TAITOJEN VIHKO

Terhi MaskonenElisabet Palenius

Riia PalmqvistSirpa Paso

Katja Seppänen

TIEDUSTELUTEdukustannuswww.edukustannus.fi

TILAUKSETKirjavälitys Oy010345100koulut@kirjavalitys.fi

KUSTANTAJAEdukustannus, HelsinkiTerhi Maskonen, Elisabet Palenius, Riia Palmqvist, Sirpa Paso, Katja Seppänen ja Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy, 2017

KOPIOINTIEHDOTTämä kirja on työkirja / harjoituskirja, joka on suojattu tekijänoikeuslailla (404/61). Tämän teoksen tai sen osan valokopiointi, skannaaminen tai muu digitaalinen kopiointi tai käyttö ja muuntelu on kokonaan kielletty. Kopioston kopiointiluvat eivät koske työ- ja harjoituskirjoja. Lisätietoja luvista www.kopiosto.fi

ISBN 978-952-288-712-2

Toimitus: Anni-Elina KarvonenKuvatoimitus: Hans NordmanUlkoasu: Tuija Siekkinen Taitto: Petteri KivekäsKuvitus: Jukka Fordell, Anita PolkutieKartat: Simon Strömgård

Elämää suomalaisessa luonnossa1. Suomessa on monenlaisia ympäristöjä ...52. Suo on kostea elinympäristö ...73. Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä ...94. Soilla elää lintuja ...115. Matelijat ja sammakkoeläimet ...13 lisääntyvät munimalla6. Karhu ja susi ovat suurpetoja ...157. Luonto tarvitsee suojelua ...17

Vastuu itsestä ja toisista8. Nuoruus on matka aikuisuuteen ...209. Elämässä ystävystytään ja ihastutaan ...2210. Jokainen päättää omasta kehostaan ...2411. Vastuun ottamista voi harjoitella ...2612. Päihteet ovat haitallisia ...2813. Tupakka ja alkoholi ovat yleisiä päihteitä ...30

Aineiden ilmiöitä14. Vesi on välttämätön aine ...3315. Vesi on hyvä liuotin ...3516. Happamuus on aineen ominaisuus ...3717. Aineilla on kolme olomuotoa ...3918. Aineita voidaan erottaa toisistaan ...4119. Vesistöistä pidetään huolta ...4320. Maaperä koostuu maalajeista ...45

Luonnon ehdoilla22. Maapallolla on neljä lämpövyöhykettä ...4823. Kuumalla vyöhykkeellä kasvaa ...50 ainavihreää metsää24. Savanni kasvaa sademetsän reuna-alueilla ...5225. Australian luonto on ainutlaatuinen ...5426. Kääntöpiireillä on kuivaa aavikkoa ...5627. Maapallolla on enemmän merta ...58 kuin maata

Voimat vaikuttavat arjessa29. Voima saa aikaan liikettä ...6130. Liikkeen nopeus vaihtelee ...6331. Kitka vastustaa liikettä ...6532. Kappaleeseen vaikuttaa useita voimia ...6733. Monet välineet helpottavat arkea ...69

Maapallon monet kasvot35. Elinolot vaihtelevat ...7236. Kasveja viljellään eri puolilla maailmaa ...7437. Merten äärellä on elämää ...7638. Aavikoillakin asutaan ...7839. Sademetsiä tarvitaan ...8040. Asutus keskittyy kaupunkeihin ...8241. Huolehditaan kestävästä kehityksestä ...84

Tarvitsemme energiaa42. Energiaa on monessa muodossa ...8743. Sähkö on energiaa ...8944. Virtapiiri on sähkön kulkureitti ...9145. Sähkömoottorissa tarvitaan magneettia ...9346. Sähkövirtaa saadaan voimalaitoksesta ...9547. Energiaa saadaan energialähteistä ...97

SISÄLLYS

Eliöt sopeutuvat eri ympäristöihin49. Pientareilla kasvaa monia lajeja ...10050. Itämereen on levinnyt vieraslajeja ...10251. Kaupunki on erityinen ympäristö ...10452. Kodeissa elää kutsumattomia vieraita ...10653. Maatalousympäristössä elää pieniä ...108 jyrsijöitä ja petoja

4

ELÄMÄÄ SUOMALAISESSA LUONNOSSATaidan ja arvioin

ELÄMÄÄ SUOMALAISESSA LUONNOSSA

Osaan jo aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Suomessa on monenlaisia ympäristöjä

Suo on kostea elinympäristö

Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä

Soilla elää lintuja

Matelijat ja sammakkoeläimet lisääntyvät munimalla

Karhu ja susi ovat suurpetoja

Luonto tarvitsee suojelua

Selaile oppikirjasta Elämää suomalaisessa luonnossa -jaksoa. Silmäile pääotsikot, väliotsikot ja jakson kuvat. Mieti

samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat erityisesti

oppia lisää.

1

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 Suunnittele luokkatoverillesi kertaus tästä jaksosta.

a. Tee kysymys, joka alkaa miksi-sanalla.

b. Tee kysymys, joka alkaa mitä-sanalla.

c. Tee kysymys, joka alkaa kuinka-sanalla.

d. Tee tehtävä, joka alkaa selitä-sanalla.

4

5

X1Suomessa on monenlaisia ympäristöjä

4

1 Onko väittämä oikein (O) tai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Viimeinen jääkausi on aiheuttanut muutoksia Suomen luonnossa.

b. Sammakkoeläimet levittäytyivät Suomeen jo ennen jääkautta.

c. Suuri osa maamme järvistä muodostui jääkauden vaikutuksesta.

d. Suomessa on vähän rannan ympäristöjen eliöitä.

e. Maamme pohjoinen sijainti vaikuttaa Suomen luontoon.

f. Kasveilla ei ole keinoja, joilla ne selviävät talvesta.

2 Väritä.

a. luonnonympäristö

b. rakennettu ympäristö

3 Nimeä kuvasta.

a. luonnonympäristön osat

b. rakennetun ympäristön osat

4 Selitä asia yhdellä käsitteellä.

a. Elinympäristöjen monipuolisuus ja eliölajien runsaus.

b. Laji, joka on vaarassa hävitä lopullisesti.

luonnon monimuotoisuus

uhanalainen

V

V

V

O

O

O

taustalla metsä, puut, kivet

rakennukset, piha, niitty, aita

suo puisto luonnon- tilainen metsä

joki koulu

pelto sähkölinja jalkakäytävä metsäpolku tunturi

6

5 Tee käsitekartta.

6 Etsi tietoa uhanalaisesta eläinlajista.

a. Nimeä eläinlaji.

b. Selitä lyhyesti, miksi eläinlaji on uhattu.

c. Piirrä kuva tai kuvaile eläinlajin ulkonäköä.

d. Mistä lähteestä hait tiedot?

Etsi oppikirjasta monimuotoiseen luontoon liittyvät keskeiset asiat. Kirjoita ne ruutuun.

Järjestä asiat käsitekarttaan. Käytä apuna nuolien apusanoja. Lisää karttaan omia tietojasi. Yhdistä tiedot toisiinsa nuolilla ja apusanoilla.

MONIMUOTOINEN LUONTO

muutokset

vähentyneet lajitpienenemisestä

seuraa

eliölajien määrä

Esim. elinympäristöjen monipuolisuus ja eliölajien runsaus. Sopeutuu muutoksiin. Eläinlaji voi joutua uhanalaiseksi, kuten liito-orava ja eräät perhoslajit.

runsaasti lajeja Pystyy

sopeutumaan

muutoksiin.

Eliölaji joutuu

uhanalaiseksi.

liito-orava, perhosia

7

2Suo on kostea elinympäristö

1 a. Missä päin Suomea soita on eniten?

b. Miksi kutsutaan maan muuttumista suoksi?

2 Kuinka suot ovat syntyneet? Nimeä kuvien alle.

3 a. Nimeä kasvit.

b. Merkitse ensimmäiseen kuvaan nuolilla.

c. Kuinka paljon turvekerros paksuuntuu vuodessa?

d. Kuinka paksu turvekerros voi olla?

a b c

a. b. c.

kasvi kasvaa hajoaa turpeeksi

millimetrin vuodessa

10 metriä

Soita on runsaasti maamme länsi- ja pohjoisosissa.

soistumiseksi

Lampi kasvaa

umpeen.

Metsämaa muuttuu

vähitellen suoksi.

Vedestä kohoava

maa soistuu.

rahkasammal tupasvilla

–––––>

–––––>

–––––> –––––>

8

4 Miksi suot ovat vähentyneet? Kirjoita kuvatekstit.

5 a. Tutki taulukkoa.

osuus Suomen kokonaispinta-alasta

metsää noin 6/10

soita noin 2/10

vesialueita noin 1/10

viljely- ja asuinalueita noin 1/10 b. Väritä diagrammiin vastaava osa.

6 Suon kuvailu

a. Haastattele tuttuja aikuisia.

Haastateltavan nimi?

Mitä suo tuo mieleen?

Mitä kasveja tai eläimiä voit nähdä suolla?

Mitä suolla voi tehdä?

Miten soiden määrä on muuttunut lähialueella?

aikuinen A

aikuinen B

aikuinen C

b. Kuvaile suota. Käytä apunasi omia kokemuksiasi ja haastateltavien vastauksia.

Kuva helpottaa muistamista. Diagrammi on myös kuva. Kun piirrät taulukon luvut

diagrammiin, saat kuvan, joka voi jäädä muistiin.

SUOMEN PINTA-ALA

Suo on raivattu pelloksi Ojitetulla suolla

kasvatetaan metsää.

Suosta kerätään turvetta.

9

3Korpi, räme, neva ja letto ovat suotyyppejä

1 Minkä eroavaisuuden mukaan suot luokitellaan?

2 Nimeä suotyypit.

3 a. Nimeä kasvilajit.

b. Mitkä kasveista tunnistat? Merkitse x.

4 Mikä on suonsilmäke?

1 2 3

4 5 6

Sen mukaan, kasvaako suolla puita vai ei.

Se on nevalla oleva kohta, jossa suovesi on niin lähellä maan pintaa, että se peittää

kasvillisuuden.

korpi rämeneva letto

suopursu suokukka juolukka

karpalo tupasluikka pullosara

10

5 Täydennä taulukko.

korpi räme neva letto

yleisin puulaji

kenttä- kerroksen kasveja

rätvänä, run-

saasti heiniä,

saroja ja ruo-

hokasvejapohjakerroksen kasveja

rahkasammal rahkasammal,

ruskosammal,

kultasammal

6 Mihin suotyyppiin ominaisuudet liittyvät? Merkitse korpi (K), räme (R), neva (N) tai letto (L).

a. yleisin Suomen soista

b. vähäravinteinen ja märkä avosuo

c. harvinaisin suotyyppi

d. pääasiassa Pohjois-Suomessa

e. ohut turvekerros

7 Opiskele tekstistä.

a. Lue teksti.

b. Alleviivaa siitä kolme sinulle tuttua asiaa.

c. Ympyröi sinulle uusia asioita.

d. Tee tekstistä kaksi kysymystä.

e. Esitä kysymykset parillesi.

Suomen suurin suo on Pohjois-Suomessa Kolarissa sijaitseva Teuravuoma. Siellä kannattaa vierail-la, jos on kiinnostunut suolla asuvien lintujen tarkkailusta. Alueella pääsee liikkumaan pitkospuita pitkin. Merkittyjen reittien varrella on myös taukopaikkoja. Niille voi pysähtyä syömään eväitä nuotion äärelle, katselemaan kaunista maisemaa ja tarkkailemaan lintuja. Vielä komeammat maise-mat avautuvat Teurajärven luontotornista, joka on toinen alueelle rakennetuista luontotorneista. Teuravuoman alueen suotyyppeihin kuuluu niin nevoja, lettoja ja puustoisia rämeitä kuin korpiakin. Suoalueet ovat erityisen tärkeitä alueen linnustolle. Teuravuoma on yksi Keski-Lapin parhaista lintualueista. Lintujen lisäksi alueella voi kohdata poroja, sillä alue on poronhoitoaluetta. Vastaan voi tulla myös marjastajia, sienestäjiä, metsästäjiä ja muita luonnossa liikkuvia.

f. paksu turvekerros ja suonsilmäkkeitä

g. ei kasva heiniä

h. runsasravinteinen avosuo

i. kasvillisuus muistuttaa tuoretta kangasmetsää

R

N

L

L

K

L

R

N

K

kuusi, koivu mänty ei puita ei puita

mustikka,

lakka,

mesiangervo,

metsäkorte

suopursu,

suokukka, juo-

lukka, karpalo,

kanerva

tupasluikka,

pullosara

rätvänä, run-

saasti heiniä,

saroja ja

ruohokasveja

rahkasammal,

karhunsammal

rahkasammal rahkasammal rahkasammal,

ruskosammal,

kultasammal

11

4Soilla elää lintuja

1 Miksi talvi on suolla hiljaista aikaa?

2 a. Nimeä lintulajit.

b. Oletko nähnyt linnun? Ympyröi.

3 Miksi linnut voivat pesiä rauhassa suolla?

4 a. Nimeä linnut.

b. Yhdistä tuntomerkit.

2 3 41

puustoisella suolla

avosuolla

kahlaaja

pienikokoinen

suurikokoinen

pitkät jalat

pitkä nokka

harmaa

ruskeankirjava

Koska se on avoin paikka, pedot näkee jo kaukaa.

Koska monet suon asukkaat ovat muuttolintuja.

pikkukuovilirosuokukko taivaanvuohi

kurki liro

12

5 Mitä hyötyä kahlaajalle on

a. pitkistä jaloista?

b. pitkästä nokasta?

c. räpylöistä?

6 Ratkaise ristikko suokukosta.a. Mitä värikästä koiraalla on kaulassaan? b. Mitä paljasta koiraan poskessa on? c. Milloin koiraan ulkonäkö on tärkeää? d. Ketä soidinmenojen on tarkoitus miellyttää? e. Mikä on soidinmenojen tavoite? f. Mihin suokukot muuttavat toukokuussa? g. Uros on toiselta nimeltään:

7 Mitä lintua ajattelen? -tietokilpailu

a. Valitse yksi oppikirjan kappaleen linnuista.

b. Mieti kolme vihjettä ja laita ne vaikeusjärjestykseen.

vihje 1

vihje 2

vihje 3

c. Lue vihjeet yksi kerrallaan parillesi.

d. Pari päättelee, mitä lintua tarkoitat.

e. Kuinka monta vihjettä tarvittiin?

f. Vaihtakaa osia. Parisi arvuuttelee omia vihjeitään sinulta.

a.

b.

c.

d.

e.

f.

g.

Niillä voi kahlata matalassa vedessä.

koiras

Sillä voi etsiä ravintoa veden pohjasta.

Ne helpottavat liikkumista liejussa.

K A U L U R I

I H O L Ä I K K Ä

S O I D I N A I K A N A

N A A R A S T A

P A R I T T E L U

S U O L L E

13

5Matelijat ja sammakko- eläimet lisääntyvät munimalla

1 Onko väittämä oikein (O) tai väärin (V). Merkitse ruutuun.

a. Sammakoilla ja matelijoilla on selkäranka.

b. Sammakot ja matelijat ovat tasalämpöisiä.

c. Kaikki Suomen sammakkoeläinlajit ovat rauhoitettuja.

d. Kaikki Suomen matelijalajit ovat rauhoitettuja.

2 Mitä rauhoitetulle eläimelle ei saa tehdä? Ympyröi.

3 a. Kerro kuvien avulla sammakon lisääntymisestä.

b. Kuvaile nuijapään ulkonäköä.

valokuvata vahingoittaa piirtää häiritä matkia ääntä pyydystää juosta pakoon

1.

2.

3.

4.

5.

6.

O

O

V

V

Koiras

hedelmöittää

siittiöillään mädin.

Sammakkokoiras

tarrautuu

naaraaseen kiinni.

Sammakkokoiras

kutsuu naarasta

kurnuttamalla.

Munista

kuoriutuu

sammakon toukkia.

Naaras laskee

veteen

mätimunansa.

Sammakot

kerääntyvät lam-

mikoihin ja ojiin.

nuijamainen pää, pitkä pyrstö, pään sivuilla ulkokidukset

14

4 Yhdistä.

5 a. Nimeä käärme.

b. Merkitse nuolilla ainakin kaksi tuntomerkkiä.

c. Mitä käärmeelle on tapahtunut toisessa kuvassa?

d. Kuinka eläin lisääntyy?

e. Missä poikaset kuoriutuvat?

6 Kokemuksia sammakkoeläimistä ja matelijoista

a. Haastattele luokkakavereitasi heidän sammakkoeläin- ja matelijakokemuksistaan. Merkitse vastaus diagrammiin.

b. Väritä yksi ruutu ruudukosta, jos haastateltava on nähnyt eläimen.

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

sammakko sisilisko käärmeen nahka kyy rantakäärme

c. Mikä sai eniten mainintoja?

d. Minkä sinä olet nähnyt? Ympyröi.

e. Missä näit sen?

sammakon toukka

aikuinen sammakko

elää vedessä

elää maalla

pitkät jalat

pitkä pyrstö

hengittää kostealla iholla

hengittää ulkokiduksilla

hengittää keuhkoilla

1 2<––

<––

Käärmeen nahka on uusiutunut.

Kyy lisääntyy munimalla.

emon sisällä

kyy

esim. maantiellä

15

6Karhu ja susi ovat suurpetoja

1 a. Nimeä eläinlajit.

b. Mikä niistä on kokonaan rauhoitettu? Ympyröi.

2 a. Miltä raateluhampaat näyttävät? Piirrä ja selitä.

b. Miksi petoeläin tarvitsee raateluhampaita?

3 a. Miksi suurpedot ovat ravintoketjun huipulla?

b. Nimeä kaksi karhun saaliseläintä.

4 Vertaile suden ja karhun elintapoja. Merkitse x.

susi karhua. Saalistaa laumassa.b. Elää yleensä yksin.c. Kiima-aika on alkukesällä.d. Kantoaika on noin kahdeksan kuukautta.e. Poikaset syntyvät talvella.f. Nuoret yksilöt jättävät lauman kahden vuoden ikäisenä.g. Viettää talven talviunessa.h. On painavampi näistä kahdesta.i. On harvinaisempi näistä kahdesta.

1 2 3 4

Eläin pystyy repimään lihan saalistaan.

Suurpedoilla ei ole vihollisia.

hirvi ja kauris

karhu ilves ahma susi

Raateluhampaat ovat terävät kulmahampaat ja

kookkaammat kuin muut hampaat.

X

X

XXXX

XX

X

16

5 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Susilaumaan kuuluvat 1. uros ja poikaset x. naaras ja poikaset 2. uros, naaras ja poikaset.

b. Susi metsästää reviirin 1. ulkopuolella x. sisällä 2. raja-alueella.

c. Susi merkkaa reviirin rajat 1. virtsalla x. karvalla 2. syljellä.

d. Reviirin sisälle eivät tule 1. karhut x. jänikset 2. muut sudet.

6 Suurpetojen esiintyminen ja määrä

a. Täytä tietokortti.

määrä v. 2000 määrä v. 2016

ahma 230–250 (v. 2013)

ilves 855

karhu

susi 130–150

b. Vertaile tietokortin lukuja parisi kanssa. Keskustelkaa eroista.

c. Miten eläinten määrät ovat muuttuneet?

d. Mitkä eläimistä ovat harvinaisia?

7 Suurpedon kohtaaminen

a. Jos olisit kuvan tilanteessa, mitä tekisit?

b. Miten kannattaisi toimia? Etsi tietoa netistä tai kysy aikuiselta.

c. Mistä lähteestä hait tiedon?

Netistä löydät helposti tietoa, mutta

kaikkeen siellä olevaan et voi luottaa. Siksi sinun kannattaa

esittää pari kysymystä: Onko sivu ajankohtainen? Onko sivu

luotettava? Vertailemalla sivuja saat myös tietoa siitä, kuinka

asia on muuttunut.

Ne ovat kaikki lisääntyneet.

ahma ja susi

115

850

noin 2 500

noin 1 800

200−235

17

7Luonto tarvitsee suojelua

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Merkitse ruutuun.

a. Elollinen ja eloton luonto muodostavat kokonaisuuden.

b. Muutokset ilman tai veden toiminnassa eivät vaikuta elolliseen luontoon.

c. Muutokset elollisen luonnon toiminnassa vaikuttavat elottomaan luontoon.

d. Puhdas luonto ylläpitää eliöiden tervettä elämää.

e. Ihmisen toiminta ei ole vielä ehtinyt pilata luontoa.

f. Ihminen on kuluttanut luonnonvaroja.

2 a. Mitä ovat ympäristöongelmat?

b. Mikä ihmisen toiminta aiheuttaa ympäristöongelmia?

3 Millä tavoin sinä voit vaikuttaa ympäristön suojeluun? Merkitse x.

a. vähentämällä kulutusta esimerkiksi kierrättämällä

b. perustamalla luonnonsuojelualueen

c. säästämällä energiaa

d. En voi vaikuttaa ympäristöasioihin.

e. kannustamalla muita toimimaan ympäristöystävällisesti

f. etsimällä ratkaisuja yhdessä muiden kanssa oman lähiyhteisön epäkohtiin

4 Miten toimitaan ympäristöystävällisesti? Kirjoita kuvatekstit.

Ne ovat ihmisen aiheuttamia haitallisia muutoksia ympäristölle tai eliöille.

liikenne, autot, asuminen, asuntojen lämmitys, tavaroiden valmistaminen, teollisuus

O

O

O

O

V

V

X

X

X

X

Esimerkiksi: Rakennetaan

eläimille suojia.

Esimerkiksi: Ostetaan kes-

tävästi tuotettuja tavaroita.

Esimerkiksi: Syödään

paljon kasviksia.

18

5 Kuinka ympäristöystävällinen olet? Merkitse x.

Tarkkaile toimintaasi viikon ajan.

a. En ole heittänyt ruokaa pois.

b. Olen syönyt kasvisaterian.

c. Olen syönyt luomuruokaa.

d. Olen ostanut kotimaisia vihanneksia tai hedelmiä ulkomaisten sijaan.

e. En ole heittänyt roskia maahan.

f. Olen vienyt paperia, lasia tai metallia kierrätyspisteeseen.

g. Olen kierrättänyt muovipakkaukset.

h. Olen sammuttanut lamput ja koneet, kun olen jättänyt huoneen.

i. Muuta:

6 Selvitä, millainen on Suomen luonnonsuojeluliiton logo. Piirrä.

7 Lähialueen luonnonsuojelua

a. Mikä on kotiasi lähinnä oleva luonnonsuojelualue?

b. Kuinka suuri alue on?

c. Miksi alue on suojeltu?

VASTUU ITSESTÄ JA TOISISTATaidan ja arvioin

VASTUU ITSESTÄ JA TOISISTA

Osaan jo aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää.

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Nuoruus on matka aikuisuuteen

Elämässä ystävystytään ja ihastutaan

Jokainen päättää omasta kehostaan

Vastuun ottamista voi harjoitella

Päihteet ovat haitallisia

Tupakka ja alkoholi ovat yleisiä päihteitä

Selaile oppikirjasta Vastuu itsestä ja toisista -jaksoa. Silmäile pääotsikot, väliotsikot ja jakson

kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat erityisesti oppia lisää.

1

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 ItsearviointiMerkitse oppimistasi kuvaava kohta janalle.

Jakson aikana olen oppinut itsetunnon rakentumisesta harjoitellut yhteistyötaitoja pohtinut vastuuta omista teoista keskustellut seksuaalisesta häirinnästä harjoitellut perustelemaan valintojani oppinut päihteiden haitallisista vaikutuksista.

19

VÄHÄN PALJON

20

8 Nuoruus on matka aikuisuuteen

1 Milloin ihminen siirtyy lapsuudesta nuoruuteen?

2 Kumpaan kehitykseen asia kuuluu? Merkitse x.

fyysinen kehitys psyykkinen kehitys

a. pituuskasvu

b. ajattelun taitojen muuttuminen

c. kehon muotojen muuttuminen

d. eri asioiden ymmärtämisen muuttuminen

e. tunteiden tunnistaminen

3 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Ihmiselle kehittyy käsitys omasta itsestä 1. varhain x. murrosiässä 2. aikuisena.

b. Käsitys täydentyy 1. nuoruusiässä x. aikuisena 2. vanhuudessa.

c. Käsitykseen vaikuttaa 1. peili x. lukutottumukset 2. muiden ihmisten palaute.

d. Käsitys omasta itsestä ja omasta arvosta on 1. itsenäisyyttä x. itsetuntoa 2. itsekkyyttä.

e. Toisia on helppo arvostaa, kun arvostaa 1. vanhempiaan x. itseään 2. opettajaansa.

4 a. Mistä huomaat, että kuvan nuoret ovat murrosikäisiä?

b. Kenellä näyttää olevan hyvä itsetunto?

c. Mistä voit päätellä toisen itsetunnon vahvuutta?

Jokaisella on oma aikataulunsa.

He näyttävät nuorilta eivätkä ole enää

ihan lapsia tai aikuisia.

Kaikilla, etenkin keskimmäisellä.

Esimerkiksi siitä, miten uskaltaa olla

oma itsensä.

X

XX

XX

21

5 Muutos itsessäni

a. Etsi kotoa kuva itsestäsi alle kaksi- vuotiaana. Ota siitä kopio ja lii- maa ensimmäiseen kuvakehykseen. Jos kuvaa ei ole, voit piirtää sen.

b. Ota kuva itsestäsi ja tulosta se toiseen kuvakehykseen.

c. Vertaile kuvia kysymysten avulla:

– Millaisia muutoksia sinulle on tullut?

– Mikä sinussa on yhä samaa?

– Mitkä kaksi asiaa ovat ne, joiden perusteella sinut tunnistaa helpoiten?

– Mikä ulkonäössäsi on parasta?

viisaus uteliaisuus harkitsevuus avoimuus rohkeus sinnikkyys

pitkäjänteisyys rehellisyys ystävällisyys tunteikkuus uskollisuus

oikeudenmukaisuus itsehillintä järkevyys varovaisuus anteeksianto

nöyryys kiitollisuus toiveikkuus huumorintaju innokkuus

6 Vahvuustutkimus

a. Ympyröi asioista ne, jotka ovat sinun vahvuuksiasi.

b. Pyydä luokkatoveriasi luettelemaan kolme vahvuuttasi. Ympyröi ne.

c. Pyydä tuttua aikuista luettelemaan kolme vahvuuttasi. Ympyröi ne.

d. Mikä vahvuus laatikosta puuttui?

e. Missä taidossa haluaisit kehittyä?

f. Mikä vahvuus on luokassanne eniten ympyröity?

g. Mitä vahvuutta luokastanne ei ole ympyröity?

MINÄ NYTMINÄ PIENENÄ

Joskus toiset näk evät asiat eri tavalla kuin itse. Älä näytä omia ympyröimiäsi

vahvuuksia, kun kysyt asiaa toisilta. Näin et vaikuta toisten vastauksiin.

22

9 Elämässä ystävystytään ja ihastutaan

1 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Nuoruudessa täytyy oppia tekemään päätöksiä 1. vanhempien mielen mukaan x. kavereiden mielen mukaan 2. itsenäisesti.

b. Lapsuudessa aloitettu harrastus 1. on turha x. tukee läpi nuoruuden 2. kannattaa lopettaa.

c. Osa aikuiseksi kasvamista on 1. suvaitsevaisuuden x. mielikuvituksen 2. harrastusten lisääntyminen.

d. Yhteistyötaidot kehittyvät, kun opetellaan toimimaan 1. muiden ihmisten x. vain omien kavereiden 2. sukulaisten kanssa.

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Ihastuminen tapahtuu tietyssä iässä.

b. Ihastuminen on aina molemminpuolista.

c. Jos seurustelusuhde ei kestä, pettymyksen tunteita voi tulla.

d. Seurustelu voi alkaa ihastumisesta.

e. Seurustelun aikana kannattaa viettää aikaa kaveriporukalla.

3 a. Mikä on paras tapa ratkaista erimielisyyksiä?

b. Miten kannattaa toimia tilanteessa, jos suuttuu?

c. Mitä teet, kun selvität erimielisyyttä? Kirjoita kaksi asiaa.

4 Kerro kuvien avulla, millaisisa tilanteissa opetellaan tulemaan toimeen muiden kanssa.

ba c d

Paras tapa selvittää erimielisyydet on puhua niistä.

On pystyttävä hillitsemään toimintansa.

Kuvaile, miltä sinusta tuntuu. Ehdota, miten voisit toimita, ettei sama toistu.

perheen kanssa kavereiden kanssa harrastuksissa koulussa

V

V

O

O

O

23

5 Minun aikajanani

a. Kirjoita ensimmäisen nuolen kohdalle syntymävuotesi.

b. Merkitse ja kirjoita ainakin viisi tärkeää tapahtumaa elämässäsi. Tapahtuma voi olla esimerkiksi koulun tai harrastuksen alku. Päätät itse, mitkä tapahtumat merkitset.

6 Harjoittele yhteistyötä.Vietätte viikonloppua mökillä, joka sijaitsee saarella parin kilometrin päässä mantereelta. Voimakas myrsky yllättää teidät. Se aiheuttaa sähkökatkon ja vie veneen. Poispääsy venyy neljä päivää.

Muodostakaa 4–5 hengen ryhmä.a. Mitä olisitte ottaneet mukaan, jos olisitte tienneet myrskyn aiheuttamasta yllätyksestä?

Mieti ensin hetki yksin. Jokainen ryhmän jäsen kertoo vuorotellen

yhden asian. Kirjoittakaa kaikki ehdotukset paperille.

b. Valitkaa yhdessä viisi tärkeintä asiaa ehdotetuista. – Kirjoittakaa ryhmän lista.

c. Vertailkaa eri ryhmien listoja luokassa.

d. Miten yhteistyö sujui?

– Saiko jokainen kertoa, mikä oli hänen mielestään tärkeintä?

– Kuka toimi ryhmän johtajana?

– Kuinka pääsitte yhteisymmärrykseen?

– Mitä opit yhteistyöstä?

0v. 1v. 2v. 3v. 4v. 5v. 6v. 7v. 8v. 9v. 10v. 11v. 12v. 13v.synnyin

1.

2.

3.

4.

5.

24

10 Jokainen päättää omasta kehostaan

1 a. Mitä tarkoittaa kehonkuva?

b. Miksi kenellekään ei saa sanoa ikäviä mielipiteitä ulkonäöstä?

2 Mitkä asiat vaikuttavat omaan kehonkuvaan?

a. peilikuva

b. vanhempien ulkonäkö

c. kirjojen lukeminen

3 Yhdistä kuva ja siihen sopiva kuvateksti.

4 Yhdistä.

seksuaalisuus

seksuaalinen häirintä

a. molemminpuolinen suostumus läheisyyteen

b. Muuttuu kehityksen aikana.

c. ei toivottu koskettelu

d. loukkaavat kommentit vartalosta

e. Saa ihmisen etsimään läheisyyttä.

f. yksipuolinen, jatkuva lähentely

g. seksuaalisesti värittynyt viesti puhelimella

d. muilta saatu palaute

e. koulutodistus

f. puhtaudesta huolehtiminen

10.5.2

Seksuaalisuudesta voi keskustella aikuisen kanssa.

Jokainen päättää itse omasta kehostaan.

vääristynyt peilikuva

Kehonkuva on käsitys siitä, miltä itse näyttää.

Ulkonäköön kohdistuva arvostelu aiheuttaa helposti pahaa mieltä.

X X

25

5 Miten sanotaan ei? Kirjoita puhekupliin.

6 Väittelyssä oppii. Ota itsellesi pari. Kokoontukaa toisen parin kanssa yhteen. Päättäkää yhdessä aihe ja arpokaa kullekin mielipide siitä. Parit pohtivat mielipiteelle perustelut ja lyhyet puheenvuorot. Parit esittävät puheenvuorot toisilleen.

Aiheet: a. Rakastunut – 10-vuotias voi olla rakastunut. – 10-vuotias ei voi olla rakastunut.

b. Suhteen aloittaminen – Suhteen aloittaminen on vaikeampaa kuin lopettaminen. – Suhteen lopettaminen on vaikeampaa kuin aloittaminen.

c. Suhteen lopettaminen – Suhteen lopettaminen tekstiviestinä on raukkamaista. – Suhteen lopettaminen tekstiviestinä on ok.

d. Vanhempien hyväksyntä – Jos seurustelee, on tärkeää, että vanhemmat hyväksyvät kumppanin. – Jos seurustelee, vanhempien ei tarvitse hyväksyä kumppania.

e. Ehdottelu tuntemattomilta seksuaalisiin tekoihin – Seksuaalisesta häirinnästä täytyy kertoa aikuiselle. – Itseen kohdistuneen seksuaalisen häirinnän voi pitää salaisuutena.

Väittelyssä kenenkään ei tarvitse suuttua, vaikka ollaan eri mieltä. Vastakkain

ovat näkökohdat, eivät henkilöt. Väittelyssä oppii uutta sekä aiheesta että itsestä.

a. b.

c. d.

26

11 Vastuun ottamista voi harjoitella

1 Miksi perheissä sovitaan yhteisistä säännöistä?

2 Millaisista asioista perheissä voidaan sopia? Merkitse x.

a. ruokailuajoista

b. television katseluajoista

c. koulun ruokalistasta

d. tietokoneen käyttöajoista

3 a. Miksi yhteiskunta asettaa sääntöjä pelien ja elokuvien ikärajoiksi?

b. Milloin pelaamisesta tulisi olla huolissaan?

4 Millaista sisältöä elokuva tai peli sisältää? Kirjoita.

5 Miten ikä vaikuttaa vastuuseen? Merkitse x

alle 15-vuotias 15-vuotias

a. Joutuu korvaamaan tavaran, jos rikkoo sen vahingossa.

b. Joutuu korvaamaan tavaran, jos rikkoo sen tahallaan.

c. Voidaan tuomita rikoksesta.

d. Joutuu sovittamaan rikoksen lain määräämällä tavalla esimerkiksi vankilassa.

e. Ei voi joutua vankilaan.

e. luokan lukujärjestyksestä

f. kotitehtävien itsenäisestä tekemisestä

g. liikennesäännöistä

h. rahankäytöstä

Arki sujuu paremmin.

Niissä voi olla lapsille haitallista sisältöä. Sääntöjen tarkoitus on suojella lapsia.

Jos pelaaminen häiritsee normaalia elämää.

X

X

X X

X

Voi aiheuttaa

ahdistusta.

Sisältää päihteiden

käyttöä.

Sisältää

seksiä.

Sisältää

väkivaltaa.

X

X

X

X

X

X

X

27

6 Kerro kuvien avulla, miten virheistään voi oppia.

a.

7 Mitä samoja sääntöjä on eri perheissä?

a. Haastattele luokkakaveriasi.

b. Jos sääntö on sama kuin omassa perheessäsi, laita säännön perään x.

c. Tehkää luokassa tilasto yleisimmistä säännöistä.

nimi :n perhe

perheen koko henkilöä

säännöt

1. kotiintuloajoista

2. ruutuajasta

3. pelien ja elokuvien ikärajojen noudattamisesta

4. kotitehtävien tekemisestä

5. oman huoneen siivoamisesta

b.

d.c.

Sisältää

väkivaltaa.

Anteeksi.

Esimerkiksi:

Toheloin enkä

katsonut eteeni.

Esimerkiksi:

Kamalaa, mitä

tein!

Esimerkiksi: Anna

kun autan sinua

siivoamaan.

28

12 Päihteet ovat haitallisia

1 Mihin päihteet vaikuttavat? Merkitse x.

2 a. Ympyröi kuvista päihdyttävät aineet.

b. Mitä päihteitä kuvista puuttuu?

3 Mitä riippuvuus tarkoittaa?

4 Yhdistä.

a. Päihteiden käyttö

b. Alkoholia ja tupakkaa

c. Tupakointi on kielletty

d. Huumeiden hallussapito ja käyttö

5 a. Mistä mielipiteet päihteistä muodostuvat?

b. Millaiset mielikuvat jäävät vähemmälle?

julkisissa sisätiloissa.

lisää onnettomuuksia ja rikollisuutta.

ei saa myydä alle 18-vuotiaille.

on rangaistavaa.

a. havainnointiin

d. ulkonäköön

b. mielialaan

e. käytökseen

c. lihasvoimaan

f. hajuun

X X

X

huumeet ja muut kemikaalit

Elimistö kaipaa koko ajan lisää päihteiden sisältämiä kemiallisia aineita,

ja niiden käyttöä on vaikea lopettaa.

elokuvista ja televisiosta

terveyshaitat ja rahanmeno

Nyt he hiipivät taas tupakalle. Minusta tupakka haisee pahalta!

En halua istua heidän vieressä.

Minä olen suun-nitellut tupakoinnin

aloittamista, jotta pääsisin mukaan heidän jengiinsä.

29

6 Mieti tilanteita ennakkoon.

a. Kirjoita puhekuplaan, mitä Emma sanoo.

b. Mitä neuvoja antaisit Sannalle?

c. Miksi joku haluaa aloittaa päihteiden käytön?

7 Haastattele aikuista, joka ei tupakoi.

a. Mitä mieltä olet tupakoinnista?

b. Harkitsitko joskus tupakoinnin aloittamista?

c. Mikä sai sinut valitsemaan tupakoimattomuuden?

d. Miten tyytyväinen olet valintaasi?

8 Kieltäytymiskeinoja

a. Kirjoita puhekupliin, miten voit kieltäytyä sinulle tarjotusta päihteestä.

b. Mikä niistä olisi helpointa käyttää? Merkitse x.

Hän haluaa kuulua ryhmään tai

näyttää olevansa rohkea.

Esimerkiksi: Tupakka haisee pahalta, ja siksi olen päättänyt olla tupakoimatta.

30

13 Tupakka ja alkoholi ovat yleisiä päihteitä

1 a. Mistä saadaan tupakan raaka-ainetta?

b. Kuinka tupakka valmistetaan?

2 Mistä päihteestä on kyse? Merkitse x.

tupakkatuote alkoholi huumausaine

a. nuuska

b. kannabis

c. nikotiini

d. vaikuttaa aivotoimintaan

e. imeytyy verenkiertoon

f. heikentää keuhkojen toimintaa

g. maksa poistaa sitä

h. aiheuttaa sydän- ja veren- suonitauteja

3 a. Mikä on humalatila?

b. Mitkä ovat humalatilan merkkejä? Ympyröi.

c. Miksi pienikin määrä alkoholia on vaarallista lapsille?

heikentynyt suorituskyky epäselvä puhe heikentynyt laulutaito

myrkytys muuttunut mielentila muuttunut ihonväri hoipertelu

tupakkakasvista

Kasvin lehdet kuivataan ja jauhetaan.

Humalatila tarkoittaa päihtymystä, jossa alkoholi vaikuttaa

ihmisen käytökseen, suorituskykyyn ja mielentilaan.

Lapsen maksa ei pysty pilkkomaan alkoholia.

X

X

X

X

X

X

X

X

XX

X X

X X

31

4 a. Millaisia vaikutuksia huumeilla voi olla?

b. Miten huumeet vaikuttavat keskushermostoon?

5 Pohdi kuvien avulla, millaisissa tilanteissa aikuiset voivat käyttää alkoholia kohtuullisesti.

6 Opettele perustelemaan.

a. Miksi alkoholin käyttö ei kannata. Kirjoita mahdollisimman monta syytä.

b. Ympyröi kolme tärkeintä syytä.

c. Vertaile vastauksiasi kaverin kanssa.

d. Mikä kaverin vastauksista oli sellainen, jota et itse ollut osannut ajatella?

7 Tupakoinnin haittavaikutukset

a. Valitse haitta listasta. Esittäkää vuorotellen haittoja ilman sanoja.

b. Keksikää itse lisää.

kunto heikkeneerahat kuluvatmaku- ja hajuaisti heikkenevät

paha hajutupakkayskäiho rypistyy

sormet kellastuvatriippuvuus voi syntyä kahden tupakka-askin polttamisen jälkeen

On tärkeää miettiä omia valintojaan jo ennen kuin on tilanteessa, jossa tarvitsee tehdä

valinta. Kun on perustellut itselleen valintansa, ne on helpompi

perustella myös toisille.

saunajuoma juhlahetki ruokajuoma

Osa piristää, osa lamauttaa.

Huumeet aiheuttavat sekavuutta.

Ne vaurioittavat sitä pysyvästi.

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

Osaan

En osaa vielä

En ta

rvit

se

tieto

a

Tarv

itse

n

tieto

a

x

y

3 Oppimani tiedot ja taidotMihin kohtaan koordinaatistoa sijoittaisit itsesi x- ja y-akseleiden väitteiden perusteella?

Tiedän, miten voi parantaa liukenevuutta. Merkitse A.

Osaan erottaa happaman ja emäksisen aineen toisistaan. Merkitse B.

Tunnistan aineiden olomuodot. Merkitse C. Osaan käyttää kahta erilaista

erottelumenetelmää. Merkitse D. Osaan toimia vesistöä suojellen. Merkitse E. Osaan tehdä tutkimuksen. Merkitse F.

AINEIDEN ILMIÖITÄ Taidan ja arvioin

AINEIDEN ILMIÖITÄOsaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää.

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Vesi on välttämätön aine

Vesi on hyvä liuotin

Happamuus on aineen ominaisuus

Aineilla on kolme olomuotoa

Aineita voidaan erottaa toisistaan

Vesistöistä pidetään huolta

Maaperä koostuu maalajeista

Selaile oppikirjasta Aineiden ilmiöitä-jaksoa. Silmäile pääotsikot, väliotsikot

ja jakson kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat

erityisesti oppia lisää. 1

32

Vesi on välttämätön aine

1 a. Kuinka suuri osa ihmisen kehosta on vettä? Merkitse x.

b. Miksi ihmisen solut tarvitsevat vettä?

2 a. Miksi sanotaan ilmiötä, joka nostaa vettä putkirakenteessa?

b. Kuinka korkealle vesi nousee putkissa? Väritä oikeaan kohtaan.

c. Mitä hyötyä kasveilla on ilmiöstä?

3 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Veden lämpötila muuttuu 1. nopeasti x. hitaasti 2. aina samalla tahdilla.

b. Syksyllä vesi on 1. lämpimämpi x. yhtä kylmä 2. kylmempi kuin ilma.

c. Uimavedet ovat yleensä lämpimimmät 1. kesäloman alkaessa x. juhannuksena 2. loppukesästä.

d. Vesi tasoittaa lämpövaihteluita 1. koko maapallolla x. napa-alueilla 2. päiväntasaajalla.

4 Yhdistä.

vesi luovuttaa lämpöä ilmaan

vesi laajenee jäätyessään

kiinteä olomuoto

viileä kesäyö

33

14

X

kapillaari-ilmiöksi

Kapillaari-ilmiö auttaa kasveja nostamaan vettä latvaan asti.

Monet ravintoaineet ja happi

kulkevat soluissa veden mukana.

Ennen tutkimuksen tekoa

a. Tutkin:

b. Käytän seuraavia tarvikkeita:

c. Teen tutkimuksessa:

d. Ennustan tutkimustulokseksi:

Täydennä tutkimuksen teon jälkeen:

e. Sain tutkimustulokseksi:

f. Opin tutkimuksesta:

5 Mikä lämpötila sopii ilmaan ja järveen? Väritä lämpömittareihin.

6 Tutki kapillaari-ilmiötä. Tarvikkeet: valkoinen leikkokukka (esimerkiksi tulppaani tai ruusu), kaksi eri elintarvikeväriä, veitsi, kaksi lasipurkkia, vettäOhjeet:

Kaada molempiin purkkeihin vettä. Värjää vedet erivärisiksi elintarvikevärillä. Leikkaa kasvin varsi pitkittäin kahteen

osaan puoleen väliin vartta. Laita kumpikin puolikas omaan purkkiin, jossa on väriainetta. Anna kukan imeä värillistä vettä muutama tunti tai yön yli. Tutki, mitä tapahtuu.

34

Vesi imeytyy kukkaan kapillaari-ilmiön avulla.

valkoinen leikkokukka (esimerkiksi tulppaani tai

Värjään vedet, minkä jälkeen kukka saa

Väri imeytyy veden mukana kukkaan.

Esimerkiksi: Kapillaari-ilmiö kuljettaa vettä koko

kasviin. Kasvi värjäytyy imetyn veden mukana.

Veden mukana kulkeutuu muitakin aineita kasviin.

ruusu), kaksi eri väriä elintarvikeväriä, veitsi, kaksi lasipurkkia, vettä

imeä värjättyä vettä.

35

15Vesi on hyvä liuotin

1 Miksi useissa liuoksissa käytetään ainesosana vettä?

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Vesi ja sokeri voivat muodostaa liuoksen.

b. Kun aine liukenee, se leviää tasaisesti kaikkialle liuokseen.

c. Vesi voi muodostaa liuoksen minkä tahansa aineen kanssa.

d. Öljy sekoittuu helposti veteen, koska vesi on hyvä liuotin.

e. Öljyt ja rasvat eivät liukene veteen, koska niiden rakenne on erilainen.

f. Veteen liukenevat aineet ovat vesiliukoisia.

3 Täydennä käsitekartta liukenemiseen vaikuttavista asioista.

4 Millainen on kylläinen liuos?

a.

d.

c.

f.e.

LIUKENEMISEEN VAIKUTTAVAT ASIAT

b.

Esimerkiksi kylläiseen liuokseen ei mahdu enää enempää jotain tiettyä ainetta,

jota siinä jo on. Jotain muuta ainetta siihen voi yhä liuottaa.

Väri imeytyy veden mukana kukkaan.

Se on hyvä liuotin.

O

O

O

O

V

V

liuottimen määrä

lämpötilaaineen raekoko

liuotettavan aineen määrä

sekoittaminen

aineen rakenne

36

5 Tutkitaan liukenemista. Tarvikkeet: 5 astiaa, suurennuslasi, lusikka, vettä, kahvinporoja, maitoa, jauhoja, ruokaöljyä, soijakastikettaOhjeet:

Täytä astiat vedellä. Laita jokaiseen lasiastiaan yksi teelusikallinen ainetta. Sekoita noin minuutin verran. Tutki seosta suurennuslasilla.

Ennen tutkimuksen tekoa:

a. Tutkin:

b. Käytän seuraavia tarvikkeita:

c. Teen tutkimuksessa:

d. Ennustan tutkimustulokseksi:

sekoitettava aine oletus liukenevuudesta tutkimustulos

kahvinporot liukenee liukenee osittain ei liukene

maito liukenee liukenee osittain ei liukene

jauhot liukenee liukenee osittain ei liukene

ruokaöljy liukenee liukenee osittain ei liukene

soijakastike liukenee liukenee osittain ei liukene

Tutkimuksen teon jälkeen:

e. Sain tutkimustulokseksi:

f. Opin tutkimuksesta:

Esimerkiksi: Maito ja soijakastike liukenivat kokonaan veteen.

Esimerkiksi: Nesteet liukenevat paremmin kuin kiinteät aineet.

Esimerkiksi: Miten aineet liukenevat veteen?

Esimerkiksi: Sekoitan aineet veteen.

ei liukene

liukenee

ei liukene

ei liukene

liukenee

37

16Happamuus on aineen ominaisuus

2 Tee käsitekartta happamuudesta.

a. Käytä laatikon sanoja.

3 Havaintoja värimuutoksista

a. Mitä teelle tapahtuu, jos lisäät siihen sitruunaa?

b. Entä jos lisäät teehen saippuaa?

c. Mikä aiheuttaa värin muuttumisen?

d. Miksi kutsutaan aineita, joiden väri muuttuu happamuuden mukaan?

e. Mitä muita teen kanssa samanlaisia aineita tiedät?

hapan neutraali emäksinen sitruuna vesi tuhka pH 7 pH 12 pH 4

HAPPAMUUS

b. Lisää omia käsitteitä.

1 Mitä kuvataan pH-arvolla?

4 Mitä happoa kuvan aineessa on? Kirjoita kuvan alle.

b. c. a.

Omien käsitteiden lisääminen auttaa muistamaan kokonaisuutta paremmin. Samalla

kun jäsennät asioita käsitekarttaan, järjestät asioita myös ajatuksissasi. Siksi käsitekartta on hyvä tapa

opetella asiakokonaisuuksia.

hapan emäksinen

neutraali

sitruuna pH 4 tuhka pH 12

vesi pH 7

Teen väri vaalenee.

Teen väri tummenee.

Teen pH-arvo muuttuu.

Ne ovat indikaattoreita.

mustikka ja punakaalimehu

aineen happamuutta

hiilihappoa omenahappoa oksaalihappoa

38

5 Kerro mitä suun happamuudelle tapahtuu. Kirjoita kuvatekstit.

6 Ympyröi kuvista.

a. emäksiset aineet b. happamat aineet

c. Mikä aine jäi ympyröimättä?

d. Millä nimellä kutsutaan ainetta, joka ei ole hapan eikä emäksinen?

7 Tutki kodin aineiden happamuutta. Etsi kotoasi happamuudeltaan erilaisia tuotteita. Aineen pH-arvo on usein merkitty

purkin tuotetietoihin. Täydennä tuotteiden nimet ja pH-arvot taulukkoon.

emäksinenhapanneutraali

b. c. a.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

hapan neutraali emäs

vesi

Se on neutraali.

Sylki on emäksistä ainetta Ruoka aiheuttaa

happohyökkäyksen.

Pastilli katkaisee

happohyökkäyksen ja

neutraloi suun.

39

17Aineilla on kolme olomuotoa

1 Mikä on aineen olomuoto?

2 a. Kirjoita viivalle Ki (kiinteä), N (neste) tai Ka (kaasu).

b. Yhdistä.

3 Miksi tienpinnoille levitetään suolaa talvisin?

4 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Suola ei vaikuta veden olomuotoon.

b. Huoneenlämmössä happi voi olla kiinteä.

c. Jos happea puristaa kasaan, happi muuttuu nesteeksi.

d. Paine vaikuttaa aineen olomuotoon.

e. Veden määrä vaikuttaa siihen, miten nopeasti se jäätyy.

5 Mitä aineelle tapahtuu? Jatka lauseita.

a. kiehumispisteessä

b. sublimoitumisessa

c. härmistymisessä?

1. rakenneosat ovat pakkautuneet tiiviisti toisiaan vasten

2. rakenneosat liikkuvat vapaasti koko tilassa

3. rakenneosat voivat liukua toistensa ohitse

4. rakenneosien asento ei muutu helposti

5. täyttää kaiken käytettävissä olevan tilan

6. asettuu astian muotoon

Suolatut kohdat pysyvät nesteenä ja siksi tiet eivät ole liukkaita.

V

V

O

O

O

neste kaasu kiinteä

N

Ka

Ki

aine muuttuu nesteestä kaasuksi.

aine muuttuu kiinteästä kaasuksi.

aine muuttuu kaasusta kiinteäksi.

40

6 a. Onko aine kiinteä vai neste huoneenlämmössä? Täytä taulukkoon.

Aine sulamislämpötila kiinteä neste

a. vesi 0 °C

b. suola 801 °C

c. voi 35 °C

d. oliiviöljy −3 °C

e. suklaa 37 °C

f. sokeri 186 °C

g. jäätelö 0 °C

h. steariini 70 °C

i. elohopea −39 °C

j. rauta 1 538 °C

b. Tutki taulukosta. Mikä aine sulaa suussa? Ympyröi.

7 Tutki aineen olomuotoja.Tarvikkeet: jääpala, vaaka, pieni kattila, liesiOhjeet:

Punnitse jääpala ja kirjoita tulos tutkimuskorttiin. Sulata jääpala. Punnitse vesi ja kirjoita tulos

tutkimuskorttiin. Keitä vettä minuutin ajan. Punnitse vesi ja kirjoita

tulos tutkimuskorttiin. Keitä vettä vielä pari minuuttia. Punnitse vesi ja kirjoita

tulos tutkimuskorttiin. Vertaile olomuotojen painoja.

Tutkin:

Ennustan tutkimustulokseksi:

Jääpalan paino:

Nesteen paino:

Keitetyn veden paino:

Sain tutkimustulokseksi:

Opin tutkimuksesta:

Esimerkiksi: Kuinka paljon vesi painaa eri olomuodoissa?

Esimerkiksi: Jääpala painaa enemmän kuin vesi.

Keitetty vesi painoi vähemmän kuin jää ja kylmä vesi.

Esimerkiksi: Osa vedestä höyrystyy, siksi sulanut vesi

ei paina yhtä paljon kuin jää.

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

41

18Aineita voidaan erottaa toisistaan

1 a. Nimeä erottelelutavat.

b. Millä erottelutavalla tavalla haju-, maku- ja väriaineet siirtyvät nesteeseen? Ympyröi.

c. Mitä hengityssuojain suodattaa pois?

2 a. Selitä sana haihduttaminen.

b. Mikä ruoka-aine valmistetaan haihduttamalla?

3 a. Nimeä erottelutapa.

b. Numeroi oikeaan järjestykseen.

Aine höyrystyy nesteestä.

Tiivistynyt aine kerätään talteen.

Höyrystynyt aine jäähdytetään, ja se tiivistyy nesteeksi.

Nestettä kuumennetaan tietyssä lämpötilassa.

c. Mihin tätä erottelutapaa käytetään?

siivilöiminen uuttaminen haihduttaminen

Lämmön avulla erotellaan kiinteä aine nesteestä. Kiinteä aine jää pohjalle.

ilmassa olevia pölyhiukkasia

suola

tislaaminen

öljynjalostukseen ja alkoholin valmistukseen

2.

4.

3.

1.

42

4 Mikä erottelutapa on kyseessä? Merkitse x.

toiminta suodat-taminen

uutta-minen

haih-dutta-minen

tislaa-minen

linkoa-minen

a. Erotellaan roskat marjoista.

b. Kahvijuoma valmistuu, kun kuuma vesi kulkeutuu kahvi- jauheen ja suodatinpussin läpi.

c. Kastiketta lämmitetään, kunnes se on sopivan paksuista.

d. Kerätään tietyn kokoiset kivet.

e. Käytetään öljynjalostuksessa.

f. Vesi poistuu vaatteista.

5 a. Millaisia erotteluvälineitä kotonasi on?

– keittiössä

– kylpyhuoneessa

– muualla

b. Mikä väline on eniten käytössä?

c. Mitä välinettä olet itse käyttänyt?

Mitä erottelit?

6 a. Suunnittele ja piirrä oma erotteluväline.

b. Mihin tarkoitukseen tarvitset välinettä.

esim. teesiivilä, suodatinpaperi, marjanpuhdistaja

esim. lavuaarissa siivilä

esim. hiustenkuivaajassa siivilä, pölynimurissa suodatin

X

X

X

X

X

X

43

19Vesistöistä pidetään huolta

2 a. Mitä tarkoittaa vesistön rehevöityminen?

b. Mitkä ovat rehevöityneen vesistön tuntomerkkejä? Alleviivaa.

3 Mitkä aiheuttavat rehevöitymistä vesistöissä? Merkitse x.

a. pelloilla käytettävät lannoitteet

b. kotieläinten ulosteet

c. peltojen ja vesistön välissä oleva suojavyöhyke

1.

2.

3.

4.

5.

6.

1 Miten jätevesi puhdistetaan? Kirjoita kuvatekstit.

d. uiminen

e. jätevedet

f. vedenpuhdistus

paljon vesikasveja vähän happea vedessäei kasveja pohjallavähän kaloja

kirkas vesirunsaasti levääjonkin verran vesikasvejarunsaasti happea vedessä

runsaasti lahonneita kasveja pohjallarunsaasti kalojasamea vesivähän levää

12

3 4

5 6

Jätevesi siirtyy viemäreitä pitkin jätevedenpuhdistamolle.

Jätevesi suodatetaan.

Painavimmat jätteet painuvat altaan pohjalle.

Bakteerit syövät vedestä likaa.

Veteen lisätään puhdistavia aineita.

Vesi lasketaan takaisin luontoon.

Vesistöön on kulkeutunut liikaa ravinteita, jolloin vesikasvien määrä on lisääntynyt

nopeasti.

X

X X

44

4 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Happamoitumisessa vesistöön kulkeutuu 1. kaloja x. aineita 2. virtauksia, jotka muuttavat veden pH-arvon happamaksi.

b. Happamoituminen 1. värjää x. muuttaa 2. parantaa vedessä olevien eliöiden elinympäristöä.

c. Happamoitumisen seurauksena osa vedessä asuvista eliöistä voi 1. vaihtaa lajia x. hävitä 2. kesyyntyä.

d. Happamoituneen järven tunnistaa 1. pohjan sammaleista x. runsaasta kasvillisuudesta 2. kaloista.

5 Mistä ilmaan tulee kaasuja, jotka veteen joutuessaan aiheuttavat happamoitumista? Kirjoita kuvatekstit.

7 Tutkitaan luonnonvettä.Tarvikkeet: suppilo, viivoitin, sanomalehti, korkea juomalasi, lämpömittari, kannullinen vettä luonnosta.Ohjeet:

Paikka, josta otat vettä:

Mittaa veden lämpötila paikasta, josta otat vettä.

Tutki veden sameutta. Laita juomalasi sanomalehden päälle. Kaada juomalasiin vettä. Kuinka monta senttimetriä lasissa voi olla vettä, että vielä näet lukea sanomalehden tekstin lasin pohjan läpi?

Mikä väreistä kuvaisi näytteen väriä parhaiten? sininen vihreä keltainen ruskea

Haiseeko vesi mudalle turpeelle kalalle pilaantuneelle kalalle maalle mädälle kananmunalle öljylle ?

Tutki veden vaahtoavuutta. Laita kämmen lasin suulle ja ravista lasia voimakkaasti. Tarkastele, minkä verran näytteen pinnalle tuli vaahtoa.

esim. teollisuus esim. lämmittäminen esim. liikenne

45

20Maaperä koostuu maalajeista

1 Yhdistä.

kallioperä

maaperä

2 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Turvetta syntyy hitaasti 1. soilla x. pelloilla 2. metsässä.

b. Hapettomissa, kosteissa oloissa muodostuu 1. hiekkaa x. multaa 2. turvetta.

c. Multaa muodostuu, kun 1. kivet murskaantuvat x. kasvit kasvavat 2. kasvit ja eläimet maatuvat.

d. Biojäte on 1. kotitalouksien sekajätettä x. kotien ongelmajätettä 2. kotien eloperäistä maatuvaa jätettä.

e. Biojätteeseen kuuluvat 1. perunankuoret ja salaatinjämät x. karkkipaperit ja kahvipussit 2. pesunesteet ja virvoitusjuomat.

f. Kompostissa biojäte hajoaa mullaksi 1. tuottajien x. hajottajien 2. kuluttajien toimesta.

g. Kompostimultaa voidaan käyttää 1. maanteillä x. puutarhassa 2. vesistössä.

3 Kumpaan maalajiin aines kuuluu? Merkitse x.

eloperäinen maalaji kivennäismaalaji

a. turve

b. hiekka

c. savi

d. multa

e. lohkare

f. sora

g. moreeni

maapallon kiinteä kuori

elämisen kannalta tärkeä kerros

hiekkaa ja multaa

paksuus alle kymmenen metriä

paksuus useita kymmeniä kilometrejä

X

X

X

X

X

X

X

46

4 Nimeä kivennäismaalajit.

5 Täydennä käsitekartta laatikon sanoilla.

6 a. Mitä mineraali tarkoittaa?

b. Ympyröi ominaisuudet, joiden perusteella mineraalin voi tunnistaa.

c. Mitä mineraaleja tiedät?

7 Mikä jalokivi on kyseessä? Ota selvää.

multa maaperä

kivennäismaalajit turve sora savi

eloperäiset maalajit

kovuus löytöpaikka väri lohkeavuus kelluvuus kiilto

paino pintatuntuma magneettisuus lyöntiääni haju

a. d.

a. b. c. d. e.

e.b. c.

sorahiekka lohkare savi kivi

multa turve sora savi

maaperä

eloperäiset maalajit kivennäismaalajit

timantti rubiini smaragditopaasisafiiri

Mineraali on luonnossa esiintyvä kiteinen aine, jolla on tietty kemiallinen koostumus.

LUONNON EHDOILLATaidan ja arvioin

LUONNON EHDOILLAOsaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Maapallolla on neljä lämpövyöhykettä

Kuumalla vyöhykkeellä kasvaa ainavihreää metsää

Savanni kasvaa sademetsän reuna-alueilla

Australian luonto on ainutlaatuinen

Kääntöpiireillä on kuivaa aavikkoa

Maapallolla on enemmän merta kuin maata

Selaile oppikirjasta Luonnon ehdoilla -jaksoa. Silmäile pääotsikot, väliotsikot

ja jakson kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat

erityisesti oppia lisää. 1

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 a. Miten opiskelit tämän jakson asioita? Merkitse x.

Opiskelin oppikirjasta. Tein tehtäviä. Etsin tietoa. Tein tutkimuksen.

Tein johtopäätöksiä.

Tein diagrammin.

Käytin lähdemateriaalia. Käytin kartaston hakemistoa.

Työskentelin parin kanssa. Haastattelin.

b. Mikä opiskelutapa sopii sinulle parhaiten? Miksi?

47

48

22 Maapallolla on neljä lämpövyöhykettä

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Auringon säteily lämmittää enemmän napa-alueilla kuin päiväntasaajalla. b. Samalla etäisyydellä päiväntasaajalta tulee sama määrä auringonsäteilyä.

c. Maapallo jaetaan viiteen lämpövyöhykkeeseen.

d. Lämpövyöhykkeet ovat alueilla, joilla on samankaltainen lämpötila.

e. Pinnanmuodot ja tuulet vaikuttavat ilmastoon.

2 a. Piirrä päiväntasaaja karttaan.

b. Nimeä lämpövyöhykkeet viivoille 1–7.

c. Millä vyöhykkeellä Suomi sijaitsee?

3 Yhdistä.

a. kylmä vyöhyke

b. lauhkea vyöhyke

c. lämmin vyöhyke

d. kuuma vyöhyke

trooppinen neljä vuodenaikaa subtrooppinen kääntöpiireillä päiväntasaajalla napa-alueilla keskilämpötila aina yli 18 astetta

7

lauhkealla vyöhykkeellä

kylmä

lauhkea

lämmin

kuuma

lämmin

lauhkea

V

V

O

O

O

kylmä

49

4 a. Mikä on pohjoisin leveyspiiri, johon aurinko paistaa kohtisuoraan?

b. Nimeä kääntöpiirit ja päiväntasaaja.

5 Miltä vyöhykkeeltä kuva on? Nimeä.

6 Päivän lämpötilat ulkomailla

a. Etsi ja nimeä taulukkoon kartan avulla kaupunki jokaiselta lämpövyöhykkeeltä.

b. Arvioi tai arvaa kaupungin lämpötila.

c. Etsi netistä tai sanomalehdestä todellinen lämpötila.

vyöhyke kaupunki arvioitu lämpötila mitattu lämpötila

kylmä

lauhkea

lämmin

kuuma

d. Millä vyöhykkeellä arviointisi onnistui parhaiten?

e. Mistä hait tietoa?

Kravun kääntöpiiri

Kravun kääntöpiiri

Kauriin kääntöpiiri

kuuma vyöhyke lauhkea vyöhykekylmä vyöhyke lämmin vyöhyke

päiväntasaaja

50

23 Kuumalla vyöhykkeellä kasvaa ainavihreää metsää

Afrikassa Euroopassa Etelä-Amerikassa Etelämantereella

Pohjois-Amerikassa Pohjois-Aasiassa Kaakkois-Aasiassa

1 Missä kasvavat maapallon laajimmat sademetsät? Ympyröi.

2 Täydennä lauseet.

a. Sademetsässä elää

b. Puut pudottavat lehtensä , ja siksi

sademetsä on vihreä

c. Puiden latvat muodostavat useita kerroksia, joita kutsutaan

3 a. Piirrä kuvaan.

ylin latvuskerros

keskimmäinen latvuskerros

alin latvuskerros

liaanit

b. Mikä kerros muodostaa tiheän katon?

c. Missä kerroksessa orkideat ja saniaiset kasvavat?

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

metriä

.

.

.

yli puolet maapallon kaikista kasveista ja eläimistä.

vähän kerrallaan

ympäri vuoden

latvuskerroksiksi

keskimmäinen latvuskerros

alimmaisessa latvuskerroksessa

g.

a.

b.

c. c.

d. d.

e.

f. f.

hidas myrkyllinen ihmisapina kuristaa käyttää kiviä saaliinsa työkaluina

51

5 Yhdistä eläin ja kuvaus.

a. gorilla b. laiskiainen c. mamba d. simpanssi e. boa

6 Tietoa ihmisapinasta

Valitse jokin ihmisapinalaji.

Etsi apinasta tietoa.

– Apinan nimi:

– Koko:

– Elinpaikka:

– Ravinto:

– Lisääntyminen:

– Muuta:

Valitse esitystapa. Se voi olla kirjoitettu vastaus, käsitekartta tai grafiikkaesitys tietokoneella.

gorilla vuorigorilla simpanssi kääpiösimpanssi borneonoranki sumatranoranki

4 Ratkaise ristikko.a. Kasvi, joka elää puun oksalla. b. Hetki, jolloin sademetsän eläimet liikkuvat. c. Huutavat sademetsässä. d. Päällyskasvi, joka on meillä huonekasvi. e. Sademetsätyyppi vuorovesirannikoilla. f. Laskee ja nousee mangrovemetsässä. g. Kiemurtelee maasta puurunkoja pitkin.

P Ä Ä L L Y S K A S V I

I L T A

A P I N A T

S A N I A I N E N

M A N G R O V E M E T S Ä

V E S I

liaani

52

24 Savanni kasvaa sade- metsän reuna-alueilla

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Savannien reuna-alueilla sataa vähemmän kuin sademetsässä.

b. Savannien reuna-alueilla sataa tasaisesti läpi vuoden.

c. Viisi kuukautta kestävän kuivakauden aikana ei sada.

d. Sadekauden aikana sataa suurin osa koko vuoden sateista.

e. Savannin kasvillisuus on läpi vuoden samanlainen.

f. Luonto on sadekauden aikana vihreä ja rehevä.

2 a. Millä tavoin metsäsavannin ja kuivasavannin kasvillisuus eroavat toisistaan?

b. Miksi niiden kasvillisuus eroaa?

3 Missä sijaitsevat suurimmat savannit?

4 a. Nimeä eläinlajit.

b. Onko eläin kasvinsyöjä (K) vai peto (P)? Merkitse ruutuun.

c. Miksi savannin eläimet vaeltavat paikasta toiseen?

Metsäsavannilla kasvaa ruohojen lisäksi puita. Kuivasavanneilla kasvaa vain

heiniä, ruohoja ja piikkipensaita.

Alueilla, joilla on metsäsavannia, sataa enemmän kuin kuivasa-

vannin alueilla.

Afrikassa ja Etelä-Amerikassa

O

O

O

O

V

V

gepardi kirahvi seepra puhveli gnuu

Ne siirtyvät ravinnon perässä.

P K K K K

53

5 Miten monsuunituulet puhaltavat? Kirjoita kuvateksti.

lämpö- tila ˚C

sade-määrä

mmtammi 27 10helmi 29 31maalis 34 36huhti 36 43touko 36 140kesä 33 297heinä 32 325elo 32 328syys 32 252loka 32 114marras 29 20joulu 26 5

T H M H T K H E S L M J

40393837363534333231302928272625242322212019181716151413121110

9876543210

400390380370360350340330320310300290280270260250240230220210200190180170160150140130120110100

908070605040302010

0

LÄM

PÖTI

LA (°

C)

SAD

EMÄ

ÄRÄ

(mm

)

6 lmastodiagrammi

a. Käytä taulukon tietoja apuna ja piirrä ilmastodiagrammiin lämpötilakäyrä ja sademääräpylväät.

b. Millä lämpövyöhykkeellä paikkakunta sijaitsee?

KALKUTTA, INTIA

a. b.

kuuma vyöhyke

Monsuunituulet puhaltavat toukokuusta

lokakuuhun mereltä Aasian mantereelle.

Ne tuovat mukanaan kesäsateita.

Lokakuussa manner viilenee ja tuuli

kääntyy. Tällöin kuivat monsuunituulet

puhaltavat mantereelta merelle päin,

kohti Intian valtamerta.

54

25 Australian luonto on ainutlaatuinen

1 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Australia sijaitsee 1. Kravun kääntöpiirillä x. päiväntasaajalla 2. Kauriin kääntöpiirillä.

b. Suurin osa Australiaa kuuluu 1. kuumaan x. lämpimään 2. lauhkeaan vyöhykkeeseen.

c. Useat eliölajit Australiassa ovat 1. kehittyneet ilman toisten alueiden vaikutusta x. kuolleet sukupuuttoon 2. tulleet muualta.

d. Eliölajin, jota esiintyy vain tietyllä alueella, sanotaan olevan 1. kotoperäinen x. omaperäinen 2. maaperäinen.

2 Nimeä eläinlajit.

3 a. Mihin eläinryhmään kengurut kuuluvat?

b. Mihin nimitys viittaa?

c. Tutki kuvaa ja kirjoita kuvateksti lisääntymisestä.

4 a. Miksi metsäpalot ovat yleisiä eukalyptusmetsissä?

b. Miksi eukalyptusmetsät ovat tärkeitä koaloille?

a. b. c.

pussieläimiin

Nimitys viittaa eläinten vatsalla olevaan pussiin.

Pussieläimet synnyttävät poikaset jo muutaman viikon jälkeen hedelmöityksestä.

Poikaset kehittyvät emon pussissa, jossa ne imevät maitoa.

Eukalyptuspuissa on helposti syttyvää öljyä.

Koala syö ainoastaan eukalyptyspuiden lehtiä ja kuorta.

koala kenguru emu

Kun luet eläinlajista, kannattaa etsiä lajin kuva netistä, jos

oppikirjassa ei ole. Kuvan avulla muistat eläinlajin asioita

vompatti dingo nokkaeläin nokkasiili

55

5 a. Mistä Iso valliriutta on muodostunut?

b. Piirrä karttaan Iso valliriutta.

c. Kirjoita puuttuvat luvut.

– Korallit elävät noin

metrin syvyydessä.

– Korallit elävät

.

– Iso valliriutta on yli kilometriä pitkä.

d. Mitä luulet, miksi moni haluaa sukeltaa koralliriutan alueella?

6 Tunnista Australian eläinlajit.

a. Kuvissa olevat eläinlajit elävät Australiassa. Etsi tietoa netistä ja yhdistä kuva ja nimi.

b. Valitse yksi eläin, josta etsit lisätietoa. Etsi ainakin tärkein tuntomerkki ja ravinto sekä kerro lisääntymisestä.

c. Kerro löytämistäsi tiedoista luokkakaverille.

korallieläinten

kalkkikuorista

50

100-vuotiaiksi

2 000

56

26 Kääntöpiireillä on kuivaa aavikkoa

varastoivat vettä runkoon tai juuriin.

liikkuvat öisin.

viettävät päivät maakoloissa.

odottavat sadetta monta vuotta.

1 Selitä sanat.

a. aavikko

b. keidas

a. b. c.

2. a. Väritä lämpötilaa osoittava patsas mittareihin.

b. Miksi lämpötila vaihtelee aavikoilla näin paljon?

3 Yhdistä.

a. kasvit

b. eläimet

4 Kerro kuvien avulla aavikon kasvien lisääntymisestä.

Siemenet odottavat

sadetta.

Kasvi siementää

lähiympäristöön.

Kasvit kukkivat nopeasti

sateen jälkeen.

Taivaalla ei ole pilviä, jotka estävät lämmön siirtymistä avaruuteen.

Paikka aavikolla, joissa pohjavesi nousee lähelle maanpintaa ja jossa on kasvillisuutta.

Alue, jossa sataa hyvin vähän ja jossa ei kasva kasveja.

57

5 a. Mistä aavikko usein muodostuu?

b. Miten aavikon maisema muuttuu?

c. Kuinka korkeita dyynit voivat olla?

6 Afrikan aavikot

a. Kuinka suuri Saharan aavikko on Afrikan pinta-alasta?

b. Piirrä Kravun ja Kauriin kääntöpiirit kuvaan.

c. Väritä aavikot kuvaan

d. Mikä aavikko sijaitsee eteläosassa?

7 Etsi tietoa.

a. Mitkä aavikot sijoittuvat Kravun kääntöpiirille?

b. Mitkä aavikot sijoittuvat Kauriin kääntöpiirille?

c. Mitä kylmiä aavikoita maapallolla on?

d. Mistä skorpionin tunnistaa?

Saharan, Arabian niemimaan, Iranin, Intian sekä Sonoran ja Mojaven aavikot

Kalaharin ja Australian autiomaat

Etelämanner, suurin osa Grönlantia ja laajat alueet Alaskasta,

Kanadasta sekä Siperiasta

hiekasta, kivistä, sorasta ja kalliosta

Tuuli puhaltaa hiekkaa eri paikkoihin, kun kasvien juuret eivät sido hiekkaa.

jopa kymmeniä metrejä

takaruumiissa olevasta pistimestä

Kalahari

noin neljännes

58

27 Maapallolla on enemmän merta kuin maata

1 a. Mikä on laajin valtameri?

b. Kuinka laaja se on?

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

b. Mitä suolaisempi vesi on, sitä korkeammaksi aallot kasvavat.

c. Meriveden suola on peräisin mantereelta.

d. Yksi litra merivettä sisältää noin kaksi teelusikallista suolaa.

3 a. Miksi kartassa on eri värejä?

b. Mikä vaalea viiva on keskellä Atlantin valtamerta?

c. Millainen saari Islanti on?

4 Mihin asia vaikuttaa: ilmastoon tai ilmakehään? Yhdistä.

a. merivirrat

b. merilevien tuottama happi

c. levien väheneminen

ilmakehä

ilmasto

Tyyni valtameri

Se peittää noin kolmasosan maapallon pinta-alasta.

Ne kuvaavat korkeuseroja.

Islanti on tulivuori, joka nousee

merenpinnan yläpuolelle.

O

V

V

Se on pitkä vuoristojono.

Kartaston käyttämistä kannattaa harjoitella. Hakemiston avulla löydät helposti eri

paikkojen sijainnin maapallolla. Hakemistossa on nimen jälkeen sivunumero, hakuruudukon kirjain

ja numero.

59

5 a. Mitä alueita kutsutaan syvänteiksi?

b. Kirjoita tietoa maailman syvimmästä kohdasta.

nimi:

syvyys:

sijainti:

tutkimusmatkoja:

c. Etsi syvimmän kohdan sijainti kartasta. Merkitse x, kun olet löytänyt sen.

6 Opi käyttämään kartaston hakemistoa.

a. Mihin valtamereen alue kuuluu? Etsi meret kartalta ja merkitse x.

meri Atlantin valtameri Intian valtameri Tyyni valtameri

Norjanmeri

Pohjanmeri

Guineanlahti

Arabianmeri

Itä-Kiinan meri

Bengalinlahti

Japaninmeri

Beringinmeri

Meksikonlahti

Karibianmeri

b. Selvitä kartan avulla, sijaitseeko saari Atlantin valtameressä (A), Intian valtameressä (I) tai Tyynessä valtameressä (T). Merkitse ruutuun. Grönlanti Madagaskar

Uusi Guinea

Iso-Britannia

Havaiji

Bermuda

Borneo

Mauritius

Kanariansaaret

syvimpiä kohtia merenpohjassa

Mariaanien hauta, Challenger-syvänne

noin 11 kilometriä

Tyynessä valtameressä

Suuren paineen takia syvimmät kohdat ovat vielä lähes tutkimatta.

A

I

T

A

T

X

X

X

X

X

X

X

X

X

X

A

T

I

A

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 ItsearviointiMitä jäi mieleen? Väritä oppimistasi kuvaavaa määrä ruutuja.Mitä enemmän opit, sitä enemmän värität ruutuja.

Jakson aikana olen oppinut millä tavoin voimat ovat vuorovaikutuksessa. miten nopeus lasketaan. mitä on kitka. milloin kappale on tasapainossa. mitä on painovoima. että oikeat työasennot ovat tärkeitä. mitä robotit ovat. mitä tarkoitetaan mekaniikalla.

Valitse jokin oppimasi tieto. Miten voisit hyödyntää sitä?

VOIMAT VAIKUTTAVAT ARJESSA Taidan ja arvioin

VOIMAT VAIKUTTAVAT ARJESSA Osaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää.

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Voima saa aikaan liikettä

Liikkeen nopeus vaihtelee

Kitka vastustaa liikettä

Kappaleeseen vaikuttaa useita voimia

Monet välineet helpottavat arkea

Selaile oppikirjasta Voimat vaikuttavat arjessa -jaksoa. Silmäile

pääotsikot, väliotsikot ja jakson kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja

mitä asioita haluat erityisesti oppia lisää.

1

60

Voima saa aikaan liikettä

1 Mitä mekaniikka tutkii?

2 Millä tavoin kappaleet voivat vaikuttaa toisiinsa? Ympyröi.

3 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Kun luistelet, luistin ja jää ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.

b. Jää työntää luistinta suuremmalla, mutta vastakkaisella voimalla.

c. Arkikielessä puhutaan usein pituudesta, kun tarkoitetaan esineen massaa.

d. Kaikilla kappaleilla on massa.

e. Massan yksikkö on kilogramma.

f. Kappaleen massa ei vaikuta kappaleen liikuttamiseen.

g. Painavan ja kevyen esineen liikuttamiseen tarvitaan eri määrä voimaa.

4 a. Nimeä voimat.

b. Kumpi luistelijoista lähtee työntäessä liikkeelle?

vetää puoleensa jutella pilailla törmätä koskettaa halata nimitellä

kevyempi

61

29

Se tutkii voimia, liikettä sekä niiden vuorovaikutuksia ja tasapainoa.

O

O

O

O

V

V

V

voima/vastavoima

kevyempi

vastavoima/voima

5 Kuinka suuri on voima? Merkitse viiva siihen, mihin asti jousi venyy punnuksen painosta.

6 Isaac Newton

a. Lue teksti.

b. Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V). Merkitse ruutuun.

1. Isaac Newton oli amerikkalainen.

2. Isaac Newton tutki painovoimaa.

3. Tiedetään varmasti, että Newton keksi painovoimalain, kun omena putosi

hänen päähänsä.

4. Newtonin lapsuudenkodin pihalla kasvoi omenapuu.

5. Newton matkusti avaruuteen omenapuun kanssa.

Onko tarina päähän putoavasta omenasta totta?Olet ehkä nähnyt joskus kuvan tiedemiehestä, jonka päähän putoaa omena. Hän on Isaac Newton (1643−1727), englantilainen tiedemies.

Tarinan mukaan Isaac Newton keksi painovoimalain, kun hän näki omenan putoavan. Siitä, onko tarina totta, ei ole varmaa tietoa. Ei myöskään tiedetä, osuiko omena pudotessaan hänen päähänsä. Mutta useissa lähteissä mainitaan, että omenan putoamisen tarkkailu on vaikuttanut hänen ajatte-luunsa.

Siitä ollaan lähes varmoja, missä kuuluisa omenapuu on sijainnut. Monien lähteiden mukaan ome-napuu sijaitsi Newtonin lapsuudenkodin pihalla. Puu kaatui myrskyssä vuonna 1820. Sen kappaleita otettiin talteen. Omenapuun merkitystä painovoiman keksimisessä pidetään niin tärkeänä, että myö-hemmin tuon omenapuun palaset ovat matkanneet jopa astronauttien mukana avaruuteen.

62

O

O

V

V

V

Liikkeen nopeus vaihtelee

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Liikkeeseen tarvitaan aina voima, joka laittaa liikkeelle.

b. Tasaisessa liikkeessä kappale kulkee aina samassa ajassa saman matkan.

c. Nopeus on minuutissa kuljettu matka.

d. Nopeuden perusyksikkö on km/h.

e. Tasainen liike on yleistä.

f. Pyöräillessä nopeus vaihtelee matkan aikana.

g. Nopeus voi vain kiihtyä.

h. Formulakuski kiihdyttää vauhtia mutkiin.

2 Mistä liikkeestä on kyse? Merkitse x.

kiihtyvä liike tasainen liike

a. Juna lähtee asemalta.

b. Juna hidastaa asemalle.

c. Kellon viisari liikkuu.

d. Pallo lentää maaliin.

e. Auto jarruttaa.

f. Auto ajaa 80 km/h.

3 a. Mitä kiihtyvyys mittaa?

b. Milloin puhutaan hidastuvuudesta?

c. Miksi liike kiihtyy tai hidastuu?

4 Miten keskinopeus lasketaan?

63

30

Sitä, kuinka nopeasti liikkeen suunta ja nopeus muuttuvat.

Silloin, kun nopeus pienenee.

Erilaiset voimat vaikuttavat liikkeeseen.

V

V

O

V

V

O

O

O

Matkan pituus jaetaan siihen kuluneella ajalla.

X

X

X

X

X

X

a.Juoksin tänään

kolme kilometriä seitsemääntoista

minuuttiin.

Kolmen kilometrin lenkissä minulla menee viisitoista

minuuttia.

5 Piirrä mittariin osoitin, kuinka kovaa vauhtia auto ajoi ennen jarrutusta, jos pysähtymis-matka on

6 Kummalla lenkkeilijöistä oli nopeampi keskinopeus? Merkitse x.

7 Laske oma keskinopeutesi.

koulumatkan pituus metreinä

koulumatkaan käytetty aika sekunteina.

m/s on nopeuden perusmitta. Usein kuitenkin nopeus ilmoitetaan km/h. Jos haluat

muuttaa nopeuden yksiköitä, muista, että sekunteja mahtuu minuuttiin 60 ja minuutteja tuntiin saman verran. Sekunnit tulee siis jakaa

3 600:lla, jotta saat niistä tunteja.

a. 13 m b. 28 m c. 113 m

b. Kilometrin lenkissä minulla

menee kahdeksan minuuttia.

Keskinopeus =

Juoksin tänään kaksi kilometriä

kymmeneen minuuttiin.

64

X

X

Kitka vastustaa liikettä

1 a. Mikä on kitka?

b. Kuinka kitka syntyy?

2 a. Minkä kengänpohjan valitsisit liukkaalle kelille? Merkitse x.

b. Perustele valintasi.

3 Mikä vaikuttaa kitkaan? Merkitse x.

a. pinnan karheus

b. pinnan väri

c. pinnan lämpötila

4 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Mäen päällä seistessä kitka ei vaikuta.

b. Levossa kitka on pienempi kuin liikkeessä.

c. Levossa kitka vastustaa liikkeelle lähtemistä.

d. Kun kappale pääsee liikkeelle, kitka suurenee.

e. Kitka hidastaa myös mäenlaskuvauhtia.

f. Kitka pysäyttää lumilautailijan vauhdin mäen alla.

d. kappaleen pituus

e. kappaleen paino

f. pinnan laatu

65

31

Kitka on liikettä vastustava voima, joka ilmenee, kun kaksi kappaletta

hankaa toisiinsa.

Kitka synty, kun epätasaiset pinnat puristuvat toisiaan vasten.

Esimerkiksi: Pohjassa on syvennyksiä ja siksi enemmän kitkaa.

X

V

V

O

O

O

X

X

X

V

5 Tuleeko kitka suuremmaksi vai pienemmäksi? Merkitse x.

kitka suurenee kitka vähenee

a. Suksien alle laitetaan voidetta.

b. Tienpintaa hiekoitetaan.

c. Tulitikkuaskin raapaisupinta kuluu.

d. Oven saranoihin laitetaan öljyä.

e. Autoon vaihdetaan talvirenkaat.

f. Polkupyörän ketjut öljytään.

6 Miten ominaisuus vaikuttaa liukumisnopeuteen?Tarvikkeet: pyyhekumi, pieni puupala, hiekkapaperi, kangaspala, kopiointipaperi, muovipussi, muovikansi, avainOhjeet:

Järjestä liukumiskilpailu koulupihan liukumäessä. Ota kaksi esinettä kerralla ja kokeile, kumpi

liukuu nopeammin. Esineille ei saa antaa vauhtia. Ympyröi voittaja taulukosta. Tee voittajista parit ja vertaa, kumpi niistä on

nopeampi. Täytä tulos taulukkoon. Järjestä loppuottelu kahden viimeisen

voittajan välillä.

liukumiskilpailu osanottaja osanottaja

ensimmäinen erä pyyhekumi pieni puupala

toinen erä hiekkapaperi kangaspala

kolmas erä kopiopaperi muovipussi

neljäs erä muovikansi avain

ensimmäinen semifinaali

toinen semifinaali

finaali

a. Kuvaile voittajan ominaisuuksia.

b. Opin tutkimuksesta:

66

X

X

X

XX

X

Esimerkiksi: Pinnan materiaali ja esineen paino vaikuttavat liukumisnopeuteen.

Kappaleeseen vaikuttaa useita voimia

1 a. Miksi omena putoaa maahan?

b. Mikä on painovoima?

c. Miten painovoima muuttuu, kun etäisyys Maan pinnasta suurenee?

2 Minkä kappaleen vetovoima vaikuttaa eniten ilmiöön? Merkitse x.

ilmiö Maa Aurinko Kuu

a. Maa pysyy kiertoradallaan.

b. Kuu pysyy radallaan.

c. vuorovesi-ilmiö

3 a. Missä on esineen painopiste? Merkitse kuvaan.

b. Miten herkästi esine kaatuu? Numeroi järjestys ruutuihin helpoimmin kaatuvasta lähtien.

4 Yhdistä.

a. On huomioitava sillan suunnittelussa.

b. Riippuu kappaleiden etäisyydestä,

koosta ja massasta.

c. Voimat kumoavat toisensa.

vetovoima

kokonaisvoima

tukivoima

67

32

Se johtuu Maan vetovoimasta.

Painovoima on Maan vetovoima.

Se muuttuu pienemmäksi.

1 4 3 2

X

X

X

5

5 Löydä painopiste.Tarvikkeet: viivoitin, pyöreä puupalikka, kaksi erikokoista puupalikkaaOhjeet:

Aseta viivoitin pyöreän puupalikan päälle. Siirrä puupalikkaa, kunnes viivoitin on tasapainossa.

Laita puupalikat viivoittimelle samalle etäisyydelle päistä.

a. Ennusta, miten saat viivoittimen tasapainoon uudelleen.

b. Siirrä isompaa puupalikkaa, kunnes saat tasapainon. Mihin suuntaan siirsit sitä?

6 Miten tukipiste vaikuttaa kirjapinon korkeuteen?Tarvikkeet: kirjoja, pulpettiOhjeet:

Aseta kirja pulpetin päälle niin, että se on osittain pulpetin kannen ulkopuolella.

Laita toinen kirja ensimmäisen päälle niin, että se on osittain kirjan ja pulpetin kannen ulkopuolella.

Jatka pinoamista mahdollisimman korkeaksi.

Ennen tutkimuksen tekoa:

a. Tutkin:

b. Käytän seuraavia tarvikkeita:

c. Teen tutkimuksessa:

d. Ennustan tutkimustulokseksi:

Täydennä tutkimuksen teon jälkeen:

e. Kuinka monta kirjaa pinossa oli, kun se kaatui?

Siirrä tukipiste ja rakenna mahdollisimman korkea kirjapino saman mallin mukaisesti.

f. Kuinka monta kirjaa oli luokan korkeimmassa pinossa?

g. Sain tutkimustulokseksi:

h. Opin tutkimuksesta:

68

esim. tukipisteen vaikutusta

esim. koulukirjojani ja pulpettia

esim. korkean ja vinon kirjapinon

Monet välineet helpottavat arkea

1 Miten ihmiskeho muistuttaa mekaanista laitteistoa?

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Luut ja lihakset toimivat yhteistyössä.

b. Huonossa asennossa työskentely ei kuormita luustoa.

c. Lihaksisto voi kipeytyä, jos toistuvasti työskentelee huonossa asennossa.

d. Oikeat työskentelyasennot ehkäisevät vammojen syntymistä.

e. Ergonomialla tarkoitetaan oikeita työskentelyasentoja.

f. Ergonomialla parannetaan vain turvallisuutta

3 a. Miten oikeat työasennot voivat vaikuttaa urheilusuorituksiin?

b. Miksi urheilun sanotaan olevan kilpailua fysiikan lakeja vastaan?

4 Kummassa tarvitaan enemmän voimaa? Vertaile kuvien avulla.

a b

69

33

Voimaa tarvitaan portaissa enemmän, mutta nostomatka on lyhyt. Työntäessä

voimaa tarvitaan vähän, mutta matka on pitkä. Paketin siirtämiseen tarvittavan työn

määrä on molemmissa sama.

Luut ovat kuin vipuja, joilla liikutellaan lihaksia.

Ne voivat parantaa suorituksia.

Urheilussa käytetään hyväksi tietoja nopeuksista, kiihtyvyyksistä ja voimista.

O

O

O

V

O

V

5 Mitä teknologisia sovelluksia kuvassa voitaisiin käyttää hyväksi?

6 Haastattele aikuista työasennoista.

a. Haastateltavan nimi:

b. Mitä työtä teet?

c. Kuinka usein kiinnität huomiota oikeanlaisiin työasentoihin?

d. Millaisia haittoja sinulle on aiheutunut vääristä työasennoista?

e. Miten olet välttänyt vääriä työasentoja?

7 Robotti

a. Suunnittele ja piirrä robotti.

b. Miten se helpottaa arkea?

c. Millaisia ominaisuuksia sillä on?

a b ca

70

pesukonetta hissiä pölynimuria

MAAPALLON MONET KASVOTTaidan ja arvioin

MAAPALLON MONET KASVOTOsaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Elinolot vaihtelevat

Kasveja viljellään eri puolilla maailmaa

Merten äärellä on elämää

Aavikoillakin asutaan

Sademetsiä tarvitaan

Asutus keskittyy kaupunkeihin

Huolehditaan kestävästä kehityksestä

Selaile oppikirjasta Maapallon monet kasvot -jaksoa. Silmäile pääotsikot, väliotsikot ja jakson

kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat erityisesti oppia lisää.

1

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 Suunnittele luokkatoverillesi ohjeiden mukainen kertaus tästä jaksosta.

a. Tee kysymys, joka alkaa miksi-sanalla.

b. Tee kysymys, joka alkaa mitä-sanalla.

c. Tee tehtävä, joka alkaa selitä-sanalla.

d. Suunnittele tehtävä, jossa tulee etsiä tietoa jostain valtiosta.

e. Etsi jokin mielenkiintoinen tieto YK:sta.

71

Elinolot vaihtelevat

1 a. Millaiset paikat ovat asumattomia?

b. Mitkä asiat ratkaisevat, millaiseksi asunnot rakennetaan?

2 Katso kirjan kappaleen kuvia. Mikä asia sopii mihinkin taloon. Merkitse x.

Talossa on lauhkean ilmaston talo

kuuman ilmaston talo

monsuunialueen talo

a. ainakin kaksin- kertaiset ikkunat

b. hyvä lämmöneristys

c. paksut seinät

d. varauduttu talveen

e. hyvä suoja

f. varauduttu tulvaan

3 Erämaa-alueet

a. Mikä on erämaa?

b. Miksi niissä paikoissa asuminen on vaikeaa?

4 Ympyröi.

a. teollisuusmaan piirteet

b. alhaisen tulotason maan piirteet

72

35

teollisuus korkea elintaso maanviljely juomavesi hanasta kalastus

sähkö lapset töissä korkea elinikä koulutus kylässä yksi kaivo

vuoristoiset ja ilmaston kannalta sopimattomat paikat

ympäristö ja ilmasto

Laaja alue, jossa ei ole asutusta.

Esimerkiksi Etelämantereella on hyytävän kylmä ja tuulee.

X

X

X

X

X

X

X X

5 Erämaa-alueet

Merkitse oikea numero ruutuun.

6 Millä keinoilla voidaan alhaisen tulotason maiden ihmisiä auttaa? Merkitse x.

rakentamalla sairaaloita rakentamalla kaivoja

rakentamalla autotehtaita antamalla rahaa

rakentamalla hotelleja mahdollistamalla koulunkäynti

perustamalla kouluja lisäämällä lukutaitoa

7 Valitse yksi järjestö, joka auttaa alhaisen tulotason maiden asukkaita. Etsi järjestöstä lisätietoa.

73

Pohjois-Kanadan metsät

Australian aavikko

Etelämanner

Venäjän metsät

Aasian vuoristoalue

Afrikan aavikko

X

X

X

X

X

1

6

5

4

2

3

bensiiniä elintarvikkeita hiilidioksidia happea lääkkeitä

typpeä vaatteiden raaka-aineita vettä

Kasveja viljellään eri puolilla maailmaa

1 Mitä ihminen saa kasveista? Ympyröi.

2 a. Mitä tarkoittaa perusravinto?

b. Mitä kuuluu suomalaiseen perusravintoon?

c. Mikä on perusravintoa noin puolelle koko maailman asukkaista?

3 Miten kahvia viljellään. Kirjoita kuvatekstit.

4 Ympyröi maa, jossa viljellään suuri osa maailman

a. teesadosta c. kahvisadosta d. puuvillasta.

Ranska Suomi Kiina Australia Espanja

Brasilia Yhdysvallat Vietnam Intia

74

36

Ravintoa, jota syöt päivittäin.

peruna, juurekset ja erilaiset viljatuotteet

riisi

Kahvia viljellään

kuuman alueen

vuoristorinteillä.

Pensaassa on

marjoja, joissa

jokaisessa on kaksi

kahvipapua.

Marjat korjataan

käsin tai poimurilla.

Pavut paahdetaan

halutun makuiseksi.

kuituaine

nautintoaine

ravintoaine

a. kaakao b. puuvilla c. tee d. riisi

5 Yhdistä.

7 Hae tietoa taulukosta.

a. Mitkä ovat kaksi suurinta riisin tuottajamaata?

b. Onko tuotanto-listassa Euroopan maita?

c. Missä maanosassa suurin osa maailman suurimmista tuottajamaista sijaitsee?

Vertaa oppikirjan taulukkoa.

d. Kuinka moni viidestä suurimmasta vientimaista on samasta maanosasta?

e. Löydätkö Kiina vientimaa-listasta?

f. Mikä voi olla syy siihen?

RIISIN TUOTANTO 2015

Tuottajamaa miljoonaa tonnia

Kiina 146

Intia 104

Indonesia 37

Bangladesh 35

Vietnam 28

Thaimaa 20

Filippiinit 12

Brasilia 8

Japani 8

Yhdysvallat 7

Taulukko on yksinkertainen tapa kuvailla

todellisuutta. Siitä saat nopeasti tietoa asiasta. Taulukoiden lukuja ei ole tarkoitus oppia

ulkoa. Lukuja vertailemalla voit päätellä, miksi asia on

tietyllä tavalla.

75

Kiinan väestö on runsaslukuinen ja tarvitsee sadon itse.

Kiina ja Intia

Aasiassa

ei ole

neljä

ei

Merten äärellä on elämää

1 Kuinka monta miljardia maapallon ihmisistä asuu meren läheisyydessä? Väritä.

2 a. Tunnista tärkeimmät saaliskalat: silli, tonnikala, seiti. Kirjoita nimet.

b. Miltä mereltä pyydetään noin puolet koko maailman kalasaaliista?

3 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)?

a. Kaikilla mailla on oikeus kalastaa merellä.

b. Liikakalastus tarkoittaa, että kaloja saa pyytää niin paljon kuin haluaa.

c. On olemassa ohjeita siitä, millä menetelmällä kalaa saa pyytää.

d. MSC-merkitty kala on pyydetty ohjeiden mukaan kestävällä tavalla.

4 a. Miksi sanotaan maa-aluetta, joka on muodostunut joen suuhun?

b. Miksi sen maaperä on hedelmällinen?

c. Minkä kokoinen Ganges- ja Brahmaputra-jokien muodostama maa-alue on?

d. Mitä näiden jokien hedelmällisellä alueella viljellään?

0 1 2 3 4 5 6 7 8 miljardia

a b c

76

37

Tyyneltä valtamereltä

suistomaa

Se koostuu virtaavan veden mukana kulkeutuneesta lietteestä.

Se on Suomen kokoinen.

tonnikala silli seiti

V

V

O

O

riisiä

5 Yhdistä kuva ja siihen sopiva kuvateksti. Merkitse kirjain ruutuun.

Osa käyttämästämme muovista voi päätyä mereen.

Eläimet ottavat muovipalat erehdyksessä ravinnoksi.

Jätteitä kerätään ja kuljetetaan mantereelle.

Jätettä ajelehtii virtojen mukana ja kerääntyy laajoiksi roskalautoiksi.

6. Hae tietoa MSC-merkistä.

a. Etsi MSC-merkki netistä. Piirrä puuttuva merkin osa.

b. Mitä suomenkielisessä merkissä lukee? Serfitioitu pyydetty.

c. Nimeä tuotteita, joissa on MSC-merkki. Etsi pakkauksista, netistä tai muusta lähteestä.

Vertaa oppikirjan taulukkoa.

d. Miten sinä voit vaikuttaa kestävään kalastukseen?

c

a

d

b

77

vastuullisesti

c

b

a

d

Esimerkiksi valitsemalla, mitä tuotteita ostaa.

Aavikoillakin asutaan

1 Mikä sopii keitaaseen? Merkitse x.

a. Keitaat ovat asumattomia.

b. Keitaat sijaitsevat aavikolla.

c. Keitailla voi viljellä.

d. Keitaan kuivimmilla osilla kasvatetaan karjaa.

e. Joillekin keitaille on rakentunut kaupunkeja.

2 Mitä keitailla viljellään? Yhdistä.

3 a. Miten monet aavikkoalueilla sijaitsevat valtiot ovat rikastuneet?

b. Missä sijaitsee yli puolet maailman tunnetuista öljyesiintymistä?

c. Missä muualta on löydetty öljyä?

4 Mikä kuuluu paimentolaisten elämäntapaan? Ympyröi.

kameleiden kasvatus laskettelu lampaiden kasvatus

hevosten kasvatus siirtyminen laidunten perässä pilvenpiirtäjät

golfkenttä ostoskeskus vuohien kasvatus matkailu aavikko

taateleita vihanneksiaviljaa

a b c

78

38

X

X

X

Myymällä maaperästä löytynyttä öljyä, maakaasua ja malmeja.

Lähi-idässä Arabian niemimaalla

Afrikasta ja Pohjois-Amerikasta

X

5 a. Selitä sana aavikoituminen.

b. Miten aavikko laajenee? Kirjoita kuvatekstit.

6 Tutki öljyntuottajamaiden listaa. Merkitse oikeaan kohtaan. Käytä apuna kartastoa.

1 2 3

Maailman suurimpia öljyntuottajia:

Arabiemiraatit Irak

IranKanada

KiinaKuwait

MeksikoYhdysvallat

79

Aavikkotuulet kuljettavat

mukanaan hienoa hiekkaa

aavikoita ympäröiville

alueille.

Hiekka tukahduttaa

vähitellen kasvillisuuden.

Kun puita kerätään

polttopuiksi, kasvit

häviävät ja maaperä

kuivuu entisestään.

Kuiva alue muuttuu aavikoksi.

Sademetsiä tarvitaan

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)?

a. Sademetsässä lämpötila on noin 35 ˚C.

b. Ilma on hyvin kosteaa.

c. 250 000 ihmistä asuu sademetsäalueilla.

d. Alkuperäiskansat elävät osana luontoa.

e. Sademetsistä saadaan ruokaa, lääkkeitä ja polttopuita.

f. Jotkut kansat eivät ole yhteydessä muihin ihmisiin.

2 Mitä seurauksia on sademetsän häviämisellä? Merkitse x.

a. Elinympäristöt häviävät monilta lajeilta.

b. Soita muodostuu lisää.

c. Luonnon monimuotoisuus vähenee.

d. Hapen määrä kasvaa ilmassa.

e. Hiilidioksidin määrä kasvaa ilmassa.

f. Ilmastonmuutos pahenee.

3 Väritä karttaan sademetsän alueen viimeisin määrä.

80

39

X

X

X

X

O

O

O

O

V

V

4 Täydennä lauseet.

a. Sademetsä on hakattu .

b. Raivattuja alueita käytetään nautakarjalle.

c. Raivatuille alueille on istutettu .

d. Kun metsää , tuhka lannoittaa maata.

e. Amazonin sademetsä on kooltaan Euroopan pinta-alasta.

5 Millä keinoilla luonnonsuojelujärjestöt pyrkivät suojelemaan sademetsiä? Ympyröi.

6. Miten pygmit ovat sopeutuneet elämään sademetsissä? Ota selvää.

7 Mitä WWF tekee metsien suojelemiseksi? Ota selvää.

Kehittävät viljelyä. Aitaavat sademetsäalueita. Perustavat luonnonsuojelualueita.

Vaikuttavat yrityksiin. Vartioivat sademetsäalueita aseilla.

Ajavat ihmisiä pois sademetsistä. Vaikuttavat kulutustottumuksiin.

Estävät ihmisiä ostamasta sademetsätuotteita.

81

puolet

kulotetaan

öljypalmuja

laitumina

polttopuuksi

Asutus keskittyy kaupunkeihin

1 Selitä sanat.

a. kaupungistuminen

b. slummi

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa.

b. Kaupungeissa työpaikkoja on runsaasti maanviljelyksessä.

c. Kaupungit tarjoavat mahdollisuuden ansiotyöhön, koulutukseen ja palveluihin.

d. Kun kaupungit kasvavat, luonnonympäristö säilytetään koskemattomana.

e. Kasvavissa kaupungeissa rakennetaan taloja, teitä ja järjestelmiä sähkö-,

vesi- ja jätehuoltoa varten.

f. Kaikille kaupunkeihin muuttaville riittää työtä.

3 Kirjoita suurten kaupunkien numerot ruuruihin.

New York

Mexico City

Sao Paulo

Kairo

Tokio

Peking

Delhi

Shanghai

Mumbai

Osaka

82

40

Ihmiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin.

Köyhien asuinalue, josta puuttuu mukavuudet ja turvalliset asunnot.

O

V

O

O

V

V

10

6

4

9

1

7

2

3

5

8

4 Millainen on Tokion kaupunkikuva? Kirjoita kuvatekstit.

5 a. Mikä on väestöräjähdys?

b. Mikä on ennusteiden mukaan maapallon väestömäärä vuonna 2050?

c. Kuinka paljon ihmisiä maanosissa asuu? Väritä pylväät.

asukasluku v. 2010 ennuste v. 2050

d. Missä väestön määrä vähenee?

6 Ajankohtaisia lukuja maailmasta

a. Mikä on maailman suurin kaupunki? , asukasluku

b. Mikä on maailman väkirikkain valtio? , asukkaita

c. Missä kaupungissa on maailman korkein rakennus? , korkeus

5 000

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

Eurooppa2010 2050

Afrikka2010 2050

Pohjois-Amerikka2010 2050

Etelä-Amerikka2010 2050

Aasia2010 2050

Oseania2010 2050

maanosa väkiluku v. 2010 milj.

väkiluku v. 2050 milj.

Eurooppa 740 700

Afrikka 1 100 2 000

Pohjois-Amerikka 500 650

Etelä-Amerikka 400 500

Aasia 4 200 5 200

Oseania 40 50

Kun etsit suurten kaupunkien asukaslukuja, voit saada monta eri vastausta. Asukasluvun

vaihteluun vaikuttaa, onko esikaupunkeja laskettu mukaan vai ei.

83

Se on nopeaa väestönkasvua.

yli 9,5 miljardia

pilvenpiirtäjiä tiheään rakennettuja

asuinkerrostaloja

paljon liikennettä

Euroopassa

Huolehditaan kestävästä kehityksestä

1 a. Minkä organisaation tunnus on?

b. Mitä näet oliivioksien sisällä?

2 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. YK on lyhenne nimestä Yhdistyneet 1. kansat x. kansakunnat 2. kulttuurit.

b. YK:n tavoitteena on edistää 1. rauhaa x. sotaa 2. rakkautta.

c. YK pyrkii kehittämään 1. ihmisoikeuksia x. ihmisluontoa 2. ihmisarvoa.

d. YK:hon kuuluu 1. yli 170 x. yli 190 2. yli 210 valtiota.

3 Mitä kestävään kehitykseen kuuluu? Merkitse x.

a. ihmisten hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa

b. luonnon hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa

c. luonnosta huolehtiminen

d. luonnonvarojen säästeliäs käyttö

e. kierrätyksen lopettaminen

f. vain miehillä on oikeus osallistua päätöksentekoon

g. eri kulttuurien kunnioitus

h. sääntöjen rikkominen

4 Väritä.

a. ekologinen kestävyys c. taloudellinen kestävyys

b. sosiaalinen kestävyys d. kulttuurinen kestävyys

84

41

maapallon

X

X

X

X

X

YK:n

Luonnon monimuotoisuus. Kaikki osallistuvat yhteisten päätösten tekemiseen.

Rahoja käytetään viisaasti.

Resurssit jakautuvat tasapuolisesti.

Kunnioitetaan muiden kulttuurien tapoja.

Luonnonvarat käytetään kestävällä tavalla.

Ikä tai sukupuoli eivät vaikuta resurssien jakoon.

Materiaaleja kierrätetään. Kunnioitetaan muiden kulttuurien käsityksiä.

5 Miten sinä otat huomioon kestävän kehityksen eri tilanteissa?

a. välitunnilla

b. lounaalla

c. koulutiellä

d. matkalla harrastuksiin

e. ostaessasi hedelmän

f. halutessasi päästä eroon rikkinäisestä liian pienistä housuista

6 Huulirasvaa itsellesi tai lahjaksi

Tarvikkeet: 25 g mehiläisvahaa, 1 dl ruokaöljyä, 2 pientä lasipurkkia kansineen, pieni teräsastia, kattila, lusikka, liesi (ja aromiöljyä)Ohjeet:

Sekoita aineet keskenään teräsastiassa.

Lämmitä vettä kattilassa ja laita astia vesihauteeseen.

Sulata miedolla lämpötilalla ja sekoita aineksia hämmentäen.

Nosta varovasti astia vesihauteesta. Lusikoi voide puhtaisiin purkkeihin,

joissa se jäähtyy.

Jos haluat huulirasvalle makua, voit lisätä joukkoon muutaman tipan aromiöljyä, esim. vaniljaa.

Arvioi, miten onnistuit.

Kosmetiikka ja hygieniatuotteet sisältävät yleensä runsaasti kemikaaleja. Lisäksi

pullot ja purkit ovat usein muovisia. Valitsemalla ekologisia tuotteita vaikutat kestävään tulevaisuuteen. Voit myös valmistaa

erilaisia tuotteita itse ja säilyttää niitä lasipurkeissa. Itsetehdyt tuotteet kuuluvat kestävään

elämäntapaan.

85

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 Oppimani tiedot ja taidotMihin kohtaan koordinaatistoa sijoittaisit itsesi x- ja y-akseleiden väitteiden perusteella?

Tiedän, mistä energia on peräisin. Merkitse A. Osaan selittää, mikä 1V-paristossa tarkoittaa.

Merkitse B. Osaan kertoa, kuinka sähkö siirtyy

voimalaitoksesta kotiin. Merkitse C. Osaan piirtää kytkentäkaaviota. Merkitse D. Osaan magnetisoida esineen sähkövirran

avulla. Merkitse E. Osaan perustella, mikä energialähde

mielestäni aiheuttaa vähiten haittaa ympäristölle. Merkitse F.

Osaan

En osaa vielä

En ta

rvit

se

tieto

a

Tarv

itse

n

tieto

a

x

y

TARVITSEMME ENERGIAA Taidan ja arvioin

TARVITSEMME ENERGIAA Osaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää.

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Energiaa on monessa muodossa

Sähkö on energiaa

Virtapiiri on sähkön kulkureitti

Sähkömoottorissa tarvitaan magneettia

Sähkövirtaa saadaan voimalaitoksesta

Energiaa saadaan energialähteistä

Selaile oppikirjasta Tarvitsemme energiaa-jaksoa. Silmäile pääotsikot,

väliotsikot ja jakson kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja mitä asioita haluat

erityisesti oppia lisää. 1

86

Energiaa on monessa muodossa

1 Mihin energiaa tarvitaan? Kirjoita kuvatekstit.

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Lähes kaikki energia on peräisin Auringosta.

b. Kasvit saavat auringonvalosta energiaa kasvamiseen.

c. Energia siirtyy kasveista eläimiin.

d. Eläimet eivät saa energiaa syömällä toisia eläimiä.

e. Tuuli on energiaa, jonka aurinko on saanut aikaan.

f. Veden virtaukseen ei liity energiaa.

3 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Energia ei katoa, vaan se 1. varastoituu x. paketoituu 2. tarrautuu.

b. Se voi myös 1. muuttaa asumaan x. muuttaa muotoaan 2. muuttaa väriään.

c. Energia saattaa myös 1. siirtyä x. valua 2. jähmettyä.

d. Yhteyttämisessä Auringon valoenergia muuntuu 1. liike-energiaksi x. kemialliseksi energiaksi 2. asemaenergiaksi.

e. Kemiallinen energia on aineeseen 1. sekoittunutta x. kiinnittynyttä 2. varastoitunutta energiaa.

4 Milloin asemaenergia purkautuu?

a b c

87

42

nukkumiseen liikkumiseen lämmön

tuottamiseen

O

O

O

V

O

V

Jos se pääsee muuntumaan toiseksi energiaksi.

5 Yhdistä.

6 Yhdistä kuva ja siihen sopiva kuvateksti. Merkitse kirjain ruutuun.

Energia varastoituu kemialliseksi energiaksi.

Lihasten kemiallinen energia on muuttunut asemaenergiaksi.

Asemaenergia vapautuu liike-energiaksi.

7 Selvitä, kuinka paljon elintarvikkeissa on energiaa.

elintarvike annoskoko (esim. 100 grammaa)

energiamäärä kJ

a b c

sidottu energialaji

vapaa energialaji

kemiallinen energia

Auringon säteilyenergia

liike-energia

asemaenergia

lämpöenergia

a.

b.

c.

d.

e.

Energian ja työn yksikkö on joule (J). Se on niin pieni yksikkö, että yleensä

käytetään kilojoulea (kJ), joka on 1000 J.

88

b

c

a

Sähkö on energiaa

1 Mitkä laitteet tarvitsevat sähköä toimiakseen? Merkitse x.

2 Miten sähkö siirtyy koteihin? Nimeä.

3 a. Nimeä jännitelähteet.

b. Merkitse kuvaan ympyröihin pariston navat.

c. Mikä on jännite?

d. Mikä on jännitteen yksikkö?

89

43

muuntamo suurjännitejohdot sähkölaite sähköpääkeskusvoimalaitos

X

X

X

X

–+

Jännite on voima, joka saa sähkövirran kiertämään virtapiirissä.

voltti

voimalaitos

akku paristo

suurjännitejohdot muuntamo

sähköpääkeskus

sähkölaite

4 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Sähkö siirtyy laitteeseen sähköverkosta 1. katkaisimen x. akun 2. pistokkeen avulla.

b. Sähkölaitteet tarvitsevat oman 1. virtapiirinsä x. jännitteensä 2. nappulansa, jotta ne toimivat.

c. Suomessa pistorasiasta saatava jännite on 1. 120V x. 230V 2. 240V.

d. Eri jännitteellä toimiva laite tarvitsee 1. sulakkeen x. pariston 2. muuntajan.

e. Eri maista ostetut laitteet 1. eivät aina toimi x. ovat yhteensopivia 2. kannattaa kokeilla Suomessa.

f. Vähän sähköä kuluttavat laitteet saavat yleensä sähkönsä 1. verkkovirrasta x. paristosta 2. vedestä.

g. Pistokkeesta saatava virta on 1. voimakkaampaa x. samansuuruista 2. heikompaa kuin paristosta saatava virta.

h. Paristossa sähkövirta saadaan aikaan 1. kemiallisesti x. liike-energialla 2. asemaenergialla.

5 Mitä tietoja sähkölaitteessa on? Ota selvää.

a. Tutki kuvaa. Mitä tietoja tämän tietoja tämän laitteen arvokilvessä on.

b. Mistä laitteista löydät arvokilven?

c. Mitä tarkoittavat merkinnät

Pisara-tunnus IP-tunnus Selitys Missä paikassa laitetta käyttäisit?

IP 21

IP 23 tai IP 43

IP 34 tai IP 44

IP 67

90

esim. televisiosta, laturista, hiustenkuivaajasta, porakoneesta

kuivassa tilassakylpyhuoneessaulkona

uima-altaassa

tippuvedenpitäväsateenpitäväroiskevedenpitävä

vedenpitävä

Virtapiiri on sähkön kulkureitti

1 a. Nimeä virtapiirin osat.

b. Merkitse pariston ruutuihin plusnapa (+) ja miinusnapa (–).

c. Miten sähkö kulkee virtapiirissä? Merkitse nuolet.

d. Onko kuvan virtapiiri avoin vai suljettu?

e. Millainen virtapiiri on, jos kulkureitti ei katkea?

f. Piirrä kytkentäkaavio kuvan virtapiiristä.

2 Mihin tarvitaan kytkentäkaaviota?

3 Yhdistä virtapiirin piirrosmerkit ja selitykset.

jännitelähdejohdin sähkölaite

paristo

lamppu

led

johdin

kytkin

käämi

a.

b.

c.

d.

e.

f.

91

44

suljettu virtapiiri

avoin virtapiiri

Kaaviota käytetään, kun yhdistetään ja rakennetaan erilaisia laitteita.

jännitelähde

sähkölaite

johdin

+

–

4 Sopiiko väittämä paremmin sarjakytkentään vai rinnankytkentään? Merkitse ruutuun.

sarjakytkentä rinnankytkentä

a. Jos yksi lamppu rikkoontuu, myös muut saman laitteen lamput sammuvat.

b. Jokainen sähkölaite on kytketty omaan virtapiiriinsä.

c. Käytetään koristevalonauhoissa.

d. Tietty määrä lamppuja on kytketty samaan virtapiiriin.

e. Jokaista laitetta voi käyttää erikseen tai yhtä aikaa.

f. Yhden laitteen rikkoutuminen ei katkaise virtaa toisista.

g. Lamput palavat keskenään yhtä kirkkaasti mutta himmeästi.

5 Yhdistä kuva ja kytkentäkaavio.

6 Kuinka kirkkaasti lamput palavat?

Tarvikkeet: kuusi sähköjohdinta, kolme lamppua, paristo

Ohjeet: Tee kytkentä a-kaavion mukaan. Kuinka kirkkaasti lamppu palaa? Tee kytkentä b-kaavion mukaan. Miten lamppujen kirkkaus eroaa a- ja b- kytkennöissä? Millainen kytkentä on b-kytkentä? Tee kytkentä c-kaavion mukaan. Miten lamppujen kirkkaus eroaa b- ja c- kytkennöissä? Millainen kytkentä on c-kytkentä?

sarjakytkentä

rinnankytkentä

a. b. c.

92

sarjakytkentä

rinnankytkentä

X

X

X

X

X

X

X

Sähkömoottorissa tarvitaan magneettia

1 Kerro magneettisuudesta kuvien avulla.

a.

2 Mistä aineista valmistettuja kappaleita voi magnetisoida? Ympyröi.

3 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Neulasta tulee magneetti, kun magneettiset hiukkaset asettuvat koko kappaleessa

erisuuntaisesti.

b. Jos kuumennat magnetisoidun esineen, magneettisuus häviää.

c. Magnetisoidut esineet ovat kestäviä magneetteja.

d. Kun tarvitaan vahvoja magneetteja, ne valmistetaan sähkön avulla.

4 a. Miksi kompassin neula näyttää yleensä pohjoiseen?

b. Mitä kuvan henkilö on unohtanut, kun hän katsoo kompassista suuntaa?

alumiini hopea puu koboltti kulta muovi nikkeli vesi rauta

b.

c. d.

93

45

Koska maapallon magneettikenttä on

pohjoisessa ja vaikuttaa neulaan.

Kompassi saattaa näyttää aivan toiseen

suuntaan, koska sähkövirta vaikuttaa

magneettikenttään.

Samannimiset navat hylkivät toisiaan. Erinimiset navat vetävät toisiaan

puoleensa.

Naulasta tulee magneetti. Magneettisuus häviää.

V

V

O

O

f.

a.

b.

c.

d.

e.

5 Ratkaise ristikko.a. Valmistetaan kiertämällä eristettyä sähköjohtoa raudan ympärille. b. Toimii magneetin avulla. c. Sen suuruus säätää moottorin tehoa. d. Häviää käämistä, kun sähkövirta katkaistaan. e. Kun moottorin käämiin vähennetään sähkövirtaa, moottori pyörii … f. Kierretty johtovyyhti:

6 Rakenna ja testaa sähkömagneetti.

Tarvikkeet: iso naula, 1 m eristetty sähköjohto, paristo, paperiliittimiä, sinitarraaOhjeet:

Kierrä sähköjohto naulan ympärille. Yhdistä johdon päät pariston navoille.

Kiinnitä sinitarralla. Laita yksi paperiliitin naulan päähän. Lisää paperiliittimeen ketjuksi toinen liitin. Lisää paperiliittimiä ketjuun, kunnes ketju

ei jaksa pysyä kiinni naulassa. Kuinka monta paperiliitintä oli ketjussa?

Vertaile tulosta jonkun toisen tulokseen. Saitteko saman tuloksen? Merkitse x.

Sain saman tuloksen. Sain eri tuloksen.

Mistä arvelet eron johtuvan?

Lue ohje aina huolellisesti läpi ja

noudata sitä, jotta ei tule vahinkoja.

94

S Ä H K Ö M A G N E E T T I

S Ä H K Ö M O O T T O R I

S Ä H K Ö V I R T A

M A G N E E T T I S U U S

H I T A A M M I N

käämi

Sähkövirtaa saadaan voimalaitoksesta

95

46

1 a. Missä ympärilläsi on energiaa? Ympyröi.

b. Mitä voimalaitoksissa energialle tapahtuu?

2 Miten vesivoimalaitos tuottaa sähköä? Numeroi järjestykseen.

Turbiini pyörii veden virtauksen voimasta. Sähkövirta johdetaan siirtoverkon kautta koteihin. Generaattori muuttaa turbiinin pyörimisliikkeen sähkövirraksi. Vesi virtaa voimakkaasti. Sähkövirta ohjataan muuntajaan, joka muuttaa sähkövirran sopivaksi sähkölaitteille.

3 Kerro kuvan avulla, miten tuulivoimala toimii?

tuuli virtaava vesi paikallaan oleva vesi puu kivi

öljy betoni Auringon säteily

1

23

4

5

Se muutetaan sähköksi tai lämmöksi.

Tuuli pyörittää roottoria. Roottorin

liike-energia ohjataan tuulivoimalan

generaattoriin. Se muuntuu sähköenergiaksi,

joka ohjataan muuntajan kautta

siirtoverkkoon.

2

5

3

1

4

96

4 a. Miten lämpövoimalaitos toimii?

b. Mitä lämpövoimaloissa poltetaan?

5 Selitä sanat.

a. lauhdutin

b. kaukolämpö

6 Sopiiko väittämä uraaniin? Merkitse x.

a. energianlähteenä ydinvoimalaitoksessa

b. syntyy veden virtauksesta

c. nestemäinen

d. metalli

e. louhitaan maaperästä

f. peräisin Auringosta

g. sen jäte on ympäristölle vaarallista

7 Etsi uutinen, joka liittyy ydinvoimalaan.

a. Kirjoita sen otsikko.

b. Selitä lyhyesti, mitä uutisessa kerrottiin.

c. Mistä lähteestä hait tiedon?

Polttoaineiden polttamisessa vapautuneella lämmöllä kuumennetaan vettä.

Vesihöyry pyörittää turbiinia. Turbiinin liike-energia ohjataan generaattoriin kuten

sähkövoimalaitoksissa.

hiili, maakaasu, öljy, turve, puu, jätteet

Se jäähdyttää vesihöyryn lämpövoimalassa takaisin kuumaksi vedeksi.

Lämmitysmuoto, jossa lämmitetty vesi ohjataan putkia pitkin koteihin.

X

X

X

X

97

47

a

Energiaa saadaan energialähteistä

1 Yhdistä.

a. aurinkovoima

b. kasvit

c. kivihiili

d. maakaasu

e. puu

f. tuuli

g. uraani

h. vesivoima

i. öljy

2 Mistä polttoaineesta on kyse? Merkitse x.

kivihiili maakaasu uraani öljy

a. Käytetty pitkään polttoaineena.

b. Käyttö aiheuttaa luonnon happamoitumista.

c. Aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.

d. Pilaa hengitysilmaa poltettaessa.

e. Aiheuttaa vaarallista säteilyä.

f. Vahingoittaa eliötä luontoon päästessään.

3 Nimeä voimalaitokset.

uusiutuva energialähde

uusiutumaton energialähde

b c

vesivoimalaitos tuulivoimalaitos aurinkovoimalaitos

X X X

X X

X X

X

X

X

X(X)

X

jäte 1,2 %

ydinvoima 33,7 %

98

4 Ympyröi kaikille uusiutuville energialähteille yhteiset hyvät puolet

5 Yhdistä.

a. vesivoimala

b. tuulivoimala

c. aurinkovoimala

d. maalämpö

6 Tutki diagrammia.

a. Millä energialla tuotettua sähköä kuluu Suomessa eniten?

b. Mitä energialähdettä kului sähköntuotannossa vähiten?

c. Millainen muutos on tapahtunut uusiutuvien energiavarojen käytössä?

d. Kuinka suuri osuus on uusiutumattomilla energialähteillä sähköntuotannossa yhteensä?

uusiutuvat 45 % (v. 2014: 39 %)hiilidioksidivapaat 79 % (v. 2014: 73 %)kotimaiset 50 % (v. 2014: 44 %)

SÄHKÖTUOTANTO ENERGIALÄHTEITTÄIN 2015 (66,2 TWh)

kivihiili 8,3 % öljy 0,3 %

vesivoima 25,1 %

tuulivoima 3,5 %

turve 4,1 %

biomassa 16,2 %

maakaasu 7,6 %

Täydentää muiden energialähteiden tuottamaa energiaa.

Aiheuttaa huminaa ja pilaa maiseman.

Rakennettava laajat putkistot.

Vesiallas vie tilaa.

Tarvitsee vain pienen maa-alan.

Kalojen liikkuminen vaikeutuu.

Energiaa on aina saatavilla. Ei ole kuljetuskustannuksia. Ei voi loppua.

Ei vie paljoa tilaa. Saasteeton tapa tuottaa energiaa.

Teknologia on jo olemassa. On vähäiset rakennuskustannukset.

ydinvoimalla

öljyä

Niiden osuus on kasvanut.

noin 49,9 % (+ turve)

ELIÖT SOPEUTUVAT ERI YMPÄRISTÖIHIN Taidan ja arvioin

2 a. Aseta itsellesi jaksoon liittyvä kysymys, johon haluat löytää vastauksen jakson aikana.

b. Millaisen vastauksen sait kysymykseesi? Vastaa jakson päätyttyä.

3 a. Mitkä eliölajit ovat kuvissa?

b. Etsi itse kuvia jaksossa esitellyistä lajeista. Kuvaile lajia parille, joka päättelee eliölajin.

ELIÖT SOPEUTUVAT ERI YMPÄRISTÖIHIN Osaan jo

aika paljon

Valitse kolme aihetta, josta haluaisit

oppia lisää.

JAKSON PÄÄTTEEKSI

Tästä opin uutta

Pientareilla kasvaa monia lajeja

Itämereen on levinnyt vieraslajeja

Kaupunki on erityinen ympäristö

Kodeissa elää kutsumattomia vieraita

Maatalousympäristössä elää pieniä jyrsijöitä ja petoja

Selaile oppikirjasta Eliöt sopeutuvat eri ympäristöihin -jaksoa.

Silmäile pääotsikot, väliotsikot ja jakson kuvat. Mieti samalla, mitä jakson asioista jo tiedät ja

mitä asioita haluat erityisesti oppia lisää.

1

1 2 3 4

99

kärppä peltosaunio päätäi riisihärö

Pientareilla kasvaa monia lajeja

1 Väritä kuvaan piennar.

2 Onko asiasta hyötyä vai haittaa kasveille? Yhdistä.

a. niittäminen harvoin

b. niittäminen usein

c. tiepöly

d. aurauslumi

e. likainen lumi

3 Sopiiko lause alkuperäiseen luonnonkasviin vai vieraslajiin? Merkitse x.

Kasvi luonnonkasvi vieraslaji

a. on kasvanut paikalla kauan.

b. leviää uusille kasvupaikoille ihmisestä riippumatta.

c. on levinnyt alueelle ihmisen toiminnan seurauksena.

d. on kulkeutunut kylvösiementen mukana.

e. sopeutuu huonosti ympäristöön.

4 a. Nimeä haitalliset vieraslajit.

b. Missä ne ovat alun perin kasvaneet?

hyötyä

haittaa

100

49

puutarhoissa

kurttulehtiruusukomealupiini

X

X

X

X

X

5 Miksi vieraslajit voivat olla haitallisia? Ympyröi.

6 a. Nimeä kasvilajit.

b. Kirjoita viivoille kukinta-aika. c. Oletko nähnyt kasvin. Merkitse x.

7 Etsi tietoa kaukasianjättiputkesta.

a. Kukan väri:

b. Kasvin korkeus:

c. Mitä muita kasveja laji muistuttaa?

d. Miksi se on tuotu Suomeen?

e. Mitä haittaa se tuottaa luonnonkasveille?

f. Miksi se on vaarallinen ihmisille?

Ovat syötäviä. Leviävät nopeasti. Vievät elintilaa. Haisevat pahalle.

Levittävät tauteja. Nopeuttavat roudan tunkeutumista maahan.

Vaikeuttavat maanviljelyä. Pilaavat virkistysalueita. Estävät lumen sulamista.

1. 3.2.

4. 6.5.

101

valkoinen

yli 2 metriä

Sitä on viljelty koristekasvina.

esimerkiksi koiranputki ja karhunputki

Se on erittäin kilpailukykyinen ja tukahduttaa muun kasvillisuuden.

Sen kasvineste aiheuttaa ihovaurioita.

metsäkurjenpolvi puna-ailakkipietaryrtti

niittyleinikki saunakukkaniittynätkelmä

kesä-heinäkuu kesä-elokuuheinä-syyskuu

kesä-syyskuu kesä-lokakuukesä-elokuu

Itämereen on levinnyt vieraslajeja

1 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Eliöitä kulkeutuu laivojen mukana Itämereen.

b. Monet laivat kuljettavat tasapainon vuoksi vettä.

c. Kaikki veden mukana kulkeutuneet eliöt selviävät.

d. Valtamerien eliölajit viihtyvät Itämeren vähemmän suolaisessa vedessä.

e. Kaikista uusista eliölajista on hyötyä.

2 a. Miksi useimmat vieraslajit uhkaavat Itämeren eliölajeja?

b. Kuinka monta uutta vieraslajia elää Suomen rannikolla?

c. Kuinka monta uutta vieraslajia havaitaan keskimäärin vuodessa.

3 Mistä vieraslajit ovat tulleet Suomeen? Ympyröi.

4 a. Nimeä eliöt.

b. Kuinka monta vuotta laji on esiintynyt Suomessa? Kirjoita ruutuun.

c. Miksi laji kuvassa 2 on haitallinen?

Jäämerestä Pohjanmerestä Pohjois-Amerikasta

Kaspianmerestä Mustastamerestä Välimerestä Etelä-Amerikasta

Etelä-Aasiasta Australiasta Persianlahdesta

1 2

noin v. noin v.

Ensimmäinen löytyi Naantalista 2009.

Laji levisi Suomeen 1840-luvulla.

102

50

noin 20

1

Muualta tulleet eliölajit kilpailevat elintilasta ja ravinnosta Itämeren eliölajien kanssa.

Se kiinnittyy veneiden pohjiin, minkä

O

O

V

V

V

seurauksena kitka kasvaa ja polttoaineen kulutus lisääntyy.

liejutaskurapu 10 merirokko 175

5 Kuinka monta vieraslajia elää

a. Suomenlahdella

b. Saaristomerellä

c. Pohjanlahdella?

6 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Tietoa vieraslajista saa 1. satamakonttorista x. vieraslajiportaalista. 2. lajiportista.

b. Vieraslajien leviämistä yritetään 1. estää x. nopeuttaa 2. lisätä.

c. Kalan mätimunia siirtyy helposti 1. köysien x. merikartan 2. retkieväiden mukana.

7 Mitä aikuiset tietävät vieraslajeista? Haastattele kahta aikuista. Selitä haastateltavalle, ellei hän

osaa vastata.

a. Mitä tarkoitetaan vieraslajilla?

b. Anna esimerkki vieraslajista.

c. Mihin voit ilmoittaa, jos havaitset vieraslajin?

d. Miten pitää toimia, jos haluat kalastaa samalla verkolla eri järvissä?

e. Miksi syöttikaloja ei saa käyttää rapujen pyytämiseen toisessa vesistössä?

Kiitä haastattelusta.

Muodostakaa viiden oppilaan ryhmiä. Vertailkaa vastauksia ja tehkää niistä

yhteenveto. Laskekaa, kuinka monta aikuista on vastannut oikein kuhunkin kysymykseen.

Piirrä pylväät diagrammiin.

Tulos:

Asian selittäminen toiselle henkilölle vaatii,

että hallitset asian itsekin. Siksi se on hyvä

tapa oppia.

10–1415–1920–24

10

9

8

7

6

5

4

3

2

1

a b c d e

103

10–14

15–19

20–24

Esimerkiksi: Eniten tiedettiin, mitä vieraslaji tarkoittaa.

Kaupunki on erityinen ympäristö

1 a. Millaisten kasvien elinympäristö kaupunki on?

b. Mitä eläimiä kaupungissa on?

2 Vertaile kaupunkia ja metsää elinympäristönä. Merkitse x.

kaupunki metsä

a. ympäristöään korkeampi lämpötila

b. varjostavaa puustoa

c. vesi ohjautuu pois

d. yöllä valaistus

e. luonnon oma valorytmi

f. runsaammin sadetta kuin ympäröivillä alueilla

3 Ympyröi oikea vaihtoehto.

a. Kaupungeissa elävät linnut syövät 1. monenlaista x. yksipuolista 2. kasvispainotteista ravintoa.

b. Kaupunkiin sopeutuneet linnut pystyvät elämään 1. kosteissa x. vaihtelevissa 2. viileissä elinympäristöissä.

c. Kaupunkien linnut ovat 1. leimautuneet x. kiintyneet 2. tottuneet ihmisiin, ja siksi ne eivät häiriinny ihmisen toiminnasta.

d. Kaupungeista löytyy linnuille runsaasti 1. lemmikkieläimiä x. ravintoa 2. linja-autoja.

e. Monet kaupungissa olevat paikat kuten seinät muistuttavat 1. lintujen luontaisia elinympäristöjä x. höyheniä 2. puita.

f. Kaupunkielämään sopeutuneita lajeja kutsutaan 1. citylajeiksi x. kulttuurilajeiksi 2. sopeutujalajeiksi.

g. Kaupungissa ei tavata 1. haarapääskyä x. fasaania 2. korppia.

104

51

itsestään sinne levinneiden tai istutettujen kasvien

runsaasti selkärangattomia eläimiä, lintuja ja jonkin verran nisäkkäitä

X

X

X

X

X

X

4 Selitä sanat.

a. kulttuurilaji

b. paikkalintu

5 a. Millaisia varislinnut ovat luonteeltaan?

b. Millaisessa elinympäristössä varislinnut asuvat?

c. Millaista ravintoa varislinnut syövät?

6 Täydennä tiedot variksesta.

a. tieteellinen nimi

b. ulkonäkö

c. nokka

d. siivet

e. jalat

7 a. Mitä lintuja täällä voisi nähdä? Perustele.

b. Millaisia pesä- ja suojapaikkoja elinympäristö tarjoaa linnuille? Kirjoita.

Luokittelun avulla voidaan jäsentää suuria

tietomääriä. Jokaiselle eliölle on annettu tieteellinen nimi, joka koostuu

suku- ja lajinimestä. Esimerkiksi varislintujen suku on Corvidae.

Naakka on tieteelliseltä nimeltään Corvus monedula ja korppi

on Corvus corax.

105

seurallisia ja älykkäitä

monenlaisissa, niin kaupungissa kuin erämaassa

Ne ovat kaikkiruokaisia.

ihmiseen tai asutukseen sopeutunut eläinlaji

koko vuoden samalla paikalla asuva lintu

Corvus corone cornix

esim. tumma väritys,

tukevarakenteinen

esim. paksu

esim. leveät

esim. paksut kynnet jaloissa

esim. varpusia, variksia, lokkeja, västäräkkejä,

rastaita, peippoja

esim. koloja seinäelementeissä, kukkalaatikoita parvekkeilla, pensaita, kattoja

Kodeissa elää kutsumattomia vieraita

1 Miksi eläimet hakeutuvat ihmisten läheisyyteen?

2 Nimeä lajit

3 Tee käsitekartta päätäistä.

4 a. Millainen eläin on loiseläin?

b. Millainen eläin on tuholainen?

t

uhoa

min

en

ravinto

elinpaikka

leviäminen

lisääntyminen

koko

a b c d

106

52

Eläimet hyötyvät joko ihmisistä tai ihmisen toiminnan tuloksista (viljelykasveista,

elintarvikkeista ja jätteistä).

Eläin, joka käyttää hyväkseen toista eläintä esimerkiksi tunkeutumalla tämän elimis-

töön ja ottamalla siitä ravintonsa.

Eläin, joka aiheuttaa haittaa ihmisille, asuinrakennuksille tai pihamaille.

seinälude riisihärö sokeritoukka päätäi

kun päät lähekkäin

2–3 mm

munimalla saivareita

pesu täisampoolla

ihmisen veri

hiuspohja, korvien tausta, niska

esineiden kuten päähi-neiden, hiusharjan, hius-lenkkien välityksellä

kampaus täikammalla

5 Yhdistä

a. seinälude

b. riisihärö

c. sokeritoukka

6 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Rottaa ei toivota asuinpihoille.

b. Rotta voi levittää tauteja.

c. Rotta ei saa jyrsittyä muoviputkia eikä puuparruja.

d. Rottayhdyskunnassa voi olla yli tuhat rottaa.

e. Rotat ovat valikoivia ravinnon suhteen.

f. Rotat etsivät ravintoa myös jäteastioista ja komposteista.

g. Maatiloilla rotat etsivät ruoaksi viljaa ja kasviksia.

h. Rottien hävittäminen on halpaa ja helppoa.

7 Mitä tiedät kotien kutsumattomista vieraista? Pelaa 2 hengen ryhmissä. Kysy kappaleesta eläinaiheinen kysymys. Jos pari vastaa oikein, hän värittää päätäistä jalan. Vaihtakaa osia. Jatkakaa kysymistä vuorotellen. Voittaja on se, joka on ensimmäisenä värittänyt

päätäistä kuusi jalkaa.

8 Seinäluteiden torjunta

Matkailijan mukana kotiin saattaa kulkeutua seinäluteita. Miten niitä voi torjua heti, kun palaa matkalta kotiin? Ota selvää.

Käyttää ravintona viljatuotteita ja kuivattuja hedelmiä.

Imee verta nukkuvasta ihmisestä.

Viihtyy kosteissa oloissa, kuten kylpyhuoneessa.

Syö paperia ja leivänmuruja.

Voi löytyä keittiön jauhopussista.

On päivät piilossa seinän koloissa.

107

O

O

O

O

O

V

V

V

Maatalousympäristössä elää pieniä jyrsijöitä ja petoja

1 Mitä maatalousympäristöön kuuluu? Ympyröi.

2 Onko väittämä oikein (O) vai väärin (V)? Merkitse ruutuun.

a. Maatalousympäristöjen määrä on lisääntynyt.

b. Maatalousympäristöt ovat tärkeitä monimuotoisuutta ylläpitäviä elinympäristöjä.

c. Maatalousympäristön lajit ovat sopeutuneet avoimeen ympäristöön.

d. Suuri osa eläimistä talvehtii pelloilla.

e. Eläimet eivät lisäänny pelloilla.

f. Useat lajit kärsivät peltojen metsittymisestä.

3 Yhdistä

a. jyrsijä

b. peto

pellot puutarhat pallokentät parkkipaikat koulupihat

pyörätiet uimarannat luonnonniityt laitumet

talttamaiset ja terävät etuhampaat

etuhampaat kasvavat koko eliniän

pienet etuhampaat

poskihampaat murskaavat lihaa ja luita

poskihampaat hienontavat ravintoa

kasvinsyöjä

kulma- ja raateluhampaat pitävät ravinnon kiinni

108

53

O

O

O

V

V

V

4 Täydennä käsitekartta peltomyyrästä.

5 Kirjoita puuttuva sana.

a. Samalla alueella elävät peltomyyrien joukko on .

b. Kun myyriä alkaa olla paljon, pedot .

c. Kun myyräkanta on , sairaudet leviävät helposti.

6 a. Nimeä eläimet. b. Oletko nähnyt eläimen? Merkitse x.

7 Näätäeläimiä SuomessaValitse yksi ruudun eläimistä. Etsi tietoa kirjoista tai netistä.

Eläimen nimi:

Eläimen tieteellinen nimi:

Tuntomerkit:

Elinympäristö:

Ravinto:

Lisääntyminen:

1 2 3 4

AHMA HILLERI LUMIKKO MINKKI MÄYRÄ NÄÄTÄ

lisääntyminen

vihollisia

ympäristö

ravinto

pesä

109

populaatio

runsastuvat

suuri

lumikko kärppä peltomyyrä hiiri

4–6 poikuetta vuodessa

pelloilla, soilla

heiniä, selkärangattomia

eläimiä

tehty heinästä

lumikko, kärppä

Valokuvalähteet

iStock: s. 9 (kesk. oik., kesk. kesk., kesk. oik.), s. 11 (alh. oik.). s. 13 (ylh. oik., vas., kesk. oik., vas., alh. oik.), s. 14 (ylh. vas., ylh. oik.), (alh. vas., kesk., oik.), s. 15 (vas., kesk., kesk., oik.), s. 17 (vas., kesk., oik.), s. 20, s. 22 (vas., kesk.), s. 24 (vas., kesk., oik.), s. 28 (kaikki), s. 31 (kesk., oik.), s. 33, s. 37 (vas., kesk., oik.), s. 39 (kesk.), s. 39 (ylh. vas., kesk., oik., kesk. oik.), s. 41 (ylh. vas., kesk., oik.), s. 44 (vas., kesk., oik.), s. 46 (vas., kesk., oik.), s. 49 (vas. , kesk., kesk., oik.), s. 51 (vas. , kesk., oik.), s. 52 (vas. , kesk., oik.), s. 54 (ylh. vas., kesk., oik., alh. oik.), s. 55 (vas., kesk., oik.), s. 57, s. 67 (ylh., alh. kesk., alh. oik.), s. 70 (vas., kesk.), s. 74 (vas., kesk., oik.), s. 75 (vas., kesk., oik.), s. 76 (vas., kesk., oik.), s. 77 (ylh. vas., ylh.oik, alh. vas., alh. oik.), s. 78 (vas., kesk., oik.), s. 79 (vas., kesk., oik.), s. 81, s. 83 (vas., kesk., oik.), s. 87 (vas., kesk.), s. 88 (vas., oik.), s. 89 (ylh. vas., kesk., oik., kesk. vas., kesk., oik., alh. vas., oik.), s. 95, s. 97 (vas., kesk., oik.), s. 99 (vas., kesk., oik.), s. 100 (vas., oik.), s. 101 (ylh. vas., kesk., vas., kesk. vas., kesk., oik.), s. 105 (ylh., alh.), s. 106 (kesk., oik.), s. 109 (ylh., kesk. vas., kesk., oik., alh. vas., kesk., oik.)

Mostphotos: s. 5, s. 7, s. 22 (oik.)

Vastavalo: s. 8 (vas., kesk., oik.,), s. 9 (ylh. vas., kesk., kesk., oik., alh. oik.), s. 22 (kesk.), s. 87 (oik.), s. 102 (oik.), s. 106 (vas.)

Lehtikuva: s. 13 (alh. vas.), s. 31 (vas. )

Fotolia: s. 9 (alh. vas.), s. 11 (alh. vas.), s. 70 (oik.), s. 88 (kesk.)

Wikipedia: s. 9 (alh. kesk.), s. 38 (kesk. vas.), s. 41 (alh.), s. 102 (vas. ), s. 106 (kesk.)

Pelastakaa Lapset ry: s. 73

Fida international: s. 73

Plan International: s. 73

Punainen risti: s. 73

Changemaker: s. 73

Unicef: s. 73

Oy MSC Finland s. 77

Yhdystyneet kansakunnat YK s. 84

Pepe Uimonen: s. 34, s. 40, s. 66, s. 68 (ylh., kesk.), s. 69 (vas., oik.), s. 85 (kesk., alh. vas., alh. oik.), s. 94

Piirroskuvalähteet

Anita Polkutie: s. 7, s. 11, s. 15, s. 16, s. 25, s. 27, s. 29, s. 33, s. 35, s. 36, s. 38, s. 50, s. 56, s. 61, s. 64, s. 65, s. 88, s. 93, s. 100, s. 107, s. 108

Jukka Fordell: kannen kuva, s. 43, s. 46, s. 62, s. 89, s. 91, s. 92, s. 95,

Simon Strömgård: s. 48, s. 49, s. 53, s. 55, s. 57, s. 58, s. 73, s. 79, s. 80, s. 82, s. 83