Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastusPekka Salmi

Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kestävä kehitys, kestävä kalastus

Kuvat kalastuksen kestävyydestä

Joustavuus, sopeutuminen

Kalastuksen päätöksenteko

Esimerkkejä yhteiskuntatieteellisten kalastustutkimusten tuloksista

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kestävä kehitys• Kestävyyden käsite tullut tutuksi niin poliittisessa retoriikassa kuin arkipäivän puheessakin

• Perinteinen jako: ekologinen (ympäristö), taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi

- kulttuurinen ulottuvuus: arvot, identiteetti

- eettiset kysymykset

• Kestävä kehitys: ei yhtä määrittelyä

Brundtlandin komissio: ”Kehitys, joka tyydyttää tämän päivän sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan.”

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Metsätalouden sosiaalinen kestävyys

• Tärkein kestävyyden kriteeri on ihmisten aineellinen ja aineeton hyvinvointi. Työllisyys tärkein yksittäinen kestävyystekijä.

• Usein metsätalouden ulkopuoliset voimat ratkaisevat missä määrin kestävää metsätaloutta voidaan harjoittaa.

Sosiaalinen kestävyys edellytys ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle

Osatekijöitä (Saastamoinen 1999, Hytönen 2001)

• Tärkein kestävyysarvo on oikeudenmukaisuus tasa-arvon ohella.

• Sosiaalinen kestävyys on dynaamista. Hallittu muutos.

• Paikallisten ihmisten osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon ja paikallistason toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä.

• Metsien monikäyttö oivallinen strategia. Olosuhteisiin sovelias hakkuuteknologia ja pienimuotoinen puunjalostus olennaisia tekijöitä.

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen kestävyys (Charles 2001)

Ekologinen

Sosioekonominen Yhteisöllinen

Tasa-paino

• Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa

• Oleellista: mikä KUVA eri ryhmillä on kestävyydestä

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

KUVA kestävästä kalastuksesta • Pitkät perinteet. Luontaistalous -> eriytyminen ammatti/ vapaa-aika -> uudet ryhmät (arvot, intressit, tietolähteet). Kalavesien monikäyttö. Jatkuva muutos.

• Viime aikoina korostuneet: kalakantojen suojelukysymykset, eettiset kysymykset, yleiskalastusoikeudet, kansainvälistyminen, kilpailu, keskusjohtoinen tiedeperustainen säätely

- > Kamppailu: Mitä on kestävä kalastus? Ketkä vaikuttavat kestävän kalastuksen määrittämiseen?

• Media avainasemassa kuvan luomisessa – julkisuuskuva, keskustelu

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Esimerkki 1. Sisävesien troolikalastuskiista (Kalatutkimuksia 72, 1993)

”Sellasetki ihmiset ne on innokkaimpia kirjoittelijoita, mille se ei luulis kuuna päivänä mittään vaikuttavan. Kansakoulun opettajat ja tämmöset, mitkä ei järvellä käy kuin uimassa niin niille tuntuu se kaikista suurin,

himuisin huoli olevan että kalat häviää.”

• Ketkä osallistuvat keskusteluun - Mitä he tietävät sisävesien troolauksesta

”Ensiks lähtöö kalastaja kun kalat. Koska saaliit jos männöö pienemmäks, niitä ei kannata vettää.”

• Taloudellinen <–> ekologinen kestävyys

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Esimerkki 2. Kalastus ja saimaannorpan suojelu (Kalatutkimuksia 196, 2005, M. Tonder)

Luontosuhteen muotoutumiseen vaikuttavat ihmisten elinkeinot, paikallisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.

Talonpoikainen luontosuhde: luonto taloudellisen hyvinvoinnin perustana, luonnonsuojelu epärationaalista, rajoittaa luonnonresurssin hyödyntämistä

Elämyksellinen luontosuhde: maiseman koskemattomuus ja esteettisyys, luonnon kokeminen erilaista jokapäiväiseen elinympäristöön verrattuna

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Joustavuus tukee kestävyyttä

• Kalastusstrategia • Pyyntitekniikka • Taloudellinen joustavuus • Markkinointistrategia • Verkostuminen

• Systeemin joustavuus – miten käy jos tapahtuu jotain odottamatonta. Liittyy niin ihmisnäkökulmaan kuin ekologiseenkin ulottuvuuteen.

• Sosioekonomisesti ja yhteisöllisesti kestävä kalastus joustaa ja löytää keinoja palautua kriisivaiheen jälkeen.

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

• Kalastustyön ja asuinalueen arvostus

• Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut

Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004)

- >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kalastus

Maatilatalous

Palkkatyö

Palvelu

Tulolähderyhmä

Kalastus

Kalankasvatus

Maatilatalous

Matkailu

Muu oma yritystoiminta

Muu palkkatyö

Muut tulot

Eri tulonlähteet ryhmittäin Saaristomeren kalastajaruokakunnissa (9 kunnassa)

AQUACULTURE AND COASTAL ECONOMIC AND SOCIAL SUSTAINABILITY (AQCESS)

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

• Kalastustyön ja asuinalueen arvostus

• Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut

Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004)

- >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa

• Paikallisyhteisön tuki, suvun perintö, monilajikalastus

-> Joustavuutta kalastusstrategiaan

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

0 20 40 60 80

Paikalliset ihmiset tukevatkalastusta/ kalankasvatusta jaedellytyksiäni pysyä alueella.

Matkailijat, kesäasukkaat javirkistyspalveluiden järjestäjät

tukevat kalastusta /kalankasvatusta ja

edellytyksiäni pysyä alueella.

EU, valtiovalta ja viranomaisettukevat kalastusta/kalankasvatusta ja

edellytyksiäni pysyä alueella.

%

Kalankasvattajat

Ammattikalastajat

Näkemykset eri tahojen antamasta tuesta

”Kyll tukevat sill tavall et paikalliset jolleivät kalasta ovat vuokranneet vetensä kalastajille, kyll tääll on

vähän sellaisia alueita joill ei pääse kalastamaan.”

”Kesäasukkaat ostaa kalaa. … Se mikä menee haittapuolell on noi rannalle tulevat virkistyskalastajat (uistimen heittäjät). Kalastellaan älyttömästi, kaiken lisäksi viel kutuaikana, yli oman tarpeen ja heitetään rantalepikköön tai kaatopaikalle.”

” Nej, pga. fria spinnfisket.” ”EU on merkinnyt ansionmenetyksiä: tukimuodot poistuneet, säätely tiukentunut. EU antaa tukirahoja suurille aluksille ja työpaikat vähenee sen takia. Ne ottaa suuria saaliita, vie leivän pienkalastajilta.”

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

• Paikalliset verkostot ja kulttuuri koetaan saaristokalastuksen vahvuudeksi – vapaa-aikasektori jakaa mielipiteitä

• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: kuka saa päättää oman alueen luonnonvarojen käytöstä?

• Esim. Ruotsissa keskustelua: pienimuotoinen rannikkokalastus kestävää verrattuna tehokkaaseen avomeripyyntiin

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Esimerkki 4. Hylkeen ja merimetson aiheuttamat ongelmat

• Vaikuttaminen?Paikallistaso -> kansallinen ja kansainvälinen politiikka• Joustavuus/ sopeutuminen? Pyyntialueiden vaihto, eläinten karkottaminen, uudet pyyntimenetelmät, korvaukset

-> Kalastajien verkostuminen (hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen)

Miten löytää tasapaino taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden (kalastus) ja ekologisen kestävyyden (suojelu) välillä?

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen kestävyys (Charles 2001)

Ekologinen

Sosioekonominen Yhteisöllinen

Tasa-paino

• Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa

-> Miten kalastuksen hallinta järjestetty?

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Kalastuksen hallinta ja tieto - Minkälaista tietoa tarvitaan tasapainoisesti

kestävän kalastuksen turvaamiseksi?• Monitieteisyys tutkimuksessa

Esimerkki 5. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon (Kala- ja riistaraportteja 297, Setälä ym.)

• Ekologinen kestävyys paranee verkon silmäkokoa suurentamalla – miten käy taloudelliselle kestävyydelle? Biologis-taloudellinen malli kahdelle solmuvälille.

• Kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen edellyttää päätöksentekoa tukevaa monipuolista tietoa

Tasapainoisen kestävyyden saavuttamisessa kyse ei pelkästään päätösten hyväksyttävyydestä ja tiedosta vaan myös itse prosessista missä päätökset tuotetaan (luottamus)

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

YHTEISHALLINTA LAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON

• Esitetty lääkkeeksi kalastushallinnon kestävyysongelmiin – > Parempi hyväksyttävyys

– > Tiedon laajempi käyttö

– > Pienemmät toimeenpano- ja valvontakustannukset

KESKUSHALLINTO

MÄÄRÄÄ KONSULTOI YHTEISTOIMINTA KERTOO NÄKEMYKSENSÄ

SAA TIEDON PÄÄTÖKSESTÄ

SAA TIEDON

PÄÄTÖKSESTÄ KERTOO

NÄKEMYKSENSÄ YHTEISTOIMINTA KONSULTOI MÄÄRÄÄ

KÄYTTÄJÄRYHMÄT

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Osallistuminen ja paikallisuus

• Ruotsissa kalastukseen liittyvät yhteishallintakokeilut käynnistymässä - Tavoitteena mahdollisimman monen intressitahon osallistuminen luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon

- > Kalastajat, kalavedenomistajat, välineiden valmistajat, ympäristöjärjestöt, viranomaiset, kunnat jne.

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Osallistuminen ja paikallisuus / Ruotsalainen Sustainable Coastal Zone Management (SUCOZOMA) –

hanke

- eri hallinnon tasojen tehtävien ja vastuiden selkeys ja yhteensopivuus, tieteellisen tiedon ja paikallisen kokemusperäisen tiedon yhteensovittaminen

• Paikallinen ’asianomistajuus’ + laajempi vuorovaikutus edellytys kestävälle hallinnalle

Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006

Haaste päätöksentekoinstituutioille: miten hallita kiistoja ja ehkäistä niitä ennalta sekä näin tukea kestävää kalastusta - miten tukea joustavuutta ja erilaisia sopeutumiskeinoja

Muutos -> Ristiriidat usein väistämättömiä