainen omakuva. KIRA13 Venäjän kirjallisuus (2 p/1 ov) a) MOSER, The Cambridge History of Russian Literature, s. 136-571 valikoiden allaolevia kirjailijoita koskevat osat. b) Valitaan kolme kirjailijaa seuraavista: PUŠKIN, Kapteenin tytär; GOGOL, Nenä, Päällysviit-ta, Nevan valtakatu; TURGENEV, Isät ja lapset; TOLSTOI, Ylösnousemus; DOSTOJEVSKI, Idiootti; TŠEHOV, Valitut novellit 2; GORKI, Joutavan ihmisen elämä; AITMATOV, Valkoinen laiva. KIRA14 Skandinavian kirjallisuus (2 p/1 ov) a) ROSSEL, A History of Scandinavian Literature 1870-1980 (myös saks.). b) Valitaan kolme teosta seuraavista: HOLBERG, Jeppe Niilonpoika; IBSEN, Nukkekoti tai Peer Gynt; STRINDBERG, Punainen huone tai Neiti Julie, Suuri maantie; LAXNESS, Salka Valka; LAGERKVIST, Pyöveli tai Kääpiö; MARTINSON, Kulkijan pilvilinnat tai Aniara; HAMSUN, Viktoria. SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 p (40 ov) Tentittävistä kirjoista on sovittava kuulustelijan kanssa viimeistään tenttiä edeltävällä viikolla! KIRJALLISUUDENTUTKIMUKSEN TEORIA JA MENETELMÄT Kirjallisuudentutkimuksen teoria ja menetelmät (16 p/8 ov) Tutkielmaan liittyvää kirjallisuutta, josta sovitaan tentin vastaanottajan kanssa. (1 p = noin 100 sivua suomenkielistä teoriakirjallisuutta; 3 p = noin 200 sivua vieraskielistä teoriakirjalli-suutta.) Voidaan suorittaa tenttinä, luentosarjana, praktikumina, referaattina tai esseenä (n. 10 sivun teosreferaatti/essee = 2 p, n. 20 sivua = 4 p, n. 30 sivua = 6 p). Kirjallisuus voidaan valita joko jäljempänä olevista vaihtoehdoista tai tutkielmassa käytettävästä teoriakirjalli-suudesta tentaattorin kanssa sopien. KIRS1A Kirjallisuus ja muut taideaineet KNAUS, Sprache, Dictung, Musik; RUWET, Langage, Musique, Poésie; HAGSTRUM, The Sister Arts; MITCHELL (ed.), The Language of Images; MORRISSETTE, Novel and Film; COHEN, Film and Fiction; GOMBRICH, Art and Illusion; SHUSTERMAN Analytic Aesthetics; STOLNITZ, Aesthetics and Philosophy of Art Criticism; AMMONDT, Teatterista valkokankaalle. KIRS1B Kirjallisuuspsykologia ja psykoanalyyttinen kirjallisuudentutkimus BLOOM, The Anxiety of Influence; BROOKS, Reading for the Plot; GALLOP, Reading Lacan; GUNN, Psychoanalysis and Fiction; KRISTEVA, Histoires d'amour (myös engl.); KRISTEVA, Puhuva subjekti; KURZWEIL-PHILLIPS (ed.), Literature and Psychoanalysis; MOI, The Kristeva Reader; NATOLI (ed.), Psychological Perspectives on Literature; SALBER, Literaturpsychologie; -WRIGHT, Psychoanalytic Criticism. KIRS1C Kirjallisuuden sosiologia ja sosiologinen kirjallisuudentutkimus BAHTIN, François Rabelais - keskiajan ja renessanssin nauru; BRADBURY, The Social Context of Modern English Literature; HAUSER, Kunst und Gesellschaft (myös ruots.); MORETTI, Signs Taken for Wonders; BÜRGER, Vermittlung-Rezeption-Funktion; EAGLETON, Marxism and Lite-rary Criticism (2nd ed.); JAMESON, The Political Unconscious; JAMESON, Marxism and Form;

14

LUNN, Marxism and Modernism; WILLIAMS, Marxism and Literature (suom. Marxismi, kult-tuuri ja kirjallisuus). KIRS1D Fenomenologia ja hermeneutiikka BENNETT (ed.), Readers and Reading; FISH, Is there a text in this class?; FREUND, The Return of the Reader; ECO, The Role of The Reader; INGARDEN, Das literarische Kunstwerk; ISER, Der implizite Leser; JAUSS, Toward an Aesthetic of Reception; JAUSS, Ästhetische Erfahrung und literarische Hermeneutik. (Ks. myös kohta KIRS20b.) KIRS1E Narratologia, semiotiikka ja strukturalismi CULLER, Structuralist Poetics; ELAM, Semiotics of Theatre and Drama; INNIS (ed.), Semiotics: An Introductory Anthology; LOTMAN, Die Struktur literarischer Texte; RIFFATERRE, Semiotics of Poetry; SCHLEIFER, A.D. Greimas and the Nature of Meaning.; ABBOT, The Cambridge Introduction to Narrative; CHATMAN, Coming to Terms; BROOKE-ROSE, Stories, Theories & Things; COSTE, Narrative as Communication; CHAMBERS, Story and Situation; GENETTE, Fiction et Diction (on engl.); HOCHMAN, Character in Literature; JAHN, Narratology; FLUDERNIK, Towards a ‘Natural’ Narratology; MILLER, Ariadne's Thread; TAMMI, Kertova teksti. KIRS1F Jälkistrukturalismi BARTHES, Tekijän kuolema, tekstin syntymä; BLOOM et al., Deconstruction and Criticism; CALINESCU - FOKKEMA, Exploring Postmodernism; COHN, Transparent Minds; CULLER, On Deconstruction; DE MAN, Resistance to Theory; DERRIDA, Acts of Literature; Of Grammatology; DOCHERTY, Reading (Absent) Character; FALCK, Myth, Truth and Literature; FOKKEMA - BERTENS, Approaching Postmodernism; HASSAN, The Postmodernist Turn; HUTCHEON, A Poetics of Postmodernism; HUTCHEON, Irony's Edge; LYOTARD, Le Postmoderne expliqué aux enfants McHALE, Constructing Postmodernism; Mc-HALE, Postmodernist Fiction; ROSE, Parody: Ancient, Modern and Postmodern; ROSE, Parody/Metafiction. KIRS1G Feministinen kirjallisuudentutkimus Yhdysvaltalainen feministinen tutkimus; teoksesta SHOWALTER (ed.), The New Feminist Criticism. Essays on Women, Literature and Theory artikkelit: KOLODNY, “A Map for Rereading”, SHOWALTER, “Toward a Feminist Poetics”, SHOWALTER, “Feminist Criticism in the Wilderness”; teoksesta MILLER (ed.), The Poetics of Gender artikkeli GILBERT - GUBAR, “Tradition and the Female Talent”; teoksesta MOI (ed.), The French Feminist Thoug-ht artikkelit: DE BEAUVOIR, “Women and Creativity”; KRISTEVA, “Talking about Polylo-gue”; IRIGARAY, “Sexual Difference”; LE DOEUFF, “Women and Philosophy”; EAGLETON (ed.), Feminist Literary Criticism. Huom. Kaikki em. artikkelit ovat koottuna oppiaineen kirjastossa. KIRS1H Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus BABUTS, The Dynamics of the Metaphoric Field; TSUR, Toward the Theory of Cognitive poetics; JOHNSON, The Body in the Mind; LAKOFF - JOHNSON, Metaphors We Live by; LAKOFF - TURNER, More than Cool Reason; HOBBS, Literature and Cognition; KAJANNES, Maisema ulkona ja sisällä on sama; KAJANNES - KIRSTINÄ (toim.), Kirjallisuus, kieli ja kognitio. KIRS1I Jokin muu tutkimusalue. Sovitaan tentaattorin kanssa. KIRJALLISUUDEN VIRTAUKSIA (yhteensä 14 p / 7 ov) Perehdytään syvällisesti kahteen (2) tutkielman aiheeseen liittyvään kirjalliseen virtaukseen (joista toinen voi olla toiselta linjalta). Kukin virtaus 7 p/3,5 ov. Taustateosten lisäksi

15

kuhunkin kirjalliseen virtaukseen paneudutaan vähintään neljän (4) kirjailijan tuotannon -perusteella. Kultakin kirjailijalta luetaan keskimäärin neljä teosta - yhteensä vähintaan 16 teosta. Teosluettelot (myös tausta- ja teoriakirjallisuudesta) saatavina oppiaineesta ja lukuoh-jeet kuulustelijalta. KIRS15 Kotimainen linja (ks. oppiaineesta saatavat teosluettelot) 1. Realismi ja naturalismi 2. Symbolismi 3. 1920-luvun ruotsinkieliset modernistit 4. Tulenkantajat ja 1920-luku 5. Kiila ja 1930-luku 6. Lyriikan modernismi 7. Proosan modernismi 8. Dokumentaarinen ja yhteiskunnallinen kirjallisuus 9. Regionalismi ja maaseudun kuvaus 10. Populaarikirjallisuus 11. Uudempi lyriikka 12. Myöhäis- ja postmodernistinen proosa KIRS20 Yleinen linja Perehdytään kahteen teokseen joko ryhmästä a tai b sekä kahteen kirjalliseen virtaukseen. Tarkemmat ohjeet kuulustelijalta. a) Kirjallisuushistoriaa käsitteleviä teoksia: PEYRE, Qu’est-ce que le classicisme? WATT, The Rise of the Novel. Studies in Defoe, Richardson and Fielding; AIDAN DAY, Romanticism; DE MAN, The Rhetoric of Romanticism; ROY PASCAL, From Naturalism to Expressonism; J.M. FORSTER, Aspects of the Novel; JEFFERSON, ANN, The Nouveau roman and the Poetics of Fiction; JEAN WEISGERBER (ed.), Les Avant-gardes littéraires au XXe siècle; R. M. ALBÉRÈS, Histoire du roman moderne; WELLEK, Concepts of Criticism. b) Kirjallisuuden teoriaa, filosofiaa tai hermeneutiikkaa käsitteleviä teoksia: DE MAN, Allegories of Reading; EDMUNDSON, Literature against Philosophy; GADAMER, Wahrheit und Methode; GADAMER, Hermeneutiikka. Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa; HEIDEGGER, Taideteoksen alkuperä; KIVY, Essays on the History of Aesthetics; LAMARQUE-OLSEN, Truth, Fiction and Literature; PALMER, Hermeneutics; MUKAROVSKY, The Word and Verbal Art; RICOEUR, De l’interprétation. Essai sur Freud; ROY, Three Faces of Hermeneutics. Yleiseurooppalainen moderni kirjallisuus (ks. oppiaineesta saatavat teosluettelot) 1. Modernismin suuntia (lyriikassa / draamassa) (valitaan painotus) 2. Moderni romaani 3. Dokumenttiromaani ja -draama 4. Postmoderni kertomakirjallisuus Kielialueittain: 5. Saksankielinen kertomakirjallisuus, lyriikka ja draama 6. Ranskalainen kertomakirjallisuus, lyriikka ja draama 7. Englantilainen kirjallisuus 8. Pohjoisamerikkalainen kirjallisuus 9. Latinalais-amerikkalainen kirjallisuus 10. Uudempi venäläinen kirjallisuus Myös maita ja kielialueita, joita edellä ei ole mainittu.

16

11. Nykykirjallisuuden uusia muotoja Kohta 11. suoritetaan opintoryhminä, luentoina tms.; ei kirjatentteinä. (Fantasiakirjallisuus, rikosromaani, sarjakuva, viihdekirjallisuus, jne.) MAISTERIKOULUTUS KIRS25 Seminaari (10 p/5 ov) Kaksi lukukautta kestävä seminaari, jonka yhteydessä pidetään esitelmä ja toimitaan opponenttina sekä paneudutaan pro gradu -tutkielman aihepiiriin ja ongelmiin. KIRS30 Tutkielma (40 p/20 ov) KIRS35 Mahdollinen harjoittelu (18 p/9 ov) KIRS40 Mahdollisia ulkomailla suoritettuja opintoja (10 p/5 ov) KIRJOITTAMISEN SYVENTÄVÄT OPINNOT 80 p (40 ov)

KIRJOITTAMISEN TUTKIMUS JA HISTORIA KIKS10 Kirjoittamisen tutkimuksen suuntia (5 p/2,5 ov) Tavoitteet: Opiskelija saa käsityksen kirjoittamista koskevasta tutkimuksesta ja tutkimusongelmista. Opiskelutapa: Ryhmätyö, essee tai tentti. Kirjallisuutta esim. CLARK - IVANIC, The politics of writing; SHARPLES, How we write; STILLINGER, Multiple authorship and the myth of solitary genius. KIKS20 Kirjoittamisen historia (5 p/2,5 ov) Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää kirjoittamisen historialliset kehityslinjat ja yhteydet kulttuurin muutoksiin, perehtyy tekstilajien ja julkaisemisen historiaan sekä syventää näkemystään kirjoittamisen merkityksestä yhteiskunnassa. Opiskelutapa: Kurssi tai 1-2 esseetä kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuutta esim. MARTIN, The history and power of writing; (osin) HUNT (ed.),The New Cultural History; (osin) ARIES (ed.) Omassa huoneessa, yksityiselämän historia (osin), HAVELOCK: The Muse Learns to Write, Reflections on Orality and Literacy from Antiquity to the Present. KIRJOITTAMISEN OHJAUS JA ILMAISUN KEHITTÄMINEN (20 p/10 ov) Opiskelija voi valita painopistealueeksi joko kirjallisen ilmaisun tai kirjoittamisen ohjauksen. Molempia lajeja on kuitenkin oltava (toista vähintään 2 p). KIKS30 Kirjallisen ilmaisun kehittäminen (2 - 18 p/1 - 9 ov) Tavoitteet: Perehtyminen kirjallisuuden lajeihin, prosessikirjoittamiseen, sekä oman kirjallisen ilmaisun kehittääminen. Opiskelutapa: Tekstityöpaja, esseet ja raportit kirjoittamiskursseilta sekä oheiskirjallisuudesta. KIKS35 Kirjoittamisen ohjaajan taidot (2 – 18 p/1 – 9 ov) Tavoitteet: Opiskelija kehittää tekstien kommentointi- ja ohjaustaitoja, tutustuu yksilöohjaamisen, työpaja- ja verkkotyöskentelyn muotoihin. Opiskelutapa: Luentojakso, oheiskirjallisuus ja harjoittelu. TUTKIMUS JA TAITEELLINEN TYÖ

17

KIKS40 Metodiopinnot (10 p/5 ov) Tavoitteet: Opiskelija hankkii valmiudet tehdä tieteellistä tutkimusta sekä kirjallista työtä ja paneutuu pro gradu –tutkielmansa sekä teoreettisen että käytännöllisen osan aihepiiriin ja kysymyksiin. Opiskelutapa: Osallistuminen lukuvuoden mittaiseen seminaariin. KIKS45 Mahdollinen harjoittelu (18 p/9 ov) Tavoitteet: Opiskelija perehtyy kustannustalon toimintaan ja julkaisuprosessin eri vaiheisiin. KIKS50 Pro gradu (40 p/20 ov) Tutkielma muodostuu taiteellisesta työstä ja teoriaosasta. Tavoitteet: Tutkielman taiteellisessa osassa opiskelija soveltaa hankkimiaan kirjailijan taitoja. Tutkielman tieteellisessä osassa edellytetään kykyä käsitellä kirjoittamista teoreettisesti, taiteellisessa työssä tavoitteena on julkaisukelpoisuutta vastaava laatu. Opiskelutapa: Pro gradun taiteellisen osan ohjaajana toimii kirjailija tai kirjoittamisen ammattilainen, teoreettinen osa tehdään professorin ohjauksessa.

18

MUSEOLOGIA Museoalan opintojen rakenne Museoalalle aikovien 160 opintoviikon tutkintosuosituksen rakenne on seuraava: Kieli- ja viestintäopinnot Pääaine (syventävät opinnot) 1. sivuaine (aineopinnot) 2. sivuaine (perusopinnot) 3. sivuaine museologia (perusopinnot) Museologian arvosanat voidaan sisällyttää tutkintoon tai se voidaan suorittaa tutkinnon lisäksi. Opinto-oikeus on avoin kaikkien Jyväskylän yliopiston tiedekuntien opiskelijoille. Kulttuurihistoriallisen ja taidemuseoalan akateeminen peruskoulutus on perinteisesti rakentunut seuraavien tieteenalojen (nk. museoaineiden) varaan: kansatiede, taidehistoria ja arkeologia sekä historiatieteet. Nykyisin aletaan kuitenkin yhä laajemmin ymmärtää, että ainoa kaikille museoille yhteinen museoaine on museologia. Muut museon työntekijöiltään edellyttämät oppialat riippuvat olennaisesti museon tutkimus- ja tallennusvastuusta. Museologian opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa kokoelmia ja niiden tutkimusta sekä esittämistä koskevan teorian ja metodologian tuntemus ja sen tarjoamat perusvalmiudet. Museologian opintokokonaisuus koostuu sekä teoreettisista opinnoista että käytännön opetuksesta. Opintokokonaisuuteen kuuluu luentoja, kirjallisuutta, tutustumista museoiden jokapäiväisiin työtehtäviin, museokäyntejä maamme eri museoihin sekä osallistumista museotyöhön. Perusopinnot (approbatur) 20 ov MSLP01 JOHDANTO MUSEOLOGIAAN 1 ov MSLP16 MUISTIORGANISAATIOT 1 ov MSLP10 MUSEORAKENNUS 1 ov MSLP15 KOKOELMAT 2 ov MSLP25 MUSEO JA TUTKIMUS 1 ov MSLP31 MUSEO JA YLEISÖ 2 ov MSLP35 MUSEOPEDAGOGIIKKA 1 ov MSLP40 MUSEO KULTTUURILAITOKSENA 1 ov MSLP50 TALLENNUSPROJEKTI 2 ov MSLP55 MUSEOLOGIAN HARJOITTELU (6 työviikkoa) 3 ov MSLP61 SUOMEN MUSEOHISTORIA 5 ov Aineopinnot (cum laude) 40 (20 + 20) ov MSLA11 KULTTUURIPERINTÖ JA MUSEOLOGIAN TEORIA 5 ov MSLA12 MUSEOLOGIAN ERIKOISALAT I 5 ov MSLA21 OPINTOMATKAT 1 ov MSLA22 MUSEOSEMINAARI 1 ov MSLA30 DEMONSTRAATIOKOKONAISUUS JA PORTFOLIO 2 ov MSLA40 MUSEOLOGIAN PROSEMINAARI 4 ov MSLA55 MUSEOLOGIAN HARJOITTELU (6 työviikkoa) 2 ov Ennen loppumerkintää suoritetaan oppineisuuden osoittava "lopputyö" ainevastaavan kanssa.

19

Syventävät opinnot (laudatur) 80/70 (20 + 20 + 40/30) ov MSLSO2 MUSEOLOGIAN ERIKOISALAT II 5 ov MSLS04 TUTKIELMAAN LIITTYVÄT OPINNOT 5 ov MSLS20 PROJEKTI 2 ov MSLS25 HARJOITTELU 3 ov MSLS30 LAUDATURSEMINAARI 5 ov MSLS50 TUTKIELMA (PÄÄAINEENA MUSEOLOGIA) 20 ov MSLS51 SIVULAUDATURTUTKIELMA (SIVUAINEENA MUSEOLOGIA) 20 TAI 10 ov PERUSOPINNOT Johdanto museologiaan (1 ov) Tavoite: Perehtyminen museologian yleisiin käsitteisiin, museoiden historiaan, museoiden asemaan, tehtäviin ja tavoitteisiin nykymaailmassa sekä museoihin ja kansalliseen perintöön. Muistiorganisaatiot (1 ov) Tavoite: Perehtyminen museoiden lainsäädännölliseen ja hallinnolliseen asemaan, budjetointiin, rahoitukseen ja hallintoon, henkilökunnan rakenteeseen ja koulutukseen sekä kirjasto- ja arkistoalan yleisiin periaatteisiin. Museorakennus (1 ov) Tavoite: Perehtyminen museorakennuksen historiaan, museorakennuksen suunnitteluun, erilaisiin näyttely-, työ- ja säilytystiloihin, tekniseen varustukseen ja museoturvallisuuteen. Kokoelmat (2 ov) Tavoite: Perehtyminen museokokoelmien yleisiin hankintaperiaatteisiin ja dokumentaatioon, kokoelmien vastaanottoon, identifiointiin, kuvaukseen, merkintään, luettelointiin ja luokitteluun sekä kortistointiin, kuljetukseen, säilytykseen ja hoitoon, konservointiin ja restaurointiin. Museo ja tutkimus (1 ov) Tavoite: Perehtyminen tutkimuksen yleisiin periaatteisiin, tutkimuskohteisiin ja -aloihin, tutkimusyhteistyöhön ja tutkimustuloksiin. Museo ja yleisö (2 ov) Tavoite: Perehtyminen näyttelyn yleisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin, näyttelysuunnitteluun ja -tekniikkaan, kävijäanalyysiin ja -tutkimukseen. Museopedagogiikka (1 ov) Tavoite: Perehtyminen museopedagogiikan yleisiin periaatteisiin ja tavoitteisiin, kohderyhmiin ja toimintamuotoihin. Museo kulttuurilaitoksena (1 ov) Tavoite: Perehtyminen museoetiikkaan, museon kulttuuriseen vastuuseen ja museon yhteiskunnallisiin tehtäviin. Tallennusprojekti (2 ov) Tavoite: Luoda käsitys museotyön operoinnista nykyaikaisten ilmiöiden parissa. Harjoittelu (3 ov) Tavoite: Luoda käytännön kokemuksen kautta kuva museotyöstä, museo-organisaatiosta ja eri museotyyppien toimintaperiaatteista sekä antaa perusvalmiudet museotyöstä suoriutumiseen.

20

Suomen museohistoria (5 ov) Tavoite: Perehtyminen Suomen museohistoriaan. AINEOPINNOT MSLA11 Kulttuuriperintö ja museologian teoria 5 ov Suoritustapa: Kirjatentti Kirjallisuus: Hooper-Greenhill, E.: The Shaping of Knowledge Lowenthal, D.: The Past is a Foreign Country Pearce, S.: Museums, Objects and Collections Sola, T.: Essays on museums and their theory ja yksi tenttijän valitsema teos. MSLA12 Museologian erikoisalat 5 ov Suoritustapa: Kirjatentti ja luento Kirjallisuus: 5 valinnaista kirjaa, joista yksi suoritetaan esseenä ja luentona sekä tutustuminen Nordisk Museologi -sarjaan (joka osoitetaan "lopputyössä") MSLA21 Opintomatkat 1 ov Suoritustapa: Ekskursio (vähintään 5 matkapäivää) ja referointi. MSLA22 Museoseminaari 1 ov Suoritustapa: Osallistuminen museoseminaareihin (vähintään 5 seminaaripäivää) sekä referointi. MSLA30 Demonstraatiokokonaisuus ja portfolio 2 ov Suoritustapa: Esim. näyttelyprojektin toteuttaminen sekä projektiraportin kirjoittaminen sekä oman portfolion tekeminen. MSLA40 Museologian proseminaari 4 ov Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen museologian proseminaariin sekä seminaarityön laatiminen. MSLA55 Museologian harjoittelu 2 ov Suoritustapa: Raportoitu harjoittelu yliopiston hyväksymässä harjoittelupaikassa ("ristiinharjoittelu"; 6 työviikkoa). Ennen loppumerkintää suoritetaan oppineisuuden osoittava "lopputyö" ainevastaavan kanssa. SYVENTÄVÄT OPINNOT (laudatur) 80/70 (20 + 20 + 40/30) ov

21

MSLS02 Museologian erikoisalat II 5 ov Suoritustapa: Aineopintojen MSLA12 Museologian erikoisalat -tentin sisältöä laajentava ja syventävä kirjatentti ja/tai esseitä museologian yhteen tai useampaan muistiorganisaatioiden funktioiden kohdistuvasta teoriasta (Stránsky: valinta-, säilytys- ja informaatioteoria). Keskeisiä kirjasarjoja ovat monografioiden lisäksi Nordisk Museologi (1993-) ja ICOFOM/ICOM (=kansainvälinen museologiakomitea/kansainvälinen museoneuvosto) Study Series (1983-91). MSLS04 Tutkielmaan liittyvät opinnot 5 ov Suoritustapa: Kirjatentti ja/tai esseitä tutkielman aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. MSLS20 Projekti 2 ov Museologinen ja museografinen projekti, jossa opiskelija soveltaa hankkimiaan teoreettisia tietoja ja käytännöllisiä taitoja muistiorganisaatioihin kohdistuvassa kehitysprojektissa. MSLS25 Harjoittelu 3 ov Raportoitu harjoittelu siinä museoalan (luonnontieteellinen, kulttuurihistoriallinen ja taide) museossa, jossa opiskelija ei ole harjoitellut perus- ja aineopinnoissa. MSLS30 Laudaturseminaari 5 ov Tavoitteena kehittää opiskelijan teoreettisia valmiuksia tieteelliseen tutkimustyöhön. Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen museologian laudaturseminaariin. MSLS50 Tutkielma (pääaineena museologia) 20 ov tai MSLS51 Sivulaudaturtutkielma (sivuaineena museologia) 20 tai 10 ov

22

NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUS Nykykulttuurin tutkimuskeskus edustaa ja edistää monitieteistä kulttuurintutkimusta. Tutkimus keskittyy tämän päivän kulttuuriin. Laajan kulttuurikäsityksen mukaisesti tarkastellaan niin sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden suhdetta, elämäntapakysymyksiä kuin taiteisiin ja mediaan liittyviä merkityksiä. Empiirisissä tutkimuksissa paneudutaan kulttuurituotteiden tuotantoon, jakeluun, vastaanottoon ja käyttöön liittyviin seikkoihin. Kulttuuriteoriassa ja aikalaisdiagnooseissa otetaan huomioon sosiokulttuurinen modernisaatio uusine muotoineen, jotka ovat muuttaneet myös kulttuurin asemaa ja luonnetta. Myöhäismodernissa maailmassa kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kietoutuvat uudella tavalla toisiinsa. Identiteetit ja merkitykset eivät ole entisellä varmuudella tunnistettavia; niiden muuttuvaisuus ja rakenneltavuus asettaa myös tutkimukselle uudet haasteet. Kun tutkitaan, mitä kulttuurissa tapahtuu, joudutaan tutkimaan myös kulttuurin käsitteen muutoksia. Käytännön tutkimuskohteina ovat olleet esimerkiksi kirjallisuus, audiovisuaalinen kulttuuri – myös lasten ja nuorten mediakulttuuri – ja kuvataiteet. Reseptiotutkimuksen lisäksi on erityisesti ollut esillä elämäkertatutkimus. Menetelmällisesti ovat korostuneet narratiivinen tutkimus, sosiologinen kulttuurintutkimus ja diskurssianalyysi. Nykykulttuurin tutkimus on oppiaine, josta voi myös väitellä. Myös muiden oppiaineiden jatko-opiskelijat ja muut pitemmälle ehtineet voivat sovitusti saada ohjausta tutkimuskeskuksen tutkijoilta. Jatkokoulutuksen ja ohjauksen päämuotoina ovat tiivis seminaari- ja tutkimusryhmätyöskentely. Niissä sovelletaan vertaisopetuksen periaatetta, joten ohjauksessa yhdistyy postgraduate- ja postdoc-koulutus. Tutkimusta ja jatkokoulutusta on tehty paljolti useiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimusprojektien piirissä. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta on organisoitu myös valtakunnallisen Kulttuurin tutkimuksen verkoston toimintaa. Verkosto on korkeakouluissa ja muissa tutkimuslaitoksissa kulttuurintutkimusta tekevien tutkijoiden yhdysside ja jatkokoulutuksen foorumi, johon kuuluu noin 600 jäsentä. Tutkimuskeskus järjestää yhdessä verkoston kanssa vuosittaisen kesäkoulun, johon kutsutaan alan parhaita ulkomaisia ja kotimaisia opettajia. Keskus on ollut myös vahvasti mukana verkoston julkaiseman Kulttuurintutkimus-lehden toimittamisessa. Tärkeä osa keskuksen toimintaa on sen julkaisusarja. Sarjassa julkaistaan tutkimuskeskuksen omien tutkimusten lisäksi muualta tarjottuja nykykulttuuria ja kulttuuriteoriaa käsitteleviä tutkimuksia. Käytännössä sarja toimii myös tieteellisen kirjoittamisen jatkokoulutusfoorumina. Nykykulttuurin tutkimuskeskus tukee omalta osaltaan laitoksen yhteistä opetusta. Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto 1. Perehtyminen monitieteisen kulttuurintutkimuksen (Cultural Studies) sekä oman jatkotutkimuksen alueen keskeiseen kirjallisuuteen. 2. Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaareihin ja tieteellisiin työpajoihin.

23

3. Kohtaan 1. liittyviä jatko-opintoja voi korvata osallistumalla Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin kongresseihin. Jatkokoulutukseksi luetaan myös jatko-opiskelijan tieteelliset julkaisut, ulkomaiset opinnot sekä hänen opetustyönsä yliopistossa.

24

DIGITAALINEN KULTTUURI

Digitaalisen kulttuurin approbatur-opinnot tarjoavat perustiedot ja -taidot liittyen digitalisoituvan kulttuurin uusiin muotoihin. Kokonaisuudesta on erityisesti hyötyä taideaineiden opiskelijoille oman aineen opintojen täydentäjänä, mutta perusopinnot sopivat sivuaineeksi hyvinkin erilaisten pääaineiden yhteyteen.

Teoriaosuus: 6-8 ov DGL110 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin DGL120 Digitaalinen media ja taide DGL130 Immateriaalioikeudet digitaalisessa maailmassa

Käytännölliset kurssit: valitaan 4-6 ov DGL141 3D-visualisointi DGL142 Digitaalikuvaus DGL143 Digitaalinen kuvankäsittely DGL144 Digitaalinen portfolio DGL145 Interaktiivinen verkkomedia DGL146 Posteri DGL147 WWW-tuottaminen DGL148 Digitaalinen ääni DGL149 Julkaisutaitto

Projektityö, DGL160, 3 ov

DGL 110 Johdatus digitaaliseen kulttuuriin (2-3 ov) Kurssilla tutustutaan monipuolisesti digitaalisen kulttuurin ilmenemismuotoihin ja niihin liittyvän tutkimuksen erityispiirteisiin. Suoritustapa Luennot + kirjatentti Kirjallisuus: Järvinen & Mäyrä (toim.)(1999) Johdatus digitaaliseen kulttuuriin. Tampere: Vastapaino. Järvinen (1999) Hyperteoria. Lähtökohtia digitaalisen kulttuurin tutkimukselle. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Nieminen, Hannu & Saarikoski, Petri & Suominen, Jaakko (toim.)(1999) Uusi media ja arkielämä. Kirjoituksia uuden ajan kulttuurista. Turku: Turun yliopisto, 237 s. DGL 120 Digitaalinen media ja taide (2-3 ov) Kurssilla tutustutaan digitaalisen median ja taiteen erityiskysymyksiin. Kurssilla käsitellään myös digitaalisten pelien ulottuvuuksia. Suoritustapa Luennot + kirjatentti Kirjallisuus Aarseth (1997) Cybertext. Perspectives on Ergodic Literature. Baltimore: Johns Hopkins University Press. Bolter & Grusin (1999) Remediation. Baltimore: The MIT Press. Huhtamo & Kangas (toim.)(2002) Mariosofia. Helsinki: Gaudeamus. Huhtamo (toim.)(1999) Virtuaalisuuden arkeologia. Virtuaalimatkailijan uusi käskirja.

25

DGL 130 Immateriaalioikeudet digitaalisessa maailmassa (2 ov) Digitaaliseen sisällöntuotantoon liittyvien immateriaalioikeuksien perusteet, pääpaino tekijänoikeuskysymyksissä. Suoritustapa Luennot ja tentti Kirjallisuus selviää kurssin aikana DGL 141 3D-visualisointi (2 ov) Arkkitehtuurin 3D-visualisointi -kurssilla tutustutaan arkkitehtuurin ja asemakaavan tietokonepohjaiseen visualisoimiseen. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 142 Digitaalikuvaus (2 ov) Perehtyminen digitaaliseen valokuvaukseen ja videokuvaukseen ja näiden eroihin analogisiin menetelmiin verrattuna. Lisäksi käydään läpi oleelliset kuvaformaattien ja tiedonsiirron hallinta kameran ja tietokoneen välillä. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 143 Digitaalinen kuvankäsittely (2 ov) Kurssilla käydään läpi digitaalisen kuvankäsittelyn peruskäsitteet kuten kuvaformaatit, kuvan värien säätäminen, kuvan rajaus, kerrokset (layers) ja suodatttimet. Lisäksi käydään läpi materiaalin skannaaminen digitaalisesti muokattavaksi. Ohjelmistona on Adobe Photoshop. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 144 Digitaalinen portfolio (2 ov) Kurssin aikana toteutetaan digitaalinen portfolio käytännössä sekä perehdytään yleisesti portfolion olemukseen, periaatteisiin sekä erilaisiin portfoliotyyppeihin sekä portfolion rooliin esimerkiksi työnhaussa ja oman osaamisen kuvailussa. Suoritustapa Luennot + demot DGL 145 Interaktiivinen verkkomedia (2 ov) Kurssilla tutustutaan vuorovaikutteiseen multimediaan käytännön sovelluksen valmistamisen kautta. Ohjelmistona Macromedia Flash. Kurssilla käydään läpi animaatio (liike ja muodonmuutos), navigoinnin toteuttaminen, äänien käyttö, yksinkertainen skriptaus ja Flashin liittäminen www-sivustoon. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 146 Posteri (2 ov) Posteriden etäkurssin tarkoituksena on esitellä tieteellisen viestinnän posterit eli ns. tieteelliset posterit ja tarjota niiden tekemiseen erilaisia apuvälineitä ja vinkkejä. Samalla kurssilla opetellaan käyttämään yhtä työkalua, joilla posterit ovat mahdollista toteuttaa eli Adobe Illustratoria. Suoritustapa Demot + harjoitustyö

26

DGL 147 WWW-tuottaminen (2 ov) Kurssin tavoitteena on antaa valmiudet "hyvin käyttäytyvien" perussivujen tuottamiseen ilman että sitoudutaan mihinkään tiettyyn editori-ohjelmaan. Käsiteltäviä asioita: HTML/XHTML, sisältö/ulkoasua –erottelu, käytettävyys, esteettömyys. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 148 Digitaalinen ääni Kurssi perehdytää digitaalisen äänen erityisominaisuuksiin, sen käyttöön ja tuottamiseen. Lisäksi tutustutaan käytännössä digitaalisen äänen kanssa työskentelyyn pc-ympäristössä. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 149 Julkaisutaitto (2 ov) Taiton valmistaminen Adobe Indesign-ohjelmistolla. Suoritustapa Demot + harjoitustyö DGL 160 Projekti (3 ov) Projektissa perehdytään erikseen sovittavaan aihepiiriin ja valmistetaan siihen liittyen pienimuotoinen verkkosivusto tai multimediateos. Projekti tehdään 3-4 hengen ryhmätyönä. Suoritustapa Ryhmätyö

27

TAITEENTUTKIMUKSEN PERUSOPINNOT Taiteentutkimuksen 20 opintoviikon (40 opintopisteen) laajuiset perusopinnot muodostavat sekä taidehistorian että taidekasvatuksen opintojen perustan. Ne johdattavat laaja-alaisesti taiteita koskevan länsimaisen ajattelun ja erityisesti visuaalisen taiteentutkimuksen perinteeseen. Aineopintoihin siirryttäessä ne opiskelijat, jotka on hyväksytty yliopistoon suoraan taiteentutkimuksen kautta, valitsevat pääaineekseen joko taidehistorian tai taidekasvatuksen (toisen aineen voi valita sivuaineekseen). Taiteentutkimuksen perusopinnot ovat vapaat kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. TAP P10 Taidekasvatuksen peruskysymyksiä, 4 ov / 8 p. Tavoite: Kokonaiskuvan muodostaminen taiteiden ja muiden esteettisten ilmiöiden peruskysymyksistä ja keskeisistä käsitteistä sekä taidekasvatuksen alueista. Opintomuodot: osallistuminen opetukseen / oppimistehtävät / kirjatentti. Kirjallisuus: Seppänen, Katseen voima ja Eaton, Estetiikan ydinkysymyksiä tai Lyas, Aesthetics ja Kinnunen, Estetiikka tai Kinnunen, Esteettisestä elämyksestä ja Shusterman, Taide, elämä ja estetiikka. TAP P20 Taidehistorian johdantokurssi, 4 ov / 8 p. Tavoite: Tutustuminen taidehistoriaan oppialana ja taidehistorian yleisten käsitteiden oppiminen. Taiteentutkimuksen tiedonhakuun ja teosanalyysiin perehtyminen, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatiminen. Opintomuodot: TAP P21 Orientoiva luento taidehistoriasta 1 ov. Oheiskirjallisuus: Lukkarinen ja Elovirta (toim.), Katseen rajat TAP P22 Praktikum 2 ov. TAP P23 HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) 1 ov. TAP P40 Taidekasvatuksen klassisia tekstejä, 2 ov / 4 p. Tavoite: perehtyminen taidekasvatuksen keskeisiin kysymyksiin tutustumalla taideajattelun eri aikakausia, näkökulmia ja argumentaatiotapoja edustavaan tekstivalikoimaan. Opintomuodot: osallistuminen opetukseen / oppimistehtävät / kirjatentti. Kirjallisuus: Platon: Pidot, Ion, Valtio (luvut II, III, X) Aristoteles, Runousoppi. Schiller, Über die ästhetische Erziehung des Menschen / On the Aesthetic Education of Man (kirjeet 12-169) Tolstoi, Mitä on taide? Baudelaire, ”Modernin elämän maalari” (teoksessa Lintinen (toim.), Modernin ulottuvuuksia) TAP P50 Taiteen historia, 6 ov / 12 p. Tavoite: Perustiedot Suomen ja länsimaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin keskeisistä ilmiöistä.

28

(Kaksi lukukautta: Taiteen historia I, 30 luentotuntia syksyllä + Taiteen historia II, 30 luentotuntia keväällä. Luentoihin liittyy toiminnallista opetusta verkkoympäristössä.)

TAP P51 Taiteen historia I 3 ov. Oheiskirjallisuus: Suomen taiteen historia (eri toim.); Honour & Fleming, Maailman taiteen historia (osia) TAP P52 Taiteen historia II 3 ov. Oheiskirjallisuus: Suomen taiteen historia (eri toim.); Honour & Fleming, Maailman taiteen historia (osia)

TAPP30 Taidekäsitykset antiikista nykyaikaan, 4 ov / 8 p. Tavoite: Tutustuminen taideajattelun ja estetiikan historialliseen kehykseen sekä taidetta koskevaan nykykeskusteluun. Opintomuodot: osallistuminen opetukseen / oppimistehtävät / kirjatentti. Kirjallisuus: Bredin & Santoro-Brienza, Philosophies of art and beauty. Calinescu, Five faces of modernity. Sederholm, Tämäkö taidetta?

29

TAIDEHISTORIA Taidehistoria tutkii niitä taiteen ilmiöitä, jotka ovat näköaistin havainnoitavissa. Taide tekee näkyväksi ihmisen mielen toimintaa, tunteita, uskomuksia, mielikuvitusta tai päättelyä. Taidehistorioitsija kartoittaa, lukee ja tulkitsee tätä toimintaa, olipa kysymys taiteen tekijöistä tai tekotavoista, ilmiasusta tai aihemaailmasta, yhteiskunnallisesta, ideologisesta tai uskonnollisesta taustasta, ajatusmalleista tai taidefilosofisista pohdinnoista. Taidehistorioitsija ottaa huomioon taiteenteon historialliset edellytykset ja muistaa myös, että itse taidehistoriakin on historiallisen muutoksen alainen. Taidehistoria kattaa nykyisin kuvataiteiden ja arkkitehtuurin tutkimuksen ohella myös muita visuaalisen kulttuurin ilmiöitä perehtyen ilmiöiden historiaan, merkityksiin ja taiteen tarkasteluun liittyviin teorioihin. Taidehistorian tutkinto antaa valmiuksia tutkimus-, opetus- ja kirjalliseen toimintaan ja tuo muodollisen pätevyyden sellaisiin ammattitehtäviin, joissa edellytetään kulttuurialalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Taidehistorioitsijat voivat sijoittua erilaisiin kulttuuriorganisaatioihin esim. asiantuntija-, suunnittelu-, hallinto- ja johtamistehtäviin. Laajan perinteisen tehtäväkentän taidehistorioitsijoille tarjoaa museolaitos. Uudet mediat ja laaja visuaalinen kulttuuri tarjoavat uusia mahdollisuuksia taidehistoriallisen tiedon soveltamiselle. Sivuainevalintoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä niiden avulla voi hankkia lisävalmiuksia ammatilliseen erikoistumiseen ja toimimiseen erilaisissa tehtävissä työelämässä. Opintojen kulku taidehistorian opinnoissa on seuraava: Perusopintoina suoritetaan taidehistorian ja taidekasvatuksen yhteiset taiteentutkimuksen perusopinnot (20 opintoviikkoa / ov). Perusopintojen jälkeen suoritetaan taidehistorian aineopinnot (20 ov) ja taidehistorian syventävät opinnot (40 ov, josta tutkielman osuus on 20 ov). Laitos järjestää erilaisia valinnaisia kursseja, joita opiskelijat voivat sijoittaa aine- ja syventäviin opintoihin. Näille valinnaisille kursseille voivat osallistua myös perusopinto-opiskelijat. Taidehistorian sivuaineopiskelijoille aineopintojen proseminaari ja syventävien opintojen tutkielma ovat vapaaehtoisia. Taidehistorian aine- ja syventävien opintojen sivuaineoikeutta on haettava erikseen. Taidehistorian opetusohjelmasta ja sen muutoksista tiedotetaan Korppi-järjestelmässä (https://korppi.jyu.fi/), laitoksen ilmoitustaululla ja taidehistorian verkkosivuilla. Myös joillekin kursseille vaaditut ennakkoilmoittautumiset tehdään Korppi-järjestelmässä. Tarkempia tietoja taidehistorian opetuksesta, tenttikäytännöistä, tenttikirjallisuudesta ym. taidehistorian oppiaineen toimintaan liittyvistä asioista löytyy taidehistorian verkkosivuilta (www.jyu.fi/taidehistoria).

30

PERUSOPINNOT (20 ov / 40 p.) Perusopinnot koostuvat taidehistorian ja taidekasvatuksen yhteisistä taiteentutkimuksen perusopinnoista. AINEOPINNOT (25 ov / 50 p.) Edellytyksenä hyvin tiedoin suoritetut perusopinnot. Aineopintojen kirjallisuuslistat löytyvät taidehistorian verkkosivuilta ja laitokselta (Mediateekista). TAH A61-A63 Taidehistorian teoria ja metodit, 5 ov / 10 p. Tavoite: perehtyä taiteen tutkimuksen historiaan, taidehistorian tutkimussuuntiin, erilaisiin tarkastelutapoihin ja tutkimusmenetelmiin. Opintomuodot: Kirjatentti ja esseet tai lukukauden kestävä seminaari TAH A61 Kirjatentti, 1-4 ov TAH A62 Esseet, 1-4 ov Yhteensä 5 ov Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista sovitaan tentaattorin kanssa. tai TAH A63 Metodiseminaari, 5 ov TAH A70 Proseminaari, 5 ov / 10 p. Pääaineopiskelijalle pakollinen. Sivuaineopiskelijalle vapaaehtoinen, vaihtoehtoisesta suoritustavasta sovitaan tentaattorin kanssa. Tavoite: Taidehistoriallisen aineiston kokoaminen ja lyhyen tieteellisen tutkielman laatiminen. Opintomuodot: Proseminaariesitelmän laatiminen ja muiden tekemien esitelmien arviointi sekä pieniä tehtäviä, jotka liittyvät taidehistoriallisen kirjallisuuden ja lähteiden käyttöön. Seminaari kestää kaksi lukukautta. Esitelmä arvioidaan asteikolla 1-3. Proseminaariesitelmä voi olla samalla humanistisen tieteiden kandidaatintutkielma. TAH A71 Tutkielmaan liittyvät opinnot, 3 ov / 6 p. Tavoite: Perehtyminen taidehistoriallisessa tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin ja lähdeaineistoihin (asiakirjalähteet, arkistonmuodostuksen sekä museoiden kokoelmahallinnon perusteet, verkkoaineistot). Opintomuodot: Luennot, arkistokäynnit ja harjoitustehtävät. TAH A72 Työelämään orientoivat opinnot, 2 ov / 4 p. Vain pääaineopiskelijoille. Tavoite: Tutustuminen taidehistoriallista asiantuntemusta edellyttäviin ammatteihin ja tehtäviin ja erilaisiin projekteihin, osallistuminen seminaareihin, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta tai päivitys ja ohjauskeskustelut omaopettajan kanssa. Opintomuodot: HOPS:n laadinta/seuranta, asiantuntijuus-portfolion kokoaminen. TAH A80-A83 Taidehistorian kirjallisuus, 5 ov / 10 p. Tavoite: Perehtyminen taidehistorian (Suomen ja maailman taiteen) erityisilmiöihin ja niiden tutkimustaustaan. Opintomuodot: Kirjatentti ja esseet. Jos kirjatentti tehdään yleisestä taidehistoriasta, kirjoitetaan esseet Suomen ja naapurimaiden taidehistoriasta ja päinvastoin. Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista sovitaan tentaattorin kanssa. TAH A80 Yleisen taidehistorian kirjatentti, 2 ov TAH A83 Suomen ja naapurimaiden taidehistorian esseet, 2 ov

31

tai TAH A81 Yleisen taidehistorian esseet, 2 ov TAH A82 Suomen ja naapurimaiden taidehistorian kirjatentti, 2 ov TAH A85-88 Taidehistorian erikoisopinnot, 5 ov / 10 p. Opinnot koostuvat valinnaisista kursseista (jotka voivat olla myös muiden oppiaineiden tarjoamia), esim. valinnaisista luennoista, asiantuntijaseminaareista ja ekskursioista. Suoritus sovitaan etukäteen tentaattorien kanssa. SYVENTÄVÄT OPINNOT (20 ov) JA TUTKIELMA (20 ov) Edellytyksenä hyvin tiedoin suoritetut aineopinnot. Syventävien opintojen kirjallisuuslistat löytyvät taidehistorian verkkosivuilta ja laitokselta (Mediateekista). TAH S03 Taidehistorian metodiopinnot, 5 ov / 10 p. Tavoite: Syvällinen perehtyminen taidehistorian teoriaan, metodiikkaan ja historiaan. Opintomuodot: Kirjatentti ja esseet Kirjallisuudesta ja esseiden aiheista sovitaan tentaattorin kanssa. TAH S04 Tutkielmaan liittyvät opinnot, 5 ov / 10 p. Tavoite: Oman tutkimuksen aihepiirin syventäminen. Opintomuodot: Kirjatentti, esseet, omien tutkimustulosten välittäminen eri muodoissa esim. luentoina, artikkeleina jne. TAH S21-24 Taidehistorian erikoisopinnot, 5 ov / 10 p. Opinnot koostuvat valinnaisista kursseista ja suorituskokonaisuuksista (jotka voivat olla myös muiden oppiaineiden tarjoamia), esim. valinnaisista luennoista ja asiantuntijaseminaareista, ekskursioista ja taidehistorian työharjoittelusta (Pinacotheca-harjoittelu, laitoksen järjestämä työharjoittelu, tutkimusharjoittelu, ohjaustyö taidehistorian opetuksessa tms.). Suoritus sovitaan etukäteen tentaattorien kanssa. TAH S30 Seminaari, 5 ov / 10 p. Tavoite: Seminaarissa keskitytään tutkielman ohjaukseen, tieteellisen keskustelun harjoittelemiseen ja käytännön valmiuksien vahvistamiseen tieteellisen tutkielman laatimisessa. Arviointi: Aktiivinen osanotto seminaariin 1-2 lukukauden aikana. Seminaarin aikana laaditaan tieteellinen esitelmä pro gradu- tai sivuaineen tutkielman problematiikasta, metodeista, tehtävän rajauksesta ja päälähteistä sekä esitetään tutkielman dispositio ja tutkimussuunnitelma. Lisäksi seminaarissa opponoidaan suullisesti ja kirjallisesti yksi muu esitelmä. TAH S50 Tutkielma, 20 ov / 40 p. Sivuaineopiskelijoille vapaaehtoinen. Tavoite: Taidehistoriallisen lähdeaineiston, tieteellisen tutkimusmenetelmien ja lähdekritiikin soveltaminen tieteellisen tutkielman laatimisessa. Arviointi: Hyväksytyltä pro gradu- tai sivuaineen tutkielmalta edellytetään tutkimuskohteen ja tutkittavan ongelman tieteellistä rajausta ja täsmennystä, tutkimuksen taustan ja peruskäsitteiden täsmennystä, tutkimuksen johdonmukaista etenemistä ja kykyä arvioida lähteitä ja saavutettuja tuloksia. Tutkielmalta edellytetään myös arviointia tutkimuksen merkityksestä tieteenalan traditiossa ja laajemmassakin kontekstissa. Huom: Tutkielman aihe sovitaan professorin kanssa. Aihevaraus vanhenee yhdessä vuodessa, jos työ ei ole valmistunut tai siitä ei ole käyty neuvottelemassa. Tutkielman

32

esitarkastus on pakollinen. Tutkielman suorittaminen on vapaaehtoinen sivuaineopiskelijoille.

33

TAIDEKASVATUS AINEOPINNOT Opintojaksot TKA A02-04 voi suorittaa osin ja opintojakson TKA A05 kokonaan projektityöskentelynä. TKA A01 Proseminaari, 4 ov / 8 p. Tavoite: Tieteellisen keskustelun sekä tutkielman laatimisen perusteiden omaksuminen: aiheen valinta ja rajaus, lähteiden hankkiminen, harjaantuminen tieteellisessä argumentaatiossa, viitekäytäntöjen omaksuminen. Osallistujat kirjoittavat kunakin lukukautena esitelmän sovitusta aiheesta ja toimivat opponenttina. Proseminaarin yhteydessä opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Opintomuodot: Aktiivinen osallistuminen proseminaariin kahden lukukauden ajan, esitelmän laatiminen ja toimiminen opponenttina kumpanakin lukukautena. TKA A02 Näkökulmia taidekasvatukseen, 4 ov / 8 p. Tavoite: Tutustuminen eri tapoihin muotoilla taidekasvatuksen luonne ja tavoitteet. Opintomuodot: kirjatentti / esseet / osallistuminen opetukseen Kirjallisuus: Eisner, Elliot W: The Role Of Discipline-based Art Education in America’s Schools Dalton, Pen: Gendering Art Education. Modernism, Identity and Critical Feminism Pääjoki, Tarja: Reittejä taidekasvatuksen kartalla Räsänen, Marjo: Sillanrakentajat Smith, Ralph: Excellence in Art Education TKA A03 Taide ja yhteiskunta, 4 ov / 8 p. Tavoite: Perehtyminen taidemaailmaan sekä taiteiden asemaan kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Opintomuodot: kirjatentti / esseet / osallistuminen opetukseen Kirjallisuus: Fornäs, Johan: Kulttuuriteoria Sevänen, Erkki: Taide instituutiona ja järjestelmänä sekä 2 seuraavista: Bourdieu: The Field of Cultural Production Dissanayake: Homo Aestheticus Luhmann: Theories of Distinction Novitz: The Boundaries of Art TKA A04 Esteettinen arvottaminen, 4 ov / 8 p. Tavoite: Tutustuminen taiteiden ja muiden esteettisten ilmiöiden kokemisen, havaitsemisen, tulkinnan ja arvottamisen problematiikkaan. Opintomuodot: kirjatentti / esseet / osallistuminen opetukseen Kirjallisuus: Goldman, Aesthetic Value Osborne, The Art of Appreciation sekä kaksi seuraavista: Berleant, Art and Engagement Shusterman, Performing Live Welsch, Undoing Aesthetics TKA A05 Taidekasvatuksen syventymisalueet I, 4 ov / 8 p. Tavoite: Opiskelija perehtyy yhteen (4 ov) tai kahteen (2+2 ov) taidekasvatuksen alueeseen.

34

Opintomuodot: kirjatentti / esseet / osallistuminen opetukseen / projektityöskentely Kirjallisuus: Lasten taidekasvatus: 2 ov: Eisner ja Rantala 4 ov: edellisten lisäksi Lowenfeld ja Ross (ed.) Eisner, Elliot: Educating Artistic Vision Rantala, Kati: "Ite pitää keksii se juttu". Tutkimus kuvataidekasvatuksen ja kasvatettavan kohtaamisesta Lowenfeld, Victor: Creative and Mental Growth. Ross (ed.): The Development of Aesthetic experience Mediakasvatus: 2 ov: Lovejoy ja Tarkka, Hintikka, Mäkelä (toim.) 4 ov: edellisten lisäksi d’Agostino & Tafler (ed.) ja Cubitt Lovejoy: Postmodern currents : art and artists in the age of electronic media Tarkka, Hintikka, Mäkelä (toim.): Johdatus uuteen mediaan d’Agostino & Tafler (ed.): Transmission Cubitt: Timeshift – on video culture Monikulttuurinen taidekasvatus: 2 ov: Efland, Freedman, Stuhr (ed.), Giroux & McLaren sekä Hall 4 ov: edellisten lisäksi Mason, Sava sekä Oikarinen-Jabai Efland, Freedman, Stuhr (ed.): Postmoderni taidekasvatus Giroux & McLaren: Kriittinen pedagogiikka Hall, Stuart: Identiteetti Mason, Rachel: Art Education and multiculturalism Sava, Inkeri: Taidekasvatus monikulttuurisessa koulussa. Ajattelua Taikomon takana Oikarinen-Jabai, Helena: Monikulttuurista taideakasvatusta etsimässä Nykytaide: 2 ov: Lacy ja Sederholm 4 ov: edellisten lisäksi Von Bonsdorff & Seppä (toim.), Phelan sekä Taylor Lacy: Mapping theTterrain. New Genre Public Art. Sederholm: Starting to Play withAarts Education. Von Bonsdorff & Seppä (toim.): Kauneuden sukupuoli (osin) Phelan: Unmarked. The politics of performance. Taylor, B.: The Art of Today. Populaarikulttuuri: 2 ov: Von Bonsdorff & Haapala (ed.) ja Fiske 4 ov: edellisten lisäksi Carroll, Kellner sekä Naukkarinen Von Bonsdorff & Haapala (ed.): Aesthetics in Human Environment Fiske: Understanding Popular Culture Carroll, Noël: A Philosophy of Mass Art Kellner, Douglas: Mediakulttuuri Naukkarinen, Ossi: Aesthetics of the Unavoidable Taidekritiikki: 2 ov: luetaan Neill and Ridleyn lisäksi yksi teos 4 ov: " kolme teosta Danto: After the End of Art Haapala - Naukkarinen (eds.): Interpretation and Its Boundaries Krausz: Rightness and Reasons tai The Limits of Rightness Neill and Ridley (eds).: Arguing About Art Ympäristöestetiikka: 2 ov: luetaan Sepänmaa (toim.) tai Berleant (ed.) ja lisäksi yksi teos 4 ov: " kolme teosta Berleant (ed.): Environment and the Arts Berleant: Aesthetics of Environment

35

Böhme: Atmosphäre tai Anmutungen. Über das atmosphärische Carlson: Aesthetics and the Environment Casey: Getting Back Into Place Sepänmaa: The Beauty of Environment Sepänmaa (toim.): Alligaattorin hymy Taiteen teoria: Perehdytään yhden tai kahden taiteenlajin kysymyksiin (2+2 ov / 4 ov) Arkkitehtuuri ja rakennettu ympäristö: 2 ov: luetaan von Bonsdorff tai Harries sekä Gehl ja Leach. 4 ov: luetaan seuraavat kirjat: von Bonsdorff: The Human Habitat Harries: The Ethical Function of Architecture Gehl: Life Between Buildings Huxtable: Unreal America Leach: The Anaesthetics of Architecture Elokuva: 2 ov: Aumont (& al.): Elokuvan estetiikka Andrew: The Major Film Theories: An Introduction tai Kinisjärvi, Lukkarila, Malmberg (toim.): Elokuvateorian historia 4 ov: edelliset teokset sekä Allen - Smith (eds.): Film Theory and Philosophy tai Bordwell - Carroll (eds.): Post-Theory - Reconstructing Film Studies (s. 1-344) Kirjallisuus: 2 ov: Eagletonin lisäksi yksi teos 4 ov: " kolme teosta Eagleton: Literary Theory (on suom.) Fish: Is There a Text In This Class? Iseminger (ed.): Intention and Interpretation. Iser: Der Akt des Lesens. Theorie äästhetischer Wirkung (on engl.) Lamarque and Olsen: Truth, Fiction and Literature: A Philosophical Perspective. Kuvataiteet: 2 ov: Bryson, Holly, Moxeyn lisäksi yksi teos 4 ov: " kolme teosta Bryson, Holly, Moxey (eds.): Visual Theory Arnheim: Visual Thinking Gombrich: Art and Illusion Mitchell: Picture Theory Roskill: The Interpretation of Pictures. Wollheim: Painting as an Art Musiikki: 2 ov: 3 ensinmainitusta 2 teosta 4 ov: " ja sen lisäksi 2 teosta Budd: Music and the Emotions Goehr: The imaginary museum of musical works Levinson: Music in the Moment. Kivy: The Corded Shell tai The Fine Art of Repetition Krausz: The Interpretation of Music Meyer: Music, the Arts and Ideas Storr: Music and the Mind Tanssi: 2 ov: ensinmainituista 1 teos ja seuraavista 1 4 ov: luetaan 4 teosta seuraavista:

36

Copeland and Cohen (eds.): What is Dance? Sheets-Johnstone (ed.): Illuminating Dance. Philosophical Explorations. Fraleigh: Dance and the Lived Body McFee: Understanding Dance. Sheets-Johnstone: The Phenomenology of Dance Sparshott: Off the Ground. First Steps to a Philosophical Consideration of the Dance. Teatteri: 2 ov: luetaan Carlson ja Thom 4 ov: " sekä kolme teosta Carlson: Performance Thom: For an Audience Artaud: Kohti kriittistä teatteria Brecht: Aikamme teatterista Brook: Tyhjä tila Grotowski: Hän ei ollut kokonainen. Tekstejä vuosilta 1965-1969 Valokuva: 2 ov: Barrettin lisäksi 1 teos. 4 ov: luetaan seuraavat teokset: Barrett: Criticizing photographs. An introduction to understanding images Barthes: La chambre claire (suom. Valoisa huone) Savedoff: Transforming Images. How Photography Complicates the Picture Sontag: On Photography (suom. Valokuvauksesta) SYVENTÄVÄT OPINNOT Opintojaksoissa TKA S02 – S05 sovitaan suoritusmuodoista ja kirjallisuudesta professorin kanssa. Tavoite on, että ne tukevat tutkielman aihetta ja lähestymistapoja. Opintojaksot TKA S04 ja S05 voi suorittaa projektityöskentelynä. TKA S01 Seminaari, 4 ov / 8 p. Tavoite: harjaantuminen tieteellisen tutkielman laatimisessa ja tieteellisessä keskustelussa. Seminaarityöskentely tapahtuu pääsääntöisesti rinnakkain pro gradu –tutkielman kirjoittamisen kanssa. Osallistujat laativat kaksi esitelmää, joista toinen voi olla tutkimussuunnitelma ja toinen käsitellä rajatummin jotakin pro gradu –tutkielman osa-aluetta. Opintomuodot: aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn kahden lukukauden aikana; kahden esitelmän laatiminen ja toimiminen opponenttina kumpanakin lukukautena. TKA S02 Tieteenfilosofia ja metodologia, 4 ov / 8 p. Tavoite: perehtyminen humanistisen tutkimuksen luonteeseen ja periaatteisiin ja/tai laadullisen tutkimuksen metodologiaan. Opintomuodot: kirjatentti / essee / osallistuminen opetukseen. Kirjallisuus: ks. valinnaisten teosten lista. TKA S03 Estetiikka, 4 ov / 8 p. Tavoite: syventynyt estetiikan yhden tai useamman osa-alueen tuntemus, esim. havaitseminen, tunteiden filosofia, mielikuvitus, kaunis, ruma, ylevä, estetiikan historia tai keskeinen ajattelija. Opintomuodot: kirjatentti / essee / osallistuminen opetukseen. Kirjallisuus: ks. valinnaisten teosten lista. TKA S04 Taidekasvatuksen syventymisalueet II, 4 ov / 8 p.

37

Tavoite: syventynyt käsitys joistakin taidekasvatuksen alueista (ks. Taidekasvatuksen syventymisalueet I). Opintomuodot: kirjatentti / essee / osallistuminen opetukseen. Kirjallisuus: ks. valinnaisten teosten lista. TKA S05 Harjoittelu / projektityö, 4 ov / 8 p. Tavoite: tutustuminen taidekasvatustyöhön käytännössä. Opintojakson voi suorittaa harjoitteluna tai projektityönä yksin tai ryhmässä. Opintomuodot: käytännön työ ja siitä laadittu raportti (n. 15 s.). TKA S06 Tutkielma ja lopputyö, 20 ov / 40 p. Itsenäisesti laadittu tieteellinen tutkielma taidekasvatuksen alueesta tai ongelmasta. Tutkielman osana voidaan hyväksyä taiteellinen suoritus tai projekti, joka dokumentoidaan. Kirjallisen tutkielman osuus on silloin 12 ov.

38

KULTTUURIN AVAIMET (myös osoitteessa http://tehdas.arthis.jyu.fi/avaimet) Kulttuurin avaimet on 15 opintoviikon laajuinen opintokokonaisuus, joka tarjoaa perustietoja kulttuurin ja taiteen eri alueilta. Pääpaino on suomalaisessa nykytaiteessa ja populaarikulttuurissa. Niiden lähestymiseksi opiskelija saa valmiuksia opintokokonaisuuden avausjaksossa (5 ov), jossa tutustutaan muun muassa estetiikan kysymyksiin, taiteellisiin tyylikausiin, taiteen ja kulttuurin instituutioihin ja niiden asemaan modernissa ja myöhäismodernissa maailmassa. Avausjakson jälkeen opiskelija valitsee omat avaimensa (8 ov) ja perehtyy kiinnostuksensa mukaisesti esimerkiksi kuvataiteen, taidekasvatuksen, musiikin, tanssin, draamakasvatuksen, kirjallisuuden, sarjakuvan, elokuvan, valokuvan tai mediakulttuurin kysymyksiin. Lopuksi opiskelija lukitsee (2 ov) opintokokonaisuuden kokoamalla avauksen ja avaimien pohjalta opinnot yhteen nivovan oppimisportfolion. Kulttuurin avaimet sopii sivuaineeksi kaikille kulttuurista, taiteista ja kulttuurielämästä kiinnostuneille. AVAUS (KUL P10-KUL P12) KUL P10 Taiteen ja kulttuurin ymmärtämisestä, 2 ov / 4 p. Kuvaus: Jaksolla opiskelija saa yleiskatsauksen taiteen ja kulttuurin asemaan modernissa ja sen jälkeisessä maailmassa. Suoritustapa: Katsomisen taito –verkkokurssi (http://www.avoin.jyu.fi/taidehistoria/) TAI kirjallisuuden tenttiminen Kirjallisuus, valitaan kaksi seuraavista: SEPPÄNEN: Katseen voima, HIETALA: Kuvien todellisuus, BACON: Audiovisuaalisen kerronnan teoria, KANTOKORPI YM: Kuin avointa kirjaa (Riffaterrea, Barthesia ja Kristevaa käsittelevät luvut), KUPIAINEN & SEVÄNEN: Kulttuurintutkimus KUL P11 Taide-elämys ja oppiminen, 1 ov / 2 p. Kuvaus: Mitä merkitystä kulttuurin tuntemuksella on minulle? Suoritustapa: Kulttuuriympäristö-opintojakso TAI oppimistehtävä, jossa hyödynnetään taide-elämystä käsittelevää kirjallisuutta Kirjallisuus: ESKOLA & LAAKSONEN: Rakkaudesta taiteeseen, ESKOLA: Elämysten jäljillä, LINKO: Aitojen elämysten kaipuu KUL P12 Taiteen ja kulttuurin historiasta, 2 ov / 4 p. Kuvaus: Opiskelija luo valitsemansa painotuksen mukaan katsauksen kulttuurin ja taiteen instituution muutoksiin sekä tyylikausiin. Suoritustapa: kirjatentti taidehistoriasta, taidekasvatuksesta, kirjallisuudesta TAI musiikista Taidehistoria: HONOUR & FLEMING: Maailman taiteen historia (osin) Taidekasvatus: KORSMEYER: Aesthetics. The Big Questions JA EATON: Estetiikan ydinkysymyksiä Kirjallisuus: KIRSTINÄ: Kirjallisuutemme lyhyt historia ja hakuteoksia (esim. BEESLEY & JOUGHIN: 1900 -luvun kirjallisuus, LAITINEN: Suomen kirjallisuus, Kansojen kirjallisuus) Musiikki: Länsimainen taidemusiikki (1 ov): STOLBA: The development of western music, GROUT: A history of western music, MACHLIS: The enjoyment of music: an introduction to perspective listening TAI LING: Europas musikhistoria - 1730 Suomalainen taidemusiikki (1 ov): DAHLSTRÖM YM: Suomen musiikin historia 1-4

39

AVAIMET (KUL P20-KUL P55, 8 ov / 16 p.) KUL P20 Mediakulttuuri Kuvaus: Tässä avaimessa tutustutaan mediakulttuurin keskeisiin kysymyksiin. Opiskelija voi keskittyä esimerkiksi elokuvan, valokuvan tai digitaalisen kulttuurin perusteisiin. Suoritustapa: kirjatentti, valitaan seuraavista osioista: KUL P21 Media (1 ov): HERKMAN: Audiovisuaalinen mediakulttuuri TAI esim. JÄRVINEN & MÄYRÄ: Johdatus digitaaliseen kulttuuriin KUL P22 Elokuva (1-2 ov): AUMONT YM.: Elokuvan estetiikka; JA esim. yksi seuraavista: SALMI: Tanssi yli historian. Tutkielmia suomalaisesta elokuvasta; Kinopalatsi –cd-rom KUL P23 Valokuva (1-2 ov): KUKKONEN YM: Valokuvan taide – suomalainen valokuva 1842-1992 (s. 7-39 ja 353-425) JA esim. yksi seuraavista: SEPPÄNEN: Valokuvaa ei ole; KUKKONEN & VUORENMAA (toim.): Valoa; KUKKONEN & VUORENMAA (toim.): Varjosta; LINTUNEN: Kuvista sanoin 1-4 KUL P25 Populaarikulttuuri Kuvaus: Tämä avain avaa oven populaarikulttuuriin ja sen teoriaan. Syventymisalueina ovat sarjakuva, kirjallisuus tai populaarimusiikki. Suoritustapa: kirjatentti, valitaan seuraavista osioista: KUL P25 Populaarikulttuuri (2 ov): HIETALA: Kulttuuri vaihtoi viihteelle JA yksi seuraavista, esim: SHUSTERMAN: Taide, elämä ja estetiikka; RÖNNBERG: Siistiä! Ns. roskakulttuurista KUL P26 Sarjakuva (1-2 ov): McCLOUD: Sarjakuva – näkymätön taide JA yksi seuraavista, esim.: HERKMAN: Ruutujen välissä, HÄNNINEN: Lähtöruutu sarjakuvaan; The Complete Maus –cd-rom KUL P27 Musiikki (1-2 ov): Länsimainen populaarimusiikki (1 ov):The New Grove Dictionary of Music and Musicians (www.grovemusic.com), Popular Music, GRIDLEY: Jazz styles: history & Analysis (6. p.), STUESSY: Rock and Roll (2. p.), MEGILL & TANNER, Jazz issues, Campbell: And the beat goes on, CHARLTON, Rock music styles (2. p.) TAI MILLER (ed.): The Rolling Stone illustrated history of Rock'n roll Suomalainen populaarimusiikki (1 ov): JALKANEN: Pohjolan yössä, HIRN: Sävelten tahtiin, HEINONEN, NIEMELÄ & SAVOLAINEN (toim.): Tangosta Dingoon KUL P28 Kirjallisuus (1-2 ov): Lasten ja nuorten kirjallisuus (1 ov) a) yksi seuraavista teoksista: BETTELHEIM, Satujen lumous TAI FOSTER & SIMONS, What Katy Read?; Feminist Re-Readings of Classical Stories for Girls; HUNT, Litterature for Children (TAI muu teos sopimuksen mukaan) b) Valitaan yksi teos kustakin seuraavasta osiosta: 1. Sadut ja fantasiat: ANDERSÉN, Andersénin satukirja (osin); GRIMMin sadut (osin); ROINE, Satuja; SWAN, Satuja; TOPELIUS, Topeliuksen kauneimmat sadut (osin); JANSSON, Taikatalvi; VERNE, Maasta kuuhun 2.Saturomaani ja kertomus: DAHL, Mathilda; GRAHAME, Kaislikossa suhisee; JANSSON, Vaarallinen juhannus; LINDGREN, Peppi Pitkätossu; MARTINHEIMO, Isojalkainen poika; MILNE, Nalle Puh; PARKKINEN, Korppi ja kumppanit tai Sammaltunturin sopulivuosi; TOIVOLA, Vampyyrivuosi; USPENSKI, Fedja-setä, kissa ja koira; 3. Lastenlyriikka: Hopoti hoi -lastenrunoja isoäidin ajoilta; KUNNAS, Tiitiäisen satupuu; ITKONEN, Be & Pop; LAULAJAINEN, Sinisen delfiinin lauluja; TIIHONEN, Tähtipumppu

40

4. Tyttö- ja poikakirjat: ALCOTT, Pikku naisia; HINTON, Me kolme ja jengi; JALONEN, Enkeliyöt; MARTINHEIMO, Saari taivaan rannassa; OTAVA, Priska; RIIKKILÄ, Pertsa ja Kilu; STEVENSON, Aarresaari; SWAN, Iris rukka; TWAIN, Huckleberry Finnin seikkailut 5. Nuorten aikuisten kirjat: ADAMS, Linnunradan käsikirja liftareille; HOTAKAINEN, Ritva; HUOVI, Vladimirin kirja; HÄRKÖNEN, Häräntappoase; KATAJAVUORI, Hevikimmat; LEHTINEN, Roskisprinssi; RUUTH, Kämppä; WICKSTRÖM, Sukupolvi X. Populaarikirjallisuus (1 ov) a) BERGER, Popular Culture Genres: Theories and Texts. Teosta käytetään analysoitaessa tentittävää aineistoa: b) kolme teosta seuraavista, esim. BAGLEY, Suomalainen nuorallatanssi; BRADBURY, Fahrenheit 451; BRENT, Elektran tytär, BARKER, Kadotuksen peli, CARTLAND, Eksynyt sydän; COOK, Kooma; COOKSON, Liekehtivät vuodet; DICK, Palkkionmetsästäjä; GOLON, Angelika, GREY, Purppurarinteiden ratsastajat; HOLT, Kalliolinnan morsian, JOENSUU, Harjunpää ja rakkauden lait, KING, Hohto, LEM, Kyberias, MACLEAN, Kotkat kuuntelevat, OUTSIDER, Ben Huronin testamentti; TENHUNEN, Kuolema savolaiseen tapaan; WALTARI, Kuka murhasi rouva Skrofin jne. c) kahdeksan albumia esim. seuraavilta tekijöiltä: PRATT, SOKAL, BILAL, MATHIEU, EISNER, PIRINEN, COMES ja/tai seuraavista sarjakuvista sopimuksen mukaan: Aku Ankka, Teräsmies, Tintti, Lucky Luke, Asterix, Tenavat, Lassi ja Leevi, Korkeajännitys, Hevoshullu, Marvel Comicsin lehtiä jne. KUL P30 Nykytaide Kuvaus: Nykytaide-avaimessa opiskelija voi perehtyä yhteen tai useampaan nykypäivän taiteen alueeseen. Syventymisalueita ovat esim. kuvataide, tanssi ja kirjallisuus. Suoritustapa: Kirjatentti, valitaan seuraavista osioista: Kuvataide (1 ov): SEDERHOLM: Tämäkö taidetta? Tanssi (2 ov): SARJE: Tanssin henki; SUHONEN (toim.): Hetken vangit; PAKKANEN (toim.): Askelmerkkejä: tanssin historiasta, ruumiista ja sukupuolesta JA toinen seuraavista: PARVIAINEN: Bodies moving and moved, PARVIAINEN: Tanssi ihmisen eksistenssissä Kirjallisuus (1 ov): a) KANTOKORPI (toim.), Muodotonta menoa. Kirjoituksia nykykirjallisuudesta JA LIKSOM, Unohdettu vartti TAI KROHN, Pereat mundus; JA yksi seuraavista vaihtoehdoista: b) KROHN, Tainaron; SINISALO, Ennen päivänlaskua ei voi; KIISKINEN, Kaamos. c)CARLSON, Maan ääreen; HOTAKAINEN,Klassikko; JALONEN, Johan ja Johan; TERVO, Pyhiesi yhteyteen d) KONTIO, Tanssisalitaivaan alla; INKALA, Huonetta ja sukua; SINERVO, Sininen Anglia; HEIKKONEN, Jakutian aurinko. e) LIKSOM, Kreisland; RAITTILA,ei minulta mitään puutu; SUNDSTRÖM, Alati taivaat; WESTÖ, Isän nimeen. f)SEPPÄLÄ, Supermarket; SIEKKINEN, Kaunis nimi; TAKALA, Onni ja muita onnettomuuksia; VAINONEN, Tutkimusmatkailija. KUL P35 Klassikot Kuvaus: Klassikko-avain perehdyttää opiskelijan "korkeakulttuurin perusikoneihin", modernismin teoriaan ja tulkinnan kysymyksiin. Suoritustapa: Oppimistehtävä TAI kirjatentti, valitaan kaksi kirjaa seuraavista: Kuvataide: SEDERHOLM: Vallankumouksia norsunluutornissa; ELOVIRTA & LUKKARINEN (toim.): Katseen rajat; LINTUNEN: Kuvista sanoin 1 Kirjallisuus: LINTINEN (toim.): Modernin ulottuvuuksia, ESSLIN: Draaman perusteet; SAARILUOMA: Muuttuva romaani KUL P40 Taiteen myytit ja symbolit

41

Kuvaus: Avaimessa keskitytään kuvallisen ilmaisun perussymboleihin ja myyttisiin tarinoihin, joiden tunteminen avaa myös nykykulttuurin merkityksiä. Suoritustapa: oppimistehtävä TAI kirjatentti SEDERHOLM YM. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa (osa 1: Suuria kertomuksia, osin). Kirjasta luetaan osat: Kalevalataide (s. 28-87), Kirkon taide (s. 88-191) ja Fantasiat (s. 230-285). KUL P45 Pohjoinen onnenmaa Kuvaus: Mitä on suomalaisuus? Entä suomalaisuuden kuvat? Tämä avain pyrkii avaamaan kansallisen kulttuurin, kulttuuriperinnön ja –ympäristön kysymyksiä erityisesti taiteiden antaman Suomi-kuvan kautta. Suoritustapa: kirjatentti LEHTONEN (toim.):Suomi, outo, pohjoinen maa?: näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin JA yksi seuraavista (2 ov): HANNULA: Suomi, suomalaisuus, olla suomalainen; KONTTINEN:Sammon takojat; SEDERHOLM YM. (toim.): Pinx. Maalaustaide Suomessa (osa 2: Arki- ja pyhäpuvussa, s. 172-268; osa 3: Maalta kaupunkiin, s. 16-122.) KUL P50 Draamakasvatus Kuvaus: Draamakasvatus on taidekasvatuksellinen ja kokemuksellinen oppiaine, jossa liikutaan taiteen ja kasvatuksen alueella, niiden välillä ja niiden sisällä. Avaimessa tutustutaan draamakasvatuksen peruskäsitteisiin ja kenttään sekä esittävän että osallistavan teatterin näkökulmasta. Suoritustapa: kirjatentti KORHONEN &, ØSTERN (toim.): Draama, teatteri, kasvatus (1 ov). Mikäli perehdyt myös ohjemasarjaan ja materiaaliin: Katarsis – draama, teatteri ja kasvatus (YLEn Avoin yliopisto), on suorituksesi 2 ov. KULP55 Taide yhteiskunnassa Kuvaus: Kulttuurintuntemuksen perusteisiin kuuluu myös taiteen ja kulttuurin näkeminen vaikuttavana ja vuorovaikutuksellisena osana koko yhteiskuntaa. Avaimessa perehdytään alueeseen erityisesti kulttuuripolitiikan ja taiteensosiologian kautta. Suoritustapa: kirjatentti Taiteensosiologia (2 ov): SEVÄNEN: Taide instituutiona ja järjestelmänä JA BOURDIEU & HAACKE: Ajatusten vapaakauppaa Kirjallisuus yhteiskunnallisessa kontekstissa (2 ov): (KIR A71) Kolme teosta seuraavista: HALL, Kulttuurin ja politiikan murroksia; LEHTONEN, Merkitysten maailma; NIEMI, Kirjallisuus instituutiona; SPIVAK, Maailmasta kolmanteen Feministinen estetiikka (2 ov): BONSDORFF & SEPPÄ: Kauneuden sukupuoli; MORRIS: Kirjallisuus ja feminismi LUKITUS (KUL P60, 2 ov / 4 p.) KUL P60 Lukitus (2 ov) Kuvaus: Opiskelija kokoaa Avauksen ja Avaimien pohjalta opinnot yhteen nivovan oppimisportfolion.