taloudentekijät 3/2014

TALOUDENTEKIJÄTEtelä-Savo • tiistaina 3.6.2014 • www.taloudentekijat.fi

Tuntee yrittäjien tarinat. 3/2014

RUOKAMATKAILU: Tervetuloa makujen Mikkeliin s. 5

MATKAILU: Monipuolisiamusiikkielämyksiä s. 9

RAHA & TALOUS: Lämminhenkistämatkailuosaamista s. 10

Kekseliäs lähiruoka kou-kuttaa kesävieraita s. 3-5

Kesäntapahtumat

EXTRA

2 Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Työehtojärjestelmä tulee päivittää

Yrittäjä sääntelyviidakossa

Arkadianmäeltä

KAJ TURUNEN, KANSANEDUSTAJA (PS)

ToimitusjohtajaltaMIRJA HAAVIKKO, ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT

Työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta

Ajassa

Yrittäminen on elämän-tapa ja yrittäjät ihan oman tyyppisensä kansan osa.

Jos Suomen työehtojär-jestelmän velvoittavuut-ta lievennettäisiin, yrityk-set pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää.

Suomen Yrittäjät avasi keskustelun työelämän sääntelyn uudistamistar-peesta julkaisemalla Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työl-listäminen helpoksi -raportin. Työelämäraportti keskittyy erityisesti työeh-tojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa. Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti muren-tuneet. Se on vaikuttanut jopa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn.

Nyt tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työlainsäädäntö rakennettiin aikoi-naan sille lähtökohdalle, että työntekijä on alisteisessa asemassa suhteessa vah-vaan työnantajaan. Tuolloin tarvittiin erityistä suojaa työntekijälle. Työnantajat ja palkansaajat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Työnantajayrityk-set ovat nyt valtaosiltaan pieniä, työnantajilla ja työntekijöillä on samantasoi-nen koulutus. Työnantajan ja työntekijän välillä ei myöskään ole suurta eroa osaamisessa ja taloudellisessa asemassa. Työnantajan ja työntekijän asema on tasapainossa valtaosassa yrityksiä.

Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää. Kun työllisyys paranisi, rahaa riittäisi entistä enemmän hyvinvoinnin yl-läpitoon. Nämä ovat johtopäätöksiä Suomen Yrittäjien julkistamasta raportista.

Nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua, joka johtaisi työlakien valmisteluun sekä yleissitovuusjärjestelmästä luopumiseen. Toinen vaihtoehto olisi, että la-kia muutettaisiin ja näin sallittaisiin työpaikalla tehtävin sopimuksin poiketa työehtosopimuksen määräyksistä. Suomen Yrittäjät on ehdottanut paikallista sopimista korostavaa mallia jo vuosia. Toivottavasti asia nousee esille viimeis-tään tulevien eduskuntavaalien yhteydessä.

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen te-kemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole an-taneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia. Työehtosopi-musten yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää vuon-na 1970, kun suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille. Tuolloin työvoi-masta oli ylitarjontaa.

Eurooppalaisten työmarkkinajärjestelmien vertailussa suomalainen työehto-jen yleissitovuus on ahtaimmasta päästä. Kilpailijamaissa työpaikoilla on keski-määrin väljemmät mahdollisuudet hakea sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla yritys selviää kilpailussa. Valtaosassa EU-maita on käytössä minimipalkka tur-vaamassa työehtojen kohtuullisen tason.

Työterveyshuollon järjestämistapoja ollaankin kehittämässä. Tavoitteena on, että työterveyshuolto saadaan entistä kattavammaksi ja vastaamaan paremmin sisällöltään myös mikro- ja pienyritysten tarpeisiin.

Osallistuin muutama kuukausi sit-

ten Teknologiateollisuuden semi-naariin, jossa keskisuuren yrityk-sen toimitusjohtaja kertoi hallinnol-

lisesta taakasta omalle yritykselleen. Hän kertoi viestittäneen jo useiden vuosien ajan kulloisel-lekin maamme hallitukselle taakan vähentämi-seksi. Tuolloin hänen yrityksellään oli keski-määrin 110 hallinnollista ilmoitusta tai toimen-pidettä vuodessa. Vanhasen hallitus tarttuikin tuumasta toimeen. Työtä jatkoi Kiviniemen hal-litus ja viime vuosina Kataisen hallitus. Työn tu-loksena, seminaarin aikaan hallinnollinen taak-ka oli liki kaksinkertaistunut. Yrityksellä oli 192 hallinnon vaatimaa toimenpidettä.

Hallinnollisen taakan lisääntymisestä ei voi kui-tenkaan pelkästään syyttää nykyistä tai edellisiä hallituksia. Torjunta tappioista korkeintaan, sil-

lä suurin osa sääntelystä tulee Euroopan unio-nista. Suomessa olemme tässä suhteessa malli-oppilaita. Implementoimme sellaisenaan direk-tiivit suoraan kansalliseen lainsäädäntöön, joka monta kertaa on johtanut yritysten hallinnolli-sen taakan lisääntymiseen ja yrittäjille kasvaviin kustannuksiin. Direktiivit ovat tehty koko Eu-roopan alueelle, ja ottavat kehnosti huomioon kansalliset erityisolosuhteemme.

Pankkitoimiala on nykyisin erityisen voimak-kaan sääntelyn alla. Pankkien sääntelyllä pyri-tään varautumaan paremmin tuleviin talouskrii-seihin mitä oltiin vuonna 2008 kun nykyinen kriisi alkoi. Tämä tarkoittaa pankeilta perittä-viä maksuja yhteiseen kriisirahastoon, suurem-paa vakavaraisuutta ja riskilainojen pienempää määrää. Yritysrahoitus lasketaan riskirahoituk-seksi. Tämän vuoksi pankkirahoitus yrityksille

on kallistunut, lainaehdot ja vakuusvaatimuk-set ovat merkittävästi tiukentuneet.

Erityisesti nyt olisi tärkeää muuttaa yritysvero-tusta niin, että pk-yrityksen tulosta verotetaan vasta silloin kun se nostetaan yrityksestä pois. Myös yritysrahoitukseen olisi saatava erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten joukko-rahoitus internet-alustalla ja business-enkelitoi-minnan kannustaminen. Tässä tilanteessa myös Finnveran ja erityisesti Tekesin rooli on kasva-nut pk-yritysten rahoituksessa.

Yrittäminen on elämäntapa ja yrittäjät ihan oman tyyppisensä kansan osa. Yhteiskunnan etu olisi kaikin keinoin luoda kannustava ja yrittä-mistä tukeva toimintaympäristö. Yrittäjillä on hyvä ilmapiiri ja yhteiskunnan pitäisi rakentaa hyvä yritysilmapiiri.

Tiesitkö, että voit liittyä Suomen Yrittäjiin myös opiskelijajäseneksi? Katso lisää osoitteesta www.yrittajat.fi

Hei, Sinua lobataan!

Tänä kesätiistaina Suomessa ei ole liikaa tahoja, jotka kantavat huolta Oy Suomi Ab:n ja kuntien kokonaiseduista, aluetaloudel-lisesta vaikutuksista, eli oman vaikutuspiirin ulkopuolisista asiois-ta. Elämme lobbauksen ja edunvalvonnan kulta-aikaa. Rakenteet

ja rahat muuttuvat kun väki vähenee ja toimintoja tehostetaan. On taistel-tava ja laitettava resursseja olemassa olevien asioiden puolustamiseen, hal-littava mediapeli ja lobattava uusia mahdollisuuksia. Kehittykö Suomen kil-pailukyky ja kykenemmekö asioitamme EU:ssa lobbaamaan?

Mitä Vladimir Vladimirovits Putin lobbaa?

Putin valvoo etujaan terhakkaasti, mutta kaikkiin poliittisiin kiemuroihin hänkään ei koneistonsa kanssa kykene. Keinoja edunvalvontaan Putinilla kui-tenkin on isompi salkullinen. Jääkiekosta massiiviseen propagandapeliin. Siinäpä meille mallia edunvalvonnasta! Maakuntaliitto kurssille Pietarin so-tilasakatemiaan? Siten saadaan Parikkalan rajanylityspaikka Rosgranitsan listalle ja Rajavartiolaitoksen komentajan mielitavoitteeksi! Putinin edun-valvontakoulu oli 16 vuotta KGP:ssä, ja Kremlin makuun Putin pääsi jo äi-dinmaidossa, kun Putinin isoisä toimi Leninin kokkina.

Kuka lobbaa investointeja?

Yrittäjä lobbaa yrittämisen ja kotikuntansa puolesta ja Meeri lobbaa kau-pungin talouden puolesta. Byrokratia kuitenkin lisääntyy satumaisesti. Am-mattikuljettajan muovilupakorttinippu on häkellyttävä ja isomman investoin-nin pystyyn saaminen vie minimissään viisi vuotta - ellei kukaan valita. Ja va-littaminen on tehty Suomessa niin houkuttelevaksi, että hallinto-oikeudet ja korkeimmat sellaiset pullistelevat vain viivyttämiseksi tehtyjen valitusten tul-vassa. ELY-keskuksia syytetään rahoitusten jarruttamisesta ja pankkeja ha-luttomuudesta ottaa maltillistakaan riskiä. Kaikki silti huutavat investointi-en perään! Kannattaisi tehdä isompia hankkeita ja hakea rahoitusta suoraan EU:lta Brysselistä, sanovat Suomen EU-virkamiehet. Näin tekevät muut jä-senmaat, paitsi kiltti Suomi.

Kuka fanittaa yrittäjiä?

En jaksa lakata ihmettelemästä ja kunnioittamasta ihmisiä, jotka riskee-raavat taloutensa yrittämällä, kehittämällä ja työllistämällä muita. Yhteis-kunta palkitsee sen jättämällä yrittäjän paljon huonompaan asemaan kuin palkansaajan. Ja vaikka Suomen Yrittäjät on suurempi kuin koskaan, aivan liian vähän on yrittäjän aseman parantamiseksi on saatu aikaan! Yrittäjä on kuin Suomen jalkapallomaajoukkue, maahankin lyötynä näkee aina positii-visen tulevaisuuden ja yrittää uudelleen. Osa menettää perheensä ja tervey-tensä, osa onnistuu paremmin. Kuitenkin uudet työpaikat syntyvät pääosin pienyrityksiin, ja niiden työntekijät ovat tutkimuksien mukaan onnellisim-pia. Vähintä mitä Sinä voit tehdä, on ostaa paikalliselta yrittäjältä, poiketa putiikkiin, rakentaa Ranella. Laskelmat kiistattomasti osoittavat, että alu-eelta ostettu euro kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi ja hyödyntää siis myös Sinua. Peukku sille!

PäätoimittajaltaART0 TOLVANEN

TALOUDENTEKIJÄTJULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna

PÄÄTOIMITTAJA: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, [email protected]

TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Laura Similä,

Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, [email protected]

ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS:

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

ILMESTYY VUONNA 2014: 4.2., 8.4., 3.6., 2.9., 28.10. ja 9.12.

PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

33/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

MatkailuHuippuhetkiä matkailijalleEtelä-Savon kesässä 2014

Virtasalmella Längel-mäen kylässä sijaitsee Suomen ensimmäinen Maatalon Jäätelö –konseptilla kermajää-telö-herkkuja valmis-tava yritys. Perheyri-tyksen reseptikirjassa on vielä 2000 käyttä-mätöntä reseptiä.

Järvi-Suomen ytimessä jääte-

löt valmistetaan naapurin lehmien maidosta ja Maitomaan kermasta il-man keinotekoisia lisäaineita. Kaikki Kyytselän jäätelöt valmistetaan Virta-salmella ja markkina-alueena on vain lähialue kuljetusten minimoimiseksi. Perheyrittäjä Juha Putkonen sa-noo Kyytselän jäätelön säilyvän puh-tauden ja valmistusprosessin vuoksi 12 kk ilman mitään säilöntäaineita.

– Tärkeintä meidän jäätelöissä on täyteläisyys, jonka salaisuus on val-mistuksessa käytetyt runsaat raaka-aineet ja jäätelön tekeminen käsityö-nä, Putkonen sanoo. Maut ovat aitoja ja makuelämys kestää suussa pidem-pään, eikä jäätelöä ”tarvitse” ahmia vaan siitä voi rauhassa nautiskella. Esimerkkeinä valikoimasta ovat va-niljajäätelö, mansikkasorbetti, rom-mirusina ja Baileys Daim. Jäätelöt tehdään meijeritasoisessa pienessä tuotantotilassa ja maito sekä kerma muokkautuvat mahdollisimman vä-hän valmistuksessa, näin myös jää-telöt soveltuvat useimmille laktoosi-ongelmaisille.

Kyytselän jäätelö on vuonna 2008 perustettu perheyritys, jonka toimin-ta on sivutoimista. Putkosen mukaan tavoitteena on nostaa tuotantoa vuo-sina 2015-2016 vastaamaan alueella olevaa kysyntää.

– Jäätelön valmistus kaikkine hal-linnollisine tehtävineen on todella työvoimavaltaista, jolloin työvaihei-

den sujuvuuteen täytyy panostaa pal-jon, Putkonen sanoo.

Kesällä 2014 Kyytselän jäätelötila Längelmäen kylässä tarjoaa maaseu-dun keskellä unohtumattoman ma-kuelämyksen. Jäätelöpalloa nautties-saan voi katsella naapurin lehmiä tai kuunnella ja katsella savolaista maa-laismaisemaa.

– Lisäksi voidaan jutella jäätelös-tä enemmänkin, koska siitä meillä on varmasti paljon kerrottavaa, Putko-nen houkuttelee.

Kyytselän jäätelö sulaa suussa pidempään

KYYTSELÄN JÄÄTELÖTILA valmistaa joka vuosi 20-30 uutta makua, eikä koskaan tiedä mitä makuyllätyksiä tilamyymälän vitriinistä saattaa löytää.

PORRASSALMI 225 -TAISTELUNÄYTÖS 14.6. KLO 13. Porrassalmen taistelun alkuperäisellä paikalla järjestetään taistelun 225-vuotispäivän muistoksi upea näytös. Näytökseen osallistuu merkittävä määrä historian harrastajia tykkeineen, ratsuineen sekä musketteineen ajankohdan mui-kaisiin univormuihin pukeutuneena. Käsiohjelma 10 e. www.vistimikkeli.fi/stedingk

Mistä on unelmien kesä tehty? Kulttuurista, urheilusta vai musiikista? Upeita van-hoja autoja ja muita vinkkejä kesämenoihin: savonlinnanyt.fi ja mikkelinyt.fi

PURUVESI POP 1.-2.8.2014. Kerimäen sirkuskenttä täyttyy elämykselli-sestä festivaalihuumasta, kun Keiku ry järjestää Puruvesi Pop -festivaalin. Puruvesi-Pop tuo kylän ytimeen, Suomen kirkasvetisimmän järven äärelle tähtiä meiltä ja maailmalta – kyntensä pääsevät näyttämään myös paikalli-set osaajat. Tapahtuma on ikärajaton. www.keiku.fi/puruvesi-pop/

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT - KULLERVO. Aulis Sallisen kirjoitta-ma, Kalevalaan ja Aleksis Kiven Kullervo-näytelmään perustuva ooppera nostaa kiihkomielisen Kullervo-hahmon menestyksekkäästi maailman oopperalavoille. Nyt teos nähdään uutuustuotantona Olavinlinnan Ooppe-rajuhlilla. Sallisen sävellystyö on vahvaa ja värikästä ja Kullervon roolissa loistaa Suomen eturivin baritoni Tommi Hakala. Esitykset klo 19-22: 4.7 ensi-ilta, 9.7., 12.7., 18.7. ja 21.7. www.operafestival.fi

MIKKELIN MUSIIKKIJUHLAT 27.6.-2.7.2014. Viime vuonna alkanut Brahms-sarja jatkuu kesällä 2014. Tulevana kesänä esiintyy myös Mu-siikkijuhlien tuttujen solistien lisäksi ensikertaa viulisti Leonidas Kavakos (Sibelius viulukilpailun voittaja 1985) sekä useita upeita laulajia.www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi

PUUMALAN SILTAKEMMAKAT 30.7.-2.8.2014. Puumalan suurin kesäta-pahtuma vuodesta 1995 järjestetään Puumalan satamassa. Nämä kelepo kemut kokoavat monituhatpäisen yleisön riemuitsemaan symbolisestikin yhdistävää Puumalansalmen siltaa. Nimekkäät artistit ja letkeä kesämei-ninki markkinahumuineen haalii vuosittain Puumala-fanit lempipaikkaan-sa. K-18 www.sky-bar.fi/kemmakat.html

BIG WHEELS 19.21.7. PIEKSÄMÄELLÄ. Big Wheelsin päätapahtuma on lauantaina Pieksäjärven rannalla aivan kaupungin keskustassa järjestet-tävä kokoontumisajo, joka tarjoaa nähtävää ja tehtävää koko perheelle. Harrasteajoneuvoja laidasta laitaan, kuplavolkkareista aina jättikokoisiin jenkkirekkoihin. Nostalgisten polkuautojen kokoontuminen ja suosittu pahviautoverstas, jossa itse kukin voi askarrella kierrätyspahvista itsel-leen unelma-auton. Lauantain huipennuksena on suuri cruising-paraati ja iltabileet Pieksämäen jäähallilla. www.bigwheels.info

Kyytselän jäätelö � Kermajäätelöt ja sorbetit

� Auki kesä-elo la-su 14-17

� Ajo-ohjeet: Tieltä 459

(Juva-Pieksämäki) opastus

� Myynnissä mm. Cafe Stel-

lasta Mikkelissä, Citymar-

ketissa Pieksämäellä sekä

Savonlinnassa Poudan

kauppassa

Kermaherkkuja käsityönä


O n mukavaa olla koordinoimassa toimintaa yritysten kanssa, jotka

uskaltavat investoida uuteen ja kehit-tää matkailutoimintaa Saimaalla, sa-noo Leinonen viitaten muun muassa osuuskauppa Suur-Savon ja Savon Mafian uusiin ravintolahankkeisiin.

– Erityisesti uusi ravintola Per-lina di Castello on tämän kesän ter-vetullut lisäys tarjontaamme, Leino-nen kiittelee. Savonlinnassa yöpymis-määrät ovat 400 000 luokkaa, joista kolme neljäsosaa tulee kotimaisis-ta matkailijoista. Venäläisiä yöpyjiä vuodessa on 80 000 ja loput 20 000 tulevat ympäri maailman - Kiinasta, Japanista, Australiasta ja muista Eu-roopan maista. Modernit humanis-tit etenkin Kiinassa ja Japanissa ovat jatkuvasti kiinnostuneempia Skandi-naviasta, Suomesta sekä Saimaasta ja potentiaali hyödyntää tämä trendik-kyys on huikea. Puhdas vesi ja luon-to, sekä korkeatasoiset ruoan raaka-aineet löytyvät jo Saimaalta, enää täy-

tyy vain varmistaa ihmisten tietoisuus mahdollisuuksista Saimaalla.

– Tärkeää on nimenomaan mark-kinoida aluettamme kokonaisuute-na, Saimaana, eikä jokaista kaupunkia erikseen, Leinonen korostaa. Savon-linnan seudun matkailu satsaa Imat-ran, Lappeenrannan ja Mikkelin yh-teistyöhön seudun matkailun mark-kinoinnin yhdistämiseksi, mikä hyö-dyttää tuntuvasti koko seutukuntaa.

Kesän katukuva kan-sainvälistyy

Savonlinnan seudun matkailu markkinoi yhteistuotetta kolman-

siin maihin kuten Kiinaan ja Japa-niin houkutellakseen turisteja nautti-maan Pietari-Saimaa-Helsinki koko-naisuudesta.

– Meillä on loistava Venäjä -osaa-minen, verkostot ja kulkuyhteydet - nyt täytyy saada matkailijat liikku-maan rohkeammin Helsingistä Sai-maalle päin, Leinonen tiivistää. Ko-timaisten matkailijoiden lisäksi esimerkiksi kiinalaisten ja japanilais-ten kasvava virta tulee näkymään ka-tukuvassa jo ensi kesänä.

– Paljon työtä Saimaa-Pietari yh-teistyön eteen on tehty ja uskomme sen vain kasvavan nyt, kuin pää toi-minnalle on avattu, Leinonen maalai-

lee. Kesän 2014 odotukset ovat Venä-jän suhteen kuitenkin kaksijakoiset. Viime vuosina Savonlinnan seudun matkailun kehitys on ollut maamme huippuja, mutta maaliskuussa 2014 venäläisten matkailu laski ruplan heikentymisen takia. Venäjän poliit-tisen ja taloudellisen tilanteen lopul-lista vaikutusta matkailuun on mah-dotonta arvioida.

Yhteistyöllä uusiin tuloksiin

Mielikuva miellyttävästä matkai-lukohteesta kantaa vuoden ympäri ja sitä tulisi hyödyntää liiketoiminnan boostaamisessa kaikilla aloilla.

– Valtioiden päämiehet nauttivat Saimaasta kesäisin, miksi emme voi-si tarjota täysin samanlaatuista palve-lua myös talvisin?, Leinonen haastaa. Leinonen korostaa yhteistyömahdol-lisuuksia oopperajuhlien kanssa. Sa-vonlinnan seudun matkailu on yh-distänyt verkkokaupan Savonlinnan oopperajuhlien kanssa.

– Ryhmämyynti on siirretty koko-naan Savonlinnan seudun matkailul-le, Leinonen sanoo sekä korostaa yh-teistyön tarkoituksena olevan ravin-toloiden, hotellien ja katsomoiden saaminen entistä täydemmiksi asi-akkaista. Oopperajuhlien lippuja on myyty ensi kesälle tähän mennessä

enemmän kuin viime kesänä samaan aikaan ja muutamat näytökset kuten Nabucco ovat loppuunmyytyjä. Leino-nen suosittelee kaikille erityisesti suo-malaista Kullervo –oopperaa Savon-linnan 375 -juhlavuoden hengessä.

– Uskon lipunmyynnin pomppaa-van käsiin Kullervon ensi-illassa ja odotan itsekin näytöstä innolla, sillä oma 8-vuotias poikani Luca on nuo-ren Kullervon roolissa, Leinonen vir-nistää. Kesän 2014 uutuutena myös asiakkaat otetaan mukaan markki-nointiin ja Saimaa -brändin rakenta-miseen. Tutustu tähän lisää osoittees-sa www.saimaamoments.fi.

MatkailuOta kaikki irti kulttuurikesästä

Innostu! Savonlinnan kesänavaus 7.6.

Savonlinnan seudun virallinen kesänavaustapahtuma avaa Suomen parhaan kesäkaupungin sesongin ja toivottaa matkailijat tervetulleiksi. Ohjelmassa mm. risteilyjä, musiikkia, tuote- ja yrityspromoja sekä paljon muuta!

Voimaannu! Norppasoutu 25 vuotta 27.–29.6.

25. juhlasoutu soudetaan kirkkoveneillä Haukivedellä kolmi-päiväisenä retkisoutuna. Mukaan voi tulla vaikka päiväksi. Bussi kuljettaa soutajat Savonlinnasta Kasinonsaarelta soudun lähtöpaikalle Rantasalmelle perjantaina 27.6.

Haltioidu! Savonlinnan Oopperajuhlat 4.7.–2.8.

Mestariteoksia ja suomalaista huippuosaamista juhlakaudella 2014. Uutuustuotantona nähdään Aulis Sallisen Kullervo Hannu Linnun johtamana. Olavinlinnan Mozart-klassikko Taikahuilu soi Okko Kamun johdolla. Ohjelmiston ranskalaisena helmenä nähdään Carmen. Loppukesällä Olavinlinnan valtaavat Welsh National Operan vierailuteokset, Puccinin Manon Lescaut ja Verdin Nabucco.

Verkostoidu! Saimaa Summit 30.7. – kohtaamisiin Saimaalla!

Saimaa Summit kutsuu mukaan keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista ja nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä. Saimaa Summit kokoaa yhteen elinkeinoelämän vaikuttajia, avainhenkilöitä ja keskeisiä päättäjiä Venäjältä sekä ympäri Suomen. Kesäfoorumin teemana on ”Saimaa nyt ja tulevaisuudessa”.

Savonlinnan keSäStä ON MONeKSi

lisätietoja Savonlinnan seudun tapahtumista www.savonlinnanyt.fi

Kuva: Aini Rössi

Vuoden vaihteessa Savonlinnan seudun matkailun toimitus-johtajana aloittanut Janne Leinonen uskoo vahvasti yhteis-työhön Saimaa –brän-din rakentamisessa. 39 –vuotias perhe-yrityksen omistaja ja höyrylaivan kapteeni hakee yrittäjämäistä otetta matkailuliike-toiminnan kehittämi-seen Savonlinnassa.

LAURA SIMILÄ

’’MEILLÄ ON YKSI EUROOPAN TUNNETUIMMISTA kulttuuritapahtumista, ja tätä tulisikin hyödyntää vuoden ympäri liiketoiminnan boostaamiseen’’ Leinonen viittaa oopperajuhliin.

Uutta Savonlinnan kesässä 2014

� Saimaa Charmantit

Saimaan alueen matkailuveturiksi

kutsutun yritysverkoston ainutlaatuisia

charmanttikohteita ovat mm. panimora-

vintola Huvila sekä uutuustuote valmiiksi

suunnitellut päiväohjelmat ryhmille,

esimerkiksi kolmen kartanon kierros tai

kauneimmat puutarhat kierros.

� Punkaharjun ja Rantasalmen alue

Savonlinnan seutukunta jatkuu aina

Punkaharjun alueen ja Rantasalmen

kauniisiin maisemiin, joihin on viime ai-

koina tehty paljon uusia matkailun inves-

tointeja. Punkaharjulla Kesämaa, Harjun

Portti ja Kruunupuisto ovat satsanneet

uutuuksiin ja Rantasalmelle rakentuva 9

milj. euron arvoinen investointi on koke-

misen arvoinen.

� Kullervon kesä 2014

Kullervon kesäpöhinä jatkuu koko

vuoden! Savonlinnan seudun yrittäjät

voivat hyödyntää Ooppera-teemaa koko

vuoden investoimalla laajempaan mark-

kinointiin ja yhteistyöhön. Alueen hou-

kuttavuuden lisääminen sataa kaikkien

laariin, eikä yksittäisten yritysten tarvitse

markkinoida itseään yhtä vahvasti kan-

sainvälisesti.

OOPPERAJUHLIEN BACKSTAGELLE! Kurkista Savonlinnan Oopperajuhlien kulissien taakse. Backstage -kierroksia järjestetään Oopperajuhlien esityskaudella 2014 suomeksi ja englanniksi tiistaisin ja perjantaisin klo 16.00. www.olavinlinna.fi

LAURA SIMILÄ

Savonlinna


M onen matkailuyrityksen

myyntiosaamisen haastee-

na on löytää oikeat kohderyhmät kansainvälisiltä markkinoilta. Mai-sa Häkkinen kiteyttää matkailutuot-teen myyntiosaamisen kolmeen hal-littavaan kriteeriin: Täytyy olla toi-miva ON LINE –varausjärjestelmä ja

kehittää sitä jatkuvasti, on löydettä-vä tehokkaat kansainväliset jakeluka-navat, sekä hyödynnettävä sosiaalista mediaa markkinoinnissa systemaatti-sesti. Esimerkiksi TripAdvisorista on matkailuyrityksen löydyttävä ja ar-vioita kohteesta tai palvelutuottees-ta on oltava uskottava määrä, Maisa Häkkinen painottaa.

Lento- ja virtuaalimat-kalle Mikkeliin

Kaunis Veera seikkailee Saimaal-la ja kutsuu Sinut lentokoneella ravei-hin sekä vauhdikkaasti veneilemään ja tutkimaan kalliomaalauksia. Mik-kelin kulttuuriin ja eteläsavolaiseen luontoon voit tutustua myös omatoi-

misesti käyttämällä verkosta löytyviä, virtuaalisesti opastettuja luonto- ja kulttuurireittejä. Kokeile millaista on olla Mannerheimin jalanjäljillä, ja tu-tustu lisää mobiilisti www.visitmikke-li.fi/maps. Häkkinen uskoo myös ve-näläisten saapuvan kesä-Mikkeliin, sillä loma on venäläisille pyhä asia ja lähimatkailu se halvempi vaihtoehto.

Kulinaristin luonnon-mukainen kestihovi

Puhdas lähiruoka jalostuu Ter-tin kartanossa maukkaaksi ja villiyr-tein ryyditetyksi makuelämykseksi. Koivun mahlaa on laskettu, sekä ke-rätty kuusenkerkkiä pitkin alkuke-sää. Keittiömestari Jaakko Kin-nunen juhlistaa uudella ruokalistal-laan Tertin kartanon 120-juhlavuotta oman kasvimaan villiyrtein ja sykäh-dyttävin makuyhdistelmin. Ajatukse-

na on annos, jossa asiakas voi valita haluamansa ruokakomponentit kasvi-maalta tai kellarista, Kinnunen suun-nittelee. Vierailu Tertin yrttitarhassa tekee vakuuttuneeksi. Keittiömestari osaa asiansa ja saa malttamattomana odottamaan annosta.

– Aloitamme ruokalistan suunnit-telun helmikuussa, kun pitää päättää mitä kasvimaalle ja yrttitarhaan istu-tetaan ja kylvetään, Kinnunen paljas-taa. Isäntä Matti Pylkkänen ker-

too, että Tertin kartanossa vierailee vuosittain 25 -30 000 vierasta, joista 15 % on ulkomaalaisia. Henkilökuntaa on parhaimmillaan 30.

– Tavoitteenamme on aito koko-nainen elämys, siksi suunnittelemme kaikki pienetkin yksityiskohdat huo-lella, Pylkkänen pohtii.

– Kyllä aito lähiruoka on Mikkelin kesän ehdoton vahvuus, matkailujoh-taja Maisa Häkkinen iloitsee ja toivot-taa tervetulleeksi makujen Mikkeliin!

Aito elämys puree myös makuhermoon

TERTIN KARTANON KAHVILASSA skoolasivat matkailujohtaja Maisa Häkkinen, kartanon isäntä Matti Pylkkänen ja keittiömestari Jaakko Kinnunen.

Aitous, paikallisuus ja puhtaus ovat matkailun kasvavia trendejä, joi-hin me luotamme Mikkelin seudulla, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen avaa. Ruokamatkailussa on suuri potentiaali ja sillä saralla paikalliset matkailuyritykset ovat kehittyneet valtavasti, matkailujoh-taja iloitsee. Yritykset ovat ymmärtäneet myös, että kestävä matkailu ympäristösertifikaatteineen on sekä koti- että ulkomaisten matkailijoi-den arvoasteikossa entistä ylempänä. Tärkein asia on kuitenkin täyttää lupaus puhtaasta järviluonnosta.

ARTO TOLVANEN

Retki Puumalan Niinisaareen.Aikataulu:12.00 Lähtö Mikkelistä, torin tilausajopysäkiltä13.30 Niinisaari (omatoiminen tutustuminen), kahvit Ravintola Niinipuussa, tutustuminen Hanhiniityn pajaan ja Temolan viinitilaan17.00 Paluu Mikkeliin, torin pysäkilleHinta 25 €/hlö, alle 4v. ilmaiseksi Sisältää kuljetukset, opastuksen sekä kahvin ja makean kahvileivän ravintola Niinipuussa. Liput ostetaan linja-autosta(max. 50 henkilöä yhdelle kierrokselle)

Tervetuloa retkelle!Mannerheimin

jalanjäljissäPuumalan

veskansan kylät

Retki Miekankoskelle, Taidekeskus Salmelaan ja In Stile Mannilaan.Aikataulu:12.00 Lähtö Mikkelistä, torin tilausajopysäkiltä12.45 Miekankoski, uittomuseo13.30 Taidekeskus Salmela15.45 Otava, InStile Mannila17.00 Mikkeli, torin pysäkkiHinta 15 €/hlö, alle 4v. ilmaiseksi Sisältää kuljetuksen ja opastuksen. Lisämaksusta sisäänpääsy Taidekeskus Salmelaan ja kahvi tai lounas.Liput ostetaan linja-autosta(max. 50 henkilöä yhdelle kierrokselle)

Lähde kävelykierrokselle tutustumaan yli-päällikkö Mannerheimin elämään Mikkelissä,

kolmen sodan ajalta. Kierroksen aikana tutustutaan Marskin rutiineihin, asuin-paikkoihin, päämajoihin kasarmiin sekä vieraillaan erikoisluvalla Mannerheimin salonkivaunussa.

Aikataulu: Klo 12-14, lähtö Salonkivaunulta (Mikkelin rautatieasema)

Hinta 10 €/hlö sisältää opastuksen ja sisäänpääsyn Mannerheimin salonkivaunuun.Liput ennakkoon vain Mikkelin matkailuneuvonnasta.

HEINÄKUUSSA OPASTETUT TAKUULÄHDÖT

TORSTAISIN klo 12-173.7. • 10.7. • 17.7. • 24.7. • 31.7.

KESKIVIIKKOISIN klo 12-142.7. • 9.7. • 16.7. • 23.7. • 30.7.

TIISTAISIN klo 12-171.7. • 8.7. • 15.7. • 22.7. • 29.7.

12.00 Lähtö Mikkelistä, torin tilausajopysäkiltä

Lisämaksusta sisäänpääsy Taidekeskus

päällikkö Mannerheimin elämään Mikkelissä, kolmen sodan ajalta. Kierroksen aikana tutustutaan Marskin rutiineihin, asuin-paikkoihin, päämajoihin kasarmiin sekä vieraillaan erikoisluvalla Mannerheimin salonkivaunussa.

Aikataulu: Klo 12-14, lähtö Salonkivaunulta (Mikkelin rautatieasema)

Hinta 10 €/hlöja sisäänpääsyn Mannerheimin salonkivaunuun.Liput ennakkoon vain Mikkelin matkailuneuvonnasta.

Retkiin ei voi tehdä ennakkovarauksia. Lisätiedot visitmikkeli.fi ja Mikkelin matkailuneuvonta, Kauppakeskus Stella, 2. krs

Viininmaistajaiset Ollinmäellä

KESKIVIIKKOISIN JATORSTAISIN 25.6.-14.8. klo 14

JOKA PÄIVÄ 15.6.-10.8.MIKKELIN SATAMASTAklo 12.30 ja 15.00

TIISTAISIN 23.6.-31.8. KENKÄVEROSTA klo 10

OHJELMAAKESÄPÄIVIIN Klikkaa visitmikkeli.fi ja tutustu kesäohjelmaan. Viikko-ohjelmassa esimerkiksi:

MaisemaristeilytM/S Jaarlilla

Pikaristeily (4h)Astuvansalmen kalliomaalauksilleM/S Kuutilla

Tervetuloa retkelle!Tervetuloa retkelle!

Retki Miekankoskelle, Taidekeskus

TIISTAISIN TIISTAISIN 1.7. • 8.7. • 15.7. • 22.7. • 29.7.

Muistoja, muotiaja kulttuuria

Viininmaistajaiset Ollinmäellä

TORSTAISIN 25.6.-14.8. klo 14

JOKA PÄIVÄ 15.6.-10.8.MIKKELIN SATAMASTAklo 12.30 ja 15.00

TIISTAISIN 23.6.-31.8. KENKÄVEROSTA klo 10

MaisemaristeilytM/S Jaarlilla

Pikaristeily (4h)Astuvansalmen kalliomaalauksilleM/S Kuutilla

Pikaristeily (4h)Astuvansalmen kalliomaalauksille Kaunis

Veerasuositte

lee

Uutta Mikkelin kesässä 2014 � Veneretki Astuvansalmen kalliomaalauksille m/s Kuutilla ja

ruokailu Anttolanhovissa

� VIP-yksityislennolla Helsingistä St. Michel -raveihin 20.7.

� Porrassalmi 225v -taistelunäytös 14.6. ja Curt von Stedingk –

näyttely Mikkelin kaupungin talolla 13.6.-17.8.

� Teetinkin vallit ja Porrassalmi 225 vuotta -näyttely Kyyhkylän

kartanossa 6.6

� Omatoimiset Kulttuurikierrokset, www.visitmikkeli.fi/maps

ARTO TOLVANEN

”CURT VON STEDINGK - SALONKIEN SUOSIKKI SAVON SODASSA” on näyt-tely, joka kertoo Savon prikaatin komentajasta Curt von Stedingkistä. Näyttely järjestetään Mikkelin kaupungintalolla 13.-6. - 17.8. klo 10-17.

(suljettu 20.-22.6.) Näyttelyssä vierailee myös von Stendingkin ja von Döbelin sukujen jälkeläisiä Ruotsista. www.visitmikkeli.fi/stedingk

Tertin kartanon sitruunamarinoitu hauki

600 g pakastettua haukifileetä

20 g merisuolaa

Suolaa filee, kääri kelmuun ja pakasta. Ota pois pakkasesta vuo-

rokautta ennen tarjoilua. Anna fileen sulaa, poista mahdolliset

ruodot ja leikkaa pieniksi kuutioiksi.

Laita palat kannelliseen astiaan ja kaada liemi päälle. Anna palo-

jen maustua jääkaapissa noin vuorokauden.

Liemi:

2 dl rypsiöljyä

0,5 dl sitruunamehua

0,5 dl valkoviinietikkaa

6 rkl sokeria

puolikas punasipuli hienonnettuna

2 rkl hienonnettua tilliä

Sekoita öljy, mehu, etikka ja sokeri tehosekoittimessa.

Lisää vielä punasipuli ja tilli sekä surauta hienoksi.

Savonlinna

Mikkeli


LAURA SIMILÄ

Partaharjulla on ollut jo oppilai-

toksen toiminnan aikana ulkopuo-lista majoitus- ja matkailutoimintaa. Partaharju on myös suosittu juhla-paikka, joka tarjoaa palveluja ristiäi-sistä muistotilaisuuksiin. Vahva van-ha asiakaskanta on mahdollistanut

toiminnan jatkumisen keskeytymät-tä ja samalla on tehty vahvaa uusasia-kashankintaa. Partaharjun tiloja on remontoitu nykyistä asiakaskuntaa ja toimintaa palvelevaksi. Kokoontumis-tiloja on muutettu neuvottelutiloiksi, kokoustiloiksi ja vapaa-ajanviettoti-loiksi. Muutoksilla haetaan asiakkai-den entistäkin parempaa viihtyvyyt-

tä. Asiakkaille muutokset näkyvät esi-merkiksi huomattavasti kohentunei-na majoitushuoneina, joista osa on hotellitasoa. Asiakkaille on myös pa-rannettu verkkoyhteyksiä ja muitakin kokouspalveluja.

Partaharjulla on tehty tuloksek-

kaasti uusasiakashankintaa. Nuor-

ten Keskus ry aloitti leiritoimintansa Partaharjulla elokuussa 2013 ja tilo-jen käyttö on jatkunut huomattavana.

– Lisäksi olemme kohdistaneet markkinointiamme erilaisiin yhdis-tyksiin ja järjestöihin, jotka ovat mat-kan varrella olleet kiinnostuneita Par-taharjun tilojen käytöstä, mutta ai-kaisemmin emme ole voineet tilojen

puutteen vuoksi ottaa heitä vastaan, Parhaharjun isäntä Eija Sorjonen sel-ventää.

1.6.2014 Partaharju-säätiö luo-

vuttaa liiketoimintansa Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus ry:lle. Myös leirikylän perustaja on aikoi-naan ollut Poikien Keskus ry, joten toiminnan voidaan sanoa palaavan

juurilleen. Partaharju- säätiön osak-si jää toimia kiinteistöyhtymänä, jo-ka ylläpitää ja hallinnoi leirikeskuksen maita ja kiinteistöjä.

– Partaharjun tulevaisuus näyttää valoisalle ja odotamme kovasti jo uu-sia asiakkaitamme, Sorjonen iloitsee.

Arkeologiset kaiva-ukset kertovat, että ensimmäiset asukkaat kaivoivat maamajansa Pieksämäen jokisuis-toihin jo 7000 vuotta sitten. Tänä kesänä Pieksämäki viettää 440-vuotiskesää lukuisien tapahtumien merkeissä.

LAURA SIMILÄ

Tutkimukset osoittavat Piek-sämäellä olevan yhtäjaksoista asutushistoriaa yli 5000 vuoden ajal-ta. Hallinnollisesti Pieksämäki syn-tyi 26.7.1574, jolloin kuningas Juha-na III vahvisti Pieksämäen kirkkopi-täjän perustamisen. Laajaan kirkko-pitäjään kuului alueita seitsemästä pitäjästä: Rautalammilta, Suonenjoel-ta, Leppävirralta, Joroisista, Kangas-niemeltä ja Hankasalmelta Pieksämä-en lisäksi. Kaupungille kertyy kesällä 2014 ikää 440 vuotta. Synnyinpaik-kaa hallitsee edelleen Suomen vanhin käytössä oleva, 210 -vuoden ikään eh-tinyt Sylvi Kekkosen synnyinpappila.

Pieksämäen liikenteellinen merkitys kasvoi voimakkaasti sotien 1939-1944 aikana. Huoltolii-kennettä rintamille hoidettiin ja oh-jattiin rautateitse Pieksämäeltä käsin. Alue toimi myös päämajan varasijoi-tuspaikkana ja materiaalivarikkona. Myös sotilaslentokenttä ja suuri so-

tavankileiri lisäsivät Pieksämäen lii-kenteellistä painoarvoa. Sotien jäl-keen karjalaisen siirtoväen jakoreitit kulkivat Pieksämäen kautta ja nosti-vat kauppalan asukasluvun lopulta yli kaksinkertaiseksi. Tuolloin muun mu-assa Suomen Kirkon Sisälähetysseura laitoksineen muutti Pieksämäelle tuo-den 600 uutta työpaikkaa.

Vuonna 2014 Pieksämäen kaupunki on edelleen vehreä si-jaitessaan 452 järven keskellä ja vä-kiluku on tällä hetkellä noin 20 000.

– Tiivis kaupunkimaisuus ja luon-non läheisyys tekevät Pieksämäestä mukavan asuinpaikan myös lapsille ja perheille, sanoo Ilkka Seppä juhla-tiimistä. Pieksämäen perinne- ja kult-tuurijärjestöt Pieksämäki-Seura, Aar-ne Haapakoski -Seura, Pieksämäen Iso-Pappilan tukiyhdistys, Savon Ra-dan Museon perinnekerho ja Tapah-tumaverkko ry ovat perustaneet juhla-toimikunnan, jonka tarkoituksena on saada aikaan laajalla yhteistyöllä juh-lakesä tämän ensimmäistä hallinnol-lisen Pieksämäen syntymäpäivää juh-listamaan.

Tapahtuman organisointi on uskottu Tapahtumaverkko ry:lle, joka rakentaa ohjelmaa pai-kallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa yhdessä niiden verkottumista edistäen. Tavoitteena on positiivisen yhteistyön synnyttäminen paikkakun-nan Hyvän esilletuomiseksi ja tiedok-si saattamiseksi niin omille asukkaille kuin ulkomaailmallekin. Juhlaohjel-man näet osoitteesta www.pieksama-enparhaita.fi/pmk440/

Pieksämäki täyttää hurjat 440-vuotta

Matkailu PIEKSÄMÄKI ALOITTI STRATEGIATYÖN. Pieksämäen kaupunki aloitti uuden strate-gian suunnittelun. Tämän hetkinen kaupungin strategia on voimassa vuoteen 2020 asti. Lisätietoa www.pieksamaki.fi

Sisäoppilaitos tuunattiin hotelliksi

PARTAHARJU PIEKSÄMÄELLÄ muuttaa toimintansa kertaheitolla, kun opetuksen loputtua on mahdollisuus keskittyä kokonaan majoitus- ja matkailutoimintaan.

NIINA KORMANO

Partaharjun opisto on toiminut vuodesta 1960 sisäoppilai-toksena. Opiston toiminta loppui vuo-den 2013 lopussa ja oppilaitoksen opiske-lijat siirtyivät Seura-kuntaopiston tiloihin Pieksämäen keskus-taan. Opiskelijoiden poistuttua vapautui runsaasti majoitus- ja kokoontumistiloja.

PIEKSÄMÄKI 440 VUOTTA -JUHLAKESÄN avasi juhlallisella julistuksella kuningas Juhana III:n ”lähettiläs” (oikealla) 24.5.2014 Pieksämäen kesätorilla.

”Pieksämäen tunnetuin kesätapahtuma, heinäkuussa järjestettävä Big Wheels, kokoaa kaupunkiin jopa tuhat harrasteajoneuvoa ja 10.000 hengen yleisön.’’

TOMMI HEINÄJÄRVI

SOILE RYTKÖNENHEIKKI SKYTTÄ

TARU JUVELA

Pieksämäki


Miljonääriksi Minskissä

Vanha Lastenklinikka hajoaa kä-

siin. Nyt tarvitaan talkooväkeä ra-

kentamaan yhdessä uusi. Tavoit-teena on kerätä yrityksiltä ja yksityi-siltä lahjoittajilta 30 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Tämän tavoit-teen saavuttamiseksi tarvitaan talkoo-henkeä ja yhteistä tahtotilaa ja myös suomalaisten yritysten osallistumis-ta. Uusi lastensairaala on Suomel-le kunnia-asia ja haluamme sen ole-

van valmiina juhliessamme itsenäis-tä 100-vuotista Suomea 2017.

Lahjoituksilla mahdollistetaan maailman huippuluokan erityissai-raanhoito lapsille Suomessa nyt ja tu-levaisuudessa. Samalla autamme sai-raan lapsen perhettä tarjoamalla heil-le nykyistä paremmat mahdollisuudet olla läsnä ja osana lapsen hoitoa.

Yrittäjille on useita keinoja osal-

listua lastensairaalan rakentami-

seen. Yritys voi tukea uutta lastensai-raalaa kertalahjoituksella, säännölli-sellä yrityslahjoituksella, yrityksen merkkipäivälahjoituksella, lahjoituk-sella osana tuotemyyntiä tai haasta-malla joko henkilöstö tai yrityskump-panit mukaan talkoisiin. Lahjoituk-sen voi tehdä myös nopeasti verkossa osoitteessa www.uusilastensai-raala2017.fi.

Kerimäen ensimmäinen Muikku-

festivaali järjestetään elokuun alus-sa Kalastajatilan ja Kirkkorannan maisemissa laajan toimijajoukon voi-min. Uusi kesätapahtuma nivoo tar-kastusinsinööri Jorma Mattisen vision mukaisesti yhteen elokuun en-simmäisenä viikonloppuna järjestet-tävän Puruvesi Pop –festivaalin, sekäsitä seuraavana viikonloppuna pi-dettävät vetouistelun SM-kilpailut. Tapahtumien odotetaan tuovan Ke-rimäen keskustaan jopa 7000 vierai-lijaa. Muikkufestivaalin myötä Keri-mäellä muodostuu elokuulle lähes puolentoista viikon mittain tapahtu-makimara.

Muikun brändi tutuksi

Muikkufestivaali toimii alueen imagoa, yhteisöllisyyttä ja yhteishen-keä kohottavana tapahtumana. Kes-keisestä on myös Puruveden muikun brändin ja sisävesikalastuksen tun-nettavuuden lisääminen.

Muikkufestivaalien aikana tapah-tuma-alue herää henkiin iltapäivisin ja toiminta jatkuu pitkälle hämyisiin ja tunnelmallisiin elokuisiin iltoihin. Ohjelmassa on muun muassa perin-nenuottanäytökset, kotiseuturistei-lyt, muikun perkuukilpailu, ranta-kala, lauluilta, muikku- ja järvikala-teemaan keskittyvä seminaari, koko perheen rantaonkikilpailu sekä katu-sählyturnaus.

Muikkufestivaali on yhteisponnitus

Tapahtuman toteuttamisen on käynnistänyt Kerimäen aluejohtokun-ta. Muikkufestivaalin organisoinnista vastaa Kerimäen Iloinen Kulttuuri, eli Keiku ry, joka hoitaa myös Puruvesi Pop –festivaalin toteuttamisen. Muik-kufestivaali on kuitenkin kokonaisuu-dessaan laajan toimijajoukon yhteis-ponnistus. Tapahtuman toteuttami-seen on lähtenyt mukaan laaja joukko paikallisia yhdistyksiä, muun muassa Kerimäki-seura, Pro Puruvesi, Keri-mäen Kisa, sekä Puruveden Kala-Har-rit jotka vastaavat myös SM-vetouis-telun järjestelyistä.

ARTO TOLVANEN

Infra pelaa, osaamis-ta on tarjolla

Valko-Venäjän historia muistut-taa eräiltä osin Suomea. Pohjan sota ja monelta suunnalta tulleet valloit-tajat ovat opettaneet valkovenäläiset elämään rajaseudulla vahvan naapu-rin kyljessä. Venäjän vaikutusvallas-ta rimpuillaan vain hieman myöhem-min eroon. Osaajia koulutetaan innol-la ja pääkaupunki Minskissä on peräti

14 yliopistoa! Liettuan ja Valko-Venä-jän raja-asema on ruuhkainen ja eri-tyisesti rekkajonoissa vaaditaan kärsi-vällisyyttä. Tiet ovat todella hyväkun-toisia ja bensa-asemia on riittävästi. Matkamies ei pety myöskään kulina-ristisesti. Ruoka sointuu erinomaises-ti suomalaiseen suuhun. Suomalaiset yritykset ovat myös löytäneet tiensä Valko-Venäjälle. Olvi osti mm. Lid-skoe Pivo –panimon ja on laajenta-nut tuotantokapasiteettiään roimas-ti. Panimo tekee lähes 40 miljoonan liikevaihdostaan 10 % voittoa.

– Valko-Venäjän olosuhteista on

maailmalla ristiriitainen kuva, Valko-Venäjän ensimmäisen vakuutusyh-tiön perustanut Sergei sanoo.

– Paikallistuntemus onkin ehdoton edellytys ulkomaisen yrityksen me-nestymiselle, Sergei painottaa.

– Täällä pärjää, kun toimii kette-rästi ja edellä aikaansa, Sergei nau-rahtaa, ja paljastaa, että Lukashenko aiheuttaa myös heille harmaita hiuk-sia.

Yllättävän lähellä

Valko-Venäjä on todella lähellä. Vieraillaksesi Belarus-traktoritehtaal-la tarvitsee matkaa Tallinnasta taittaa vain 835 km. Pietarista Minskiin pää-see kätevästi yöjunalla. Valkovenäläi-set nuoret puhuvat useimmiten eng-lantia ja hotellivaraukset onnistu-vat mainiosti netissä. Navigaattorin karttaohjelma kannattaa päivittää viimeisimpään, sillä parin vuoden ta-kaisissa versioissa näkyvät vain pää-tiet. Suomalaisista valkovenäläisillä on on yllättävän hyvät tiedot. Ystävä-ni Sergei halusi ensimmäiseksi var-mistua tiedosta, että voiko olla totta, että suomalaiset voivat sopia suulli-sesti isoistakin kaupoista ja sana pi-tää? Kun vahvistin asian, hän piti tätä upeimpana asiana maailmassa.

Minskissä kuluu rahaa helposti miljoona päi-vässä. Mutta toki se on vain alle sata euroa. Palvelut pelaavat ja ilmainen wifi-verkko on tarjolla ravintoloissa, hotelleissa ja julkisilla pai-koilla. Turisteista ollaan aidosti kiinnostuneita ja ulkomaalaisten kanssa jutellaan mielellään. MM-kisavieraille hotellissa lahjaksi annettu kisakassi toi hyvän mielen. Ilmainen bussikortti, alennuskortti liikkeisiin, kartta ja kisamuki, joka toivottaa tervetulleeksi Valko-Venäjälle, toi-misivat mielestäni koti-Suomessakin turistia kuokuttavana lahjana.

MOZARD KERIMÄELLÄ. Maailman suurimmassa puukirkossa Kerimäellä esite-tään 20.7.2014 Mozartin Requiem. Helsingin Barokkiorkesteri, Oopperajuhlakuoro ja tähtisolistit luovat konserttiin sykähdyttävän äänimaiseman. Lippuja konserttiin myydään osoitteessa www.lippu.fi

NO LIMITS, RUN! St Michel -ravit 19.-20.7.2014 Mikkelissä on yksi kesän suosi-tuimmista ravitapahtumista: vauhtiviikonlopun yleisömäärä on vakiintunut n. 25 000 hengen tasolle. www.mikkelinravirata.fi

Lastensairaala tarvitseee apuaLAURA SIMILÄ

Muikulle omat festivaalit

MUIKKUFESTIVAALIEN odotetaan vauhdittavan Kerimäen loppukesää tuntuvasti.

Siisti, elämää kupliva Minsk:

MINSK-AREENA valmistui MM-kisanäyttämöksi 2010. Vieressä sijaitsee upea Velodromi sekä pikaluisteluhalli.

”Tiet ovat todella hyväkuntoisia ja bensa-asemia on riittävästi. Matkamies ei pety myöskään kulinaristisesti, sillä ruoka sointuu erinomaisesti suomalaiseen suuhun.’’

Pieksämäki


Kymmenes toukokuu-ta järjestetty ’’Lentävä Savonlinnalainen’’ -lentoasemapäivä oli jymymenestys. Lasten hälinä täytti lentoaseman jo reilus-ti ennen tapahtuman alkua ja 700 ilmapal-loa selkä lähes 3000 kahvi- ja mehukuppia teki kauppansa il-mailuaktiviteettien lomassa.

TEKSTI JA KUVAT LAURA SIMILÄ

Koko perheelle tarkoitetussa ta-

pahtumassa pääsi tutustumaan len-toaseman toimintaan ja Flyben mat-kustajakoneeseen miehistön johdol-la. Flyben matkustajakoneen kaptee-ni Sari Hakola sanoo olevansa otettu tapahtuman keräämästä suosiosta.

– Päivä ylitti odotukseni ja ihmis-ten kiinnostusta ilmailua kohtaan on ollut upeaa seurata, Hakola sanoo. Hakolalle päivä poikkeava, sillä lentä-misen lisäksi hän esitteli lentokoneen ohjaamoa miehistönsä kanssa yli 600 henkilölle. Erityisesti lasten reaktiot olivat mieleenpainuvia:

– Lapset olivat erittäin innostunei-ta ja kiinnostuneita, vaikkakin ujo-ja, Hakola naureskelee. Lentoliiken-ne koetaan selvästi kiinnostavaksi ja lentokoneeseen olikin koko päivän sa-tojen metrien jonot. Lapset ja aikuiset saivat myös kuvauttaa itseään kym-menien erilaisten ajoneuvojen kans-sa pienlentokoneista paloautoon.

Yrittäjät olivat mukana menes-tystapahtumassa kertomassa yleisöl-le kesän uutuuksistaan. Lähes kolme tuhatta henkilöä kerännyt tapahtuma antoi varmasti yrityksille uudenlaista näkyvyyttä. Tapahtuman tarkoitus oli tutustuttaa savonlinnalaiset lentolii-kenteeseen ja innostuttaa ihmisiä len-tomatkailuun. Subway -yrittäjä ja Sa-vonlinnan yrittäjien varapuheenjoh-taja Pekka Rautiainen korostaa len-toliikenteen säilyvyyden merkitystä koko Savonlinnalle tulovirtojen mah-dollistajana, mutta myös yritysten py-symisessä Savonlinnassa.

– Yrityksillä pitää olla toimivat yh-teydet sekä kotimaahan että ulkomail-le, jotta saamme yritysten asiakkaat tuotua kätevästi paikkakunnallemme tutustumaan yrityksiin ja näin kau-panteko asiakkaiden kanssa on mah-dollista, Rautiainen maalailee.

Mahdolliset suorat yhteydet len-

täen Venäjän suuntaan voisivat olla uusi päänavaus varsinkin matkailun näkökulmasta, sillä sieltä tutkimusten

mukaan on todella paljon halukkaita tulijoita ihailemaan Suomen kaunein-ta seutukuntaa Saimaata. Näin turis-tit pystyisivät välttämään tuntien jo-notukset raja-asemilla ja aikaa jäisi enemmän tutustua itse matkakoh-teeseen. Rautiainen muistuttaa, et-tä hinnaltaanhan lentäminen on sa-manarvoista kuin junalla matkusta-minen vaikka lentäen matka taittuu huomattavasti nopeammin ja vaivat-tomammin.

Savonlinnan yrityspalvelut jär-

jestävät kerran kuussa tapaamisia, joissa paikalliset yrittäjät tutustuvat

toisiinsa ja yhdessä mietitään palvelu-kokonaisuuksien rakentamista. Rau-tiaisen mielestä tällä hetkellä yrittä-jät ”puuhastelevat’’ liiaksi omia juttu-ja kaikessa hiljaisuudessa, kun kaikki-en etu olisi yhteistyö.

– Monella meistä on loistavia ideoi-ta, mutta liian usein ne jäävät toteut-tamatta resurssien puutteeseen, Rau-tiainen sanoo. Yrittäjien kevään sano-ma onkin, että mitä enemmän eurot pyörivät paikkakunnalla, sitä toden-näköisempää on uusien työpaikkojen syntyminen ja teollisuusyritysten tu-en saaminen.

Lentoasemapäivä oli jymymenestys

Vapaa-aika

LENTOASEMAPÄIVÄN SUOSIO YLITTI ODOTUKSET, päivän aikana vierailijoita oli lähes kolme tuhatta.

KAPTEENI SARI HAKOLA esitteli matkustaja koneen ohjaamon yli 600 vieraalle.

YRITTÄJIEN EDUSTAJA Pekka Rautiainen verkostoituu muiden yrittäjien kanssa lentoasemapäivän ohessa.

’’Yrityksillä pitää olla toimivat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, jotta kaupante-ko asiakkaiden kanssa on mahdollista’’


Rokki soi Juvalla 4.-5.2014

Juvan Camping alueen tuntumas-sa järjestetään Juva Rokkaa –festivaa-li tänä kesänä jo toisen kerran. Fes-tivaalin esiintyjäkaarti on monipuoli-nen ja muun muassa Jenni Vartiainen sekä Haloo Helsinki esiintyvät Juval-la ensimmäistä kertaa. Juva Rokkaa –festivaalin promoottori Vesa Kon-tiainen uskoo suosion salaisuudek-si puhtaan, rauhallisen järvimiljöön sekä hyvin järjestetyn festivaalielä-myksen. Kontiaisen saaman asiakas-palautteen perusteella festivaalin ko-ko on juuri nyt sopiva, eikä suunnitel-missa ole muuttua massafestivaaliksi.

– Haluamme säilyttää Juva Rokkaa –festivaalin hyvätunnelmaisena ja tii-viinä tapahtumana, Kontiainen sanoo 17-vuoden kokemuksella alalta.

Juva Rokkaa työllistää

Vaikka lippuja kesän festivaalille on jo myyty laajasti ympäri Suomea, koostuu suurin osa työntekijöistä Ju-valaisista. Kontiainen arvioi festivaa-lin työllistävän kokonaisuudessaan jopa 150 henkilöä, joista juvalaisia on huikeat 110.

– Lähes kaikki viime vuonna töis-sä olleet juvalaiset haluavat tulla töi-hin myös tänä vuonna, se kertoo et-tä jotakin on tehty oikein, Kontiainen iloitsee. Työtehtäviä on monipuolises-ti lipun- ja oluenmyynnistä järjestyk-senvalvontaan. Festivaalialueen ym-päristössä toimii myös pullopartio, joka pitää lähialueen siistinä ja kerää pullot talteen.

Juva Rokkaa –festivaali vilkastut-taa 4.-5.7 ympäristöä melkoisesti, kun

festivaaliin osallistuu noin 6600 hen-kilöä – saman verran kun Juvan kun-nassa on asukkaita. Juvalaiset ovat suhtautuneet festivaaliin positiivises-ti ja tukevasti. Miljöö järven rannalla ei häiritse liikaa, lippujen hinnat pide-tään maltillisena ja lisäksi festivaalin työllistävä vaikutus on piristysruiske Juvan kesään.

Kalevalan mytologiaa

Amorphis –yhtyeen Kalevala- ja Kanteletar-aiheiset laulut ja suoma-lainen mytologia on kerännyt suur-ta suosiota kotimaassa ja ulkomailla. Kesällä 2014 Amorphis esittää Oop-perafestivaaleilla Kalevalan hengessä kappaleitaan Eclipse -levyltä, joka kä-sittelee Kalevalan Kullervon tarinaa. Oopperafestivaaleilla nähdään en-si kesänä myös Aulis Sallisen Kul-

lervo-ooppera, joten kesäinen Savon-linna pääsee näkemään suomalaisen miehen sielunmaisemaa kalevalaisin silmin toden teolla.

Metallimusiikkia Olavinlinnassa

Amorphiksen perustaja ja ki-taristi Esa Holopainen on keikas-ta innoissaan:

– Oopperajuhlat sekä varsinkin Olavinlinna on meille uusi, upea ym-päristö toteuttaa Amorphiksen pro-duktio. Toivotamme Oopperajuhlien kävijät lämpimästi ja ennakkoluulot-tomasti mukaan luomaan kanssam-me unohtumaton ilta, Holopainen hehkuttaa. Konsertti on myös ooppe-rajuhlien vieraille uusi kokemus, sillä Olavinlinnassa ei ole aiemmin soitet-tu heviä osana oopperajuhlia.

Melodista murinaa

Taipaleensa aikana yhtyeen mu-siikki on vaihdellut death metalista progressiiviseen metaliin, mutta pää-asiassa Amorphis esittää raskaam-mankin antinsa melko melodisesti, ja laulutyyli vaihtelee puhtaasta ”muri-naan”. Vaikka Amorphiksen tyyli on vaihdellut vuosien varrella, yhtye on ollut tunnistettavissa melodisista ki-tarariffeistään.

LAULAJA KAIJA KOO sai Vesa Kontiaiselta muiston lapsuuden kesäpaikastaan Juvasta.

’’Lähes kaikki vii-me vuonna töissä olleet juvalaiset ha-luavat tulla töihin myös tänä vuonna. Se kertoo, että jo-takin on tehty oi-kein.’’

Savossa rokataan taas juvalaisvoiminMuutaman vuoden taon jälkeen rock-musiikki raikaa taas Juvan pitä-jässä. Puhdas, rauhallinen järvimiljöö ja maltilliset hinnat houkuttelevat tänä kesänä toista kertaa järjestettäville Juva Rokkaa -festivaaleille yli 6000 vierasta.

Runsaasti ulkomaillakin keikkaillut Suomi-metallin suurnimi Amorphis esiintyy Olavinlinnassa Oopperajuhlien yhteydessä 13.7.2014.

Heviä ja oopperaa Kalevalan hengessä

Muutto Kenkäveroon tuo festarikansan keskustaan

Haloo Helsinki esiintyy Jurassic Rockissa 2014.

Tapahtuman promoot-tori Jukka Holmsted matkaa festarin vakiovie-railijan Stamina –bändin

matkassa Japania myöten. Kesto-magneetit HIM ja HalooHelsinki saa-vat tämän vuoden Jurassic Rockissa seurakseen mm. Kaija Koon. Juras-sic Piknikillä esiintyvät kesän ainoas-sa yhteiskonsertissa Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelman. Itsekin aiemmin hevibändissä soittanut Holmsted ei peittele tyytyväisyyttään Edelman – Loiri kaksikon ainutkertaisesta esiin-tymisestään Mikkelissä. Holmstedtin ajatuksena on pitkäjänteisellä työllä rakentaa Mikkelistä populäärimu-siikin toinen kehto. Festarin kävijä-määrät ovat kehittyneet positiivises-ti, sillä vuoden 2009 11 000 festari-vieraasta on kiivetty viime kesän en-nätykseen 26 000 festarivieraaseen.

Tämän kesän jättipotti olisi saada 30 000 kävijän raja rikki.

Jurassic Rockissa on totuttu näkemään myös yllätyksiä, kuten viime vuonna Ko-titeollisuuden keikalla järjestetyt yllätyshäät. Mikä on tämän kesä yllätys ja kehittää-kö Observis henki-löpaikannusjärjes-telmälleen uusia ominaisuuksia? Kohdataan Ken-käverossa.

Jurassic Rock ei ole nimensä vanki, vaan esiintyy elokuun alussa ilman hirmuliskoja Kenkäverossa. Myös esiintyjävalinnat ja piknikohjelma osoittavat, että festareille ollaan hakemassa laajempaa yleisöä. Yksi asia on kuitenkin varma, keskustan kauppa ja palvelutarjonta hyötyy entistä paremmin festarikansasta.

HEIKKI LUUKKONEN

”Jurassic Rockissa on totuttu näkemään yllätyksiä, kuten viime vuonna Kotiteollisuu-den keikalla järjestetyt yllä-tyshäät.”


Raha & Talous

Tuottojen hakeminen korkomarkkinoilta on muuttunut yhä haas-tavammaksi. Varsinkin Euroopassa korkosi-joitusten tuottotasot ovat laskeneet hyvin alhaisiksi.

Maailmantaloudessa elettiin al-

kuvuonna ristiriitaisissa tunnel-

missa mutta pohjimmiltaan myön-teinen vire säilyi. Viime vuoden lo-pulla useimmat talousindikaattorit odotuksista yritysten tuloksiin yllät-tivät myönteisesti. Kuluvan vuoden alkukuukausina sen sijaan koettiin pieniä pettymyksiä ja vauhti hidastui niin maailmantalouden kasvulla kuin suomalaisten yritysten tuloksilla mi-tattuna. Tämä ei ole kuitenkaan lan-nistanut enemmälti talousodotuksia. Osakekurssitkin ovat jatkaneet nou-sua ajoittaisesta heilunnan lisäänty-misestä huolimatta.

Myönteinen vire on säilynyt, kos-ka vuoden alun kasvun kangertelua selittää muun muassa poikkeukselli-set sääolot. Yhdysvalloissa, jossa ta-louskasvu jäi selvästi aiemmista odo-tuksista. Isommassa kuvassa elpymi-nen Atlantin länsipuolella jatkuu silti kohtuullisen hyvää vauhtia ja tasapai-noisesti.

Myös euroalueella jäätiin hieman odotuksista. Euroopassa sää koetteli maita varsin eri tavoin. Muun muas-sa Hollanti kärsi voimakkaasti, mutta Saksa hyötyi. Kokonaisuutena euro-maat jatkoivat hitaassa kasvussa, jo-ka piristyy loppuvuoden aikana aino-astaan hieman.

Euroalueella on silti koettu myös myönteisiä yllätyksiä. Luottamus Etelä-Euroopan kriisimaihin on jat-kunut hyvänä ja Portugali pääsi ke-väällä irtautumaan tukiohjelmas-taan. Jopa Kreikka on pysynyt saa-maan lainaa markkinoilta. Monella tapaa euroalueen ongelmat jatkuvat, mutta suunta on hiljalleen oikeaan ja tilanne on vakaa.

Suurimmat riskit maailmantalou-den kehitykseen kohdistuvatkin ke-hittyviltä markkinoilta. Luonnolli-sesti Ukrainan tilanne on heiluttanut markkinoita ja tunnelmia ajoittain. Markkinoiden tulkinta on silti, että kriisi on alueellinen eikä heijastu laa-jemmin maailmantalouteen.

Kiinan ja muidenkin kehittyvien markkinoiden aiempaan kehitykseen nähden vaisu kasvu on puhuttanut enemmän. Lähiaikoina niin Kiinassa kuin kehittyvillä markkinoilla talous-kasvu jatkuu silti vakaana jokseenkin viimeaikaista vauhtia. Maailmanta-louden elpyminen onkin perinteisten moottorien ja erityisesti Yhdysvaltain vedon varassa enemmän kuin pitkään aikaan.

EKP keventää vielä lisää

Kehittyvien markkinoiden aiem-paa verkkaisempi kasvu on osaltaan vähentänyt globaaleja inflaatiopai-neita. Tämä on hidastanut inflaatio-ta niin Yhdysvalloissa kuin euroalu-eella. Euroalueella deflaatio-riski on puhuttanut markkinoita. Varsinaisen deflaation riski on pieni, mutta hitaan inflaation vuoksi EKP on ennestään keventämässä politiikkaansa.

Lyhyet korot säilyvät matalina myös ensi vuonna. Keskuspankki-politiikassa nähdään myös todennä-köisesti tavanomaisuudesta poikke-avia keinoja, joilla pyritään vauhdit-tamaan taloutta ja inflaatiota kohti keskuspankin tavoittelemaa hieman vajaata kahta prosenttia.

Euroalueen elpymisen kannalta oli-si tervetullutta, että EKP.n politiikka heikentäisi euroa. Tämä olisi erittäin myönteistä myös Suomen talouden näkökulmasta. Toistaiseksi Suomen talousluvut eivät ole kertoneet sel-västä käänteestä parempaan. Teolli-suuden tilaukset ovat toki kasvaneet ja yksittäisiä myönteisiä signaaleja on

tullut muualtakin. Suomen elpyminen perustuu kuitenkin viennille ja toistai-seksi viennin kasvu EU:n alueelle ei ole riittänyt nostamaan vientiä kas-vuun, koska vienti muun muassa Ve-näjälle on supistunut.

Suomessa elpyminen antaa odottaa itseään

Suomen suhdannetilanteen kan-nalta Ukrainan kriisi tulikin hyvin huonoon aikaan. Venäjän kasvunäky-mät ovat heikentyneet ja tämä leikkaa Suomenkin talouskasvua tänä vuonna aiemmin odotettuun nähden. Vien-nin ohella kriisi vaikuttaa kuluttajien luottamukseen sekä venäläisten kulu-tukseen Suomessa.

Toki Suomen taloudesta on myön-teistäkin sanottavaa. Suomen kannal-ta inflaation hidastuminen on ollut myönteistä, sillä ostovoima ei heik-kene pelätysti. Ulkomaankaupan ta-sapaino on kohentunut ja talouspo-litiikassa on otettu askelia oikeaan suuntaan.

Kokonaisuutena Suomen talouden iso kuva on samantyylinen kuin on aiemminkin hahmoteltu. Edessä on hidas vientijohteinen elpyminen, jo-ka näkyy vasta viiveellä kotimarkki-noilla. Elpyminen tulee hiipien, eikä selväpiirteisenä rytmin muutoksena. Perinteisten vientimarkkinoiden ko-heneminen tulee kuitenkin vetämään Suomen viime vuosien suosta, vaikka pitkä heikko jakso nakertaakin luot-tamusta.

Talous elpyy verkkaisesti

OSUUSPANKIN PÄÄEKONOMISTI REIJO HEISKANEN sanoo, että Suomen edessä on hidas vientijohteinen elpyminen, jonka konkreettisia tuloksia saamme odottaa vielä hetken.

Pääekonomisti Reijo Heiskanen:

Yhdessä hyvä tulee.

AsiakasomistajamatkaTampereelle

Ilmoittautuminen, peruutusehdot ja lisätiedot: Matkavekka Savonlinna, Kauppatori 2, 57130 Savonlinna Puhelin: 020 120 4344 Sähköposti: [email protected], [email protected]

Bussiaikataulu: Savonlinna klo 07.00. Mikkeli klo 08.30

Matkaohjelma Keskiviikko: Lähtö Savonlinnasta Mikkeliin

josta matka jatkuu Iittalan Lasimäelle. Iittalan Lasi-mäellä lounas puolen päivän aikaan.

Lounaan jälkeen opastettu kierros Lasimäen tehdasalueella ja Iittalan tehtaalla, missä pääsee seuraamaan lasin puhallusta. Kierros kestää noin tunnin ja sen jälkeen voi käydä ostoksilla.

Matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa saa-vumme hotellille n. klo 17.00. Majoittumisen jäl-keen siirrytään linja-autolla Tampereen Komediate-atterille, jossa näytös alkaa klo 19:00.

KvartettiKvartetti on Ronald Harwoodin kirjoittama

menestysnäytelmä neljästä taiteilijoiden vanhain-kodissa asuvasta oopperalaulajasta.

Näytelmässä ovat ilo ja haikeus voimakkaasti läsnä. Harwood sai idean näytelmään nähtyään tv:ssä dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Mila-nossa

Ke - to 3.-4.9.2014

Torstai: Aamiainen hotellissa klo 06.30 – 10.00. Linja-auto lähtee hotellilta klo 10.30 IKEA:aan jonne halukkaat voivat lähteä ostoksille, silloin huoneet pitää luovuttaa ennen lähtöä. Linja-auto käy hakemassa klo 12.00 hotellilta henkilöt jotka eivät lähteneet IKEAan. IKEAlta matka jatkuu kohti Lahtea, jossa pysähdymme Kärkkäiselle ostoksille ja lounaalle. Mikkeliin saavumme n. klo 18.00 ja Savonlinnaan n. klo 19.30.

Matkan hinta 195 eur / henkilöHintaan sisältyy:

• Linja-autokuljetukset• Majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa• Aamiainen hotellissa• Meno- ja paluupäivän buffet-lounas eri

kohteissa• Opastukset ja sisäänpääsy kohteisiin• Teatterilippu

Yhden hengen huoneen lisähinta 55€ / henkilö

HotellitiedotScandic Tampere Station, Ratapihankatu 37 (Ukko-pekankatu) 33100 Tampere

Maksuehdot• Ennakkomaksu 50 eur 7 vrk kuluessa

varauksesta• Loppumaksu 31 vrk ennen matkan alkamista.

Maksamalla varausmaksun matkustaja hyväksyy matkaehdot.

• Jos lähtöön on aikaa alle 35 vrk, erääntyy koko matkan hinta kerralla maksettavaksi.

Rooleissa:Esko Roine alalla v. 1963Heikki Nousiainen alalla v. 1966Liisamaija Laaksonen alalla v. 1960Tuija Vuolle alalla v. 1961

Tervetuloa torstaina 5.6. kuuntelemaan erinomaisesta asiakasomistajaedustamme, Tuotto-Osuudesta.Tietoiskut Juvan, Mikkelin, Mäntyharjun, Ristiinan, Pieksämäen jaSavonlinnan konttoreiden kokoustiloissa klo 11, 13 ja 15 (kesto 15 min).Päivän aikana voit merkitä tuotto-osuuksia myös ilman ajanvarausta.Kaikkien 5.6. tuotto-osuusmerkinnän tehneiden kesken arvomme yhden iPad –tabletin.

etu asiakas- omistajille


näit oikein.taVoiTTelEmME tuoTTO-osuUDellE tÄNÄ VuoNNaNÄiN maiNiotA TuOTTOa.

tuoTTO-taVoiTe

”Venäjän kasvu-näkymät ovat hei-kentyneet ja tämä leikkaa Suomenkin talouskasvua tänä vuonna aiemmin odotettuun näh-den.”


Maksut ja varaukset hoituvat vaivattomasti

Kansainväliset matkailijat ovat löy-täneet idyllisen Niinisaaren. Mosko-valainen perhe varaa Okkoloita mö-kin netissä luottokortilla. Espanjalai-nen pariskunta suuntaa siniselle Sai-maalle, norpan kaveriksi, mukanaan vain kansainväliset luottokortit.

– Koko alueella meillä toimivat lan-gattomat yhteydet ja maksupääte kai-nalossa liikutaan palvelemassa asiak-kaita, Paula Okkola. Osuuspankki on opastanut korttiasioissa ja järkevissä maksupääteratkaisuissa, talon emän-tä iloitsee.

– Meillä jokainen mökki on suun-niteltu omalle rakennuspaikalleen ja talon isäntä Heikki Okkola onkin ra-

kentamisen lisäksi tutustunut myös arkkitehtuuriin.

– Yksilöllistä pitää olla myös palve-lu, Paula Okkola painottaa.

Saaressa on oltava edelläkävijänä

Kielitaito ja maksuosaaminen, ovat Paula Okkolan mielestä ne asiat, jot-ka saaressa on oltava erityisesti kun-nossa. Monitaitoisen emännän käsis-sä syntyvät myös monet Okkolan iki-

muistoiset makuelämykset kuten ma-rinoidut savumuikut, mustikkakukko ja lankkulohi. Aitous on Okkolassa kä-sinkosketeltavan lähellä ihmistä. Per-heen kolmen oman työntekijän lisäksi työllistyy sesonkiaikaan neljä vieras-ta. Alueelta löytyvät mm. oma satama, luotoreitit ja savusauna.

– Matkailuyritystä rakennetaan pitkällä tähtäyksellä ja meillä kvar-taali on 25 vuotta, Paula Okkola nau-raa. Okkolan Lomamökkien tavoit-teena on jatkuva laadun nostaminen ja emännän sydän väräjää, kun posti kantaa asiakkaan kiitoskirjeen Pieta-rista, johon on painettu kauniita sano-ja hienolle pergamentille.

Torikauppa on pe-rinteisesti ollut kä-teiskaupan viimeisiä linnakkeita, mutta nyt korttimaksaminen on löytänyt tiensä myös torikauppaan.

Etelä-Savossa yrittäjät ovat jo

heränneet siihen, että asiakkaat ei-vät kuljeta käteistä kukkarossaan. Asi-akas ei välttämättä palaakaan sen jäl-keen asioimaan, kun hänet on joudut-tu ohjaamaan ensin pankkiautomaa-tille. OP-maksupäätteellä kauppias varmistaa, että kaupat tulee tehtyä eikä asiakas ”katoa” matkalla Otto-automaatille. Suurissa kaupungeis-sa korttimaksaminen on tori- ja kesä-kaupassa erittäin yleistä ja lomalaiset odottavat hyvää palvelua myös meillä Etelä-Savossa.

Turvallisuus ennen kaikkea

Pitkäkyntinen voi viedä kauppiaan kassalippaan, mutta vaikka maksu-pääte vohkittaisiin, kilahtavat myyn-

nit tilille. – Turvallisuus lisääntyy ja samalla

vorojen kiinnostus pieniä kassoja var-ten vähenee, Suur-Savon Osuuspan-kin maksuliikepäällikkö Jarno Korhonen toteaa. Korttimaksujen vastaanottaminen helpottaa yrittäjän arkea, kun kassatilitysten kanssa pul-jaaminen jää vähemmälle. Korttimak-sujen käsittely on myös edullisempaa kuin käteisen rahan. Koska käteistä-kin kertyy kauppiaalle, tarjoaa Osuus-pankki useita vaihtoehtoja. Käteisen voi tipauttaa yösäilöön tai tuoda kont-toriin ystävälliselle kassalle. Maksu-liikeneuvoja Sari Pasanen muis-tuttaa, että Osuuspankissa yrittäjän kassapalvelut ovat käytettävissä koko konttorin aukioloajan.

Pikkuostokset

Pikkuostokset on helppo ja nopea maksaa OP-maksupäätteellä. Pääte tukee lähilukuominaisuutta, joka löy-tyy jo yhä useamman asiakkaan kor-tista. Alle 25 euron ostokset voi mak-saa korttia vilauttamalla.

Lämminhenkistä matkailuosaamista

Torikauppa turvallisesti mobiiliin

Toisen polven saaristolaismatkailuyritys Puu-malan Niinisaaressa ottaa vieraansa vastaan iloisella hymyllä. Yrittäjät Paula ja Heikki Okkola ovat laajentaneet yrityksensä 16 yksi-löllisen mökin, Niinipuu-ravintolan ja 100 vuo-depaikan vetovoimaiskeksi matkailukohteeksi omin käsin. Okkolassa viihtyvät niin kansainvä-liset lomailijat kuin perhejuhliaan viettämään tulevat puumalalaisetkin. Saimaan saaressa liiketoiminnan sujumisen edellytyksenä on toimiva maksaminen.

ARTO TOLVANEN

’’LANGATTOMAN YHTEYDEN AVULLA MAKSUPÄÄTE kulkee kätevästi mukana asiakkaita palvellessa’’, kertoo Okkolan emäntä Paula Okkola.

NIINIPUU-RAVINTOLASSA järjestetään tapahtumat perhejuhlista kansainvälisiin tapaamisiin.

Kansainvälinen Okkolan Lomamökit

”Maksupääte kai-nalossa liikutaan palvelemassa asi-akkaita.”

OP-maksupääte pähkinänkuoressa � nykyaikainen kannettava maksupääte 3G-yhteydellä

� värillinen kosketusnäyttö

� lähilukuominaisuus

� kattava tukipalvelu

� kilpailukykyinen kuukausimaksu

� lisätietoja lähimmästä Suur-Savon Osuuspankin konttorista tai

puhelimitse 010 2552 605

ARTO TOLVANEN

POIKKEA PUTIIKKIIN! Osta paikalliselta yrittäjältä ja euro paisuu kaksin -jopa kolminkertaiseksi.


Tiedot käyvät ilmi Etelä-Savon kauppakamarin sekä Etelä-Savon Yrittäjien kesätyöpaikkakyselyistä, johon vastasi yhteensä 335 maakun-nassa toimivaa organisaatiota. Vielä tänä vuonna Etelä-Savon kauppaka-mari ja Etelä-Savon Yrittäjät toteutti-vat molemmat omat kyselynsä, mut-ta vuonna 2015 kysely aiotaan järjes-tää yhteistyössä.

Kyselyyn vastanneista organisaa-tioista yli puolet kertoo palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Määrällisesti noin puolet yrityksistä aikoo palkata 1-5 kesätyöntekijää. On syytä huomioida, että suurin osa kyselyyn vastanneis-ta oli yksinyrittäjiä tai microyrityksiä (2-9 työntekijää), joten erot kesätyön-tekijöiden palkkausmäärissä johtuvat pitkälti yritysten kokoeroista.

Kauppakamarin kyselyssä kui-tenkin jopa 30 % yrityksistä aikoo pal-

kata yli 10 työntekijää kesäksi. Lisäksi kyselyistä käy ilmi, että 87 % vastan-neista koki työntekijöitä olevan riit-tävästi tarjolla. Kesätyöntekijöiden palkkaamista helpottaisi valtiolta tai kunnilta saatu taloudellinen tuki.

Kauppatieteiden opiskelija Laura Similä sanoo kesätöiden saa-misen olleen haastavampaa tänä ke-väänä verrattuna aikaisempiin vuo-siin.

– Useat opiskelukaverini joutuivat etsimään töitä pitkään ennen kuin tärppäsi, Similä kertoo. Erityisesti nuorille ja opiskelijoille kesätöiden saaminen ja kokemuksen kartutta-minen työelämästä on tärkeää.

– Onneksi sain itse kesätöitä kau-niista kesäkaupungista Savonlinnas-ta, iloitsee Similä kiitollisena työpai-kastaan mainostoimisto Graficalilla.

Talouden epävakaudesta huolimatta eteläsavolaisissa yrityksissä on tulevana kesänä tar-vetta kesätyöntekijöille erityisesti kaupan- ja palvelun aloilla sekä teollisuudessa. Mieluiten kesätyöpaikkoihin palkataan yli 18-vuotiaita, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakoulussa opiskelevia nuoria.

AjankohtaistaTornihotellin arkkitehtisuun-nitelmat valmiiksi syksyllä

Puolet Etelä-Savon yrittäjistä tarjoaa kesätöitä

Alustavan suunnitel-

man mukaan torniin tu-lee chalet-tyyppisiä loma-asuntoa ja hotellihuonei-

ta yhteensä 160 asiakkaan tarpeisiin. 16-kerroksisen tornihotellin ylimpään kerrokseen avataan 100 -paikkainen näköalaravintola. Ylimpään kerrok-seen suunniteltuun kahvilaravintolaan ovat tervetulleita niin matkailijat, ho-tellin vieraat kuin kaupunkilaisetkin. Hotellihuoneet ovat Casinon käytös-sä vuoden ympäri ja loma-asunnot se-sonkiaikoina. Hankkeen yhteydessä Spahotel Casinon kylpyläosastoa laa-jennetaan ja olemassa olevaa huone-

kantaa kunnostetaan. Hankkeen kus-tannusarvio on 22 miljoonaa euroa ja hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle kapasiteetin lisätarpeesta.

– Haluamme rakentaa ylöspäin, jotta emme vie ympäröivää luontoa ja ihmisten liikkumistilaa, perustelee Spahotel Casinon hotellinjohtaja Tii-na Raninen.

Kaupunkilaisten mielipidettä kuunnellaan

Raninen sanoo suunnittelun jo käynnistyneen.

– Parhaillaan järjestämme arkki-

tehtisuunnittelukilpailua, jonka tu-lokset ovat valmiit syksyllä 2014, Ra-ninen paljastaa. Rakennussuunnittelu ja varsinainen rakentaminen ajoittu-vat vuosille 2014-2016 ja suunnitte-lun valmistumisesta 18 kuukauden päästä vietetään tornihotellin avajai-sia. Myös kaupunkilaisten mielipitei-tä tornihotellin suunnittelussa halu-taan kuulla.

– Yksi mahdollisuus on näyttää yleisölle arkkitehtikilpailijoiden suun-nitelmat ja pyytää mielipiteitä, Rani-nen maalailee.

Asiakkaille on uudistuksien myö-tä luvassa monipuolisempaa palve-

lua sekä kokonaisvaltaista kehon ja mielen virkistystä. Ranisen mukaan maisemaravintolan lisäksi allasosas-toa laajennetaan, kuntosali uusitaan ja hyvinvointipalvelut laajenevat, muun muassa saunamaailman hem-mottelu- ja spa-palveluita lisätään. Tornihotelli rakennetaan osittain jo käytössä olevien tilojen päälle ja esi-merkiksi liikuntatilat joudutaan joka tapauksessa uusimaan. Näin ollen on järkevää sijoittaa myös kylpylän re-montti samaan yhteyteen ja Ranisen mukaan uusi tilava kuntosali sekä ho-tellin että loma-asuntojen asukkaille on jo suunnitteilla.

Loma-asunnoista lisäkapasiteettia

Osa laajennuksen yksityiskohdista on edelleen auki, esimerkiksi loma-asuntojen ja hotellilaajennuksen yh-tiöittäminen on suunnitteluvaihees-sa. Loma-asunnot rakennetaan cha-let-tyyppisiksi asunnoiksi ja ostajille tarjotaan mahdollisuutta lisätuottoi-hin asuntonsa vuokraamisesta ho-tellin käyttöön sesonkiaikoina. Näil-lä näkymin loma-asunnot myydään valmiiksi kalustettuina.

Primehotels Oy haluaa pitkäjäntei-sesti kehittää Kasinonsaarten matkai-

lua. Yhteistyössä muiden matkailutoi-mijoiden kanssa Spahotel Casino ha-luaa markkinoida itseään Saimaan ja kotimaan lisäksi myös ulkomaille.

– Saimaa ja sen vesistö ja puhdas luonto ovat teemoja, joilla halutaan houkutella matkailijoita Savonlin-nan alueelle ja majoittumaan uudis-tettuun Spahotel Casinoon, Raninen tiivistää.

Primehotels Oy ra-kennuttaa parhaillaan Savonlinnan Spahotel Casinoon mittavaa laajennusosaa. Spa-hotel Casinolla on käytössään 8 000 neliömetriä rakennus-oikeutta, joka aiotaan käyttää rakentamalla 16-kerroksinen torni-hotelli.

LAURA SIMILÄ

16-KERROKSISEN TORNIHOTELLIN YLIMPÄÄN KERROKSEEN rakennetaan 100-paikkainen maisemaravintola kaupunkilaisten ja lomalaisten käyttöön. Arkkitehtisuunnittelukilpailulla halutaan taata paras mahdollinen ulkonäkö ja soveltuvuus ympäröivään luontoon.

”Jopa 30 % yrityk-sistä aikoo palkata yli 10 työntekijää kesäksi.”

TYÖNANTAJA! Oletko jo kuullut Mikkelin kaupungin tarjoamasta

TYÖLLISTÄMISPALKKIOSTA?

OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272www.tyollisyysmikkeli.fi

Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle

työmarkkinatuen kuntaosuutta.

TYÖLLISYYSPALVELUT

Tänä keväänä kesätöiden saanti on ollut selvästi haastavampaa kuin aiempina vuosina.

!

’’KESÄTÖISTÄ SAATU KOKEMUS on monella alalla välttämätöntä työelämään siirryttäessä’’, sanoo 21 -vuotias opiskelija Laura Similä.


Kalliolinnan huvilassa Savon-

linnan Sulosaaressa vietettiin 23.5 kasvisruokapainotteisen ja reiluun kauppaan panostavan lettukahvilan avajaisia. Opiskelija Elina Lam-massaaren, Milja Pollarin, Eli-na Aution, Kyle Papain ja Inka Valiman kesätyötilanne oli keväällä auki ja mahdollisuus kahvilayrityksen perustamiselle avautui entisten pitä-jien jatkaessa muihin tehtäviin. Opis-kelijat lähtivät innokkaasti mukaan uudenlaisen kesätyön kokeilemiseen. Avoimeen yhtiöön päädyttiin mal-lin tasavertaisuuden ja edullisuuden vuoksi. Ulkopuolista palkattua työvoi-maa ei ole, vaan kaikki tekevät saman verran töitä ja saavat saman verran

osuutta tuotosta.Yrittäjäksi ryhtyminen oli viidelle

uudelle kahvilayrittäjälle uusi alue-valtaus, joka on vaatinut lukematto-mia työtunteja. Lettukahvilan perus-tajajäsenen Inka Valiman mukaan ravintola-ala on opiskelijoille tuttu ja rohkeutta ja innokkuutta yrittäjänä kehittymiseen löytyy. Opiskelijoiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon myyntiä.

– Olemme opiskelijoita, joilla ei tu-

le olemaan kesällä muita tulonlähtei-tä, kaikki on kahvilasta kiinni, Valima sanoo. Muita tavoitteita yrityksen pe-rustamisessa olivat kokemuksen ke-rääminen ja tekemällä oppiminen. Valima odottaa yrittäjyyden tuovan uutta käytännön osaamista ja onnis-tumisen hetkiä.

– Haaveena on opettajuuden lisäk-si työskennellä myös tulevaisuudessa omassa ravintola- tai catering-alan yrityksessä, Valima paljastaa.

Pietarinen on kehittänyt yritys-

tään realistisesti ja maltillisesti, rohjeten kuitenkin tehdä investointe-ja myös koneisiin ja laitteisiin inhimil-lisen pääoman lisäksi.

Rakennuspalvelu Joni Pietarisen ehdoton valtti on monipuolisuus. Yritys tekee uudis- ja korjausraken-tamista sekä peltitöitä vastaten myös sadevesijärjestelmistä ja katon turva-

tuotteista. Referenssilistalla on niin yksittäisiä pieniä kohteita kuin isoja julkisia urakoita.

– Aikeissa on laajentaa toimintaa myös putki- ja sähkötöihin. Lisäksi kauttamme saa rakentamisen neu-vontaa ja konsultointia. Suunnitel-missani on aloittaa työn ohessa ra-kennusmestarikoulutus, johon hakee mahdollisesti myös osa työntekijöis-tämme, kertoo Pietarinen.

Kouluttautuminen koetaankin yrityksessä tärkeäksi. Sitä tarjotaan työntekijälle aina tarpeiden mukaises-ti, sillä parantuneen osaamisen kautta työntekijöillä on mahdollisuus entistä

itsenäisempiin työprojekteihin.Pietarisesta on luontevaa antaa

työntekijöille vastuuta ja tilaa, sillä sitä kautta yrityksen on mahdollista kehittyä. Laatua tarkkaillaan jatku-vasti palautteilla, ja jos joku homma ei toimi, tilanteeseen reagoidaan vä-littömästi.

Etelä-Savon Yrittäjät kiittääkin pal-kintoperusteluissaan systemaattisen kehittämisen lisäksi Joni Pietarisen johtamistapaa. Häntä pidetään osal-listuvana, osallistavana, innostavana ja motivoivana johtajana, joka on ai-dosti osa yritystä ja sen työporukkaa.

– Minusta yritys on kuin yhteinen

lapsi, jota kasvatetaan yhdessä, Pieta-rinen sanoo.

Kangasniemeläisen yrityksen pää-asiallinen toimialue on Etelä-Savo ja Keski-Suomi, mutta käytännössä töitä tehdään koko Suomessa. Onnistumi-seen tarvitaan Pietarisen mukaan ai-na osaava henkilöstö ja kumppanuus-verkosto. Se hänellä onneksi on, ja se on ollut pysyvä.

Kirvesmieheksi vuonna 2002 val-mistunut Joni Pietarinen perusti oman yrityksen vuonna 2006. Liik-keelle hän lähti yksin, mutta nykyään yritys työllistää yhdeksän alansa am-mattilaista sekä muutaman kesätyön-

tekijän.– Porukkamme keski-ikä on noin

28 vuotta ja tällä porukalla meillä on mahdollisuudet vaikka mihin. Oman taloudellisen aseman kasvattaminen ei ole ollut minulle pääasia, tuumii Pietarinen.

Vuoden Nuori Yrittäjä palkinto luovutettiin asianosaiselle Etelä-Sa-von Yrittäjien kevättapahtumassa 23. toukokuuta Kangasniemen Kakkara-mäellä. Etelä-Savon Yrittäjät on yk-si Suomen Yrittäjien aluejärjestöistä.

Vuoden Nuori Yrittäjä Joni Pietarinen luottaa työntekijöihinsä ja siihen, että rakennusalan työpaikat säilyvät Suomessa. Hän uskoo, että laajentamalla toimintaa kattavasti eri raken-nusalan toimintoihin, pystyy tarjoamaan asia-kasta paremmin tyydyttäviä kokonaisuuksia.

Etelä-Savon Vuoden Nuori Yrittäjä Joni Pietarinen Kangasniemeltä

ETELÄ-SAVON NUOREN YRITTÄJÄN VALINTAPERUSTEINA oli muun muassa yrittäjän johtamisen taidot, yrittäjän persoona ja osaaminen sekä vahva paikallishenki.

RAVINTOLAKOKKI JA TULEVA KOTITALOUSOPETTAJA INKA VALIMA haluaa, että kahvilassa on hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, johon asiakkaat kaipaavat takaisin. Vieressä vasemmalla yrityskumppani Elina Autio.

Rakennuspalvelu Joni Pietarinen � Perustettu vuonna 2006

� Toimii rakentamisen perinteisellä toimialalla, tarjontaan kuuluu

kaikki rakennusalan työt uudisrakentamisesta korjausrakentami-

seen ja peltityöt sadevesijärjestelmistä kattoturvatuotteisiin

� Kaikki yrityksen työntekijät ovat nuoria

� Työllistää kolme vakituista työntekijää sekä 2-3 kausityöntekijää

Me onnistuimme yhdessä tekemällä!

Opiskelijat kesätöissä omassa yrityksessään

”Kaikki tekevät sa-man verran töitä ja saavat saman ver-ran tuotosta.”

LAURA SIMILÄ

Lettukahvila � Avoinna 10-19 joka päivä

� Sijaitsee Savonlinnan

Sulosaaren Kalliolinnassa


Rutkasti tuomisia kunnallisjohdon seminaarista

Oppilaitosten yritysasiamiesten täsmävinkit:

Hyödynnä lopputyöntekijöidenja harjoittelijoiden osaaminenSuurimmissa eteläsa-volaisissa oppilaitok-sissa toimii yritysneu-vojia, joiden kautta löytyy näppärästi vaik-kapa harjoittelijoita, päättötöiden tekijöitä tai täydennyskoulu-tusta.

PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN

Mikkelin ammattikorkeakoulus-

sa yritysyhteistyö on osa oppilaitok-sen aluekehitystehtävää. Viime kesäs-tä yritysasiamiehenä toiminut Minna Pasila painottaa, että MAMK tekee yhteistyöyritysten kanssa paljon tutki-mus- ja kehitystyöhön liittyviä hank-keita, joiden alueellinen vaikuttavuus näkyy usein pitkällä aikavälillä. Tei-ja Pylkkänen aloitti Etelä-Savon ammattiopistossa yritysasiamiehenä huhtikuussa 2010. Esedussa astuu kesäkuun alussa voimaan uusi orga-nisaatiomalli ja siinä työelämäpalve-lujen merkitys korostuu entisestään. Pylkkänen kuvaa omaa rooliaan yri-tysrajapinnassa toimimiseksi.

Lokakuun leiri kutsuu yrityksiä

Esedu on luonut Työelämäfooru-mi-mallin, josta muu maa vasta ot-taa mallia. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla toimii peräti parikymmen-tä alakohtaista Työelämäfoorumia, missä oppilaitosten ja yritysten edus-

tajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia. Foorumeissa on mukana jo liki 200 yritystä ja sidosryhmien edustajaa, ja kokemukset ovat innostavia. Fooru-mit ovat kiinteä osa nimettyjä yritys-yhteistyöverkostoja, joissa on muka-na myös esimerkiksi TE-toimiston ja MAMKin edustus.

Lokakuussa toteutetaan jo toista kertaa Inno 24 h -leiri oppilaitosten henkilöstölle Susiniemessä Mikkelis-sä. Leirlle etsitään parhaillaan yrityk-siä, jotka haluavat tuoda mukanaan toimintansa kannalta ajankohtaisen idean tai haasteen.

Mukaan mahtuu kymmenisen yri-

tystä, joista puolella toivotaan ole-van kehittämisidea mukanaan ja toi-nen puoli on tervetullut mukaan kou-luttautumaan yhdessä oppilaitosten henkilöstön kanssa.

– Kyse on ideoiden ristiinpölytyk-sestä. Olemme saaneet mukaan maan parhaan sparraajan, Jari Parantai-sen. Tämä on suurpaineprojekti, jos-sa asiakasraati tavallaan jatkojalostaa ideoita yhdessä yritysten kanssa. Ide-oiden jatkokehitystä myös seurataan myöhemmin, Pylkkänen sanoo. Vuo-desta 2005 yritysasiamiehenä toimi-nut Pylkkänen on elänyt itsekin vuo-sikausia yrittäjäperheen arkea.

Yrittäjyydestä tuli osa opintoja

Nykyopiskelijat pääsevät kartutta-maan yrittäjyystaitojaan jo opiskelu-aikana. Esimerkiksi Esedussa toimii tänä vuonna opiskeluun liittyviä NY-yrityksiä 18, kaksi osuuskuntaa ja yksi harjoitusyritys. Myös MAMKista val-mistumassa olleet muotoiluopiske-lijat perustivat oman osuuskunnan.

Yrittäjyyden opiskeluun halutaan ottaa mukaan pelillisyys. Toukokuun lopulla iso verkosto eteläsavolaisia toimijoita käy Rovio Entertainment Oy:ssä tutustumassa, miten pelaa-

misen voi yhdistää pedagogisesti op-pimiseen.

MAMK avaa syksyllä Kasarmialu-eelle myös Xinno-tilan, jossa opiske-lijat voivat erilaisina työ- ja projekti-ryhminä kehittää yhdessä eteenpäin erilaisia ideoita ja toimeksiantoja.

– Myös yritykset ovat tervetullei-ta mukaan osallistumaan. Yritys-ten edustajat voivat suorittaa samal-la halutessaan avoimen ammattikor-keakoulun opintopisteitä, Minna Pa-sila kertoo.

Paljon näkyvyyttää saanut Digi-taalinen kaupunkiseikkailu on sekin osa yrittäjyysopintoja. Ensi syksyn

teemapäivä järjestetään 5.9. Yrittä-jän päivänä, ja siihen liittyen toteu-tetaan myös myyntikilpailu.

”Tv:stä tuttu Arman Alizan tu-lee mukaan puhumaan opiskelijoil-le Esedun tiloissa ja johdattaa sitten joukot torilla järjestettävään pääta-pahtumaan”, Pylkkänen innostaa.

Pk-yrityksiä kaivataan mukaan verkostoihin

Vaikka monille eteläsavolaisille suurille yrityksille on ollut jo vuosia luontevaa tehdä tiivistäkin yhteistyö-tä oppilaitosten kanssa, Pylkkänen ja Pasila innostavat mukaan myös pie-niä ja keskisuuria yrityksiä.

– Kaikki yritykset eivät vieläkään ehkä tiedä, että ne voisivat saada op-pilaitoksista harjoittelijoita ja opin-näytetöiden tekijöitä. Jos opiskelijan ohjaaminen tuntuu työläältä, voim-me etsiä yritykseen myös opiskelija-työparin eli MAMK:n jo kokeneempi opiskelija ohjaa Esedussa opiskelevaa nuorempaa opiskelijaa, Pasila kuvaa. Hänelle itselleen yrittäjyys tuli tutuk-si jo lapsuuskodissa.

Oppilaitosten yritysneuvojat va-kuuttavat, että heidän kauttaan hoi-tuvat yhden luukun -periaatteella mi-tä erilaisimmat yritystä askarruttavat asiat, joihin oppilaitoksista voisi löy-tyä ratkaisuja.

– Yrityksen tarvitsee vain miettiä hiukan etukäteen, minkälaista hyö-tyä se haluaisi opiskelijoista itselleen ja me yritysneuvojat opastamme sit-ten oikeiden ihmisten ja opiskelijoi-den luo, Minna Pasila ja Teija Pylk-känen vakuuttavat.

Seminaarin kovatasoinen oh-jelma ja ansioituneet puhujat saivat oman mausteensa mukana paneelis-sa olleista kaikkien pääpuolueiden EU-parlamenttivaaliehdokkaista. Ky-symme eteläsavolaisilta osallistujilta arvioita seminaarista ja mitä tuliaisi-na omaan yritykseen tai kuntaan päi-vien annista saatiin? Seminaarin an-tiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja erityi-sesti Esko Aho vakuutti osallistujat ravistavalla ja ajatuksia herättävällä puheenvuorollaan.

Maakunnan osallistujat yhteistyöhaluisia

Ensikertalaisena mukana oli elin-keinojohtaja Markus Vesteri-nen Pieksämäen kaupungilta. Hän nosti esiin puhujien laajan asiantun-temuksen. Markus sai mukaansa ide-oita sekä ajatuksia omaan kaupun-kiin sovellettavaksi. Samoilla linjoil-

la oli Pieksämäen Yrittäjien puheen-johtaja Arto Sepponen, joka lisäsi, että kuntaliitolta on saatavissa hyvää materiaalia, jota kaupunkien ja kun-tien kannattaisi paremmin hyödyntää omassa työssään.

Mikkeliläinen yrittäjä Tarja Kankkunen totesi, että yritysvai-kutusten arviointi nostetaan juhlapu-heissa esiin, mutta valitettavasti to-teutus jää monessa kunnassa lapsen-kenkiin. Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki painotti, että meidän tulee olla ylpeitä itsestämme. Meillä Etelä-Savossa asiat ovat hyvin ja val-takunnan tasoon verrattuna olemme kärkeä. Tuleen ei pidä kuitenkaan jää-dä makaamaan, vaan pitää pyrkiä ole-maan edelläkävijöitä.

Juvan Yrittäjien puheenjohtaja Riitta Rimmi kiteytti monen osallis-tujan mietityttäneen asian: Politiikan tekijöiden, viranhaltijoiden ja yrittäji-

en pitää tehdä tiivistä yhteistyötä; sillä halu ja asenne ratkaisevat. Juvan kun-nan yritysasiamies Antti Kinnu-sen mielestä parasta antia olivat eri-laiset case-esimerkit. Antti muistutti, että hankinnat ovat joka kunnan elin-ehto. Jos se puoli ei ole kunnossa, niin

mikään ei ole kunnossa. Fiksuilla so-pimuksilla kunta voisi ulkoistaa pal-jon toimintojaan yrityspuolelle.

Savonlinnan yrityspalveluiden toi-mitusjohtaja Juha Turtiainen ja Savonlinnan Yrittäjien puheenjoh-taja Kari Kärkkäinen olivat mat-

kanneet Savonlinnasta lakeuksille. Juha peräänkuulutti alueiden välisen yhteistyön lisäämistä. Me kaikki edus-tamme Suomi Oy Ab:tä ja yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan, Juha pai-notti. Karin mielestä seminaarissa oli hyvä ja positiivinen henki. Seminaa-

ri muistutti, että meillä on oikeastaan kaikki jo nyt hyvin, mutta kehittyä voi tehostamalla yhteistyötä ja ottamalla mallia muista seuduista.

Kunnallisjohdon seminaariin Seinäjoelle kokoon-tui toukokuussa 700 yrittäjää ja kuntien edus-tajaa keskustelemaan kuntien kehittämisestä. Etelä-Savosta oli tuossa joukossa 26.

SAARA LIUKKONEN

”YRITYKSEN TARVITSEE VAIN MIETTIÄ HIUKAN ETUKÄTEEN, minkälaista hyötyä se haluaisi opiskelijoista itselleen ja me yritysneuvojat opastam-me sitten oikeiden ihmisten ja opiskelijoiden luo”, Minna Pasila ja Teija Pylkkänen vakuuttavat.

ILOINEN ETELÄ-SAVOLAISTEN JOUKKO kokoontui Seinäjoelle keskustelemaan kuntien kehittämisestä.

SAARA LIUKKONEN

PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN


Business kohtaa kulttuurin

Saimaa Summit

Uudistunut

Yrityspörssi

Savonlinnan Ooppe-rajuhlien yhteydessä järjestettävä Saimaa Summit -tapahtuma ruotii Saimaan alu-een tulevaisuutta ja tarjoaa yrittäjille konkreettisia vinkkejä uudenlaiseen Saimaa -brändin kehittämi-seen.

LAURA SIMILÄ

Saimaa Summit tuo kaupunki-laisten ja yrittäjien eteen aidosti kiin-nostavia ajankohtaisia keskustelui-ta sekä todellista vasta-argumentoin-tia polttavista puheenaiheista. Kesäl-lä 2014 Saimaa Summit järjestetään yksipäiväisenä ja näyttävänä kon-septina, joka alkaa Venäjä-mahdolli-suuksien läpikäynnillä. Tulevina vuo-sina liiketoiminta rajan yli Venäjäl-le lisääntyy, eivätkä yksittäiset kon-fliktit pysäytä tätä virtaa. Päinvastoin Saimaan alueen onnistuminen Venä-jä suhteiden edistämisessä hyödyttää koko Suomea. Ylimaakunnallinen ta-pahtuma tarjoaa kuulijoille tietoa laa-ja-alaisesti Saimaan kehittämistyöstä. Tilaisuudessa yritystoiminnan tren-deistä Venäjällä puhuu Stockmann Russian toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sekä Saimaan tulevai-suudesta tulevaisuudentutkija Rolf Jensen. Savonlinnan Yritys-palvelut Oy:n hallituksen puheen-johtaja Jarkko Wuorinen koros-

taa Saimaa Summitin avulla tehtävän Saimaata tunnetuksi muunakin kun matkailu-kohteena.

– Tapahtuman avulla kehitetään seudun mielikuvaa monen toimialan yritystoiminnalle sopivaksi, Wuori-nen sanoo. Yhtenä teemoista on bis-neksen yhdistäminen Savonlinnalai-seen kulttuuritarjontaan. Jopa tuo-tannolliset yritykset Savonlinnassa hyötyvät Oopperajuhlien ja Saimaan positiivisesta mielikuvasta, matkai-lusta puhumattakaan. Savonlinnan Oopperajuhlien toimitusjohtaja Jan Strandholm puhuu tilaisuu-dessa Savonlinnan oopperajuhlis-ta Saimaan kansainvälisenä kulttuu-rikärkenä. Saimaa Euroopan neljän-neksi suurimpana järvialueena tarjo-aa yrityksille mahdollisuuksia, mutta

alueen saavutettavuus ja kiinnosta-vuus on tärkeää saada vaaditulle ta-solle. Mitä tulevaisuudessa voidaan tehdä Saimaa –brändille ja miten tu-levaisuuden riskitekijät vaikuttavat alueellemme investoimiseen?

Wuorisen mukaan yrittäjien on otettava kaikki myönteinen irti EU:n sisämarkkinoista. Savonlinna ja Sai-maa ovat kiinnostavia investointi-kohteita muun muassa aasialaisil-le ja amerikkalaisille ja esimerkik-si elämys- ja kalastusyrittäjyydessä on paljon käyttämätöntä potentiaa-lia. Saimaa täysin uniikkina kohtee-na Euroopan mittakaavassa tarjoaa mahdollisuudet kestävän matkailun

mielikuvan hyödyntämiselle. Savon-linnan alueella voi esimerkiksi juo-da vettä suoraan järvestä ja nähdä yli puolet Saimaan norpista.

Yritysten tulisi tehdä aikaisem-paa enemmän yhteistyötä myös kes-kenään ja yhdistää projekteja parem-man kannattavuuden saavuttamisek-si. Saimaa Summit tarjoaa loistavan mahdollisuuden Saimaan alueen yrit-täjille verkostoitua investoijien, mut-ta myös muiden Saimaan alueen yrit-täjien kanssa. Saimaa Summit järjes-tä risteilyn Saimaalla S/S Savonlinna –laivalla, jossa yrityksien on mahdol-lista verkostoitua Savonlinna-laivan salongeissa. Verkostoitumisristeilyn teemoina on muun muassa investoin-ti Saimaan turismiin sekä kiinteistö-

kohteisiin ja Saimaan alueen erikois-tuva teknologiateollisuus. Risteilyn jälkeen on mahdollisuus jatkaa Ma-non Lescaunt -näytöksen ensi-iltaan Savonlinnan Oopperajuhlilla yhdes-sä uusien yritys- ja sijoituskumppa-neiden kanssa.

Myös kuulijoilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Saimaa Sum-mit tarjoaa loistavan tilaisuuden kai-kille kiinnostuneille tulla kuulemaan tapahtuman huippupuhujia ja nautti-maan uudenlaisesta näyttävästä elä-myksestä Saimaan rannalla. Kaikil-le avoimen ja maksuttoman Saimaa Summit -keskustelutilaisuuden jär-jestää Savonlinnan Yrityspalvelut Oy.

”Saimaa Summitin avulla Saimaata tehdään tunnetuksi muunakin kun

matkailukohteena.”

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT WWW.SAIMAASUMMIT.FI

Saimaa nyt ja tulevaisuudessa:Millainen on Saimaan merkitys tulevaisuudessa? Miten Venäjän muuttuva tilanne vaikuttaa meihin? Miten yhdistää kulttuuri ja business? Tervetuloa Savonlinnasaliin 30.7.2014 klo 10-15

Kesän mielenkiintoisin, kansainvälinen keskustelutapahtuma Saimaa Summit tarjoaa yleisölle mm. suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen ja oopperajohtaja Jan Strandholmin rakenteita pöllyttävät, aivan uuden-laiset näkökulmat mahdollisuuksistamme Saimaalla. Tule kuulemaan myös millaisena tanskalainen tulevaisuudentutkija Jensen näkee Saimaan merkityksen tulevaisuudessa tai miten Stockmann Russian toimitusjohtaja Lauri Veijalainen kokee Venäjän muuttuvan tilanteen vaikutuksen Suomi-Venäjä yhteistyöllemme.

Kansainvälisesti sykkivä kesä-Savonlinna odottaa Sinua. Ilmoittauduthan heti mukaan www.saimaasummit.fi

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Yhteistyökumppanit:

Yleisemmin yrityksen myynti-

prosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuo-den mittaiseksi. Valitettavasti kaik-kein yleisintä on, että yrityskauppa ei onnistu lainkaan tai yritys vain lope-tetaan, eikä sitä edes yritetä myydä.

Ainut keino nopeuttaa prosessia ja varmistaa kauppa on panostaa kaup-paprosessiin niin rahallisesti, ajalli-sesti kuin asiantuntijatyönäkin. En-nen myyntiin laittamista olisi mones-sa yrityksessä paljon sellaista tehtä-vää, joka nopeuttaa ja varmistaa itse kauppaa mutta vie oman aikansa.

Yrityspörssi on Suomen Yrittä-

jien Sypoint Oy:n tuottama ja ylläpi-tämä palvelu, joka tuo kaikki yrityk-sien myyntiä ja ostoa välittävät ta-hot valtakunnallisen palvelun piiriin. Myyjät saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen, ostajat saavat katta-vamman kuvan yritystarjonnasta ja palveluntarjoajat saavat omille pal-veluilleen enemmän näkyvyyttä.

Yrityspörssissä näkyvät myös Kes-ki-Suomen Yrityspörssin, Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin, Sa-von Yrityspörssin, Cursorin, Josekin, Kinnon, Pirkanmaan Yrittäjien, Satakunnan Yrittäji-en alueellisten pörssien ilmoituksia.

Yrityspörssissä julkaistaan va-kiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koske-vat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista, fran-chisig-luvan tai palvelun tarjoamista.

Ilmoittaja jättää ja käsittelee ilmoi-tuksen itse ja vastaa siinä olevasta si-sällöstä.

Palvelussa on tarjolla erityyppi-siä ja eripituisia ilmoitusvaihtoehtoja sekä palvelupaketteja myös välittäjille ja asiantuntijioille. Valtakunnallisen Yrityspörssin kautta lisänäkyvyyttä voi ostaa Yrittäjänomista ja Kauppa-lehdestä. Lue lisää osoitteesta www.yrityspörssi.fi.

Maakunta tarvitsee hyvät liikenneyhteydet

Maakuntamme elin-keinoelämän kannal-ta on välttämätöntä, että täällä toimivien

yritysten kilpailukykyä ei heikennä se, että liikenneyhteydet eivät toi-mi. Hyvät liikenneyhteydet ovat-tärkeitä myös matkailulle ja täällä asuville ihmisille.

Ykköskehittämiskohteinamme ovat viitostie ja valtatie 14. Viitos-tien tilanne on kunnossa Otavaan saakka ja Mikkelin kohtakin on val-tion budjetissa ja työt alkavat pian. Haasteen muodostaa varsin onnet-tomuusherkkä väli Mikkeli – Juva. Osuudesta tehtiin vähän aikaa sit-ten uusi arviointi ja edelleen pää-dyttiin siihen, että tien suunniteltu linjaus kulkee puoliväliin saakka ny-kyistä pohjoisempaa reittiä. Uusissa linjauksissa väli Mikkeli – Juva tuli-

si olemaan 100 km nopeusrajoitus-aluetta. Tie tultaisiin toteuttamaan pitkillä ohituskaistoilla, kuten väli Kuortti – Otava. Vitostien paranta-minen on painopisteenä myös Poh-jois-Savossa ja Kainuussa, joten sen kehittämiselle löytyy tukea monen maakunnan alueelta.

Valtatien 14 kehittäminen on sen sijaan tällä hetkellä pysähdyksissä. Savonlinnan rinnakkaisväylän kol-mas vaihe Laitaatsillan kohta joutui valtion säästämistoimenpiteiden kohteeksi ja sen saaminen takaisin listalle on etenkin tässä taloustilan-teessa todella suuren työn takana.

Maakunnan alueella on myös monia kantateitä, joita olisi eten-kin elinkeinotoiminta huomioiden parannettava, jotta raskas liikenne voisi käyttää niitä turvallisesti. Yk-si tällainen tie on Puumalan kautta

Imatralta Mikkeliin kulkeva kanta-tie 62. Tällä tiellä kulkee runsaasti rekkoja, kun kantatien vaikutusalue on puuntuotantoaluetta. Raakapuu-ta kuljetetaan Saimaan etelärannan jalostuspisteisiin ja raskasta hyöty-liikennettä on myös Mikkelin voi-malaitoksille, Misawan sahalle ja Keski-Suomeen.

Erityinen parannuskohta on tie-osuus Puumalan Huohkaalasta Ruokolahden Käyhkään. Kahden maakunnan alueella sijaitseva tie-osuus vaatii yhteistyötä Etelä-Sa-von ja Etelä-Karjalan välillä. Niin Yrittäjäjärjestö kuin Kaakkois-Suo-men kuljetusyrittäjät ja Metsäalan kuljetusyrittäjät ovat ottaneet yh-teyttä päätöksentekijöihin paran-nustöiden vauhdittamiseksi.

JARKKO WUORINENETELÄ-SAVON MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

KOMMENTTI


PAIKALLISYHDISTYSTEN TAPAHTUMAT

YHTEISET TAPAHTUMAT

YHTEYSTIEDOT Puheenjohtaja Heikki Tynkkynenp. 0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja Mirja Haavikkop. 0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinenp. 0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti Mirja Hytönenp. 0500 651 [email protected]

TARJOUSASIAMIESIlkka [email protected]. 044 794 5695

OMISTAJAN- VAIHDOKSETRaija [email protected]. 040 129 4163

ALUEELLISET JÄSENEDUT

YRITYSVEROTUS

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPMG Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 3244fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat LAKIASIAT

Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas OyAsianajaja, VT Kalle ErvastiAsianajaja, OTT Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 3330440 365 333fax (015) 161 [email protected] Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 fax (015) 515 [email protected] www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 880fax (015) 162 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttifax (015) 150 [email protected]

KPMG Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 3125fax 020 760 [email protected]

Erikoistuminen: � sopimusoikeus � yhtiöoikeus � yritysjärjestelyt � hallinto-oikeus � yksityisen turvallisuusalan

erityislainsäädäntö � esineoikeus � myös muut yritysten, yhteisöjen

ja yksityishenkilöiden oikeu-delliset asiat tapauskohtaisesti

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

LISÄTIEDOT VERKOSSA

Jäsenpalvelut

Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Joroisten Yrittäjät28.8.Iltatori20.9. Joroisten Yrittäjien 50 vuotisjuhla

Hirvensalmen Yrittäjä5.9. Yrittäjän päivä

Juvan Yrittäjät12.6. Kartanogolf – golfiin tutustuminen

Jäppilän Yrittäjät25.-27.7, Jäppilän kesäpäivät

Kangasniemen Yrittäjät7.6. Kesän avaustapahtuma Rantatorilla18.6. Rakentamisen uusista velvoitteista infoa, Kangasniemisali26.6. Kangasniemen Yrittäjien lehti il-mestyyKerimäen Yrittäjät5.9. Yrittäjän päivä

Mikkelin Seudun Yrittäjät12.6. Yrittäjäravit13.6. Pikkujuhannus Ravintola Poiju (Anttola)27.6. Kesäkemut Metsälinna5.7. Mikkeli Juoksu24.7. Kesäteatteri Aatamin puvussa ja vähän Eevankin14.-18.8. Jänkhällä Jytisee Saariselällä4.9. Elinvoimaa seminaari, Naisvuoritalo25.-30.9. Opintomatka Itävaltaan30.9. Mikkelin Yrittäjien ja kaupungin yh-teiset aamukahvit

Pertunmaan Yrittäjät27.-29.6. Pertun päivätPunkaharjun Yrittäjät12.7. Kesänavaus Harjunkesä raitti31.7. Saimaa Summit22.8. Kauppalaivaristeily

Puumalan Yrittäjät3.6. Kesän avaus Sahanlahti6.9. Syystori

Rantasalmen Yrittäjät7.6. Kesän avaustapahtuma12.6. Kunnan aamukahvit2.7. Iltatori19.7. Finntralthon Rantasalmen seudulla2.8. Lipposmarkkinat

Savonlinnan Seudun Yrittäjät7.6. Savonlinnan kesän avaus29.7. Pyhän Olavin Päivä, Savonlinna 375 v., Kirjojen yö30.7. Saimaa Summit –juhlaseminaari, Savonlinnasali22.8. Kauppalaivaristeily

KESÄKUU12.-13.6. Mikkelin kesäpäivät, Mikaeli, Mikkeli13.6. Yrityksen mobiilinäkyvyys –koulu-tus omalla koneella (webinaari)

ELOKUU22.8. Etelä-Savon Yrittäjien Golf –kilpai-

lu, Kerigolf, Kerimäki29.8. Rakentamispalveluiden uusi ilmoi-tusmenettely –koulutus omalla koneel-la (webinaari)

SYYSKUU2.9. Taloudentekijät –lehti ilmestyy5.9 Suomalaisen Yrittäjän päivä

12.9. Asiakasrekisteri exelillä –koulutus omalla koneella (webinaari)18.9.2014-28.1.2015 Esimiesten työsuh-dekurssi22.9. Hankintailta II, Mikkeli, Naisvuo-ritalo

Seuraava Taloudentekijät -lehti ilmestyy 2.9.2014. Lehden teema on koulutus. Varaa ilmoitustilasi!


Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lan-kapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matka-puhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Antti TinakariMyyntipäällikkö

LKV, ITS, KHK, AKA

Arja RopponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Soili HuupponenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tarja NykänenMyyntisihteeri

KED

Eija RantalainenKiinteistönvälittäjä

LKV

Timo TaskinenKiinteistönvälittäjä

LKV, KiAT

Anna-Katriina AnttonenMyyntisihteeri

Päivi HeikkinenMyyntipäällikköLKV, AKA, VuT

Helena JantunenKiinteistönvälittäjä

LKV, DKK, MKT, MBA

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!Suur-SavonOP-Kiinteistökeskus Oy

Satu VarsalaKiinteistönvälittäjä

LKV, RI

Arto KurvinenKiinteistönvälittäjä

LKV, RKM

Arja TuovinenKiinteistönvälittäjä

LKV

Tapani HakkarainenToimitusjohtaja

LKV

Olli KnuuttilaKiinteistönvälittäjä

LKV, kaupanvahvistaja

Lea PulkkinenMyyntipäällikkö

LKV, YKV

MIKKELI Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

PIEKSÄMÄKIKauppakatu 2, 010 255 2551

Tarja PulkkinenSihteeri

LKV

Matti TanhuamäkiKiinteistönvälittäjä

LKV

Liisa HiltunenKiinteistönvälittäjä

LKV

Mirkka MuhonenKiinteistönvälittäjä

LKV

MÄNTYHARJU Pentinpolku 1, 0400 476 089

JUVAPiikkiläntie 3, 010 255 2687

SAVONLINNA Olavinkatu 46, 010 255 2222

Mikkeli

Pieksämäki

Mäntyharju

Puumala

JuvaSavonlinna

Kerimäki

Punkaharju

Enonkoski

Rantasalmi

Sulkava

Hirvensalmi

Kangasniemi

Pertunmaa

Savonranta

*Taloustutkimus Kiinteistönvälitysketjut

Helmikuu 2014

Etelä-Savon Yrittäjät ja TALOUDENTEKIJÄTtoivottavat rentouttavaa lomaa ja iloisia kesäpäiviä!

taloudentekijät 3/2014

Documents